CASEBOOK Yhdistykset palvelemassa yhteiskuntaa - ja toteuttamassa itseään. Kolmas lähde

Yhdistykset palvelemassa yhteiskuntaa – ja toteuttamassa itseään

”Tunnetason hyvinvointi on pohja kaikelle oppimiselle”

–Chris May, Curious Minds

Hyvinvointia luovat ratkaisut syntyvät rohkeista kokeiluista, jotka pureutuvat ihmisten tämän hetken tarpeisiin ja ennakoivat tulevia. Kulttuurin ja taiteen, liikunnan ja urheilun sekä nuorisotyön parissa ihmiset voivat toteuttaa itseään sekä olla yhteydessä toisiin ihmisiin. Alat kytkeytyvät vahvasti myös hyvinvoinnin edistämiseen ja ennaltaehkäisevään työhön.

Kirjamme Yhdistykset palvelemassa yhteiskuntaa – ja toteuttamassa itseään koostuu kaikkiaan 77 palvelumallista elämänkulun eri vaiheisiin. Perhekeskeisten palveluiden osiosta siirrytään koulumaailman ja nuorison kautta työpaikalle ja ikääntyneiden palveluihin. Mukana on myös hanketyön helmiä ja eri alojen yhteistyötä esitteleviä malleja.

Kirja on ideapankki hyvinvointipalveluiden tuottamiseen. Mukaan on koottu sosiaalisia innovaatioita, käytäntöjä, oppeja ja siltoja sudenkuoppien yli – eli keskeisimpiä löydöksiä Kolmas lähde -hankkeen matkalta vuosina 2008–2013. Niiden tarkoituksena on innostaa, motivoida, rohkaista, liikuttaa ja tuoda oivalluksia ja ilon hetkiä.

Tulevaisuuden innovaattorit ovat Jokereita, jotka leikittelevät rajoilla eivätkä jää kiinni yhteen tapaan hahmottaa maailmaa tai palvelua. Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisoalojen palvelukokemuksiin tutustuminen ja niiden oppien pureskelu auttaa keskittymään olennaiseen oman palvelun kehittämisessä ja selkiyttää yhdistysten perus- ja palvelutoiminnan välisiä eroja. Tulevaisuuden hyvinvoinnin rakentamisen ytimessä saattavat olla ne ideat, joista ei näyttäisi ensi alkuun tulevan mitään. Niitä testaamalla ja jalostamalla opimme eniten.

Casebookin 77 käytännön sijainnit

Yhdistykset palvelemassa yhteiskuntaa – ja toteuttamassa itseään

Pirita Tolvanen · Elina Vanhapiha · Taneli TiilikainenArsi Veikkolainen · Nelli Kuokka · Riitta Kinnunen

5

Yhdistykset palvelemassa yhteiskuntaa – ja toteuttamassa itseään on julkaistu osana Kolmas lähde -hanketta. Kolmas lähde koordinoi opetus- ja kulttuuriministeriön valta-kunnallista ESR-kehittämisohjelmaa ”Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisoalojen kolmas sektori hyvinvointipalvelujen tarjoajana”. Rahoittava viranomainen on Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus.

Kolmas lähde -hanketta hallinnoi Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun Pienyrityskeskus. Osatoteuttajina ovat Valo, Valtakunnallinen liikunta- ja urheiluorganisaatio ry, Suomen Nuorisoyhteistyö – Allianssi ry sekä Sosiaalikehitys Oy.

Julkaisija: Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun PienyrityskeskusCase-kuvaukset, kirjan johdanto & osioiden johdannot: © toimituskunta 2013Valokuvat: © Aino Huovio 2013 (mustavalkokuvat) & Niklas Meltio 2012 (värikuvat)Julkaisukokonaisuus: © Kolmas lähde -hanke 2013Graafinen suunnittelu ja taitto: Aleksi Salokannel · S I S INPaino: Saarijärven OffsetSIsuspaperi: Munken Lynx 130 g/m²Kirjaintyypit: Marlene · Klavika

ISBN 978-952-60-1077-9 (nid.)ISBN 978-952-60-1078-6 (pdf)

Sosiaalikehitys Oy

Sisällys9 Johdanto11 Näin luet Casebookia12 Avainsanojen merkitykset13 Avainsanahakemisto 14 Kolmas lähde on16 Alf Rehn: Batman tietää – Jokeri kokeilee

I Perhe voI yhdessä hyvIn 18

21 TOP 5Ari Inkinen, Mervi Aalto-Kallio, Riitta Kittilä, Merja Lyytikäinen

23 1. Neuvola näkee vauvasirkuksen merkityksen perheilleMonitaideyhdistys Piste ry

˝ Kuntayhteistyö: Käytännön työntekijät oivaltavat yhteistyön tarpeen

24 2. Perhesähly innostaa kaikki pelaamaanHaukiputaan Heitto ry

˝ Kuntalaisten aktivoiminen: Liikuntaneuvonta sopii kaikille ˝ Kommentti: Kuinka kulttuurialalla?

25 3. Perinteiset leikit ja tarinat yhdistävät sukupolviaSydänmaankylän Kyläseura ry

26 4. Palvelut punoutuvat perheiden päivärytmiinLahjan Tytöt ry

˝ Markkinointi: Yhteistyö päivähoidon ja neuvoloiden kanssa

27 5. Sirkus kasvattaa kriisiperheiden keskinäistä luottamustaSirkusyhdistys Magenta ry

28 6. Lasten painonhallintaryhmässä sitoutetaan koko perhe mukaan muutokseenSeinäjoen Seudun Urheilijat ry

˝ Kuntayhteistyö: Kouluterveydenhuolto ohjaamassa palveluun

29 7. Pienet oppivat toimimaan ryhmässä vanhemman kanssaGrIFK Fotboll rf

30 8. Perheentalo auttaa arjessaPelastakaa Lapset ry

31 9. Nukketeatterin taika saa huostaan otetut lapset uskaltamaanNukketeatteri Sampo

˝ Kuntayhteistyö: Asiantuntemusta palveluiden organisointiin

II Koulun arKI muuttuu 34

37 TOP 5Reeli Karimäki, Marika Lindroth

38 10. Liikunnan osaaja koulunkäyntiavustajana ja seuran työntekijänäS-kiekko Juniorit ry ja TuTo Hockey ry

˝ Yhdistelmätyö 4+4: Toimenkuvat yhdistämällä kokoaikainen työ ˝ Kommentti: Kuinka kulttuurialalla?

40 11. Kaverisirkus kutsuu harrastamaanLasten ja nuorten kulttuurikeskus Pii Poo

˝ Kuntayhteistyö: Säännöllisten keskustelujen käyminen tilaajan kanssa ˝ Palvelutoiminnan organisointi: Pii Poo on

palvelutuotantoon suuntautunut yhdistys

41 12. Liikuntakoordinaattori luo liikettä koulupäiväänHämeen Liikunta ja Urheilu ry

˝ Monen toimijan välinen yhteistyö: Koordinaattori mahdollistajana ˝ Kouluyhteistyö: Vuosisuunnitelma toiminnan perustana ˝ Kommentti: Mitä kuuluisi koulun kulttuurikoordinaattorin työnkuvaan?

43 13. Opimme kaikin aisteinSirkus Supiainen ry

44 14. Voimisteluseurasta liikuntatunteja peruskoulun ohjelmaanOlarin Voimistelijat ry

˝ Kuntayhteistyö: Kytkös kaupungin strategioihin

45 15. Yhteistyökumppaneiden palaute suun-taa palveluiden kehittämistäLoimaan 4H-yhdistys ry

˝ Kuntayhteistyö: Yhteinen kehittäminen

46 16. Liikkavälkkä tuo riemua alakoulun välitunneilleValkeakosken Haka ry

˝ Kuntayhteistyö: Liikuntavälitunnit osaksi opetussuunnitelmaa ˝ Palvelutoiminnan organisointi: Jäsen- ja palveluorientoitunut seura

47 17. Sirkusesitys yhdistää maahanmuuttajat ja valtaväestön Oulun Tähtisirkusyhdistys ry

˝ Kouluyhteistyö: Henkilökunta mukaan ˝ Tarina: Videoesitys mahdollistaa estradin kaikille

48 18. Seura harjoittaa lasten motorisia taitoja koulun liikuntatunneillaJyväskylän Voimistelijat -79 ry

76

49 19. Erotuomariksi lukiokurssillaSuomen Palloliiton Tampereen piiri & Hämeen Liikunta ja Urheilu ry

˝ Monen toimijan välinen yhteistyö: Seurat lukio-opetusta järjestämässä ˝ Kouluyhteistyö: Opetussisällön rakentaminen lukiokurssille

51 20. Leikkituokiot kouluissa tekevät seuran toimintaa tunnetuksiSeinäjoen Seudun Urheilijat ry

˝ Markkinointi: Koulu on vastaanottavainen kanava

52 21. Oppilaat järjestävät konsertin itseKonserttikeskus ry

˝ Osallisuuden lisääminen: Nuorten oma toiminta

III Kouluun mahtuu KoKo yhteIsö 54

57 TOP 5Saila Tykkyläinen

58 22. Robin Hoodin jalanjäljilläWAU ry

˝ Vaikuttaminen: Tiedotus vanhemmille ˝ Markkinointi: Arvojen näkyväksi tekeminen yritysyhteistyössä ˝ Kommentti: Kuinka kulttuurialalla?

60 23. Tuotteistaminen varmistaa sirkustunnin laadunEspoon esittävän taiteen koulu / Espoo

61 24. Lasten liikuntakerho saa kolme seuraa puhaltamaan yhteen hiileenMyllykosken Pallo -47 ry, Kouvot ry & Pohjois-Kymen Liikuntayhdistys ry

˝ Yhdistysten välinen yhteistyö: Työnjako ˝ Kuntayhteistyö: Kuntarahoitus määrittää toiminnan laajuuden ˝ Kommentti: Kuinka kulttuurialalla?

63 25. Vilkkaille erityisryhmille tarvitaan luovia ratkaisujaSorin Sirkus ry

˝ Erityisryhmät: Palkinto kannustaa ˝ Tarina: Sykähdyttävä kenraaliharjoitus ˝ Työpari: Sirkusosaajan rinnalle sopii esimerkiksi nuorisotyöntekijä

65 26. Seura työllistää iltaisin, kaupunki iltapäivisinPuotinkylän Voimistelu- ja Urheiluseura Valtti ry

˝ Kuntayhteistyö: Tilaisuuksiin tarttuminen ˝ Yhdistelmätyö 4+4: Palvelutoiminta mahdollistaa kokoaikaisen työn

66 27. Jatkoaikaklubi tuo liikettä koululaisten iltapäiväänLahjan Tytöt ry

˝ Hankekäytännöt: Ponnahduslauta kehittämiseen ˝ Yhdistyksen kehittäminen: Palvelutoiminnassa

kannattaa pitää silmällä trendejä

67 28. Idea ja aloite rumpukerhoon yhteistyöverkostostaMusiikkiopisto Musaiikki

˝ Kuntalaisten aktivointi: Asukkaat ja toimijat vaikuttamassa palveluihin

68 29. Kutsukerho kehittää motoriikkaaHämeen Liikunta ja Urheilu ry

69 30. Lastenparlamentti kasvattaa koululaisia demokratiaanNuorten Keski-Suomi ry

˝ Kuntayhteistyö: Vaikuttajakummit nuorten osallisuuden tukena

71 31. Temppukerho houkuttaa liikkumaanHaukiputaan Heitto ry

˝ Markkinointi: Puskaradio soi

Iv nuoret KäärIvät hIhat 72

75 TOP 5Tommi Laitio, Pekka Mikkola

76 32. Yhdistys kannustaa nuoria omaehtoiseen tekemiseenMuuramen Innola ry

˝ Kuntayhteistyö: Yhteistyöhön kuuluvat säännölliset tapaamiset ja yhteiset työhyvinvointipäivät

˝ Monen toimijan välinen yhteistyö: Skeittiparkin kunnostamisessa luotettiin nuoriin

78 33. Liikunnasta vaihtoehto tietokoneen pelaamiseenValkeakosken Haka ry

˝ Kuntayhteistyö: Näin pojat löydetään mukaan

79 34. 4H-yhdistys valmentaa kesätöihinHämeenlinnan 4H-yhdistys ry

˝ Työelämävalmiudet: Eri-ikäiset ja värikkäät ohjaajapersoonat

80 35. Minkä värinen on meri sinun maassasi?Mediakasvatuskeskus Metka ry

˝ Luova toiminta: Maailmanpiiriä kehitetty vuosien ajan

81 36. Draaman eväillä työnhakuunKokkolan 4H-yhdistys ry

˝ Monen toimijan välinen yhteistyö: Pysäkkimalli

82 37. Miten saada nuoret mukaan palveluihin?Suomen Taiteilijaseura, Suomen Säveltäjät ry, Taide- ja kulttuurialan ammattijärjestö TAKU ry

˝ Markkinointi: Oikeiden kanavien löytäminen

84 38. Yhdistyksen ja kaupungin toimiva yhteistyö heijastuu myös nuorten toimintaanOtsolan Kannatusyhdistys ry

˝ Työpari: Yhteistyö avaa uusia verkostoja

85 39. Lähiön lapsille ja nuorille sirkus on säännöllinen harrastusSirkusyhdistys Magenta ry

˝ Maahanmuuttajat: Yhteisen ymmärryksen löytäminen tärkeää ˝ Verkostoituminen: Yhdistyksen verkot voivat olla leveät

v KulttuurI ja lIIKunta auttavat työyhteIsöä oPPImaan 88

91 TOP 5Henna Antila

92 40. Sykevälimittauksessa muistetaan myös henkinen hyvinvointiJoensuun Kataja ry – yleisurheilujaosto

˝ Yhdistyksen kehittäminen: Palveluiden myynnistä resurssia kehitystyöhön

˝ Palvelutoiminnan organisointi: Toimintaympäristöanalyysin merkitys

94 41. Nykytanssi tarjoaa irtioton arjen rutiineistaSisä-Suomen tanssin aluekeskus

˝ Markkinointi: Räätälöinti ja toteutuksen helppous myyntivaltteja

95 42. Joukkuehenkeä kunnan työntekijöilleHIFK Soccer ry

˝ Markkinointi: Mediakanavien hyödyntäminen ˝ Oppilaitosyhteistyö: Opiskelijoille työkokemusta

96 43. Taide kehittää työyhteisön dynamiikkaaKulttuuriyhdistys Sikuri

97 44.Jalkapalloseurat liikuttavat työyhteisöjä monin eri tavoinSuomen Palloliitto ry

98 45. Talviuinti luo kestävyyttä stressiä vastaanAvantouintiseura Kuutti ry

˝ Työhyvinvointi: Palvelu, joka kannustaa omaehtoiseen harrastamiseen ˝ Yhdistysten välinen yhteistyö: Avantouintiseura

saa käyttää urheiluseuran tiloja ˝ Palvelutoiminnan organisointi: Vapaaehtoisvoimin toimiva yhdistys

100 46. Jäähallin tyhjät vuorot sytyttivät palveluideatJuniori-Kalpa ry

˝ Kommentti: Kuinka kulttuurialalla?

101 47. Kinesteettiset kielityöpajat työyhteisöilleZodiak – Uuden tanssin keskus ry

˝ Kieliopetus: Palvelu sai alkunsa yleisötyövastaavan oivalluksesta ˝ Kommentti: Kuinka liikuntapuolella?

102 48. Taukoliikuntatuokio auttaa istumatyötä tekeviäValkeakosken Haka ry

˝ Kommentti: Kaikki tarvitsevat taukoja

103 49. Miesten Metrikerhossa panostetaan yhteishenkeenRuokolahden Raju ry

˝ Kuntayhteistyö: Kevyet palvelut täydentämässä raskaita

vI IKääntyneet eIvät ole yhtenäInen ryhmä 104

107 TOP 5Nelli Kuokka, Arto Tiihonen

110 50. Kummitaiteilija tuo virkistystä vanhuksilleLäntisen tanssin aluekeskus

˝ Ikääntyneiden toimintakyvyn ylläpitäminen: Laitosten hygieniakäytännöt

˝ Palvelutoiminnan organisointi: Tuottajan rooli

112 51. Ikäihmisten telinevoimistelun vaikut-tavuudesta on tutkittua näyttöäJyväskylän Voimistelijat -79 ry

˝ Yliopistoyhteistyö: Vaikutusten arviointi

114 52. Elämysmatkalaukut kiertävät laitoksiaSalon taiteilijaseura ry

115 53. Viriketoiminta tukee muistihäiriöisten hyvinvointiaPyhäjärven Nuorisoseura ry

˝ Työhyvinvointi: Hoitajille mahdollisuus tehdä jotain muuta

116 54. Heinän niitto herättää muistojaValoAurinko ry

˝ Tuotteistaminen: Palvelusta on moneksi ˝ Palvelutoiminnan organisointi: Yhdistys + yritys

118 55. Edustuspelaaja jumppauttaa ikäihmisiäFC Haka ry

˝ Yhdistelmätyö 4+4: Kaupunki ja seura tukevat pelaajan aikatauluja

98

119 56. Myrskystä kaikuu tarinaTaiteen edistämisen yhdistys Myrskynsilmä ry

˝ Työhyvinvointi: Hoitohenkilökunnan luovuutta kannattaa ruokkia

120 57. Jalkapalloseura vie liikuntaa palvelukeskuksiinGrIFK Fotboll rf

˝ Oppilaitosyhteistyö: Liikunnan ammattitutkinto

121 58. Korvarunossa vanhuksesta tulee tekijäTurun Sanataideyhdistys ry

˝ Erilaiset yhdistykset: Yhdistys on taiteilijoiden yhteenliittymä

122 59. Lähikulttuuripalvelut tulevat vanhuksen tyköKisko-Seura ry

123 60. Ikäsirkuksessa koetaan hetkessä olemisen iloaLasten ja nuorten kulttuurikeskus Pii Poo

˝ Kuntayhteistyö: Valmennukset henkilöstölle ennen toiminnan käynnistämistä

124 61. Taiteilijan rooli muuttuu hyvinvointityössäHymykuopat-pilottihanke, Salon kaupungin kulttuuritoimi

˝ Kommentti

vII hanKe mahdollIstaa mahdottoman KoKeIlun 126

129 TOP 5Marja Widenius, Ditte Winqvist

131 62. Kaikille yhdistyksille palvelutuotanto ei sovi ˝ Hankekäytännöt: Miksi näitä karikoita?

133 63. Aleneva palkkatuki kannustaa viemään hanketuloksia käytäntöönSuomen Palloliitto ry

134 64. Kuinka mitata hyvinvointipalveluiden vaikuttavuutta?Vaikuttava sirkus -pilottihanke, Tampereen yliopiston Tutkivan teatterityön laitos

135 65. Seurakehittäjä sparraa seurojaPohjanmaan Liikunta ja Urheilu ry

136 66. Projektipäällikkö tukee yhdistystä kuntaneuvotteluissaLapin Nuorison Liitto ry

137 67. Hanke suunnitellaan yhdeksi kokonaisuudeksiKolmas lähde

˝ Taustaa Kolmannesta lähteestä

138 68. Jokaisen osaaminen yhteiseen käyttöönNuorten Keski-Suomi ry

˝ Yhdistysten välinen yhteistyö: Kokemusten jakaminen ˝ Hankekäytännöt: Vaikutusten arviointi

139 69. Viikottainen iltapäiväpalaveri on kannattava sijoitusKolmas lähde

140 70. Raportti joka sirkustunnin jälkeenSosiaalinen Sirkus –pilottihanke, Tampereen yli-opiston Tutkivan teatterityön laitos

˝ Verkostoituminen: Kansainvälinen yhteistyö

vIII Palvelut PonnIstavat monen alan yhteIstyöstä 142

146 TOP 5Piia Rantala-Korhonen, Toni Ekroos

148 71. Kokonaiskoulupäivä – ratkaisu oppilaiden koulukyytien yhtenäistämiseen harvaan asutuilla alueillaKisko-Seura ry

149 72. Luovan toiminnan terapeuttiset ryhmät tukena kasvatustyössäFramil ry

˝ Kouluyhteistyö: Yhdistys tuottaa toimintaterapeuttisesti vakuuttavaa opetusta

151 73. Ennakkoluuloton asenne vie ammattiteatterin uusille aloilleLenkkiteatteri

152 74. Katukulttuuri ja tila yhdistävät kulttuurin, liikunnan ja nuoretStreetMekka

153 75. Rikastamo tähtää monialaisiin palveluihin Työ- ja elinkeinoministeriö / Luovien alojen verkosto

154 76. Kaupungin ja yhdistysten yhteinen yritys Ektakompus Oy

˝ Palvelutoimi4. nnan organisointi: Yhteiskunnallinen yritys

155 77. Kolmas lähde on monialainenKolmas lähde

157 Case-hakemisto

JohdantoKun Kolmas lähde aloitti taipaleensa vuonna 2008, työmme keskittyi termien ja käsitteiden selkiyttämiseen. Yksi termi jota jouduimme jatkuvasti selventämään moneen suuntaan, oli hyvinvointipalvelu. Ihmisille tuotti pään-vaivaa yhdistää hyvinvointipalvelu kulttuuri-, liikunta- tai nuorisoalojen toimintaan. Termi liittyi tuolloin monen mielessä terveydenhoitoon tai kenties erilaiseen itsensä hoitamiseen tai hemmotteluun.

Vuosien varrella ymmärrys termin merkityk-sestä on laajentunut. Hyvinvointi kytketään jo selkeästi kulttuuri-, liikunta- ja nuorisoaloihin. Ymmärretään, että hyvinvoinnin edistämiseksi ja erityisesti ennaltaehkäisevään työhön tarvitaan kaikkia aloja. Sosiaali- ja terveysala ei yksin haas-teesta selviä. Kulttuuri sopii vanhustentaloon, liikunta koulun välitunneille, sirkus lähiöiden nuorille ja niin edelleen.

Kolmas lähde -hankkeen taustalla on ”Kult-tuuri-, liikunta- ja nuorisoalojen kolmas sektori hyvinvointipalvelujen tarjoajana” -kehittämis-ohjelma, jossa 150 kulttuuri-, liikunta- ja nuoriso alojen yhdistystä ja seuraa ympäri Suo-men on kehittänyt palvelutuotantoaan vuosina 2007–2013 ja ollut näin mukana luomassa uutta kolmatta sektoria. Kolmas lähde on seurannut heitä tiiviisti ja pyrkinyt tukemaan kaikin tavoin: kouluttamalla, tietoa tuottamalla, tiedottamalla. Viiden vuoden aikana olemme törmänneet kou-lutuksissamme myös moneen muuhun yhdis-tykseen jotka kehittävät omin päin samoja asioita kuin kehittämisohjelman yhdistykset.

Casebook on koonti Kolmannen lähteen mat-kan varrella vastaan tulleita sosiaalisia innovaati-oita, käytäntöjä, oppeja ja siltoja sudenkuoppien yli. Kirjan innovaatiot ja lupaavat käytännöt elävät kiinni tässä ajassa, kehitettyinä vastaamaan tämän ajan tarpeisiin. Kirjamme on siis erään-lainen ajankuva.

Olemme pyrkineet tuomaan löydöksemme esille siten, että pyörää ei tarvitsisi keksiä uudel-leen, vaan jatkossa päästäisiin suoraan sopivien mallien tai tapojen valitsemiseen. Tavoitteena on siis nopeampi käynnistysvaihe, turhien vaikeuk-sien välttäminen ja keskittyminen olennaiseen.

Aikaamme liittyy puhe palveluinnovaatioista. Niistä kertoo Nelli Kuokan kirjoitus ”Batman tietää – Jokeri kokeilee” (sivulla 16). Sosiaaliset (palvelu)innovaatiot ja uuden luominen liittyvät keskeisesti uuden kolmannen sektorin kehitty-miseen.

YhdistYsten perus- ja palvelutoiminnan välisen eron selKeYtYs on ollut yksi keskei-simpiä Kolmannen lähteen tehtäviä. Tämän eron näkeminen on toisinaan haastavaa. Toiminnot saattavat näyttää hyvin samanlaisilta, ja joillekin yhdistyksille palvelutoiminta on niin sanotusti perustoimintaa. Entä ovatko tapahtumat palvelu-toimintaa? Tai voidaanko puhua palveluista, jos on kyse enemmänkin toimintamalleista? Eroa selkeyttääkseen pitää vielä tehdä työtä.

Perustoiminta on yhdistyksen yleishyödyllistä tarkoitusta toteuttavaa toimintaa jäsenille tai muille säännöissä mainituille kohdejoukoille.

1110 YhdistYkset palvelemassa Yhteiskuntaa – ja toteuttamassa itseään

Palvelutoiminta on vastikkeellista toimintaa laajemmille kohderyhmille, kuin mitä perus-toiminta pitää sisällään. Palvelutoiminnan tarve on noussut osin muualta kuin yhdistykseltä.

Yhdistyksen tai sen palvelutoiminnan koko-luokka ei vaikuta tähän jaotteluun. Kolmannen lähteen näkökulmasta monimuotoisuus tulee säilyttää palvelutuotannossa, eli niin pienet kuin suuretkin organisaatiot pienillä ja suurilla paikka-kunnilla tekevät oleellista kolmannen sektorin palvelutoimintaa. Palveluiden paikallisuudella on usein merkitystä. Paikallinen palvelu tuotanto tukee paikallisyhteisöä tuottamalla aktiivista toi-mintaa, osallistumis mahdollisuuksia, mahdollisia työpaikkoja sekä elinvoimaa koko yhteisöön.

puhuttaessa taiteesta ja Kulttuurista hYvinvoinnin edistäjinä on olennaista, että jokin muu yhteiskunnallinen tavoite on julkilau-suttuna taiteellisen päämäärän ohella. Taide tai kulttuuri on tässä yhteydessä väline johonkin. Viesti vesittyy, jos samalla todetaan että ”kaikki kulttuuri tekee hyvää”. Kun puhutaan taitees-ta ennalta ehkäisevänä toimintana poliittisille päätöksen tekijöille, on tärkeää, että sen tavoitteet on kirkastettu. Etenkin koska taiteen menetel-mien uiminen sosiaalipuolen käytäntöihin vaatii tuekseen rakenteiden ja rahoituksen kehittämis-tä sekä asenteiden muutosta.

Vastaavien tavoitteiden kirkastaminen on yhtä lailla tärkeää liikunnan puolella. Esi-merkiksi terveysliikunnassa on tärkeä korostaa

ostajataholle, että toiminnassa korostuvat muut kuin lajikohtaiset tavoitteet. Liikunnallisuuden lisäämisessä kyse on paljon muustakin kuin itse liikkumisesta.

Nuorisoalalla keskiössä ei ole vain yhdessä tekeminen tai omaehtoinen toiminta, vaan niissä edistetty osallisuus, kyvyt oman elämän hallin-taan, sosiaalinen vahvistaminen ja yhteisöllisyys. Näiden toteutuminen vaatii sekä ammatti-taitoista ohjaamista että mahdollisuuksia olla oi-keasti osallinen itseä koskettaviin asioihin. Tähän puolestaan tarvitaan rakenteita ja menetelmiä.

Mitä enemmän näemme hyvinvoinnin yhtei-senä asiana ja toimimme yhdessä sen eteen, sen parempia tuloksia ja vaikuttavuutta saavutamme. Casebook antaa toivon mukaan vinkkejä ja malleja tähän työhön. Satsaaminen ennaltaehkäisevään hyvinvointiin on investointi, jonka laiminlyönti johtaa merkittäviin kuluihin.

Kylmän rahan sijaan haluamme puhua hyvin-voinnista ja sen tunteesta. Kuinka arvokasta on tuntea itsensä hyvinvoivaksi? Ja kuinka pienten asioiden kautta voimmekaan tätä edistää – tai olla edistämättä?

Pirita TolvanenElina VanhapihaTaneli TiilikainenArsi VeikkolainenNelli Kuokka Riitta Kinnunen

Näin luet CasebookiaCasebooKin varsinainen sisältö, eli lupaavat käytännöt, on jaoteltu kirjassa ihmisen elinkaa-reen liittyvien hyvinvointipalveluiden jatku-moon. Perhe luo hyvinvoinnillemme pohjan, joten perhekeskeisten palvelujen osio käynnistää kirjan. Jatkumo etenee koulumaailman ja nuori-son kautta työpaikalle, jonka jälkeen on ikäänty-neiden vuoro.

VII osion pyhitimme hankekäytännöille. Valikoimme sinne käytäntöjä, joiden toivoisimme saavan sijaa myös tulevaisuuden hankkeissa.

VIII osio on keskittynyt Kolmannen lähteen ytimeen, monialaisuuteen ja alojen yhteistyöhön. Se on osioista ainoa, johon olemme valinneet mukaan näkökulmaa täydentäviä ulkopuolisia esimerkkejä.

YKsi tapa tutustua sisältöön on lukea osio ker-rallaan. Sen lisäksi olemme määritelleet käytän-nöille avainsanoja kuvastamaan käytännön sisäl-töä. Avainsanojen merkityksiä olemme avanneet seuraavalla sivulla. Niiden avulla Casebookista voi poimia esiin käytäntöjä ja teemoja oman kiin-nostuksen mukaan. Avainsanahakemisto löytyy sivulta 13.

Avainsanahakemistosta voi myös hakea syven-tävää tietoa avainsanoista. Toistuvista aiheista, kuten yhteistyöstä kunnan kanssa, löytyy useita tieto-osuuksia käytännöissä. Niissä on avattu

tarkemmin, mitä kyseinen avainsana tarkoittaa juuri sen käytännön kohdalla. Toisaalta joissakin tieto-osuuksissa syvennytään käytännön erityis-piirteeseen.

Olemme lisänneet kirjaan sinne tänne erilai-sia kommentteja ja vinkkejä muihin käytäntöi-hin. Seuratkaa niitä! Ne saattavat viedä uusille poluille.

Kirjaan voi tutustua myös TOP 5 -listojen kautta. 16 eri alojen asiantuntijaa on poimi-nut näihin listoihin omasta näkökulmastaan Casebookin kiinnostavimmat, innovatiivisimmat, toimivimmat ja monistuskelpoisimmat käytän-nöt. TOP 5 -listat löytyvät osioiden alusta.

Kirjan lopusta löytyy tiivis case-hakemisto, jossa on mukana myös yhdistysten yhteystiedot.

Kirjan johtotähtenä on ollut monialaisuus ja yhteistyö kulttuuri-, liikunta- ja nuorisoalojen välillä. Toiveenamme on, että kiireinenkin lukija tutustuisi edes yhteen käytäntöön itselleen vieraalta alalta.

tavoitteenamme on ollut Koota ideapanKKi, joka innostaa, motivoi, rohkaisee, liikuttaa ja tuo oivalluksia ja ilon hetkiä lukijalleen. Kirjaan koottujen sosiaalisten innovaatioiden takana on suuri määrä intoa. Toivomme että lukija tarttuu Casebookiin tuolla samalla tunteella!

Toiveenamme on, että kiireinenkin lukija tutustuisi edes yhteen käy-täntöön itselleen vieraalta alalta.


Avainsanojen merkityksetKuntayhteistyö: Yhdistyksen ja kunnan välinen yhteistyö palvelutoiminnassa.

Kouluyhteistyö: Yhdistyksen ja koulun välinen yhteistyö palvelutoiminnassa.

Liikkumattomuuden ehkäisy: Liikkumattomuus eli arki- ja hyötyliikunnan väheneminen on suuri yhteiskunnallinen ja kansantaloudellinen ongelma – sitä voisi suorastaan kutsua megahaasteeksi. Avainsanan kautta löytyy käytäntöjä, joilla liikku-mattomuutta puretaan kohderyhmän arjessa.

Tukirakenne: Pilottihankkeet, Kolmas lähde tai jokin muu rakenne joka tukee yhdistyksiä palvelutoimin-nan kehittämisessä.

Sosiaalinen innovaatio: Sosiaalinen innovaatio tarkoittaa käytäntöä, joka vaikuttaa myönteisesti ihmisen elämään vastaamalla heidän sosiaalisiin tarpeisiinsa. Tyypillistä sosiaalisille innovaatioille on eri alojen ja organisaatioiden rajojen ylittäminen ja aikaisemmin kohtaamattomien yksilöiden tai ryh-mien yhteen saattaminen. Lähes kaikki Casebookin käytännöt ovat sosiaalisia innovaatioita. Avainsanan taakse olemme koonneet niitä käytäntöjä tai palve-luita, joissa on jokin erityisen uusi aspekti.

Luova toiminta: Käytännöt tai palvelut, joissa on mukana vahva luovuuteen kannustava tekijä.

Työhyvinvointi: Käytännöt tai palvelut, joissa edistetään työyhteisöjen hyvinvointia.

Syrjäytymisen ehkäisy: Käytännöt tai palve-lut, jotka on kehitetty tuomaan voimavaroja ja elämyksiä nuorten elämään tai muilla tavoin pyritty ehkäisemään syrjäytymistä.

Osallisuuden lisääminen: Käytännöt tai palvelut, joissa palvelun kohderyhmä otetaan mukaan suunnitteluun ja päätöksentekoon. Useimmissa tapauksissa avainsana viittaa nuorille suunnattuihin palveluihin.

Ikääntyneiden toimintakyvyn ylläpitäminen: Palvelut joilla tuetaan ikääntyneiden fyysistä ja

henkistä toimintakykyä. Palveluilla aktivoidaan vanhuksia ja lisätään heidän osallisuuttaan.

Tuotteistaminen: Käytännöt, joissa tuotteistaminen on ollut avainasemassa onnistumisen kannalta.

Monialaisuus: Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisoalojen yhteistyö tai näiden alojen palvelut, joihin yhdistyy esimerkiksi sosiaali-, terveys- tai jokin muu ala.

Hankekäytännöt: Hankkeissa kehitetyt käytännöt, jotka ovat olleet avainasemassa hankkeen onnistu-misen mahdollistamisessa ja jotka ansaitsevat tulla monistetuiksi myös tulevaisuuden hankkeisiin.

Markkinointi: Käytännöt, joissa markkinointi on ollut avainasemassa onnistumisen kannalta.

Perheiden aktivoiminen: Käytännöt, joissa akti-voidaan perheitä kokonaisuutena, ei vain lapsia tai muita perheenjäseniä kerrallaan.

Vaikuttavuus: Käytännöt, joissa palveluiden vaiku-tuksia on tutkittu tai mitattu.

Palvelutoiminnan organisointi: Avainsanan takaa löytyy erilaisia yhdistysten organisoitumismuotoja ja yhdistyksen sisällä palvelutoiminnan järjestämisen kannalta keskeisiä toimenpiteitä.

Paikalliskulttuurin vahvistaminen: Käytännöt, jotka vahvistavat paikalliskulttuuria.

Monen toimijan välinen yhteistyö: Yhteistyö, jossa on mukana yhdistysten lisäksi esimerkiksi yrityksiä, kuntien edustajia, seurakuntia tai muita organisaatioita.

Verkostoituminen: Käytännöt, joissa paikallinen, alueellinen, valtakunnallinen tai kansainvälinen verkostoituminen on ollut avainasemassa onnistu-misen kannalta.

Motoristen taitojen vahvistaminen: Käytännöt, jotka kehittävät lasten motorisia taitoja.

Maahanmuuttajat: Käytännöt tai palvelut, jotka liittyvät maahanmuuttajiin ja heidän kotouttami-seensa.

Erilaiset yhdistykset: Käytännöt joissa kuvataan yhdistystä ja sen toimintaa. Avainsanan takaa löytyy poimintojamme eri tavoin järjestäytyneistä yhdistyksistä.

Yhdistyksen kehittäminen: Käytännöt, joissa tähdätään yhdistysorganisaation kehittämiseen.

Yhdistelmätyö 4+4: Palvelutoiminta mahdollistaa kokopäiväisten työntekijöiden palkkaamisen. 4+4 viittaa tuntimääriin: Tyypillisesti yhdistys pystyy tarjoamaan työtä ilta-ajoiksi, jonka lisäksi kaupunki pystyy tarjoamaan työtä iltapäiviksi. Näin muodos-tuu kokonainen työpäivä.

Oppilaitosyhteistyö/yliopistoyhteistyö: Käytän-nöt, joissa on tehty yhteistyötä oppilaitosten tai yliopistojen kanssa.

Yhdistysten välinen yhteistyö: Yhdistykset tekevät yhteistyötä toistensa kanssa joko palvelutoiminnan toteuttamisessa, tilojen tai toiminnan jakamisessa.

Työpari: Käytäntöä tai palvelua toteuttaa työpari, joilla on erilaiset ammattiosaamiset. Palvelun omaleimaisuuden, vaikuttavuuden ja onnistumisen kannalta näiden osaamisten yhdistelmä on olennai-sessa osassa.

Yhteistyö yritysten kanssa: Yhdistykset tekevät yhteistyötä yritysten kanssa esimerkiksi nuorten työelämävalmiuksien edistämisessä.

Työelämävalmiudet: Käytännöt tai palvelut, joilla tavoitellaan nuorten työllisyyden edistämistä.

Kuntalaisten aktivoiminen: Käytännöt tai palvelut, joissa osallistetaan kuntalaisia eli palvelun käyttäjiä mukaan palveluiden suunnitteluun ja/tai paikalli-seen vaikuttamiseen.

Erityisryhmät: Käytännöt tai palvelut, jotka liittyvät erityisryhmiin, esimerkiksi vammaisiin.

Aistien käyttö: Käytännöt tai palvelut, joissa on huomioitu eri aistit.

Koulukyytien yhtenäistäminen: Käytännöt tai pal-velut, joiden ytimessä on oivallus järjestää toimintaa siten, että kohderyhmän kuljettaminen paikasta toiseen vähenee.

Lasten oppimisvaikeudet: Käytännöt tai palvelut, joita on kehitetty auttamaan lapsia joilla on oppi-misvaikeuksia.

Kieliopetus: Käytännöt tai palvelut, jotka liittyvät vieraan kielen opettamiseen.

Haja-asutusalueen palvelut: Palveluita maaseudul-la tai saaristoympäristössä.

Erilaiset oppijat: Käytännöt, joissa huomioidaan ihmisten erilaisia tapoja oppia.

Arjen tukeminen: Käytännöt ja palvelut joiden kautta helpotetaan kohderyhmän arkea.

Vaikuttaminen: Palvelut joihin liittyy myös aktiivinen vaikuttaminen kohderyhmää laajemmille tahoille

Lasten ja ikääntyneiden vuorovaikutus: Palvelut joissa tuodaan yhteen lapset ja vanhukset.

Avainsanahakemisto Punaisella merkityistä käytännöistä löytyy syventävää tietoa avainsanan aiheesta.

Aistien käyttö: 7, 13, 52, 58

Arjen tukeminen: 6, 8, 41

Erilaiset oppijat: 13, 47

Erilaiset yhdistykset: 11, 16, 45, 50, 58, 61, 62

Erityisryhmät: 17, 23, 25

Haja-asutusalueen palvelut: 59, 71

Hankekäytännöt: 27, 37, 44, 62, 63, 64, 65, 66, 67, 68, 69, 70

Ikääntyneiden toimintakyvyn yllä-pitäminen, 3, 50, 51, 52, 53, 54, 55, 56, 57, 58, 59, 60, 61

Kieliopetus: 35, 47

Koulukyytien yhtenäistäminen: 23, 71

Kouluyhteistyö: 10, 11, 12, 13, 14, 15, 16, 17, 18, 19, 20, 21, 22, 23, 24, 25, 27, 29, 30, 31, 33, 34, 36, 37, 71, 72

Kuntalaisten aktivoiminen: 2, 28, 74

Kuntayhteistyö: 1, 2, 4, 5, 6, 8, 9, 10, 11, 12, 14, 15, 16, 19, 22, 24, 26, 28, 29, 30, 32, 33, 38, 49, 50, 52, 55, 57, 60, 66, 71, 72, 76

Lasten ja ikääntyneiden vuoro-vaikutus: 3

Lasten oppimisvaikeudet: 17, 72

Liikkumattomuuden ehkäisy: 2, 6, 7, 8, 12, 16, 22, 24, 26, 27, 29, 31, 33, 45, 46, 48, 49, 50, 55, 57, 60

Luova toiminta: 3, 13, 35, 36, 37, 41, 43, 47, 50, 52, 54, 56, 58, 61, 72, 73

Maahanmuuttajat: 1, 17, 35, 36, 39, 47

Markkinointi: 4, 20, 22, 31, 37, 41, 42, 45, 46, 48

Monen toimijan välinen yhteistyö: 12, 19, 28, 32, 36, 74, 75

Monialaisuus: 8, 12, 39, 67, 69, 71, 72, 73, 74, 75, 76, 77

Motoristen taitojen vahvistaminen: 4, 7, 17, 18, 29, 31

Oppilaitosyhteistyö/yliopistoyhteis-työ: 29, 42, 51, 57, 59, 68

Osallisuuden lisääminen: 21, 28, 30, 32, 33, 34, 35, 36, 37, 38, 39, 73, 74

Paikalliskulttuurin vahvistaminen: 3, 8, 53, 59, 71, 74, 76

Palvelutoiminnan organisointi: 11, 16, 40, 45, 50, 54, 76

Perheiden aktivoiminen: 1, 2, 4, 5, 6, 7, 8, 9, 17

Sosiaalinen innovaatio: 10, 12, 17, 19, 22, 24, 25, 39, 47, 50, 55, 57, 58, 60, 71, 72

Syrjäytymisen ehkäisy: 6, 8, 9, 10, 11, 22, 24, 32, 33, 34, 35, 39, 72, 74

Tukirakenne: 10, 12, 19, 37, 40, 42, 44, 57, 61, 63, 64, 65, 66, 67, 70, 75, 77

Tuotteistaminen: 14, 15, 18, 21, 22, 23, 40, 43, 44, 46, 54, 75

Työelämävalmiudet: 15, 34, 36

Työhyvinvointi: 32, 40, 41, 42, 43, 44, 45, 46, 47, 48, 49, 53, 36, 73

Työpari: 25, 38, 72

Vaikuttaminen: 22

Vaikuttavuus: 6, 18, 34, 40, 45, 51, 64, 68

Verkostoituminen: 39, 43, 44, 67, 70, 75, 77

Yhdistelmätyö 4+4: 10, 26, 55, 57

Yhdistyksen kehittäminen: 27, 40, 63, 65, 68

Yhdistysten välinen yhteistyö: 22, 24, 45, 68

Yhteistyö yritysten kanssa: 8, 15, 36


Pirita Tolvanen on Kolmas lähde -hankkeen tiedottaja ja vastannut tämän kirjan punoutu-misesta kokonaisuudeksi. Ennen Kolmatta lähdettä ja sen aikana Pirita on työskennellyt kult-tuurialalla, erityisesti esittävän taiteen parissa. Kolmannessa lähteessä hän saa keskittyä täy-sin sydämin kaikkiin hankkeen kolmeen alaan.

Elina Vanhapiha toimii projekti-päällikkönä Aalto-yliopiston Kauppakorkeakoulun Pienyritys-keskuksessa vastaten Kolman-nen lähteen hallinnoinnista sekä kulttuurialan hyvinvointipalve-luihin liittyvistä kysymyksistä. Elina virtauttaa kokonaisvaltai-sen hyvinvoinnin rakentamiseen tähtäävään työhön kokemusta ja näkemystä palvelujen kehittämi-sestä ja liiketoiminnasta muun muassa luovilta- ja koulutus-aloilta. Hän luottaa vahvasti mu-siikin, liikunnan, yhteisöllisyyden ja moniaistisen kokemisen uu-distavaan voimaan. Elina on ollut mukana Kolmannessa lähteessä helmikuusta 2013 lähtien.

Ulla Karhu toimii projektias-sistenttina Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun Pienyritys-keskuksessa Kolmas lähde ja Luova Suomi -hankkeissa. Hänen vastuullaan on hankkeiden hal-linnolliset tehtävät sekä käytän-nön järjestelyt. Ulla hyödyntää tehtävässään hankkeista saatua kolmannen sektorin ja luovien alojen monialaista kokemusta ja näkemystä.

Taneli Tiilikainen toimii Kolmas lähde -hankkeessa projektipääl-likkönä. Hänen työnantajansa on Valo, Valtakunnallinen liikunta- ja urheiluorganisaatio ry. Kolman-nessa lähteessä hän on mukana erityisesti liikunta-alan asian-tuntijana. Taneli on työskennellyt sekä urheiluseurassa että laji-liitossa ennen tuloaan urheilun kattojärjestön palvelukseen.

Arsi Veikkolainen toimii Kolmas lähde -hankkeen projekti-päällikkönä Allianssissa edus-taen nuorisoalan näkemyksiä. Arsi tuo yhteiseen laariin projek-tien ja järjestötyön osaamista. Erityisenä intohimona on suurten linjojen luominen ja erilaisten mahdollisuuksien näkeminen. Konkre tiaksi ne käännetään osal-lisuuden, yhteistyön ja yhdessä tekemisen kautta.

Nelli Kuokka (ent. Koivisto) toimi projektipäällikkönä Kol-mannessa lähteessä hankkeen alkutaipaleelta, keväästä 2008 aina talveen 2013 asti. Alkuun Nelli toimi hankkeessa liikuntalähtöisten hyvinvointi-palvelujen puolella, mutta siirtyi sittemmin vastaamaan hankkeen hallinnoinnista sekä kulttuuri- ja taidelähtöisiin hyvinvointi palveluihin liittyvistä kysymyksistä Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun Pien-yrityskeskuksessa. Helmikuussa 2013 Nelli siirtyi Valo ry:hyn (Valtakunnallinen liikunta- ja urheiluorganisaatio) arvostuk-sesta ja resursseista vastaavaksi johtajaksi.

Kolmas lähde on:


Alf Rehn: Batman tietää – Jokeri kokeileeNelli Kuokka

On kaksi sanaa, jotka voivat tarkoittaa mitä tahansa – ja ne on yhdistetty: palvelu-innovaatio. Innovaatio on luonteeltaan sellainen, että sitä on mahdoton täysin vangita. Se sisältää elementtejä, jotka kieltävät itsensä. Innovaatiotutkimus on aina joko hieman jäljessä tai sitten paljon edellä aikaansa, jolloin sillä ei ole käytännöl-listä arvoa. Täydellistä mallia innovaatioista ei voi saavuttaa. Onkin hassua, että innovaatiosta puhutaan kuin se olisi yksi juttu.

Jos haluamme aidon keskustelun innovaatioista, pitää myös puhua niiden paradokseista.

Puhut innovaatioista – puhut paradokseistainnovointi Yhdistetään luovuuteen. Jotta orga-nisaatio olisi luova, pitää olla tilaa. Samalla täytyy olla rajoja, selkeyttä, käskyjä. Tarvitaan hybridi: sekä tilaa että rajoja. Kielemme on tehty joko tai -logiikalle eikä sekä että -logiikalle. Vaikeus tulee etenkin siinä, kun pitäisi rakentaa malleja.

innovointi on esimerKKien luomista. Tar-vitaan esimerkkejä, jotta meillä on jotain, mihin pyrkiä. Samalla innovaation pitäisi olla esimerk-kien tuhoamista. Aiemmin etsimme uutta Noki-aa, nyt uusia Rovioita. Nämä ovat uusia selviöitä – tuttua, turvallista ja toimivaa. Kun etsimme tietyntyyppisiä edelläkävijöitä, alamme rajoittaa tapaa, jolla katsomme maailmaa. Edelläkävijä ei

kuitenkaan seuraa olemassa olevia malleja vaan rikkoo niitä, luo jotain uutta.

innovointi vaatii osaamista. Samalla osaa-minen rajoittaa innovointia. Olemme huonoja näkemään, että osaaminen, johon olemme investoineet aikaa ja vaivaa, on suuri ongelmam-me. Monessa yhteisössä yritetään puolustaa olemassa olevaa osaamista, näkemyksiä siitä, missä olemme hyviä. Sen sijaan pitäisi keskustella unohtamisesta. Tarvitaan strategia, joka pystyy jättämään osaamista taakseen. Tasapainotetaan oppiminen ja unohtaminen, osaamisen positiivi-set ja negatiiviset vaikutukset.

haluamme luotettavaa ja tuttua. Samalla haluamme yksilöityä ja yllättävää. Tämä nä-kyy palveluissa: Palvelu on rykelmä eri haluja. Palveluinnovaation pitäisi olla uusien pisteiden luomista juuri tässä.

