TAITEEN JA KULTTUURIN KENTÄT

ToimittaneetIlkka Heiskanen

Anita KangasRitva Mitchell

TAITEEN JA KULTTUURIN KENTÄTPerusrakenteet, hallinta ja lainsäädäntö

TIETOSANOMA

5

SISÄLLYS

KIRJOITTAJAT 13ESIPUHE 15

I JOHDANTO 19Ilkka HeiskanenTeoksen sisältö 19Taiteen ja kulttuurin kentät ja yhteishallinta 20

II KULTTUURIPOLIITTINEN PÄÄTÖKSENTEKO, LAINSÄÄDÄNTÖ, HALLINTO JA RAHOITUS 23Anita Kangas ja Esa PirnesSuomen kulttuuripolitiikan kehitysvaiheet 23

Ensimmäinen kehitysvaihe: ”korkean taiteen” tukemisen politiikkaa 24Toinen kehitysvaihe: kulttuuri osaksi hyvinvointivaltion tehtäviä 24Kolmas kehitysvaihe: avautumista kansainvälisyydelle ja markkinoille 27

Kulttuuripoliittinen päätöksenteko 30Eduskunta säätää lait ja tekee linjaukset 33Valtioneuvosto luo poliittisen agendan 37Opetus- ja kulttuuriministeriö, kulttuuripolitiikan kotipesä 40

Managerialismin satoa: tulosohjausta, seurantaa, arviointia 45Asiantuntijaelimet ja -laitokset ministeriön apuna 47

Taiteen edistämiskeskus 47Museovirasto 49Kansallisgalleria 50Audiovisuaalisen alan toimijat 51Muita toimialan toimijoita 53

Kulttuuripolitiikan aluehallinnon monitoimijuus 54Lääninhallituksista AVI- ja ELY-keskuksiin 54Alueelliset taidetoimikunnat 56Maakuntien liitot 57Aluehallinnon muutokset jatkuvat 58

Kunnilla vahva rooli kulttuuripolitiikassa 59Kirjastojen valtionosuudet ja kuntien yleinen kulttuuritoimi peruspalvelu budjettiin 60Sektorilautakunnista yhdistelmälautakuntiin 62Kunta- ja palvelurakenne muuttuu 63

6

Kulttuurin moniulotteinen rahoitusjärjestelmä 65Kulttuuri osana kansantaloutta 65Osuus valtion budjetissa pieni mutta merkittävä 712000-luvun alun suotuisa rahoituskehitys 75Kuntien yleinen rahoitustilanne heijastuu kulttuuriin 82EU:n rakennerahastot lisärahoituslähteenä 86

Julkisesti rahoitettu kulttuurin toimintakenttä 89Yleiset kirjastot tavoittavat koko maan 90Teatterit, orkesterit ja museot keskittyvät keskuksiin 92Vapaat ryhmät 95Kulttuuritapahtumien ja festivaalien maa 96

Kulttuuripolitiikan ajankohtaisia haasteita 104

III TAITEEN JA KULTTUURIN UUSI ASEMOINTI TALOUTEEN: KULTTUURITEOLLISUUS, LUOVAT ALAT JA LUOVA TALOUS 109Ilkka Heiskanen Luovien alojen kehityksen kansainvälinen tausta 111

Kulttuuriteollisuudesta luoviin toimialoihin 111Luovuuskehikkojen moninaisuus 114WIPOn kehikko ja tekijänoikeuskerroin 116KEAn ja UNCTADin kehikot: luovista toimialoista luovaan talouteen 117Yhteenveto taiteiden ja kulttuurin asemoinnista globaaliin talouteen 121

Taiteiden ja kulttuurin uusasemointi talouteen Suomessa 1231997–2002: kulttuuriteollisuus ja sisällöntuotanto 1242002–2004: taiteet ja kulttuuri tietoperusteisessa hyvinvointiyhteiskunnassa 1302004–2006: kansallinen luovuusstrategia 1352006–2008: kehitysseurantaa, strategiaa ja tilinpitoa 1402007–2011: vientiä, yrityssparrausta ja hallintoa 144Yhteenveto: mihin on tultu? 153

Luovuusterminologian viime vuosien uudistamis- ja yhtenäistämisdiskurssit 158Sirpalepolitiikasta kohti ekosysteemiajattelua 158Luovan talouden murros ja hybriditalous 160Tulevaisuustyöryhmä ja UNO-konsepti 167Luovaa taloutta edistävät julkiset toimet ja kehittämislinjaukset 171Yhteenveto vuosien 2011–2012 uudistamis- ja yhtenäistämisdiskursseista 174

