1 6 Terjokkoine - Syksy 201 3

Terijoen esihistorian nykykuva ja tutkimus-mahdollisuuksiaOula Seitsonen

Terijoen alueen esihistoriaa on tutkittu aikojen mittaanhyvin vähän muuhun Karjalankannakseen verrattuna.1 800-luvun lopul la ja 1 900-luvun alussa, kun muitaosia Karjalankannaksesta tutkitti in suomalaisarkeolo-gien toimesta varsin runsaasti , Teri joki sai osakseenvain muutamia tarkastuskäyntejä. 1 990-luvun lopultalähtien eripuoli l la Karjalankannasta on tehty runsaastiarkeologisia tutkimuksia esimerkiksi Helsingin yl iopis-ton ja Venäjän tiedeakatemian tutki joiden yhteistyönä,muun muassa Kaukolan ja Räisälän sekä Vpl. Pyhä-järven alueil la. Myös pohjoisempia osia entisestä Äy-räpään kihlakunnasta on tutkittu Lahden museon jaHelsingin yl iopiston arkeologien toimesta. EteläisinKannas on kuitenkin toistaiseksi jäänyt tutkimuksistasivuun, lukuun ottamatta kirjoittajan ja hänen kollegoi-densa alueelle tekemiä muutamia alustavia tiedustelu-käyntejä, joista yksi suuntautui Teri joel le Rajajoen tun-tumaan.

Terijoen esihistorian nykykuva

Terijoen alueen esihistoriasta ei nykyisel lään tiedetäjuuri mitään, mutta muutamien löytöjen ja lähialueidentutkimustulosten perusteel la si itä voidaan tehdä joita-kin päätelmiä. Varhaisimman ihmisasutuksen merkke-jä ovat kivikautiset asuinpaikat ja esinelöydöt, joita onlöydetty runsaasti eri puoli l ta Kannasta sekä 1 900-lu-

1 7Terjokkoine - Syksy 201 3

vun alussa että viime vuosina. Tutkimukset ovat muunmuassa osoittaneet, että Karjalankannas oli merkittä-vässä osassa asutuksen levitessä maahamme jää-kauden jäiden vetäydyttyä ja maan paljastuessa ve-sien alta. Esimerkiksi Heinjoen ja Kaukolan alueilta onviime aikoina löydetty jääkauden jälkeiseen pioneeria-sutukseen li ittyviä kohteita (n. 8600-7000 eKr.), ja Ant-reasta löydetti in jo 1 91 4 varhaisimpaan asutukseenli ittyvä kalaverkko ja kaatuneesta ruuhesta uponneitatarvekaluja.

Varhaisimmat havainnot Teri joen alueen kivikautisestaasutuksesta alueella i lmoitti 1 900-luvun alkupuolel lavenäläinen tutki ja Gamtchenko Rajajoen laaksosta.Suomalaisen arkeologin Aarne Europaeuksen (myö-hemmin Äyräpää) 1 923 tekemässä tarkastuksessa eikuitenkaan tul lut esi in mitään kivikautiseen asutuk-seen viittaava. Vuonna 2009 teimme näytteidenotto-matkalla lyhyen tiedustelukäynnin Rajajoenlaaksoonja havaitsimme muutamasta maastonkohdasta hetientisen Rajajoen kylän eteläpuolelta vi itteitä kivikauti-sesta asutuksesta, kiveniskennässä syntynyttä jätettäel i iskoksia ja palaneita luunmuruja. Mahdoll isesti nä-mä li ittyvät Gamtchenkon tekemiin huomioihin. Valitet-tavasti alue on nykyisen niin pahasti modernin maan-käytön tuhoamaa, että tarkempien havaintojentekeminen on vaikeaa. Rajajoensuun havaintojen l i-säksi kivikauteen li ittyy ainoastaan Tyrisevältä 1 900-luvun alkupuolel la löydetty kivikirves. Tällaiset yksittäi-set kiviesinelöydöt saattavat vi itata kiinteämpään kivi-kautiseen asutukseen, mutta voivat yhtä hyvin ol lamyös uhrattuja tai hukattuja esineitä.