Innovaatiot tulevat puskan takaaOn helppo sanoa, että tähän meidän pitäisi panostaa. Tästä Suomi rakentuu. Tämä on se tie joka vie eteenpäin. Näin olemme sanoneet läpi historian. Jos jotain tiedetään innovaatioista, on että ne tulevat aina puskan takaa, muodossa joka yllättää ja haastaa. Innovaatio ei näytä siltä tulevaisuudessa, kuin se näyttää tänään.

Innovoinnissa pitää voida valita jotain, joka on käsittämätöntä, epäilyttävää, ravistelevaa. Tule-vaisuus ei koskaan näytä turvalliselta, valmiiksi tehdyltä. Se voi näyttää tänään hullulta ja älyt-tömältä, ei välttämättä järkevältä investoinnilta. Uhkaavaan ei haluta heittäytyä. Meidän täyttyy kuitenkin miettiä, millaisia tulevaisuuksia etsi-tään: hallittuja, ymmärrettäviä tulevaisuuksia vai sitä, miten radikaalisti tulevaisuus voi muuttaa toimintakenttäämme.

Moni haluaa olla Batman. Batman on aina ”in control”, tietää mikä on oikeaa ja väärää. Tule-vaisuuden innovaattorit ovat enemmän ”why so serious”, eivät ota itseään niin vakavasti. He ovat kokeilevia, jatkuvasti muuttuvia jokerin kaltaisia hahmoja, jotka leikittelevät rajoilla eivätkä jää kiinni yhteen konseptiin, yhteen tapaan hahmot-taa maailmaa ja palvelua.

Batman tietää jo niin paljon. Jokeri on valmis testaamaan ideoita, joista ei voi tosiaan tulla mitään.

Artikkeli perustuu Åbo Akademin organisaation ja johtamisen professori Alf Rehnin puheenvuoroihin Tekesin Serve-ohjelman sekä EU-rakennerahastotoiminnan aluekehittäjien seminaareissa keväällä 2012.

I

Perhe voi yhdessä hyvin

2120 YhdistYkset palvelemassa Yhteiskuntaa – ja toteuttamassa itseään i · perhe voi Yhdessä hYvin

Perheen hyvinvointi vaikuttaa keskeisesti sen jäsenten toimintaan kodin ulko-puolella. Työn ja perhe-elämän yhteensovittaminen on entistä vaikeampaa 24h-yhteiskunnassa. Yhteistä aikaa ei aina tunnu löytyvän, kun perheenjäsenten työ- ja kouluajat vaihtelevat. Vapaa-ajalla kaikki kulkevat omissa harrastuksissaan.

Yhteistä tekemistä tukevat perhekeskeiset palvelut antavat mahdollisuuden viettää vapaa-aikaa yhdessä ja jättävät tilaa myös muulle perhe-elämälle. Niiden tarkoitus on luoda mukavaa yhteistä ajanvietettä, jossa päästään irtautumaan koti-ympyröistä yhteisen harrastuksen pariin. Samalla tuetaan vanhempien jaksamista kasvatustyössä ja ehkäistään lasten ja nuorten syrjäytymistä.

Yhdistysten perheille suuntaamat hyvinvointipalvelut eivät ratkaise kaikkia perhepiiristä nousevia haasteita, mutta ne tarjoavat mahdollisuuden hyvinvoinnin lisäämiseen.

TOP 1. 2. Perhesähly innostaa kaikki pelaamaan

Malli sai kaikissa mittareissa parhaimmat pisteet. Toiminta on helposti järjestettävissä, siihen löytyy tilat joka puolelta Suomea. Toimintaa voi soveltaa tilojen mukaan ja se soveltuu kaikenikäiselle. Toi-minta on verkostoitunut ja se tarjoaa siihen osallistujille jatkomahdollisuuksia. Toiminnan potentiaa-lisia asiakkaita on noin kaksi miljoonaa ihmistä, joita lapsiperheissä asuu. Vanhemmista 95% haluaisi lisätä yhteistä liikuntaa yhdessä 7–17-vuotiaiden lastensa kanssa (Perheliikuntaverkosto 2012).

TOP 2. 6. Lasten painonhallintaryhmässä sitoutetaan koko perhe mukaan muutokseen

Järjestö on tarttunut keskeiseen terveysongelmaan, lasten ylipainon vähentämiseen. Toiminta on helposti toteutettavissa erilaisilla paikkakunnilla ja osaamista löytyy joka kunnasta. Toiminta nousee sekä lasten että vanhempien tarpeesta. Tuloksilla on kansantaloudellisia vaikutuksia ja ne ovat mitattavissa. Toimintamalli on hyvä esimerkki järjestön ja palveluiden yhteistyöstä. Jos palveluun liitetään työterveyshuolto ja siihen liitetään mukaan vanhempien painonhallinta yhdessä lasten kanssa, kertautuvat terveysvaikutukset. Hyödynsaajina on lasten lisäksi myös vanhemmat. Hyöty valuu myös suomalaiseen työelämään.

TOP 3. 3. Perinteiset leikit ja tarinat yhdistävät sukupolvia

Sydänmaan toimintamalli vaikuttaa mielenkiintoiselta. Sitä voi myös tuottaa kansalaistoimin-tana. Nykyisin isovanhemmat asuvat usein eri paikkakunnilla kuin lapset. Saattaa olla että omat lapsenlapset eivät pääse mukaan samoihin ryhmiin kuin isovanhempansa. Hienoa palvelussa on kuitenkin sen toteutettavuus yleisesti. Toiminta ei vaadi erityisosaamista. Sisältöosaaminen on hankittu kokemuksen kautta ja sitä hyödynnetään seuraavien sukupolvien hyväksi. Palvelun sisältö voi periaatteessa olla mitä vaan ja tuote voidaan sovittaa hyvin asiakkaiden tarpeisiin. Jos palveluun kuuluisi yhteinen leipominen, niin uskoisin että kysyntää riittäisi. Myös teinit tarvitsevat yhteistä aikaa isonvanhempiensa kanssa, uskoisin että siihenkin palvelu voisi vastata.

Ari InkinenKehitysjohtaja Helsingin NMKY

”Järjestyksen muodostumiseen vaikutti viisi arviointikriteeriä: Toiminnan saavutettavuus, toiminnan toteutettavuus, perhekeskeisyys, lasten ikäryhmä ja toiminnan liittyminen. Annoin jokaiselle palvelulle pisteitä yhdestä kolmeen kriteerien mukai-sesti. Painotuksena olivat kouluikäisten lasten perheet ja kummankin vanhemman mahdollisuudet osallistua toi-mintaan, myös ilman yhteistä parisuhdetta. Hajonta oli suuri (6...14 pistettä).”

Ari Inkinen teki valintansa pelkästään ”Perhe voi yhdessä hyvin” -osiosta.

TOP

23i · perhe voi Yhdessä hYvin22 YhdistYkset palvelemassa Yhteiskuntaa – ja toteuttamassa itseään

Kuntayhteistyö: Käytännön työntekijät oivaltavat yhteistyön tarpeen

Monitaideyhdistys Pisteen ja kunnan yhteistyö käynnistyi siitä, kun yhdistys ideoi neuvolalle muu-tamia tilanteita asiakkaista, joille vauvasirkuksesta voisi olla hyötyä: Maahanmuuttajat, ihmiset jotka ovat vasta muuttaneet paikkakunnalle, äidit joilla on riski masentua, tai tilanne jossa perheen isää olisi tarpeen saada aktivoitua.

Neuvoloiden terveydenhoitajat näkivät heti toiminnan mielekkyyden. Tämä on toimintaa jota he tarvitsevat tukemaan omaa työtään.

Neuvolan kautta palvelu on mahdollista kohden-taa perheille, joilla on muita heikommat mahdol-

lisuudet osallistua harrastuksiin. Heille ryhmän mukanaan tuomat kontaktit ovat tärkeitä, samoin sirkuksen tuoma vauvan käsittelyvarmuus. Neuvola-työntekijätkin ovat huomanneet vauvasirkuksen tuoman kehityksen vauvan käsittelyssä. Heidän näkökulmastaan on hyvä, että vanhemmat oppivat että vauvaa voi myös pyöritellä, ettei käsittelyssä tarvitse olla ylivarovainen.

Vauvasirkuksen toimintamallin on kehittänyt Mette Ylikorva Monitaideyhdistys Pisteestä.

Monitaideyhdistys Piste tarjoaa vauvasirkus-ta neuvolan asiakkaille sekä avoimille asiakas-ryhmille eri mittaisten kurssien muodossa. Vauvasirkuksessa on kyse vauvan ja vanhemman vuorovaikutuksesta ja sen koko perheelle tuotta-masta ilosta. Kursseilla tehdään erilaisia vauvoille sopivia sirkusharjoitteita ja -temppuja, lorujen ja laulun rytmityksellä. Vauvasirkuksen kohde-ryhmänä ovat 3–13 kuukauden ikäiset: Päätään kannattelevista kävelemään oppiviin.

Yksi ryhmä kokoontuu tyypillisesti kolmesta kuuteen kertaan. Yhdistys on huomannut, että lapsiperheiden on vaikea sitoutua kovin pitkäksi ajaksi. Ryhmässä on kerrallaan mukana kuusi perhettä. Toistaiseksi vain muutama isä on uskal-tautunut mukaan.

Yhdistyksellä on vauvasirkuksesta erilaisia toimintamalleja. Pitkäkestoisissa palvelumal-leissa voidaan myös esiintyä. Vauvan kanssa esiintyminen alentaa vanhemman kynnystä olla katsottavana.

1.

Vinkki: Myös käytännössä 4 tehdään yhteistyötä neuvolan kanssa.

· Kuntayhteistyö

· perheiden aktivoiminen

· maahanmuuttajat

Neuvola näkee vauvasirkuksen merkityksen perheille

Monitaideyhdistys Piste ry

TOP 1. 9. Nukketeatterin taika saa huostaan otetut lapset uskaltamaan

Käytännössä on rohkeasti kohdattu erityisen haavoittuvassa asemassa olevia huostaan otettuja lapsia. Taiteen keinoin on onnistuttu voimaannuttamaan sekä lapsia että heidän sijaisperheitään ja tuotu kulttuuri yhdeksi heidän arkeaan vahvistavaksi resurssiksi.

TOP 2. 17. Sirkusesitys yhdistää maahanmuuttajat ja valtaväestön

Sirkuksen ja koulun yhteistyössä on onnistuneesti luotu iloisen yhdessä tekemisen kautta aivan uudenlaista osallisuutta ja yhteistyötä. Toiminta on aktivoinut syrjäytymisvaarassa olevien lasten ja nuorten lisäksi kaikkia muitakin oppilaita ja heidän kotiväkeään ja opettajiaan ottamaan vastuuta itsestään ja toisistaan.

TOP 3. 52. Elämysmatkalaukut kiertävät laitoksia

Elämysmatkalaukut – palvelumalli on hyvin eri tavoin ja pieninkin resurssein helposti sovellettavissa oleva palvelumalli, jolla voidaan elävöittää arkea laitoksissa ja sairaaloissa. Erityisen hienoa on, että taidekokemukset ovat tuoneet iloa myös kaikkein huonokuntoisimpien vanhusten arkeen.

TOP 4. 12. Liikuntakoordinaattori luo liikettä koulupäivään

Koulun liikuntakoordinaattori –mallissa on luotu uusi toimiva työtapa, jossa yhdistetään luovasti eri toimijoiden osaamista ja resursseja. Toimintamalli on siirrettävissä muualle ja sitä on mahdollista edelleen jatkokehittää ja soveltaa kunkin paikkakunnan omien mahdollisuuksien mukaan.

TOP 5. 8. Perheentalo auttaa arjessa

Perheentalon toimintamallissa on erityisen arvokasta tuen tarjoaminen matalan kynnyksen periaat-teella, pienissä arjen asioissa ja ilman asiantuntijakeskeisyyttä ihmiseltä ihmiselle. Talon toiminta-mallissa on myös arvokasta sen taustalla oleva laaja toimijaverkosto.

Mervi Aalto-KallioArviointipäällikkö / SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry

Arviointitoiminnan ja hyvien käytäntöjen kehittäjä

Riitta KittiläKehittämispäällikkö / SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry

Kansalais- ja järjestö-toiminnan asiantuntija

Merja LyytikäinenHankekoordinaattori Inno kylä, SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry

Innokylä tekee näkyväksi hyvinvointi- ja terveysalan kehittämistyön tuloksia.

TOP

Rovaniemi


Sydänmaankylän Kyläseura on saattanut eri sukupolvia yhteen tarinoiden, lelujen ja leikkien parissa. Kokoontumisissa on vaalittu perinteisiä käsityömenetelmiä ja ikäihmisten osaamista sekä jaettu perinnetietoa yhteisen tekemisen äärellä

– kestävän kehityksen periaatteita noudattaen. Ryhmässä on esimerkiksi askarreltu keppihevo-sia ja rakennettu leikkimökkejä. Tekemisen ohel-la on helppo kertoa muistelmia menneiltä ajoilta. Tämä vahvistaa yhteisöllisyyttä ja sukupolvien sidettä toisiinsa.

Mieleenpainuvaksi toiminnaksi on koettu lapsille ja isovanhemmille järjestetyt paperinuk-keleirit. Leirille osallistuu noin parinkymmenen isovanhemman ja lapsenlapsen joukko. Ohjatuis-sa tuokioissa tehdään paperinukkeja ja niiden vaatteita. Kurssin alussa paperinukkien tekemi-seen on saatu ohjausta paperinukketaiteilijalta, joka on opastanut käyttämään oikeanlaisia väli-

neitä ja materiaaleja. Näin tuotoksista saadaan kauniita ja kestäviä. Paperinukkien teossa hienoa on oman mielikuvituksen käyttäminen hahmon luomisessa: tuloksena voi syntyä supersankari-hahmo tai prinsessa juhlamekkoineen. Rauhal-linen maaseutuympäristö, osaava ja innostava ohjaus sekä isovanhempien aktiivisuus leirin hengen luomisessa tukevat palvelun onnistu-mista.

Sydänmaankylän Kyläseura on myös kerän-nyt ja koostanut kotiseutuun ja eri paikkoihin liittyviä tarinoita. Sukupolvia on koottu yhteen maastoretkille, joiden ohjelmaan on kuulunut tarinointia tapahtumapaikoilla. On esimerkiksi kerrottu tarinoita kotikunnan Kärsämäen nimen synnystä, ensimmäisistä kylän maatiloista sekä entisaikojen ihmisistä. Arvostuksen osoittami-nen oman kylän historialle ja yhteisille juurille vahvistaa paikalliskulttuuria.

3. Perinteiset leikit ja tarinat yhdistävät sukupolviaSydänmaankylän Kyläseura ry

· Lasten ja ikääntyneiden vuorovaikutus

· paikalliskulttuurin vahvistaminen

· ikääntyneiden toimintakyvyn ylläpitäminen

· luova toiminta

Kuntalaisten aktivoiminen: Liikuntaneuvonta sopii kaikille

Haukiputaan Heitto on tarjonnut henkilökohtaista liikuntaneuvontaa kuntalaisille kolmen kerran jaksona 3–4 kuukauden ajan. Muutaman kuukauden mittainen ohjausjakso sitouttaa asiakasta sovittu-jen muutosten toteuttamiseen.

Liikuntaneuvonnan ensimmäisellä kerralla keskustellaan asiakkaan liikuntatavoista, tehdään kuntomittauksia ja asetetaan yhdessä tavoitteita liikkumisen lisäämiseksi. Kuukauden kuluttua teh-dään välimittauksia ja keskustellaan siitä, millaisia

askelia asiakas on ottanut kuntonsa kohentami-seksi. Jälleen kuukauden tai parin kuluttua ohjaaja käy asiakkaan kanssa läpi terveyttä edistävään elämänmuutokseen liittyviä asioita. Neuvontaan sisältyy myös henkilökohtaisen kuntosaliohjelman rakentaminen.

Liikuntaneuvonta, yhdessä harrastaminen ja yksittäisten perheenjäsenien tukeminen täydentä-vät toinen toisiaan.

2. Perhesähly innostaa kaikki pelaamaanHaukiputaan Heitto ry

· Kuntayhteistyö


· kuntalaisten aktivoiminen

· liikkumattomuuden ehkäisy

Perhesähly tarjoaa mahdollisuuden vanhem-pien ja lasten yhteiseen ajanviettoon ja liikkumi-seen. Palvelulle on kysyntää, sillä perhe-elämä sitoo pienten lasten vanhempia kotiympyröihin ja voi rajoittaa heidän liikuntaharrastuksiaan. Haukiputaan Heitossa on toteutettu perheliikun-nan periaatetta myös muissa lajeissa, esimerkiksi painissa.

Perheet ovat osallistuneet ryhmiin erilaisilla kokoonpanoilla. Mukana on ollut sekä äitejä että isiä lastensa kanssa. Toimintaa voidaan jalostaa eteenpäin järjestämällä eritasoisia ryhmiä, kuten matalan kynnyksen ryhmiä vähän liikkuville perheille tai edistyneiden ryhmiä liikkuvaisille perheille. Kunta on tullut vastaan monitoimi-

talon tilavuokrissa ja joissakin tapauksissa tarjon-nut tilat ilmaiseksi.

Seura on huomioinut palvelutoiminnassaan myös yksittäisiä perheenjäseniä. Kevennä ja liiku

-ryhmä houkuttelee koolle 30–50-vuotiaita kun-talaisia, joilla liikunta on jäänyt vähiin. Ryhmässä kokeillaan erilaisia liikuntamuotoja ja jaetaan käytännönläheistä tietoa ravitsemuksesta.

Kurssimuotoinen toiminta on sitouttanut mukaan lähteneitä koko kauden ajan, jolloin se on myös tukenut pitkäkestoisempaa muutosta elämäntavoissa. Monet ryhmäläiset ovat jatka-neet vauhtiin päässyttä liikuntaharrastustaan seuran puitteissa tai omatoimisesti.

Kommentti: Kuinka kulttuurialalla?

Onko olemassa kulttuurineuvontaa kuntalaisille? Ainakin Kulttuuriluotseja ja Kulttuuriapteekkeja löytyy. Mitä kulttuurineuvonnassa tehtäisiin kunto-

mittausten ja henkilökohtaisen kuntosaliohjelman luomisen tilalla?

Haukipudas

Kärsämäki


”Heittäytyminen on haastavaa. Ei ole yksinkertaista irrottautua omasta roolista. Sirkusohjaajat onnistuivat siinä tosi hyvin. Me työntekijät teimme uusia havaintoja lapsista ja vanhemmista. Sirkus avarsi omaa ha-vainnointikenttääni perheiden tilanteesta. Lisäksi sirkus tukee vanhemman ja lapsen välistä vuorovaikutusta. Sirkuksessa jokainen saa positiivista huomiota.”

–Perhekuntoutuskeskuksen työntekijä

5.

· Kuntayhteistyö


Sirkus kasvattaa kriisiperheiden keskinäistä luottamusta

Sirkusyhdistys Magenta ry

Kunnan perhekuntoutuksessa tarjotaan kuntouttavaa toimintaa perheille, jotka tarvitse-vat tukea lasten kasvuolosuhteiden turvaamisek-si ja vanhempien kasvatustehtävään. Raskaiden perheen sisäisten asioiden vastapainoksi tarvi-taan hyviä tuokioita. Sirkus Magentan järjestämä perhesirkus on osoittautunut tähän hyvin sopi-vaksi toimintamuodoksi. Se vahvistaa perheen omia voimavaroja ja tukee perheenjäsenten välistä vuorovaikutusta. Yhdistyksen toiminta on löytänyt paikkansa osana perhekuntoutusta.

Perhesirkus on rakennettu vastaamaan kriisiperheiden tarpeisiin. Tunneilla käytetään leikkejä ja harjoitteita, jotka mahdollistavat perheenjäsenten työskentelyn yhdessä, keskinäi-sen auttamisen ja kannustamisen sekä yhteiset ilon ja onnistumisen kokemukset. Myös pelkojen

ylittäminen ja rohkeutta vaativien yhteisten temppujen harjoittelu on tärkeää, koska ne kas-vattavat perheenjäsenten luottamusta toisiinsa. Esimerkiksi perheen omat pari- ja ryhmäakroba-tiatemput sekä luovuutta kehittävät sirkusesitys-harjoitukset ovat edistäneet perhekuntoutuksen tavoitteiden toteutumista.

Sirkus on hyvin havaittavasti kehittänyt perheenjäsenten yhteen pelaamista. Perheet ovat nauttineet sirkuksesta ja kokeneet sen antoisaksi ja perhekeskuksen mukavimmaksi toiminta-muodoksi. Perheenjäsenet ovat silminnähden vapautuneet sirkuskurssin aikana ja keränneet rohkeutta esittää taitojaan muille. Jotkut osallis-tujat ovat jatkaneet sirkusharrastusta kuntoutus-jakson jälkeen yhdistyksen muilla kursseilla.Markkinointi: Yhteistyö päivähoidon ja neuvoloiden kanssa

Voimisteluseura on tehnyt hyvää yhteistyötä kunnan kanssa palveluiden markkinoinnissa. Seura on järjestänyt motorisesti kömpelöille lapsille omaa toimintaa, josta on jaettu tietoa neuvoloiden ja päiväkotien kautta. Erityisesti päivähoidon kautta lasten ohjaaminen ryhmään on onnistunut hyvin, sillä päivähoidon henkilöstö tuntee lasten liikkumi-sen kehittämistarpeet ja voi suositella liikuntaryh-miä lasten vanhemmille.

Päivähoitoryhmät ovat myös käyneet voimiste-luseuran liikuntatuokioissa tutustumassa seuran toimintaan. Samalla kun seuran ohjaaja on vetänyt ryhmäliikuntaa, päivähoidon työntekijät ovat voineet seurata lasten liikkumista, tehdä havaintoja lasten taidoista ja saada vinkkejä liikunnanohjauk-seen.

4. Palvelut punoutuvat perheiden päivärytmiinLahjan Tytöt ry

· Kuntayhteistyö

· markkinointi


· motoristen taitojen vahvistaminen

Voimisteluseura Lahjan Tytöt järjestää liikuntatuokioita pienten lasten perheille ar-kiaamuisin ja viikonloppuisin. Perheen arkeen sopivasti ajoitetut tuokiot tarjoavat lapselle yh-teisen liikunnallisen hetken äidin tai isän kanssa. Perheet aktivoituvat ja lasten motoriset taidot vahvistuvat.

Liikuntatuokio käynnistyy laululla ja yhteisillä leikeillä. Sen jälkeen lapset saavat liikkua temp-puradalla vanhempiensa ohjauksessa. Tuokio päätetään yhteisen, tutun laulun parissa.

Iltapäivisin seura on järjestänyt ohjattua lii-kuntaa 4–6-vuotiaille lapsille. Ryhmän kokoon-tumiset on sijoitettu työssäkäyvien perheiden

rytmien mukaan päivähoidon jälkeen. Liikunta-tunti sisältää hyppimistä, kävelyä, juoksemista, pallottelua ja muuta liikuntaa. Ryhmänohjaajan tukena on toiminut apuohjaaja. Apuohjaaja saa kokemusta ohjaamisesta ja voi myöhemmin toi-mia itse päävastuullisena ohjaajana. Apuohjaajan tuki on tärkeää etenkin lasten henkilökohtaisessa huomioimisessa ja auttamisessa.

Ryhmät ovat saavuttaneet nopeasti suosiota ja koonneet lukuisan joukon äitejä ja isiä lapsineen liikkumaan yhdessä. He ovat olleet kiinnostu-neita kaikenlaisesta liikunnasta. Toiminnan jär-jestäminen juuri aamupäivisin on sopinut hyvin useiden perheiden päivärytmiin.

TurkuVantaa


GrIFK Fotboll järjestää perheille suunnattua Pallokivaa-kerhoa, joka sopii kaikille liikuntataus-tasta riippumatta. Palvelu on suunnattu 3–7-vuo-tiaille lapsille yhdessä vanhemman kanssa.

Kerho järjestetään joka lauantai aamupäivällä koulun salissa. Kerho edistää kehon hallintaa ja tuntemusta, jotka ovat tarpeellisia taitoja jalka-pallossa. Motoriikan harjoittelu ja tasapaino ovat hyviä perustaitoja muitakin harrastuksia varten. Kerhossa juostaan, hypitään, kyykitään, kiivetään, keinutaan, heitetään ja potkitaan palloa leikin varjolla. Jokainen pääsee käyttämään eri aisteja ja taitoja.

Perheille suunnattu toiminta on seuralle tär-keää. Se haluaa tarjota harrastetoimintaa myös pienille lapsille. Pienten on helpointa aloittaa harrastus ja totuttelu ryhmässä toimimiseen oman vanhemman kanssa.

Ensimmäinen Pallokivaa-ryhmä täyttyi nopeasti, ja selkeästi suurin osa osallistujista on seuralle uusia harrastajia. Ryhmästä on muo-dostunut tärkeä niin osallistujille kuin ohjaajalle. Lapsista ja aikuisista näkee yhdessä harrastami-sen ilon.

7.Pienet oppivat toimimaan ryhmässä vanhemman kanssa

GrIFK Fotboll rf

· Perheiden aktivoiminen



· aistien käyttö

Kuntayhteistyö: Kouluterveydenhuolto ohjaamassa palveluun

Perheitä on rekrytoitu mukaan ”LIKE to move” -palveluun kouluterveydenhuollon kautta. Seura on laatinut kutsukirjeen ja kyselyn perheen terveystot-tumuksista. Tietosuojan vuoksi kouluterveydenhuol-to on postittanut kirjeet. Kyselyn toteuttamiseksi on hankittu tutkimuslupa kunnan terveydenhuollosta. Kouluterveydenhoitajat ovat kertoneet käynnisty-

västä toiminnasta lasten terveystarkastusten yhte-ydessä, ottaneet myöhemmin uudelleen yhteyttä perheisiin ja vastaanottaneet ilmoittautumisia. Perheiltä on peritty pieni osallistumismaksu, jolla on pyritty vahvistamaan osallistujien sitoutumista ryhmätoimintaan koko kauden ajan.

6. Lasten painonhallintaryhmässä sitoutetaan koko perhe mukaan muutokseenSeinäjoen Seudun Urheilijat ry

· Kuntayhteistyö

· syrjäytymisen ehkäisy


· vaikuttavuus

· arjen tukeminen


Seinäjoen Seudun Urheilijat on perustanut lasten liikunnallisen painonhallintaryhmän yh-teistyössä kunnan kouluterveydenhuollon kanssa. Matalan kynnyksen liikuntakerho kokoontuu kolme kertaa viikossa vuoden ympäri. Kerran kuukaudessa järjestetään koko perheen liikunta-tuokio. Tavoitteena on, että lapset löytävät liikun-nan ilon vertaisessaan ryhmässä ja liikunta tulee osaksi perheiden arkea. Vanhemmat ovat toimin-nassa mukana, koska perheen ruokavaliolla on keskeinen merkitys lasten painonhallinnassa.

Tapaamisissa keskustellaan liikunnasta, ravitsemuksesta ja riittävän unen merkityksestä. Sairaanhoitopiirin ravitsemusasiantuntija on käynyt puhumassa ruokavaliosta ja koululääkäri ylipainoon liittyvistä asioista lasten vanhemmille.

Ryhmässä harrastetaan liikuntaa ulkona ja sisällä sekä hyödynnetään koulun ja urheiluseu-

ran välineitä. Kunta on myös tarjonnut ilmaisen käynnin uimahallissa ja kuntosalilla. Koululaiset jaetaan ryhmiin iän mukaan, jolloin lapset har-rastavat liikuntaa samantasoisten kesken. Ryh-mänvetäjiä on kaksi. Kaksi ohjaajaa voi parem-min keskittyä ryhmän ohjaamiseen sekä samalla huomioida lapsia yksilöllisesti. Oman haasteensa tuo se, että ylipaino vaikeuttaa lasten liikkumista ja vaikuttaa jaksamiseen ja tunnetiloihin.

Palvelun alussa lapsille tehdään alkumit-taukset ja perheille kyselyt ruoka- ja liikunta-tottumuksista. Mittaukset ja kyselyt toistetaan puolen vuoden ja vuoden kuluttua. Perheiden terveystottumuksissa on tapahtunut myönteisiä muutoksia, ja parempi painonhallinta on antanut uskoa elämänmuutoksiin. Lapset ovat saaneet uskoa omiin taitoihin ja kykyihin, kun heidän ei ole tarvinnut verrata itseään muihin.

Vinkki: Kouluterveydenhuolto ohjaa lapsia palveluihin myös käytännöissä 29 ja 33.

Seinäjoki

Kauniainen


9.Nukketeatterin taika saa huostaan otetut lapset uskaltamaan

Nukketeatteri Sampo

· Kuntayhteistyö



Nukketeatteri Sampo toteuttaa sijaisperheille elämystyöpajoja kehittämällään voimauttavan nukketeatterin menetelmällä. Palvelun tavoittee-na on välittää iloa ja elämyksiä niille Itä-Helsingin asukkaille, jotka muutoin helposti jäävät kulttuu-ritarjonnan ulkopuolelle. Monelle työpajat ovat olleet ensimmäinen kosketus elävään teatteritai-teeseen ja nukketeatterikulttuuriin.

Elämystyöpajojen osallistujat on jaettu kahteen eri ryhmään. 0–6-vuotiaiden lasten työ-pajoissa mukana ovat myös näiden sijaisvanhem-mat sekä sijaissisarukset. Työpajoissa keskitytään yhteiseen tekemiseen ja yhteisen luottamuksen saavuttamiseen. 7–12-vuotiaat lapset ovat osal-listuneet toimintaan ilman vanhempia. Heille tärkeintä työpajoissa on ollut kavereiden löytä-minen sekä muiden samassa tilanteessa olevien tapaaminen.

Koska osa toimintaan osallistuvista lapsista on lyhytaikaisessa kriisisijoituksessa, he eivät voi si-toutua jokaiseen työpajakertaan. Siksi työpajat on suunniteltu itsenäisiksi osioiksi. Niissä tutustu-

taan nukketeatterin eri tyyleihin ja aiheisiin sekä annetaan käytännönläheisiä vinkkejä toiminnan jatkamiseen kotona.

Nukketeatterin taika ja erityispiirre hyvin-vointipalveluna kiteytyy pieneen nukkeen, joka helpottaa esiintymistä. Kun nukke on esiintyjän ja yleisön välissä, siihen voi projisoida tuntei-ta, eikä itse tarvitse olla niin esillä. Varsinkin hämärässä toteutettavassa varjoteatterissa tämä korostuu.

Työpajat ovat olleet perheille tärkeitä. Työs-kentelyn alkaessa monet lapsista olivat hyvin arkoja. Lähes kukaan ei uskaltanut kertoa omaa nimeään. Jo ensimmäisen työpajan jälkeen innos-tus oli käsin kosketeltavaa. Lapset rohkaistuivat koko ajan enemmän. Monet sijaisvanhemmat ovat tulleet työpajojen jälkeen liikuttuneina kertomaan ohjaajille, etteivät voi uskoa kuinka heille arkana kriisiperheestä saapunut sijoitus-lapsi uskaltaa osallistua ja esiintyä työpajassa. Vanhemmille työpajat ovat tarjonneet vertaistu-kea elämäntilanteeseen.

Pelastakaa Lapset on ollut käynnistämässä Perheentaloa Joensuun keskustaan. Perheentalo on kaikille avoin kohtaamispaikka, jonka perus-tana on yhdistysten yhteistyö, kaupungin tuki sekä yrittäjäosallisuus. Yhteisötalon tehtävänä on toimia lasten, nuorten ja lapsiperheiden kohtaa-mispaikkana sekä arjen tukena. Lähes vastaavia perheille tarkoitettuja taloja on myös muualla Suomessa, mutta Joensuun Perheentalon kansa-laisjärjestöpohja on poikkeuksellisen vankka.

Perheentalon toiminta käynnistyi vuoden 2013 alusta. Verkostoon kuuluu monia lapsiper-heyhdistyksiä, kaupungin eri hallintokunnan edustajia sekä oppilaitoksia. Mukaan Perheen-talon toimintaan on mahdollisuus tulla myö-hemminkin. Lapsiperheyhdistysten ja yritysten mukaantulo nähdään hyvin tervetulleena.

Vanhemmuuden vahvistamiselle on ilmennyt erityistä tarvetta nykyaikana. Perheentalolla on vahva yhteys kunnan lastensuojelun eri tahoi-hin, jolloin myös akuuteimman avun tarpeessa olevat perheet tavoitetaan. Pelastakaa Lapset

–järjestön motiivi Perheentalon perustamiselle on ollut halu auttaa perheitä arkisissa asioissa. Varhaisessa vaiheessa tarjottu apu takaa sen, ettei uupumus muodostu liian suureksi. Perheentalon toimijat pitävät tärkeänä sitä, että pieniinkin asioihin voi löytyä apu vaikkapa osallistumalla vertaisryhmän toimintaan. Talo tarjoaa mah-

dollisuuden yhdessäoloon muiden lapsiperhei-den kanssa ja luotettavan hoitopaikan asioilla käynnin ajaksi pientä korvausta vastaan. Monissa arjen tilanteissa perheet eivät tarvitse ammatti-auttajan apua. Ihminen ihmiselle riittää.

Nuorten perheiden uusavuttomuuteen vastaaminen nähdään Perheentalolla tärkeänä. Pohjois-Karjalan Martat järjestävät opastusta ja koulutusta arjen ravitsemusneuvontaan ja ruo-anlaittoon. Martat osallistuvat itsehoitopisteen ja Nalleneuvolan toimintaan. Paikallisen liikun-taseuran toivotaan tuovan omaa osaamistaan lasten lihavuuteen ja arkiliikunnan puutteeseen. Kulttuuriosaamistaan Perheentalolle tuo sana-taideyhdistys Sanaratas, jolta ostetaan yökylätoi-minta.

Kaupunki on ollut alusta asti mukana Perheentalon suunnittelussa. On kaikkien etu, että lasta koskettaviin ongelmiin puututaan varhaisessa vaiheessa. Perheentalolla tullaan toteuttamaan yhteistyössä kaupungin eri tahojen kanssa perheille suunnattuja matalan kynnyksen terapiapalveluja. Niihin voivat osallistua kaikki halukkaat perheet. Tällainen voi olla vaikka puheterapeutin neuvontatuokio, jossa vanhem-mille neuvotaan helppoja kotikonsteja puheen vaikeuksiin. Tällainen voi lyhentää terapiaa odot-tavien perheitten jonoja, ja on kaikille osapuolille edullisin ja kevyin vaihtoehto.

8. Perheentalo auttaa arjessaPelastakaa Lapset ry

· Kuntayhteistyö




· arjen tukeminen


· monialaisuus

· yhteistyö yritysten kanssa

jatKuu •

Joensuu

Helsinki


Kuntayhteistyö: Asiantuntemusta palveluiden organisointiin

Elämystyöpajoja on järjestetty Helsingin sosiaalivi-raston sijaisperhetoiminnan piirissä oleville perheille. Palvelua on suunniteltu yhdessä yhdistyksen ja sosiaaliviraston kesken. Yhdistys tarjoaa toimin-nalle puitteet ja sosiaalivirasto tiedottaa palvelusta asiakkailleen.

Tärkeimmäksi palvelutarpeeksi sosiaalivirasto on määrittelyt sen, ettei kohderyhmälle ole olemassa kulttuuritarjontaa. Sen lisäksi työpajojen tehtävänä on tuoda lapsille ja perheille positiivisia kokemuksia ja siten vahvistaa lasten itseluottamusta.

Sosiaalivirasto on tuonut esiin asiakkaidensa tuntemusta palvelun aikataulutuksen yhteydessä.

Heillä on hyvä tuntuma siihen, mihin päivänaikaan ja miten usein työpajat kannattaisi järjestää, että perheet pääsisivät niihin osallistumaan. Tästä on ollut paljon hyötyä yhdistykselle palvelua suunnitel-taessa.

Ensimmäiset elämystyöpajat sijaisperheil-le toteutettiin vuonna 2012 osana yhdistyksen 35-juhlavuoden ohjelmaa. Toiminnan sisällön ovat suunnitelleet yhdistyksen yleisötyötä kehittäneet nukketeatteritaiteilijat Maria Baric ja Nemanja Stojanovic.

9.• jatKuu

II

Koulun arki muuttuu

3736 YhdistYkset palvelemassa Yhteiskuntaa – ja toteuttamassa itseään ii · koulun arki muuttuu

Koululla on tärkeä paikka lapsen arjessa. Se antaa eväät oppimiseen, jonka avul-la pyrimme aikanaan vastaamaan yhteiskunnan odotuksiin. Näissä odotuksissa korostuu yhä enemmän innovointi, uusien asioiden yhdistely, ongelmanratkaisu-kyky sekä viestintätaidot. Korokkeelta yksisuuntaisesti tietoa siirtävä opettaja ja hauki on kala -metodilla ulkoa opittu aapinen edustavat mennyttä aikaa oppimis-käsityksissä. Tärkeään rooliin on noussut ympäristö ja sen merkitys oppimisen edellytyksiin. Tässä kehittämistyössä yhdistysten osaamiselle on käyttöä. Yhdistys-ten menetelmät ohjaavat usein luovaan oppimiseen ja rikkovat arjen puurtamisen virkistävällä tavalla. Se tuo iloa oppimiseen.

Liikunta- ja kulttuurialan yhdistyksillä on sisältöosaamista, joka yhdistettynä opettajan pedagogisiin kykyihin, luo uudenlaisen oppimisympäristön. Koulun, jossa liikunta tai luovuus on kiinteä osa arjen työtä. Liikunnan ammattilainen opettajan työparina tai sirkusosaajan käyttäminen matematiikan tunnilla tuovat uutta näkökulmaa oppimiseen. Monet koulut ovat valjastaneet yhdistysten osaa-misen monipuolisesti käyttöönsä. Koulua käyvät kaikki, joten tällä tavoin myös ei-aktiiviset koululaiset pääsevät osaksi yhdistysten toimintaa.


Toiminta toteutetaan koulupäivän aikana, jolloin se vastaa lasten yhdenvertaisuuden periaatteen haasteeseen. Lisäksi tämä toimintamalli tuntuu todella kiinnostavalta ja toteuttamiskelpoiselta mallilta.

TOP 2. 21. Oppilaat järjestävät konsertin itse

Tapahtuu koulun arjessa, joten koskettaa koko luokkayhteisöä. Tämä voisi toimia matkana koke-muksesta osallisuuteen!

TOP 3. 32. Yhdistys kannustaa nuoria omaehtoiseen tekemiseen

Osallistava hanke, jo aloitteiden osalta. Todennäköisesti lisää halua vaikuttaa, uskoa omiin mahdolli-suuksiin jne. Tapahtuu vapaa-ajalla – kulttuurinen nuorisotyö.

TOP 4. 1. Neuvola näkee vauvasirkuksen merkityksen perheille

Toiminnalliset tavat kohdata vauva (lapsi) ovat toimivia. Ei vain sirkus, mutta ”Kulttuurineuvola” olisi varmasti kirjaamisen arvoinen asia, myös sanataide, musiikki, vauvojen värikylpy yms neuvo-loiden huoliperheille ja muillekin Soten luentosarjojen yhteyteen, olisi varmasti ennaltaehkäisevää hyvinvointityötä!

TOP 5. 5. Sirkus kasvattaa kriisiperheiden keskinäistä luottamusta

Tiedän kokemuksesta tämän toimivat ja tuottavan uskomattomia tuloksia perheenjäsenten välisen vuorovaikutuksen kehittymisessä. Todellakin toimiva konsepti. Myös kohta 9 (Nukketeatterin taika saa huostaan otetut lapset uskaltamaan) – todennäköisesti toimii samoin perustein kuin sirkus.

TOP

Reeli KarimäkiLastenkulttuurin päällikkö Vantaan kaupunki

”Luin ensin kaiken kahdesti läpi listaten mielenkiintoi-simmat ja mielestäni kokei-lemisen arvoiset tapaukset (14 kpl). Sen jälkeen listasin muun muassa vaikuttavuu-den ja toimivuuden kannalta mielestäni merkittävimmät.”

Marika LindrothYlitarkastaja / Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Marika Lindrothin työnku-vaan kuuluvat Euroopan sosiaalirahaston hankkeiden, muun muassa ”Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisoalojen kolmas sektori hyvinvointi-palvelujen tarjoajana” -kehit-tämisohjelman hankkeiden rahoitus- ja valvontatehtävät.

TOP 1. 11. Kaverisirkus kutsuu harrastamiseen ja yhdessäoloon

Hieno esimerkki lasten ja nuorten syrjäytymistä ehkäisevästä toiminnasta, joka on saatu aikaan yhdistyksen ja kunnan toimivalla yhteistyöllä.

TOP 2. 50. Kummitaiteilija tuo virkistystä vanhuksille

Taiteen moninaisia keinoja käyttämällä voidaan ylläpitää ikääntyneiden toimintakykyä ja lisätä osallisuutta.


Tuomalla liikunnallista toimintakulttuuria kouluihin on paitsi saatu lapsia liikkumaan enemmän, myös vaikutettu myönteisesti muun muassa työrauhan säilymiseen.


Yhdistyksen ja kunnan yhteistyöllä on saatu aikaan toimintamalli, jonka avulla koko perheen terveys-tottumukset ovat muuttuneet myönteiseen suuntaan.

TOP 5. 36. Draaman eväillä työnhakuun

Monen toimijan yhteistyöllä nuorille lisää itseluottamusta ja työelämävalmiuksia draaman keinoin!

39ii · koulun arki muuttuu38 YhdistYkset palvelemassa Yhteiskuntaa – ja toteuttamassa itseään

10.Jääkiekkoseurat ja kunnat ovat yhteistyössä palkanneet liikunnan osaajia. Puolet työajastaan työntekijä toimii koululla koulunkäyntiavus-tajana ja puolet seuran liikunnanohjaajana ja muissa tehtävissä. Näin kahdesta osa-aikatyöstä rakentuu kokoaikainen toimi.

S-Kiekossa ja TuTossa liikunnan osaajan työpanosta on käytetty esimerkiksi jääkiekko- ja ringettevalmennuksessa sekä oheisharjoittelun järjestämisessä. Harrastajat ovat saaneet entistä enemmän harjoitusta ja heidän joukkonsa on kasvanut. Palkatun ohjaajan vetämiä harjoituksia on myös voitu ajoittaa alakoulun oppilaille sopi-viin aikoihin iltapäivällä. Vapaaehtoisten vetäjien saaminen normaaliin työaikaan on haasteellista.

TuTossa liikunnalliset iltapäiväkerhot ovat avoimia kaikille alakouluikäisille ja niihin on

saatu mukaan myös lapsia, joilla ei ole mahdol-lisuuksia muihin harrastuksiin, vaikka halua löytyisi. Vanhemmat ovat kokeneet myönteiseksi sen, että sama tuttu aikuinen toimii lasten kanssa päivisin koulussa ja illalla seurassa. Iltapäiväker-hojen järjestäminen on yksi tapa ehkäistä lasten ja nuorten syrjäytymistä.

Koulussa saatu työkokemus on tukenut nuoren seuratyöntekijän pääsyä opetusalan koulutukseen. Jääkiekkoliitto on järjestänyt koulutusta ohjaajille ja koulunkäyntiavustajille. Tilanteensa mukaan seuran työntekijä on voinut jatkaa tehtävissään useiden vuosien ajan. Tästä on kokemusta esimerkiksi TuTossa. Myös Seinä-joella jääkiekon aktiivipelaajat ovat työllistyneet koulunkäyntiavustajina.

· Sosiaalinen innovaatio

· kouluyhteistyö

· kuntayhteistyö,


· yhdistelmätyö 4+4

· tukirakenne

Liikunnan osaaja koulunkäyntiavustajana ja seuran työntekijänäS-kiekko Juniorit ry ja TuTo Hockey ry

Yhdistelmätyö 4+4: Toimenkuvat yhdistämällä kokoaikainen työ

Jääkiekkoliiton pilottihankkeessa “Hyvinvointipalve-lujen kehittäminen kunnan ja urheiluseuran välillä” (2008–2010) kehitettiin yhteisiä toimintamalleja 14 jääkiekkoseuran ja kuntien välillä laajentamalla seu-ran työntekijöiden toimenkuvaa kuntatyön kentälle. Toimintamallia on toteutettu jääkiekkoseurojen ja peruskoulujen kesken niin, että seura on rekrytoinut työntekijän, jonka toimenkuvaan on voitu liittää koulunkäyntiavustajan, koulun liikuntakerhon vetä-jän tai iltapäivätoiminnanohjaajan työ. Yhteistyö on mahdollistanut kokopäivätyöntekijän palkkaamisen.

Koulujen näkökulmasta jääkiekkoseurat ovat toimineet hyvänä kanavana rekrytoida aktiivisia

avustajia ja ohjaajia kouluun ja iltapäivätoimintaan. Kunta on tehnyt seuran kanssa ostopalveluso-pimuksen koulunkäyntiavustajan viikkotuntien palkan mukaisesti ja seura on toiminut henkilön työnantajana. Yhteistyössä merkittävällä sijalla on keskinäinen luottamus. Koulujen kesälomakaudella työntekijä keskittyy seuratoimintaan, kuten urheilu-leireihin. Näin työ on ympärivuotinen.

Suurin osa jääkiekkoseuroissa ja kouluissa työskennelleistä liikunnan osaajista on ollut miehiä. Tällä on merkityksensä. Koulumaailma tarvitsee myös miehiä.


Myös kulttuurialan yhdistykset, kuten kuvataide-koulu, musiikki- tai tanssiopisto, voisivat hyötyä samankaltaisesta mallista. Kunnan työ heidän koh-dallaan voisi tarkoittaa esimerkiksi iltapäivä kerhojen vetämistä.

Jääkiekkoliiton pilottihankkeessa oli mukana myös HIFK Helsingistä.

Turku

Seinäjoki

Veteli

KannonkoskiSaarijärvi

TampereUrjalaYlöjärvi

Oulu

Lahti

Helsinki

Raisio


11. Kaverisirkus kutsuu harrastamaanLasten ja nuorten kulttuurikeskus Pii Poo

· Kouluyhteistyö

· kuntayhteistyö,


· erilaiset yhdistykset

· palvelutoiminnan organisointi

Lasten ja nuorten kulttuurikeskus Pii Poo on kehittänyt lapsia ja nuoria rohkaisevaa kaverisirkustoimintaa. Ryhmään houkutellaan mukaan lapsia ja nuoria, joilla ei muuten ole paljon ystäviä tai harrastuksia. Sirkus on hauskaa ja antaa osallistujille onnistumisen elämyksiä. Laajemmassa merkityksessä palvelulla pyritään vahvistamaan lasten ja nuorten vuorovaikutus-taitoja ja yhteisöllisyyttä.