Kulttuurin, luovien alojen ja luovan talouden tulevaisuus 176Luovat alat ja luova talous kehittämiskohteina 176Lopuksi 180

7

Liite 1 Kulttuuriteollisuus Augustin Girardin mukaan: toimialat ja tuotanto- ja markkinointiprosessin vaiheet 183

Liite 2 Otos taiteita ja kulttuuria talouteen asemoineista kulttuuripoliittisista diskursseista Suomessa 1997–2011 184

Liite 3 Luovien toimialojen ja luovan talouden diskursseille rinnakkaisia innovaatio politiikan diskursseja 2004–2010 186

Liite 4 Tietoyhteiskuntadiskurssi luovien toimialojen ja kansallisen innovaatio järjestelmän kehittämisdiskurssien taustalla 188

Liite 5 Taiteellisen ja kulttuurisen toiminnan taloudellinen merkittävyys Suomessa 189

IV TAIDEKASVATUKSEN JA -KOULUTUKSEN TAVOITTEET JA HAASTEET 191Anita Kangas ja Katri HalonenIkuisena tavoitteena peruskoulun taideaineopetuksen lisääminen 192Koulupäivän eheyttäminen 197Taiteen perusopetus: tavoitteita ja tasoja 199Taiteen ammatillinen peruskoulutus: ammattitaitoja luoville aloille 206

Ammatillinen peruskoulutus 206Kulttuurialan ammatilliset tutkinnot 207

Taiteiden korkeakoulutus: haastava duaalimalli 209Yliopistolaki ja -rahoitus 210Ammattikorkeakoululaki ja -rahoitus 214Duaalimallilla tutkintoihin 215

Kulttuurialan työllisyyden rakentuminen 218Koulutuspolitiikka ja työttömyys kulttuurialoilla 225Monisyisen työllisyyden tulevaisuudennäkymiä 228

V SUOMALAINEN TAITEILIJAPOLITIIKKA: APURAHATUESTA PERUSOIKEUKSIEN TOTEUTTAMISEEN 231Terhi Aaltonen ja Sari KarttunenTaiteilijapolitiikan ja taiteilijatuen käsitteet 232Suoran taiteilijatuen järjestelmä ja sen hallinnointi 238

Taiteen keskustoimikunta 1968–2012 238Taidehallinnon uudistustarpeet ja kehittämistyö 241Taiteen edistämiskeskus: virasto ja asiantuntijaelimet 246Edistääkö Taike-uudistus taiteen autonomiaa? 249

Suora taiteilijatuki: instrumenttien ja määrärahojen kehitys 2000-luvulla 254Tukijärjestelmän lähtökohdat ja tavoitteet 254Suoran tuen instrumentit ja niihin käytetyt määrärahat vuonna 2012 255Tukimäärärahojen kehitys 2001–2012 267

8

Taiteilijan työmarkkina-asema lainsäädännön näkökulmasta 270Taiteilijoiden työllisyys ja toimeentulo 274

Tulonmuodostuksen yleispiirteet 274Taiteilijoiden toimeentulo eri taiteenaloilla vuonna 2010 275Työttömyys taidealoilla 281

Välillinen taiteilijapolitiikka: sosiaaliturva- ja verotuskeinoista yrittäjyyden vahvistamiseen 284

Taiteilijat ja luovan alan kehittäminen 291Perusoikeudet taiteilijan aseman turvana 296Taiteilijan aseman ja taiteilijapolitiikan tulevaisuus 303

VI VUODEN 1961 TEKIJÄNOIKEUSLAKI 2000-LUVUN HAASTEIDEN KESKELLÄ 310Jorma WaldénTekijänoikeuden säädöspohja 311Taiteen ja kulttuurin tekijänoikeus 316Tekijänoikeuden merkityksen ja yhteiskunnallisen vaikuttavuuden arviointi 318Tekijänoikeuden perusteista 319

Oikeudet 319Tekijänoikeuden rajoitukset ja sopimuslisenssi 321Lähioikeudet 322Suoja-aika 322Tekijänoikeuden loukkaukset ja oikeuksien turvaaminen 323Oikeuksien luovutus ja siirtyminen 323

