Käänteiset infrastruktuurit ja integroiva infrastruktuuripolitiikka

27
Käänteiset infrastruktuurit ja integroiva infrastruktuurip olitiikka Abstract Ari-Veikko Anttiroiko & Ossi Heino Kuntien vastuulla olevan paikallisen infrastruktuurin kehittämisessä on taloudellisten raamien tiukentuessa nostettu esiin kysymys siitä, mikä rooli ns. käänteisillä infrastruktuureilla ja niiden osalta nimenomaan yhteisöjen omaehtoisesti rakentamilla pienoisinfrastruktuureilla voisi olla paikallisten perusrakenteiden kentässä. Tarkastelemme tässä artikkelissa tätä kysymystä Ikaalisten vesiosuuskuntien kehityksen valossa. Käänteiset infrastruktuurit tuovat haja-asutusalueiden perusrakenteiden rakentamiseen ja

Transcript of Käänteiset infrastruktuurit ja integroiva infrastruktuuripolitiikka

Kaumlaumlnteisetinfrastruktuuritja integroivainfrastruktuuripolitiikka

AbstractAri-Veikko Anttiroiko amp Ossi Heino

Kuntien vastuulla olevan paikallisen infrastruktuurin kehittaumlmisessaumlon taloudellisten raamien tiukentuessa nostettu esiin kysymys siitaumlmikauml rooli ns kaumlaumlnteisillauml infrastruktuureilla ja niiden osaltanimenomaan yhteisoumljen omaehtoisesti rakentamillapienoisinfrastruktuureilla voisi olla paikallisten perusrakenteidenkentaumlssauml Tarkastelemme taumlssauml artikkelissa taumltauml kysymystauml Ikaalistenvesiosuuskuntien kehityksen valossa Kaumlaumlnteiset infrastruktuurittuovat haja-asutusalueiden perusrakenteiden rakentamiseen ja

yllaumlpitoon kustannustehokkaita ja joustavia ratkaisuja mutta niidenhyoumldyntaumlminen ja jatkuvuuden turvaaminen edellyttaumlvaumlt samallakuitenkin niiden asianmukaista integrointia kunnalliseeninfrastruktuuripolitiikkaan

JohdantoIhmisyhteisoumljen kehittyminen on edellyttaumlnyt asumistamateriaalivirtoja liikkumista viestintaumlauml ja yhteisoumlllisten toimintojentoteuttamista tukevia perusrakenteita joihin viitataan kaumlsitteellaumlinfrastruktuuri Naumlmauml modernin yhteiskunnan perusrakenteet ovatsyntyneet laumlnsimaissa alueellisesti kattavina jaumlrjestelminauml 1800-luvun puolivaumllistauml laumlhtien Niiden synnyn taustalla oli naumlkemyskaupungeista rationaalisesti hallittavina aluekokonaisuuksina osanavaltiollista hallintajaumlrjestelmaumlauml Naumlin kotitaloudet liitettiin kattaviinviestintauml- viemaumlri- ja energiajaumlrjestelmiin sekauml muihin vastaaviinverkostoihin joita tuotettiin varsinkin toisen maailmansodan jaumllkeenkaikkia kansalaisia palvelevina julkishyoumldykkeinauml taiuniversaalipalveluina Viime vuosikymmeninauml infrastruktuurit ovatalkaneet kuitenkin hajautua globalisaation yksiloumlllistymisen jayksityistaumlmiskehityksen myoumltauml Ehkauml kaikkein tunnusomaisin piirretaumlssauml kehityksessauml on julkisena hyoumldykkeenauml pidetyninfrastruktuurin kaupallistuminen mikauml on tuottanut eriarvoistavaakaupunkikehitystauml (Edwards 2003 2-9 Graham Marvin 2001 185-191Lehtonen 2006 17-18)

Edellauml mainittu hajautumiskehitys on muuttanut kuvaa julkisensektorin roolista infrastruktuurin rakentajana ja yllaumlpitaumljaumlnauml Taumlllemuutokselle ovat luoneet otollista maaperaumlauml yleinen julkiseensektoriin kohdistettu kritiikki julkisen talouden rahoitusongelmat

sekauml jo vuosikymmeniauml kaupunkeja vaivanneet infrastruktuurinrakentamisen ja yllaumlpidon ongelmat Yhteiskunnallisessakeskustelussa on alettu avoimesti etsiauml vaihtoehtoja julkisin varoinrakennetuille ja yllaumlpidetyille infrastruktuureille Keskustelussaeniten esillauml ollut teema on yksityisen sektorin mukaantuloinfrastruktuurien rahoitukseen rakentamiseen ja yllaumlpitoonerilaisten kumppanuusmallien muodossa Yleensauml taumlllaisetkumppanuushankkeet ovat mittavien investointien ja integroinninkautta osa kattavaa infrastruktuurijaumlrjestelmaumlauml (Arauacutejo et al 2010Hammami et al 2006) Taumlhaumln vaihtoehtojen kenttaumlaumln voidaan kuitenkinsisaumlllyttaumlauml myoumls sellaisia omaehtoisia jaumlrjestelmiauml jotka ovatsyntyneet aikanaan kollektiivisten toimien tuloksena tilanteessajossa julkinen sektori ei ollut vielauml laajentunut nykyiseen muotoonsatai jossa se ei ole kyennyt tuottamaan paikallisyhteisoumln taikaumlyttaumljaumlkunnan tarvitsemaa infrastruktuuria Taumlllaisia ovat meillaumlSuomessa olleet aikanaan mm viljamakasiinit ja manttaalikuntienrakentamat ja yllaumlpitaumlmaumlt laitokset Myoumlhemmin vastaavia paikallisiaja alueellisia perusrakenteita ovat tuottaneet esimerkiksi energia-vesi- ja tieosuuskunnat

Tarkennamme edellauml hahmoteltua muutoskuvaa tarkastelemalla sitaumltuoreessa kansainvaumllisessauml keskustelussa kaumlyttoumloumlnotetulla kaumlsitteellaumlrdquokaumlaumlnteinen infrastruktuurirdquo (Egyedi et al 2012 Egyedi et al 2012 Egyedi etal 2007) Kyse on paikallisin voimin rakennetuista jaumlrjestelmistauml jotkavoivat olla yhtauml hyvin kaumlyttaumljauml- ja yhteisoumllaumlhtoumlisiauml kuinmarkkinaehtoisiakin (Egyedi Mehos 2012 Ornetzeder Rohracher 2006Ruostetsaari 1998) Kiinnostuksemme kohdistuu nimenomaanpaikallisesti rakentuviin yhteisoumlllisiin infrastruktuureihin jotka ovatpalveluina usein niin sanottuja luonnollisia monopoleja Taumlmauml antaamahdollisuuden tarkastella paikkaan sidotun yhteisoumln omaehtoisiapyrkimyksiauml pienoisinfrastruktuurin rakentamiseksi Samalla nouseevaumlistaumlmaumlttauml kysymys siitauml miten naumlmauml yhteisoumllliset ratkaisut

nivoutuvat osaksi kattavia teknisiauml jaumlrjestelmiauml rakentaneidenkuntien infrastruktuuripolitiikkaa

Tutkimustehtaumlvaumlmenetelmauml ja aineistoPerinteiset infrastruktuurit ovat rakentuneet yksityisen ja julkisensektorin tuottamina teknisinauml jaumlrjestelminauml joiden tehtaumlvaumlnauml on ollutjoko tuottaa voittoa omistajilleen laajentamallainfrastruktuuripalveluja (Hughes 1989) tai tarjoamallauniversaalipalveluja kansalaisille toimivan yhteisoumlelaumlmaumln jaalueellisen tasa-arvon nimissauml (Torrisi 2009) Yhteiskunnassa onkuitenkin aina katvealueita joihin sen enempaumlauml yksityinen kuinjulkinenkaan sektori ei rakenna infrastruktuureja Taumlmauml johtuuyleensauml yhdyskunnan syrjaumlisestauml sijainnista ja investointeihin naumlhdenriittaumlvaumln kaumlyttaumljaumlmaumlaumlraumln puutteesta Vastauksena taumlhaumln ongelmaanmonet paikallisyhteisoumlt ovat toteuttaneet infrastruktuurihankkeitajotka edesauttavat infrastruktuuripalvelujen laajentumista haja-asutusalueille Teoreettisesti kiinnostavaa taumlssauml on se miten kylienja kaupunginosien asukkaat ryhtyvaumlt organisoimaan taumlllaisiarakenteita ja millaiseksi niiden hallinta lopulta muodostuu Otammetaumlssauml artikkelissa taumlhaumln kysymykseen systeemiteoriasta johdetunnaumlkoumlkulman jonka ydinkaumlsitteenauml on itseorganisoituminen

Tarkastelemme kaumlsillauml olevassa artikkelissa vesiosuuskuntiaasukkaiden itseorganisoitumisen muotona ja niiden suhdettatoimintoja integroivaan kunnalliseen infrastruktuuripolitiikkaanKaumlsittely jakautuu kolmeen osaongelmaan Aluksi tarkastelemmepienoisinfrastruktuureja kompleksisten sopeutumiskykyisten

jaumlrjestelmien naumlkoumlkulmasta kiinnittaumlmaumlllauml paumlaumlhuomionitseorganisoitumiseen Teoreettisen tarkastelun tehtaumlvaumlnauml onvalottaa niitauml yleisiauml jaumlrjestelmaumlominaisuuksia joita taumlllaisiinomaehtoisesti rakentuviin perusrakenteisiin on liitettaumlvissauml Toisenatehtaumlvaumlnauml on kuvata empiirisesti niitauml vesiosuuskuntien prosessejajotka ilmentaumlvaumlt itseorganisoitumisen kannalta kriittisiauml piirteitaumlTaumlllaisia ovat vesiosuuskuntien perustamisen syyt operoinninyleisperiaatteet ja toiminnan jatkuvuuden edellytykset Kolmantenakysymyksenauml tarkastelemme lyhyesti sitauml miten omaehtoisestirakennetut pienoisinfrastruktuurit suhteutuvat kuntieninfrastruktuuripolitiikkaan ja infrastruktuurin hallintaan