Kerhoon kutsutaan osallistujia opettajien tarvearvioinnin perusteella. Sirkusryhmään kutsutut voivat pyytää mukaan oman kaverin tai tutun ikätoverin omalla ”kaverikutsulla”. Kave-risirkusryhmä kokoontuu lukuvuoden ajan ker-ran viikossa ja harjoituskertaan on varattu tunti koulun iltapäivästä. Kaverisirkusryhmää ohjaa kaksi koulutettua sosiaalisen sirkuksen ohjaajaa. Toiminta on kehitetty yhteistyössä Lempäälän kunnan kouluja kerhotoiminnan kanssa.

Kuntayhteistyö: Säännöllisten keskustelujen käyminen tilaajan kanssa

Onnistuneen palvelutoiminnan takaamiseksi Lasten ja nuorten kulttuurikeskus Pii Poo keskustelee yhdessä tilaajan kanssa toiminnan tarkoituksesta, tavoitteista ja hyvästä toteutustavasta. Yhteistyö käynnistetään yhteisellä tavoitekeskustelulla, jossa asetetaan tavoitteet toiminnalle. Tällä käytännöllä molemmat osapuolet ovat oppineet ymmärtämään toistensa toimintaympäristöä, pyrkimyksiä, toimin-nan motiiveja ja haasteita.

Käytäntö rakentaa hyvää pohjaa yhteistyölle sekä kasvattaa toimijoiden välistä vuorovaikutus-ta ja sitoutumista. Myös toiminnan seuranta ja tuloksellisuuden arviointi myöhemmässä vaiheessa nojautuu asetettuihin tavoitteisiin. Kouluissa hyvin onnistuneeksi nähty Kaverisirkus-toimintamalli on saanut hyvin jalansijaa ja se on levitetty Lempäälän kunnassa lähes jokaiseen kouluun.

Vinkki: Katso myös käytäntö nro 16 esimerkkinä palvelu-toiminnan organisoitumis-muodoista!

Palvelutoiminnan organisointi: Pii Poo on palvelutuotantoon suuntautunut yhdistys

Lasten ja nuorten kulttuurikeskus Pii Poon tarkoi-tuksena perustamisestaan lähtien on ollut tuottaa kulttuuripalveluita erityisryhmille, lapsille ja nuorille. Yhdistys tekee palvelutoimintaa yhteistyössä kun-nan ja yritysten kanssa. Yhdistysmuoto oli Pii Poolle luonteva valinta, koska erityisryhmien kulttuuripal-veluita ei ilman yhteiskunnan tukea pysty tuotta-maan: Käyttäjän maksama hinta palvelusta ei ole

kustannusten mukainen. Yhdistysmuodon ratkaisi siis lähinnä toimintaympäristö.

Pii Poolle ajatus jäsenistöstä, jonka ehdoilla toi-mintaa toteutettaisiin, tuntuu kaukaiselta. Heidän pääkohderyhmänsä ovat asiakkaat, tulivat nämä palveluihin kunnan tai yrityksen kanssa tehtävän yh-teistyön kautta tai avoimilta kuluttajamarkkinoilta.

12. Liikuntakoordinaattori luo liikettä koulupäiväänHämeen Liikunta ja Urheilu ry

· Kouluyhteistyö

· kuntayhteistyö

· monialaisuus

· monen toimijan välinen yhteistyö

· tukirakenne


· sosiaalinen innovaatio

Lapsen arjessa koulu on päivittäisen liikun-nan näkökulmasta keskeinen paikka. Hattulassa, Hämeenlinnassa, Sastamalassa ja Vesilahdessa on koulujen ja yhdistysten yhteistyöllä kehitetty uusia toimintatapoja lasten ja nuorten liikunnal-liseen toimintaan. Erityisenä haasteena on nähty yläkoululaisten nuorten aktivoiminen mukaan liikkumaan. Tärkeän panoksen tähän ovat tuoneet koulujen liikuntakoordinaattorit. Hämeen Lii-kunta ja Urheilu hallinnoi ”KOLIKO – Koulun lii-kuntakoordinaattorit liikettä lisäämässä” -pilotti-hanketta (2011–2013), jossa tätä mallia kehitetään.

Liikuntakoordinaattori toimii välituntiliikun-nan ja kerhotoiminnan kehittäjänä ja ohjaajana, liikuntapäivien suunnittelijana, yhteyshenki-lönä urheiluseurojen ja koulujen välillä sekä opettajien tukena. Liikuntakoordinaattori on myös tarjonnut kouluilla sporttineuvontaa, jossa yläkoululaisille on tehty henkilökohtaisia kunto-ohjelmia, annettu tietoa paikkakunnan harras-tusmahdollisuuksista sekä neuvontaa syömiseen, ruutuaikaan ja lepoon.

Opetuksen toiminnallisuutta on kehitetty kouluttamalla opettajia esimerkiksi teemal-la ”Tanssi apuna matematiikan opetuksessa”. Kouluissa on järjestetty koululaisten välkkäri-ohjaajakoulutuksia, pitkiä välitunteja, kutsuker-hoja motorista tukea tarvitseville, erityisluokan liikuntakerhoja, höntsäilysähly-välitunteja, lajiesittelyitä sekä Eskarilta ekalle –tapahtumien liikunnallisia toimipisteitä.

Koulun liikuntakoordinaattori -mallilla on saatu aikaan positiivisia tuloksia ja luotu edellytyksiä fyysisen aktiivisuuden lisäämiseksi koulupäivän aikana. Konkreettisimmin tulokset ovat näkyneet välituntiliikunnan lisääntymisenä ja liikuntakerhotoiminnan kasvuna ja moni-puolistumisena. Uuden liikunnallisen toimin-takulttuurin myötä on vaikutettu myönteisesti työrauhan säilyttämiseen ja häiriökäyttäytymisen ehkäisemiseen.

Koulun liikuntakoordinaattori -malli on kiin-nostanut myös kansainvälisesti ja sitä on esitelty Tanskassa eurooppalaisille liikuntavaikuttajille.

Vinkki: Katso myös käytäntö nro 37 Helsingin koulujen kulttuuri koordinaattoreista!

Monen toimijan välinen yhteistyö: Koordinaattori mahdollistajana

Liikuntakoordinaattorin tavoitteena on kehittää ja juurruttaa liikunnallista toimintakulttuuria koulujen arkeen. Koordinaattori toimii yhteyshenkilönä kunnan päättävien virkamiesten, koulujen ja yhdis-tystoimijoiden välillä. Kunnissa on erilaisia toiminta-malleja sen suhteen, missä liikuntakoordinaattorin työpiste sijaitsee. Tavoitteena on ollut sijoittaa työ-piste kouluun, mutta koska osalla koordinaattoreita on vastuullaan useampi koulu, työpisteen sijoittami-

nen kunnan tiloihin on ollut toimivin ratkaisu heidän kohdallaan.

Kunnat ja yksittäiset koulut ovat tehneet suunni-telmia liikunnan lisäämiseksi koulupäivän aikana, ja myös urheiluseurat ovat osallistuneet suunnitteluun. Seurat ovat tuoneet toimintaan arvokasta liikunnan osaamista. Liikuntakoordinaattori voi olla sekä kun-nan että urheiluseurojen toimija, jolloin toiminnan rahoitus voidaan jakaa eri toimijoiden kesken.

jatKuu •

HämeenlinnaHattulaSastamala

VesilahtiLempäälä


Kommentti: Mitä kuuluisi koulun kulttuurikoordinaattorin työnkuvaan?

Iso-Britanniassa Creative Partnerships –ohjelma 2002-2011 loi innovatiivisia ja pitkäkestoisia kump-panuuksia koulujen ja luovien alojen ammattilaisten välille. Ohjelman erityispiirre oli luovat agentit. He ovat kokeneita projektipäälliköitä ja oppimisen ammattilaisia, jotka tuntevat koulun opintosuun-nitelman läpikotaisin. Luovat agentit johtivat muutoksen koulussa läpi, valitsivat taiteilijat ve-

tämään projekteja ja pitivät yllä kumppanuuksia ja verkostoja. Yhteistyö luovan agentin ja koulun välillä käynnistyi yhdessä tehdystä kehittämissuunnitel-masta, joka avasi koulun kehittämisen tärkeimmät painopisteet. Luovuus ymmärrettiin ohjelmassa laajasti: taiteilijoiden lisäksi lasten kanssa työsken-telivät kokit, puutarhurit, tutkijat ja tieteilijät.

Kouluyhteistyö: Vuosisuunnitelma toiminnan perustana

Paikalliset seurat sekä lajiliitot ovat olleet suunnit-telemassa ja toteuttamassa toimintaa. Seurat ovat joko omakustanteisesti tai kunnan tilauksesta jär-jestäneet liikuntakerhoja, ohjattua välituntiliikuntaa, liikuntatapahtumia, lajiesittelyitä sekä opettajien

koulutusta. Kun toimintaa on suunniteltu pitkäjän-teisesti ja se on kirjattu sekä kunnan että koulujen vuosisuunnitelmiin, on ollut aito mahdollisuus kehit-tää sekä koulujen liikunnallista toimintakulttuuria että paikallisten seurojen toimintaa.

13. · Kouluyhteistyö

· luova toiminta

· aistien käyttö

· erilaiset oppijat

Opimme kaikin aisteinSirkus Supiainen ry

Sirkus Supiaisen tavoitteena on taidekasva-tuksen lisääminen kouluissa ja taidekasvatuk-sen lupaavien käytäntöjen mukaan ottaminen koulutyön arkeen. Koulussa tulee olla turvallista ja iloista, jotta siellä voi oppia.

Erilaiset oppijat tarvitsevat eri aisteja oppi-akseen. Aistien käyttöä voidaan opetella muun muassa taidetunneilla. Monien aistien kautta välittyvä tieto jää muistiin paremmin myös muil-la tunneilla. Erityisluokassa oppilaat oppivat värit englanninkielellä luokkaan asetellun värimaa-

ilman kautta. Fysiikan ja kemian töitä tehdään konkreettisesti kokeilemalla ja ihmettelemällä. Äidinkielessä on runsaasti draamaa ja leikkejä. Pelit ja leikit sekä muun muassa jongleeraus auttavat matematiikassa.

Luovat menetelmät tarjoavat kouluihin moni-puolisia työtapoja, joissa monenlaiset oppijat voi-vat tuoda esille parhaan osaamisensa. Esimerkik-si origamitaittelu innostutti erityisluokan pojan opettamaan matematiikkaa kaverilleen.

Vinkki: Katso myös käytäntö nro 47 esimerkkinä erilaisista tavoista oppia.

Koulun liikuntakoordinaat-tori Niina Hakala on Parolan koulun (Hattula) Otava-luokan liikuntakerhon kanssa uimassa. Tavallisesti kaikki luokan oppilaat osallistuvat kerhoon, jossa kokeillaan erilaisia liikuntamuotoja.

12.• jatKuu

Orivesi


14. Voimisteluseurasta liikuntatunteja peruskoulun ohjelmaanOlarin Voimistelijat ry

· Kouluyhteistyö

· kuntayhteistyö

· tuotteistaminen

Olarin Voimistelijat on ohjannut voimiste-lutunteja peruskoulun alaluokilla. Toteutustapa on ollut opettajille ja koululaisille vaivaton, kun voimisteluseuran ohjaaja on järjestänyt tunnit koulun tiloissa ja tuonut mukanaan voimistelus-sa tarvittavia välineitä, kuten palloja, vanteita ja keiloja.

Ohjaajana on toiminut kokenut täysi-ikäinen voimistelunohjaaja. Voimistelutunti on sisältä-nyt perusvoimistelua ja akrobatiaa välineitä ja musiikkia hyödyntäen. Jotta lapset tutustuisivat voimisteluharrastukseen mahdollisimman var-hain, seuran vetämät voimistelutunnit on hyvä järjestää 1.–4. luokkalaisille.

Kuntayhteistyö: Kytkös kaupungin strategioihin

Toiminta on sisältynyt kaupungin kulttuuri- ja liikun-taohjelmaan. Ohjelmassa koululaisilla on mahdolli-suus tutustua maksutta erilaisiin liikuntapaikkoihin ja kulttuurikohteisiin. Opettajat ovat tilanneet tuntien sisällön suoraan seuroilta ja yhdistyksiltä, jotka ovat ohjelmassa mukana. Kaupunki on tehnyt seuran kanssa vuosittain sopimuksen, jossa on määritelty toteutuksen tuntimäärä ja sisältö. Seura

on toteuttanut voimistelunohjausta eri kouluilla viikoittain. Näin seura on voinut sovittaa omaa toimintaansa kaupungin strategisiin valintoihin.

Toiminnan myötä voimisteluseura on saanut laajalti näkyvyyttä. Monet lapset ovat kiinnostuneet voimistelusta saatuaan siihen ensikosketuksen, ja seura on saanut uusia harrastajia.

Loimaan 4H-yhdistys on toteuttanut perus-koulun 9. luokan oppilaille koulutusta 4H-liiton suunnitteleman Ajokortti työelämään -koulutus-paketin mukaisesti. Pakettiin sisältyy yritysvie-

railuja. Toiminnan kautta yhdistys on saanut näkyvyyttä kouluttajana ja väylän markkinoida koulutuskokonaisuutta peruskouluille.

15.Yhteistyökumppaneiden palaute suuntaa palveluiden kehittämistä

Loimaan 4H-yhdistys ry

· Kouluyhteistyö

· kuntayhteistyö

· tuotteistaminen

· työelämävalmiudet

· yhteistyö yritysten kanssaKuntayhteistyö: Yhteinen kehittäminen

Koulutuskokonaisuuden päätteeksi yhdistys järjestää palautetilaisuuden yhteistyökumppanei-den kesken. Yhdistyksen toimihenkilöt, koulujen opinto-ohjaajat ja sivistystoimenjohtaja käyvät läpi palautetta, puntaroivat koulutuksen sisältöä ja sen pohjalta muokkaavat koulutusta vastaamaan entis-

tä paremmin koulujen ja nuorten tarpeita. Tapaami-sen myötä myös sivistystoimen hallinto saa tietoa yhdistyksen palveluista, niiden jatkosuunnitelmista sekä toimintamuodon tarpeellisuudesta koulun hen-kilökunnan näkökulmasta. Tämä luo tärkeää pohjaa rahoitusneuvotteluille jatkossa.

Vinkki: Katso lisää Ajokortti työelämään -koulutuspaketin hyödyntämisestä käytännös-sä nro 36!

Espoo

Loimaa


Valkeakosken Haka on järjestänyt ohjattua liikuntaa alakoulun välitunnilla viikoittain.

”Liikkavälkkä”-palvelulla on saatu liikettä koulun välitunnilla toimettomina seisoskeleviin koulu-laisiin. Palvelussa seuran liikunnanohjaaja tarjoaa koululaisille erilaisia virikkeitä liikuntaleikin tai pelin muodossa. Puolen tunnin kestoisia Liikka-välkkiä järjestetään ryhmän koosta ja ohjelmasta riippuen ulkona tai sisällä liikuntasalissa.

Liikuntavälineinä käytetään sekä koulun että urheiluseuran välineitä. Toisinaan oppilaat on jaettu sopivankokoisiin ikäryhmiin, jolloin koulun opettaja on osallistunut ryhmien vetä-

miseen. Temppurata on ollut lajeista suosituin. Koululaiset ovat pitäneet myös polttopallosta ja lipunryöstöstä, joissa leikkijöiden määrää ei tarvitse rajoittaa.

Toimintamalli on osoittautunut hyväksi tavaksi lisätä kouluikäisten arkiliikuntaa ja hou-kutella mukaan myös vähemmän liikkuvia lapsia. Myös vanhemmat ja opettajat ovat antaneet kiitosta liikunnan järjestämisestä. Ohjattujen välituntien myötä heille on muodostunut uusia tottumuksia harrastaa liikuntaa myös oma-aloit-teisesti välitunneilla. Liikkavälkkien aikana on ollut aistittavissa liikkumisen riemua.

16. Liikkavälkkä tuo riemua alakoulun välitunneilleValkeakosken Haka ry

· Kouluyhteistyö

· kuntayhteistyö




Kuntayhteistyö: Liikuntavälitunnit osaksi opetussuunnitelmaa

Idea yhdistyksen järjestämiin liikuntavälitunteihin tuli alun alkaen esille seuran yhteistyöpalaverissa kasvatus- ja opetustoimen johtajan kanssa. Lii-kuntavälituntien järjestäminen kouluissa edellyt-tää sopivan mittaisten välituntien sijoittamista koulupäivään. Valkeakosken kaupungin kasvatus- ja opetustoimessa on tarjottu jokaiselle koululle mah-dollisuus varata puolen tunnin mittainen urheiluseu-ran vetämä liikuntavälitunti opetussuunnitelmaan.

Kunnan kasvatus- ja opetustoimi on tehnyt yhteistyösopimuksen seuran kanssa ja hoitanut toiminnasta aiheutuvat kustannukset. Toiminta-malli on ollut esillä tiedotusvälineissä ja herättänyt mielenkiintoa. Näin urheiluseura on tavoittanut lisää harrastajia loma-aikoina pidettäviin kerhoihin ja rantauimakouluihin.

Vinkki: Katso myös käytäntö nro 45 esimerkkinä palvelu-toiminnan organisoitumis-muodoista!

Palvelutoiminnan organisointi: Jäsen- ja palveluorientoitunut seura

Valkeakosken Haka on hyvä esimerkki jäsen- ja palveluorientoituneesta seurasta. Seuralla on sekä jäsenistöön kohdistuvaa perustoimintaa että erityisosaamisesta ja arvoperustasta ponnistavaa palvelutoimintaa. Syinä lähteä mukaan palvelutoi-mintaan voivat olla varainhankinta, jäsenmäärän ja tunnettuuden kasvu sekä seuran parantunut imago

yhteisön silmissä. Tällaisilla seuroilla on vahva osaaminen omalta alaltaan, joten toiminnan laa-jentaminen esimerkiksi kunnan tarpeista lähtevään vähän liikkuvien lasten ja seniorien liikuttamiseen tai kulttuurialalla koululaisten taidekasvatukseen on usein helposti toteutettavissa hyvinvointipalveluna.



· maahanmuuttajat

· erityisryhmät

· lasten oppimisvaikeudet



Sirkusesitys yhdistää maahanmuuttajat ja valtaväestön

Oulun Tähtisirkusyhdistys ry

Oulun Tähtisirkus on järjestänyt sirkusope-tusta maahanmuuttajalapsille ja -nuorille sekä suomalaisille oppilaille, joilla on oppimisvai-keuksia. Lukukauden päätteeksi sirkusopetus on huipentunut esitykseen, jossa on yhdistetty varjoteatteria ja sirkusta. Esityksen käsikirjoitus, välineistö, rekvisiitta ja puvut on valmisteltu oppilaiden, opettajien ja koulun rehtorin yhteis-työnä.

Yhteistyön myötä lasten kotiväki ja vanhem-mat ovat kiinnostuneet uudella tavalla lastensa koulunkäynnistä ja päässeet mukaan toimintaan sekä katsomaan esitystä.

Sirkusesityksen ja sen valmistelun myötä maahanmuuttajalapset ja erityislapset ovat

tulleet uudella tavalla näkyviksi kouluyhteisössä. Kaikki lapset ovat saaneet osallistua esitykseen ja sen valmisteluun. Lasten erityispiirteitä on hyödynnetty niin, että jokainen on saanut tuoda esille parasta osaamistaan. Yleisöä esitykseen on saatu myös läheisen päiväkodin lapsista.

Sirkusopetuksen ja luokkaopetuksen yhdis-täminen on kaatanut keinotekoisia raja-aitoja kahden eri ryhmän työskentelyn välillä ja tuonut mahdollisuuksia yhteistyöhön. Esityksen valmis-telun aikana on syntynyt aitoja kontakteja maa-hanmuuttajalasten ja valtaväestön välille. Lasten liikunnalliset ja motoriset taidot ovat kehittyneet huimasti, mielikuvitus on lentänyt ja ryhmäyty-minen on tapahtunut sivutuotteena.

Tarina: Videoesitys mahdollistaa estradin kaikille

Eräällä yläkoulun maahanmuuttajanuorten sir-kustunnilla sirkusohjaajat ja tytöt alkoivat leikkiä ohjaajan tietokoneen kameralla. Tämä johti ajatuk-seen kuvata videoesitys sen sijaan että olisi laadittu kevätnäytös. Videota kuvattiin kevään mittaan kou-lun pihalla, käytävillä ja varsinaisessa liikuntatilassa. Tyttöjen sirkusharjoittelu sai uutta puhtia kuvaami-

sesta. Video ratkaisi myös esiintymiseen liittyvän ongelman: osa maahanmuuttajatytöistä vierasti kulttuurisista syistä ajatusta julkisesta sirkusnäy-töksestä. Videon avulla kaikki pääsivät esiintymään. Videosta ei tullut julkista vaan sitä näytettiin vain omalle ryhmälle ja koulun opettajille, kun haluttiin esitellä sirkusopetusta.

Kouluyhteistyö: Henkilökunta mukaan

Yhdistyksen ja koulun välisessä yhteistyössä olen-naista on koulun henkilökunnan saaminen mukaan toimintaan – jo ennen sen käynnistymistä. Kun henkilökunta on mukana, tehty työ ei jää irralliseksi ja toiminta jättää pysyvän jäljen. Luokanopettajat

saavat esitysten valmistelemisessa uutta tietoa ja näkökulmaa oppilaisiinsa. Erityisesti alakoulussa sirkusopetuksen yhdistäminen koulunkäyntiin on ollut hyvin järjestettävissä.

Valkeakoski

Oulu


Jyväskylän Voimistelijat -79 on luonut toimivan mallin voimistelutuntien ohjaamiseen osana liikuntatunteja ala- ja yläkouluilla. Palvelu sisältää voimistelua ja akrobatiaa. Tunnin aikana hypellään, kiipeillään ja roikutaan eli kehitetään motorisia perustaitoja.

Seura on tehnyt kaupungin kanssa sopimuk-sen kymmenen voimistelukerran järjestämisestä lukukauden aikana. Toiminta on käynnistynyt

useammalla koululla, kun sana on levinnyt. Pal-velu pohjautuu seuran pitkäaikaiseen kokemuk-seen ja hyväksi havaittuihin palvelutuotteisiin. Ammattitaitoinen ohjaaja osaa ottaa huomioon ryhmän osaamistason ja lasten henkilökohtai-set haasteet tuntien sisällön suunnittelussa ja ryhmän ohjaamisessa. Onnistunut toiminta ja seuran hyvä maine ovat taanneet toiminnalle jatkuvuutta.

18. Seura harjoittaa lasten motorisia taitoja koulun liikuntatunneillaJyväskylän Voimistelijat -79 ry

· Kouluyhteistyö

· tuotteistaminen


· vaikuttavuus


· kuntayhteistyö


· tukirakenne


Erotuomariksi lukiokurssillaSuomen Palloliiton Tampereen piiri & Hämeen Liikunta ja Urheilu ry

Suomen Palloliiton Tampereen piiri on järjestänyt jalkapalloerotuomarin peruskurssin osana lukio-opetusta Hattulan kunnassa. Kurs-silla on vastattu erotuomareiden puutteeseen harrastustoiminnassa, mitä on havaittu niin paikallisesti kuin koko maassa. Lukion opintotar-jonta on monipuolistunut uuden kurssin myötä, mikä on nostanut koulun imagoa ja lisännyt sen houkuttelevuutta opiskelupaikkana. Kurssi on tuonut lisää liikettä opiskelupäivään ja tuke-nut opiskelijoiden liikunnallista elämäntapaa. Opiskelijat ovat olleet kurssiin tyytyväisiä ja pitäneet sitä mielenkiintoisena vaihteluna lukio-opetukseen.

Kurssin käyneet opiskelijat ovat saaneet erotuomarikortin ja heidät on merkitty pelaaja-rekisteriin, jonka kautta heidät voidaan tavoittaa myöhemmin. He ovat toimineet jalkapal-loerotuomareina paikallisen jalkapalloseuran junioriotteluissa ja tienanneet siitä maksettavalla korvauksella taskurahaa.

Palloliiton kokemukset kurssista ovat olleet hyvät. Tähtäimessä on vakiinnuttaa kurssi lukion opetussuunnitelmaan ja kurssitarjontaan. Lu-kiolaisten ohella kurssille voidaan ottaa muitakin erotuomaritoiminnasta kiinnostuneita. Erityises-ti naisia toivotaan mukaan entistä aktiivisemmin, sillä Palloliiton tavoitteena on, että naisten liigaa viheltävät ainoastaan naiserotuomarit.

Monen toimijan välinen yhteistyö: Seurat lukio-opetusta järjestämässä

Erotuomarikurssi on suunniteltu yhteistyössä Parolan lukion, Palloliiton Tampereen piirin, Hämeen Erotuomarikoulun, paikallisen urheiluseuran Pa-rolan Visan ja KOLIKO-hankkeen kesken. Koulujen liikunta koordinaattori (Katso käytäntö numero 12!) on vastannut yhteistyön etenemisestä, kurssin or-ganisoinnista, tiedottamisesta ja ilmoittautumisista. Kurssin markkinoimiseksi liikuntakoordinaattori

on vieraillut muutamilla lukion opinto-ohjauksen tunneilla kertomassa kurssista. Kurssista on tiedo-tettu myös paikallisissa sanomalehdissä, mikä on tuonut lukiolle näkyvyyttä. Toimintatapa on kaikkien osapuolten näkökulmasta onnistunut: lukio saa uuden kurssin, oppilas uutta osaamista ja seura uusia tuomareita.

jatKuu •

Jyväskylä

Hattula


Kouluyhteistyö: Opetussisällön rakentaminen lukiokurssille

Lukion rehtori on määritellyt kurssille lukio-ope-tuksen mukaiset raamit opintokokonaisuuteen Aktiivinen kansalaisuus. Kurssi on laadittu yhden opintoviikon eli 30 oppitunnin laajuiseksi, joka sisältää 16 oppituntia teoriaopetusta, 10 oppituntia käytännön harjoittelua ja 4 oppituntia reflektoivaa raportin kirjoittamista. Jatkuvuuden kannalta on hyvä vakiinnuttaa kurssi opetussuunnitelmaan ja kurssitarjontaan.

Kurssin teoreettisen osuuden kouluttajana on toiminut alan asiantuntija Palloliiton Tampereen pii-ristä, ja käytännön osuuden kouluttaja on järjestetty Hämeen erotuomarikerhosta. Piiri vastaa asiantun-tijan palkasta ja matkakuluista, ja erotuomarikerho oman kouluttajansa kustannuksista. Kurssin käy-tännön osuuteen on sisältynyt jalkapallo-otteluiden tuomaroimista paikallisessa seurassa. Kurssille osallistuminen on opiskelijoille ilmaista eikä ole edellyttänyt harrastustaustaa.

Markkinointi: Koulu on vastaanottavainen kanava

Koulut ovat olleet vastaanottavaisia seuran järjes-tämälle toiminnalle ja markkinoinnille. Yhteistyö on ollut sujuvaa, ja noin puolen tunnin mittaisille leikkituokioille on järjestynyt hyvin tilaa koulun aikatauluissa. Ryhmäkoosta riippuen liikuntatuokio

on voitu järjestää ulkona tai sisätiloissa. Tilaisuus alkaa seuran ohjaajan esittäytymisellä ja ohjatulla liikunnalla. Tämän jälkeen ohjaaja kertoo lähemmin urheiluseuran toiminnasta ja tulevista harrastepii-reistä, leireistä ja tapahtumista.

20.Leikkituokiot kouluissa tekevät seuran toimintaa tunnetuksi

Seinäjoen Seudun Urheilijat ry

· Kouluyhteistyö

· markkinointi

Seinäjoen Seudun Urheilijat on käynyt kouluilla pitämässä liikunnallisia leikkituokioita. Tuokioiden myötä koululaiset ovat tutustuneet seuran toimintaan ja saaneet esitteen kotiin vietäväksi kauden harrastetarjonnasta. Saatuaan positiivisen ensikosketuksen urheiluseuraan useat lapset ovat saaneet kipinän lähteä mukaan sen toimintaan.

Koulun kautta urheiluseura tavoittaa suju-vasti laajan joukon kouluikäisiä lapsia ja sytyttää kiinnostusta liikuntaa ja seuratoimintaa kohtaan. Seinäjoen Seudun Urheilijat tavoittaa koulut laajalla alueella, sillä seura muodostettiin neljän vanhan kunnan (Nurmo, Peräseinäjoki, Ylistaro ja Seinäjoki) seurojen päättäessä yhdistyä kunta-liitosten myötä vuonna 2009.

19.• jatKuu

Seinäjoki


Osallisuuden lisääminen: Nuorten oma toiminta

Osallisuus on avainsana järjestettäessä toimin-taa nuorille. Osallisuus ei tarkoita vain nuorten mukana oloa suunnittelussa tai heidän toiveidensa kuulemista. Se tarkoittaa, että nuorilla on todellista valtaa ja vastuuta tekemisestä. Nuoret otetaan mu-kaan ideoimaan, suunnittelemaan ja toteuttamaan. He pääsevät vaikuttamaan sekä itse tekemiseen että lopputulokseen.

Nuorten omaehtoinen toiminta edellyttää joustavia rakenteita ja luovuutta. Oman toiminnan tukemisessa käytetään menetelmiä, jotka aktivoivat nuoria ja edistävät ryhmän muodostumista ja toi-mintaa. Ohjaajan rooli on olla mahdollistaja.

Omaehtoisen toiminnan termiä käytetään yleensä nuorten kohdalla, mutta samat asiat pätevät minkä tahansa kohderyhmän toiminnan ohjauksessa.

Konserttikeskuksen ”Oppilaat konsertin järjestäjinä” -toimintamalli osallistaa koululaiset koulukonsertin tai muun kulttuuritapahtuman tuotantoon. Toteuttajana toimii esimerkiksi koululuokka tai osa siitä, koulun harraste-kerho, valinnaisen musiikinkurssin oppilaat tai vanhempain yhdistys. Malli rikastaa konsertti-kokemusta ja sitoo oppilaat konsertin järjestämi-seen siten, ettei kokemus jää vain auditiiviseksi, vaan konsertin järjestäminen voidaan kokea yhteisenä projektina.

Konserttikeskus on muokannut Norjan Rikskonsertene -organisaation kehittämän mallin Suomen oloihin. Yhdistys on pilotointi-vaiheessa toteuttanut mallia kouluissa, mutta

jatkossa koulut toteuttavat mallin omin päin Konserttikeskuksen kokoaman materiaalin ohjeilla. Toimintamallin voi toteuttaa eri tavoin, joten esimerkiksi kesto vaihtelee toteutustavasta riippuen. Keskimäärin järjestävä ryhmä aloittaa työskentelyn pari viikkoa ennen konserttia.

Oppilaille on ollut tärkeää olla osa konsertin tekemistä. Yhdistyksen näkökulmasta tärkeää on ajatus lisäarvon tuottamisesta perinteiselle koulukonsertille: että oppilaat eivät vain koe vaan myös osallistuvat. Yhdistykselle on syntynyt vahva vaikutelma, että vaikka palvelu ei ole pitkä-kestoinen, se voi olla osallistujilleen merkityk-sellinen.

21. Oppilaat järjestävät konsertin itseKonserttikeskus ry

· Kouluyhteistyö

· tuotteistaminen

· osallisuuden lisääminen

Vinkki: Lue lisää nuorten osallistamisesta käytännössä nro 32!

Espoo

Hämeenlinna

III

Kouluun mahtuu koko

yhteisö

5756 YhdistYkset palvelemassa Yhteiskuntaa – ja toteuttamassa itseään iii · kouluun mahtuu koko Yhteisö

Koululla on valtiollisena instituutiona tärkeä tehtävä kansan sivistäjänä, ja siinä on saavutettu hyviä tuloksia muun muassa PISA-tutkimuksessa, jossa on mitattu erilaisia koulutaitoja. Koulun merkitys on kuitenkin paljon laajempi kuin lakisääteisiin velvollisuuksiin on kirjattu. Parhaimmillaan se voi olla paikallisen yhteisön keskus – avoin ympäristö, jossa koko yhteisö kohtaa. Lähiliikuntapaikat sekä yhdistysten ja urheiluseurojen järjestämät iltapäiväkerhot ovat esimerkkejä koulusta, jonka mahdollisuuksia monipuolisena ympäristönä hyödynnetään.

Vaikka koulun mahdollisuudet tilana ja ympäristönä tunnistetaan, ei ole itses-tään selvää, että niitä kyetään hyödyntämään parhaalla tavalla etenkään koulupäi-vän ulkopuolella. Osasyynä voi olla samaan aikaan eri suuntiin vaikuttavat intres-sit. Tilakeskus vuokraa koulun tiloja tietyllä tuotto-odotuksella, joka määräytyy markkinaehtoisesti. Tekninen toimi vastaa piha-alueen kunnosta, jolloin ylimää-räiset kuntotelineet ja muut liikuntapaikat aiheuttavat huollon tarvetta. Rehtori kantaa huolta kouluaikojen ulkopuolella liikuntatiloissa mahdollisesti tapahtuvas-ta ilkivallasta ja saattaa kieltää salin käytön ulkopuolisilta.

Onneksi monissa kouluissa yhteistyö ja vuoropuhelu ympäristön kanssa toimi-vat. Näin ei kuitenkaan ole aina, joten on paikallaan miettiä, voitaisiinko ylemmän tahon strategisella ohjauksella saavuttaa vielä parempia tuloksia. Tällöin koulu-ympäristön kehittämistä ei mietittäisi liian pienissä osissa, vaan lähtökohdaksi voi-taisiin ottaa sosiaalisen tuoton näkökulma. Kansalaistoiminta kukoistaisi, kun tilat olisivat täydessä käytössä ja koulu toimisi yhteisön kohtauspaikkana.

TOP 1. 51. Ikäihmisten telinevoimistelun vaikuttavuudesta on tutkittua näyttöä

Kiinnitin arvioissani huomiota käytäntöjen monistettavuuteen. Eräs toiminnan skaalautuvuuden kannalta keskeinen asia on sen vaikutusten suunnittelu, tutkiminen ja osoittaminen. Yhteistyö yli-opiston kanssa kannatti; tästä olisi hyvä käynnistää uusi valtakunnallisesti vaikuttava toimintamalli ikäihmisille.

TOP 2. 63. Aleneva palkkatuki kannustaa viemään hanketuloksia käytäntöön

Monistettavuuden ja tuloksellisuuden saavuttaminen on vaikeaa jos toimintaa ei ole suunniteltu kestäväksi. Olisivatko seurat saaneet kehitettyä hyviä malleja työyhteisöjen liikuttamiseen ja pysyviä työpaikkoja jos painetta siihen ei olisi alusta lähtien luotu? Nyt yhteiskunnalliset vaikutukset ovat kestävällä pohjalla.

TOP 3. 23. Tuotteistaminen varmistaa sirkustunnin laadun

Tutkittujen hyötyjen ja taloudellisesti kannattavan mallin löytymisen jälkeen palvelut pitää osata tuotteistaa kohderyhmän, maksavien asiakkaiden ja työntekijöiden kannalta toimiviksi. Tässä esimerkissä Espoon esittävän taiteen koulu on onnistunut käyttämään sirkusta luovasti, tavalla jota voitaisiin viedä muuallekin.

TOP 4. 22. Robin Hoodin jalanjäljillä

Yhteistyössä on voimaa, oikeastaan se on välttämättömyys silloin kun haluaa tuottaa yhteiskunnal-lisia vaikutuksia. WAU ry on yhdistänyt ihmisiä, yrityksiä, yhdistyksiä ja julkisen sektorin toimijoita verkostojensa kautta tavalla, joka edistää laajasti sen yhteiskunnallisia tavoitteita ja mahdollistaa kasvun.


Pysyvyyttä, aktiviteetteja ja taidemuotojen kirjoa vanhuksille; pysyvyyttä, merkityksellisyyttä ja tilaisuus toteuttaa taiteilijuuttaan työntekijälle; säästöjä yhteiskunnalle. Kummitaiteilijoita kaikkiin kuntiin!

TOPSaila TykkyläinenKehityspäällikkö Suomalaisen Työn Liitto

”Vien eteenpäin Suomalaisen Työn Liiton Yhteiskunnallinen yritys -merkkiä ja yhteis-kunnallista yritystoimintaa. Casebookistakin ilokseni yksi Yhteiskunnallinen yritys

-merkillä tunnistettu yhteis-kunnallinen yritys löytyy!”

59iii · kouluun mahtuu koko Yhteisö58 YhdistYkset palvelemassa Yhteiskuntaa – ja toteuttamassa itseään

Valtakunnallisen hyvinvointijärjestö WAU ry:n toiminnan tavoitteena on edistää lasten ja nuorten fyysistä ja psyykkistä terveyttä sekä sosi-aalista hyvinvointia liikunnan avulla. Päävälinee-nä tavoitteen toteutumiseen ovat osallistujilleen maksuttomat matalan kynnyksen liikuntakerhot, joilla pyritään tavoittamaan niitä lapsia, joilla ei ole harrastuksia, jotka eivät liiku riittävästi tai joilla on sosiaalisia haasteita.

Yhdistys toimii laajasti ympäri Suomen ja kasvattaa toimintaansa sinnikkäästi niille kou-luille ja alueille, joissa tarve on suurin. Toimintaa kasvatetaan vuosittain niin paljon kuin resurssit antavat myöten.

Yhdistys hoitaa liikuntakerhoissa kaiken organisoinnin: Yhteistyön koulujen kanssa, viestinnän vanhemmille, ilmoittautumiset, kerho-ohjaajien koordinoinnin ja koulutuksen sekä vakuutukset. Kunnan vastuulle jää hakea

Opetushallituksen kerhotoiminnan avustusta sekä omarahoitusosuuden muodossa kustantaa palvelusta 25 %. Tämä on hyvä tarjous kunnille lähteä mukaan käynnistettävään toimintaan.

Perustavoitteidensa täyttymiseksi WAU ry tarjoaa palveluita myös muille kohderyhmille, kuten kuntosaliharjoittelua ja muuta liikun-taa sekä liikunnallisia teemapäiviä yrityksille ja yksityisille tahoille. Lisäksi yhdistyksellä on sponsoriyrityksiä sekä useita säätiöitä niin valta-kunnallisella kuin paikallisella tasolla tukemassa toimintaa.

Kateutta WAU ry:ssä ei ruokita. Liikkumat-tomuuden mukanaan tuomat haasteet ovat niin suuret, että yksi toimija ei pysty niihin vastaa-maan. Paikalliset urheiluseurat ovat tervetulleita mukaan esittelemään omaa lajiaan. Yhdistys kannustaa lapsia liittymään myös muiden seuro-jen jäseniksi.

22. · Sosiaalinen innovaatio

· kuntayhteistyö

· kouluyhteistyö


· tuotteistaminen

· markkinointi

· yhdistysten välinen yhteistyö

· vaikuttaminen


Robin Hoodin jalanjäljilläWAU ry

Vaikuttaminen: Tiedotus vanhemmille

Tavoitteiden saavuttamiseen liittyy vaikuttamistyö. Sitä WAU ry tekee kampanjoiden ja tietoiskujen muodossa. Yhdistys panostaa tiedotuksessaan lasten vanhemmille kaikkien alan toimijoiden tiedon

välittämiseen sekä valistamiseen, mitä kaikkea lasten liikkumisen ja muiden hyvien elämäntapojen edistämisessä tulisi ottaa huomioon.

”Meitä ei tarvita siellä, missä toimintaa on. Toimimme siellä, missä tarvetta on.”–Toiminnanjohtaja Rami Luomanpää, WAU ry

Vinkki: Mikä on yhteiskunnal-linen yritys? Katso käytäntö nro 76. Kommentti: Kuinka kulttuurialalla?

Kulttuurialalla tuottajavetoinen kulttuuriyhdistys voisi toteuttaa samankaltaista toimintamallia. Tuottaja hoitaisi yhteydet kuntaan, kouluun, reh-toriin, vastaisi vakuutuksista ja muusta käytännön järjestelystä, haalisi yhteen asiasta kiinnostuneita

taiteilijoita vetämään kerhoja ja koordinoisi tiedo-tuksen yhteistyössä koulun/kunnan kanssa. Tämä olisi hyvin tuottajien osaamiselle sopiva työ. Katso kuvaus tuottajan roolista käytännössä nro 50.

Markkinointi: Arvojen näkyväksi tekeminen yritysyhteistyössä

Robin Hood -termiä on joskus käytetty yhteiskun-nallisen yritystoiminnan yhteydessä, mutta siinä missä Robin Hood varasti kullan rikkailta, WAU ry argumentoi yritysmyynnissään muun muassa antavansa vähävaraisille mahdollisuuden laaduk-kaaseen harrastukseen näiden tuella. Tämä ajatus

on kolahtanut hyvin yrityksiin. Kun yritys ostaa WAU ry:ltä palvelun, jolla se pyrkii lisäämään henkilöstön-sä hyvinvointia, se samalla lisää lasten ja nuorten hyvinvointia ja turvaa terveempää tulevaa suku-polvea.

22.

Rovaniemi

KuopioVöyriMustasaari

Maalahti

Espoo HelsinkiVantaa


Espoon esittävän taiteen koulu on jär-jestänyt sirkusopetusta kehitysvammaisille lapsille. Opetus on tapahtunut oppilaiden koulun yhteydessä sijaitsevassa tilassa. Sirkustunneilla käyminen koulupäivän aikana on sujuvaa, kun opetus järjestetään omalla koululla. Näin on säästetty kuljetuskustannuksia ja aikaa.

Yhdistys on havainnut toimivaksi rakentaa sirkustunnit toistumaan tietyn mallin mukaan, jolloin tuntien eteneminen on tullut oppilail-le tutuksi. Tämä luo oppilaille turvallisuuden

tunnetta, rauhoittaa heitä ja helpottaa harjoi-tuksiin keskittymistä. Tunnin ohjelmaan sisältyy aina alkupiiri, lämmittelyharjoitus, venyttely, trampoliiniharjoittelu, sirkusharjoittelu sekä loppukumarrus.

Tulokset toiminnasta ovat olleet todella hyviä. Kehitysvammaisten lasten itsetunnossa ja kehon hallinnassa on tapahtunut suurempia kehitysaskeleita kuin osattiin odottaa. Oppilaiden onnistumisen ilo on ollut vertaansa vailla.

23. Tuotteistaminen varmistaa sirkustunnin laadunEspoon esittävän taiteen koulu

· Kouluyhteistyö

· tuotteistaminen

· koulukyytien yhtenäistäminen

· erityisryhmät

24. Lasten liikuntakerho saa kolme seuraa puhaltamaan yhteen hiileen

Myllykosken Pallo -47 ry, Kouvot ry & Pohjois-Kymen Liikuntayhdistys ry


· kouluyhteistyö

· kuntayhteistyö,




Kolme eri lajeihin keskittynyttä liikunta-seuraa järjestää maksutonta lasten kerho-toimintaa alueensa kouluilla. Seurojen yhteinen palvelutoiminta on vastannut kunnan tarpee-seen edistää matalan kynnyksen liikuntaa, jossa ei ole korkeita käyttömaksuja eikä osallistujien tarvitse kuulua tiettyyn seuraan osallistuakseen toimintaan.

Point-kerho koostuu monipuolisista sisällöis-tä, joilla tähdätään liikunnallisen elämäntavan vakiinnuttamiseen myös niille lapsille, jotka eivät muuten liiku. Seurat saavat palvelutoiminnasta mahdollisuuden päätoimisiin työntekijöihin, työ-

tehtäviä oppisopimuksella toimiville ohjaajilleen sekä lisää harrastajapohjaa kaikille lajeille.

Lapset tulevat kerhoon itse ilmoittautumalla tai kavereiden kautta. Myös terveydenhoitajat ja kuraattorit suosittelevat kerhoa lapsille. Seurat ovat todenneet kerhon vaikuttavan myös niihin lapsiin, jotka eivät muuten harrasta. Kerhossa keskitytään hauskanpitoon ja liikkumiseen kave-reiden kanssa. Samalla tehdään kuitenkin osal-listujille selväksi, ettei tunti viikossa ole riittävä määrä liikuntaa. Tarvitaan muutakin aktiviteettia kuin Point-kerho.

Yhdistysten välinen yhteistyö: Työnjako

Point-kerhoa perustettaessa vastuut jaettiin tarkasti kolmen seuran kesken. Kouvot organisoi toiminnan, Pohjois-Kymen Liikuntayhdistys vastaa talouspuolesta ja Myllykosken Pallo markkinoi. Lii-kuntaohjaajia ryhmiin tulee jokaisesta seurasta.

Kerho ei ole kuitenkaan tarvinnut mainittavasti markkinointia käynnistymisensä jälkeen, sillä tulijoi-ta riittää enemmän kuin on tilaa. Työnjako on kehit-

tynyt siten, että Kouvojen organisoidessa toiminnan kahdella muulla on suurempi ohjausvastuu.

Kerhoa ei ole perustettu kolmen seuran jäsenhankintaa varten. Tämä on yksi oleellisista linjauksista joita kerhoa käynnistettäessä yhteisesti tehtiin. Jos kerhossa markkinoidaan lajeja, sama mahdollisuus annetaan kaikille alueen seuroille.

jatKuu •

Espoo

Kouvola



Kulttuurialan yhdistykset voisivat toteuttaa saman mallin yhteisesti palkatun tuottajan avulla. Tuotta-jan avulla mallia voisi myös toteuttaa monialaisena:

Mukana voisi olla niin liikunta-, kulttuuri- kuin nuo-risoalan yhdistyksiä, joista kaikista olisi ohjaajia ker-hotoiminnan tai muun palvelutoiminnan käytössä.

Kuntayhteistyö: Kuntarahoitus määrittää toiminnan laajuuden

Point-kerho toimii vuosittain 10–20 koululla. Kou-lujen määrä riippuu täysin kaupungin vuosittain myöntämästä rahamäärästä. Kerho ei voi mennä miinukselle, muuten kolmen seuran omat harrasta-jat joutuvat maksajiksi. Kerhon pitää rahoittaa itse itsensä.

Point-kerho saa ELY-keskuksesta rahaa Lasten ja nuorten liikunnan kehittämishankkeesta vuodeksi kerrallaan. Kaupungin kanssa heillä on yleissitou-

mus, sekin vuodeksi kerrallaan. Tavoitteena olisi saada pidempiaikainen sopimus. Se helpottaisi toiminnan suunnittelua.

”Tämä on yhteiskunnalle halpaa toimintaa. Siksi se pitäisi saada myös meille toteuttajille kannat-tavaksi”, toteaa Myllykosken Pallon puheenjohtaja Seppo Mäkinen. Yleishyödylliset yhdistykset ovat perustettu palvelemaan yhteiskuntaa, ja Point-kerhon toiminta istuu siihen tehtävään hyvin.


· erityisryhmät

· työpari


Vilkkaille erityisryhmille tarvitaan luovia ratkaisujaSorin Sirkus ry

Sosiaalisessa sirkustoiminnassa on löydetty toimivia menetelmiä, joilla rauhoitetaan ryhmää ja helpotetaan harjoituksiin keskittymistä. Hyvä menetelmä on muodostaa piiri istuintyynyistä tai merkitä paikat vanteilla ja lattiamerkeillä. Näin

lapset pysyvät paikoillaan istuessaan tai jonotta-essaan. Lattiamerkit toimivat joustavana rajana, jolloin osallistujan täytyy pysyä oman tyynyn päällä tai vanteen sisällä, mutta hän saa vaihtaa asentoa tai kieppua, jos paikallaolo on vaikeaa.