Tekijänoikeuden uusi tulevaisuus 325

VII KULTTUURIPERINTÖ JA YHTEISKUNNALLISET MUISTIFUNKTIOT 328Janne VilkunaLuonnonkohteet osana kulttuuriperintöä 329Menneet ja nykyiset perinnemaisemat 331Kulttuurikohteet ja niiden säilyttäminen 332Kuriositeeteista paikan henkeen 333Valtakunnallisesti organisoitu muisti 335Kulttuuriperintösopimukset ja -suositukset 340Maailmanperintö ja Suomi 342Kulttuuriympäristön suojelu ja hoito 344Suuressa museossa 349Vuosituhannen alun näkymät 351

9

VIII TAITEEN JA KULTTUURIN KOLMAS SEKTORI 354Minna Ruusuvirta ja Pasi SaukkonenMikä on kolmas sektori? 355Lainsäädäntö ohjaa toimintaa 359Taide ja kulttuuriyhdistykset osana kolmatta sektoria 361Kolmas sektori kulttuuripalvelujen tuottajana 366Kolmas sektori kulttuuritoiminnan rahoittajana 370Ongelmia, paineita, muutossuuntia 372

IX VÄHEMMISTÖT, MONIKULTTUURISUUS JA KULTTUURIPOLITIIKKA 375Miikka Pyykkönen ja Pasi SaukkonenVähemmistöt ja monikulttuurisuus 376Vähemmistöpolitiikan yleinen kehitys länsimaissa 378Vähemmistöpolitiikan kansainvälinen normisto ja kulttuuriset oikeudet 381Suomen kulttuurinen monimuotoisuus 384Kulttuuripolitiikka, maahanmuutto ja kulttuurinen monimuotoisuus 391Vähemmistöt suomalaisessa taide- ja kulttuurielämässä 395Monikulttuurisuus suomalaisessa kansalaisyhteiskunnassa 398Lopuksi 402

X EUROOPAN UNIONIN KULTTUURIPOLITIIKKA LIIKKEESSÄ 403Ritva MitchellEuroopan unionin oikeudellinen perusta kulttuurin alueella 403Kulttuurikysymykset Euroopan unionin päätöksenteossa 407EU-asioiden käsittely Suomen kulttuurihallinnossa ja päätöksenteossa 412Yhteisösäädökset unionin toiminnallisina välineinä 413Suuri linjaus: Lissabonin strategiasta Eurooppa 2020 -strategiaan 415Kulttuuripolitiikan uudet linjaukset: unionin toiminta suunnitelma kulttuurista

kansainvälistyvässä maailmassa 418Vihreä kirja kulttuuriteollisuuden ja luovan alan teollisuuden mahdollisuuksista 422Euroopan unionin kulttuuriohjelmat 423Euroopan kulttuuripääkaupunki 428Eurooppalaiset kulttuuripalkinnot 432Euroopan kulttuuriperintötunnus 432Eurooppalaiset teemavuodet 433Kasvun ja työllisyyden kulttuuripolitiikkaa 436Liite 1 Tilastoja EU:n Kulttuuri-ohjelmasta (2007–2013) myönnetystä tuesta 440

10

XII MUUTOKSEN SUUNNAT, HAASTEET JA MAHDOLLISUUDET 444Ilkka Heiskanen ja Anita KangasTaiteen ja kulttuurin kentät vuosien 2002 ja 2013 valinkauhoissa 444Yhteenvetoa ja nykytilan paikannusta 445Skenaarioiden rakentamisesta ja hyödyntämisestä 448

Kriisiskenaariot 2005 ja 2013 448Stagnaatioskenaariot 2005 ja 2013 451Uusien mahdollisuuksien avautumisskenaario 452

Lopuksi 455

LAIT, SOPIMUKSET JA JULISTUKSET 456Suomen lainsäädäntö 456Kansainväliset tekijänoikeussopimukset ja -järjestöt 460

Kansainväliset sopimukset 460Euroopan unionin tekijänoikeutta koskevat direktiivit 462Kansainväliset järjestöt 463Euroopan unionin toimielimet 463

Etnisiä tai kulttuurisia vähemmistöjä tai kulttuurioikeuksia koskevat sopimukset ja julistukset 464

Kansainväliset sopimukset ja julistukset 464Eurooppalaiset sopimukset ja asiakirjat 467

Kulttuuriyhteistyötä ja kulttuuriperintöä koskevat sopimukset 470Kansainväliset sopimukset 470Pohjoismaisia sopimuksia 473

LÄHTEET 474

HAKEMISTO 503

11

KUVIOT

Kuvio 1. Julkinen kulttuuripoliittinen päätöksenteko ja kulttuurihallinto Suomessa. 31