Empiiriseksi tutkimuskohteeksi olemme valinneet Ikaalistenvesiosuuskunnat jotka tuottavat vesihuoltopalveluja kaupungin haja-asutusalueella Tutkimusstrategiana kyseessauml on tapaustutkimusjolle on tunnusomaista pyrkimys tuottaa tietoa erityisistauml paikkaan jaaikaan sidotuista empiirisistauml ilmioumlistauml (Yin 2008) Tapaus toimii taumlssaumlyhteydessauml keinona ymmaumlrtaumlauml kaumlaumlnteisen infrastruktuurinrakentamisen ja yllaumlpidon realiteetteja itseorganisoituvienjaumlrjestelmien ilmentymaumlnauml (ks Peltola 2007) Taumlssauml mielessauml kyseessaumlon laumlhinnauml ns paradigmaattinen tapaus jossa vesiosuuskuntiakoskevan kuvauksen tehtaumlvaumlnauml on tuoda esiin kaumlaumlnteiseninfrastruktuurin erityispiirteitauml itseorganisoitumista koskevanselitysmallin puitteissa (Flyvbjerg 2006 232)

Empiirisen aineiston hankintamenetelmaumlnauml kaumlytettiinryhmaumlhaastattelua jonka avulla pyrittiin luomaan kuvaa sekaumlvesiosuuskuntien ettauml Ikaalisten kaupungin edustajien naumlkemyksistaumlliittyen kaumlaumlnteisen infrastruktuurin rakentamisen ja yllaumlpidonkysymyksiin Haastattelun rakenne noudatteliteemahaastattelurunkoa joka paumlaumlteemat vastasivat yllauml mainittuja

osaongelmia Ryhmaumlhaastattelu toteutettiin Ikaalisissa 26 lokakuuta2012 Haastattelijoina toimivat taumlmaumln artikkelin kirjoittajatHaastateltavana oli yhteensauml kuusi edustajaa seuraavistavesiosuuskunnista Kartun vesiosuuskunta Riitialan seudunvesiosuuskunta Roumlyhioumln vesiosuuskunta sekauml Vatulan alueenjaumltevesiosuuskunta (viimeksi mainitusta kolme edustajaa) Lisaumlksikaupungin ja Ikaalisten Vesi Oyn edustajina mukana olivatkaupunginrakennusmestari Ikaalisten kaupungista sekauml IkaalistenVesi Oyn edustaja Haastattelut nauhoitettiin ja litteroitiin Niidenpohjalta tehtiin aineistositaatteja hyoumldyntaumlen teorialaumlhtoumlinensisaumllloumlnanalyysi (Tuomi Sarajaumlrvi 2009)

Kaumlaumlnteiset infrastruktuuritsopeutumiskykyisinaumljaumlrjestelminaumlKaumlaumlnteisen infrastruktuurin (engl inverse infrastructure) kaumlsiteviittaa kaumlyttaumljien tuottajien tai yhteisoumljen omaehtoisesti rakentamiinja yllaumlpitaumlmiin pienoisinfrastruktuureihin Niille on tunnusomaistatoiminnan paikallisuus ja itseohjautuvuus Jos varsinkin julkisensektorin toteuttamat suuret tekniset jaumlrjestelmaumlt (Large TechnicalSystems LTS) perustuvat alueellisten kokonaisuuksiensuunnitteluun ja ylhaumlaumlltauml alaspaumlin toteutuvaan paumlaumltoumlksenteko- jasuunnittelujaumlrjestelmaumlaumln (Edwards 2003 Hughes 1989 198-200)yhteisoumlllisesti rakennettu kaumlaumlnteinen infrastruktuuri toimii juuripaumlinvastaisesti eli taumlssauml mielessauml rdquokaumlaumlnteisestirdquo Samalla LTS-keskustelussa usein korostuneen aseman saaneet vaikutusvaltaisetsysteeminrakentajat (Hughes 1989 van der Vleuten 2004 399) korvautuvat

taumlllaisissa prosesseissa paikallisyhteisoumln aktiivisilla jaumlsenillaumlKaumlaumlnteinen infrastruktuuri toteutetaan omaehtoisesti kokoamallayhteen niitauml paikallisia toimijoita joita yhdistaumlvaumlt samat intressitesimerkiksi vesihuollon jaumlrjestaumlmiseksi tai uuden tien rakentamiseksikylaumlaumln (Egyedi et al 2012 Egyedi et al 2009)

ItseorganisoituvuusjaumlrjestelmaumlnominaisuutenaKaumlaumlnteinen infrastruktuuri voidaan tulkita uuden luonnontieteellisenparadigman naumlkoumlkulmasta sosio-tekniseksi jaumlrjestelmaumlksi jonkakehitystauml ohjaavat itseorganisoituville jaumlrjestelmille tunnusomaisetpiirteet Taumlssauml mielessauml kaumlaumlnteisen infrastruktuurin idea saateoreettisen pohjustuksensa kompleksisuusteorian kaaosteoriansysteemiteorian ja verkostotutkimuksen suunnalta (Dressler 2007Holland 1992 Prigogine 1980 Prigogine Stengers 1984 van den Berg 2012)

Kompleksisuusteorian mukaan sosio-teknisten jaumlrjestelmien sisaumlistaumllogiikkaa ja jatkuvuutta selittaumlauml niiden kyky pysyauml laumlhellaumltasapainotilaa vaikka erilaiset haumlirioumlt ja sisaumliseen organisoitumiseenvaikuttavat tekijaumlt asettavat kaiken aikaa haasteita niiden toiminnanjatkuvuudelle Jos muutospaineet alkavat uhata koko jaumlrjestelmaumlnolemassaoloa edellytetaumlaumln jaumlrjestelmaumlltauml radikaalia uudistumistaTaumlllaista kohtaa nimitetaumlaumln bifurkaatiopisteeksi joka on eraumlaumlnlainenepaumljatkuvuuskohta jossa tehtaumlvaumlt valinnat maumlaumlrittaumlvaumlt jaumlrjestelmaumlnkehityksen suunnan Taumlllainen muutos edellyttaumlauml irtiottoa totutustakehityspolusta ja jonkinlaista uudistavaa sovittautumisratkaisua

jonka vaihtoehtona on viime kaumldessauml jaumlrjestelmaumln tuhoutuminen(Prigogine 1980) Taumlllainen luova sopeutuminen sekauml tuottaa ettaumlvaumlhentaumlauml epaumljaumlrjestystauml Se tuottaa sitauml esimerkiksi uusienratkaisumallien muodossa ja vaumlhentaumlauml sitauml puolestaan tekemaumlllaumlkaumlytettaumlvissauml olevan tiedon pohjalta jaumlrjestelmaumlauml vakauttaviavalintoja (Staringhle 2004 Staringhle Kuosa 2009) Teoreettisesti tarkasteltunakyse on niin sanotusta monimutkaisesta sopeutumiskykyisestaumljaumlrjestelmaumlstauml (Complex Adaptive System CAS) jonka kehitysperustuu jaumlrjestyksen ja epaumljaumlrjestyksen herkkaumlaumln suhteeseenJaumlrjestelmauml havaitsee ongelman ja ajautuu epaumljaumlrjestyksen tilaanminkauml jaumllkeen se itseorganisoitumalla uusiutuu pyrkienpalauttamaan jatkuvuuden turvaavan jaumlrjestyksen (Dressler 2007 4)

Omaehtoisesti luotujen pienoisinfrastruktuurien tapauksessayhteisen intressin yhdistaumlmien paikallisten asukkaidenitseorganisoituminen tapahtuu opportunistisesti muutoksiinreagoivien mikrotason prosessien kautta (Egyedi van den Berg 2012Egyedi Vrancken 2007 van den Berg 2012) Itseorganisoituminen on ilmioumljonka kanssa olemme tekemisissauml tai joita havainnoimmekaumlytaumlnnoumlssauml paumlivittaumlin Sen voi havaita kun naapurit keraumlaumlntyvaumlttalkoisiin syksyn lehtien haravoimiseksi tonttien ympaumlriltauml tai kunvaumlhittaumliskaupat ja ravitsemusliikkeet organisoivat kaupunginelintarvikehuollon (Maula 2004 Staringhle 2004) Myoumls erilaisetyhteisoumlmuodosteet kuten kaupungit voidaan naumlhdauml sekauml sosiaalisiaettauml biofyysisiauml elementtejauml sisaumlltaumlvinauml avoimina itseorganisoituvinajaumlrjestelminauml tai ekosysteemeinauml (Batty 2008 Nicolis Prigogine 1977Prigogine Stengers 1984 Pulselli Pulselli Ratti Tiezzi 2005 Rees 2012)

Oppiminen ja redundanssimonimutkaisuudenhallinnan keinoinaVaikka infrastruktuurit sisaumlltaumlvaumlt aina fyysisiauml aineksia ne ovat itseasiassa laumlpikotaisin sosiaalisia luomuksia (Edwards 2003 199-200)Niiden rakentaminen ja yllaumlpito perustuu siten ihmisten vaumlliseenvuorovaikutukseen mikauml avaa samalla mahdollisuuksia kollektiivisenluovuuden hyoumldyntaumlmiseen niihin liittyvissauml toiminnoissa mukaanlukien jaumlrjestelmien sovittaminen muuttuviin olosuhteisiin (Briggs et al2000 Egyedi et al 2012 Michiels et al 2005 Weijnen et al 2007)

Itseorganisoituvilla jaumlrjestelmillauml on niiden omaehtoisuuden vuoksitaipumus synnyttaumlauml redundanssia eli pelivaraa tai joustavastikaumlyttoumloumlnotettavia resurssivarantoja jotka parantavat kykyauml selviytyaumlongelmatilanteissa Pienellauml resurssien ylimitoituksella jajoustavuudella modulaariset jaumlrjestelmaumlt kykenevaumlt varautumaanpahan paumlivaumln varalle (Streeter 1991 Taleb 2012)