Erityisryhmät: Palkinto kannustaa

Lapsen tai nuoren pientä asteittaista edistymistä on hyvä seurata henkilökohtaisten minitavoitteiden avulla. Minitavoitteissa osallistuja asettaa ohjaajan kanssa itselleen jonkin pienen lajikohtaisen tai käy-tökseen liittyvän tavoitteen. Se voi olla esimerkiksi koko tunti ilman väkivaltaista käytöstä, viisi metriä ajoa yksipyöräisellä tai kärrynpyörä. Tavoitteensa saavutettuaan osallistuja saa pienen palkinnon, ku-ten tikkarin tai tarran. Useampia tarroja kerättyään osallistuja voi saada hieman isomman palkinnon.

Osallistujia voidaan kannustaa hyvään käytök-seen koko ryhmän palkintojärjestelmän avulla. Aina tunnin päätteeksi ryhmä voi kokoontua miettimään, miten tunti meni. Jokainen osallistuja saa käytök-sensä mukaisen määrän herneitä jotka laitetaan yhteiseen purkkiin. Purkin täytyttyä kaikki osallis-tujat saavat jonkin pienen palkkion, joka voi olla esimerkiksi toiveleikkikerta.

Tarina: Sykähdyttävä kenraaliharjoitus

Sosiaalisen sirkusopetuksen vilkas poikaryhmä oli tarjonnut ohjaajille runsaasti harmaita hiuksia vuoden varrella. Toki pieniä ja hieman isompiakin onnistumisia oli etenkin vuoden toisella puoliskolla ollut, mutta yleisesti ottaen tunnit olivat rankkoja. Oli meteliä, väkivaltaista käytöstä, jäähyjä ja raivarei-ta. Viimeinen harjoituskerta, niin sanottu kenraali-harjoitus ennen loppuesitystä oli kuitenkin sykäh-

dyttävä. Saliin tullessaan pojat olisivat tavallisesti alkaneet juosta ympäriinsä ja tapella, mutta tällä kertaa he kävelivät suoraan matoille venyttelemään ja keskustelemaan esityksestä. Koko tunnin poikien keskittyminen ja käytös oli vertaansa vailla. He kannustivat toisiaan ja hioivat esityksensä yksityis-kohtia kuntoon. Näky oli koskettava ja ilmapiiri aivan kuin eri maailmasta. Vau!

24.• jatKuu jatKuu •

Tampere


Työpari: Sirkusosaajan rinnalle sopii esimerkiksi nuorisotyöntekijä

Sosiaalisessa sirkuksessa käytetään tyypillisesti kahta ohjaajaa kunkin ryhmän ohjaamisessa. Ohjaa-japarin toiminnassa on mahdollista jakaa vastuita ohjaajien kesken ja jäsentää opetustilannetta. Oh-jaajapareja muodostaessa voidaan yhdistää erilaista osaamista ja ohjaajat voivat tukeutua toistensa ammattitaitoon. Työn suorittamisen kannalta on

tärkeää, että ainakin toisella sirkusohjaajalla on vankka sirkusalan koulutus ja työkokemus. Toinen ohjaajista voi olla esimerkiksi teatteri-ilmaisun ohjaaja, nuorisotyöntekijä tai sosiaali- ja terveysalan ammattilainen, jonka kokemus sirkuksesta tulee omasta harrastuneisuudesta.

26. Seura työllistää iltaisin, kaupunki iltapäivisinPuotinkylän Voimistelu- ja Urheiluseura Valtti ry

· Kuntayhteistyö



Jalkapallopainotteinen urheiluseura Puotin kylän Valtti on tuottanut Helsingin liikuntaviraston kanssa yhteistyössä maksutto-mia liikunnallisia iltapäiväkerhoja, joihin ovat tervetulleita kaikki alakoulujen lapset ja nuoret. Kerhoja on järjestetty kouluilla ja lähellä sijaitse-vissa liikuntahalleissa. Iltapäiväkerhossa lapset

ja nuoret harrastavat eri lajeja, kuten palloilua, tennistä, akrobatiaa sekä muuta lasten toiveiden mukaista liikuntaa. Seuran päätoimisten työnte-kijöiden työ seurassa painottuu iltoihin, kun taas kaupungin liikunta-, opetus-, sosiaali-, terveys- ja nuorisotoimessa liikunnanohjauksen tarvetta on päivisin.

Yhdistelmätyö 4+4: Palvelutoiminta mahdollistaa kokoaikaisen työn

Palvelutoiminta tuo seuran työntekijälle lisätunteja niin, että hänelle muodostuu täyspäiväinen työ. Seurassa tehty työ sijoittuu tyypillisesti ilta-aikoihin, kun taas kunnalla löytyy työtä myös päivä- ja ilta-päivätunneiksi esimerkiksi lasten iltapäiväkerhoissa

ja ikääntyneiden liikunnanohjauksessa. Seuralle tällä on suuri merkitys: työntekijöille voidaan tarjota kokoaikaista työtä osa-aikaisten työtehtävien sijaan, mikä on helpottanut ammattilaisten rekrytointia.

Kuntayhteistyö: Tilaisuuksiin tarttuminen

Puotinkylän Valtin tuottama hyvinvointipalvelu-toiminta käynnistyi kaupungin liikuntaviraston tilauksesta. Liikuntavirasto selvitti seurojen kiin-nostusta nuorten harrasteliikunnan järjestämiseen, ja muutaman muun seuran joukossa Puotinkylän Valtti tarttui tilaisuuteen. Tästä käynnistyi toimiva yhteistyö, jonka myötä seura on saanut hyvää

mainetta ja onnistunut rakentamaan laajan yhteis-työverkoston Helsingin kaupungin kanssa. Seuran vahvuutena yhteistyössä on ollut toimijoiden avoimuus ja joustavuus, mikä on näkynyt seuran nopeana valmiutena testata erilaisia palvelumalleja ja kehittää palvelutuotantoa saatujen kokemusten mukaisesti.

25.• jatKuu

Helsinki


Voimisteluseura Lahjan Tytöt on vastannut kunnan liikunta- ja opetustoimien tarpeeseen järjestää liikunnallista iltapäivätoimintaa ala-koululaisille koulupäivän päätteeksi. Toimintaa on järjestetty ikäryhmittäin 2.–3. sekä 4.–5. luok-kien oppilaille. Tavoitteena on saattaa liikunnan pariin lapsia, jotka muutoin liikkuvat vähän, ja

luoda heille onnistumisen elämyksiä. Samalla kerhotoiminta tuo mielekästä ohjelmaa koulu-laisten yksinäisiin iltapäiviin. Iltapäivätoiminta on osoittautunut suosituksi ja sen kautta osa lapsista on saanut kimmokkeen osallistua muu-hunkin seuratoimintaan.

27. Jatkoaikaklubi tuo liikettä koululaisten iltapäiväänLahjan Tytöt ry

· Kouluyhteistyö

· hankekäytännöt

· yhdistyksen kehittäminen


Yhdistyksen kehittäminen: Palvelutoiminnassa kannattaa pitää silmällä trendejä

Voimisteluseuran tuntitarjontaa on kehitetty trendien mukaan. Toimintoja on pystytetty ennak-koluulottomasti ja seurattu kärsivällisesti, kuinka ne vetävät harrastajia. Koko seuran sitoutuminen palvelutoiminnan suunnitteluun ja valmisteluun on ollut tärkeää.

Kaikki palvelut eivät ole tavoittaneet heti ensimmäisellä kaudellaan toivottua kävijämäärää,

mutta toisella kaudella tilanne onkin voinut olla toinen. Toisinaan joku palvelu on yllättäen täyttynyt osallistujista heti käynnistyttyään. Monipuolisel-la tuntitarjonnalla on saatu liikkeelle eri-ikäisiä ihmisiä ja järjestetty sopivia vaihtoehtoja erilaisille harrastajille. Tunteja on lisätty arkiaamuihin ja viikon loppuihin.

Vinkki: Myös käytännössä 31 on kokeiltu uusia harrastetoimintoja hyvällä menestyksellä.

Hankekäytännöt: Ponnahduslauta kehittämiseen

Hankerahoitus on antanut seuralle resursseja ja mahdollisuuden palvelutoiminnan käynnistämi-seen, kehittämiseen ja alkuvaiheen rahoittamiseen. Toimintoja on voitu käynnistää matalalla kynnyk-sellä yhdessä kuntakumppanien kanssa. Hanke on

raamittanut palvelutoiminnan aikatauluttamista ja antanut ryhtiä taloudenhoitoon. Hankkeen jälkeen palvelutoiminta on jatkunut ja voinut työllistää päätoimisen tai osa-aikaisen työntekijän.

Marja-Vantaan musiikkiopisto Musaiikki toteuttaa viikottaista rumpukerhoa alakoulu-ikäisille. Toiminta on osa Metropolia Ammatti-korkeakoulun Musiikki elämään -hanketta (2011–2013). Kerhossa soitetaan erilaisia omate-koisia lyömäsoittimia, joiden rakennusmateriaa-leina on käytetty esimerkiksi sadevesiämpäreitä, ilmastointiputkea ja syömäpuikkoja. Kerho on

tarkoitettu alakouluikäisille, mutta kerhossa toteutettavaa Paukepiiri-metodia voi käyttää myös muiden ikäryhmien kanssa ja sukupolvien välisessä toiminnassa. Kerhoa pohjustettiin Kan-niston koulussa edellisenä keväänä järjestetyillä rumputyöpajoilla, joiden myötä saatiin uutta musisointimahdollisuutta tutuksi alueen lapsille.

28.Idea ja aloite rumpukerhoon yhteistyöverkostostaMusiikkiopisto Musaiikki

· Kuntayhteistyö




Kuntalaisten aktivointi: Asukkaat ja toimijat vaikuttamassa palveluihin

Idea ja aloite rumpukerhosta tuli Marja-Vantaan laa-jasta yhteistyöverkostosta MarjaVerkosta, jossa on mukana alueen yhdistyksiä, seurakunta sekä yrityk-siä. Rumpukerhoa suunniteltaessa kuunneltiin tar-kasti marjavantaalaisten toiveita, koska Vantaalla ja Metropoliassa nähtiin tärkeäksi, että kuntalaiset ja kaupunginosan eri toimijat pääsevät konkreettisesti

vaikuttamaan kotiseutunsa palvelutarjontaan. Samalla voidaan lisätä kuntalaisten osallisuutta ja aktiivisuutta omassa yhteisössään. Yhteistyötä tekemällä pystytään paremmin varmistamaan kuntalaisten kiinnostus palvelua kohtaan, oikea tarve uudelle tuotteelle sekä palvelun rahoituksen jatkuvuus hanketoiminnan jälkeen.

TurkuVantaaHelsinki

Kokkola

Oulu

Lahti


29. Kutsukerho kehittää motoriikkaaHämeen Liikunta ja Urheilu ry

· Kouluyhteistyö

· kuntayhteistyö



· oppilaitosyhteistyö

Hämeen Liikunta ja Urheilu on järjestä-nyt motoriikkakerhoa, jossa kehitetään lasten motorisia taitoja. Toiminta aktivoi lasta ja tuottaa elämyksiä liikunnan parissa. Liikunta on hyvä tukimuoto kehittämään oppimisvalmiuksia ja sosiaalisia taitoja sekä vahvistamaan lapsen itse-luottamusta. Toiminnan avulla lapset voivat kiriä kiinni ikätasoaan vastaavia taitoja ja valmiuksia.

Motoriikkakerho toimii kutsukerhoperiaat-teella ja perustuu vapaaehtoisuuteen. Kerho-toimintaa on suunniteltu yhteistyössä kuntien ja Tampereen Ammattikorkeakoulun kanssa. Mukaan on valittu eri luokilta lapsia, joilla on tarvetta harjoitella motorisia taitoja, ryhmässä toimimista tai saada itseluottamusta liikku-miseen. Valinnan ovat suorittaneet luokkien opettajat yhteistyössä liikunnanopettajien sekä kouluterveydenhoitajan kanssa. Koulun rehtori on lähettänyt lapsille henkilökohtaiset kutsut kerhoon – kutsussa on selkeästi ilmaistu kerhon tarkoitus niin lapsille kuin heidän huoltajilleen.

Kerhon voi järjestää ja ohjata urheiluseuran tai koulun oma liikunnanohjaaja. Ohjaajalla on oltava riittävä koulutus ja kokemus lasten lii-kunnasta sekä fyysiseen ja psyykkiseen kasvuun liittyvistä tekijöistä, jotta hän pystyy tarjoamaan erityistä tukea lapsille. Jos ohjaaja tulee koulun ulkopuolelta, on tärkeää sopia vastuukysymyk-sistä. Ohjaajia ja avustajia tulee olla riittävästi lapsimäärään nähden. Jokainen lapsi saa henkilö-kohtaista huomiota ja ohjausta.

Lapset ovat olleet motoriikkakerhossa tyy-tyväisiä siihen, että he ovat saaneet yksilöllistä huomiota ja mahdollisuuden edetä omassa tah-dissaan. Itseluottamus liikkumiseen ja ryhmässä toimimiseen on kasvanut, ja kerhosta on löytynyt uusia kavereita. Opettajat ovat havainneet ker-hon vaikuttavan myönteisesti lasten keskittymis-kykyyn, luokkatyöskentelyyn, itseluottamukseen ja oppimisvalmiuksiin.

Vinkki: Kouluterveyden huolto ohjaa lapsia palveluihin myös käytännöissä 6 ja 33.

Lastenparlamentti on lapsia, nuoria ja aikuisia osallistava ja demokratiaan kasvattava toimintamalli Jyväskylän kouluissa. Nuorten Keski-Suomi on suunnitellut osallistavat toimin-tatavat ja rakenteet Lastenparlamentille. Las-tenparlamentissa lapset ja nuoret oppivat uutta, vaikuttavat itseään koskeviin asioihin koulussa ja tukevat toisiaan.

Kaupungissa toimii yhdeksän alueellista pikkuparlamenttia, joihin kuhunkin valitaan syksyn aikana 2–4 oppilasedustajaa 5.–6.-luokil-ta kaikista alueen alakoulujen oppilaskunnista. Jokaisessa pikkuparlamentissa on 8–24 edustajaa. Pikkuparlamentit järjestävät toiminnalliset is-tunnot kerran syksyllä ja kerran keväällä yhdessä alueensa koulussa. Oppilaskuntaa ohjaavat

opettajat huolehtivat istuntojen käytännön järjestelyistä, ja ohjaavat nuoret vetävät tutus-tumisleikkejä ja huolehtivat ryhmätyöskentelyn sujumisesta. Ohjaaville opettajille, nuorille ja toimintaan osallistuville vaikuttajakummeille järjestetään syksyisin yhteinen koulutustilaisuus Lastenparlamentin toiminnasta.

Syksyn ja kevään aikana pikkuparlamenttien jäsenet toteuttavat toiminnallisen ja luovan val-mistelutehtävän omissa oppilaskunnissaan. Val-mistellut tehtävät tuodaan pikkuparlamentteihin ja edelleen päätöksentekoon alkuvuoden koko kaupungin lastenparlamentin suuristuntoon. Päätösten toimeenpanoa seurataan pikkuparla-menttien istunnoissa keväällä.

30.Lastenparlamentti kasvattaa koululaisia demokratiaan

Nuorten Keski-Suomi ry

· Kouluyhteistyö

· kuntayhteistyö


jatKuu •

Jyväskylä

HämeenlinnaHattulaSastamala

Vesilahti


31.Temppukerho houkuttaa liikkumaanHaukiputaan Heitto ry

· Kouluyhteistyö

· markkinointi



Haukiputaan Heiton järjestämä temppukerho on tarjonnut lapsille liikunnallisia perustaitoja kehittävää matalan kynnyksen liikuntaa. Toimin-ta tarjoaa yhdessäoloa ja elämyksiä liikunnan parissa.

Temppukerho on uutena lajina kiinnostanut niitäkin lapsia, jotka eivät ole hakeutuneet perin-teisten liikuntalajien pariin. Kerhossa harjoitel-laan erilaisten perustemppujen hallintaa, kuten kuperkeikkoja ja kärrynpyöriä, sekä hypitään, roikutaan, juostaan ja tasapainoillaan. Erityistä

toiminnassa on se, ettei se rajaudu tiettyyn lajiin eikä sisällä kilpailua.

Temppukerhoon on osallistunut myös muiden lajien harrastajia, joiden kohdalla se on tukenut monipuolista liikunnallista kehittymistä. Sopiva harrastustila on löytynyt koulun liikunta-salista, jossa on käytettävissä telinevoimistelun perusvälineistöä. Osallistujat ja vanhemmat ovat pitäneet kerhosta ja kerhon ohjaajana toimivas-ta aktiivisesta nuoresta miehestä, jolla on oma roolinsa esikuvana ryhmän pojille.

Markkinointi: Puskaradio soi

Kerhotoiminta käynnistettiin pienessä ryhmässä, mutta puskaradio levitti sanomaa ja kauden myötä kerhoon löysi tiensä useampiakin lapsia osallistujien

kaveripiireistä. Tämä kokemus on kannustanut seu-raa käynnistämään harrastetoimintoja pienimuotoi-sestikin ja luottamaan osallistujamäärän kasvuun.

Vinkki: Myös käytännössä 27 on kokeiltu uusia harrastetoimintoja hyvällä menestyksellä.

30.• jatKuu

Kuntayhteistyö: Vaikuttajakummit nuorten osallisuuden tukena

Lastenparlamentissa on mukana vaikuttajakummi jokaisesta kaupungin hallitukseen kuuluvasta kah-deksasta puolueesta sekä yksi viranhaltija. Lasten-parlamentissa vaikuttajakummi osallistuu tapaami-siin lasten ja nuorten toiveiden mukaisesti. Tärkeintä on se, että vaikuttajakummi kuuntelee ja ottaa vastaan lasten ajatuksia, näkemyksiä ja toiveita sekä vie niitä eteenpäin kaupungin päätöksenteossa. Lapset sekä heitä ohjaavat nuoret ja aikuiset voivat ottaa tarvittaessa yhteyttä vaikuttajakummeihin.

Vaikuttajakummit ovat kokeneet roolinsa tärkeäksi ja mukavaksi Lastenparlamentissa. Lapset arvostavat vaikuttajakummien läsnäoloa ja pitävät antoisana kummien kautta saatuja oppeja vaikut-tamisesta. Monet vaikuttajakummit ovat vieneet päätöksenteossa eteenpäin myös muita lasten asi-oita kuin pikkuparlamentissa nostettuja kysymyksiä. Lapset ovat päässeet vierailemaan eduskunnassa-kin vaikuttajakumminsa kutsusta.

Nuorten Keski-Suomen Lasten-parlamentissa lapset ja nuoret oppivat vaikuttamaan.

Haukipudas

IV

Nuoret käärivät

hihat

7574 YhdistYkset palvelemassa Yhteiskuntaa – ja toteuttamassa itseään iv · nuoret käärivät hihat

Nuorten hyvinvointi ja joidenkin nuorten pahoinvointi ovat paljon esillä ajassamme. Nuorten hyvinvoinnista puhuttaessa sivutaan kaikkia hyvinvoinnin tuottamiseen liittyviä näkökulmia, kuten osallisuutta, liikunnallisuutta, kulttuurin ja luovuuden merkitystä.

Heikommassa asemassa olevien nuorten aktivoimisessa kyse on suurista asiois-ta. Syrjäytyneestä nuoresta yhteiskunnalle aiheutuvista kustannuksista on tehty paljon laskelmia, jotka kaikki ovat moninkertaisia verrattuna ennaltaehkäisevien palveluiden kustannuksiin.

Syrjäytyminen käsitteenä ei ole yksinkertainen, etenkään ennaltaehkäisevän toiminnan yhteydessä. Kuka kokee olevansa syrjäytynyt, ja miksi? Miten leimaa-minen vaikuttaa tunnetasolla hyvinvoinnin kokemiseen tai sen puutteeseen?

Kulttuuri- liikunta ja nuorisoaloilla on osaamista ennaltaehkäisevässä toimin-nassa, jota myös sosiaali- ja terveyssektori voisi hyödyntää. Toisaalta sosiaali- ja terveyssektorilla on osaamista, jota erityisryhmien kanssa tarvitaan. Rakenteiden ja rahoituksen kehittämisen lisäksi kaivataan myös asennemuutosta, jotta nämä saadaan yhdistettyä palvelemaan nuorten hyvinvointia ennaltaehkäisevästi.

Nuorten hyvinvoinnista huolehtiminen on yhteinen asia, jossa myös nuorilla itsellään on tärkeä rooli – kun osallisuus ja oma tekeminen mahdollistetaan.

TOP 1. 71. Kokonaiskoulupäivä – ratkaisu oppilaiden koulukyytien yhtenäistämiseen harvaan asutuilla alueilla

Käsittämättömän nokkelasti kiedottu yhteen pitkät välimatkat, ihmisten halu auttaa, lähiyhteisön vahvistaminen ja lasten monipuolinen vapaa-aika. Todistaa, että luottamus tuo säästöjä.


Tässä näkee, mitä syntyy, kun annetaan tilaa ajatella ja tehdä itse. Monet skeittiparkit on tehty väärin, kun on tehty puolesta.

TOP 3. 19. Erotuomariksi lukiokurssilla

Pääsee mukaan jengiin, vaikka ei olisikaan ronaldo. Alle 18-vuotiaiden mahdollisuuksia työkokemuk-seen tarvitaan radikaalisti lisää.

TOP 4. 11. Kaverisirkus kutsuu harrastamaan

Oivaltavasti tajuttu, miten tärkeitä ystävät ovat. Uuteen on helpompi lähteä, kun ei tarvitse uskaltaa yksin. Monella nuorella suurin este osallistumiselle on, että kukaan ei ole pyytänyt mukaan.

TOP 5. 26. Seura työllistää iltaisin, kaupunki iltapäivisin

Liikunnan mahdollisuus iltapäivällä vapauttaa perheiden ilta-ajan muuhunkin kuin kuskaamiseen. Fiksusti osattu hyödyntää vajaakäytöllä olevia tiloja.

TOPTommi LaitioNuorisotoimenjohtaja Helsingin kaupunki

TOP 1. 72. Luovan toiminnan terapeuttiset ryhmät tukena kasvatustyössä

Oppimishäiriöt hoidettava mahdollisimman varhain.

TOP 2. 33. Liikunnasta vaihtoehto tietokoneen pelaamiseen

Nuoret pitää saada liikkumaan.


Työnhaun kehittäminen auttaa saamaan töitä.


Lasten lihavuuden lisääntyminen on terveysongelma.


Kolme toimijaa, yksityinen – yritys – julkinen.

Pekka MikkolaPuheenjohtaja Reilu Palvelu ry

Reilu Palvelu ry perustettiin vuonna 2010 tekemään järjestölähtöistä palvelutuo-tantoa tunnetuksi asiakkaille

– sekä palvelujen käyttäjille että niiden tilaajille. REILU-palvelumerkkiä voi hakea järjestöpohjainen sosiaali- ja terveyspalveluja tuottava yhteisö.

77iv · nuoret käärivät hihat76 YhdistYkset palvelemassa Yhteiskuntaa – ja toteuttamassa itseään

Muuramen Innola on tarjonnut nuorille mahdollisuuksia järjestää omista unelmistaan ja toiveistaan kumpuavaa toimintaa kuntaan. Nuoret ovat saaneet vapaat kädet suunnitella ja toteuttaa ideoitaan alusta lähtien. Yhdistyksen työntekijä on valmentanut, kannustanut ja tuke-nut nuoria. Nuoret tulevat aidosti kuulluiksi ja

saavat toiminnan kautta onnistumisen kokemuk-sia sekä valmiuksia esimerkiksi työelämään. Toi-minnan vaikutukset näkyvät nuorten itsetunnon, elämänhallinnan ja kansalaistaitojen parantumi-sena. Nuorten aktiivisuus ja osallisuuden tunne ovat vahvistuneet merkittävästi.

32. · Osallisuuden lisääminen


· kuntayhteistyö

· työhyvinvointi


Yhdistys kannustaa nuoria omaehtoiseen tekemiseenMuuramen Innola ry

Monen toimijan välinen yhteistyö: Skeittiparkin kunnostamisessa luotettiin nuoriin

Muuramen nuorisovaltuusto toteutti peruskoulun yläkoululla ja lukiossa kyselyn “Mihin asioihin halu-aisit vaikuttaa Muuramessa?”. Listan kärkeen nousi skeittiparkin kunnostus, ja yhdistys päätti tarttua toimeen. Asian ympärille kokoontui 15 nuoren ryhmä, joka ryhtyi suunnittelemaan skeittiparkin kunnostusta. Työlle haettiin rahoitusta ja nuoret alkoivat kerätä omavastuuosuutta paikallisilta yrityksiltä ja yksityisiltä henkilöiltä lahjoituksina ja työtehtäviä vastaan. Yrittäjät lähtivät tukemaan projektia innostuneina, sillä nuoret ottivat heihin itse yhteyttä ja osoittivat aktiivisuutta tärkeäksi ko-kemassaan asiassa. Lopulta omavastuurahoitusta saatiin kerättyä nelinkertaisesti tavoiteltu määrä.

Yhteistyöhön saatiin mukaan Jyväskylän Rullalautailijat ry, mikä osaltaan vauhditti projek-tia. Yhdessä päätettiin tavoitella tähtiä. Mukaan talkoisiin saatiin eri puolilla maailmaa skeittipark-keja suunnitellut arkkitehti Janne Saario. Syntyi suunnitelma betonisen skeittiparkin rakentamisesta, mikä oli jotain aivan muuta kuin muutaman puisen rampin kunnostaminen.

Alle puolen vuoden kuluttua hankkeen käynnis-tämisestä skeittiparkkia rakennettiin “planeetan

parhaiden rakentajien” voimin parin viikon ajan. Osa rakentajista oli Kanadasta Eurooppaan saapuneita pitkän linjan skeittaajia ja skeittiparkkien rakenta-misen ammattilaisia. Heidän kautta saatiin myös uutta tietotaitoa Suomen skeittipiireihin.

Skeittiparkin avajaisten kunniaksi järjestettiin kaksi tapahtumaa. Nuoret suunnittelivat hienot avajaiset, joista toiseen kutsuttiin yhteistyökump-paneita sekä päättäjiä ja toiseen harrastajia ja muita kiinnostuneita. Nuoret pääsivät kisailemaan, jakoivat yhteistyökumppaneille kiitoksia, pitivät puheen ja pääsivät tapaamaan skeittaajaidoleitaan. Ohjelmaan kuului myös valokuvanäyttely raken-tamisen vaiheista, ammattiskeittaajien näytös ja erilaisia kilpailuja.

Skeittiparkista tuli toimiva kokonaisuus, vaikka aluksi monet päättäjät ja muut aikuiset epäilivät projektin toteutumista. Projektia oli lopulta mukana tekemässä yli 40 nuorta. Käyttäjämäärä skeitti-parkilla nousi muutamasta harrastajasta jopa 50 skeittaajaan päivässä. Nykyään Muurame niittää mainetta skeittiturismin kohteena, ja projektissa mukana olleet nuoret ovat saaneet uutta uskoa ja suuntaa tekemiseensä.

Kuntayhteistyö: Yhteistyöhön kuuluvat säännölliset tapaamiset ja yhteiset työhyvinvointipäivät

Työhyvinvointipäivät voivat olla osa yhteistyötä kun-nan kanssa. Muuramen Innolassa on koettu tiivis kuntayhteistyö elintärkeäksi, koska yhteistyömuo-dot tukevat ja lisäävät koko kunnan toimintoja.

Yhteistyötä lähdettin rakentamaan säännöllisek-si ja tiiviiksi tapaamisten sekä yhteisten toimintojen avulla. Kuukausittaisten ajatusten ja tiedonvaihtoon

keskittyneiden tapaamisten lisäksi keksittiin yhteis-ten työhyvinvointipäivien pitäminen yhdistyksen ja kunnan nuorisopalveluiden kesken.

Yhteistyön myötä molemmat voittavat, kun ei tehdä päällekkäistä työtä ja apua löytyy tarvittaessa yli rajojen.

32.

Muurame


Valkeakosken Haka yhteistyössä Valkeakosken kaupungin nuorisotoimen kanssa on kehittänyt kaksi liikuntaryhmää syrjäytymisvaarassa oleville tai jo syrjäytyneille nuorille.

Toinen ryhmä on kohdistettu 5.–7. luokkalai-sille pojille. Tavoitteena on saada heille liikunnas-ta uusi harrastus tietokoneen pelaamisen lisäksi. Pojat saapuvat ryhmään kouluterveydenhoitajan tai sosiaalityön suosituksesta. Ryhmä kokoontuu kerran viikossa hyvin vapaamuotoisen liikunnan muodossa, ketään ei pakoteta osallistumaan. Esimerkiksi uimahallissa kukin saa uida omassa rytmissään. Pääasia on että jokainen liikkuu. Ohjaaja on suunnitellut pojille kausikohtaisesti liikuntaohjelman, mutta se on suuntaa-antava ja ryhmässä edetään fiiliksen mukaan. Liikunta-kerroista on tullut hyvää palautetta pojilta.

Toinen nuorisotoimen ryhmä on Starttipaja, jonka kohderyhmänä ovat peruskoulun päättä-neet nuoret, joilla ei ole työ- eikä opiskelupaikkaa tai he ovat keskeyttäneet opintonsa. Osalla on myös taustaa päihteiden väärinkäytöstä. Sosiaa-litoimi ohjaa nuoret mukaan ryhmään. Ryh-mässä on sekä poikia että tyttöjä. Viikoittaisilla kokoontumis kerroilla pelataan sählyä, sulkapal-loa, kahva kuulaillaan tai keilataan. Nuoret ovat ideoineet itse lajeja, joita haluaisivat harrastaa, ja toisinaan ohjaaja myös tuo jotain uutta kokei-luun.

Starttipajan nuoret valitsivat palautteessaan liikuntaryhmän parhaaksi heille järjestetyistä toiminnoista ensimmäisen kauden jälkeen.

33. Liikunnasta vaihtoehto tietokoneen pelaamiseenValkeakosken Haka ry

· Osallisuuden lisääminen

· kouluyhteistyö

· kuntayhteistyö



Kuntayhteistyö: Näin pojat löydetään mukaan

Palvelu käynnistyi seuran edustajan ja nuorisotoi-men edustajien palaverissa, jossa pohdittiin ryhmiä, jotka kaipaisivat lisää liikuntaa. 5.–7. luokkalaisten poikien ryhmä nousi keskustelussa esiin. Ryhmä oli ollut olemassa jo aiemmin, mutta silloin heidän oh-jelmaansa ei ollut kuulunut liikuntaa. Valkea kosken Hakan myötä mukaan on tullut säännöllinen liikunta.

Nuorisotoimi valitsee yhdessä sosiaalitoimen sekä kouluterveydenhoitajan kanssa ryhmään lap-set, joille ryhmää suositellaan. Ryhmän tavoitteena on kannustaa poikia löytämään liikunnan riemu ja oma lajinsa. Myös sosiaalisten suhteiden solmimi-nen on yksi ryhmän tavoitteista.

Vinkki: Kouluterveydenhuolto ohjaa lapsia palveluihin myös käytännöissä 6 ja 29.

34. 4H-yhdistys valmentaa kesätöihinHämeenlinnan 4H-yhdistys ry


· kouluyhteistyö


· vaikuttavuus


Yhdistykset voivat tukea nuorten valmiuksia työelämään ja antaa oman panoksensa nuoriso-takuun toteutumiseksi ja nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseksi. Hämeenlinnassa 4H-yhdistys on luonut peruskoululaisille koulutuspaketin, jolla kehitetään nuorten työelämävalmiuksia. Koulu-tus antaa nuorille valmiuksia kesätöihin.

Koulutus on joustava kokonaisuus, joka sisältää esimerkiksi elämänhallintataitojen opet-telua ja kansalaiskasvatusta nuoresta aikuiseksi. Palvelua on markkinoitu kaupungille sekä muille julkisen sektorin toimijoille. Koulutuksen sisältö on rakentunut yhdistyksen sekä yläkoulujen ja

opettajien välisenä yhteistyönä, hioutunut koke-musten myötä ja sovellettavissa pienin muutok-sin erilaisille kohderyhmille. Koulutuksesta on ollut hyötyä myös opettajille heidän valmentaes-saan nuoria työelämään tutustumisen jaksolle.

Yhdistys on myös järjestänyt yläkoululaisille työelämään valmentavaa Duuniklubia. Aluksi Duuniklubi ajoittui koulupäivän jälkeen, jolloin se veti mukaansa etevimpiä, aktiivisia oppilai-ta. Myöhemmin sitä on järjestetty koulupäivän aikana, jolloin mukaan on saatu laajempi joukko nuoria. Duuniklubi kokoontuu viikoittain yh-teensä 6–8 kerran jaksona.

Työelämävalmiudet: Eri-ikäiset ja värikkäät ohjaajapersoonat

Yhdistyksen järjestämä toiminta on kiinnostanut nuoria paljon. Koulutuksessa esille tuodut käytän-nön esimerkit ovat tehokkaasti vetäneet puoleensa nuorten mielenkiinnon. Nuoret kaipaavat tietoa monista käytännön asioista: esimerkiksi verokortin käyttäminen on monelle uusi asia. “Verokortti kan-nattaa muistaa toimittaa työnantajalle, ettei tilille

tipahtavan palkkarahan määrä tuota yllätystä”, oh-jaaja kertoo omasta kokemuksestaan viisastuneena. Koulutuksissa käytetään toiminnallisia menetelmiä, kuten draamaa. Esimerkiksi työhaastatteluiden har-joitteleminen antaa tarpeellista kokemusta tulevan varalle. Eri-ikäiset ja erilaisia kokemuksia omaavat vetäjät ovat duuniklubitoiminnan rikkaus.

ValkeakoskiHämeenlinna


35. · Osallisuuden lisääminen


· maahanmuuttajat

· luova toiminta

· kieliopetus

Minkä värinen on meri sinun maassasi?Mediakasvatuskeskus Metka ry

Tietoyhteiskunta- ja mediataidot ovat kansalaistaitoja, joita ilman on vaikea osallistua suomalaiseen yhteiskuntaan ja hoitaa omia asioitaan. Mediakasvatus Metka on järjestänyt maahanmuuttajaryhmille digitarinatyöpajoja, joissa osallistujat kokoavat audiovisuaalisen median keinoin tarinan omista kokemuksistaan. Mukana on ollut pääasiassa valmistavia luokkia. Työpajojen tavoitteena on tukea maahanmuut-tajien sopeutumista, nuorten omaa tekemistä ja luovaa toimintaa sekä ehkäistä syrjäytymistä. Sa-malla opetellaan suomen kieltä erilaisilla tavoilla ja käsitellään tunteita.

Yhdistys on toteuttanut ”Maailmanpiiri”-pal-velua 11 koulussa eri puolilla Suomea: Tampe-reella, Turussa, Vantaalla, Helsingissä, Espoossa ja Kotkassa. Yksi työpaja koostuu neljästä eri tapaamiskerrasta. Tapaamiskerta kestää noin 3–4 tuntia. Työpajoihin on osallistunut noin 8–26-vuotiaita, mutta selkeästi pääpaino on ollut 14–16-vuotiaissa nuorissa. Työpajoissa käyte-tään monipuolisesti erilaisia audiovisuaalisia menetelmiä.

Työpaja alkaa kuvien katselulla. Ohjaaja näyttää nuorille suuren määrän maisemakuvia erilaisista maista, ja samalla opetellaan yhdessä

suomen kielen sanoja kuviin liittyen: Meri, vuo-ret, aavikko… Myös värit ovat tärkeitä. Sitten osal-listujat piirtävät tai maalaavat oman maiseman ja sijoittavat itsensä sinne. Työpajan seuraavassa vaiheessa nuoret piirtävät oman maiseman valol-la, eli tekevät valograffitin taskulampuilla ja led-valoilla. Se kuvataan talteen. Mukaan jokaisen tarinaan tulee oma silhuetti, jossa ei näy kasvoja.

Nuoret lukevat itse tarinansa nauhalle suo-meksi. Vaikka osa nuorista ei osaa suomen kieltä työpajan alkaessa ollenkaan, tämä on toteutunut yllättävän hyvin. Tämän jälkeen osallistujat piir-tävät vielä lyhyen animaation tarinansa yksityis-kohdasta, esimerkiksi pallon pomppimisesta tai tytön uimisesta. Lopuksi ohjaaja editoi nuorten tarinat kasaan ja ne katsotaan yhdessä viimeisellä työpajakerralla. Ne ovat lyhyitä, noin 20 sekun-nin mittaisia. Monissa työpajoissa osallistuja-joukko tulee niin laajasti eri puolilta maapalloa, että tarinoita katsoessa pääsee pienelle maail-manympärysmatkalle.

Nuoret ovat lähes poikkeuksetta olleet hyvin innostuneita työpajasta. Vaikka tekeminen on vä-lillä ollut hankalaa, nuoret saavat tarinansa vaihe vaiheelta valmiiksi ja ovat ylpeitä niistä. Ohjaajal-le tämän näkeminen on palkitsevinta.

Luova toiminta: Maailmanpiiriä kehitetty vuosien ajan

Maailmanpiiri-palvelussa käytetyn menetelmän on kehittänyt yhdistyksen kouluttaja ja käsi-kirjoittaja Karoliina Leisti. Hän myös ohjaa työpajat. Malli pohjautuu vuosien työhön nuorten kanssa ja

samassa muodossa sitä ei tiettävästi tehdä muualla. Tarinoiden lähtökohdat ja visuaalisuus ovat täysin Leistin suunnittelemia.

36. Draaman eväillä työnhakuunKokkolan 4H-yhdistys ry


· kouluyhteistyö

· maahanmuuttajat


· luova toiminta


· yhteistyö yritysten kanssa

Kokkolan 4H-yhdistys on toteuttanut nuo-rille työelämään valmentavaa koulutusta. Malli pohjautuu 4H-järjestön Ajokortti työelämään

-koulutuspakettiin, josta on toteutettu osa-alueita opiskelijoiden, oppilaitosten ja kuntakumppa-neiden toiveiden mukaisesti. Koulutuksissa on käsitelty työnhakua, työhaastattelua, työelämän pelisääntöjä ja asiakaspalvelua. Koulutuskokonai-suus vaihtelee muutamasta tunnista 15 tuntiin.

Nuorten työelämävalmiuksien koulutuksessa on saanut suosiota pysäkkimalli, jossa koulu-tetaan päivän aikana 3–4 peruskoulun luokkaa. Koulutuksia on järjestetty koulun ulkopuolella,

kuten kaupungintalolla. Ryhmälle järjestetään aamulla draama työnhakutilanteesta, jonka jälkeen työelämän edustaja pitää tsemppauspu-heenvuoron ja oppilaat kiertävät luokittain pysä-keillä. Yhdellä pysäkillä työelämän edustajat ovat pitäneet nuorille työhaastatteluita ja nuoret ovat saaneet haastattelun kulusta suullisen palautteen.

Toiminnallisista opetusmenetelmistä ja etenkin työhaastattelupysäkistä nuoret ovat ker-toneet saaneensa hyviä valmiuksia työnhakuun. Mitä pienemmät ryhmät, sitä enemmän päivään voidaan sisällyttää toiminnallisuutta.

Monen toimijan välinen yhteistyö: Pysäkkimalli

Pysäkkimallisen koulutuspäivän järjestämiseen tarvitaan useita yhteistyökumppaneita. Koulutus-päiviin on osallistunut muiden muassa yrityselämän ja yrittäjäjärjestön edustajia, kaupungin henkilö-kuntaa ja TE-toimiston edustaja. Pysäkkimalli sopii yhdistyksen kokemusten mukaan hyvin peruskoului-hin, mutta se edellyttää hyvää organisointia, kuten toimijoiden kokoamista ja tilajärjestelyitä. Työelä-män teemapäivää on kiitelty paljon ja se on tuonut

yhdistykselle näkyvyyttä. Koulutuspäivä on antanut nuorille varmuutta kesätöiden hakuun ja lähentänyt koulua ja työelämää toisiinsa.

Yhdistys on järjestänyt Ajokortti työelämään -koulutusta myös maahanmuuttajanuorille ja sopinut koulutuksista työttömien nuorten ryhmille. Myös nuorisotakuu ja kuntakokeilu tuovat mahdolli-suuksia koulutusten toteuttamiseen.

Espoo HelsinkiVantaaTurku Kotka

Tampere

Kokkola

83iv · nuoret käärivät hihat82 YhdistYkset palvelemassa Yhteiskuntaa – ja toteuttamassa itseään

Kolmio-pilottihankkeessa (2012–2013) kuva-taiteen, musiikin sekä sosiaali- ja terveysalojen ammattilaiset yhdistävät voimansa hyvinvoin-tipalveluiden tuottamisessa. Hankkeen lähtö-kohtana on ollut, että palveluiden kohderyhmät ja taiteellisen toiminnan sisältö kehitellään yhteistyössä asiakkaan, eli esimerkiksi kunnan, kanssa. Hankkeen suurimpana kohderyhmänä ovat 13–16-vuotiaat yläkoululaiset nuoret.

Hankkeessa on kokeiltu toimintatapoja, miten erilaisia nuorisoryhmiä tavoitetaan. Kohde-ryhmä on haastava. Yleisillä hauilla saadaan mukaan aktiivisimpia kouluja ja harrastavia nuoria, mikä takaa taiteellisen ja pedagogisen työn kannalta antoisan lopputuloksen. Toisaalta kutsun haluttaisiin tavoittavan myös sellaisten koulujen oppilaat, joissa ei aktiivisesti etsitä uusia toiminta tapoja. Ja sellaiset nuoret, joilla ei ole musiikki- tai kuvataidetaustaa. Erityisesti isoissa kunnissa koulujen yhteyshenkilöiden ja taideaineiden opettajien aktiivisuus vaikuttaa huomattavasti koulun ulkopuoliseen taiteelliseen toimintaan osallistumiseen.

Viestinnän pitää olla henkilökohtaista ja täsmällistä, jotta eri koulujen oppilaat saisivat

tasapuoliset mahdollisuudet osallistua. Viestin-tää myös tulee tehdä yhteistyössä kaupungin kulttuuritoimen kanssa. Jotta saavutettaisiin nuoria joilla ei ole kulttuuriharrastustaustaa, hakumenettely tulee avata nuorisotyön suuntaan tai lähestyä koulujen erityisluokkia.

Jos osallistujien valinnassa painotetaan vapaa-ehtoisuutta, voi nuorten sitouttaminen projektiin osoittautua haastavaksi. Työpajojen vieras ym-päristö – esimerkiksi taidemuseo tai Musiikki-talo – tai uudet sosiaaliset haasteet voivat asettaa kynnyksen osallistumiselle. Erityisryhmien sosiaalinen paine voi joissain tilanteissa olla niin suuri, etteivät yksittäiset oppilaat uskalla ilmaista kiinnostustaan taiteellista toimintaa kohtaan. Työpajojen sisältö tulisi suunnitella ja räätälöidä yhteistyössä oppilaiden kanssa sitoutumisen lisäämiseksi. Toimintaa tulisi myös tuoda lähem-mäksi oppilaiden arkiympäristöä.

Erilaisten nuorisoryhmien lähestyminen vaatii hankkeen tai organisaation työntekijöiltä ymmärrystä nuorten elämästä. Oikean kohde-ryhmän löytymiseksi on usein jo olemassa erilaisia yhteistyöverkostoja ja kanavia, joiden hyödyntäminen on olennaista.

37. Miten saada nuoret mukaan palveluihin?Suomen Taiteilijaseura, Suomen Säveltäjät ry, Taide- ja kulttuurialan ammattijärjestö TAKU ry


· kouluyhteistyö

· markkinointi


· luova toiminta

· tukirakenne

Markkinointi: Oikeiden kanavien löytäminen

Kolmio-hankkeen yksi pilottiprojekti toteutetaan Helsingin Taidehallilla. Kohderyhmänä ovat yläkou-lujen koululuokat. Luokkia on haettu työpajoihin mukaan tiedottamalla asiasta Helsingin koulujen kulttuurikoordinaattoreille.

Kulttuurikoordinaattori on opettaja, joka toimii linkkinä kulttuuritoimijoiden ja oman koulunsa välil-lä. Kulttuurikoordinaattori välittää muulle opettaja-kunnalle tietoa opettajainkoulutuksista ja kouluille suunnatusta kulttuuritarjonnasta. Opettajat eivät saa tehtävästään palkkaa, mutta kulttuurikeskus on tarjonnut heille koulutuspäiviä ja kulttuurielämyksiä.

Kulttuurikoordinaattoreilla on keskeinen rooli koulun kulttuurikasvatuksen toteuttamisessa. Vuonna 2011 Helsingin kulttuurikeskus ja opetus-virasto julkaisivat teoksen ”Kulttuurin käsikirja opettajille”, joka tukee koulun kulttuurikasvatuksen

suunnittelua. Jokainen koulu kirjaa toimintasuun-nitelmaansa vuosittain koulussa toteutettavan kulttuurikasvatusyhteistyön taide- ja kulttuuritoimi-joiden kanssa.

Kulttuurikasvatuksen suunnittelua ohjaa ajatus kulttuurista elämyksenä, kokemuksena ja osalli-suutena. Koulu voi päättää, millä tasolla se haluaa lähteä kulttuurikasvatusta toteuttamaan. Eli miten kokonaisvaltaisesti, millä laajuudella ja millaisin resurssein. Kulttuurikasvatus on kirjattu opetus-viraston tulospalkkaustavoitteisiin.

Tällainen verkosto on oleellinen kanava tiedottaa nuorille järjestettävistä kulttuurisisältöisistä palve-luista. Palvelut tarvitsevat osallistujia, ja opettajat tarvitsevat palveluja jotka auttavat toteuttamaan kulttuurikasvatuksen suunnitelmia.

37.

HelsinkiEspooKauniainen Nurmijärvi

KankaanpääJämijärvi


Otsolan Kannatusyhdistyksen nuorisotyö on kehittänyt nuorten omaehtoiseen toimintaan liittyen hyvinvointipalveluja yhteistyössä Porin kaupungin kanssa. Pienryhmätoimintaa on jär-jestetty syys- tai kevätlukukaudella 12 kokoontu-miskerran jaksona. Toiminnan sisältö on suunni-teltu, toteutettu ja arvioitu yhdessä osallistuvien nuorten kanssa. Olennaista on aikuisen läsnäolo ja ohjaus, nuorten henkilökohtainen tukeminen, nuorten vertaistuki sekä ryhmänä toimiminen.

Pienryhmissä on kokattu, liikuttu, harjoitettu kädentaitoja ja keskusteltu ajatuksia herättävis-tä aiheista. Toiminnan painopiste on nuorten kokonaisvaltaisessa huomioimisessa ja tukemi-sessa. Olennaista ei niinkään ole se mitä tehdään,

vaan se, että tehdään yhdessä. Keskusteluyhteys syntyy usein tekemisen kautta. Tekemisen ohella voidaan päästä käsittelemään haastaviakin asioita.

Toiminnan lähtökohtana on ollut huoli nuor-ten osallistumis- ja harrastusmahdollisuuksien vähyydestä ja nuorten vähäisistä vaikutusmah-dollisuuksista harrastustoiminnan sisältöön ja toteutustapoihin. Toiminnalla on haluttu vahvistaa nuorten kokonaisvaltaista huomioimis-ta harrastustoiminnassa sekä antaa työpanosta ennaltaehkäisevään työhön. Otsolan nuorisotyön päämääränä on aktiivinen, osallistuva, omiin kykyihinsä luottava ja hyvän itsetunnon omaava nuori, joka osaa toimia ryhmässä.