Kuvio 2. Kotitalouksien kulutusmenot 1985–2006. 69

Kuvio 3. Kotitalouksien kulutusmenojen reaalimuutos prosentteina kulutusyksikköä kohti vuosina 2006–2012. 70

Kuvio 4. Taiteen ja kulttuurin määrärahakehitys vuosina 1991–2012 valtion tulo- ja menoarviossa. 75

Kuvio 5. EAKR- ja ESR-osarahoituksella toteutettujen kulttuurihankkeiden teemat vuosina 2007–2011. 89

Kuvio 6. Luovuuden lajit. 118

Kuvio 7. Hyvinvoinnin ja luovan talouden kehittäminen. 138

Kuvio 8. Luovan talouden ja kulttuuriyrittäjyyden tulevaisuustyöryhmän (2011) esitys kahden toimijan mallia noudattavasta järjestelmästä. 170

Kuvio 9. Korkea-asteen tutkinnot ja siirtymämahdollisuudet. 215

Kuvio 10. Luovien alojen eri osa-alueet. 223

Kuvio 11. Suomen taiteilijakunta taiteenaloittain vuonna 2010. 276

Kuvio 12. Apurahaa saaneiden osuudet eri taiteenaloilla vuonna 2010 (%). 281

Kuvio 13. Työttömyysjaksoja kokeneiden taiteilijoiden osuudet taiteenaloittain vuonna 2010 (%). 283

Kuvio 14. Rekisteröidyt kulttuuriyhdistykset vuosina 1919–1999. 365

Kuvio 15. Kulttuuriyhdistysten osuus kaikista rekisteröidyistä yhdistyksistä vuosina 1919–1999. 366

Kuvio 16. Luova Eurooppa 2014–2020 -puiteohjelman kehittäminen. 426

TAULUKOT

Taulukko 1. Kulttuurin osuus kansantaloudessa vuosina 1995–2011. 67

Taulukko 2. Suurten kaupunkien prosentuaalinen osuus taloudesta, vuosien 2001–2007 keskiarvo. 67

Taulukko 3. Valtion taide- ja kulttuuribudjetti 2002–2013. 78–79

Taulukko 4. Kirjastojen määrä, lainaus, käynnit ja verkkokäynnit. 91

Taulukko 5. Puheteatterien, orkesterien, tanssiteatterien ja museoiden määrät, esityskerrat, myydyt liput ja vakinainen henkilökunta vuosina 1990–2010. 93

12

Taulukko 6. Kulttuurilaitosten keskittyminen vuosina 1993, 1999 ja 2010 laitosten lukumäärän, esityskertojen ja yleisöjen mukaan. 94

Taulukko 7. Vuoden 2011 kymmenen suurinta festivaalia myytyjen lippujen ja kokonaiskäynti- määrien perusteella listattuina. 98

Taulukko 8. Kulttuuriteollisuuden ja luovien toimialojen määrityksiä ja luokituksia. 115

Taulukko 9. Vaihdantatalouden, luovien sisältöjen talouden ja luovan hybriditalouden kolme vahvuutta ja heikkoutta. 163

Taulukko 10. Esimerkkejä kulttuurialan työllisyydestä eri tilastoissa. 220

Taulukko 11. Suunnitelmat koulutuspaikkojen vähentämiseksi kulttuurialalla. Vertailussa vuodet 2009 ja 2016. 228

Taulukko 12. Taidetoimikuntalaitoksen jakama suora taiteilijatuki vuosina 2001 ja 2012. 267

Taulukko 13. Taiteellista työtä, taiteeseen liittyvää työtä ja muuta työtä tehneiden osuudet taiteenaloittain vuonna 2010 (%). 277

Taulukko 14. Taiteilijoiden työmarkkina-asema taiteellisessa työssään taiteenaloittain vuonna 2010 (%). 278

Taulukko 15. Taiteilijoiden valtionveronalaiset tulot ja konstruoidut kokonaistulot vuonna 2010. 279

Taulukko 16. Suomen luonnonsuojelualueet vuonna 2014. 331

Taulukko 17. Suomen kulttuuri- ja luonnonperintökohteet. 344

Taulukko 18. Kolmannen sektorin organisaatiot Suomessa rakenteellis-operationaalisen määritelmän mukaan. 356

Taulukko 19. Yhdistysten toimialat luokittain vuonna 2010. 365

Taulukko 20. Valtionosuutta tai -avustusta saaneiden taiteen ja kulttuurin toimintojen ylläpitäjä organisaatioita vuonna 2013. 368