Sosio-tekniset jaumlrjestelmaumlt rakentuvat toimijoiden jaumlrkeviksikokemista ratkaisuista ja niiden myoumltauml syntyvistauml mikroprosesseistajoissa merkityksenanto suhteutuu reaalisiin vaikutusyhteyksiinTaumlmauml tekee jaumlrjestelmistauml ja niiden puitteissa rakentuvistaprosesseista dynaamisia ts impulsseihin vastaavat toimijatjaumlrjestaumlytyvaumlt kokevat oppivat ja jaumlrjestaumlytyvaumlt uudestaanKaumlaumlnteinen infrastruktuuri edustaa yhdyskuntien toiminnallisuudenturvaamisen saralla juuri taumlmaumlntapaista oppimisprosessia ja samallamyoumls skaalautuvuutta ndash toisin sanoen kehitys tapahtuu alhaalta

yloumlspaumlin palasista kohti kokonaisuuksia ja yksiloumlistauml tiimeihin jayhteisoumlihin (Dressler 2007 5 Edwards 2003 Miraglia 2010)

VesiosuuskuntaitseorganisoitumisenmuotonaTapauskohteena kaumlaumlnteisestauml infrastruktuurista esitetaumlaumlnseuraavassa Ikaalisten kaupungin alueen vesihuolto Ikaalistenkaupunki on noin 7300 asukkaan pieni kaupunki Pirkanmaalla noin50 kilometriauml Tampereelta luoteeseen Kaupungin vaumlestoumlntiheys onalle 10 askm2 Hajautunut yhdyskuntarakenne loma-asutuksenrunsaus sekauml kaupungin kahtia jakava vesistouml luovat vesihuollonjaumlrjestaumlmiselle haastavat olosuhteet

Ikaalisten keskustaajama on syntynyt Kyroumlsjaumlrven laumlnsirannalleNoin 5000 asukkaan keskustaajamaan on rakennettuvesihuoltoverkosto jonka toiminnasta vastaa kaupungin omistamaIkaalisten Vesi Oy Kaupungin haja-asutusalueiden vesihuolto onorganisoitu kylaumlyhteisoumljen perustamien 13 vesiosuuskunnan ja yhdenjaumltevesiosuuskunnan kautta Vedenjakelun kattavuus koko Ikaalistenkaupungin alueella on peraumlti 97 Kaupungin ensimmaumlisetvesiosuuskunnat on perustettu 1960-luvun alussa mutta voimakkainperustamisaalto osui 1980-luvulle ja 1990-luvun alkuun jolloinkunnat yleisemminkin pyrkivaumlt aktiivisesti edistaumlmaumlaumlnvesiosuuskuntien perustamista haja-asutusalueille eri puolilla maata(ks vesiosuuskunnista Takala et al 2011Hukka Katko 1999Katko 1991Ruiz-Miervan Ginneken 2006)

Huono vedenlaatuvesiosuuskunnanperustamisen pontimenaIkaalisten kaupungin alueella sijaitsevien vesiosuuskuntien syntyynkeskeisesti vaikuttanut tekijauml on ollut kylien huonolaatuinenkaivovesi Erityisesti veden korkea rautapitoisuus aiheuttimakuhaittoja ja teki muutoinkin vedenkaumlytoumlstauml epaumlmiellyttaumlvaumlauml Kunkaupunki ei ollut halukas laajentamaan vesihuoltoverkkoa kyliinkylissauml alkoi kyteauml ajatus siitauml ettauml niiden on itse otettava aktiivinenrooli vesihuollon tilan korjaamiseksi

Muutoksen aikaansaaminen edellytti ettauml kylaumllaumliset huomasivatolevansa yhteisen ongelman edessauml ja tulivat myoumls tietoisiksi siitaumlettauml omaehtoisella toiminnalla voitaisiin loumlytaumlauml ratkaisu havaittuunongelmaan Sekauml ongelman tunnistaminen ettauml yhteisen motivaationsynnyttaumlminen vaativat kaumlytaumlnnoumlssauml muutaman aktiivisen henkiloumlnvoimakkaan panoksen

rdquoMeillauml sattui asumaan yksi Otaniemenproffa Kartussa joka aina kritisoi sitaumlkaivovettauml mitauml Kartussa oli Siinauml olijotain aineita mitauml ei vedessauml saisi ollaHaumln oli sitauml tutkinut Ettauml se herkistisiinauml vaiheessa kaikki muut karttulaisetmukaan (hellip) Kyllauml olisi saattanut jaumlaumldauml

osuuskunta muuten syntymaumlttaumlrdquo (Kartunvesiosuuskunnan edustaja)

Kylien itseorganisoitumista tukevana tekijaumlnauml myoumls niidenkeskinaumlisen vuorovaikutuksen merkitys on ollut suuri Muuallatehdyt ratkaisut ja niistauml saadut rohkaisevat kokemukset valoivatyleisesti kylaumllaumlisiin uskoa siitauml ettauml taumlllaiset kylaumlyhteisoumlntoteuttamat hankkeet ovat toteuttamiskelpoisia Eraumls haastateltavapuhuu ilmioumlstauml positiivisena kylaumlkateutena

rdquoOlen ollut alusta asti mukana taumlssaumlkaupungin luottamushenkiloumlnauml kunjossain vaiheessa pidettiin palavereitaettauml millauml tavalla taumlhaumln kaupungintoimesta ruvetaan jaumlrjestaumlaumln (hellip) Jasiihen tuli sitten sellaista positiivistakylaumlkateutta ettauml jos kerran kaupunginavustuksella jaumlrjestetaumlaumln yhteenpaikkaan niin se pitaumlauml saada toiseenkinpaikkaan Sitten me tehtiin suunnitelmaettauml olikohan se yks tai kaks vuodessakoetettiin perustaardquo (Roumlyhioumlnvesiosuuskunnan edustaja)

Julkisen sektorin tuenkatalyyttinen vaikutusVesihuoltoinfrastruktuurin rakentaminen on melko kallista jotenyleensauml pelkkauml yhteisen haasteen tunnistaminen ei kylissauml vielaumljohda vesiosuuskunnan perustamiseen Taumlrkeinauml kehitysprosessejaedistaumlvinauml impulsseina toimivat julkishallinnon myoumlntaumlmaumltavustukset vesiosuuskuntahankkeisiin Esimerkiksi 1980-luvunlopussa valtiovallan myoumlntaumlmauml taloudellinen avustus oli merkittaumlvaumlmikauml edisti Ikaalisissakin vesiosuuskuntien perustamista

Toinen taumlrkeauml impulssi kylien vesiosuuskuntien perustamiselle onollut Ikaalisten kaupungin myoumlntaumlmauml taloudellinen tuki jaasiantuntija-apu Kaupunki on perinteisesti osallistunutvedenottamoiden paineenkorotusasemien ja runkolinjojenrakentamiskustannuksiin sekauml myoumlhemmissauml vaiheissa avustanutosuuskuntien vaumllisten yhdysputkien rakentamisessa Lisaumlksikaupunki on taannut osuuskuntien lainoja

rdquoVesiosuuskuntahankkeisiin onkaupungin puolesta aina suhtauduttuhyvin positiivisesti mikauml on varmaankinollut yksi keskeinen edellytys sille ettaumlniitauml nyt naumlin paljon on Ei olla mitaumlaumlnhanketta rinnastettu toiseen vaan se onaina tarkasteltu tapauskohtaisesti ettauml

kuinka paljon on kaupungin tarpeellistaavustaardquo (Ikaalisten kaupunginedustaja)

Kaupungin naumlkoumlkulmasta ajatus vesihuollon kattavuudenkasvamisesta osuuskuntalaumlhtoumlisesti on ollut hyvauml vaihtoehtoVesiosuuskuntien avulla saatiin aikaan joustavia jakustannustehokkaita ratkaisuja ja pystyttiin sitouttamaan asukkaitahankkeen toteuttamiseen

rdquoJa se ettauml miksi paumlaumldyttiin naumlin moneenvesiosuuskuntaan niin kaupunginvinkkelistauml katsottuna syynauml oli se ettaumlsieltauml saatiin paikallinen talkooapumukaan Esimerkiksi kaivulupiensuhteen mikauml on hyvin vaikea asia ainaverkkoa rakentaessa ettauml mistauml paumlaumlstaumlaumlnmenemaumlaumln Ja myoumls paikallistuntemus jakokemus Pystyttiin tekemaumlaumln paljonhelpommin ja edullisemmin ndash ei tarvinnutampua kalliotakaanrdquo (Roumlyhioumlnvesiosuuskunnan edustaja)

Kaumlytaumlnnoumlssauml vesiosuuskunnat perustetaan laumlhes aina

maallikkovoimin kohentamaan kunnan vajavaisesti toteuttamiaperuspalveluita Yhteistyouml kunnan hallinnon ja vesilaitoksen sekaumlvaltion alue- ja paikallishallintoviranomaisten kanssa on antanutratkaisevan sysaumlyksen hankkeiden kaumlynnistymiselle Taumlmauml yhteistyoumlauttaa kokoamaan tarpeellista tietaumlmystauml varsinkinrakentamisvaiheen organisointia rahoitusjaumlrjestelyjauml ja tarvittaviensopimusten laadintaa ajatellen (Korpinen 2012)

Osuuskuntientoiminnalliset haasteetPerustamisvaiheen jaumllkeen osuuskuntien paumlivittaumlinen operointi onmuutamien aktiivisten yksiloumliden ndash kaumlytaumlnnoumlssauml hallituksen jaumlsentenja erityisesti puheenjohtajan ndash varassa (Tyynelauml Nurmi 2010) Johtamisenrealiteetteja eraumls vesiosuuskunnan puheenjohtaja kuvaa seuraavasti

rdquoJos oot selvillauml asioista niin parhaitenongelmasta selviaumlauml kun hoitaa sen itseenemmin kuin ettauml alat soitteleen jakeraumlaumln jotain remmiaumlrdquo (Roumlyhioumlnvesiosuuskunnan edustaja)