38. Yhdistyksen ja kaupungin toimiva yhteistyö heijastuu myös nuorten toimintaanOtsolan Kannatusyhdistys ry


· kuntayhteistyö

· työpari

Työpari: Yhteistyö avaa uusia verkostoja

Pienryhmien vetämisessä yhdistyksen nuoriso-työnohjaajan työparina on työskennellyt kaupungin nuoriso-ohjaaja. Yhteistyö on avannut uusia ver-kostoja ja mahdollisuuksia toiminnan sisällölliseen

kehittämiseen. Yhteistyö on myös mahdollistanut nuorisoyksikön tilojen ja tarvikkeiden hyödyntä-misen, mikä on ollut yhdistyksen näkökulmasta arvokas panos kaupungilta.

39.Lähiön lapsille ja nuorille sirkus on säännöllinen harrastus

Sirkusyhdistys Magenta ry



· monialaisuus

· maahanmuuttajat

· verkostoituminen


Sirkus Magenta on järjestänyt sirkusopetusta lapsille ja nuorille monikulttuurisessa lähiössä. Toiminnan tarkoituksena on tarjota nuorille ilmainen, säännöllinen harrastus, jossa he voivat kehittää omia vahvuuksiaan sekä oppia toimi-maan osana ryhmää. Sirkus on oivallinen väline ennakkoluulojen murtamiseen. Sirkuksen vah-vuus erityisesti lasten ja nuorten kanssa tehtä-vässä työssä perustuu siihen, että siinä yhdistyvät kulttuuri ja liikunta.

Lähiösirkuksessa on kaksi ryhmää: Lapset ja nuoret. Ryhmäjako ei perustu ikäjaotteluun. Heti kun osaa noudattaa ohjeita, pääsee osaksi nuor-ten ryhmää. ”Huijaus” on ollut toimiva: lapsille nuorten ryhmään pääsy on tärkeä tavoite.

Useilla lähiön lapsilla ja nuorilla voi olla vai-keuksia sitoutua säännölliseen harrastustoimin-taan, mutta Magentan kahden toimintavuoden

aikana sirkuskerholle on vakiintunut säännöl-linen, noin 50 lapsen ja nuoren kävijäryhmä, joka on alkanut harrastuksen myötä hitsautua vähitellen yhteen. Viikoittainen sirkusopetus tapahtuu nuorisotalon salissa.

Magentan toiminta on levinnyt hyvin nopeas-ti kahdessa vuodessa perustamisestaan. Vaikutta-van sirkuksen pilottihanke (2011–2014) taustalla on tukenut, ja myös hyvä yhteys kuntaan on auttanut. Yhdistys itse näkee tärkeäksi syyksi tekijäporukan: Mukana on innokkaita ihmisiä, jotka haluavat työskennellä erityisen tuen tar-peessa olevien ryhmien kanssa. Tunnustuksena lasten ja nuorten hyväksi tehdystä esimerkillises-tä työstä Magenta valittiin vuoden 2012 Uusimaa-palkinnon saajaksi. Tunnustus myönnetään vuo-sittain henkilölle tai ryhmälle, joka on teoillaan vahvistanut uusmaalaisten hyvinvointia.

jatKuu •

Pori

HelsinkiVantaa

87iv · nuoret käärivät hihat

Verkostoituminen: Yhdistyksen verkot voivat olla leveät

Magenta toimii siellä, missä heitä tarvitaan. Muun muassa seuraavissa paikoissa sirkusyhdistys järjes-tää toimintaa.

· Nuorisotalo Havukoskella Itä-Vantaalla: Pitkä-jänteinen matalan kynnyksen harrastustoiminta

· Koulut nuorisotalojen naapureissa: Onnistumi-sen elämykset koulutyöhön ja luokkien yhteis-hengen parantaminen

· Helsingin sosiaaliviraston sijaishuolto: Sirkusker-hoa lastenkotien lapsille ja nuorille sekä heidän vanhemmilleen

· Helsingin Diakonissalaitoksen Vamos-Hanke: Säännöllistä sirkustoimintaa syrjäytymis-vaarassa oleville nuorille aikuisille

· Yläasteet ja lukiot: Sirkus valinnaisaineena

· Sirkusta päiväkodeissa: Sirkus (moni-kulttuurisen) päiväkodin yhteisenä teemana

· Perhekuntoutuskeskus Kuusela Tikkurilassa: Sirkus perheiden vuorovaikutuksen tukena

· Perhesirkus erityislasten vanhemmille: Sirkus perheen yhteisenä harrastuksena

· Sirkusprojekti Jordaniassa pakolaisleirillä yhteis-työssä Kirkon ulkomaanavun kanssa: Neljän kuukauden projekti, joka kohdistuu erityisesti nuoriin naisiin ja miehiin. Sirkusopetuksen avulla tuetaan nuorten vuorovaikutusta, tarjotaan mahdollisuus luovuuteen ja liikkumiseen sekä mahdollistetaan yhteisiä ilon hetkiä.

Maahanmuuttajat: Yhteisen ymmärryksen löytäminen tärkeää

Eri kulttuuritaustaisten ryhmien väliset ennakkoluu-lot voivat synnyttää voimakkaita ulkopuolisuuden kokemuksia, joilla on kauaskantoisia vaikutuksia nuorten itsetunnon ja sosiaalisten taitojen kehitty-misessä. Tällaiset ennakkoluulot saattavat seurata lasta aikuisuuteen asti ja siirtyä sukupolvelta toiselle. Sirkuskerhon myötä lapset ja nuoret saavat vahvan kokemuksen osallisuudesta ja yhdessä toimimisesta erilaisten ihmisten kanssa. Magentan

lähiösirkuksen ryhmissä oli alkutaipaleella paljon tappeluja tai muunlaisia konflikteja lasten välillä, mutta ryhmäytymisen myötä yhteenottoja ei juurikaan ole.

Maahanmuuttajaryhmissä kielitaito rajoittaa erityisesti alussa ymmärtämistä ja sanallista kom-munikointia. Tällöin esimerkiksi ryhmän yhteiset säännöt voidaan näyttää kuvien avulla.

39.

Sirkus Magentan sirkustunti Havukosken nuorisotalolla Vantaalla.

V

Kulttuuri ja liikunta auttavat

työyhteisöä oppimaan

9190 YhdistYkset palvelemassa Yhteiskuntaa – ja toteuttamassa itseään v · kulttuuri ja liikunta auttavat tYöYhteisöä oppimaan

Suomen työelämä on Euroopan paras vuonna 2020, sanotaan työelämän kehit-tämisstrategian (2012) visiossa. Vision mukaan työuria on kyettävä pidentämään ja työnteon on oltava tuottavampaa sekä tuloksellisempaa kuin nykyisin. Tähän päästään luottamuksen ja yhteistyön syventämisellä, innovoinnin ja tuloksellisuu-den vahvistamisella, osaavan työvoiman sekä ihmisten ja työyhteisöjen terveyden ja hyvinvoinnin varmistamisella.

Hyvinvointipalveluita tuottavat yhdistykset edesauttavat mainittuja tavoitteita monella tavalla. Taide- ja liikuntalähtöiset menetelmät virkistävät työyhteisöä ja ylläpitävät terveyttä sekä hyvinvointia. Strategian mukaan edelläkävijätyöyhtei-söissä tunnistetaan liikunnan merkitys sairauksien ennaltaehkäisyssä ja niiden hoidossa. Palveluntarjoajia kannustetaan tukemaan työpaikkoja työhyvinvoinnin kehittämisessä. Ihmisen kokonaisvaltainen hyvinvointi on työnantajan etu.

Kulttuuri- ja liikunta-ala ovat alueita, joissa ihminen on kokonaisvaltaisesti läsnä. Kun tämä läsnäolo saadaan mukaan työn tekemiseen, niin voidaan odottaa hyviä tuloksia esimerkiksi innovoinnissa. Arts & business -kentän tunnettu nimi professori Giovanni Schiuma Italiasta on pyrkinyt osoittamaan, että perinteisillä työtavoilla ei ratkaista yhä monimutkaisempia haasteita, joita työelämässä kohda-taan. Hän esittää (2012) avuksi taidelähtöisiä menetelmiä liiketoiminnan tukena. Tämä ei tarkoita taideteosten ripustamista työpaikan seinälle, vaan taiteesta tutun inhimillisyyden ja ketteryyden mukaan ottamista insinööriulottuvuuden vasta-painoksi. Taidelähtöisiä hyvinvointipalveluja tuottavilla yhdistyksillä on paljon annettavaa tästä näkökulmasta.

lähteet: Työ- ja elinkeinoministeriö: Työelämän kehittämisstrategia vuoteen 2020. 2012 Giovanni Schiuma: luento 8.12. Arvokas työelämä -työpaja, Tampere. 2012


Tuo esiin monialaisen yhteistyön mahdollisuudet ja hyödyt. Keskittyy varhaiseen puuttumiseen ja ennaltaehkäisyyn, mutta omaa silti toimintayhteydet akuutin avun tarpeisiin. Kaikille avoin eli koh-deryhmältään lavea, taatusti tarpeellinen palvelumuoto. Kuulostaa hienolta!


Ajankohtainen avaus lasten ja nuorten liikkumattomuuden kannalta sekä uudenlaista opetuksen ja koulun toimintakulttuuria tukien. Koulu avautuu samalla muille toimijoille ja lisää yhteisöllisyyttä. Liikuntakoordinaattori tuo yhteen monia eri toimijoita ja tahoja sekä tarjoaa monipuolisesti palvelu-ja.


Nuorisotakuun näkökulmasta ajankohtainen asia. Työelämään astumisen kynnystä on hyvä madal-taa nuorille sekä antaa realistinen kuva mm. työnhausta ja kehittää nuorten valmiuksia. Tätä tukee draaman käyttö, jonka uskon olevan nuortenkin mielestä käytännönläheinen tapa valmistautua työelämään. Asioita nuorille nuorten kielellä.

TOP 4. 43. Taide kehittää työyhteisön dynamiikkaa

Erittäin ajankohtainen palvelutuote. Työssä jaksaminen, työurien pidentäminen, uudenlaiset työn tekemisen tavat muuttavat työelämää, jolloin tarvitaan tällaisia palveluja. Monipuolinen palveluvali-koima. Erityisen hienoa taidelähtöisyys. Tämä suunta on kasvussa.

TOP 5. 76. Kaupungin ja yhdistysten yhteinen yritys

Uudenlaista, arvopohjaista toimintaa luova avaus tilanteessa, jossa elinkeinorakenne kaipaa moni-puolistamista ja palvelurakenteet muuttuvat. Monitahoinen ja kiinnostava. Varmasti tulevaisuuden-suunta Suomessakin.

TOPHenna AntilaYlitarkastaja / Opetus- ja kulttuuri ministeriö, nuoriso-yksikkö

Rakennerahastoasian-tuntija Henna Antila vastaa ”Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisoalojen kolmas sektori hyvinvointi palvelujen tarjoajana” -kehittämis-ohjelmasta.

93v · kulttuuri ja liikunta auttavat tYöYhteisöä oppimaan92 YhdistYkset palvelemassa Yhteiskuntaa – ja toteuttamassa itseään

Joensuun Katajan yleisurheilujaosto on kehittänyt henkilöstön työhyvinvointipalve-lua, jonka avaintekijöitä ovat kuntotestien ja mittausten tekeminen työajalla, osallistujien henkilökohtaiset haastattelut sekä keskittymi-nen fyysistä kuntoa laajempaan hyvinvoinnin parantamiseen. Palvelua on toteutettu Joensuun kaupungin henkilöstölle painottuen päiväkotien työntekijöihin ja laitoshuoltajiin. Tulokset ovat olleet erittäin hyviä ja herättäneet kiinnostusta muillakin paikkakunnilla.

Palvelumalli perustuu stressimittaukseen, jossa välineenä käytetään Firstbeat-sykeväli-mittausta. Palveluun valitaan mukaan mittausten ja haastattelun perusteella 40 prosenttia alku-testeihin osallistuneista. Ohjaus kohdennetaan niille työntekijöille, joiden testitulokset ovat huolestuttavimpia johtuen huonosta kunnosta, ylipainosta, stressistä tai sairauslomapäivi-en määrästä. Joukkoon on valikoitunut myös hyväkuntoisia ihmisiä, joilla on kuitenkin huono stressin ja palautumisen suhde. Seurantajakso kestää työyhteisössä vuoden, jonka aikana työn-tekijöillä on 4–5 tapaamiskertaa ja kuntotestiä.

Palvelussa mukana olleita seurataan muutaman vuoden päästä erilaisilla pistokokeilla.

Palvelua toteutetaan osallistujien työaikana, jolloin aikaa ei viedä heidän omista harrastuk-sista tai perhe-elämästään. Kunnonmittauksia on ollut mahdollista järjestää kaikkina viikon-päivinä ja tuloksia analysoidaan päivän tapahtu-mien perusteella. Tulokset ovat olleet mainiot: osallistujien keskimääräinen painonpudotus on ollut noin viisi kiloa, stressistä palautuminen on parantunut ja projektiin osallistuneista tupa-koitsijoista valtaosa on lopettanut tupakoinnin harjoitusjakson aikana.

Työntekijöiden haastatteluista ja palvelun toteuttamisesta vastaa terveyden ja liikunnan ammattilainen, jolla on ravinto- ja valmennus-koulutusta. Tunnin mittaisessa haastattelussa käydään läpi niin fyysiseen kuin henkiseen ter-veyteen liittyviä asioita. Periaatteena on keskus-tella asioista rakentavassa hengessä.

Toiminta on kohottanut seuran imagoa yhteiskuntaa palvelevana toimijana. Palvelu-mallia on toteutettu Joensuun kaupungissa sekä pienimuotoisemmin muutamissa muissa työyhteisöissä.

40. · Työhyvinvointi

· tuotteistaminen


· vaikuttavuus


· tukirakenne

Sykevälimittauksessa muistetaan myös henkinen hyvinvointiJoensuun Kataja ry – yleisurheilujaosto

Palvelutoiminnan organisointi: Toimintaympäristöanalyysin merkitys

Seuran kokemusten mukaan toimintaa suunni-teltaessa on hyvä ottaa huomioon muut alueen hyvinvointipalvelut ja niiden hinnoittelu. Huomio oman palvelun profiloinnissa kannattaa kiinnittää siihen, mitä muilla palveluita tuottavilla tahoilla ei ole tarjottavana ja millaista asiantuntijuutta omasta seurasta löytyy.

Pohjois-Savon Liikunnan hallinnoimassa Itä-Suo-men ja Kainuun Liikunnan kehittämishankkeessa (2009–2012) yksi kohderyhmä nousi ylitse muiden:

Työssäkäyvä väestö ja toimihenkilöt. Keskeisenä lähtökohtana palveluissa oli työssä jaksaminen ja jokaisen osallistujan oman liikuntatietoisuuden lisääminen. Hankkeessa korostettiin sitä, ettei seu-rojen tarvitse keksiä kaikkea itse pysyäkseen aikuis-liikunnan kilpailussa mukana. Seurojen kannattaa pitää verkostot kunnossa toisiinsa eri paikkakuntien välillä ja käydä aktiivista vuoropuhelua. Hankkeessa oli mukana 16 seuraa, joista yksi oli Joensuun Kataja.

Yhdistyksen kehittäminen: Palveluiden myynnistä resurssia kehitystyöhön

Ideaalitilanteessa seura voi hankkia hyvän ja laaduk-kaan palvelutoiminnan kautta resurssia toiminnan kehittämiseen. Joensuun Katajan palvelutoiminnan

tuotoilla kustannetaan kokopäivätoimisen työnte-kijän palkka ja saadaan näin resurssia myös seuran junioritoiminnan kehittämiseen.

40.

JoensuuPieksämäki

Mikkeli Savonlinna

Kajaani KuhmoSotkamo

KontiolahtiLiperi

IisalmiKuopio

Siilinjärvi

Suonenjoki


Sisä-Suomen tanssin aluekeskus tarjoaa työyhteisöille erilaisia nykytanssisisältöisiä hyvinvointipalveluja. Palveluiden toteutukses-sa hyödynnetään tanssitaiteilijoiden ominta osaamista.

Lähtökohtana palveluiden suunnittelulle on ollut tanssitaiteen ja kulttuurin vieminen osaksi työyhteisön arkea ja työpäivää. Kohderyhmältä ei vaadita aiempaa tanssikokemusta, vaan jokainen voi osallistua täysin omana itsenään. Erityisesti palveluilla pyritään vastaamaan nykytyöelämän tyypillisimpään haasteeseen eli kiireeseen. Pal-veluiden tavoitteena on taidesisältöinen irtiotto arjen rutiineista. Se virkistää mieltä ja kehoa sekä edistää luovaa ajattelua.

Kolme työyhteisöille suunnattua palvelumal-lia eroavat toisistaan erityisesti osallistamisen tasossa.

“Tervehdys”-palvelu tuo työpaikalle elävän tanssiteoksen. Se voidaan toteuttaa puhtaasti

esityksenä. Lähtökohtana on kohtaaminen, mutta esitykseen ei tarvitse osallistua vaan sitä voi seu-rata sivusta. Jo pelkkä katsominen on ilahdutta-nut monia esityksen nähneitä.

“Yllätyspäivät”-palvelu on vuorovaikutteinen. Sen tavoitteena on ryhmäytyminen, yhteishen-gen kehittäminen ja muutosten tuominen arkeen. Yllätyspäivien tarkoituksena on kiinnittää huo-mio omaan työympäristöön ja auttaa näkemään se uudessa valossa.

Kolmas palvelumalli, “Päänsäästäjä”, on osal-listavin. Palvelussa päivän tapahtumat ja tunteet muunnetaan liikkeeksi tanssitaiteilijoiden joh-dolla. Tarkoituksena on pysäyttää päivä hetkeksi ja irrottautua arjen kiireestä liikkeen keinoin.

Palveluihin osallistuneiden palautteissa on noussut esille erityisesti työpajojen rentouttava ja piristävä vaikutus.

41. Nykytanssi tarjoaa irtioton arjen rutiineistaSisä-Suomen tanssin aluekeskus

· Työhyvinvointi

· markkinointi

· tuotteistaminen

· luova toiminta

· arjen tukeminen

Markkinointi: Räätälöinti ja toteutuksen helppous myyntivaltteja

Sisä-Suomen tanssin aluekeskuksen kokemuksen mukaan tanssillisten palveluiden myyntivaltteja ovat niiden räätälöitävyys ja muokkautuvuus erilaisten työyhteisöjen käyttöön. Palvelut ovat helppo toteuttaa: ne on suunniteltu toteutettavaksi yhteisön omassa työympäristössä, joten erillisen tilan järjestämistä ei tarvitse ottaa huomioon.

Palvelut ovat suunniteltu toteutettaviksi myös lyhytkestoisina. Jos kokonaisen työpäivän vievä hyvinvointipalvelu ei onnistu työkiireiden painaessa päälle, voidaan kolmen palvelumallin avulla katkais-ta työpaikan kiireinen arki vaikka vain hetkeksi.

42. Joukkuehenkeä kunnan työntekijöilleHIFK Soccer ry

· Työhyvinvointi

· markkinointi


· tukirakenne

Helsingin kaupunki haluaa tukea työnte-kijöidensä hyvinvointia. HIFK on järjestänyt kaupungin työntekijöille aikuisten jalkapallo-koulua, mikä on ollut seuralle luontainen tapa tuottaa hyvinvointipalveluita. Kaupunki on markkinoinut jalkapallokoulua sisäisesti omassa intranetissä.

Muutaman viikon mittainen jalkapallokoulu on sovitettu osallistujien osaamistasoon, joten

mukaan lähteminen ei ole edellyttänyt aikaisem-paa osaamista tai harrastuneisuutta.

Osallistujat ovat olleet uuteen harrastukseen-sa tyytyväisiä, sillä palvelumalli on kehittänyt fyysistä kuntoa, koordinaatiokykyä sekä taitoja jalkapallossa. Pelaaminen on nostanut jouk-kuehenkeä ja yhteisöllisyyttä. Palvelun myötä yhteistyö HIFK:n ja Helsingin kaupungin välillä on vahvistunut edelleen.

Oppilaitosyhteistyö: Opiskelijoille työkokemusta

Opiskelijat ovat voineet suorittaa Palloliiton pilottihankkeen jalkapalloseuroissa opintoihinsa sisältyviä harjoittelujaksoja. Tämä on ollut merki-tyksellistä seuroille, joissa on rajallisesti palkattua

henkilöstöä ja vapaaehtoisia toimijoita. Esimerkiksi erilaisista kunto- ja harrasteryhmien ohjaamisesta liikunta-alan opiskelijat ovat saaneet arvokasta työ kokemusta.

Markkinointi: Mediakanavien hyödyntäminen

HIFK:n toteuttama jalkapallokoulu on saanut näkyvyyttä toiminnalleen Suomen Palloliiton julkaisemassa tv-ohjelmasarjassa, jossa esitellään jalkapalloseurojen toteuttamia hyvinvointipalveluita. Palloliitto ja urheiluseurat ovat osana ”Hyvinvointia ja osaamista liikunnan avulla 2” -hanketta markki-noineet palveluitaan ja seurojen yhteistyötä kunta-sektorin kanssa kunta.tv-sivustolla. Kunta.tv on

verkossa toimiva kunta-alan asioita käsittelevä tv-kanava, joka on suunnattu kunta-alan ammattilai-sille, päättäjille sekä julkisen hallinnon kehitystyötä tekeville sidosryhmille. Kanavan kautta seurat ovat saaneet näkyvyyttä oikeassa paikassa kuntayhteis-työn kehittämiseksi. Areenan kautta kokemukset ja ideat yhteistyöstä kuntien ja urheiluseurojen välillä voivat saada uutta jalansijaa muissakin kunnissa.

Tampere

Helsinki

Hämeenlinna

Jyväskylä

Rovaniemi

Tampere

OuluHaukipudas

Pori

VantaaKauniainen

HyvinkääTurku Salo

94


43. · Työhyvinvointi

· tuotteistaminen

· luova toiminta

· verkostoituminen

Taide kehittää työyhteisön dynamiikkaaKulttuuriyhdistys Sikuri

Kulttuuriyhdistys Sikuri tarjoaa työyhtei-söille palveluja, joilla edistetään työyhteisön hyvinvointia kehittämällä yhteisön dynamiikkaa ja yhdessä toimimista. Yhdistyksen jäsenistöä yhdistää halu tuoda suomalaiseen työkulttuuriin välittämistä sekä hyväntuulisuutta – taidetta apuna käyttäen. Yhdistyksen palveluissa taiteen eri lajit ja eri alojen ammattilaiset yhdistyvät verkostoksi. Verkostosta valitaan kulloisenkin työyhteisön tukemiseen sopivimmat tekijät ja taiteenalat.

”Duunimuusa”-palvelupaketin tavoitteena ei ole tarjota rajoja rikkovaa, ristiriitoja ruotivaa tai sielua säväyttävää taidekokemusta. Sen tarkoitus on vastata työyhteisöjen tarpeisiin taiteen sovel-tavista menetelmistä tukea hakien. Yhdistyksen ydinosaaminen nojaa tällä hetkellä teatterin ja kuvaamataidon opettajiin.

Yhdistyksen filosofian mukaisesti kimppa-henki työpaikalla syntyy siitä, että yksilöt tulevat kuulluksi ja nähdyksi kokonaisina persoonina. Työkavereiden erilaisuutta suvaitaan ja kunni-oitetaan. Tärkeää on myös, että jokainen oivaltaa työnsä tärkeyden ja merkityksellisyyden osana kokonaisuutta.

Duunimuusaan sisältyy neljä erilaista pal-velua. Ensimmäinen on puoli työpäivää kestävä virkistyspäivä, jolla tuetaan reilua yhteishenkeä, luottavaista keskustelukulttuuria ja avointa il-mapiiriä työpaikalla. Toisessa palvelussa etsitään ratkaisuja vuorovaikutuksesta kumpuavien kon-fliktien ennaltaehkäisyyn tai jo tulehtuneiden tilanteiden purkamiseen.

Kolmas palvelu on suunniteltu osaksi orga-nisaation strategiatyötä. Taiteen kautta pyritään hahmottelemaan strategiasuunnitelmalle näkyvä muoto, johon henkilöstö voi sitoutua ja jopa jalkauttaa omaan työarkeensa. Neljäs palvelu on agentuuri, josta voi tilata eri alan taiteilijoita työpaikan tapahtumiin.

Palvelussa ei edellytetä osallistujilta erityis-taitoja taiteen harrastamisesta. Yhdistyksen kokemuksen mukaan Duunimuusan asiakkaiksi sopivat työyhteisöt, jotka allekirjoittavat sanat ratkaisukeskeisyys, oppiva organisaatio, ko-kemuksellinen oppiminen ja tietenkin taide-lähtöisyys. Palveluita markkinoidaan erityisesti toimihenkilöille sekä opetus-, sosiaali- ja terveys-aloille.

44. Jalkapalloseurat liikuttavat työyhteisöjä monin eri tavoin

Suomen Palloliitto ry

· Työhyvinvointi

· tuotteistaminen


· verkostoituminen

· tukirakenne

Suomen Palloliitto toteutti vuosina 2008–2010 ”Hyvinvointia ja osaamista liikunnan avulla”

-pilottihankkeen, jossa 14 jalkapalloseuraa kehitti hyvinvointipalveluita työyhteisöille.

Pilottihankkeessa todettiin, että työhyvin-vointipalveluiden tuottaminen sopii jalkapallo-seuroille luontevasti, koska seuroilla on pitkä historia sponsorointiyhteistyöstä yritysten kanssa. Hyvinvointipalvelut, joista hyötyvät myös yhteistyöyrityksen henkilöstö, ovat tervetullut lisä seurojen palveluihin. Yhteistyössä kun ei tällöin tarjota yrityksille pelkkää näkyvyyttä, vaan myös konkreettisempia hyötyjä. Uusien palve-luiden myynti oli seuroille luontevaa aloittaa olemassa olevasta verkostosta, joka oli jokaisella jo valmiiksi laaja.

Yrityksistä oli kiinnostusta ensisijaisesti yksittäisiä virkistyspäiviä tai työhyvinvointipäiviä kohtaan. Yksittäiset päivät osoittautuivat myös seuroille kustannustehokkaimmiksi. Hankkeen

14 jalkapalloseurasta muutama testasi myös pidempikestoisia palvelumalleja, esimerkiksi aikuisten harrastekerhoja. Nämä osoittautuivat kustannustehokkaiksi niissä tapauksissa, joissa toiminta pystyttiin punomaan lähelle seuran perustoimintaa, eli esimerkiksi viikoittaisiksi kerhoiksi.

Hankkeessa todettiin, että laadukkainta ja kustannustehokkainta toiminta oli niissä palvelumalleissa joissa itse liikunta tai urheilu olivat keskiössä. Palveluissa hyödynnettiin laajalti seuroihin palkattujen liikuntakoordinaattorien osaamista, niissä ei keskitytty pelkästään jalka-palloon. Lajeja oli mukana laaja kirjo.

Työyhteisöiltä tulleissa palautteissa palveluis-ta kiitettiin usein sitä, miten liikuntapalveluissa työntekijöiden jakaminen uusiin työtehtävistä riippumattomiin joukkueisiin sai tutustumaan uusiin ihmisiin.

”Kaikki ne kumppanuudet, mitä me ollaan sovittu tai tullaan sopimaan esimerkiksi seuraaville vuosille pitää tavalla tai toisella aina sisällään myös ainakin keskustelun siitä et onko yritys kiinnostunut ottamaan siihen kumppanuuteen tämän tyky-palvelun mukaan.”

–Jalkapalloseuran puheenjohtaja

Helsinki

Imatra

Seinäjoki

Hämeenlinna

Muurame

Kouvola

Tampere

PietarsaariYlivieska

Rauma

HelsinkiJärvenpääTurku

96

99v · kulttuuri ja liikunta auttavat tYöYhteisöä oppimaan92 YhdistYkset palvelemassa Yhteiskuntaa – ja toteuttamassa itseään

Avantouintiseura Kuutti on markkinoinut talviuintia yrityksille ja kuntien työyhteisöille sekä houkutellut työporukoita kokemaan lajin viehätystä. Näin siihen on vihkiytynyt yhä use-ampia harrastajia.

Palveluita työyhteisöille on tuotettu vapaa-ehtoisvoimin, mikä on edellyttänyt jäseniltä erityistä innostuneisuutta ja aktiivista yhteis-henkeä. Palvelutoiminnan ytimenä on jäsenten halu edistää talviuintia ja levittää sen erinomaisia terveysvaikutuksia: harrastajat kokevat, että

talviuinti parantaa stressinsietoa ja rentouttaa, mistä on myös tutkittua tietoa.

Seuran palvelumallissa ryhmälle kerrotaan tietoa talviuinnista kuntoliikuntana ja sen ter-veyttä edistävistä vaikutuksista. Sen lisäksi heille tarjotaan viisi ohjattua uintikertaa. Työyhteisöjä kannustetaan kokeilemaan rohkeasti uutta lajia, joka ei edellytä osallistujalta aikaisempaa liikunta taustaa. Markkinoinnin tukena on käytetty talviuinnin opasta, esitteitä ja luento-materiaalia.

45. Talviuinti luo kestävyyttä stressiä vastaanAvantouintiseura Kuutti ry

· Työhyvinvointi

· markkinointi

· vaikuttavuus





Vinkki: Katso myös käytäntö 54 esimerkkinä palvelu-toiminnan organisoitumis-muodoista.

Työhyvinvointi: Palvelu, joka kannustaa omaehtoiseen harrastamiseen

Työhyvinvointitoimintana käynnistynyt harrastus on houkutellut hyvin työikäisiä talviuinnin pariin. Työnantajat ovat tukeneet avantouintiharrastusta maksamalla osan uintimaksusta. Esimerkiksi Kok-

kolan kaupunki on näin edistänyt työntekijöidensä hyvinvointia. Terveysvaikutusten ohella lajin suosion taustalla on sen helppous, sillä se ei ole kiinni aika-tauluissa eikä vaadi suuria investointeja välineisiin.

Yhdistysten välinen yhteistyö: Avantouintiseura saa käyttää urheiluseuran tiloja

Avantouintiseura Kuutti tekee yhteistyötä urheilu-seura Ykspihlajan Reiman kanssa. Yhdistys on saanut käyttää urheiluseuran saunoja laitureineen ja avantoineen sekä tiloja yhteiseen kahvitteluun. Urheilu seuran majalla pidetään myös vuosittain

Kuutin järjestämiä tapahtumia, kuten joulu- ja kevätjuhlia. Urheiluseura perii osallistujilta uinti-maksua ja saa näin korvausta uintipaikan tilojen ylläpitoon ja avoinna pitämiseen ympäri vuoden.

Palvelutoiminnan organisointi: Vapaaehtoisvoimin toimiva yhdistys

Vapaaehtoisvoimin toimivat yhdistykset kattavat toimintansa kuluja tyypillisesti jäsenmaksuilla ja avustuksilla. Jäsenlähtöisessä toiminnassa ei ole yleensä asiakkaita, on vain jäseniä ja muita säännöissä mainittuja kohdejoukkoja, jotka yhdessä järjestävät toiminnan. Avantouintiseura Kuutti alkoi

kehittää työhyvinvointipalveluita yrityksille ”Ter-veyttä talviuinnista” -pilottihankkeen (2009–2012) myötä. Hanketta hallinnoi Suomen Latu, ja siinä oli Kuutin lisäksi mukana viisi avantouintiseuraa – kaik-ki vapaaehtoisvoimin toimivia seuroja.

Terveyttä talviuinnista -pilottihankkeessa oli mukana myös Oittaan Upponallet Espoosta.

Kokkola

LoppiKouvola

Rovaniemi

Oulu

Kalajoki

Espoo

98


Juniori-Kalpan kehittämän palvelutuotannon lähtökohtana on ollut jäähallin käyttömah-dollisuuksien laajentaminen. Jäähallin tyhjille päivävuoroille on kehitetty monipuolista käyttöä, kuten työpaikkaliikuntaa ja työyhteisöjen virkistys päiviä.

Jääkiekkoseuran tuottamassa Kuntokipinä-palvelussa työyhteisöt saavat kokeilla eri liikunta lajeja työpaikalla, jäähallilla ja ulkoilu-maastossa. Palvelumalli on 10 kuukauden mit-tainen ja sen aikana tarjotaan ohjattua liikuntaa 35 tunnin ajan. Pakettiin sisältyy annos tietoa liikunnasta ja sen terveysvaikutuksista, lähtö-tasotesti ja -kysely, loppu testaus sekä ohjeita harrastuksen jatkamiseen.

Seura toteuttaa myös elämyspalveluita, jotka ovat tyypillisesti liikuntatapahtumia työyhteisön

toiveiden mukaisesti. Miesporukoille tarjotta-vassa Hockey Fever -päivässä osallistujat vaihta-vat asunsa kiekkoilijan varusteisiin, osallistuvat puolen tunnin ohjattuun jääkiekko treeniin ja testaavat luistelu- ja laukausnopeuttaan. Lämmittely osuuden jälkeen osallistujat ottavat joukkueina mittaa toisistaan tunnin mittai-sessa pelissä. Tiukan väännön vastapainoksi venytellään, saunotaan ja ruokaillaan. Päivän päätteeksi osallistujat pääsevät seuraamaan KalPan SM-liigaottelua ja saavat kotiinviemisiksi KalPa-tuotteen.

Jääkiekkoseuran mukaan aikuisliikunnan palveluiden kysyntä on kasvanut. Toimintaa pitää kehittää jatkuvasti trendien ja ajan hengen mukaisesti.

46. Jäähallin tyhjät vuorot sytyttivät palveluideatJuniori-Kalpa ry

· Työhyvinvointi

· tuotteistaminen

· markkinointi



Sama lähtökohta palveluiden tai muun toimin-nan suunnittelulle voi toimia myös kulttuurialalla. Esimerkiksi kaupunginteattereiden ja museoiden

aulat tai muut isot tilat saattavat olla suuren osan vuorokaudesta tyhjillään. Mahtuisiko niihin palvelu-tuotantoa?

Vinkki: Myös käytännössä nro 40 käsitellään aikuisliikunnan palveluita.

47.Kinesteettiset kielityöpajat työyhteisöilleZodiak – Uuden tanssin keskus ry

· Työhyvinvointi

· maahanmuuttajat

· luova toiminta

· erilaiset oppijat

· kieliopetus


Ihmiset oppivat asioita monella tavalla, eri aistien avulla. Esimerkiksi koulumaailmassa keskitytään tyypillisesti eniten visuaalisiin ja auditiivisiin oppijoihin, jotka muistavat näke-mänsä tai kuulemansa. Taktiilinen oppija oppii

“käsillään” ja häntä auttaa, jos hän saa pyöritellä kynää tai piirrellä. Kinesteettinen oppija taas oppii “jaloillaan”. Tällaiselle ihmiselle asiat tallen-tuvat muistiin parhaiten fyysisinä mielikuvina lihasmuistin avulla ja hän oppii parhaiten, kun saa tehdä, kokea ja kokeilla.

Zodiak – Uuden tanssin keskus on kehittänyt palvelun, jossa yhdistyvät kielten opiskelu sekä toiseen kulttuuriin ja nykytanssin elementteihin tutustuminen. Kielityöpajoissa tanssitaiteilijat opettavat työyhteisön jäsenille itselleen tuttua kieltä ja kulttuuria. Palveluvalikoimasta löytyvät englanti, ruotsi, ranska, saksa, espanja ja venä-jä – sekä suomi vieraana kielenä, joka on ollut suosittu työpaja maahanmuuttajille.

Kielityöpajoissa tehtävät harjoitteet ovat yksinkertaisia pelejä ja leikkejä, joita sovelletaan ryhmän kielitaidon mukaan. Kielikurssit sopivat

vasta-alkajista jo pidemmälle kielen opinnoissa ehtineisiin.

Tyypillisiä asioita, joita kielityöpajoissa opiskellaan esimerkiksi suomen kielessä, ovat ulkomaalaisille vaikeat sijamuodot. Esimerkiksi tuoleista rakennetulla majalla voi liikkeen avulla havainnollistaa, mitä eroa on sanoilla ”majassa” ja ”majasta”. Kielityöpajoissa on helppoa myös opettaa esimerkiksi aikaan liittyvää käsitteistöä, lukuja ja matematiikkaa. Työpajoissa on tehty osallistujista kelloja ja ”liikuttu” eteenpäin sekun-teja havainnollistaakseen ajankulkua.

Zodiak on toteuttanut kielipajoja toistaiseksi kouluissa ja ammattioppilaitoksissa. Sen lisäksi yhdistys on järjestänyt kursseja yhteistyössä Helsingin erilaiset oppijat ry:n kanssa. Suomen Kieltenopettajien liitto ja Otava myönsivät yhdistykselle Vuoden Kieliteko 2012 -palkin-non. Työyhteisöille palvelun laajempi pilotointi on vuorossa seuraavaksi. Palvelulla on paljon annettavaa työyhteisöille, jotka jo nyt painivat monien kielten ja kulttuurien tuomien haastei-den parissa.

Kommentti: Kuinka liikuntapuolella?

Voisiko kieliä tai jotain muuta opetella pelaamalla jääkiekkoa tai koripalloa?

Kieliopetus: Palvelu sai alkunsa yleisötyövastaavan oivalluksesta

Palvelu sai alkunsa vuonna 2007, kun yhdistyksen yleisötyövastaava Katja Kirsi pohti, millaisen yleisö-työpajan suunnittelisi koreografi Liisa Pentin teok-sen yhteyteen. Yhtäkkiä hän tajusi, että teoksessa oli mukana tanssijoita viidestä eri maasta, joista kukin oli sekä oman kielensä että kehollisuuden huipputaitaja. Syntyi kielityöpajojen prototyyppi.

Liike tuo rentouden tekemiseen, ja uskalluksen

kokeilla. Puhuminen on fyysistä tekemistä. Turha jännittäminen poistuu, kun keho lämpenee. Toimin-nallisessa menetelmässä ryhmässä työskentely tu-kee oppimista, kun asioita ratkaistaan yhteisvoimin.

Vinkki: Vierasta kieltä opetellaan myös käytännössä nro 35.

Helsinki

Kuopio

100


Kommentti: Kaikki tarvitsevat taukoja

Yhdysvaltalaisessa syöpäsairaalassa tanssija pitää säännöllisen viiden minuutin venytystauon teho-osaston hoitajille. Hoitajien mukaan venytystuokio tuo heille sen tauon, jonka he tarvitsevat.

Taide mahdollistaa henkisen ja fyysisen tauon hoitohenkilöstön arjessa eri toimenpiteiden välillä, mikä edesauttaa keskittymistä varsinaisessa

hoitotilanteessa. Eri taiteenlajien – kirjoittami-nen, maalaaminen, liikkuminen – avulla luodaan aikalisä esimerkiksi ennen leikkausta. Osa hoitajista rentoutuu myös leikkauksen jälkeen maalaamalla. Kirjoittaminen vähentää tutkitusti stressiä ja paran-taa keskittymistä.

Valkeakosken Haka järjestää kahdessa teh-taassa taukoliikuntaa toimihenkilöille. Yhteistyö käynnistyi seuran markkinoinnista tehtaiden työterveyshuollolle. Työterveyshuolto välitti tiedon yhdistyksen palvelusta tehtaalle.

Ryhmät kokoontuvat 1–2 kertaa viikossa. Taukoliikunta kestää kerrallaan 15 minuuttia, ja pitää sisällään erityisesti niska-hartiaseutuun vaikuttavia liikkeitä, koska kaikki taukoliikun-taan osallistuvat tekevät istumatyötä. Toisinaan ohjaaja on vetänyt tuolijumppaa, jotta työnteki-

jät saisivat vinkkejä työpäiväänsä, kuinka työn lomassa voisi jumpata. Paikkoina taukojumpalle ovat tehtaan ruokala ja taukotilan aula.

Toinen taukoliikuntaryhmistä poiki myös työ-ajan jälkeisen kymmenen kerran liikuntaryhmän, joka oli suunnattu työntekijöille jotka liikkuvat vähän tai eivät ollenkaan. Ryhmä on työnteki-jöille maksuton; työnantaja tarjoaa sen. Ryhmä on ollut hyvin suosittu, sen ideana on esitellä erilaisia lajeja ja tapoja liikkua.

48. Taukoliikuntatuokio auttaa istumatyötä tekeviäValkeakosken Haka ry

· Työhyvinvointi

· markkinointi


49.Miesten Metrikerhossa panostetaan yhteishenkeenRuokolahden Raju ry

· Työhyvinvointi

· kuntayhteistyö


Ruokolahden Raju on järjestänyt työikäisille miehille painonhallintaryhmä Miesten Metri-kerhoa, jossa kuntoillaan, keskustellaan painon-hallinnasta ja haetaan yhteishengessä vauhtia liikakilojen karistamiseen. Miesten ryhmä antaa hyvää vertaistukea terveystottumusten muutta-miseen.

Metrikerhossa harrastetaan monipuolisesti eri liikuntalajeja ulkona ja kunnan liikunta salissa, toisinaan myös kuntosalilla tai uimahallissa.

Ohjelmaan sisältyy ravitsemusneuvontaa ja kun-totestejä. Ryhmä kokoontuu kerran viikossa syys- ja kevätkauden ajan. Ohjelma laaditaan puolen vuoden välein ryhmäläisten toiveiden mukaisesti.

Kerho on onnistuneesti aktivoinut miehiä, joilla liikunta on jäänyt vähiin. Miehet ovat viihtyneet ryhmässä hyvin ja saaneet riittävän suuren kokoonpanon myös joukkuepeleihin. Puskaradio on levittänyt viestiä ja ryhmäkoko on kasvanut vähitellen vuosittain.

Kuntayhteistyö: Kevyet palvelut täydentämässä raskaita

Liikuntaseuran ja kunnan välille on muodostunut sujuvaa yhteistyötä, kun kunnan liikuntatoimi on saanut seuran kautta osaavaa liikunnanohjausta järjestämiinsä ryhmiin. Toiminta sai alkunsa kunnan aloitteesta, kun terveydenhuollossa pohdittiin mahdollisuuksia järjestää sopivaa liikuntatarjontaa ihmisille, jotka eivät tarvitse terveyskeskuksen

järjestämää akuuttia kuntoutusta, vaan kunnon ylläpitämistä ja vahvistamista. Seura on suunnitel-lut uusia liikuntaryhmiä kunnan liikuntasihteerin ja fysioterapeuttien kanssa yhteistyössä. Näin seuran toiminta on kohdistunut suoraan kunnan ja asiak-kaiden tarpeisiin.

Valkeakoski Ruokolahti

102

VI

Ikääntyneet eivät ole

yhtenäinen ryhmä

107106 YhdistYkset palvelemassa Yhteiskuntaa – ja toteuttamassa itseään vi · ikääntYneet eivät ole Yhtenäinen rYhmä

Yhteiskuntamme vanhenee kovaa vauhtia. Ikääntyminen on suuri huolenai-he tämän päivän Suomessa, joka nousee esiin huoltosuhteen huonontumisena, ikääntyvien toimintakyvyn ylläpitämisenä ja muina ratkaisuja kaipaavina ongel-mina. Ikääntyvät nostetaan harvoin esiin voimavarana, työelämästä vapautunei-den toimintakykyisten ihmisten joukkona, jolla on paljon annettavaa yhteiskun-nalle niin kuluttavina asiakkaina kuin aktiivisina kansalaistoimijoina.

Alf Rehn on maalannut kuvaa Suomesta maailman johtavana ”vanhuustalou-den” maana. Meillä on poikkeuksellisen paljon tietoa maamme vanhuksista ja ikääntyneistä. Suomalaiset eläkeläiset ovat hyvin koulutettuja: he osaavat lukea ja kirjoittaa, mikä on globaalisti ainutlaatuista. He ovat myös keskenään äärimmäi-sen erilaisia.

Vanhuudesta on mahdollisuus luoda taloudellinen kenttä. Uudet vanhukset – varakkain ihmisryhmä Suomessa – haluavat elämyksiä, kulttuurituotteita ja ennen kaikkea sitä, että heidät nähdään jonain muuna kuin ongelmatapauksena. Tämä on suurin kuluttajamuutos historiassa, mutta toistaiseksi harva yritys on tähän tarttunut. Entä yhdistykset?

Ikääntyneille, joiden fyysinen tai emotionaalinen toimintakyky on vähentynyt, on tarjolla erilaisia osaamisia yhdistäviä palvelumalleja. Kyseessä on enemmän asenne- kuin toimintatapamuutos. Tällaista uutta osaamista tuomalla lisätään ikääntyneiden toimintakykyä ja hyvinvointia, jotka molemmat ovat yhtä tärkeitä. Jatkossa on erittäin suuri tarve myös kotona asumisen mahdollistaville ja tukeville palveluille.

Nelli KuokkaArvostuksesta ja resurs-seista vastaava johtaja / Valtakunnallinen liikunta- ja urheiluorganisaatio VALO ry

TOPTOP 1. 58. Korvaruno syntyy vanhuksen kuiskauksista

Korvarunossa vanhus on tekijä. Need I say more?

TOP 2. 72. Luoto-konsepti pohjaa aistitietoon

Taiteilija ja toimintaterapeutti työparina on enemmän kuin 1+1.

TOP 3. 32. Muuramen skeittiparkki nousee matkailukohteeksi

Tämä tarina virittää toivon. Kaikki on mahdollista, kun lähdetään liikkeelle.

TOP 4. 40. Sykevälimittaus piirtää kokonaisen ihmisen

Liikuntaseuran osaamisesta luontevasti ponnistava mutkaton hyvinvointikonsepti, jonka tulokset ovat helposti nähtävissä.

TOP 5. 25. Luovia keinoja velikultien kujeisiin

Herneitä ja muita käytännön vinkkejä jakoon, kun ryhmä heittää haasteen.


TOP 1. 39. Lähiön lapsille ja nuorille sirkus on säännöllinen harrastus

Sirkus Magenta ry:n toiminta koskettaa haavoittuvia, usein monikulttuurisista taustoista tulevia nuoria, joiden on vaikea löytää itselleen sopivaa harrastusta. Sirkus rohkaisee ilmaisuun, yhteistoi-mintaan ja tavoitteellisuuteen. Siellä nuoret saavat elämyksiä, identiteettiään vahvistavia koke-muksia ja heistä tulee osallisia ryhmässä, joka vahvistaa heidän toimijuuttaan. Magenta ry järjestää toimintaa myös muille ryhmille, jotka jäävät helposti harrastustoiminnan ja palveluiden ulkopuolelle.

TOP 2. 51. Ikäihmisten telinevoimistelun vaikuttavuudesta on tutkittua tietoa

Jyväskylän Voimistelijat -79 ry:n Ikämoto toiminta rikkoo perinteisiä ajatuksia ikääntymisestä ja ikäihmisten toimintakyvystä antamalla heille mahdollisuuden harjoittaa telinevoimistelua. Ikäänty-neiden ryhmäliikunta on yleensä ollut naisille suunnattua ja ’turvallista’. Ikämoto tuo tarjolle myös ikämiehille uuden ja erittäin hyvin toimintakykyä, koordinaatiota ja osallisuutta lisäävän liikunta-muodon, joka sopii myös naisille. Harjoittelu on hauskaa ja tavoitteellista, mutta myös tasapainoa ja voimaa kehittävää.