1 8 Terjokkoine - Syksy 201 3

Kunnan lähialuei lta on viimeisen vuosikymmenen ku-luessa tehty suhteell isen runsaasti kivikautisia löytöjä.Kirjoittaja kollegoineen on löytänyt muun muassa Ki-vennavan linnamäeltä merkkejä kivikautisesta toimin-nasta: muutamat mäeltä tavatut kvartsi-iskokset vi it-taavat lyhytaikaiseen toimintaan. Vastaaviamäenlakikohteita tunnetaan myös nyky-Suomen puo-lelta, ja ne l i ittyvät mahdoll isesti esimerkiksi ri istanl i ik-keiden havainnointi in hyviltä näköalapaikoilta. Lähim-mät tunnetut merkit kivikautisesta asutuksesta onlöydetty Uudenkirkon puolelta Vammeljoen suulta jaentisen valtakunnanrajan eteläpuolelta Siestarjoenjär-ven rantamilta – Siestarjoenjärven asuinpaikat ovatnykyisin pääosin veden peitossa, koska järvenpintaaon keinotekoisesti nostettu. Lisäksi Gazpromin raken-nustöiden yhteydessä löydetti in aivan hil jattain keskel-tä Pietaria Ohtajoen suulta laaja ja pitkään käytössäollut kivikautinen asuma-alue.

Kivikauden jälkeinen varhaismetal l ikausi (n. 1 500eKr.–300 jKr.), joka sisältää pronssikauden ja varhai-sen rautakauden, on varsin vähälöytöistä aikaa kokoKarjalankannaksella. Kannaksen länsirannikol la myöstätä seuraavat rautakauden ajanjaksot ovat hyvin vä-hälöytöisiä, mikä todennäköisesti hei jastelee tutkimuk-sen vähäisyyttä. Lähimmät rautakautiset esinelöydöttunnetaan Kivennavalta ja Uudeltakirkolta. Lisäksi Uu-deltakirkol la on perimätiedon kertoman mukaan van-hoja uhrikiviä, esimerkiksi Sykiälän kylässä. 2000-lu-vun arkeologisissa tutkimuksissa on myös Koivistoltapaikannettu ni in sanottuja kuppikiviä, maakiviä, joihinon hiottu matal ia uhrauksiin käytettyjä kuppeja.

1 9Terjokkoine - Syksy 201 3

Ajanlaskun taitteen molemmin puolin ajoittuvat muuta-mat Teri joelta tehdyt kolikkolöydöt: kaksi kreikkalai-sessa Olbian koloniassa lyötyä kuparirahaa ja rooma-lainen denaari vuodelta 11 7–11 6 eKr. Nämä on tulkittumyöhemmin, historial l isel la ajal la maahan joutuneiksiesineiksi, mutta saattaisivat myös kertoa alueen var-haisista yhteyksistä ja merkityksestä tärkeiden kulku-reittien varrel la.

Historial l isen ajan kynnykselle tultaessa sekä itäisistäettä läntisistä kirjal l isista lähteistä löytyvät ensimmäi-set maininnat Karjalasta. Varhaisimmat maininnat l i i t-tyvät 1 200-luvul la alueen omistuksesta käytyihin sota-retki in, ja vuoden 1 323 Pähkinäsaaren rauhan rajassamonet tutut paikannimet määrittelevät rajan kulkua.Tämä vanhin tunnettu idän ja lännen välinen rajanvetolähti Suomenlahdesta Siestarjoensuulta, kulki jokeamyöten Rahkasuolle ja edelleen Saijanjoel le. Tästäpohjoiseen rajankulku oli huomattavasti epämääräi-semmin määritelty.