Vesiosuuskuntien toimintaan on iskostuneena vahva yhdessaumltekemisen kulttuuri mikauml konkretisoituu muun muassatalkootyoumlvoiman saatavuutena yksittaumlisiin ennalta sovittuihintyoumlprojekteihin

rdquoKun me vedettiin runkolinja ton jaumlrvenali niin kyllauml siellauml sitauml porukkaa oliainakin 20 henkee sitauml oli Ettauml kyllaumltollaseen hetkelliseen hommaan loumlytyyrdquo(Roumlyhioumln vesiosuuskunnan edustaja)

Vesiosuuskunnat ovat talkootyoumlhoumln perustuvalla toiminnalla saaneettuotettua jaumlsenilleen kohtuullisin kustannuksin riittaumlvaumln laadukkaanvesihuollon Toisaalta toiminnan talkooperustaisuuden on huomattuaiheuttavan myoumls lieveilmioumlitauml kuten korjausvelan syntyauml jaongelmia toimintavarmuuden yllaumlpitaumlmisessauml

Edellauml kuvattuihin seikkoihin pohjautuen voidaan havaita ettaumlvesiosuuskunnissa yhteistyouml ilmenee kahdella tasolla Osuuskunnanytimessauml toimii osuuskunnan hallituksen muodostama ydinryhmaumljonka toiminta perustuu jatkuvaan tiiviiseen yhteistyoumlhoumln Toisentason muodostavat reservissauml olevat aktiivihenkiloumlt joiden toimintamuistuttaa luovaa organismia se aktivoituu ajoittain verrattainlyhytaikaisesti vastaamaan yhteisoumlssauml koettuun tarpeeseen

Osuuskuntien toiminnanjatkuvuusYksi keskeisimpiauml huolia osuuskuntien tulevaisuuteen liittyen onaktiivisten toimijoiden ikaumlaumlntyminen joka tuottaa haasteitaerityisesti sen vuoksi ettauml samalla katoaa merkittaumlvauml osa sekauml

talkootyoumlstauml ettauml osaamisesta

rdquoKun vaikka nuorisolla olisikin intoamutta kun niillauml ei ole taitoa (hellip) Jasitten kun taumlmauml homma vaatii sellaistajoustoa Se on sellaista sovittelua jakeskustelua ja pitkaumlauml pinnaa vaatii jaihmistuntemusta Pitaumlauml osata luovia asiatEttauml kun kysymys ei ole vain tekniikastardquo(Roumlyhioumln vesiosuuskunnan edustaja)

Monessa Ikaalisten alueen vesiosuuskunnassa sukupolven vaihdoson laumlhivuosina ajankohtaista Taumlssauml laumlhestytaumlaumln niin sanottuabifurkaatiopistettauml eli sitauml kriittistauml vaihetta jossa on loumlydettaumlvaumlratkaisuja kylien vesihuollon jatkuvuuden turvaamiseksi Kunvastuunkantajia on yhauml vaikeampi loumlytaumlauml Ikaalisissa on nostettuesille yhtenauml ratkaisuvaihtoehtona osuuskuntien vaumllisen yhteistyoumlntiivistaumlminen

rdquoOllaan mietitty ettauml ruvetaan maksaanoikein palkkaa taikka jotain sillekylaumllaumliselle joka alkaisi tehdauml taumltaumlvesihuoltotyoumltauml kokopaumlivaumltoimisesti Jasiitauml tulisi sitten meidaumln kaikkienyhteinenrdquo (Riitialan seudun

vesiosuuskunnan edustaja)

Yhteistyouml keskusverkoston operaattorin eli Ikaalisten Vesi Oynkanssa tulee todennaumlkoumlisesti voimistumaan kun infrastruktuurinikaumlaumlntyessauml syntyy tarvetta erilaisille seuranta- valvonta- jahuoltopalveluille sekauml muille asiantuntijatehtaumlville Toisaaltainfrastruktuurin ikaumlaumlntymisen naumlhdaumlaumln vaikuttavan myoumlsosuuskuntien keskinaumlisen avunannon lisaumlaumlntymiseen joka palveleesamalla niiden riskienhallintaa

Kohti integroivaainfrastruktuuripolitiikkaaYhteiskuntakehityksen monet viimeaikaiset trendit haastavat kuntienluottamushenkiloumlt ja johtavat viranhaltijat pohtimaan uusialaumlhestymistapoja infrastruktuuripolitiikkaan Ne joutuvat arvioimaanmuun muassa sitauml millauml intensiteetillauml ja tavoilla vahvistaaomaehtoisesti toimivia paikallisia pienoisverkkoja ja -rakenteitajoiden toiminnan jatkuvuus ja laajentuminen mahdollistaakustannustehokkuuden lisaumlaumlmisen kuntien vastuulla olevientehtaumlvien hoitamisessa Samalla kunnat joutuvat toimimaan kahdenjaumlrjestelmaumln ndash julkisen hierarkian ja omaehtoisen yhteisoumln ndashjaumlnnitteisellauml rajapinnalla Sotaraudan (1996) kuvaaman pehmeaumlnstrategian mukaisesti julkisyhteisoumljen tulisi yhtauml aikaa saumlilyttaumlaumlriittaumlvauml kontrolli haluttujen kehitystavoitteiden saavuttamiseksimutta toisaalta antaa omatoimisuudelle sen verran elintilaa ettaumlalhaalta yloumlspaumlin suuntautuva kehitys olisi mahdollistaVesihuollossa tarvitaan yhtaumlaumlltauml integroivaa mutta samalla

mahdollistavaa strategiaa jossa otetaan huomioon erilaistenteknisten jaumlrjestelmien keskinaumlisriippuvuus ja sektorien vaumllistenrajapintojen hallinnan vaatimukset (Heino 2012)

Ikaalinen edustaa tapausta jossa kunnan suhde vesiosuuskuntiin onollut rakentava Muunkinlaisia kokemuksia Suomesta toki loumlytyyEsimerkiksi Jyvaumlskylaumln vesihuoltoa koskevassa julkisessakeskustelussa on noussut korostuneesti esiin haja-asutusalueidenvesiosuuskuntien riippuvuus Jyvaumlskylaumln Energia OystaumlVesiosuuskunnat ostivat aikanaan veden kaupungin yhtioumlltaumltukkuhinnalla ja saivat lisaumlksi muita palveluja Muutama vuosiJyvaumlskylaumln kaupungin Jyvaumlskylaumln maalaiskunnan ja Korpilahdenvuonna 2009 voimaantulleen kuntaliitoksen jaumllkeen JyvaumlskylaumlnEnergia Oy ilmoitti ettei se myoumlnnauml osuuskunnille enaumlaumltukkualennusta (Heinaumllauml 2012) Paumlivi Kvist (2012) Jyvaumlskylaumlnnaapurikunnasta Muuramesta on kirjoittanut asiasta blogissaannaumlin

rdquoVesiosuuskunnille (joiden on pakkoostaa palvelu Energialta) tehdaumlaumlnnaurettavia sopimuksia jotka rahastavatvesiosuuskuntia Sopimuksissa onepaumlreiluja kohtia jotka poistavatJyvaumlskylaumln Energialta monta sillekuuluvaa vastuuta siirtaumlen nevesiosuuskunnillerdquo

Taumlmauml kuvaa hyvin niitauml jaumlnnitteitauml joita kuntien rakennemuutos jayhtioumlittaumlminen voivat tuottaa hajautetun jaumlrjestelmaumln hallintaan Seantaa myoumls pohjaa olettamukselle ettauml kuntakoon merkittaumlvauml kasvuvoi samalla synnyttaumlauml liiketaloudellisesti painottunuttainfrastruktuuripolitiikkaa jonka ratkaisut tukevat pitkaumlllauml aikavaumllillaumlennemminkin yhdyskuntarakenteen tiivistaumlmistauml kuin haja-asutusalueiden omaehtoisesti jaumlrjestaumlmiauml kohtuuhintaisia palveluja

LopuksiKaumlaumlnteiset infrastruktuurit heijastavat yhdyskuntienperusrakenteiden monimutkaisuuden modulaarisuuden ja hallinnanhajautumisen lisaumlaumlntymistauml Pienet vesiosuuskunnat ovat osa taumltaumlkokonaisuutta Niiden perustuminen yhteisoumln asukkaidenaktiivisuuteen mahdollistaa kustannustehokkaaninfrastruktuuripalvelun tuottamisen tilanteessa jossa palvelua eivoida tuottaa kunnallisena palveluna edesitsekannattavuusperiaatteella kaupallisesta palvelutuotannostapuhumattakaan Jo naumlmauml laumlhtoumlkohdat tekevaumlt ymmaumlrrettaumlvaumlksi senettauml varsinkin pienet vesiosuuskunnat toimivat vain muutamanaktiivisen asukkaan toimeliaisuuden varassa Naumlihintoimintavarmuutta heikentaumlviin ongelmiin on kuitenkin haettu jaloumlydettykin ratkaisuja kuten esimerkiksi Ikaalisten tapauksessarakentamalla yhdysputkia sekauml vesiosuuskuntien kesken ettauml niidenja Ikaalisten Vesi Oyn vaumllille Kaiken kaikkiaan naumlyttaumlauml siltauml ettaumlvesihuollon realiteetit asettavat kunnat ja julkiset jaumlrjestelmaumltratkaisevaan asemaan siinauml miten omaehtoiset jaumlrjestelmaumlt syntyvaumltja millaiseksi hajautettu jaumlrjestelmauml muotoutuu

Julkisyhteisoumljen tavoitteena on jo laumlhtoumlkohtaisesti saada aikaan

sellaisia palveluntuotannon ratkaisuja jotka lisaumlaumlvaumltkustannustehokkuutta Yksikkoumlkokojen kasvattamisen jaskaalaetujen hyoumldyntaumlmisen sijaan kaumlaumlnteinen infrastruktuuri antaatoisenlaisen ratkaisuvaihtoehdon joka hyoumldyntaumlauml paikallisyhteisoumlissaumlpiilevaumlauml osaamista luottamusta paikallistuntemusta javapaaehtoistyoumltauml Naumlin myoumls kustannuksia ja vastuita voidaansaumllyttaumlauml niille jotka palvelusta kulloinkin hyoumltyvaumlt Taumlssauml mielessaumlkaumlaumlnteinen infrastruktuuri ilmentaumlauml omavastuisuutta korostavaaajattelua joka saattaa tulevaisuudessa tulla keskeiseksi periaatteeksijulkisten palvelujen jaumlrjestaumlmisessauml