TOP 3. 63. Aleneva palkkatuki kannustaa viemään hanketuloksia käytäntöön

Suomen Palloliitto ry on nähnyt suoraan yhteen hanke- ja projektitoiminnan suurimman ongelman ytimeen eli siihen, miten hyvistä käytännöistä synnytetään jatkuvaa toimintaa. Aleneva palkkatuki pakotti toimijoita hankkimaan projektirahoituksen ulkopuolista rahoitusta jo toiminnan aikana, mikä näytti tuottavan erittäin hyvän tuloksen. Tavoitteenahan tulisi olla se, että projektin jälkeen suuri osa hankkeista juurtuu taloudellisestikin toimeentuleviksi käytännöiksi. Tämä on yksi malli, jota kannattaa kokeilla.

Arto TiihonenTutkija, FT

”Olen viime vuosina tutkinut kokemuksellisuuksia, vapaa-ehtoistoimintaa, ikäänty-mistä, liikuntaa, miehisyyttä, toimintakykyä sekä eri ikäpolvien välisiä suhteita. Katson näitä käytäntöjä siis hyvin monesta eri näkö-kulmasta.”

TOPTOP 4. 47. Kinesteettiset kielityöpajat työyhteisöille

Zodiak ry:n kielityöpajat ovat pedagogisesti ja kokemuksellisesti perusteltuja ja sovellus työyhtei-söille kohdistuvaksi palveluksi on kiinnostava. Oppimiseen saati työntekoon ei useinkaan liitetä aistimellisuutta tai moniaistisuutta, joiden avulla erilaiset oppijat ja itsensä ilmaisijat rohkaistuvat kokeilemaan ja sitä kautta oppimaan uusia asioita. Eri äidinkielen omaavat ihmiset löytävät kielityö-pajoissa myös yhteisen ruumiin kielen sen lisäksi, että oppivat uutta kieltä ruumiin kautta.

TOP 5. 71. Kokonaiskoulupäivä – ratkaisu oppilaiden koulukyytien yhtenäistämiseen harvaan asutulla seudulla

Suomi on harvaan asuttu maa ja esimerkiksi koululaiset joutuvat helposti epätasa-arvoiseen ase-maan harrastusmahdollisuuksien ja -ajan mennessä koulubussissa istumiseen. Kisko-Seura ry:n idea yhdistää iltapäivätoiminnassaan toiminnallisuuden ja taloudellisuuden erittäin järkevästi. Tieteen, taiteen ja liikunnan eri muotojen kokeileminen on myös tuonut eri alojen osaajat mukaan yhteistoi-mintaan. Yhteistoiminta kunnan ja vapaaehtoistoimijoiden kanssa kertoo myös siitä, että yhteis-kunta olemme me kaikkia.

TOP

111vi · ikääntYneet eivät ole Yhtenäinen rYhmä110 YhdistYkset palvelemassa Yhteiskuntaa – ja toteuttamassa itseään

Läntisen tanssin aluekeskuksen kummi taiteilijamallissa taiteilija työsken-telee kuukausi palkkaisesti kaupungin eri vanhuspalvelu yksiköissä. Taiteen keinoin on luotu vuoro vaikutusta ja virikkeitä erikuntois-ten potilaiden kanssa. Toiminta on aktivoinut vanhuksia ja lisännyt heidän osallisuuttaan.

Tanssikummeina työskentelevät ammatti-tanssitaiteilijat. Työ on läsnäoloa, liikkumista ja vanhusten liikuttamista niin fyysisesti kuin henkisestikin. Tanssikummityö edellyttää taitei-lijalta kykyä soveltaa taidetta erilaisiin tilanteisiin, ihmisten tarpeisiin ja toiveisiin. Jokainen voi tanssia omien lähtökohtiensa mukaan ja onnistu-misen kokemukset aktivoivat liikkumaan. Tai-teilija antaa uutta näkökulmaaja työtapoja myös hoitopaikan arjen rutiineihin. Läntisen tanssin

aluekeskuksen tanssitaiteilijat ovat työsken-nelleet samalla osastolla useita kertoja viikossa useamman tunnin ajan ja ohjanneet vanhuksia sekä kahdenkeskisesti että ryhmässä. Taiteilijat ovat mukauttaneet työskentelyään osastojen ja vanhusten rytmin mukaisesti. He ovat osa yhteisön arkea.

Kummitoiminta soveltuu hyvin myös vammaisyksiköihin, lastenkoteihin tai nuoriso-taloihin sekä muihin taiteen muotoihin, kuten valokuvaukseen, maalaamiseen ja musiikkiin. Taiteilijakummi voi aloittaa työnsä tutuksi koke-mallaan tavalla, kuten tehdä taideteoksia tai tai-denäyttelyn palveluyksikköön. Vuoteenomatkin saavat uusia virikkeitä taiteen muodossa. Taiteen soveltamisen mahdollisuudet ovat rajattomat.

50. · Ikääntyneiden

toimintakyvyn ylläpitäminen

· kuntayhteistyö


· luova toiminta




Kummitaiteilija tuo virkistystä vanhuksilleLäntisen tanssin aluekeskus

Vinkki: Kuinka liikunta-alalla? Katso käytäntö nro 57!

Ikääntyneiden toimintakyvyn ylläpitäminen: Laitosten hygieniakäytännöt

Sairaalapotilaiden kanssa työskentelyssä on ollut rajoituksia etenkin eristysosaston hygieniassa. Osa potilaista ei voi poistua huoneestaan ja heitä saa koskettaa vain käsineet kädessä. CD-soitinkin on

pitänyt desinfioida huoneesta poistumisen jälkeen, etteivät bakteerit leviä. Kosketuskieltoa lukuun ottamatta eristysosaston työ on kuitenkin toiminut samoilla periaatteilla kuin muidenkin.

Palvelutoiminnan organisointi: Tuottajan rooli

Läntisen tanssin aluekeskuksen tuottaja tiedottaa ja markkinoi toimintaa. Luotuaan kontaktin asiak-kaaseen, hän hoitaa sopimukset, yhteydenpidon sekä laskutukseen liittyvät asiat tämän kanssa. Tuottaja järjestää aloituspalaverin asiakkaan kanssa, johon taiteilija tulee mukaan.

Tuottaja hoitaa yhteydet taiteilijaan. Hän sopii ja informoi työajoista sekä työsopimuksista. Läntinen tanssin aluekeskus toimii taiteilijoiden työnanta-jana. Tanssikummiosaamista siirretään edelleen mestari-kisälli -periaatteella, joten yhdistys tukee taiteilijoiden vuorovaikutusta toistensa kanssa

tätä silmälläpitäen. Tuottajan työhön kuuluu sopia tapaamiset ja tiedottaa niistä osapuolille.

Kiteytetysti, tuottaja koordinoi osaajat yhteen. Hän toimii asiakkaan ja taiteilijan välillä paitsi yhte-yshenkilönä, myös tulkkina. Sosiaali- ja terveysalan ihmisten ja taiteilijan käytänteet, toimintatavat ja kulttuuri ovat usein hyvin erilaisia. Tuottajan tehtä-vänä on tuntea molemmat, jotta pystyy kertomaan niistä kattavasti toiselle osapuolelle. Törmäyspinto-ja on paljon ja tuottaja pyrkii minimoimaan mahdol-liset yhteentörmäykset ja väärinkäsitykset.

50.Läntisen tanssin aluekeskuksen tanssikummi työskentelemässä Kaskenlinnan sairaalassa Turussa.

Turku


Ikämoto on yli 65-vuotiaille suunnattu teline-voimisteluryhmä, johon on yhdistetty liikunnan terveydellisten vaikutusten tutkimusta Jyväsky-län yliopistossa. Yliopistotutkimuksella on ollut suuri merkitys voimisteluohjelman kehittämi-seen ja sen vaikuttavuuden osoittamiseen.

Ikämoto-liikuntaradan harjoitusohjelma perustuu telinevoimisteluharjoitteisiin. Tunnin kestävä ja kaksi kertaa viikossa toistuva harjoitte-lu sisältää monipuolisia koko kehoa kuormittavia hyppy-, tasapaino-, ketteryys- ja lihaskuntohar-joitteita. Myös alku- ja loppuverryttelut kuuluvat ohjelmaan. Harjoittelun vaativuutta nostetaan

asteittain kunnon kohenemisen, kehonhallinnan ja itsevarmuuden parantumisen myötä. Harjoit-telu sopii iästä tai kunnosta riippumatta kaikille, myös erityisryhmille. Vanhimmat osallistujat ovat olleet yli 80-vuotiaita.

Ryhmäliikuntatuokio samanikäisten liikkuji-en seurassa virkistää kehon lisäksi myös mieltä. Kivut vähenevät, notkeus ja lihasvoima lisääntyy ja tasapaino paranee. Toiminnalla vähennetään ikääntyneiden kaatumisia ja loukkaantumisia. Näin säästetään hoitomaksuja sekä yhteiskunnan että ikäihmisten rahapussista.

51. Ikäihmisten telinevoimistelun vaikuttavuudesta on tutkittua näyttöäJyväskylän Voimistelijat -79 ry

· Ikääntyneiden toimintakyvyn ylläpitäminen

· vaikuttavuus


Yliopistoyhteistyö: Vaikutusten arviointi

Jyväskylän Voimistelijat on tehnyt onnistunutta yhteistyötä yliopiston kanssa ikäihmisten liikun-nan terveysvaikutusten tutkimuksessa. Yliopiston liikuntatieteellisessä tiedekunnassa työskentelee seuran aktiivisia toimijoita, joten yhdistyksellä on luontainen linkki yliopistoon. Seura on järjestänyt lii-kuntaa ikäihmisille yliopiston kanssa laaditun tunti-suunnitelman mukaisesti. Tutkijat ovat seuranneet tuntien toteutumista, tehneet voima- ja tasapaino-mittauksia sekä arvioineet tältä pohjalta liikunnan

vaikutuksia ikääntyvien fyysiseen ja motoriseen kehitykseen.

Tutkimustulosten pohjalta on kehitetty ikäänty-neille sopivia liikuntaharjoituksia ja koottu ohjaajille koulutuspaketti käytettäväksi muissakin ikään-tyneille suunnatuissa ryhmissä. Seura on saanut runsaasti tutkittua tietoa toiminnan vaikutuksista. Tulokset ovat olleet huikeita ja vakuuttaneet voima- ja tasapainoharjoittelun terveyttä edistävästä merkityksestä.

Jyväskylän Voimistelijat -79 ry:n Ikämoto-ryhmä järjestetään kaksi kertaa viikossa.Jyväskylä


52. Elämysmatkalaukut kiertävät laitoksiaSalon taiteilijaseura ry


· kuntayhteistyö

· luova toiminta

· aistien käyttö

Elämysmatkalaukut-palvelumallissa kuvataiteilija luo vanhusten asuinympäristöön erilaisin aistein koettavia taideteoksia. Toiminta-kykyään menettäneet vanhukset voivat katse-lemalla ja koskettamalla aistia erilaisia teoksia lähellään. Taide tuo vanhusten mieleen ajatuksia ja muistoja.

Elämysmatkalaukkujen toteutustavat ovat muotoutuneet henkilökunnan ja asukkaiden toi-veista ja tarpeista. Esimerkiksi Salon vanhainko-din osastoille taiteilija on tehnyt seinämaalauksia, tunnusteltavia tuotteita ja kattokuvia. Vanhukset eivät pääse ulos seuraamaan vuodenaikoja, joten ne on tuotu sisälle erilaisin kasvi- ja maisema- aiheisin maalauksin. Toteutustapa voi vaihdel-la kevyesti siirreltävistä pakeista kookkaisiin teoksiin. Vanhusten muistisairauksien vuoksi irralliset esineet kulkeutuvat helposti asukkai-den mukana, joten paikallaan pysyvät, kaikille näkyvät seinämaalaukset ovat osoittautuneet toimiviksi.

Taide on luonut yhteyttä osastoilla asuvien, työskentelevien ja vierailevien välille. Taide on koskettanut etenkin niitä vanhuksia, jotka kommunikoivat ympäristön kanssa enää aistien välityksellä. Toiminnassa on nähty hyväksi luoda uudella tavalla aistittava ympäristö asiakkaan vuoteeseen, hänen jokapäiväiseen ympäristöönsä. Siksi aistituotteet, -peitot, kattokuvat ja seinä-kuvat on valmistettu laitosympäristön keskelle eikä vain erillisiin huoneisiin, joissa vanhukset viettävät lyhyempiä tuokioita.

Vastaavalla periaatteella Salon sairaalan lastenosastolla taiteilija on elävöittänyt tiloja muiden muassa valmistamalla eläinhahmoja, joilla lapset ovat saaneet leikkiä.

Taiteilija on voinut työskennellä laitoksessa vuosienkin ajan, jolloin heistä on tullut vanhus-palveluiden henkilökunnan ja vanhusten tuttavia. Elämysmatkalaukkujen toteuttaminen tuo virkistystä hoitolaitosten arkeen ja on yksi tapa viestittää vanhuksille, että heitä arvostetaan.

Vinkki: Katso myös käytäntö nro 61 taiteilijan roolista ja pitkäjänteisestä työskentelys-tä laitoksissa.

53. · Ikääntyneiden

toimintakyvyn ylläpitäminen

· työhyvinvointi


Viriketoiminta tukee muistihäiriöisten hyvinvointia

Pyhäjärven Nuorisoseura ry

Pyhäjärven Nuorisoseura Hiidenkirnu on järjestänyt ikäihmisille muisteluun ja perintei-siin pohjautuvaa pienryhmätoimintaa. Perinne-viriketoiminta soveltuu hyvin muistihäiriöisten erityisryhmälle, sillä ryhmän vaatimukset on otettu huomioon sisällön suunnittelussa. Toi-minnasta saadut kokemukset ovat olleet hyvin myönteisiä.

Viriketoiminnassa käsitellään kulttuuripe-rintöä, vanhoja tapoja ja taitoja puheen, laulun, kuvien ja esineiden kautta. Rauhallinen, viipyi-

levä ja monia aisteja virittelevä muistelu tuottaa mukavia elämyksiä ja hetkellisiä elämän jäsen-tymisen kokemuksia. Tuokiot voivat luoda turval-lisuuden tunnetta, tukea vanhuksen identiteettiä ja tuottaa itsetuntoa kohottavia onnistumisen kokemuksia. Esimerkiksi monet puhekykynsä menettäneet ihmiset voivat vielä laulaa tuttuja lauluja. Ryhmä kokoontuu säännöllisesti tutuksi tulleen vetäjän johdolla. Perinneviriketoiminnan malli on herättänyt paljon kiinnostusta Ikäinsti-tuutissa ja muistiyhdistyksissä.

Työhyvinvointi: Hoitajille mahdollisuus tehdä jotain muuta

Viriketoimintaa voidaan myös hyödyntää niin, että ryhmän kokoontumiskerran aikana hoitohenkilö-kunta vapautuu hoitamaan muita työtehtäviään tai

pitämään yhteisiä palavereita, joiden järjestäminen muuten on vaikeaa.

Salo

Pyhäjärvi


54. Heinän niitto herättää muistojaValoAurinko ry


· tuotteistaminen

· luova toiminta


ValoAurinko on soveltavaan elokuvaan ja asiantuntijapalveluihin erikoistunut organisaatio. ValoAurinko yhdistää uudella tavalla hyvinvointia, liikkuvaa kuvaa ja ääntä. Soveltavan elokuvan eri työmuodot soveltuvat hyvin erilaisille kohde-ryhmille.

Nojatuolimatkat on huonokuntoisille van-huksille suunnattu kulttuurin hyvinvointipaketti, joka tarjoaa matkan tunteisiin, muistoihin ja iloon. Paketti koostuu aihealueittain jaotelluis-ta lyhytelokuvista, joten ikääntyneen kanssa voidaan valita hänelle tutuin aihe. Nojatuoli-

matkaelokuvat ovat retkiä menneeseen, luon-toon, historiaan ja lapsuuteen.

Nojatuolimatkoilla tuntuu kuin olisi itse mukana. Tärkeä elementti lyhytelokuvissa on koko elokuvan kattava subjektiivinen näkökul-ma, kamera vietynä tekijän ja kokijan paikalle. Subjektiivisen kuvakulman tavoitteena on osal-listujien liikemuistin herättäminen ja toiminta-halun aktivointi. Ryhmänohjaaja vetää tilannetta auttamalla ja sanoittamalla toimintaa. Elokuvat soveltuvat niin yksilötyöskentelyyn kuin ryhmä-työskentelyynkin.

Vinkki: Katso käytäntö nro 76 esimerkkinä palvelu-toiminnan organisoitumis-muodoista!

Tuotteistaminen: Palvelusta on moneksi

Nojatuolimatkat-palvelu jakaantuu kolmeen eri palvelupakettiin. Ohjatut Nojatuolimatkat pitää sisällään vähintään viisi käyntiä tilaajalaitoksessa tai

-yksikössä. Ensimmäinen on perehdytyskäynti hoi-tajille. (Vinkki: Mitä perehdytys voi pitää sisällään? Katso käytäntö nro 60!) Muut käyntikerrat keskitty-vät vanhusten aktivointiin. Palvelun ohjaa toimin-taan koulutettu henkilö, joka aktivoi ryhmäläisiä elokuvista nousevin keskusteluin, liikkein ja lauluin.

Edullisin versio Nojatuolimatkoista on ostaa DVD-kokonaisuus, jossa on mukana 8–10 lyhyt-elokuvaa sekä vihkonen, jossa on tietoa elokuvien vaikutuksista ja käytöstä. Lisäksi tilaaja voi hankkia koulutuspaketin omalle henkilökunnalleen, jonka myötä henkilökunta voi itse ohjata palvelumallia yksikössään.

Yhdistys on testannut kymmeniä elokuvia use-alla eri osastolla Turun seudulla. He ovat testanneet vanhuksilla niin tarinallisia kuin meditatiivisesti soljuvia elokuvia. Meditatiiviset toimivat paremmin. Onnistuneimpia teemoja olivat luonto eri muodoissa, 30-50-luvun aiheet, heinän niitto, maaseutumuseo ja arki.

Yhdistys on kerännyt palautetta havainnoimalla ja sen jälkeen sanallisella kyselyllä. Uuden palvelun luominen ja kehittäminen ei voi jäädä ainoastaan kyselykaavakkeen tai hoitajapalautteen varaan, vaan kannattaa pysähtyä katsomaan asiakkaan kokonaisvaltaista kokemusta.

Tilaajan näkökulmasta elokuva taiteenalana on koettu raikkaaksi ja mielenkiintoiseksi ja palvelu asiakkaan näkökulmasta antoisaksi.

Palvelutoiminnan organisointi: Yhdistys + yritys

ValoAurinko on lasten ja nuorten kulttuuriin ja mediaan erikoistunut yhdistys sekä osuuskunta. ValoAurinko ry tekee palvelutoimintaa yhteistyössä Turun kaupungin kanssa, kohderyhminään lapset ja vanhukset.

Osuuskunta perustettiin ensimmäisenä, tavoit-teenaan työllistää elokuva-alan ammattilaisia ja toimia tuotantoyhtiönä. Kulttuurialan luonteesta johtuen pian tuli eteen tarve yhdistysmuodolle, koska ValoAurinko toimii myös avustusten pohjalta

ja joissain rahoitushauissa ei osuuskuntamuodolle rahoitusta myönnetty. Yhdistys perustettiin edistä-mään lasten kulttuuritoimintaa ja elokuvataidetta. Osuuskunnan tuottama voitto käytetään rahoituk-sena yhdistyksen taiteellisiin produktioihin.

Osuuskunta ja yhdistys toimivat rinnakkain ja tarpeen tullen hyvin joustavastikin. Esimerkiksi osuuskunnan tuottaessa tv-sarjaa, jossa oli suuri määrä lapsia avustajina, yhdistys toteutti lapsille elokuvatyöpajoja.

54.

Turku


Jalkapalloseura FC Haka tekee Valkeakosken kaupungin kanssa yhteistyötä ikääntyneiden liikuttamisen saralla. Seuran edustusjoukkueen pelaaja toimii seurassa liikuntakoordinaattorin nimikkeellä puolet työajastaan.

Liikuntakoordinaattori vetää viikoittain aamupäivälle sijoittuvia ohjattuja kuntosaliryh-miä ikääntyneille. Myös muita ohjattavia ryhmiä

kaupungilta löytyy, esimerkiksi päiväkoteihin sijoittuvia.

Kaupungin liikuntatoimen näkökulmasta yhteistyö on loistava juttu. He saavat pienillä kus-tannuksilla päivittäisen työnsä avuksi liikunnan rautaisen ammattilaisen. Liikuntakoordinaatto-rista on ollut kaupungille apua myös akuuteissa tarpeissa, kuten sairaslomalaisten paikkaamisessa.

55. Edustuspelaaja jumppauttaa ikäihmisiäFC Haka ry


· kuntayhteistyö




Yhdistelmätyö 4+4: Kaupunki ja seura tukevat pelaajan aikatauluja

FC Hakan pelaaja Marco Matronelle pelaaminen on edelleen päätyö, jonka ehdoilla mennään, mutta liikuntakoordinaattorin työkokonaisuudessa hän pääsee hyödyntämään liikunnanohjaajan koulutus-taan ja saa arvokasta työkokemusta. Työ on hänelle palkitsevaa myös siksi, että siinä saa olla runsaasti tekemisissä erilaisten ihmisten kanssa.

Töiden aikataulut on muokattu siten, että pelaa-ja pystyy harjoittelemaan ja pelaamaan normaalilla

aikataululla joukkueen mukana. Matrone on joutu-nut jättämään muutamia aamuharjoituksia joskus väliin, mutta päivän pääharjoituksiin iltapäivällä hän on päässyt aina osallistumaan. Hänelle on ollut tär-keää löytää sopiva rasituksen ja levon suhde. Tämä on onnistunut tasapainoisen työnkuvan, valmen-nuksen ja kaupungin joustavuuden ansiosta.

56.Myrskystä kaikuu tarinaTaiteen edistämisen yhdistys Myrskynsilmä ry


· työhyvinvointi

· luova toiminta

Myrskynsilmä ry:n tarkoituksena on edistää tanssitaidetta sekä taiteen ja kulttuurin saavu-tettavuutta kaikilla elämän alueilla, esimerkiksi sosiaali- ja terveysalan laitoksissa ja julkisilla paikoilla. Yhdistyksen tukema Myrskyryhmä vie esitykset sairaaloihin ja vanhainkoteihin, eikä tee jakoa ”perinteisen” taiteen ja erilaisille kohderyh-mille tehtävän taiteen välillä.

Kahdesta tanssin ammattilaisesta muodos-tuva Myrskyryhmä luo teoksia kokemuksista ja ajatuksista, mitä voi jakaa katsojien kanssa. Esitysten saavutettavuus ja samaistuttavuus ovat tärkeitä. Teokset tehdään sellaisiksi, että ne sopivat hoitolaitosten tiloissa esitettäviksi ja että niissä on jotain, mistä nykytanssia aikaisemmin kokematonkin katsoja voi saada kiinni. Näin ollen ne sopivat melkein mille tahansa yleisölle.

Myrskyryhmän tekemisessä vuorovaikutus on keskeinen elementti. Ryhmä ei yleensä esiinny

perinteisellä näyttämöllä, vaan useimmiten kat-sojien lähellä. Vanhainkodeissa katsojat istuvat yleensä joka suunnalla esitystilan ympärillä.

Tanssin ja muiden taidemuotojen käyttö tavoittaa muistisairaita ja muun muassa aivo-verenkierron ongelmista toipuvia ihmisiä hyvin. Tanssin katsominen aktivoi aivoissa samoja alu-eita, joita käyttäisi itse liikkuessaan. Tanssilla on aktivoiva vaikutus niihinkin ihmisiin, jotka eivät pysty itse liikkumaan.

Myrskyryhmän toimintaan kuuluu tanssiesi-tysten lisäksi osallistavien tanssitaiteen mene-telmien kehittämistä hoitolaitoksissa asuville vanhuksille, tanssija liiketyöpajoja hoitohen-kilökunnalle ja tanssielokuvien valmistamista yhteistyössä vanhusten keskuksissa asuvien vanhusten kanssa.

Työhyvinvointi: Hoitohenkilökunnan luovuutta kannattaa ruokkia

Vanhustenhoitohenkilökunta käyttää työssään pal-jon kosketusta ja tekee työtään kehollaan ja oman persoonansa kautta. Tanssi- ja liiketyöpajojen kaut-ta kehollisuutta, kosketuksen, liikkeen ja tanssin käyttöä omassa työssä voidaan syventää ja antaa

siihen lisää työkaluja. On myös tärkeää rohkaista hoitajia käyttämään omaa persoonaansa ja luovuut-ta työssään sekä avata keskustelua työyhteisössä mahdollisista esteistä tällaiselle.

Valkeakoski

Helsinki


Vanhusten palvelukeskuksissa tarvitaan oh-jaajia, apuohjaajia ja tuuraajia liikuntaryhmien ja kuntosaliharjoitusten ohjaamiseen. Tarvetta on etenkin lomien ja sairauslomien aikana. Kauniai-sissa urheiluseura on tarjonnut liikunnanohjaus-ta paikallisessa ikäihmisten palvelukeskuksessa Villa Bredassa. Palvelukeskus on ostanut seuralta liikunnanohjausta tarpeidensa mukaan, ja työ-hön on yhdistetty myös avustamista ikäihmisten ruokailussa ja liikuntakaverina. Muun osan työajastaan liikunnanohjaaja on toiminut muissa seuran tehtävissä, esimerkiksi liikuntaryhmien ohjaajana.

Yhteistyö palvelukeskuksen kanssa on mah-dollistanut päätoimisen liikunnanohjaajan palk-kaamisen seuraan. Toimintamallilla seura on pys-tynyt käynnistämään ja edelleen laajentamaan senioritoimintaansa. Ikäihmisten hyvinvoinnin edistäminen on nähty seurassa yhteiskunnalli-sesti arvokkaaksi ja palkitsevaksi työksi. Palve-lukeskuksessa on toivottu yhteistyön jatkuvan, sillä toiminnan koetaan virkistäneen ikäihmisiä ja selkeästi kehittäneen heidän toimintakykyään. Vanhukset ovat kokeneet liikunnanohjaajan antaman avun hyvin tärkeäksi ja todenneetkin, että jaksavat lähteä kotoa liikuntaryhmiin, kun tietävät saavansa paikanpäällä apua liikkumiseen.

57. Jalkapalloseura vie liikuntaa palvelukeskuksiinGrIFK Fotboll rf


· kuntayhteistyö


· tukirakenne



Oppilaitosyhteistyö: Liikunnan ammattitutkinto

Palloliiton ”Hyvinvointia ja osaamista liikunnan avulla” -pilottihankkeissa on järjestetty Liikunnan ammattitutkintoon tähtäävää koulutusta. Koulu-tuksen suorittamista on edellytetty hankkeeseen osallistuneiden seurojen työntekijöiltä. Koulutus on räätälöity niin että se tukee työntekijän hanke-työtä ja tutkintoon liittyvät näyttötehtävät ovat liittyneet suoraan oman seuran palvelutoiminnan kehittämiseen.

Vaikka ensimmäisessä hankkeessa kaikki liikunta koordinaattorit eivät saaneet tutkintoa suoritettua, oli koulutuksella heidän mielestä iso hanketyötä tukeva merkitys. Toisessa hankkeessa Vierumäen urheiluopiston koulutusvastaava on kiertänyt kaikki seurat ja sparrannut heitä näyttö-tehtävien toteuttamisessa. Olennaista on, että esimies on tutkinnon suorittamisen takana. Koko lajin kannalta yhdistyksiin tarvitaan kehittäjiä ja hallinnollisia osaajia, ei vain käytännön lajiosaajia.

58.Korvarunossa vanhuksesta tulee tekijäTurun Sanataideyhdistys ry



· luova toiminta

· aistien käyttö


Turun Sanataideyhdistys on toteuttanut kehittämäänsä Korvarunot-menetelmää vanhustenlaitoksissa ja sairaaloissa. Menetel-mässä ihmisten puheesta, puhumattomuudesta, äännähdyksistä ja tavasta ilmaista itseään syntyy kollektiivisesti rakennettu runo. Palvelumallissa vanhusta kuunnellaan ja huomioidaan tämän elämänhistoria. Arkipäivän kokemukset ja muis-tot saavat uudenlaista nostetta, kun ne tallenne-taan kirjoitetuksi korvarunoksi.

Menetelmää käytetään sekä ryhmässä että yksilö työskentelynä. Yksilötyö auttaa huomioi-maan ujot tai huonokuntoiset vanhukset. Sanataiteellista osaamista tarvitaan aiheiden ja muistojen esiin kaivamisessa sekä puhutun kielen tiivistämisessä ja järjestämisessä kauno-kirjalliseksi tekstiksi.

Yhdistys kutsuu aina hoitajat mukaan palvelutuokioon. Jos etukäteen ei sovita heidän mukaantulostaan, he eivät yleensä tule. Innostu-

misella on merkityksensä: vanhuksen intoon voi vaikuttaa, jos hoitaja vastustaa tilannetta.

Parasta Korvarunoissa on menetelmän sovel-lettavuus. Menetelmä toimii kaikenkuntoisten kanssa. Sitä voi hyvin käyttää sekä saatto- että kotihoidossa. Laitoksissa asuvia huonokuntoisia vanhuksia käsitellään usein objekteina, mutta Korvarunoissa vanhuksesta tulee tekijä, subjekti. Se on tärkeä asia.

Valmiit korvarunot sopivat kauniisti esi-merkiksi osastojen seinätauluiksi tai hoitajien essuihin. Yhdistys on ollut mukana tekemässä runoista postikortteja omaisille. Heille korteilla voi olla suuri merkitys: ne muistuttavat siitä ihmisestä joka muistisairas edelleen on, sairau-desta huolimatta.

Muitakin vaikutuksia toiminnalla on ollut. Yhdistyksen sanataiteilijat ovat nuoria ihmisiä, lähes kaikki alle kolmenkymmenen. Heille on ollut suuri rikkaus saada kohdata vanhoja ihmisiä ja kuulla heidän tarinoitaan.

Erilaiset yhdistykset: Yhdistys on taiteilijoiden yhteenliittymä

Turun Sanataideyhdistys on sanataiteilijoiden yhteenliittymä. Yhdistyksellä ei ole palkattua tuottajaa tai muuta työntekijää. Tämä on myös käytännön sanelemaa, sillä työpaikka olisi yhdistyk-sen hankkeisiin perustuvan rahoituksen johdosta tuulinen. Mutta yhdistyksellä on myös syitä sille, miksi taiteilijat ovat itse halunneet tehdä kaikki palvelunjärjestämiseen liittyvät työt. Se opettaa. Ja on hedelmällistä. ”Vastaamme itse taiteellisesta

sisällöstä, ja hallinnosta. Kun käyn eri tilaisuuksissa kertomassa työstäni, voin puhua autenttisista kokemuksista vanhusten parissa sekä byrokratia-puolesta”, summaa yhdistyksen puheenjohtaja.

Tilanteesta on hyötyä. Pelkällä sanataiteella harva työllistyy täyspäiväisesti, joten joillekin sanataiteilijoille taiteellisen sisällön ja hallinnon yhdistäminen mahdollistaa tasapainoisen ja palkit-sevan työnkuvan.

Vinkki: Muihin yhdistelmä-töihin voi tutustua käytän-nöissä nro 10, 26, 55 ja 57.

KauniainenTurku


Kisko-Seura on hyödyntänyt toiminnassaan paikallisia voimavaroja ja kehittänyt ikäihmisten hoitoa tukevia kulttuuripalveluita. Yhdistys on valvonut kaupungin omistamaa kotiseutumuseo-ta, lainannut museosta ja vapaaehtoisilta esineitä vanhusten muistelutoimintaan sekä kiertänyt laitoksissa ja ikäihmisten kokoontumisissa esi-neiden kanssa. Toimintamalli on yksi esimerkki haja-asutusalueilla toimivien yhdistysten tuotta-mista kulttuuripalveluista.

Vanhuksilla on ollut mahdollisuus kertoa lap-suudestaan esineiden nostamien muistikuvien

pohjalta sekä jakaa historiaansa ja kokemuksiaan muiden ikäistensä kesken. Muistelutoiminnan ohjaajan mukaan vanha maatalousesineistö herättää hyvin keskustelua. Kisko-Seura on myös taltioinut koulun vanhoja opetustauluja, koonnut niitä kansioon ja näyttelyihin sekä käyttänyt muisteluiden välineenä. Yhdistys on myös ohjan-nut vanhustyön opiskelijoita muistelutoimintaan. Keskustelu ja muistelu on nähty tärkeäksi osaksi hoitotyötä, sillä siinä vanhus kohdataan ihmisenä eikä vain hoidon kohteena.

59. Lähikulttuuripalvelut tulevat vanhuksen tyköKisko-Seura ry


· haja-asutusalueen palvelut



60.Ikäsirkuksessa koetaan hetkessä olemisen iloaLasten ja nuorten kulttuurikeskus Pii Poo


· kuntayhteistyö



Ikäihmisten ohjatussa sirkustoiminnassa tuodaan kulttuuria ja hauskanpitoa laitoksissa asuville vanhuksille. Sirkusryhmässä vanhus osallistuu tekemiseen omien voimavarojensa puitteissa ja kokee onnistumisen hetkiä muiden ikäihmisten kesken. Vanhusten arkea rikastut-tava toiminta on koettu laitoksissa ja vanhainko-deissa hyvin tervetulleeksi.

Sirkuksessa vanhuksen huomio keskite-tään liikkeeseen ja tasapainoon sekä katseen ja käsien yhteispeliin. Lähes huomaamattaan vanhus ylittää rajojaan, käsi taipuu pidemmälle ja askel kantaa. Hoitotyöntekijät irrottautuvat hetkeksi hoitotyön rutiineista ja voivat osallistua harjoitteluun. Toiminnan on havaittu vaikutta-van myönteisesti hoitajan ja vanhuksen vuoro-vaikutukseen ja yhteistoimintaan.

Kuntayhteistyö: Valmennukset henkilöstölle ennen toiminnan käynnistämistä

Ennen sirkustoiminnan käynnistämistä hoitolai-toksen henkilökunnalle pidetään kaksi valmennus-kertaa, joissa käydään toiminnallisten harjoitteiden kautta läpi sosiaalisen sirkuksen toimintatapoja ja tavoitteita. Ensimmäisellä kerralla henkilökunta osallistuu sirkustyöpajaan täysipainoisesti. He kokeilevat sirkustemppuja ja saavat itse kokea, miltä tuntuu heittäytyä. Toisella valmennuskerralla käsitellään osallistuvien potilaiden sirkustuokioiden käytännön toteutusta ja sitä, kuinka erilaisten haas-teiden ja rajoitteiden kanssa toimitaan.

Koko henkilökunta, myös johtajat, saavat osallis-tua valmennuksiin. Valmennukset ovat merkittävä osa koko palvelun onnistumista, jotta henkilöstö luottaa toimintaan alusta lähtien. Erityisen suuri merkitys valmennuksilla on silloin, kun hoitohenki-lökunta on mukana sirkusopetuksessa esimerkiksi ikääntyneiden kanssa, jotka tarvitsevat tukea ja apua. Silloin hoitajat eivät ole ohjausvastuussa, vaan hoidettavan rinnalla.

”Tää on niin jännä hetki, kun työpäivä ei tunnu työltä!”- Sirkusopetuksessa mukana olleen hoitotyöntekijän palaute

Vinkki: Yhteisestä suunnit-telusta sirkusyhdistyksen ja tilaajan kesken lisätietoa käytännössä nro 11.

Salo

Lempäälä


Kommentti

Hymykuopissa todettiin, että paradoksaalisesti kummitaiteilija voi olla se ihminen, joka pysyy laitok-sen arjessa, kun hoitajat vaihtuvat. Vaikka taiteilija käy harvoin, hän kuitenkin pysyy samana ja siten luo eheyttä, jota ei voi luoda muutoin kuin pitkä-

jänteisesti. Näin boheemitaiteilijasta muodostuukin yhteiskunnan selkäranka, joka pysyy ja pitää yllä yhteisön perinnettä, tarinan kerrontaa ja muistelua, kotiseutuhenkeä!

Hymykuopat-pilottihankkeessa (2009–2012) kehitettiin kulttuurialan yhdistysten ja kuntien kumppanuutta. Mukana oli useita ammatti-taiteilijoiden työllistämiseen suuntautuneita yhdistyksiä.

Taiteilijat kokivat hanketyön oivalluksia tuovana ja rikastuttavana matkana omaan taitei-lijuuteen. Hankkeen alkuvaiheessa taiteilijoiden työ oli teos- ja menetelmäkeskeistä, mutta niistä siirryttiin kehittämään taide- ja kulttuurilähtöisiä toimintamalleja. Taiteilijoista kasvoi hankkeen aikana kummitaiteilijoita esimerkiksi sairaalan lastenosastoille ja vanhusten pitkäaikaishoi-don osastoille, jossa he kuuntelivat asukkaiden ja henkilökunnan toiveita päämäärätietoisen taiteellisen toiminnan järjestämiseksi. Taiteesta kehkeytyi kieli kertoa omaa elämäntarinaa.

Tanssijat taas kehittyivät kertaluontoisista esityksistä hoitolaitosten kummitaiteilijoiksi.

Taiteilija-toimintaterapeuttien Luoto-ryhmät (Käytäntö nro 72) lähtivät jalkautumaan pien-ryhmätoiminnan ulkopuolelle: Kasvattajat kaipasivat tietoa lasten kanssa toimimisesta, ja opettajille järjestettiin pitkäkestoista koulutusta.

Hyvinvointityössä taiteilija on puitteiden rakentaja, joka ammattitaidollaan voi tukea kohderyhmän omaa luovuutta ja taiteen keinoin löytää piilossa olevia voimavaroja. Ammatti-taidossa korostuvat aito kuuntelu, havaitsemi-nen, ihmisen huomioiminen ja vastavuoroisuus. Taiteilijoilla on käytössään erilaisia taiteen menetelmiä kohtaamiseen, vuorovaikutuksen lisäämiseen, osallistamiseen tai merkittävyyden tunteiden kokemiseen. Keskipisteeseen nousee ihmisen kokonaisvaltaisuus ja omaan elämään liittyvien kokemusten kertominen taiteen kielellä, ei niinkään tietyn taiteenlajin tarjoama viihtyisyys tai virkistys.

61. Taiteilijan rooli muuttuu hyvinvointityössäHymykuopat-pilottihanke, Salon kaupungin kulttuuritoimi



· luova toiminta

· tukirakenne

Vinkki: Hymykuoppien kokemuksista on julkais-tu ”Merkittävien ihmisten yhteiskunta” -kirja. Kirja on ladattavissa Salon kaupungin verkkosivuilta (katso case-hakemistosta osoite!)

TurkuSalo

Kouvola

Hankasalmi

Forssa

VII

Hanke mahdollistaa

mahdottoman kokeilun

129128 YhdistYkset palvelemassa Yhteiskuntaa – ja toteuttamassa itseään vii · hanke mahdollistaa mahdottoman kokeilun

Hankemaailmaa haukutaan usein. Byrokratia väsyttää toimijat eikä hankkeilla ole yhteyttä todelliseen maailmaan. Monet hankerahoitukset kuitenkin tarjoavat kulttuuri-, liikunta- ja nuorisoalojen yhdistysten kehittämiseen mahdollisuuden, jollaista ei muualta saa. Hyvä hankeosaaminen nostakoon siis päätään.

Hankeosaaminen liittyy erilaisiin asioihin. Virheistä oppiminen, mahdollisuuk-sien hyödyntäminen ja pakollisen pahan kääntäminen mahdollisuuksiksi ovat keskeisiä osaamisalueita.

Kolmannen lähteen kehittämisohjelma on ollut haasteellinen sisältöjensä osal-ta. Palvelutoiminnan kehittäminen ajaa yhdistykset lähes väistämättä ristiriitaisiin tilanteisiin palvelutoiminnan ja perustoiminnan painotusten välillä. Niissä tilan-teissa tieto muiden olemassaolosta ja kamppailusta samojen haasteiden parissa auttaa. Ongelmien ja ratkaisuiden jakaminen eri alojen, erilaisten yhdistysten ja erilaisten paikkakuntien välillä on tarpeen.

Palvelutoiminnasta saatu reklamaatio voi olla johdatus parempaan tulokseen, kun ongelmaa korjataan vuorovaikutuksessa asiakkaan kanssa. Tarvitaan lisää luottamusta rahoittajilta ja omien pelkojen hälventämistä, jotta matka kohden kokeilemisen kulttuuria ja sen kautta parempia palveluita alkaisi. Ymmärrystä tar-vitaan yhteistyökumppaneiden kesken: tyydytäänkö valmiiseen vai kokeillaanko yhdessä saavuttaa jotain enemmän ja parempaa? Myös palveluiden loppukäyttäjät on syytä muistaa. Otammeko me heidät rohkeasti mukaan yhteiseen kehittämi-seen?

Aina ei voi onnistua. Tällöin keskeinen oppi on jakaa kokemukset niistä tekijöis-tä joista epäonnistuminen johtui. Kenties silloin onnistuu estämään muita teke-mästä samoja virheitä. Sekä itseään. Yhtä turhaa kuin pyörän keksiminen uudel-leen on törmääminen samaan virheeseen.

TOPMarja Widenius Kulttuurijohtaja Rova niemen kaupunki

TOP 1. 67. Hanke suunnitellaan yhdeksi kokonaisuudeksi

Kolmas lähde on koonnut oivallisella tavalla niin kuntien kuin 3. sektorin toimijoita yhteen useam-malta alalta. Kolmas lähde on myös lisännyt tarpeellista vuorovaikutusta julkisen sektorin ja 3. sek-torin välillä. Hanke on näyttänyt sen, että 3. sektorin moninainen ja –arvoinen tarjota lisää kuntien palveluihin vaihtoehtoista toimintaa ja palveluja, joihin kuntien oma osaamien eikä luovuus riitä.

TOP 2. 23. Tuotteistaminen varmistaa sirkustunnin laadun

Palvelu on rakennettu asiakaslähtöisesti huomioiden käyttäjien tarpeet ja erityisvaatimukset. Näin on voitu yhdistää osallistavan taiteen tekeminen ja kehitysvammaisten tarpeet vaikuttavasti, myös tilojen käytön esimerkin mukaan kustannustehokkaasti. Palvelun selkeä kohderyhmäajattelu ja tuotteistaminen ovat kohdallaan. Esimerkissä toteutuu myös tilojen yhteiskäyttöisyys; julkisesti rahoitettujen tilat palvelevat mahdollisimman laajasti eri tuottaja- ja käyttäjäryhmiä.


Nukketeatterin kohdentaminen huostaan otetuille kertoo siitä, että kulttuuri on käsitteenä laaja. Tämä lisää kulttuurin moniarvoisuutta ja -äänisyyttä. Kulttuurilla ja taiteella on itseisarvonsa lisäksi myös välinearvoa, mikä näkyy tässä esimerkissä oivallisesti. ”Sosiaalinen kulttuuri” toimii hyvin vahvistaen marginaalissa elävien ihmisten elämää.

TOP 4. 64. Kuinka mitata hyvinvointipalveluiden vaikuttavuutta?

Kulttuurin vaikuttavuudesta puhutaan paljon. Kulttuurin vaikuttavuutta on tutkittu, mutta yhä edelleen tutkimusnäyttöä ei ole tarpeeksi, vaikka kulttuurin merkitys ihmisen hyvinvoinnille tunnis-tetaan ja tunnustetaan. Vaikuttava sirkus –hanke, jolla pyritään saamaan selkeää näyttöä kulttuurin hyvinvointivaikutuksista, on tervetullutta. Tarvitsemme enemmän näyttöä ja tutkimustuloksia arjen kulttuurin vaikutuksista mm. päätöksenteon tueksi.


Ikäihmisten kulttuurista toimintaa on vähän, erityisesti laitoksissa asuvien viriketoimintaa on liian vähän. Kummitaiteilijat edustavat hyvin soveltavaa kulttuuria, joka merkitys ja rooli tulevat kasva-maan ja voimistumaan. Kuntien, 3. sektorin ja vapaaehtoistoiminnan yhteistyö tulee kasvamaan; laaja yhteistyö eri sektoreiden ja eri alojen toimijoiden kanssa lisää kulttuurin ja taiteen vaikut-tavuutta. Ihmisille, myös laitoksissa, on annettava mahdollisuus osallistua kulttuurin ja taiteen teke-miseen asumispaikasta riippumatta.

130 YhdistYkset palvelemassa Yhteiskuntaa – ja toteuttamassa itseään 131vii · hanke mahdollistaa mahdottoman kokeilun

Yhdistyksiä on monenlaisia. Vaikka osaa-minen, sopivat tekijät ja palveluiden kysyntä mahdollistaisivat palvelutoiminnan, se ei aina ole toimiva ratkaisu. Yhdistyksen tai seuran tahtotila voi olla muualla.

Tarina 1:

Taideyhdistys lähti ESR-hanketuella kehittämään taidelähtöisiä hyvinvointipalveluja esitystoi-minnan oheen. Palveluja kokeiltiin erilaisten kohderyhmien kanssa ja luotiin yhteistyökuvi-oita tulevaisuutta varten. Sosiaalisen aspektin nähtiin antavan yhdistykselle tärkeää lisäarvoa ja laajentavan sen toimialaa ja brändiä. Yhdistys oli myös saamassa hallintaansa rakennuksen toimintaansa varten ja kaavaili kokonaisesta uudesta taidelähtöisten hyvinvointipalveluiden siivestä osana tilakonseptia. Tulevaisuuden näkymissä yhdistys nähtiin seutunsa suurimpa-na kulttuurisen hyvinvointityön kehittäjänä ja palveluntarjoajana laajalla skaalalla.

Ennen uusiin tiloihin siirtymistä tahtotila kuitenkin muuttui, ja yhdistyksen johto päätyi luopumaan soveltavan taidekasvatuksen näkö-kulmasta. Yhdistyksen päädyttyä uudelle toimin-talinjalle, taidelähtöisiä menetelmiä käytännössä kehittäneet toimijat perustivat oman yhdistyksen palveluiden edistämiseen. Näin ESR-hankkeessa

saatu tieto-taito ja verkostot hyödynnettiin uu-den toimijan kautta.

Tarina 2:

Liikuntaseura palkkasi ESR-hanketuella ensim-mäisen päätoimisen työntekijän palvelutoimin-nan käynnistämiseksi. Kunnan kanssa sovittiin, että työntekijä sijoitetaan kunnan tiloihin monipuolisen yhteistyön alustamiseksi. Tiloja ei kuitenkaan löytynyt työntekijän yhteydenotoista huolimatta, ja tämä päätyi työskentelemään koko hankkeen ajan kotoaan käsin, koska myöskään seuralla ei ollut toimistotiloja.

Työntekijä sai kuitenkin hanketoiminnan käynnistymään suunnitelmien mukaisesti ja selvitti muun muassa alueen lasten ja nuorten toiveita liikuntapalveluille. Pitkäjänteistä tukea palvelutoiminnan kehittämiseen oli vaikea saada luottamusjohdolta, sillä yhdistyksen puheen-johtaja vaihtui hankkeen aikana kolme kertaa. Viimeinen puheenjohtaja piti hanketta rasitteena eikä innostunut hanketyöntekijän kehittämisaja-tuksista. Seuran johto halusi pitäytyä perinteisis-sä lajeissa. Hankkeen päättymisen myötä päättyi myös työntekijän työsuhde seurassa. Puheenjoh-taja tosin ehdotti, että työntekijä voisi vapaaeh-toisena lähteä kehittämään palvelutoimintaa eteenpäin kysynnän pohjalta.

62. · Hankekäytännöt


Kaikille yhdistyksille palvelutuotanto ei sovi


On erinomaisella tavalla aktivoinut nuoria itse toimimaan. Pidän läheistä yhteistyötä kunnan kanssa hyvänä.