Pähkinäsaaren rauhanteon aikaan Teri joen alueen ka-lastuksesta ja maanvil jelystä toimeentulonsa saavaasutus on ollut jo täysin vakiintunutta, ja Äyräpäänalue mainitaan kirkkopitäjänä jo 1 340-luvul la. Alueenmerkityksestä ja kansainvälisistä yhteyksistä1 300–1 500-luvuil la kertovat myös Teri joelta 1 894 ja1 930 tehdyt rahalöydöt, jotka koostuivat sadoista l i ivi-läisistä ja yhdestä gotlanti laisesta hopearahasta.

20 Terjokkoine - Syksy 201 3

Tulevia tutkimusmahdollisuuksia

Terijoen alueelle ei ole vuosikymmenten mittaan tehtykuin muutamia arkeologisia tutkimuskäyntejä. Tarkem-piin tutkimuksiinkin ol isi kuitenkin runsaasti potentiaa-l ia vi imeisen vuosikymmenen kuluessa lähialuei l latehtyjen löytöjen perusteel la. Teri joen maisema onjuuri sen kaltaista kuivaa, hyvin vettäläpäisevää män-tykangasta, jol le esihistorial l inen ihminen sijoitti pysy-väisluonteiset asuinpaikkansa. Lisäksi meri on tarjon-nut vakaan toimeentulolähteen.

Esimerkkejä kiinteästä kivikautisesta asutuksesta –niin sanottuja asumuspainanteita el i kuoppa-asumus-ten jäänteitä – on paikannettu viime vuosina Suomen-lahdenrannikolta Koivistolta ja Johanneksesta. Nykyi-sin tehtävissä tutkimuksissa saadaan rekonstruoituamyös hyvin yksityiskohtainen kuva esihistorial l isten ih-misten elintavoista ja – oloista, esimerkiksi palaneitaluunmuruja el i muinaisia ateriajätteitä tutkimalla.

Maamme varhaisimpaan pioneeriasutukseen li ittyvienkohteiden paikantaminen voisi myös olla mahdoll istaTeri joen alueella. Täl lä hetkel lä Kannaksen varhaisim-mat asuinpaikat tunnetaan Vuoksen varsi lta, mistä nii-tä toistaiseksi on keskitytty etsimäänkin. Tämä kuvavoisi muuttua merkittävästi eteläisel lä Kannaksellatehtävien arkeologisten kenttätutkimusten myötä.

Kirjoittaja on arkeologi ja maantieteilijä (Arkteekki ky/Helsingin

yliopisto), joka on tehnyt tutkimuksia Karjalankannaksella vuo-

desta 2000, ja jonka äidinpuoleinen Mannermaan suku on kotoi-

sin Terijoelta.

21Terjokkoine - Syksy 201 3

SA-kuva-arkiston kuvia Terijoelta 1 941 -1 945

Puolustusvoimat on julkaissut internetissä osoitteessawww.sa-kuva.fi lähes 1 60.000 viime sotien aikaista valo-kuvaa. Tämän lehden kansikuva ja neljä seuraavil la si-vui l la olevaa kuvaa ovat esimerkkejä SA-kuva-arkistonTeri joel la otetuista valokuvista. Kuvatekstit ovatalkuperäisiä tekstejä.

Talvisodassa kuvaustoiminta ol i täysin organisoimatontaeikä jatkuvaa rintamakuvausta ehditty järjestää. Jatkoso-dan kynnyksellä muodostetti in yhdeksän Päämajanalaista tiedotuskomppaniaa, joiden valokuvaajia aletti inkutsua TK-kuvaajiksi. TK-kuvaajien tehtävänä oli tal len-taa taisteluti lanteiden ohella sotahistorial l ista ja kansatie-teel l istä aineistoa (lähde www.sa-kuva.fi).

Karjalankannaksen ja lähialueiden kivi- ja varhaismetallikautiset

asuinpaikat, kohteet merkitty valkoisilla pisteillä, Rajajoen uudet ha-

vainnot merkitty nuolella (kartta. O. Seitsonen).