Teoreettisen naumlkoumlkulman korostama itseorganisoituvuus eiluonnollisestikaan maumlaumlraumlauml lopputuloksen menestyksellisyyttauml Kaikkijaumlrjestelmaumlt eivaumlt ole sisaumlisesti dynaamisia eivaumltkauml kykenesovittautumaan toimintaympaumlristoumln vaatimuksiin Taumlllaisia uhkialeijuu myoumls monen pienen vesiosuuskunnan yllauml sillauml niidentoiminnan jatkuvuus saattaa olla uhattuna johtuen erityisestiikaumlaumlntyneiden aktiivien poisjaumlaumlnnistauml ja vaikeudesta loumlytaumlauml uusiavastuunkantajia Taumlssauml mielessauml yhteiskunnallisen kontekstinmuutokset heijastuvat suoraan myoumls yhteisoumljen toimintakykyynTaumlmauml naumlkoumlkohta nostaa esiin kaksi taumlrkeaumlauml asiaa Vesiosuuskuntiensisaumlisen dynamiikan osalta on vahvistettava sellaisia piirteitauml jotkaparantavat sovittautumista toimintaympaumlristoumln muutoksiin(esimerkiksi vesiosuuskuntien yhteistyouml resurssien kokoamiseksi javesihuollon ammattimaisuuden lisaumlaumlmiseksi) ja toisaalta kuntieninfrastruktuuripolitiikan aktivoimiseen niin ettauml se vahvistaavesiosuuskuntien sopeutumiskykyauml ja toiminnan jatkuvuutta

Kirjallisuus

Arauacutejo S amp Sutherland D (2010) Public-Private Partnerships

and Investment in Infrastructure OECD PublishingRetrieved from httpdxdoiorg1017875km7jf6q8f0t-en

Batty M (2008) Cities as Complex Systems ScalingInteraction Networks Dynamics and Urban MorphologiesLondon University College London

Briggs J amp Peat F D (2000) Seven Life Lessons of ChaosSpiritual Wisdom from the Science of Change (1st ed)New York Harper Perennial

Dressler F (2007) Self-Organization in Sensor and ActorNetworks Chichester John Wiley amp Sons

Edwards P N (2003) Infrastructure and Modernity ForceTime and Social Organization in the History ofSociotechnical Systems In T Misa P Brey amp A Freeberg(Eds) Modernity and Technology MA MIT Press

Egyedi T M Mehos D C amp Vree W G (2009) NewPerspectives on Inverse Infrastructures In Developing 21stCentury Infrastructure Networks (INFRA) IEEE Retrievedfrom httpwwwutwentenlmbstepsresearchcolloquia_and_seminarscolloquiabestanden2009ndash2010Final20EgyediMehosVree pdf

Egyedi T M amp Mehos D C (Eds) (2012) InverseInfrastructures Disrupting Networks from BelowCheltenham Edward Elgar

Egyedi T M amp van den Berg J (2012) Analyzing InverseInfrastructures using a Complex Adaptive SystemsPerspective In Third International Engineering SystemsSymposium CESUN (Vol 2012 pp 18ndash20 June 2012)

Retrieved fromhttpcesun2012tudelftnlimages669Egyedipdf

Egyedi T M Vrancken J L M amp Ubacht J (2007) Inverseinfrastructures Coordination in self-organizing systems InProceeding of 5th International Conference onStandardization and Innovation in Information Technology2007 Standardization and Innovation in InformationTechnology (SIIT)

Flyvbjerg B (2006) Five Misunderstandings About Case-StudyResearch Qualitative Inquiry 12(2) 219ndash245

Graham S amp Marvin S (2001) Splintering UrbanismNetworked Infrastructures Technological Mobilities andthe Urban Condition London Routledge

Hammami M Ruhashyankiko J-F amp Yehoue E B (2006)Determinants of Public-Private Partnerships inInfrastructure International Monetary Fund Retrievedfromhttpwwwimforgexternalpubsftwp2006wp0699pdf

Heino O (2012) Tuotanto- ja operointi-innovaatiot ndash casevesihuolto In P Malinen A-V Anttiroiko T Haahtela amp PSiitonen (Eds) Huomispaumlivaumln infrastruktuuri Naumlkoumlkulmiakuntien teknisen toimen uudistamiseen Helsinki SuomenKuntaliitto

Heinaumllauml O (2012 October 12) Vesiosuuskuntia kohdellaankaltoin Jyvaumlskylaumlssauml Keskisuomalainen Retrieved fromhttpwwwksmlfimielipidemielipidekirjoituksetvesiosuuskuntia-kohdellaan-kaltoin-jyvaskylassa1259860

Holland J H (1992) Adaptation in natural and artificialsystems an introductory analysis with applications tobiology control and artificial intelligence Mass MIT Press

Hughes T (1989) The Evolution of Large Scale TechnologicalSystems In W Bijker T Hughes amp T Pinch (Eds) TheSocial Construction of Technological Systems MA MITPress

Hukka J amp Katko T (1999) Yksityistaumlminen vesihuollossanro Retrieved fromhttpwwwkaksfinode99julkaisuid=85

Katko T (1991) Vesihuoltoyhtymien tulevaisuuden naumlkymaumltVesitalous 32(4) 24ndash29

Korpinen T (2012) Osuuskuntien Via DolorosaUusosuustoiminta 2ndash2012 Teemasivut Kehittyvauml vesihuolto2012 Retrieved January 20 2013 fromhttpwwwosuustoimintacoopotot2_12uot2a_12htm

Kvist P (2012 October 13) Vesiosuuskuntien haasteetRetrieved January 28 2013 from httppaivikvistblogspotfi201210vesiosuuskuntien-haasteethtml

Lehtonen T-K (2006) Kaupungin aineksiaYhdyskuntasuunnittelu 44(2) 6ndash23

Maula M (2004) Elaumlvauml organisaatio ja liiketoimintasysteemiKompleksisten systeemien kaksi tulkintaa In M Sotarautaamp K-J Kosonen (Eds) Yksilouml kulttuuri jainnovaatioympaumlristouml Avauksia aluekehityksendynamiikkaan Tampere Tampere University Press

Michiels S Janssens N Joosen W amp Verbaeten P (2005)Decentralized cooperative management a bottom upapproach In IADIS ACrsquo05 2005 IADIS InternationalConference on Applied Computing 2005 Retrieved fromhttpwwwiadisnetdlfinal_uploads200501L048pdf

Miraglia S (2010) Modularity and integratedness as non-dichotomous architectural properties of complex systems (p2010) Presented at the Summer Conference ImperialCollege London Business School June 16ndash18 2010

Nicolis G amp Prigogine I (1977) Self-Organization in Non-Equilibrium Systems From Dissipative Structures to Orderthrough Fluctuations New York John Wiley amp Sons

Ornetzeder M amp Rohracher H (2006) User-Led Innovationsand Participation Processes Lessons from SustainableEnergy Technologies Energy Policy 34(2) 138ndash150

Peltola T (2007) Empirian ja teorian vuoropuhelu In M LaineJ Bamberg amp P Jokinen (Eds) Tapaustutkimuksen taitoHelsinki Gaudeamus

Prigogine I (1980) From being to becoming Time andcomplexity in the physical sciences San FranciscoFreeman

Prigogine I amp Stengers I (1984) Order out of Chaos Manrsquosnew dialogue with nature New York Bantam Books

Pulselli R M Pulselli F M Ratti C amp Tiezzi E (2005)Dissipative Structures for Understanding Cities ResourceFlows and Mobility Patterns In A H Boussabaine J LewisR J Kirkham amp G E M Jared (Eds) Proceedings of the1st International Conference on Built EnvironmentComplexity September 2005 (pp 11ndash14) University ofLiverpool Becon Retrieved from httpsenseablemitedupaperspdf2005_Pulselli_Pulselli_Ratti_Tiezzi_BECONpdf

Rees W E (2012) Cities as Dissipative Structures GlobalChange and the Vulnerability of Urban Civilization

Ruiz-Mier F amp van Ginneken M (2006) Consumercooperatives an alternative institutional model for deliveryof urban water supply and sanitation services WaterSupply and Sanitation Sector Board of the InfrastructureNetwork World Bank Group

Ruostetsaari I (1998) Energiapolitiikka kaumlaumlnnekohdassaJaumlrjestoumlt ja yritykset vaikuttajina vapautuvillaenergiamarkkinoilla Tampere Tampereen yliopisto

Sotarauta M (1996) Kohti epaumlselvyyden hallintaa Pehmeaumlstrategia 2000-luvun alun suunnittelun laumlhtoumlkohtanaJyvaumlskylauml Finnpublishers

Streeter C L (1991) Redundancy in Social SystemsImplications for Warning and Evacuation PlanningInternational Journal of Mass Emergencies and Disasters9(2) 167ndash182

Staringhle P (2004) Itseuudistumisen dynamiikkaSysteemiajattelu kehitysprosessien ymmaumlrtaumlmisenperustana In M Sotarauta amp K-J Kosonen (Eds) Yksiloumlkulttuuri ja innovaatioympaumlristouml Avauksia aluekehityksendynamiikkaan Tampere Tampere University Press

Staringhle P amp Kuosa T (2009) Systeemien itseuudistuminen -uutta ymmaumlrrystauml kollektiivien kehittymseenAikuiskasvatus 29(2) 104ndash115

Takala A Arvonen V Katko T S Pietilauml P E amp AringkermanW (2011) The Evolving Role of Water Co-operatives inFinland International Journal of Co-Operative Management5(2) 11ndash19