TOP 2. 11. Kaverisirkus kutsuu harrastamaan

Erittäin tärkeä kohderyhmä. Uusi, asiakaslähtöinen lähestymistapa. Yhteistoiminta koulun kanssa keskiössä, tämä on hyvin tärkeää ja se on ilmeisesti onnistunut hyvin.


Kyseessä kohderyhmä, jolle muuten tarjotaan vähän räätälöityjä kulttuuripalveluja. Yhteinen tavoite sosiaalipuolen toimijoiden kanssa on ilmeinen vahvuus ja tärkeä lähtökohta hankkeelle.

TOP 4. 64. (Kuinka mitata hyvinvointipalveluiden vaikuttavuutta?) ja 70. (Raportti joka sirkustunnin jälkeen) yhdessä.

Sekä vaikuttavuuden mittaaminen että raportointikäytäntö ovat hyviä esimerkkejä suunnitelmalli-sesta lähestymisestä hankkeen puitteessa. Halu aidosti kehittää toimintaa ja saada aikaan pysyviä tuloksia! Erinomaista.

TOP 5. 61. Taiteilijan rooli muuttuu hyvinvointityössä

Pidin hyvänä pyrkimystä kehittää syvempiä, uusia toimintamalleja. Ei jääty pelkkään taiteilijan vierailuun vaan yhteissuunnittelun kautta oli kehitetty uusia muotoja toiiminnalle.

Ditte WinqvistKulttuurin erityisasiantuntija Suomen Kuntaliitto

”Katsoin käytäntöjä kunta-näkökulmasta ja kuntalaisten kannalta. Oli vaikea valita, useita hyviä esimerkkejä.”

TOPjatKuu •

133vii · hanke mahdollistaa mahdottoman kokeilun132 YhdistYkset palvelemassa Yhteiskuntaa – ja toteuttamassa itseään

Hankekäytännöt: Miksi näitä karikoita?

Palvelutoiminta irtautuu ja laajenee liikaa yhdis-tyksen varsinaisesta toiminnasta. Ydintekijöiden motiiveina ovat esimerkiksi kulttuurin puolella taiteellinen toiminta tai liikunnassa valmennus- ja kilpailutoiminta eli urheilulliset tavoitteet. Aitoa kiinnostusta laajempaan yhteiskunnalliseen toimin-taan ei aina ole.

Ihmiset ovat perustaneet yhdistyksen harjoit-taakseen heille itselleen tärkeää asiaa ja parantaak-seen sen edellytyksiä – ei niinkään palvellakseen laajempaa yhteisöä. Auttamisen ja palvelemisen motiivi ei ole ensisijainen. Toimijoille riittää se, että varsinaisen toiminnan hyödyt nykyisessä laajuudes-saan säteilevät riittävästi hyvää yhteiskuntaan.

Hanketoiminnassa käy turhan usein niin, että hyvätkin jutut päättyvät, kun hankerahoitus on ohi. Hankeaikana ei ole varauduttu rahoituksen päättymiseen ja palvelut on kenties hinnoiteltu alakanttiin.

Suomen Palloliitto ennakoi epätoivottua ti-lannetta valitsemalla hankeseuransa huolellisesti. Se käytti valinnassa hyväkseen piiriorganisaa-tioidensa paikallistuntemusta ja valitsi mukaan vain seuroja, joilla oli jo kokemusta päätoimisista työntekijöistä. Näin huomio voitiin keskittää palvelutoiminnan kehittämiseen, eikä työnanta-jaroolin opetteluun. Myös seuran talouden tuli olla kestävällä pohjalla, koska hankkeen kuluja ei maksettaisi ennakkoon. Tämän lisäksi kiinnitet-tiin erityistä huomiota seuran tekemän hanke-suunnitelman uskottavuuteen sekä hanketyönte-kijän huolelliseen rekrytointiprosessiin.

Tärkeä oivallus toiminnan jatkuvuuden tur-vaamiseksi oli maksaa seuroille suunnattu palk-katuki alenevasti. Ensimmäisenä vuonna tuki oli 1000 euroa kuukaudessa ja toisena sekä kol-mantena vuonna 500 euroa kuukaudessa. Tämä ohjasi seuroja kehittämään palvelutoimintaansa siten, että toiminta saattoi jatkua hankekauden jälkeenkin. Ensimmäisen vuoden suurempi tuki oli perusteltua, koska kehitettiin palveluja, joita ei vielä ollut olemassa. Toisaalta aleneva palkka-tuki motivoi kehittämään palveluja aktiivisesti.

”Hyvinvointia ja osaamista liikunnan avul-la” -pilottihankkeessa (2008–2010) oli mukana 15 seuraa, joihin kaikkiin palkattiin päätoimi-nen liikuntakoordinaattori. Hankerahoituksen päätyttyä peräti 13 koordinaattorin työsuhdetta jatkettiin. Lisäksi hankeseuroihin palkattiin neljä uutta työntekijää muihin tehtäviin.

63. Aleneva palkkatuki kannustaa viemään hanketuloksia käytäntöön

Suomen Palloliitto ry

· Hankekäytännöt


· tukirakenne

62.• jatKuu

Imatra

Seinäjoki

Hämeenlinna

Muurame

Kouvola

Tampere

PietarsaariYlivieska

Rauma

HelsinkiJärvenpääTurku

135134 YhdistYkset palvelemassa Yhteiskuntaa – ja toteuttamassa itseään vii · hanke mahdollistaa mahdottoman kokeilun

64. Kuinka mitata hyvinvointipalveluiden vaikuttavuutta?Vaikuttava sirkus -pilottihanke, Tampereen yliopiston Tutkivan teatterityön laitos


· vaikuttavuus

· tukirakenne

Sosiaalisen sirkustoiminnan vaikutukset ovat toimijoiden mukaan selkeästi havaittavia, mutta niitä ei ole osoitettu tutkimuksen keinoin. Tietoa toiminnan vaikuttavuudesta tarvitaan sir-kustoiminnan markkinoimiseksi sekä toiminnan rahoituksen varmistamiseksi. Vaikuttava sirkus

-hankkeessa (2011–2014) on toteutettu vaikutta-vuustutkimusta ja kehitetty käytännönläheisiä menetelmiä sirkuksen vaikuttavuuden osoitta-miseksi.

Sirkustoiminnan vaikuttavuuden mittaami-seksi on rakennettu menetelmiä, joita sirkukset voivat itse soveltaa eri osallistujaryhmille. Tutki-musmenetelminä käytetään kyselyitä ja haastat-teluita, joita tehdään sekä osallistujille itselleen että lähipiirille, jotka voivat omasta näkökulmas-taan arvioida sirkusharjoitusten vaikutuksia ja merkitystä.

Kyselyiden ja haastatteluiden kysymykset suunnitellaan yhteistyössä sirkustoimijoiden ja tutkijoiden kesken, jolloin voidaan hyödyntää sirkustoimijoiden asiantuntemusta tutkimuksen sisällön suunnittelussa ja toisaalta tutkijoiden kokemusta tutkimusten toteuttamisesta. Eri kohderyhmille kannattaa luoda omat kyselylo-makkeet, joissa otetaan huomioon esimerkiksi ikäihmisten tai vammaisten erityispiirteet ja toiminnan erilainen luonne. Perhesirkus voi syventää perheenjäsenten vuorovaikutusta, päih-dekuntoutuja huomaa saavansa elämyksiä ilman päihteitä ja ikäsirkus voi puolestaan virkistää vanhuksen muistia ja mielialaa.

Kyselylomakkeissa kannattaa ottaa huomioon myös kullekin vastaajaryhmälle sopiva kysy-mysten muoto ja kieliasu. Pienet lapset voivat ilmaista tyytyväisyyttään hymynaamoilla, kun taas aikuiset voivat kirjoittaa auki kokemuksiaan.



· tukirakenne

Seurakehittäjä sparraa seurojaPohjanmaan Liikunta ja Urheilu ry

Seurakehittäjät on alueellisten liikuntajär-jestöjen asiantuntijaryhmä, joka tuntee seurojen toimintatavat ja haasteet läpikotaisin. Pohjan-maan Liikunta ja Urheilu hyödynsi ryhmää tehokkaasti jo hallinnoimansa Manner-Suomen Liikunnan kehittämishankkeen (2008–2011) alkuvaiheessa, kun se kartoitti sopivia seuroja, jotka kykenisivät ottamaan hyvinvointipalvelu-toiminnan osaksi arkeaan.

Seurojen valinnan jälkeen seurakehittäjät aut-toivat palkattavien hanketyöntekijöiden toimen-kuvan luomisessa ja olivat joissakin tapauksissa mukana rekrytoimassa työntekijöitä seuroihin. He myös järjestivät hankkeen aikana kehitysiltoja sekä erilaisia palvelutoimintaa tukevia koulutuk-sia, kuten liiketoimintasuunnitelman laatimista,

työnantajana toimimista ja palvelutuotteen hinnoittelua. Edelleen seurakehittäjät sparrasivat seuroja jatkuvasti palvelutuotteiden kehittä-misessä ja auttoivat luomaan kumppanuuksia kunnan ja muiden seurojen välille.

Tavoitteena oli integroida palvelutoiminta osaksi seuran luontaista toimintaa ja siinä on-nistuttiin hyvin. Moni uusi toiminto jäi elämään. Hankkeessa oli mukana 16 seuraa, jotka kaikki palkkasivat päätoimisen työntekijän. Hankera-hoituksen päätyttyä heistä kahdeksan jäi seuraan päätoimiseksi. Näiden lisäksi neljä henkilöä jäi tuntityöläisiksi seuran eri tehtäviin. Kaksi lähti opiskelemaan ja kaksi sai töitä muista tehtävistä liikunnan alalta.

VantaaTurku

LempääläTampere

Oulu

Rovaniemi

Ruokolahti

Seinäjoki

Forssa

Jyväskylä

KouvolaKotka

Valkea-koski

Haukipudas

Kalajoki

Hei-nola

SysmäPori

EspooTurku


66. Projektipäällikkö tukee yhdistystä kuntaneuvotteluissaLapin Nuorison Liitto ry


· kuntayhteistyö

· tukirakenne

Lapin Nuorison Liiton “Hyvän elämän palveluita kolmannelta sektorilta!” -pilottihank-keessa (2008–2010) oli jo varhain suunniteltu projektipäällikön tehtävänkuvaan 11 yhdistyksen tukeminen kuntaneuvotteluissa.

Ensimmäiset tapaamiset järjestettiin ha-kuvaiheessa, kun palvelutoiminnan tarpeita kartoitettiin yhteistyössä yhdistysten ja niiden kotipaikkakuntien nuoriso- ja kulttuuritoimien edustajien kanssa.

Toisissa ja kolmansissa kohtaamisissa esitel-tiin konkreettisesti saavutettuja tuloksia niin koko pilottihankkeen osalta kuin yhdistyskoh-taisesti kunnan johdolle ja virkamiehille. Näissä

neuvotteluissa myös ideoitiin ja kehiteltiin uusia tavoitteita yhdistysten jäljellä olevalle hankeajalle.

Toiminnan arviointikierroksella lähes jokai-nen kunnan- ja kaupunginhallituksen edustaja totesi kunnan voivan olla jatkossakin mukana, jos heille esitetään vastaavia hankkeita hyvin-voinnin edistämiseksi lasten, nuorten, ikäänty-neiden tai perheiden osalta.

Yhdistykset arvostivat paljon projektipäälli-kön kanssa yhdessä tapahtunutta yhteydenpitoa kuntapäättäjiin. Yhdistykset kokivat projektipääl-likön tuen yhteisissä neuvotteluissa lujittaneen heidän kuntayhteyksiään ja antaneen luotettavan kuvan hankkeesta.


· monialaisuus

· verkostoituminen

· tukirakenne

Hanke suunnitellaan yhdeksi kokonaisuudeksiKolmas lähde

Kolmas lähde on suunnitellut eri toimintonsa tarkoituksenmukaisesti linkittymään toisiinsa. Toiminnot eivät synny erillään alkaakseen ja päättyäkseen vailla yhteyttä muuhun kehittä-

mistyöhön vaan rakentuvat toistensa pohjalle ja ruokkivat toisiaan eteenpäin.

Parhaiten tämä näkyy koulutuksissa, selvitys-ten tekemisessä sekä pilottihankkeiden vetäjien kokemusten yhteen nivomisessa.

Taustaa Kolmannesta lähteestä

Kolmas lähde on järjestänyt vuosina 2011–2013 kolme koulutusta: Polku I kehitti palvelutoiminnan käytännön työntekijöiden osaamista erityisesti palveluiden tuotteistamisessa ja markkinoinnissa. Polku II toi yhteen kuntien ja yhdistysten edustajat suunnittelemaan palvelutoimintaa yhdessä pitkä-jänteisesti.

Palvelutoiminnan kehittäjävalmennus loi asian-tuntijoiden ryhmittymän, yhdistyskehittäjät, jotka ovat valmennuksen jälkeen toimineet Kolmannen lähteen ja yhdistyskentän tukena palvelutoiminnan haasteissa.

Kolmannen lähteen taustalla on kehittämis-ohjelma, jossa on mukana 150 yhdistystä. Nämä yhdistykset jakautuvat 14 pilottihankkeen alle. Pilottihankkeiden projektipäälliköt ovat Kolmannen lähteen tärkeä tukijoukko. (Vinkki: Kaikki pilotti hankkeet löydät Casebookista tukirakenne-avain sanalla!)

Pilottihankkeiden projektipäälliköt on osallistet-tu alusta lähtien Kolmannen lähteen koulutusten

suunnitteluun. He ovat olleet tärkeitä linkkejä osal-listujien aktivoimisessa. Moni projektipäälliköistä myös osallistui kehittäjävalmennukseen.

Osana omaa valmennustaan yhdistyskehittäjät ovat sparranneet Polku-koulutusten osallistujia. Tämä on ollut erityisen hyvä oivallus, vaikkakin vaatinut aikataulujen yhteensovittamista.

Polku I -koulutuksen osallistujat toimivat hyvinvoinnin diskursseja kartoittavan selvityksen kohderyhmänä. Tämän tausta-ajatuksena oli sekä tiedonkeruu että sisältöalueeseen tutustuminen.

Kaikkia koulutuksia, erityisesti kehittäjä-valmennusta, on hyödynnetty ahkerasti erilaisten työkalujen ja toimintamallien kehittämisessä.

Useita koulutuksiin ja kehittäjävalmennukseen osallistuneita on käytetty hankkeen asiantuntijoina omilla erityisosaamisen alueillaan. Monta koulutuk-sissa mukana ollutta yhdistystä löytyy myös tästä kirjasta.

Rovaniemi

AlavusJyväskylä

Tornio

Kärsämäki

Pudasjärvi

Pyhäjärvi

Hollola


Nuorten Keski-Suomi on kehittänyt käyt-töönsä toimintamallin, joka helpottaa asioiden yhdessä työstämistä. Toimintatavassa nostetaan yhteiseen pöytään työstettäväksi jokin ajankoh-tainen asia, johon on hyvä saada eri näkökulmia ja erilaista osaamista mukaan.

NuK-Su-flow -kokoontumisia on järjestetty noin kerran kuukaudessa ja ne kestävät kes-kimäärin kolme tuntia. Käsiteltäviä aiheita voi esittää kuka tahansa. Niitä ovat olleet muiden muassa tapahtumien kehittäminen, yhdistyksen tiedotus, uusien hankkeiden ideointi ja suun-nittelu, yleisten toimintalinjausten pohdinta ja työyhteisön kehittäminen.

Tilaisuuden vetäjänä toimii se henkilö, jonka työnkuvaan kyseinen teema kuuluu tai jolla on hallussa hyviä työmenetelmiä teeman työstämi-seen. Tapaamisiin osallistuu koko yhdistyksen henkilökunta ja harjoittelijat, jolloin ryhmän koko on 4–9 henkeä. Suunnittelutuokiot ovat aina hyvin osallistavia ja usein toiminnallisia. Vetäjä muotoilee tilaisuudesta oman näköi-sensä. Yhdistyksellä on paljon harjoittelijoita ja pää sääntöisesti he osallistuvat kaikkiin keskus-teluihin. Tilaisuudet nähdään hyvinä oppimisen paikkoina opiskelijoille.

68. Jokaisen osaaminen yhteiseen käyttöönNuorten Keski-Suomi ry


· vaikuttavuus




Hankekäytännöt: Vaikutusten arviointi

Terveyden Edistämisen Keskus TEKRY:n (nykyisin SOSTE Suomen Sosiaali ja Terveys ry) kehittämän Suunta-arviointityökalun avulla luodaan yhteistä ymmärrystä hankkeen sisällöstä ja toteutuksesta. Arviointimatriisien avulla pystytään seuraamaan hankkeen prosesseja ja niiden onnistumista tavoit-teiden saavuttamiseksi. Vaikutusten pohtiminen alusta alkaen antaa mahdollisuuden kerätä arvioin-nissa tarvittavaa tietoa koko hankkeen ajan.

Suunta-työkalu on ollut hyödyllinen apuväline Nuorten Akatemian hallinnoiman Dynamo-pilotti-

hankkeen (2009–2012) suunnittelussa. Pilottihank-keessa oli mukana kahdeksan nuorisoalan yhdistys-tä, joista yksi oli Nuorten Keski-Suomi ry.

Dynamon arviointisuunnitelma rakennettiin työkalun pohjalle. Seurattaviksi luotiin viisi proses-sia. Hankkeessa nostettiin näistä erityisesti kaksi seurattaviksi paikallisella tasolla: hyvinvointipalvelut ja kuntayhteistyön kehittämisen. Näiden lisäksi Dynamon keskeisenä teemana oli lasten ja nuorten huomioinen palvelutuotteen rakentamisessa ja yhteistyössä.

Yhdistysten välinen yhteistyö: Kokemusten jakaminen

Nuorten Keski-Suomi toimii tiiviissä yhteistyössä muiden yhdistysten kanssa. Yhdistykset ovat kes-kenään jakaneet kokemuksiaan hyvistä ja huonoista käytännöistä, vertailleet kuntien toimintaa sekä

saaneet tukea ja vinkkejä toinen toisiltaan samojen asioiden pähkäilemisessä. Yhteistyöverkoston tuki on osoittautunut hyvin tärkeäksi ja tukenut työntekoa.

69.Viikottainen iltapäiväpalaveri on kannattava sijoitus

Kolmas lähde


· monialaisuus

Kolmas lähde -hankkeen tiimi koostuu viidestä henkilöstä jotka tulevat kolmesta eri organisaatiosta. Jokaisella Kolmannen lähteen alalla – kulttuurilla, liikunnalla ja nuoriso työllä – on oma projektipäällikkönsä, joka on sen alan asiantuntija. Sen lisäksi hanketiimiin kuuluvat tiedottaja ja hankeassistentti.

Hankkeen käynnistymisestä vuonna 2008 alkaen nähtiin säännöllinen kokoontuminen

tarpeelliseksi. Työajankäytöllisesti viikottainen aamu- tai iltapäivätiimi on suuri satsaus, mutta se on osoittautunut kannattavaksi sijoitukseksi. Kokousten pääasiat suunnitellaan hyvissä ajoin tiimiaikatauluun. Kolmannen lähteen onnistu-miset ovat perustuneet nimenomaan tiiviiseen yhteissuunnitteluun. Asiat koetaan yhteisinä.

JyväskyläJalasjärvi

Hämeenlinna

Kokkola

MuuramePoriKarvia

Luvia

Loimaa

141vii · hanke mahdollistaa mahdottoman kokeilun140 YhdistYkset palvelemassa Yhteiskuntaa – ja toteuttamassa itseään

Tampereen yliopiston Tutkivan teatterityön keskuksen hallinnoima Sosiaalisen sirkuksen pilottihanke toteutettiin vuosina 2009–2011. Hankkeessa oli mukana kuusi sirkusyhdistystä. Toimintaa järjestettiin erityisryhmille yhteensä seitsemällä paikkakunnalla. Pilottihanke kokosi kolmen vuoden ajan raportteja sirkusyhdistysten ohjaajilta sekä projektivastaavilta.

Sirkusohjaajat kirjoittivat raportin joka tunnin jälkeen sekä tekivät kuukausittaisen koontiraportin. Jokaisen opetuskerran jälkeen kirjattiin ylös päätavoite tunnin opetuksesta, tunnin sisältö sisältäen tuntisuunnitelman, tun-nin havainnot ja tulokset, analysointi omasta toi-minnasta sekä lopuksi, miltä tuntui. Kuukausit-taisessa raportissa ohjaajia pyydettiin tekemään yhteenvetoa kuukauden oppituntien sisällöstä, opetuksen ja kunkin harjoitteen tavoitteista, ja oliko niissä tapahtunut muutoksia. Sen lisäksi ohjaajia pyydettiin tekemään suoria havainto-ja opetusryhmästä ja kertomaan mahdollisia case-esimerkkejä. Lopuksi ohjaajan tuli tehdä yhteenveto itseanalyysistään; mikä on toiminut

ja mikä ei, mitä on oppinut kuukauden aikana ja miltä on tuntunut.

Projektivastaavat pääsivät hieman helpom-malla: heille riitti kuukausittainen koonti. Siinä käytiin läpi muun muassa kuukauden tärkeim-mät tapahtumat, projektin tavoitteen toteutumi-nen oman organisaation kannalta, sekä huomioi-ta niin yhteistyökumppaneista kuin osallistujista. Lisäksi pyydettiin tietoja sisällön dokumentoin-nista sekä tiedottamisesta ja markkinoinnista.

Raporttidata muodosti rungon Sosiaalisen sirkuksen hyvien käytäntöjen oppaalle, joka jul-kaistiin hankkeen lopussa. Oppaasta löytyy ide-oita ja esimerkkejä sirkustuntien opettamiseen, ohjaajuuteen, sirkuksen sisäiseen toimintaan ja yhteistyökumppanien kanssa toimimiseen. Raporttien lisäksi jokaisen sirkusyhdistyksen kanssa käytiin keskustelupäivät, joilla myös oli suuri merkitys oppaan kannalta. Massiivisen tietomäärän käsittelemiseen ja oppaan kirjoi-tustyöhön palkattiin ulkopuolinen henkilö, sillä hankehallinnon resurssit eivät olisi riittäneet tähän työhön hallinnoinnin lisäksi.

70. Raportti joka sirkustunnin jälkeenSosiaalinen Sirkus -pilottihanke, Tampereen yliopiston Tutkivan teatterityön laitos


· verkostoituminen

· tukirakenne

Vinkki: Sosiaalisen sirkuksen hyvien käytäntöjen opas on ladattavissa hankkeen verkkosivuilta (katso case-hakemistosta osoite!)

Verkostoituminen: Kansainvälinen yhteistyö

Oppaan kokoamisessa Sosiaalisen sirkuksen pilottihanke teki yhteistyötä eurooppalaisen, mo-nikansallisen Caravan-sirkusyhdistyksen Leonardo-ohjelman alla toimivan projektin ”Youth and Social Circus Training – A New Spirit for Europe” kanssa.

”Lokikirja-taktiikka”, jolla raportit koottiin jokaisen

opetuskerran jälkeen, on toteutettu kysymyksineen paljolti projektista saadun eurooppalaisen mallin mukaan. Caravanin Leonardo-projektissa tutkittiin tuolloin sitä, mikä tekee hyvän sirkusohjaajan ja pyrki määrittelemään tarpeelliset pätevyydet so-siaalisen sirkuksen opettamiseen.

Ilman tunnollista ja tarkkaa raportointia oppaasta ei olisi muodostunut yhtä perusteellista ja käytännönläheistä. Raportoinnin toteutta-misessa oli paljon haasteita; kaikille jatkuva kirjallinen analysointi ei ollut luontevaa tai helppoa. Hankkeessa mukana olevien sirkusten ohjaajat ja projektivastaava olivat kuitenkin työ-suhteessa yliopistoon, joten raportointi kuului heidän työnkuvaansa. Raportointilisä oli laskettu mukaan palkkaan. Hankkeessa todettiinkin, että vastaavanlaisen toteuttaminen olisi todella hankalaa, mikäli ihmisille ei siitä maksettaisi. Monet sirkusohjaajat kiittelivät lopulta pakolli-sen raportoinnin auttaneen heitä heidän omassa

ohjaajantyössään, ja joihinkin organisaatioihin vastaavanlainen raportointi on jäänyt pysyväksi käytännöksi.

Sosiaalisen sirkuksen hyvien käytäntöjen opas on ensimmäinen soveltavasta sirkuksesta kirjoi-tettu kirja Suomessa, ja se on herättänyt laajaa kiinnostusta myös ulkomailla. Vastaavia teoksia ei ole ollut aiemmin saatavilla yhtä laajamittai-sessa jakelussa englanniksikaan. Opas onkin lähtenyt leviämään maailmalla. Hanke on saanut tasaisin väliajoin viestejä maailmalta, esimerkiksi Lähi-Idässä toimivalta Rickshaw Circukselta ja ugandalaiselta Hiccup Circukselta, että opas on otettu innolla käyttöön.

70.

TampereLempäälä

HelsinkiVantaa

Espoo

Orivesi

Oulu

VIII

Palvelut ponnistavat monen alan yhteistyöstä

145144 YhdistYkset palvelemassa Yhteiskuntaa – ja toteuttamassa itseään viii · palvelut ponnistavat monen alan YhteistYöstä

Kun Casebookissa puhutaan monialaisista palveluista, niillä tarkoitetaan kulttuuri-, liikunta- ja nuorisoalojen yhteisiä palveluita. Tai sitten näiden alojen palveluja, joihin yhdistyy esimerkiksi sosiaali-, terveys- tai jokin muu ala.

Miksi monialaisia palveluita tarvitaan? Kolmas lähde on pohtinut tätä viiden vuoden ajan. Yksi suuri peruste monialaisuudelle on hyvinvoinnin kokonaisval-taisuus. Edistääkseen aidosti ihmisten hyvinvointia, tarvitaan kokonaisvaltaisia ratkaisuja – yksi ala ei useimmiten pysty pahoinvointia poistamaan.

Perusteena on käytetty myös tilaajatahon tarvetta. Kunnat tilaavat jo nyt monen eri alan palveluita yhdelle kohderyhmälle. Ostajan näkökulmasta palveluita olisi helppo ostaa kootusti kuin jokaiselta erikseen. Tämä voisi tarkoittaa yhdistysten aktiivista verkostoitumista tai ainakin yhteisen palvelutarjottimen kokoamista. Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisoalojen yhdistyksille voisi myös olla etua siitä, jos ne pystyisivät palvelutuotannossa ryhmittymään yhteen.

Kolmas lähde on tunnistanut monialaisessa yhteistyössä eri etenemisvaiheita, ja kuvannut niitä alla olevalle janalle. Oikeassa reunassa on janan päätepiste, yh-teistyö jossa alat ovat punoutuneet osaksi yhteistä palvelukokonaisuutta.

Yhdistelmäosaaminen tai työpari on avainasemassa monialaisuuden syntymi-seen useassa Casebookin käytännössä. Esimerkiksi luovan toiminnan terapeutti-sissa ryhmissä alat yhdistyvät juuri työparin kautta: Toimintaterapeutti työskente-lee yhdessä taiteilijan kanssa, joka tuo mukaan osaamistaan esimerkiksi luovasta liikunnasta.

Kuitenkaan, kahden tai useamman alan tiivis yhteistyö palvelutilanteessa ei ole ainoa tapa toteuttaa monialaisuutta. Myös yhteinen tila voi yhdistää. Se ei auto-maattisesti tarkoita yhteistyötä, mutta mahdollistaa sen kehittymisen – ja ennen kaikkea mahdollistaa uudenlaisten palvelukokonaisuuksien syntymisen.

Palvelutarve, jonka usein kuulee perheellisten tuovan esiin, on lasten ja van-hempien harrastusmahdollisuuksien yhdistäminen. Voisiko vanhemmille, jotka ovat kuljettaneet lapsensa jalkapalloharjoituksiin, järjestää kentän reunalle jotain muuta aktiviteettia siksi aikaa? Mikäli jalkapalloseura ottaisi haasteen vastaan ja järjestäisi vanhemmille heidän toivomaansa aktiviteettia, lopputuloksesta syntyy kokonaisuus eikä kaksi erillistä osiota. Tämä on hyvä esimerkki monialaisesta kokonaisuudesta joka syntyy luontevasti yhteisen tilan kautta, eikä edellytä alojen yhdistämistä itse palvelutilanteessa – tai tekijöiden osaamisen kautta.

Koordinoivan tahon tarve on noussut esiin selvästi. Kolmannen lähteen selvit-täessä, mikä edesauttaisi yhdistyksiä tekemään yhteistyötä keskenään yli alojen, moni yhdistys on sanonut että jos kunta edellyttäisi ja koordinoisi yhteistyötä, se myös tapahtuisi. Yksi yhdistys muiden joukossa ei voi rakentaa tasavertaista yhteistyötä toisten kanssa. Kunta näyttäytyy yhdistyksille luontevana tahona, joka pystyisi vaikuttamaan myös yhdistysten keskinäiseen järjestäytymiseen.

Tähän osioon olemme poimineet mukaan esimerkkejä Kolmannen lähteen yhdistysten ulkopuolelta. Sellaisia ovat käytännöt nro 74, 75 ja 76.

Kurkistaminen Tutustuminen Rinnakkaisuus Yhteistyö



Toimintamalli toimii todellisen win-win-win –periaatteen mukaan: hyötyjiä ovat lapset, perheet, paikalliset yhdistykset sekä kunta alentuneiden kustannusten ansiosta. Perheiden aika ei kulu har-rastuksiin kuskaamiseen koulupäivän jälkeen.

TOP 2. 39. Lähiön lapsille ja nuorille sirkus on säännöllinen harrastus

Lasten ja nuorten harrastukset ovat yleensä hyvin tavoitteellisia, aloitusikä 5-8 vuotta. Tällä toimin-tamallilla on saatu heterogeeninen joukko uusia lapsia, nuoria ja perheitä harrastamisen pariin.

TOP 3. 3. Perinteiset leikit ja tarinat yhdistävät sukupolvia

Paikallinen leikki- ja tarinaperinne on nostettu uudelleen arvoon, saatu eri sukupolvet kohtaamaan. Kohtaamiset synnyttävät yhteisöllisyyttä.

TOP 4. 61. Taiteilijan rooli muuttuu hyvinvointityössä

Taiteilijat työskentelevät hoivalaitoksissa, vuorovaikutuksessa asukkaiden ja henkilökunnan kanssa, kummitaiteilijat tuovat toimintaan pitkäjänteisyyttä.

TOP 5. 19. Erotuomariksi lukiokurssilla

Erotuomarikoulutus opettaa paljon yleispätevää sääntöjen noudattamisesta ja tasapuolisesta koh-telusta. Erotuomarikeikat tuovat lukiolaisille tarpeellista taskurahaa.

TOPPiia Rantala-KorhonenApulaiskaupunginjohtaja Oulun kaupunki

Piia Rantala-Korhonen on Oulun kaupungin sivistys- ja kulttuuripalveluiden apulais-kaupunginjohtaja. Aikaisem-min hän on työskennellyt Taiteen keskustoimikunnan puheenjohtajana, Espoon vapaan sivistystyön johtajana ja Suomen Taiteilijaseuran pääsihteerinä.

Toni EkroosHankekoordinaattori Turun kaupunki, vapaa-aika toimiala

”Toimin koordinaattorina hankkeessa, joka pyrkii edistämään kaupunkilaisten hyvinvointi vapaa-ajan palve-luja kehittämällä. Yhteistyötä tehdään niin kolmannen sektorin kuin kaupungin eri hallinnonalojenkin kanssa.”

TOP 1. 5. Sirkus kasvattaa kriisiperheiden keskinäistä luottamusta

Toiminnassa näkyy ennakkoluulottomuus, rohkeus ja tahto tehdä töitä perheiden hyvinvoinnin eteen haasteellisten tilanteiden keskellä. Toimintaa on sovellettu osallistujien tarpeiden ja toiveiden mukaan mutta samalla on kehitetty moniammatillista yhteistyötä.

TOP 2. 76. Kaupungin ja yhdistysten yhteinen yritys

Loistava esimerkki järjestöjen ja kaupungin välisestä yhteistyöstä, joka perustuu yhdessä sovitun tavoitteen toteuttamiseen sekä yhteiskunnallisen hyvän rakentamiseen. Yhteistyö on todellista ja luottamukseen perustuvaa kun riskit sekä hyödyt jaetaan yhteisesti.


Nuorten omilla ehdoilla toimiva ja omia toiveita toteuttava hanke, jossa unelmat ovat tulleet todek-si. Osoittaa rohkeutta ja ennakkoluulottomuutta uskoa nuorten osaamiseen – nuoret pystyvät kun heille annetaan aito mahdollisuus.

TOP 4. 62. Kaikille yhdistyksille palvelutuotanto ei sovi

Lopputulos ei ole aina suunnitelmien mukainen mutta kokemus voi silti olla arvokas. Myös ulkopuo-lisille lukijoille.


Asukkaat ottavat itse vastuun lastensa hyvinvoinnista – ja samalla säästyy kunnan rahoja! Palve-lujen käyttäjät tuntevat parhaiten omat tarpeensa ja toimintaympäristönsä haasteet, siksi myös parhaat ratkaisut saadaan usein käyttäjien itsensä.

TOP


Kisko-Seura on kehittänyt Mussaaren koululla kokonaiskoulupäivän mallin, jossa lapsille tarjo-taan koulupäivän jälkeen mahdollisuus leikkiin, ikätoverien seuraan sekä uusien asioiden kokei-luun tieteen, taiteen ja liikunnan aloilla. Kaikki alakoululaiset jäävät koulun päätyttyä iltapäivä-kerhoon, jonka jälkeen heidät kuljetetaan kotiin. Etenkin saariympäristössä toimintamalli on tuonut etuja eri osapuolille. Perheiden ei tarvitse kuljettaa lapsiaan iltaisin harrastuksiin kauas kunnan keskustaan eikä lastenhoitoa tarvita iltapäiväksi.

Kokonaiskoulupäivään ohjelmaa ovat järjestäneet esimerkiksi paikalliset taiteilijat ja käsityöläiset. Myös kaupungin eri hankkeita on hyödynnetty. Kisko-Seura on toiminut sisäl-löntuotannon aktiivisena etsijänä ja yhteisön voimavarojen yhteenpunojana. Kerhotoiminnan järjestäjät ovat voineet osallistua ohjelman tuot-tamiseen itselleen sopivina päivinä, vaikka vain yhden kerran, joten toimijoilta ei ole edellytetty

jatkuvaa sitoutumista. Toimintamalli on kevyt ja toimiva, ja se hyödyntää hienosti olemassa olevia voimavaroja.

Kisko-Seuralla on vastuu toiminnan koordi-noinnista ja seura järjestää kullekin iltapäivälle sisällöntuottajan eli yhdistyksen, vapaaehtoisen, yrittäjän tai muun toimijan. Kunta on tarjonnut kokonaiskoulupäivälle tilat ja koulunkäyntiavus-tajan tunteja sekä päättänyt, ettei 1. ja 2. luokka-laisilta peritä hoitomaksua. Kunnan lukukauden kustannukset palvelusta ovat olleet tuloja pienemmät, kun tuloiksi lasketaan säästöt yhte-näistetyistä koulukyydeistä sekä laskennallinen valtionosuus iltapäivätoimintaan.

Kokonaiskoulupäivän myötä Kisko-Seura on verkostoitunut lukuisten yhdistysten, vapaaeh-toisten, seurakunnan yritysten ja Salon kaupun-gin toimialojen, kuten perusopetuksen, kulttuu-ritoimen, liikuntatoimen ja iltapäivätoiminnan kanssa.

71. · Sosiaalinen innovaatio

· monialaisuus

· kouluyhteistyö

· kuntayhteistyö

· haja-asutusalueen palvelut


· koulukyytien yhtenäistäminen

Kokonaiskoulupäivä – ratkaisu oppilaiden koulukyytien yhtenäistämiseen harvaan asutuilla alueillaKisko-Seura ry

Vinkki: Kokonaiskoulupäivä olisi toteutettavissa tuottaja-vetoisen yhdistyksen toi-mesta myös muualla. Katso kuvaus tuottajan roolista käytännössä nro 50!

72. Luovan toiminnan terapeuttiset ryhmät tukena kasvatustyössä

Framil ry


· monialaisuus

· kouluyhteistyö

· kuntayhteistyö


· työpari

· lasten oppimisvaikeudet

· luova toiminta

Yhdistys on järjestänyt taiteilija-toimintatera-peutti -työparin vetämää luovaa ryhmätoimintaa päiväkoti-ikäisille ja alakoulun oppilaille, joilla on lieviä tai keskivaikeita oppimishäiriöitä. Toimin-nan tarkoituksena on tukea kehityksen haasteis-sa ja antaa lapsille mahdollisuus harjoitella heille vaikeita asioita pienessä kannustavassa ryhmässä.

Toimintamalli on osa LUOTO-konseptia eli luovan toiminnan terapeuttisia ryhmiä, joissa on kehitetty työparitoimintaa toimintaterapeuttien ja taiteilijoiden välille. Työ tukee lapsia, joilla on vaikeuksia oppimisessa ja keskittymisessä, ja ehkäisee näin yksilöterapiatarpeita. Oppilaat on valittu ryhmiin oppilashuoltotiimin, luokan-opettajien, vanhempien sekä ryhmän vetäjien yhteistyössä. Oppilaat on kartoitettu henkilö-kuntaa haastattelemalla, vanhempien ja henki-lökunnan kyselylomakkeilla ja lasten toimintaa havainnoimalla. Ryhmien ohjaamisen sujuvuutta on edistänyt se, että ryhmään on valittu saman-ikäisiä lapsia.

Toiminnassa voidaan hyödyntää eri tai-teenaloja. Forssassa toteutetussa ryhmässä on yhdistetty liikunta sekä tarkempaa käsien käyttöä ja keskittymistä vaativa toiminta. Taustalla on ollut toimintaterapeuttinen tietopohja lasten

käyttäytymisestä. Lapset hakeutuvat suuriliikkei-sen liikkumisen jälkeen hienompaa ja tarkempaa motoriikkaa vaativien tehtävien pariin luonnos-taan. Työskentelyssä käytetään erilaisia leikki- ja apuvälineitä, joita on valmistettu kierrätysmate-riaaleista. Taiteilija on tuonut työskentelyyn väli-neiden ja materiaalin käyttöön liittyvää osaamis-ta. Salossa toiminta on painottunut liikkeeseen ja tanssiin. Intuitiivisuus ja luovuus ovat tärkeässä osassa ryhmän työskentelyä.

Lapsista on tehty väli- ja loppuarvioinnit, jotka on käsitelty yhdessä vanhempien ja kas-vattajien kanssa. Lasten toiminnassa tehdyistä havainnoista ja kehityksestä on annettu tietoa vanhemmille ja kasvatushenkilökunnalle. Kasvat-tajille on annettu myös neuvoja lasten kasvun tukemiseksi arkielämässä sekä tietoa apuväli-neistä ja harrastuksista. Osalle lapsista pienryh-mätyöskentely on osoittautunut riittäväksi ja osa on ohjattu tarkempiin tutkimuksiin tai yksilöte-rapiaan. Toiminnassa on tuettu lasten vahvuuksia ja voimavaroja, mikä on vaikuttanut lasten oppi-miseen ja itsetuntoon myönteisesti. Vanhemmat ja henkilökunta ovat olleet tyytyväisiä saamaansa tukeen kasvatustyössä.

jatKuu •

Salo SaloForssa

151viii · palvelut ponnistavat monen alan YhteistYöstä150 YhdistYkset palvelemassa Yhteiskuntaa – ja toteuttamassa itseään

73. Ennakkoluuloton asenne vie ammattiteatterin uusille aloille

Lenkkiteatteri

· Monialaisuus


· työhyvinvointi

· luova toiminta

Lenkkiteatteri on vapaa ammattiteatteri, jonka periaatteena on tarjota katsojille kokonais-valtainen teatteritapahtuma. Sen lisäksi yhdistys haluaa olla läheisessä kontaktissa yleisöönsä. Nämä saavuttaakseen yhdistys suhtautuu avoi-min mielin yhteistyöhön eri alojen toimijoiden ja organisaatioiden kanssa.

Yhdistyksen näyttämö, kevät- ja kesäkaudella toimiva Tapahtumateltta, keskittyy liikunnan ja kulttuurin yhteisiin rajapintoihin. Ryhmässä on mukana teatterin taitajien lisäksi liikunnan am-mattilaisia, mutta yhteistyötä tehdään myös esi-merkiksi latuyhdistyksen kanssa. Taustalla alojen läheiseen yhteistyöhön on teatterin perustajan oma osaaminen, jossa yhdistyvät liikunta-alan yrittäjyys ja teatterialan koulutus. Sekä näkökul-ma, että ihminen on psykofyysinen kokonaisuus. Näyttelijätkin lämmittelevät ennen lavalle menoa. Keho lämmittää mielen: Lämmittelyn jälkeen katsoja on valmiimpi vastaanottamaan teatteri-kokemuksen.

Myös nuorten kanssa yhdistys on toiminut aktiivisesti. He ovat olleet muun muassa mukana toteuttamassa nuorten seksuaalikasvatushanket-ta, joka sai alkunsa Lenkkiteatterin aiemmasta produktiosta. Yhdistys järjesti nuorille draama-työpajoja päihteitä ja päihtymistä käsitelleen esityksensä yhteyteen. Nuoret ottivat puheeksi päihteisiin liittyen runsaasti aiheita jotka liittyi-vät seksuaalisuuteen ja itsemääräämisoikeuteen. Yhdistys päätti tarttua aiheeseen.

Tämä kuvaa hyvin Lenkkiteatterille ominais-ta suhtautumista tulevaisuuteen. Aktiivinen vuorovaikutus yleisön kanssa ohjaa yhdistyksen kurssia eteenpäin. Yhdistys ei pysty näkemään yhteistyötä tai yhteistyökumppania, joka ei olisi kiinnostava.

Lenkkiteatteri toteuttaa palveluita myös yrityksille. Niiden tarpeisiin on hyvin sopinut se, että yhdistys tarjoaa sekä kulttuuria että liikun-taa; tyypillinen kädenvääntötilanne yrityksissä on se, että puolet yrityksen työntekijöistä haluaisi virkistyspäivään liikuntaa, puolet kulttuuria.

Kouluyhteistyö: Yhdistys tuottaa toimintaterapeuttisesti vakuuttavaa opetusta

Toimintaterapeutilla on asiantuntemusta lapsen ke-hityksen arvioinnista, haasteista ja tukea antavista menetelmistä. Taiteilija on tuonut työskentelyyn ymmärrystä luovuudesta sekä laajentanut lasten liikunnallisen ja hienomotorisen työskentelyn mahdollisuuksia. Koulujen opetussuunnitelmissa taideaineilla on välineellinen arvonsa ja tavoitteensa sosiaalisen vuorovaikutuksen ja itsetunnon vah-vistamisessa. Niin varhaiskasvatuksessa kuin ope-tustoimessa on arvostettu taiteilija-toimintatera-peuttityöparin teoreettisesti hallittua ja jäsenneltyä, pitkäkestoista ja säännöllistä toimintatapaa. Työpari itse on kokenut yhdessä toimimisen voimavaroja ja luovuutta lisäävänä työskentelynä.

Työpari on rakentanut kouluille LUOTO-toiminta-mallin ja infopaketin toiminnan sisällöstä. Materi-aalin pohjalta opettajat voivat myös itse kehittää LUOTO-toimintamallin mukaisia oppitunteja. Tietopakettiin sisältyy: • esite jossa kerrotaan menetelmistä tunnistaa

lapsia joilla on haasteita aistitiedon käsittelyssä• ohjeita käytännön harjoitteisiin koulun arjessa • tietoa toiminnan vaikuttavuudesta• harjoituksissa käytettävää musiikkia • videoita hyvistä toimintatavoista

72.• jatKuu

Helsinki

152 YhdistYkset palvelemassa Yhteiskuntaa – ja toteuttamassa itseään 153viii · palvelut ponnistavat monen alan YhteistYöstä

74. · Monialaisuus






Katukulttuuri ja tila yhdistävät kulttuurin, liikunnan ja nuoretStreetMekka / Kööpenhamina, Tanska

StreetMekka on kulttuuritalo vanhassa teh-dastilassa Kööpenhaminassa, mikä tarjoaa tilat ja mahdollisuuksia katukulttuurille ja -liikunnalle. Uudenlaisessa kulttuuritalossa tarjotaan nuorille muun muassa katukoripalloa, streetdancea, bre-akdancea, parkouria ja DJ-koulutusta. Läheisyy-destä löytyy skeittiparkki.

Kulttuuritaloa tukevat Kööpenhaminan kaupunki, GAM3, Streetmovement, Flowdance sekä Tanskan pöytäjalkapallon lajiliitto. Kööpen-haminan kaupungin tuki kattaa vuokran sekä suurimman osan ylläpidosta. GAM3, kansain-välinen katukulttuuriin keskittynyt järjestö, vastaa toiminnan johtamisesta sekä palkkaa

työntekijät. Kaikki palkat kerätään varainhan-kinnan kautta. Kaksi yksityistä yritystä, Street-movement ja Flowdance, käyttävät StreetMekan tiloja omaan toimintaansa sillä ehdolla, että he samanaikaisesti tarjoavat StreetMekalle ilmaisia ohjaajia kulttuuritalon viikoittaisille tunneille.

StreetMekan tavoitteena on taata jokaisel-le samat mahdollisuudet aktiiviseen elämään, katsomatta ikään, sukupuoleen, sosiaaliseen luokkaan tai etniseen taustaan. Kööpenhaminan asukkaat ovat ottaneet sen omakseen: Vuonna 2011 StreetMekka äänestettiin kaupungin par-haaksi uudeksi aloitteeksi.

75. Rikastamo tähtää monialaisiin palveluihin Työ- ja elinkeinoministeriö / Luovien alojen verkosto

· Monialaisuus

· tuotteistaminen


· verkostoituminen

· tukirakenne

Luovien alojen verkoston kehittämä Rikas-tamo on nopeatempoinen valmennuskonsepti yrityksille ja yhdistyksille. Rikastamon tavoittee-na on saattaa yhteen luovien alojen osaamista muiden alojen kanssa. Mukaan voivat hakea yhdistykset ja yritykset, jotka tarvitsevat apua olemassa olevien tai uusien tuotteiden ja palve-luiden kehittämiseen ja jotka hakevat monialaisia verkostoja ja kumppaneita. Rikastamoon voivat hakea yhdistyksistä mukaan ne, jotka harjoittavat elinkeinotoimintaa.

Luovien alojen verkoston toimintaa ohjaa työ- ja elinkeinoministeriön Elinkeino- ja innovaatio-osasto. Verkosto toimii kansallisesti ja se tukee luovien alojen kehittämistä ja luovien alojen yrittäjien verkostoitumista muiden alojen kanssa. Perimmäisenä tavoitteena on elinkeinorakenteen monipuolistaminen.

Rikastamo toimii ympäri Suomen ketteräs-ti. Yhteen Rikastamo-ryhmään valitaan 5–12 yritystä/yhdistystä. Tavoitteena on, että kullakin Rikastamo-ryhmällä on teema ja tavoite, joka sitoo toimijoita yhteen. Ryhmän valmennus on

nopeatempoista ja se kestää enintään 2–3 kuu-kautta ja sisältää viisi yhteistä valmennuspäivää.