Taulukko 21. Säätiöiden määrä vuosina 1981–2009. 372

Taulukko 22. Suomen perinteiset kulttuurivähemmistöt. 384

Taulukko 23. Kymmenen suurinta ulkomailla syntyneiden, ulkomaan kansalaisten ja vieraskielisten ryhmää Suomessa vuonna 2012. 389

Taulukko 24. Euroopan unionin lainsäädännön välineet. 407

Taulukko 25. Eurooppa 2020: Älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun strategia. Seitsemän lippulaivahanketta. 417

Taulukko 26. Euroopan kulttuuripääkaupungit. 429–430

13

KIRJOITTAJAT

Terhi Aaltonen, YTT, (k. 2013) oli Taidemaalariliitto ry:n pääsihteeri ja Suomen Taiteilijaseuran lakimies. Hänet on palkittu merkittävästä toiminnasta kuvataiteilijain ammatillisten asioiden hoitajana ja taiteen edistäjänä. Väitöskirjassaan Aaltonen tar-kasteli ikääntyviä taiteilijoita.

Katri Halonen, YTT, FL, on kulttuuripalveluiden osaamisaluepäällikkö Metropolia Ammattikorkeakoulussa. Hänen väitöskirjassaan ja tutkimuksissaan korostuu kult-tuurin välittäjäportaan toiminnan tarkastelu taiteen ja talouden rajapinnalla sekä tu-levaisuuden ennakointi.

Riitta Hanifi, YTM, on tutkija Tilastokeskuksen Elinolot-yksikössä. Hänen tutkimus-alueitaan ovat kulttuuri-, yhdistys- ja vapaaehtoistoimintaan osallistuminen.

Ilkka Heiskanen, VTT, on Helsingin yliopiston yleisen valtio-opin emeritusprofessori ja kulttuuri- ja media-alan asiantuntija.

Anita Kangas, YTT, on Jyväskylän yliopiston kulttuuripolitiikan professori ja johtaa kulttuuripolitiikan maisteri- ja tohtorikoulutusta Jyväskylän yliopistossa. Hänen tutki-muksissaan painottuvat alueellinen ja paikallinen kulttuuripolitiikka sekä kulttuuriin osallistuminen.

Sari Karttunen, YTT, on kulttuuripolitiikan tutkimuskeskus Cuporen erikoistutkija ja Jyväskylän yliopiston dosentti. Hänen erikoisalojaan ovat taideammattien sosiologia ja kulttuurin tilastollisen kuvauksen metodologia.

Ritva Mitchell, VTL, on tutkimusjohtaja kulttuuripolitiikan tutkimuskeskus Cupo-ressa ja toiminut asiantuntijana kansainvälisissä järjestöissä ja organisaatioissa. Hänen erikoisalansa on kansainvälinen kulttuuripolitiikka.

Esa Pirnes, YTT, on kulttuuriasiainneuvos opetus- ja kulttuuriministeriön kulttuuri- ja taidepolitiikan osastolla. Väitöskirjassaan hän tarkasteli yhteiskuntapolitiikan ja kulttuuripolitiikan välisiä suhteita.

14 KIRJOITTAJAT

Miikka Pyykkönen, YTT, on Jyväskylän yliopiston kulttuuripolitiikan lehtori sekä dosentti Helsingin yliopistossa. Hänen tutkimuksensa liittyvät etnisten vähemmistöjen hallinnointiin ja kansalaisyhteiskunnan ja hallinnan kysymyksiin.

Pasi Saukkonen, VTT, on kulttuuripolitiikan tutkimuskeskus Cuporen johtaja ja dosentti Jyväskylän ja Helsingin yliopistoissa. Hän on perehtynyt erityisesti kuntien kulttuuripolitiikkaan, taiteen ja kulttuurin kolmanteen sektoriin sekä monikulttuuri-suuskysymyksiin.

Minna Ruusuvirta, YTM, TTM, on tutkija kulttuuripolitiikan tutkimuskeskus Cupo-ressa ja tohtorikoulutettava Jyväskylän yliopistossa. Hänen väitöskirjansa aihealueena on uudistuva kolmas sektori.

Janne Vilkuna, FT, on Jyväskylän yliopiston museologian professori ja johtaa museo-logian koulutusta Jyväskylän yliopistossa. Hän toimii Suomen kotiseutuliiton valtuus-ton puheenjohtajana.

Jorma Waldén, OTK, MuM, on opetus- ja kulttuuriministeriön kulttuuri- ja taide-politiikan osaston tekijänoikeuden ja kulttuurin talouden vastuualueen johtaja.