Taleb N N (2012) Antifragile things that gain from disorderNew York Random House

Torrisi G (2009) Public infrastructure definition classificationand measurement issues MPRA Paper No Retrieved fromhttpmpraubuni-muenchende12990

Tuomi J amp Sarajaumlrvi A (2009) Laadullinen tutkimus jasisaumllloumlnanalyysi (5 uudistettu painos) Helsinki Tammi

Tyynelauml T amp Nurmi J (2010) Metsaumlnomistajien energiaosuuskuntien tulevaisuudennaumlkymaumlt MaaseudunUusi Aika 18(2) 22ndash31

Van den Berg J (2012) Inverse Infrastructures and theirEmergence at the Edge of Order and Chaos An AnalyticFramework In T M Egyedi amp D C Mehos (Eds) InverseInfrastructures Disrupting Networks from BelowCheltenham Edward Elgar

Van der Vleuten E (2004) Infrastructures and Societal ChangeA View from the Large Technical Systems Field TechnologyAnalysis amp Strategic Management 16(3) 395ndash414

Weijnen M Herden P amp Bouwmans I (2007) DesigningComplex Systems A Contradition in Terms In Proceedingof Delft Science and Design A Congress on InterdisciplinaryDesign Delft The Netherlands

Yin R K (2008) Case Study Research Design and Methods(Fourth Edition) London Sage

yllaumlpitoon kustannustehokkaita ja joustavia ratkaisuja mutta niidenhyoumldyntaumlminen ja jatkuvuuden turvaaminen edellyttaumlvaumlt samallakuitenkin niiden asianmukaista integrointia kunnalliseeninfrastruktuuripolitiikkaan

JohdantoIhmisyhteisoumljen kehittyminen on edellyttaumlnyt asumistamateriaalivirtoja liikkumista viestintaumlauml ja yhteisoumlllisten toimintojentoteuttamista tukevia perusrakenteita joihin viitataan kaumlsitteellaumlinfrastruktuuri Naumlmauml modernin yhteiskunnan perusrakenteet ovatsyntyneet laumlnsimaissa alueellisesti kattavina jaumlrjestelminauml 1800-luvun puolivaumllistauml laumlhtien Niiden synnyn taustalla oli naumlkemyskaupungeista rationaalisesti hallittavina aluekokonaisuuksina osanavaltiollista hallintajaumlrjestelmaumlauml Naumlin kotitaloudet liitettiin kattaviinviestintauml- viemaumlri- ja energiajaumlrjestelmiin sekauml muihin vastaaviinverkostoihin joita tuotettiin varsinkin toisen maailmansodan jaumllkeenkaikkia kansalaisia palvelevina julkishyoumldykkeinauml taiuniversaalipalveluina Viime vuosikymmeninauml infrastruktuurit ovatalkaneet kuitenkin hajautua globalisaation yksiloumlllistymisen jayksityistaumlmiskehityksen myoumltauml Ehkauml kaikkein tunnusomaisin piirretaumlssauml kehityksessauml on julkisena hyoumldykkeenauml pidetyninfrastruktuurin kaupallistuminen mikauml on tuottanut eriarvoistavaakaupunkikehitystauml (Edwards 2003 2-9 Graham Marvin 2001 185-191Lehtonen 2006 17-18)

Edellauml mainittu hajautumiskehitys on muuttanut kuvaa julkisensektorin roolista infrastruktuurin rakentajana ja yllaumlpitaumljaumlnauml Taumlllemuutokselle ovat luoneet otollista maaperaumlauml yleinen julkiseensektoriin kohdistettu kritiikki julkisen talouden rahoitusongelmat

sekauml jo vuosikymmeniauml kaupunkeja vaivanneet infrastruktuurinrakentamisen ja yllaumlpidon ongelmat Yhteiskunnallisessakeskustelussa on alettu avoimesti etsiauml vaihtoehtoja julkisin varoinrakennetuille ja yllaumlpidetyille infrastruktuureille Keskustelussaeniten esillauml ollut teema on yksityisen sektorin mukaantuloinfrastruktuurien rahoitukseen rakentamiseen ja yllaumlpitoonerilaisten kumppanuusmallien muodossa Yleensauml taumlllaisetkumppanuushankkeet ovat mittavien investointien ja integroinninkautta osa kattavaa infrastruktuurijaumlrjestelmaumlauml (Arauacutejo et al 2010Hammami et al 2006) Taumlhaumln vaihtoehtojen kenttaumlaumln voidaan kuitenkinsisaumlllyttaumlauml myoumls sellaisia omaehtoisia jaumlrjestelmiauml jotka ovatsyntyneet aikanaan kollektiivisten toimien tuloksena tilanteessajossa julkinen sektori ei ollut vielauml laajentunut nykyiseen muotoonsatai jossa se ei ole kyennyt tuottamaan paikallisyhteisoumln taikaumlyttaumljaumlkunnan tarvitsemaa infrastruktuuria Taumlllaisia ovat meillaumlSuomessa olleet aikanaan mm viljamakasiinit ja manttaalikuntienrakentamat ja yllaumlpitaumlmaumlt laitokset Myoumlhemmin vastaavia paikallisiaja alueellisia perusrakenteita ovat tuottaneet esimerkiksi energia-vesi- ja tieosuuskunnat

Tarkennamme edellauml hahmoteltua muutoskuvaa tarkastelemalla sitaumltuoreessa kansainvaumllisessauml keskustelussa kaumlyttoumloumlnotetulla kaumlsitteellaumlrdquokaumlaumlnteinen infrastruktuurirdquo (Egyedi et al 2012 Egyedi et al 2012 Egyedi etal 2007) Kyse on paikallisin voimin rakennetuista jaumlrjestelmistauml jotkavoivat olla yhtauml hyvin kaumlyttaumljauml- ja yhteisoumllaumlhtoumlisiauml kuinmarkkinaehtoisiakin (Egyedi Mehos 2012 Ornetzeder Rohracher 2006Ruostetsaari 1998) Kiinnostuksemme kohdistuu nimenomaanpaikallisesti rakentuviin yhteisoumlllisiin infrastruktuureihin jotka ovatpalveluina usein niin sanottuja luonnollisia monopoleja Taumlmauml antaamahdollisuuden tarkastella paikkaan sidotun yhteisoumln omaehtoisiapyrkimyksiauml pienoisinfrastruktuurin rakentamiseksi Samalla nouseevaumlistaumlmaumlttauml kysymys siitauml miten naumlmauml yhteisoumllliset ratkaisut

nivoutuvat osaksi kattavia teknisiauml jaumlrjestelmiauml rakentaneidenkuntien infrastruktuuripolitiikkaa

Tutkimustehtaumlvaumlmenetelmauml ja aineistoPerinteiset infrastruktuurit ovat rakentuneet yksityisen ja julkisensektorin tuottamina teknisinauml jaumlrjestelminauml joiden tehtaumlvaumlnauml on ollutjoko tuottaa voittoa omistajilleen laajentamallainfrastruktuuripalveluja (Hughes 1989) tai tarjoamallauniversaalipalveluja kansalaisille toimivan yhteisoumlelaumlmaumln jaalueellisen tasa-arvon nimissauml (Torrisi 2009) Yhteiskunnassa onkuitenkin aina katvealueita joihin sen enempaumlauml yksityinen kuinjulkinenkaan sektori ei rakenna infrastruktuureja Taumlmauml johtuuyleensauml yhdyskunnan syrjaumlisestauml sijainnista ja investointeihin naumlhdenriittaumlvaumln kaumlyttaumljaumlmaumlaumlraumln puutteesta Vastauksena taumlhaumln ongelmaanmonet paikallisyhteisoumlt ovat toteuttaneet infrastruktuurihankkeitajotka edesauttavat infrastruktuuripalvelujen laajentumista haja-asutusalueille Teoreettisesti kiinnostavaa taumlssauml on se miten kylienja kaupunginosien asukkaat ryhtyvaumlt organisoimaan taumlllaisiarakenteita ja millaiseksi niiden hallinta lopulta muodostuu Otammetaumlssauml artikkelissa taumlhaumln kysymykseen systeemiteoriasta johdetunnaumlkoumlkulman jonka ydinkaumlsitteenauml on itseorganisoituminen

Tarkastelemme kaumlsillauml olevassa artikkelissa vesiosuuskuntiaasukkaiden itseorganisoitumisen muotona ja niiden suhdettatoimintoja integroivaan kunnalliseen infrastruktuuripolitiikkaanKaumlsittely jakautuu kolmeen osaongelmaan Aluksi tarkastelemmepienoisinfrastruktuureja kompleksisten sopeutumiskykyisten

jaumlrjestelmien naumlkoumlkulmasta kiinnittaumlmaumlllauml paumlaumlhuomionitseorganisoitumiseen Teoreettisen tarkastelun tehtaumlvaumlnauml onvalottaa niitauml yleisiauml jaumlrjestelmaumlominaisuuksia joita taumlllaisiinomaehtoisesti rakentuviin perusrakenteisiin on liitettaumlvissauml Toisenatehtaumlvaumlnauml on kuvata empiirisesti niitauml vesiosuuskuntien prosessejajotka ilmentaumlvaumlt itseorganisoitumisen kannalta kriittisiauml piirteitaumlTaumlllaisia ovat vesiosuuskuntien perustamisen syyt operoinninyleisperiaatteet ja toiminnan jatkuvuuden edellytykset Kolmantenakysymyksenauml tarkastelemme lyhyesti sitauml miten omaehtoisestirakennetut pienoisinfrastruktuurit suhteutuvat kuntieninfrastruktuuripolitiikkaan ja infrastruktuurin hallintaan