Jokaisen Rikastamo-ryhmän kokoamisessa paikallistuntemus on avainasemassa ja paikal-lisen elinkeinoyhtiön apu ja näkemys kehittä-mistarpeista ovat tärkeitä ryhmän kokoamiseksi. Ryhmät kootaan eri tavoin: joko osallistujat kutsutaan mukaan verkostojen kautta, tai heitä haetaan yleisen haun avulla. Tärkeintä on saada mukaan toimijoita, jotka sitoutuvat valmennuk-seen ja jotka aidosti haastavat itsensä toimimaan kunnianhimoisesti ja tehokkaasti monialaisessa ryhmässä.

Rikastamosta toimijat saavat tehokasta tukea ideoiden jatkojalostukseen. Sparraajat haas-tavat ja osallistavat toimijoita tavoitteellisesti ja valmennuksessa rima asetetaan korkealle. Vastaavasti Rikastamossa käytetyt valmennus- ja sparrausopit vahvistavat paikallisten elinkei-noyhtiöiden yritysneuvojien osaamista.

Monialaisuus on punottu sisään Rikastamon toimintaan. Ryhmiin valittaessa mukaan arvos-tetaan monialaisten tuotteiden ja palveluiden synnyttämisen mahdollisuutta.

154 YhdistYkset palvelemassa Yhteiskuntaa – ja toteuttamassa itseään 155viii · palvelut ponnistavat monen alan YhteistYöstä

Monialaisuus Kolmas lähde -hankkeessa on sekä rakenne että ajattelutapa. Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisoalojen taustaorganisaatioista koostuva tiimi varmistaa että monialaisuuden mahdollisuuksia hyödynnetään kehittämistyössä monipuolisesti.

Kolmas lähde -hanketta lähdettiin alusta asti tekemään tiiviisti yhdessä eikä rinnakkain. Haettiin kohtaamisia, eri näkökulmia ja niihin tutustumista. Kolmannen lähteen tilaisuuksien ja koulutusten sitkeänä tavoitteena on aina ollut tuoda yhteen kulttuuri-, liikunta- ja nuoriso-alojen toimijoita ja saada heitä kohtaamaan toisensa. Toinen näkökulma jo jokaisen alan itsestäänselvyyksien kyseenalaistamisessa on havaittu tarpeelliseksi. Aivan helppoa tämä ei ole aina ollut, mutta monialaisuudesta on koko ajan haluttu pitää kiinni.

Monialaista rakennetta toteutetaan vahvasti toiminnassa. Ohjausryhmä on koottu laajasti eri organisaatioiden ja alojen edustajista ja pilotti-hankkeiden projektipäälliköt (Katso myös taustaa Kolmas lähde -hankkeesta käytännöstä nro 67!) kootaan säännöllisesti yhteisiin suunnitteluko-kouksiin. Yhdistyskehittäjäverkoston rakentami-sessa monialaisuus ja toisilta oppiminen on ollut yksi keskeisimmistä ajatuksista. Tiimin jäsenet osallistuvat sidosryhmien tilaisuuksiin yli alojen.

Kolmannelle lähteelle monialaisuus tarkoit-taa myös kiinnostusta sosiaali- ja terveysaloja kohtaan. Tietoa ja työkaluja haetaan laajasti ja sovelletaan ristiin.

Myös Kolmannen lähteen päätösjulkaisun, jota luet paraikaa, yksi tärkeimmistä teemoista on monialaisuus. Casebookin rakenne tukee sitä, että lukija saa näkökulmia monelta eri alalta.

77.Kolmas lähde on monialainenKolmas lähde

· Monialaisuus

· verkostoituminen

· tukirakenne

76. · Monialaisuus

· kuntayhteistyö



Kaupungin ja yhdistysten yhteinen yritys Ektakompus Oy

Oulussa ratkaisuksi yhdistysten palvelutuo-tannon haasteisiin ja ikääntyvän väestön hyvin-voinnin tukemiseen löydettiin uusi yritys. Kau-punki ja 13 asukasyhdistystä perustivat yhteisen yhteiskunnallisen yrityksen nimeltä Ektakompus Oy. Nimi tulee oululaisista murresanoista ekta (aito) ja kompus (yhtymä). Yritys tarjoaa kodin-hoito-, hoiva- ja kotisairaanhoitopalveluja.

Ektakompuksen liikeideana on tuottaa arjen hyvinvointia ja kotona selviytymistä tukevia

palveluja Oulun seudun asukkaille. Yritys luottaa omistajiensa vahvuuksiin: paikallis tuntemukseen ja asiakkaiden tarpeiden tuntemiseen.

Palvelut tuotetaan ammattitaitoisen henkilös-tön avulla ja suunnitellaan yhteistyössä asiak-kaiden kanssa helposti saataviksi. Palveluiden tuottamiseen voidaan kuitenkin kytkeä myös epäedullisessa työmarkkina-asemassa olevien työpanos.

Palvelutoiminnan organisointi: Yhteiskunnallinen yritys

Ektakompuksen juridinen muoto on osakeyhtiö ja omistajina toimii 13 asukasyhdistystä ja Oulun kaupunki yhtä suurilla osuuksilla. Toiminnan lähtö-kohtana on yhteiskunnallisen hyvän tuottaminen, asiakkaan toiveita ja tarpeita kunnioittava asiakas-palvelu. Yritys ei tavoittele voittoa omistajilleen, vaan se on perustettu yhteiskunnallisen tehtävän hoitamista varten. Kannattavuuden ja vakavarai-suuden päämääränä on työllisyyden ja hyvinvoinnin lisääminen sekä yhteiskunnallisen hyvän turvaa-minen. Yhteiskunnallisena yrityksenä toimiminen tarkoittaa, että ihminen on toiminnan keskiössä sekä palvelun tuottajana että asiakkaana.

Ektakompuksen visiona on olla laajasti tun-nustettu yhteiskunnallinen yritys, joka on alansa halutuin palveluntarjoaja, merkittävä työllistäjä ja houkutteleva työpaikka monen ikäisille.

Liikkeelle lähdettiin perustamisselvitys-hankkeella, jossa selvitettiin asukastupien

toimintaa ja suunniteltiin tulevaa. Löytyi yhteinen näkemys perustaa yhteiskunnallinen yritys. Organisointimuodon taustalla oli ymmärrys yhteiskunnallisen yrityksen arvoista ja periaatteesta sekä myös liiketaloudellisen ajattelun tärkeydestä. Toiminta markkinoilla tarkoittaa, että sen pitää olla kannattavaa eli yrityksen pitää pärjätä asiakkaiden maksamilla tuotoilla. Kilpailijat määräävät pääosin hintatason johon oma toiminta pitäisi sopeuttaa.

Toiminnan käynnistyttyä asukasyhdistykset ovat luopuneet asteittain omasta palvelutoiminnasta ja siirtäneet sen yrityksen hoidettavaksi. Yhdistyk-set keskittyvät jatkossa uudenlaiseen yhdistys-toimintaan.

Ektakompusta on pidetty haluttuna työpaik-kana. Yhteiskunnallinen hyvä näkyy ja tunnetaan kokonaisvaltaisena välittämisenä, työllistämisenä ja paikallistalouden pönkittämisenä. Haasteena on lisävolyymin tarve ja kannattavuus.

Vinkki: Katso esimerk-keinä palvelutoiminnan organisoitumis muodoista käytännöt 11, 16, 45 ja 54!

Oulu

157

Case-hakemistoI Perhe voi yhdessä hyvin

1. Neuvola näkee vauvasirkuksen merkityksen perheilleMonitaideyhdistys Piste ry / RovaniemiNeuvola ohjaa perheitä mukaan yhdistyksen järjestämään vauvasirkukseen. Vauvasirkuksesta perheet saavat vauvan käsittelyvarmuutta, sosiaalisia kontakteja sekä iloa arkeen.www.pistery.org

2. Perhesähly innostaa kaikki pelaamaanHaukiputaan Heitto ry / HaukipudasPerhesähly tarjoaa mahdollisuuden vanhempien ja lasten yhteiseen ajanviet-toon ja liikkumiseen. Toiminta on myös tukenut pitkäkestoisempaa muutosta perheiden elämäntavoissa terveellisempään suuntaan. www.haukiputaanheitto.fi

3. Perinteiset leikit ja tarinat yhdistävät sukupolviaSydänmaankylän Kyläseura ry / Kärsämäki Kyläyhdistys saattaa eri sukupolvia yhteen perinteisten käsityömenetelmien, paperinukkien tekemisen ja kotiseutuun liittyvän perinnetiedon ja tarinoiden parissa. Arvostuksen osoittaminen oman kylän historialle ja yhteisille juurille vahvistaa paikalliskulttuuria.www.sydanmaankyla.fi

4. Palvelut punoutuvat perheiden päivärytmiinLahjan Tytöt ry / TurkuSeura järjestää liikuntatuokioita pienten lasten perheille arkiaamuisin ja viikonloppuisin. Iltapäivisin seura tarjoaa ohjattua liikuntaa 4-6 -vuotiaille lapsille. Arkeen sopivasti ajoitetut tuokiot aktivoivat perheitä ja vahvistavat lasten motorisia taitoja. www.lahjantytot.fi

5. Sirkus kasvattaa kriisiperheiden keskinäistä luottamustaSirkusyhdistys Magenta ry / VantaaYhdistys tarjoaa sirkusta perheille perhekuntoutuskeskuksessa. Sirkus mah-dollistaa perheenjäsenten työskentelyn yhdessä, keskinäisen auttamisen ja kannustamisen. Raskaiden perheen sisäisten asioiden vastapainoksi saadaan hyviä tuokioita.www.sirkusmagenta.fi

6. Lasten painonhallintaryhmässä sitoutetaan koko perhe mukaan muutokseenSeinäjoen Seudun Urheilijat ry / SeinäjokiSeura tarjoaa ylipainoisille lapsille ja näiden perheille liikunnallista painonhal-lintaryhmää. Ryhmässä liikutaan ja saadaan tietoa ravitsemuksesta. Perheitä on rekrytoitu mukaan kouluterveydenhuollon kautta.www.ssu-yu.fi

7. Pienet oppivat toimimaan ryhmässä vanhemman kanssaGrIFK Fotboll rf / Kauniainen Seura järjestää lapsille ja heidän vanhemmilleen yhteistä kerhoa, jossa kehi-tetään motorisia taitoja, kehon hallintaa ja -tuntemusta. Pienten lasten on helpointa aloittaa harrastus ja totuttelu ryhmässä toimimiseen oman van-hemman kanssa. Aiempaa liikuntakokemusta ei vaadita.www.grifkfotboll.fi

8. Perheentalo auttaa arjessaPelastakaa Lapset ry / JoensuuYhdistys on ollut käynnistämässä Perheentaloa, jonka tarkoituksena on tukea perheitä ja vahvistaa vanhemmuutta. Perheentalo pohjautuu yhdistysten ja yritysten yhteistyöhön sekä kaupungin tukeen. Perheentalo on kaikille avoin.www.pelastakaalapset.fi

9. Nukketeatterin taika saa huostaan otetut lapset uskaltamaanNukketeatteri Sampo / HelsinkiYhdistys on toteuttanut sijaisperheille voimauttavan nukketeatterin elämys-työpajoja. Palvelun tavoitteena on välittää elämyksiä niille, jotka muutoin helposti jäävät kulttuuritarjonnan ulkopuolelle. Perheet saavat toiminnasta positiivisia kokemuksia: Huostaan otettujen lasten itsetunto on vahvistunut ja vanhemmille on tarjoutunut mahdollisuus vertaistukeen elämäntilanteessa.www.nukketeatterisampo.fi

II Koulun arki muuttuu

10. Liikunnan osaaja koulunkäyntiavustajana ja seuran työntekijänäS-kiekko Juniorit ry ja TuTo Hockey ry / Seinäjoki ja TurkuJääkiekkoseura ja koulu palkkaavat yhdessä liikunnan ammattilaisen, joka työskentelee päivät koulussa koulunkäyntiavustajana ja illat seurassa. Yhdis-telmätyö mahdollistaa kokopäiväisen työllistymisen. Toimintatapa luo myös turvallisuutta lapsille, kun sama aikuinen on molemmissa toiminnoissa. www.s-kiekko.com | www.tuto.sporttisaitti.com | www.finhockey.fi

159158 YhdistYkset palvelemassa Yhteiskuntaa – ja toteuttamassa itseään Case-hakemisto

11. Kaverisirkus kutsuu harrastamaan Lasten ja nuorten kulttuurikeskus Pii Poo / LempääläKoulussa iltapäiväkerhona toimivaan Kaverisirkukseen houkutellaan mukaan lapset joilla ei muuten ole paljon kavereita tai harrastuksia. Toiminnalla vahvistetaan lasten vuorovaikutustaitoja ja yhteisöllisyyttä. Toiminnan tavoit-teista ja vaikutuksista keskustellaan säännöllisesti tilaavan kunnan kanssa. www.lastenpiipoo.fi

12. Liikuntakoordinaattori luo liikettä koulupäiväänHämeen Liikunta ja Urheilu ry / Hattula, Hämeenlinna, Sastamala ja VesilahtiKoulun liikuntakoordinaattori kehittää ja juurruttaa liikunnallista toiminta-kulttuuria koulun arkeen. Hän luo koulusta käsin yhteyksiä eri tason päättäjiin, yhdistyksiin ja organisaatioihin. Konkreettisimpia tuloksia ovat olleet välitun-tiliikunnan lisääntyminen sekä häiriökäyttäytymisen väheneminen.www.hlu.fi

13. Opimme kaikin aisteinSirkus Supiainen ry / OrivesiEri aistien hyödyntäminen oppimisessa auttaa monia. Englanninkieliset värit opitaan erityisluokassa paremmin luokkaan asetellun värimaailman kautta. Luovat menetelmät tarjoavat kouluihin monipuolisia työtapoja. Monien aistien kautta välittyvä tieto jää muistiin paremmin. www.supiainen.com

14. Voimisteluseurasta liikuntatunteja peruskoulun ohjelmaanOlarin Voimistelijat ry / EspooVoimisteluseura järjestää 1.-4. luokkalaisille voimistelua koulun liikuntatun-neilla. Toiminta sisältyy kaupungin kulttuuri- ja liikuntaohjelmaan. Seura on saanut toiminnasta lisää jäseniä.www.olarinvoimistelijat.fi

15. Yhteistyökumppaneiden palaute suuntaa palveluiden kehittämistäLoimaan 4H-yhdistys ry / LoimaaYhdistys toteuttaa 9. luokan oppilaille työelämään valmentavaa koulutusta. Perusteellinen palautetilaisuus yhteistyökumppaneiden kanssa parantaa palvelua ja tekee työtä näkyvämmäksi rahoittajille.www.4h.fi/loimaa

16. Liikkavälkkä tuo riemua alakoulun välitunneilleValkeakosken Haka ry / ValkeakoskiUrheiluseura järjestää ohjattua liikuntaa koulun välitunnilla ja saa liikettä pihalla toimettomana seisoviin alakoululaisiin. Liikuntavälitunti on mahdollis-tettu hyväksymällä se osaksi opetussuunnitelmaa. www.valkeakoskenhaka.fi

17. Sirkusesitys yhdistää maahanmuuttajat ja valtaväestönOulun Tähtisirkusyhdistys ry / OuluYhdessä tehdyn sirkusesityksen myötä maahanmuuttajalapset ja erityislapset tulivat uudella tavalla näkyviksi kouluyhteisössä. Sirkusopetuksen ja luokka-opetuksen yhdistäminen on kaatanut raja-aitoja ryhmien väliltä. Maahan-muuttajalasten ja valtaväestön välille on syntynyt aitoja kontakteja.www.ouluntahtisirkus.net

18. Seura harjoittaa lasten motorisia taitoja koulun liikuntatunneillaJyväskylän Voimistelijat -79 ry / JyväskyläVoimisteluseura käy usealla koululla opettamassa lapsille voimistelua ja akrobatiaa liikuntatunneilla. Seuralla on hyvä kohderyhmän tuntemus, am-mattitaitoinen ohjaaja ja palvelu on hyvin tuotteistettu.www.jyvo.fi

19. Erotuomariksi lukiokurssillaSuomen Palloliiton Tampereen piiri & Hämeen Liikunta ja Urheilu ry / HattulaJalkapalloerotuomarin kurssia tarjotaan osana lukion opetusta. Kurssilla vastataan erotuomarien puutteeseen harrastustoiminnassa, ja lukion opinto-tarjonta monipuolistuu. Kurssi tuo myös liikettä koulupäivään.www.palloliitto.fi/tampere

20. Leikkituokiot kouluissa tekevät seuran toimintaa tunnetuksiSeinäjoen Seudun Urheilijat ry / SeinäjokiKoulussa järjestettävän liikunnallisen leikkituokion kautta urheiluseura tavoit-taa laajan joukon lapsia ja sytyttää kiinnostuksen liikuntaa ja seuratoimintaa kohtaan.www.ssu-yu.fi

21. Oppilaat järjestävät konsertin itseKonserttikeskus ry / Espoo, HämeenlinnaYhdistyksen ”Oppilaat konsertin järjestäjinä” –toimintamalli osallistaa kou-lulaiset koulukonsertin tai muun kulttuuritapahtuman tuotantoon. Kokemus konsertista ei jää vain auditiiviseksi vaan nuoret pääsevät vaikuttamaan sekä tekemiseen että lopputulokseen itse.www.konserttikeskus.fi

III Kouluun mahtuu koko yhteisö

22. Robin Hoodin jalanjäljilläWAU ry / Espoo, Kauniainen, Mustasaari, Maalahti, Vöyri, Kuopio, Rovaniemi, VantaaWAU ry on hyvinvointijärjestö, joka edistää lasten ja nuorten sosiaalista hyvinvointia liikunnan avulla. Maksuttomien liikuntakerhojen muodossa järjestö liikuttaa lapsia ympäri Suomen ja kasvattaa toimintaansa uusille paikkakunnille sinnikkäästi. Yhdistys tekee myös jatkuvaa vaikuttamistyötä liikkumattomuuden vähentämiseksi.www.wau-ry.fi

23. Tuotteistaminen varmistaa sirkustunnin laadunEspoon esittävän taiteen koulu / EspooSirkustunnit kehitysvammaisille järjestetään osana heidän koulupäiväänsä ja omalla koululla, mikä säästää kuljetuskustannuksia ja aikaa. Tuotteistettu, samana pysyvä sirkustunnin rakenne tuo kehitysvammaisille lapsille turvalli-suuden tunnetta ja auttaa keskittymään. Hyvä tuotteistus myös auttaa yhdis-tystä ja opettajaa opetuksen suunnittelussa. www.esko.fi

24. Lasten liikuntakerho saa kolme yhdistystä puhaltamaan yhteen hiileenMyllykosken Pallo -47 ry, Kouvot ry & Pohjois-Kymen Liikuntayhdistys ry / KouvolaKolme liikuntaseuraa järjestää lasten liikuntakerhoa yhteisvoimin ja liikuttaa sen myötä myös niitä lapsia, jotka eivät muuten harrasta liikuntaa. Yksi seu-roista koordinoi toiminnan, toinen vastaa taloudesta ja kolmas markkinoi.www.pointkerho.fi | www.mypa.fi | www.kouvot.fi | www.pokli.fi

25. Vilkkaille erityisryhmille tarvitaan luovia ratkaisujaSorin Sirkus ry / TampereSosiaalisessa sirkustoiminnassa on kehitetty toimivia ratkaisuja siihen, miten levottomat lapset saadaan keskittymään harjoituksiin ja ryhmässä toimimi-seen. Ohjaajaparin toisiaan täydentävä ammattiosaaminen tekee mahdolli-seksi jakaa vastuita ohjaajien kesken ja jäsentää opetustilannetta.www.sorinsirkus.fi

26. Seura työllistää iltaisin, kaupunki iltapäivisinPuotinkylän Voimistelu- ja Urheiluseura Valtti ry / HelsinkiJalkapalloseura on tarttunut innokkaasti tarjottuun tilaisuuteen ja rakentanut laajan yhteistyöverkoston kaupungin kanssa. Seura joustavana yhteistyö-kumppanina on voinut viedä toimintaa sinne missä sitä on tarvittu, silloin kun sitä on tarvittu.www.valttifutis.fi

27. Jatkoaikaklubi tuo liikettä koululaisten iltapäiväänLahjan Tytöt ry / TurkuVoimisteluseura on saanut hankkeesta ponnahduslaudan uusien toimintojen kehittämiseen. Koululaisten iltapäivätoiminta on osoittautunut erityisen hyväksi tavaksi kehittää yhdistystoimintaa ja tuottaa mielekästä ohjelmaa lasten iltapäiviin.www.lahjantytot.fi

28. Idea ja aloite rumpukerhoon yhteistyöverkostostaMusiikkiopisto Musaiikki / VantaaMusiikkiopisto ja musiikinopiskelijat ovat järjestäneet rumpukerhoa alakoulu-ikäisille. Idea toimintaan tuli laajasta kuntalaisten osallisuutta ja aktiivisuutta edistävästä yhteistyöverkostosta, jossa ovat mukana muun muassa kaupunki, seurakunta, yhdistyksiä ja yrityksiä.www.musaiikki.fi | www.musiikkielamaan.fi

29. Kutsukerho kehittää motoriikkaaHämeen Liikunta ja Urheilu ry / Hämeenlinna, Hattula, Sastamala ja VesilahtiKutsukerhon periaatteella toimivassa motoriikkakerhossa kehitetään lasten motorisia taitoja. Samalla edistetään oppimisvalmiuksia ja sosiaalisia taitoja. Eri luokilta on valittu mukaan lapsia yhteistyössä opettajien, liikunnanopetta-jien sekä kouluterveydenhoitajan kanssa. www.hlu.fi

30. Lastenparlamentti kasvattaa koululaisia demokratiaanNuorten Keski-Suomi ry / JyväskyläToimintamuoto osallistaa lapsia ja nuoria sekä kasvattaa heitä demokratiaan. Jokaisesta kaupungin hallitukseen kuuluvasta puolueesta on Lastenparlamen-tissa mukana vaikuttajakummi, joka ottaa vastaan lasten ajatuksia ja antaa oppia vaikuttamisesta.www.nuortenkeskisuomi.fi

31. Temppukerho houkuttaa liikkumaanHaukiputaan Heitto ry / HaukipudasTemppukerho uutena liikuntalajina on innostanut mukaan lapsia, joita eivät perinteiset liikuntalajit kiinnosta. Puskaradio auttaa seuraa markkinoinnissa, jos toiminta on onnistunutta.www.haukiputaanheitto.fi


IV Nuoret käärivät hihat

32. Yhdistys kannustaa nuoria omaehtoiseen tekemiseenMuuramen Innola ry / MuurameYhdistys tarjoaa nuorille mahdollisuuksia järjestää haluamaansa toimintaa kuntaan. Yhdistys tuki nuoria muun muassa skeittiparkin kunnostamisessa. Projektista muodostui hieno kokemus kaikille osapuolille, ennen kaikkea nuorille.www.innola.fi

33. Liikunnasta vaihtoehto tietokoneen pelaamiseen Valkeakosken Haka ry / ValkeakoskiSeura on miettinyt kunnan kanssa, mille ryhmille liikunnasta erityisesti olisi apua. Kaksi kohderyhmää valikoitui ylitse muiden. 5.–7. luokkalaisille pojille seura tarjoaa liikunnasta harrastusta tietokoneen pelaamisen rinnalle. Pe-ruskoulun päättäneitä nuoria seura liikuttaa heidän omien laji-ideoidensa muodossa.www.valkeakoskenhaka.fi

34. 4H-yhdistys valmentaa kesätöihinHämeenlinnan 4H-yhdistys ry / HämeenlinnaDuuniklubi on koululla järjestettävä kerho joka valmentaa yläkoululaisia työelämään. Kerho tarjoaa eri ikäisten ja -taustaisten ohjaajien vetämänä tietoa käytännönläheisistä asioista, kuten verokortin käyttämisestä. Toimin-nalliset menetelmät, esimerkiksi työhaastattelujen harjoittelu, mahdollistavat kokemuksen keräämisen tulevaisuutta varten.hameenlinna.4h.fi

35. Minkä värinen on meri sinun maassasi?Mediakasvatuskeskus Metka ry / Helsinki, Espoo, Vantaa, Tampere, Turku, KotkaYhdistys on järjestänyt maahanmuuttajaryhmille digitarinatyöpajoja, jois-sa osallistujat kokoavat audiovisuaalisen median keinoin tarinan omista kokemuksistaan. Työmenetelmän tavoitteena on tukea maahanmuuttajien sopeutumista, nuorten omaa tekemistä ja luovaa toimintaa sekä ehkäistä syrjäytymistä. www.mediametka.fi/maailmanpiiri

36. Draaman eväillä työnhakuunKokkolan 4H-yhdistys ry / KokkolaYhdistys tarjoaa nuorille työelämään valmentavaa koulutusta. Toiminnallisille opetusmenetelmille perustuva malli pitää sisällään muun muassa draa-matyöskentelyä työnhakutilanteesta. Nuoret ovat saaneet palvelusta hyviä valmiuksia työnhakuun.www.kokkola.4h.fi

37. Miten saada nuoret mukaan palveluihin?Suomen Taiteilijaseura, Suomen Säveltäjät ry, Taide- ja kulttuurialan ammattijärjestö TAKU ry / Helsinki, Espoo, Kauniainen, Nurmijärvi, Jämijärvi, KankaanpääKolmio-pilottihankkeessa on tehty työtä sen pohtimiseksi, miten kohderyhmä 13-16-vuotiaat nuoret saataisiin mukaan kulttuuripalveluihin. Erityisesti ne nuoret, joilla ei ole kulttuuriharrastustaustaa. Työ vaatii ymmärrystä nuorten elämästä sekä erilaisten olemassa olevien yhteistyöverkostojen ja kanavien hyödyntämistä palvelujen markkinoinnissa.kolmio-projekti.blogspot.fi | www.artists.fi | www.composers.fi | www.taku.fi

38. Yhdistyksen ja kaupungin toimiva yhteistyö heijastuu myös nuorten toimintaanOtsolan Kannatusyhdistys ry / PoriYhdistys on kehittänyt kaupungin kanssa nuorille toimintaa, jonka sisältöön he saavat itse vahvasti vaikuttaa. toiminnassa olennaista on aikuisen läsnäolo ja ohjaus, nuorten henkilökohtainen tukeminen, nuorten vertaistuki sekä ryhmänä toimiminenwww.otsola.net

39. Lähiön lapsille ja nuorille sirkus on säännöllinen harrastusSirkusyhdistys Magenta ry / Helsinki ja VantaaNoin 50 lasta ja nuorta käy viikoittain sirkustunneilla kehittämässä omia vah-vuuksiaan ja oppimassa toimimaan osana ryhmää. Kerhon myötä he saavat vahvan kokemuksen osallisuudesta yhteiskuntaan. www.sirkusmagenta.fi

V Kulttuuri ja liikunta auttavat työyhteisöä oppimaan

40. Sykevälimittauksessa muistetaan myös henkinen hyvinvointiJoensuun Kataja ry - yleisurheilujaosto / JoensuuSeuran pitkäkestoiseen työhyvinvointipalveluun valikoidaan mukaan ne työntekijät, joiden testitulokset ovat huolestuttavimpia johtuen huonosta kunnosta, ylipainosta, stressistä tai sairauslomapäivien määrästä. Seuran palvelutoiminta vahvistaa myös ennaltaehkäisevän junioritoiminnan mahdol-lisuuksia.www.katajayu.fi

41. Nykytanssi tarjoaa irtioton arjen rutiineistaSisä-Suomen tanssin aluekeskus / TampereYhdistyksen tarjoamien työhyvinvointipalveluiden toteutuksessa hyödynne-tään tanssitaiteilijoiden ominta osaamista. Myyntivaltteina ovat erityisesti palveluiden lyhytkestoisuus ja helppo toteutettavuus: Palvelu toteutetaan asiakkaan oma omassa työympäristössä. www.sisasuomentanssi.fi

42. Joukkuehenkeä kunnan työntekijöilleHIFK Soccer ry / HelsinkiUrheiluseura on järjestänyt kunnan työntekijöille jalkapallokoulua. Pelaaminen on nostattanut yhteisöllisyyden tunnetta sekä kehittänyt osallistujien fyysistä kuntoa, koordinaatiokykyä ja taitoja jalkapallossa. Seura-kuntayhteistyön hyvät mallit leviävät oikein valitun mediakanavan kautta.www.hifksoccer.fi

43. Taide kehittää työyhteisön dynamiikkaaKulttuuriyhdistys Sikuri / HelsinkiKulttuuriyhdistys tarjoaa työyhteisöille palveluja, jotka tähtäävät yhteisön dynamiikan ja yhdessä toimimisen parantamiseen. Taiteen eri lajit ja eri alojen ammattilaiset yhdistyvät palveluntuotantoverkostoksi. www.duunimuusa.fi

44. Jalkapalloseurat liikuttavat työyhteisöjä monin eri tavoinSuomen Palloliitto ry / Imatra, Seinäjoki, Hämeenlinna, Muurame, Kouvola, Tampere, Pietarsaari, Ylivieska, Rauma, Helsinki, Järvenpää, TurkuSuomen Palloliiton pilottihankkeessa 14 seuraa kehitti kolmen vuoden ajan työhyvinvointipalveluja. Palveluista muodostui seuroille luonteva yhteistyön tapa. Seurojen yhteistyökumppanien verkostot ovat usein jo valmiiksi laajoja.www.palloliitto.fi | www.palloiluesr.fi

45. Talviuinti luo kestävyyttä stressiä vastaanAvantouintiseura Kuutti ry / KokkolaAvantouintiseura on tarjonnut vapaaehtoisvoimin palveluita työyhteisöille. Palvelumalli pitää sisällään tietoa ja ohjattuja uintikertoja. Palvelu kannustaa työyhteisön jäseniä omaehtoiseen harrastamiseen.www.kuutit.fi | www.suomenlatu.fi

46. Jäähallin tyhjät vuorot sytyttivät palveluideatJuniori-Kalpa ry / KuopioJäähallin tyhjille päivävuoroille on kehitetty monipuolista käyttöä työpaikka-liikunnan ja virkistyspäivien muodossa. Aikuisliikuntapalveluiden kysyntä on kasvussa. Myös elämyspalvelut kiinnostavat, erityisesti miehiä. www.juniorikalpa.fi

47. Kinesteettiset kielityöpajat työyhteisöilleZodiak – Uuden tanssin keskus ry / HelsinkiYhdistyksen kielityöpajoissa yhdistyvät kielen ja kulttuurin opiskelu sekä nykytanssi. Liikkeen varjolla tehty harjoittelu kannustaa uskallukseen ja kokeiluun sekä huomioi erilaiset oppijat. Palvelulla on paljon annettavaa myös työyhteisöille, jotka jo nyt painivat monien kielten ja kulttuurien tuomien haasteiden parissa.www.zodiak.fi

48. Taukoliikuntatuokio auttaa istumatyötä tekeviäValkeakosken Haka ry / ValkeakoskiSeura järjestää työpaikkaliikuntaa kahdessa tehtaassa. Liikuntatauot ovat lyhyitä ja kohdistuvat istumatyötä tekeville. Palvelu ovat olleet suosittuja ja poikineet myös työnantajan tarjoaman jatkoliikuntaryhmän. www.valkeakoskenhaka.fi

49. Miesten Metrikerhossa panostetaan yhteishenkeenRuokolahden Raju ry / RuokolahtiMiesten metrikerho on painonhallintaryhmä miehille. Ryhmässä kuntoillaan, pudotetaan painoa ja luodaan yhteishenkeä. Kunnan kanssa tehty suunnitte-luyhteistyö mahdollistaa palvelun kohdistamisen suoraan asiakkaiden tarpei-siin. Seuran kevyet palvelut täydentävät kunnan terveydenhuoltoa. www.ruokolahdenraju.fi

VI Ikääntyneet eivät ole yhtenäinen ryhmä

50. Kummitaiteilija tuo virkistystä vanhuksilleLäntisen tanssin aluekeskus / TurkuKummitaiteilija työskentelee kuukausipalkkaisesti vanhuspalveluyksiköissä. Toiminta aktivoi vanhuksia ja lisää heidän osallisuuttaan. Työ sopii hyvin taiteilijoille, jotka haluavat myös pitää yllä omaa taiteellista työskentelyään. Taiteilija voi toimia vanhusyksikössä välillä intensiivisemmin ja välillä taukoa pitäen. Toimintaa koordinoi tuottaja. www.l-tanssi.fi

51. Ikäihmisten telinevoimistelun vaikuttavuudesta on tutkittua näyttöäJyväskylän Voimistelijat -79 ry / JyväskyläIkämoto on yli 65-vuotiaille suunnattu telinevoimisteluryhmä, johon on yhdistetty liikunnan terveydellisten vaikutusten tutkimusta Jyväskylän yliopis-tossa. Ryhmän vanhimmat osallistujat ovat 80-vuotiaita. Tulokset ovat olleet huikeita.www.jyvo.fi

52. Elämysmatkalaukut kiertävät laitoksiaSalon taiteilijaseura ry / SaloElämysmatkalaukuiksi kutsutaan toimintaa, jossa taiteilija luo vanhusten toimintaympäristöön erilaisin aistein koettavia asioita. Toimintakykyään menettäneet vanhukset voivat katselemalla ja koskettamalla aistia uusia asioita lähellään. Taide on luonut yhteyttä osastoilla asuvien, työskentelevien ja vierailevien välille.www.salontaiteilijaseura.fi


53. Viriketoiminta tukee muistihäiriöisten hyvinvointiaPyhäjärven Nuorisoseura ry / PyhäjärviPerinneviriketoiminnan palvelumallissa järjestetään ikääntyneille muisteluun ja perinteisiin pohjautuvaa osallistavaa pienryhmätoimintaa. Rauhallinen, vii-pyilevä ja aisteja virittelevä muistelu tukee vanhuksen identiteettiä ja tuottaa onnistumisen kokemuksia.www.pyhajarvennuorisoseura.com

54. Heinän niitto herättää muistojaValoAurinko ry / TurkuYhdistys tarjoaa vanhuksille räätälöityjä mediasisältöjä. Nojatuolimatkat-palvelukokonaisuus pitää sisällään monta lyhytelokuvaa eri aiheista. Elokuvien subjektiivisen kuvakulman tavoitteena on osallistujien liikemuistin herättä-minen ja toimintahalun aktivointi. Asiakkaan kokonaisvaltainen kokemuksen havainnointi toimii apuna palvelun kehittämisessä. www.valoaurinko.net

55. Edustuspelaaja jumppauttaa ikäihmisiäFC Haka ry / ValkeakoskiJalkapalloseuran edustusjoukkueen pelaaja vetää päätyönsä eli pelaamisen ohessa erilaisia kaupungin liikuntaryhmiä ikääntyneille. Kaupunki saa rau-taisen ammattilaisen päivittäisen työnsä avuksi, seura saa kokopäivätyön työntekijälleen ja pelaaja saa osaamisensa laajempaan käyttöön.www.fchaka.fi

56. Myrskystä kaikuu tarinaTaiteen edistämisen yhdistys Myrskynsilmä ry / HelsinkiMyrskyryhmä vie tanssitaidetta sairaaloihin ja vanhainkoteihin. Teokset tehdään sellaisiksi, että ne sopivat hoitolaitosten tiloissa esitettäviksi sekä nykytanssia ensi kertaa katsoville. Myrskyryhmälle vuorovaikutus on taiteen tekemisen keskeisimpiä elementtejä. Tanssi ja muut taidemuodot aktivoivat muistisairaita ja muun muassa aivoverenkierron ongelmista toipuvia ihmisiä hyvin.www.myrskyryhma.info

57. Jalkapalloseura vie liikuntaa palvelukeskuksiinGrlFK Fotboll rf / KauniainenSeura tarjoaa liikunnanohjausta ikäihmisten palvelukeskuksiin. Työhön on yhdistetty myös avustamista ikäihmisten ruokailussa ja liikuntakaverina. Toiminta on kehittänyt ikääntyneiden toimintakykyä.www.grifkfotboll.fi | www.palloiluesr.fi

58. Korvarunossa vanhuksesta tulee tekijäTurun Sanataideyhdistys ry / TurkuYhdistyksen sanataiteilijat toteuttavat Korvarunot-menetelmää vanhusten parissa. Korvarunossa vanhuksesta tulee tekijä, subjekti. Ihmisten puheesta ja tavasta ilmaista itseään syntyy kollektiivisesti rakennettu runo. Palvelussa huomioidaan vanhuksen elämänhistoria ja persoona. Menetelmä on sovellet-tavissa kaikenkuntoisille.kratti.wordpress.com

59. Lähikulttuuripalvelut tulevat vanhuksen tyköKisko-Seura ry / SaloYhdistys tarjoaa ikäihmisten hoitoa tukevia kulttuuripalveluja hyödyntäen paikallisia voimavaroja. Yhdistys valvoo kaupungin omistamaa kotiseutumu-seota ja hyödyntää museosta ja vapaaehtoisilta lainattuja esineitä vanhusten muistelutoimintaan. Muistelutoiminnassa vanhus kohdataan ihmisenä eikä vain hoidon kohteena. www.kiskoseura.fi

60. Ikäsirkuksessa koetaan hetkessä olemisen iloaLasten ja nuorten kulttuurikeskus Pii Poo / LempääläSirkus tuo laitoksessa asuville vanhuksille kulttuuria ja hauskanpitoa arkeen. Harjoitteissa vanhusten huomio keskitetään liikkeeseen ja tasapainoon sekä katseen ja käsien yhteispeliin. Toiminta antaa myös hoitajan ja vanhuksen nähdä toisensa uudessa valossa. Hoitohenkilöstön valmentaminen etukäteen on merkittävä osa toiminnan onnistumista. www.lastenpiipoo.fi

61. Taiteilijan rooli muuttuu hyvinvointityössäHymykuopat-pilottihanke, Salon kaupungin kulttuuritoimi / Salo, Turku, Kouvola, Hankasalmi ja ForssaHymykuopat-pilottihanke kehitti kulttuurialan yhdistysten ja kuntien kumppanuutta. Hankkeessa huomattiin paljon muutoksia taiteilijan roolissa hänen tehdessään hyvinvointityötä. Hyvinvointityössä taiteilija on puitteiden rakentaja, joka ammattitaidollaan tukee kohderyhmän omaa luovuutta ja voimavaroja.www.salo.fi/hymykuopat

VII Hanke mahdollistaa mahdottoman kokeilun

62. Kaikille yhdistyksille palvelutuotanto ei soviKaksi esimerkkiä yhdistyksistä, joissa yhdistyksen tai seuran johdon tahtotila muuttuu kesken palvelutoiminnan kehitystyön. Ydinhenkilöiden motiivina on esimerkiksi kulttuurin puolella taiteellinen toiminta tai liikunnassa valmennus-toiminta, eikä aitoa kiinnostusta laajempaan yhteiskunnalliseen toimintaan ole.

63. Aleneva palkkatuki kannustaa viemään hanketuloksia käytäntöönSuomen Palloliitto ry / Imatra, Seinäjoki, Hämeenlinna, Muurame, Kouvola, Tampere, Pietarsaari, Ylivieska, Rauma, Helsinki, Järvenpää, TurkuPalloliiton pilottihankkeessa maksettiin mukana oleville seuroille suunnattu palkkatuki alenevasti. Tämä motivoi seuroja kehittämään palvelutoimintaansa aktiivisesti.www.palloliitto.fi

64. Kuinka mitata hyvinvointipalveluiden vaikuttavuutta?Vaikuttava sirkus –pilottihanke, Tampereen yliopiston Tutkivan teatterityön laitos / Tampere, Rovaniemi, Lempäälä, Oulu, Vantaa, TurkuHyvinvointipalveluiden vaikuttavuuden mittaaminen on ajankohtainen haaste monelle. Vaikuttava sirkus –hankkeessa on paneuduttu vaikuttavuuden mittaamiseen yhdistyksissä. Eri kohderyhmille kannattaa esimerkiksi yhdis-tyksessä luoda omat kyselylomakkeet, ja lomakkeissa kannattaa huomioida kullekin vastaajaryhmälle sopiva kysymysten muoto ja kieliasu. www.vaikuttavasirkus.fi

65. Seurakehittäjä sparraa seurojaPohjanmaan Liikunta ja Urheilu ry / Ruokolahti, Seinäjoki, Forssa, Jyväskylä, Kouvola, Kotka, Valkeakoski, Haukipudas, Kalajoki, Heinola, Sysmä, Pori, Espoo, TurkuManner-Suomen Liikunnan kehittämishankkeessa hyödynnettiin seurakehit-täjiä aktiivisesti. Seurakehittäjät auttoivat hanketyöntekijöiden toimenkuvan luomisessa ja rekrytoinnissa, ja järjestivät hankkeen aikana palvelutoimintaa tukevia koulutuksia. Palvelutoiminnan integrointi osaksi luontaista toimintaa onnistui hyvin. www.plu.fi

66. Projektipäällikkö tukee yhdistystä kuntaneuvotteluissaLapin Nuorison Liitto ry / Alavus, Jyväskylä, Rovaniemi, Tornio, Kärsämäki, Pudasjärvi, Pyhäjärvi, HollolaLapin Nuorison Liiton pilottihankkeessa projektipäällikkö oli mukana 11 yhdis-tyksen kuntaneuvotteluissa alussa, keskivaiheessa ja toimintaa arvioitaessa. Yhdistykset arvostivat projektipäällikön tukea paljon ja kokivat sen lujittaneen heidän kuntayhteyksiään.www.lnl.fi

67. Hanke suunnitellaan yhdeksi kokonaisuudeksiKolmas lähdeKolmas lähde suunnittelee eri toiminnot linkittymään toisiinsa tiiviisti. Esi-merkiksi hankkeen yhdistyskehittäjä –valmennuksen osallistujat harjoittelivat sparraamista samaan aikaan käynnissä olevan Polku-koulutuksen osallistujien kanssa, jotka olivat yhdistysten käytännön työntekijöitä. Toiminta auttoi molempia kehittymään omassa toiminnassaan.www.kolmaslahde.fi

68. Jokaisen osaaminen yhteiseen käyttöönNuorten Keski-Suomi ry / JyväskyläYhdistys on kehittänyt toimintamallin, jossa työstetään yhteisesti tiettyä ajan-kohtaista asiaa eri näkökulmien ja osaamisten kautta. Suunnittelutuokiot ovat aina hyvin osallistavia ja useimmiten toiminnallisia. Yhdistyksessä on paljon harjoittelijoita, joten tuokiot nähdään myös hyvinä oppimisen paikkoina heille. www.nuortenkeskisuomi.fi | www.nuortenakatemia.fi

69. Viikottainen iltapäiväpalaveri on kannattava sijoitusKolmas lähdeKolmannen lähteen tiimi koostuu viidestä henkilöstä kolmessa eri organi-saatiossa. Tiimi kokoontuu kerran viikossa iltapäivän kestävään palaveriin. Työajankäytöllisesti tämä on suuri satsaus, mutta osoittautunut kannattavaksi sijoitukseksi. Kokousten pääasiat suunnitellaan hyvissä ajoin tiimiaikatauluun.www.kolmaslahde.fi

70. Raportti joka sirkustunnin jälkeenSosiaalinen Sirkus –pilottihanke, Tampereen yliopiston Tutkivan teatterityön laitos / Tampere, Lempäälä, Orivesi, Oulu, Vantaa, Helsinki, EspooSosiaalisen sirkuksen pilottihanke laittoi hanketyöntekijänsä kirjoittamaan raportin jokaisen opetuskerran ja kuukauden jälkeen. Raportointi oli työlästä, mutta muodosti vankan pohjan Sosiaalisen sirkuksen hyvien käytäntöjen oppaalle, joka julkaistiin hankkeen lopussa. Opas on herättänyt laajaa kiinnos-tusta ulkomaita myöten.www.vaikuttavasirkus.fi

VIII Palvelut ponnistavat monen alan yhteistyöstä

71. Kokonaiskoulupäivä – ratkaisu oppilaiden koulukyytien yhtenäistämiseen harvaan asutuilla alueillaKisko-Seura ry / Salo Yhdistys on kehittänyt mallin, jossa oppilaat jäävät koulupäivän jälkeen iltapäiväkerhoon, jonka jälkeen heidät kuljetetaan yhtenäistetyllä kyydillä kotiin. Yhdistys koordinoi iltapäiväkerhoihin tiede-, taide- tai liikuntasisäl-töistä toimintaa lähiyhteisöstä. Kunta on saanut säästöjä koulukuljetusten yhdenmukaistamisen kautta.www.kiskoseura.fi

72. Luovan toiminnan terapeuttiset ryhmät tukena kasvatustyössäFramil ry / Forssa ja SaloTaiteilijan ja toimintaterapeutin yhteistyöllä puututaan päiväkoti-ikäisten ja alakoululaisten lasten lieviin oppimishäiriöihin. Oppilaat valitaan mukaan oppilashuoltotiimin, luokanopettajien ja vanhempien yhteistyöllä. Toiminnalla ehkäistään yksilöterapiatarpeita.www.framil.fi


73. Ennakkoluuloton asenne vie ammattiteatterin uusille aloilleLenkkiteatteri / HelsinkiLenkkiteatteri tekee yhteistyötä monenlaisten toimijoiden kanssa yli alojen. Yhdistyksen toiminnassa liikunta, kulttuuri ja nuorten kanssa tehtävä työ sulautuvat yhteen luontevasti. www.lenkkiteatteri.fi

74. Katukulttuuri ja tila yhdistävät kulttuurin, liikunnan ja nuoretStreetMekka / Kööpenhamina, TanskaStreetMekka on kulttuuritalo, jossa tarjotaan nuorille muun muassa katuko-ripalloa, streetdancea, breakdancea, parkouria ja DJ-koulutusta. StreetMekan tavoitteena on taata jokaiselle samat mahdollisuudet aktiiviseen elämään, katsomatta ikään, sukupuoleen, sosiaaliseen luokkaan tai etniseen taustaan.streetmekka.dk

75. Rikastamo tähtää monialaisiin palveluihinTyö- ja elinkeinoministeriö / Luovien alojen verkosto / koko SuomiRikastamo-toimintamalli ruokkii eri alojen yhteistyötä ja monialaisten tuottei-den ja palvelujen synnyttämistä. Rikastamo on helposti toteutettavissa uusilla paikkakunnilla.www.luovasuomi.fi/verkosto/luovienalojenverkosto

76. Kaupungin ja yhdistysten yhteinen yritys Ektakompus Oy / OuluOulussa yhteiskunnallinen yritys Ektakompus vastaa yhdistysten palvelu-tuotannon haasteisiin ja ikääntyvän väestön arjen hyvinvoinnin tukemiseen. Yrityksen perustivat 13 asukasyhdistystä ja Oulun kaupunki. Yhteiskunnallisena yrityksenä toimiminen tarkoittaa, että yritys on perustettu yhteiskunnallisen tehtävän hoitamista varten eikä yritys tavoittele voittoa omistajilleen. Ihminen on toiminnan keskiössä sekä palvelun tuottajana että asiakkaana.www.ektakompus.fi

77. Kolmas lähde on monialainenKolmas lähde Kolmas lähdekin on oiva esimerkki kulttuuri-, liikunta- ja nuorisoalojen yhteis-työstä. Monialaisuus on ollut hankkeelle alusta saakka olennainen teema. www.kolmaslahde.fi

CASEBOOK Yhdistykset palvelemassa yhteiskuntaa - ja toteuttamassa itseään. Kolmas lähde

Documents

Transcript of CASEBOOK Yhdistykset palvelemassa yhteiskuntaa - ja toteuttamassa itseään. Kolmas lähde