Empiiriseksi tutkimuskohteeksi olemme valinneet Ikaalistenvesiosuuskunnat jotka tuottavat vesihuoltopalveluja kaupungin haja-asutusalueella Tutkimusstrategiana kyseessauml on tapaustutkimusjolle on tunnusomaista pyrkimys tuottaa tietoa erityisistauml paikkaan jaaikaan sidotuista empiirisistauml ilmioumlistauml (Yin 2008) Tapaus toimii taumlssaumlyhteydessauml keinona ymmaumlrtaumlauml kaumlaumlnteisen infrastruktuurinrakentamisen ja yllaumlpidon realiteetteja itseorganisoituvienjaumlrjestelmien ilmentymaumlnauml (ks Peltola 2007) Taumlssauml mielessauml kyseessaumlon laumlhinnauml ns paradigmaattinen tapaus jossa vesiosuuskuntiakoskevan kuvauksen tehtaumlvaumlnauml on tuoda esiin kaumlaumlnteiseninfrastruktuurin erityispiirteitauml itseorganisoitumista koskevanselitysmallin puitteissa (Flyvbjerg 2006 232)

Empiirisen aineiston hankintamenetelmaumlnauml kaumlytettiinryhmaumlhaastattelua jonka avulla pyrittiin luomaan kuvaa sekaumlvesiosuuskuntien ettauml Ikaalisten kaupungin edustajien naumlkemyksistaumlliittyen kaumlaumlnteisen infrastruktuurin rakentamisen ja yllaumlpidonkysymyksiin Haastattelun rakenne noudatteliteemahaastattelurunkoa joka paumlaumlteemat vastasivat yllauml mainittuja

osaongelmia Ryhmaumlhaastattelu toteutettiin Ikaalisissa 26 lokakuuta2012 Haastattelijoina toimivat taumlmaumln artikkelin kirjoittajatHaastateltavana oli yhteensauml kuusi edustajaa seuraavistavesiosuuskunnista Kartun vesiosuuskunta Riitialan seudunvesiosuuskunta Roumlyhioumln vesiosuuskunta sekauml Vatulan alueenjaumltevesiosuuskunta (viimeksi mainitusta kolme edustajaa) Lisaumlksikaupungin ja Ikaalisten Vesi Oyn edustajina mukana olivatkaupunginrakennusmestari Ikaalisten kaupungista sekauml IkaalistenVesi Oyn edustaja Haastattelut nauhoitettiin ja litteroitiin Niidenpohjalta tehtiin aineistositaatteja hyoumldyntaumlen teorialaumlhtoumlinensisaumllloumlnanalyysi (Tuomi Sarajaumlrvi 2009)

Kaumlaumlnteiset infrastruktuuritsopeutumiskykyisinaumljaumlrjestelminaumlKaumlaumlnteisen infrastruktuurin (engl inverse infrastructure) kaumlsiteviittaa kaumlyttaumljien tuottajien tai yhteisoumljen omaehtoisesti rakentamiinja yllaumlpitaumlmiin pienoisinfrastruktuureihin Niille on tunnusomaistatoiminnan paikallisuus ja itseohjautuvuus Jos varsinkin julkisensektorin toteuttamat suuret tekniset jaumlrjestelmaumlt (Large TechnicalSystems LTS) perustuvat alueellisten kokonaisuuksiensuunnitteluun ja ylhaumlaumlltauml alaspaumlin toteutuvaan paumlaumltoumlksenteko- jasuunnittelujaumlrjestelmaumlaumln (Edwards 2003 Hughes 1989 198-200)yhteisoumlllisesti rakennettu kaumlaumlnteinen infrastruktuuri toimii juuripaumlinvastaisesti eli taumlssauml mielessauml rdquokaumlaumlnteisestirdquo Samalla LTS-keskustelussa usein korostuneen aseman saaneet vaikutusvaltaisetsysteeminrakentajat (Hughes 1989 van der Vleuten 2004 399) korvautuvat

taumlllaisissa prosesseissa paikallisyhteisoumln aktiivisilla jaumlsenillaumlKaumlaumlnteinen infrastruktuuri toteutetaan omaehtoisesti kokoamallayhteen niitauml paikallisia toimijoita joita yhdistaumlvaumlt samat intressitesimerkiksi vesihuollon jaumlrjestaumlmiseksi tai uuden tien rakentamiseksikylaumlaumln (Egyedi et al 2012 Egyedi et al 2009)

ItseorganisoituvuusjaumlrjestelmaumlnominaisuutenaKaumlaumlnteinen infrastruktuuri voidaan tulkita uuden luonnontieteellisenparadigman naumlkoumlkulmasta sosio-tekniseksi jaumlrjestelmaumlksi jonkakehitystauml ohjaavat itseorganisoituville jaumlrjestelmille tunnusomaisetpiirteet Taumlssauml mielessauml kaumlaumlnteisen infrastruktuurin idea saateoreettisen pohjustuksensa kompleksisuusteorian kaaosteoriansysteemiteorian ja verkostotutkimuksen suunnalta (Dressler 2007Holland 1992 Prigogine 1980 Prigogine Stengers 1984 van den Berg 2012)

Kompleksisuusteorian mukaan sosio-teknisten jaumlrjestelmien sisaumlistaumllogiikkaa ja jatkuvuutta selittaumlauml niiden kyky pysyauml laumlhellaumltasapainotilaa vaikka erilaiset haumlirioumlt ja sisaumliseen organisoitumiseenvaikuttavat tekijaumlt asettavat kaiken aikaa haasteita niiden toiminnanjatkuvuudelle Jos muutospaineet alkavat uhata koko jaumlrjestelmaumlnolemassaoloa edellytetaumlaumln jaumlrjestelmaumlltauml radikaalia uudistumistaTaumlllaista kohtaa nimitetaumlaumln bifurkaatiopisteeksi joka on eraumlaumlnlainenepaumljatkuvuuskohta jossa tehtaumlvaumlt valinnat maumlaumlrittaumlvaumlt jaumlrjestelmaumlnkehityksen suunnan Taumlllainen muutos edellyttaumlauml irtiottoa totutustakehityspolusta ja jonkinlaista uudistavaa sovittautumisratkaisua

jonka vaihtoehtona on viime kaumldessauml jaumlrjestelmaumln tuhoutuminen(Prigogine 1980) Taumlllainen luova sopeutuminen sekauml tuottaa ettaumlvaumlhentaumlauml epaumljaumlrjestystauml Se tuottaa sitauml esimerkiksi uusienratkaisumallien muodossa ja vaumlhentaumlauml sitauml puolestaan tekemaumlllaumlkaumlytettaumlvissauml olevan tiedon pohjalta jaumlrjestelmaumlauml vakauttaviavalintoja (Staringhle 2004 Staringhle Kuosa 2009) Teoreettisesti tarkasteltunakyse on niin sanotusta monimutkaisesta sopeutumiskykyisestaumljaumlrjestelmaumlstauml (Complex Adaptive System CAS) jonka kehitysperustuu jaumlrjestyksen ja epaumljaumlrjestyksen herkkaumlaumln suhteeseenJaumlrjestelmauml havaitsee ongelman ja ajautuu epaumljaumlrjestyksen tilaanminkauml jaumllkeen se itseorganisoitumalla uusiutuu pyrkienpalauttamaan jatkuvuuden turvaavan jaumlrjestyksen (Dressler 2007 4)

Omaehtoisesti luotujen pienoisinfrastruktuurien tapauksessayhteisen intressin yhdistaumlmien paikallisten asukkaidenitseorganisoituminen tapahtuu opportunistisesti muutoksiinreagoivien mikrotason prosessien kautta (Egyedi van den Berg 2012Egyedi Vrancken 2007 van den Berg 2012) Itseorganisoituminen on ilmioumljonka kanssa olemme tekemisissauml tai joita havainnoimmekaumlytaumlnnoumlssauml paumlivittaumlin Sen voi havaita kun naapurit keraumlaumlntyvaumlttalkoisiin syksyn lehtien haravoimiseksi tonttien ympaumlriltauml tai kunvaumlhittaumliskaupat ja ravitsemusliikkeet organisoivat kaupunginelintarvikehuollon (Maula 2004 Staringhle 2004) Myoumls erilaisetyhteisoumlmuodosteet kuten kaupungit voidaan naumlhdauml sekauml sosiaalisiaettauml biofyysisiauml elementtejauml sisaumlltaumlvinauml avoimina itseorganisoituvinajaumlrjestelminauml tai ekosysteemeinauml (Batty 2008 Nicolis Prigogine 1977Prigogine Stengers 1984 Pulselli Pulselli Ratti Tiezzi 2005 Rees 2012)

Oppiminen ja redundanssimonimutkaisuudenhallinnan keinoinaVaikka infrastruktuurit sisaumlltaumlvaumlt aina fyysisiauml aineksia ne ovat itseasiassa laumlpikotaisin sosiaalisia luomuksia (Edwards 2003 199-200)Niiden rakentaminen ja yllaumlpito perustuu siten ihmisten vaumlliseenvuorovaikutukseen mikauml avaa samalla mahdollisuuksia kollektiivisenluovuuden hyoumldyntaumlmiseen niihin liittyvissauml toiminnoissa mukaanlukien jaumlrjestelmien sovittaminen muuttuviin olosuhteisiin (Briggs et al2000 Egyedi et al 2012 Michiels et al 2005 Weijnen et al 2007)

Itseorganisoituvilla jaumlrjestelmillauml on niiden omaehtoisuuden vuoksitaipumus synnyttaumlauml redundanssia eli pelivaraa tai joustavastikaumlyttoumloumlnotettavia resurssivarantoja jotka parantavat kykyauml selviytyaumlongelmatilanteissa Pienellauml resurssien ylimitoituksella jajoustavuudella modulaariset jaumlrjestelmaumlt kykenevaumlt varautumaanpahan paumlivaumln varalle (Streeter 1991 Taleb 2012)

Sosio-tekniset jaumlrjestelmaumlt rakentuvat toimijoiden jaumlrkeviksikokemista ratkaisuista ja niiden myoumltauml syntyvistauml mikroprosesseistajoissa merkityksenanto suhteutuu reaalisiin vaikutusyhteyksiinTaumlmauml tekee jaumlrjestelmistauml ja niiden puitteissa rakentuvistaprosesseista dynaamisia ts impulsseihin vastaavat toimijatjaumlrjestaumlytyvaumlt kokevat oppivat ja jaumlrjestaumlytyvaumlt uudestaanKaumlaumlnteinen infrastruktuuri edustaa yhdyskuntien toiminnallisuudenturvaamisen saralla juuri taumlmaumlntapaista oppimisprosessia ja samallamyoumls skaalautuvuutta ndash toisin sanoen kehitys tapahtuu alhaalta

yloumlspaumlin palasista kohti kokonaisuuksia ja yksiloumlistauml tiimeihin jayhteisoumlihin (Dressler 2007 5 Edwards 2003 Miraglia 2010)

VesiosuuskuntaitseorganisoitumisenmuotonaTapauskohteena kaumlaumlnteisestauml infrastruktuurista esitetaumlaumlnseuraavassa Ikaalisten kaupungin alueen vesihuolto Ikaalistenkaupunki on noin 7300 asukkaan pieni kaupunki Pirkanmaalla noin50 kilometriauml Tampereelta luoteeseen Kaupungin vaumlestoumlntiheys onalle 10 askm2 Hajautunut yhdyskuntarakenne loma-asutuksenrunsaus sekauml kaupungin kahtia jakava vesistouml luovat vesihuollonjaumlrjestaumlmiselle haastavat olosuhteet

Ikaalisten keskustaajama on syntynyt Kyroumlsjaumlrven laumlnsirannalleNoin 5000 asukkaan keskustaajamaan on rakennettuvesihuoltoverkosto jonka toiminnasta vastaa kaupungin omistamaIkaalisten Vesi Oy Kaupungin haja-asutusalueiden vesihuolto onorganisoitu kylaumlyhteisoumljen perustamien 13 vesiosuuskunnan ja yhdenjaumltevesiosuuskunnan kautta Vedenjakelun kattavuus koko Ikaalistenkaupungin alueella on peraumlti 97 Kaupungin ensimmaumlisetvesiosuuskunnat on perustettu 1960-luvun alussa mutta voimakkainperustamisaalto osui 1980-luvulle ja 1990-luvun alkuun jolloinkunnat yleisemminkin pyrkivaumlt aktiivisesti edistaumlmaumlaumlnvesiosuuskuntien perustamista haja-asutusalueille eri puolilla maata(ks vesiosuuskunnista Takala et al 2011Hukka Katko 1999Katko 1991Ruiz-Miervan Ginneken 2006)

Huono vedenlaatuvesiosuuskunnanperustamisen pontimenaIkaalisten kaupungin alueella sijaitsevien vesiosuuskuntien syntyynkeskeisesti vaikuttanut tekijauml on ollut kylien huonolaatuinenkaivovesi Erityisesti veden korkea rautapitoisuus aiheuttimakuhaittoja ja teki muutoinkin vedenkaumlytoumlstauml epaumlmiellyttaumlvaumlauml Kunkaupunki ei ollut halukas laajentamaan vesihuoltoverkkoa kyliinkylissauml alkoi kyteauml ajatus siitauml ettauml niiden on itse otettava aktiivinenrooli vesihuollon tilan korjaamiseksi

Muutoksen aikaansaaminen edellytti ettauml kylaumllaumliset huomasivatolevansa yhteisen ongelman edessauml ja tulivat myoumls tietoisiksi siitaumlettauml omaehtoisella toiminnalla voitaisiin loumlytaumlauml ratkaisu havaittuunongelmaan Sekauml ongelman tunnistaminen ettauml yhteisen motivaationsynnyttaumlminen vaativat kaumlytaumlnnoumlssauml muutaman aktiivisen henkiloumlnvoimakkaan panoksen

rdquoMeillauml sattui asumaan yksi Otaniemenproffa Kartussa joka aina kritisoi sitaumlkaivovettauml mitauml Kartussa oli Siinauml olijotain aineita mitauml ei vedessauml saisi ollaHaumln oli sitauml tutkinut Ettauml se herkistisiinauml vaiheessa kaikki muut karttulaisetmukaan (hellip) Kyllauml olisi saattanut jaumlaumldauml

osuuskunta muuten syntymaumlttaumlrdquo (Kartunvesiosuuskunnan edustaja)

Kylien itseorganisoitumista tukevana tekijaumlnauml myoumls niidenkeskinaumlisen vuorovaikutuksen merkitys on ollut suuri Muuallatehdyt ratkaisut ja niistauml saadut rohkaisevat kokemukset valoivatyleisesti kylaumllaumlisiin uskoa siitauml ettauml taumlllaiset kylaumlyhteisoumlntoteuttamat hankkeet ovat toteuttamiskelpoisia Eraumls haastateltavapuhuu ilmioumlstauml positiivisena kylaumlkateutena

rdquoOlen ollut alusta asti mukana taumlssaumlkaupungin luottamushenkiloumlnauml kunjossain vaiheessa pidettiin palavereitaettauml millauml tavalla taumlhaumln kaupungintoimesta ruvetaan jaumlrjestaumlaumln (hellip) Jasiihen tuli sitten sellaista positiivistakylaumlkateutta ettauml jos kerran kaupunginavustuksella jaumlrjestetaumlaumln yhteenpaikkaan niin se pitaumlauml saada toiseenkinpaikkaan Sitten me tehtiin suunnitelmaettauml olikohan se yks tai kaks vuodessakoetettiin perustaardquo (Roumlyhioumlnvesiosuuskunnan edustaja)

Julkisen sektorin tuenkatalyyttinen vaikutusVesihuoltoinfrastruktuurin rakentaminen on melko kallista jotenyleensauml pelkkauml yhteisen haasteen tunnistaminen ei kylissauml vielaumljohda vesiosuuskunnan perustamiseen Taumlrkeinauml kehitysprosessejaedistaumlvinauml impulsseina toimivat julkishallinnon myoumlntaumlmaumltavustukset vesiosuuskuntahankkeisiin Esimerkiksi 1980-luvunlopussa valtiovallan myoumlntaumlmauml taloudellinen avustus oli merkittaumlvaumlmikauml edisti Ikaalisissakin vesiosuuskuntien perustamista

Toinen taumlrkeauml impulssi kylien vesiosuuskuntien perustamiselle onollut Ikaalisten kaupungin myoumlntaumlmauml taloudellinen tuki jaasiantuntija-apu Kaupunki on perinteisesti osallistunutvedenottamoiden paineenkorotusasemien ja runkolinjojenrakentamiskustannuksiin sekauml myoumlhemmissauml vaiheissa avustanutosuuskuntien vaumllisten yhdysputkien rakentamisessa Lisaumlksikaupunki on taannut osuuskuntien lainoja

rdquoVesiosuuskuntahankkeisiin onkaupungin puolesta aina suhtauduttuhyvin positiivisesti mikauml on varmaankinollut yksi keskeinen edellytys sille ettaumlniitauml nyt naumlin paljon on Ei olla mitaumlaumlnhanketta rinnastettu toiseen vaan se onaina tarkasteltu tapauskohtaisesti ettauml

kuinka paljon on kaupungin tarpeellistaavustaardquo (Ikaalisten kaupunginedustaja)

Kaupungin naumlkoumlkulmasta ajatus vesihuollon kattavuudenkasvamisesta osuuskuntalaumlhtoumlisesti on ollut hyvauml vaihtoehtoVesiosuuskuntien avulla saatiin aikaan joustavia jakustannustehokkaita ratkaisuja ja pystyttiin sitouttamaan asukkaitahankkeen toteuttamiseen

rdquoJa se ettauml miksi paumlaumldyttiin naumlin moneenvesiosuuskuntaan niin kaupunginvinkkelistauml katsottuna syynauml oli se ettaumlsieltauml saatiin paikallinen talkooapumukaan Esimerkiksi kaivulupiensuhteen mikauml on hyvin vaikea asia ainaverkkoa rakentaessa ettauml mistauml paumlaumlstaumlaumlnmenemaumlaumln Ja myoumls paikallistuntemus jakokemus Pystyttiin tekemaumlaumln paljonhelpommin ja edullisemmin ndash ei tarvinnutampua kalliotakaanrdquo (Roumlyhioumlnvesiosuuskunnan edustaja)

Kaumlytaumlnnoumlssauml vesiosuuskunnat perustetaan laumlhes aina

maallikkovoimin kohentamaan kunnan vajavaisesti toteuttamiaperuspalveluita Yhteistyouml kunnan hallinnon ja vesilaitoksen sekaumlvaltion alue- ja paikallishallintoviranomaisten kanssa on antanutratkaisevan sysaumlyksen hankkeiden kaumlynnistymiselle Taumlmauml yhteistyoumlauttaa kokoamaan tarpeellista tietaumlmystauml varsinkinrakentamisvaiheen organisointia rahoitusjaumlrjestelyjauml ja tarvittaviensopimusten laadintaa ajatellen (Korpinen 2012)

Osuuskuntientoiminnalliset haasteetPerustamisvaiheen jaumllkeen osuuskuntien paumlivittaumlinen operointi onmuutamien aktiivisten yksiloumliden ndash kaumlytaumlnnoumlssauml hallituksen jaumlsentenja erityisesti puheenjohtajan ndash varassa (Tyynelauml Nurmi 2010) Johtamisenrealiteetteja eraumls vesiosuuskunnan puheenjohtaja kuvaa seuraavasti

rdquoJos oot selvillauml asioista niin parhaitenongelmasta selviaumlauml kun hoitaa sen itseenemmin kuin ettauml alat soitteleen jakeraumlaumln jotain remmiaumlrdquo (Roumlyhioumlnvesiosuuskunnan edustaja)

Vesiosuuskuntien toimintaan on iskostuneena vahva yhdessaumltekemisen kulttuuri mikauml konkretisoituu muun muassatalkootyoumlvoiman saatavuutena yksittaumlisiin ennalta sovittuihintyoumlprojekteihin

rdquoKun me vedettiin runkolinja ton jaumlrvenali niin kyllauml siellauml sitauml porukkaa oliainakin 20 henkee sitauml oli Ettauml kyllaumltollaseen hetkelliseen hommaan loumlytyyrdquo(Roumlyhioumln vesiosuuskunnan edustaja)

Vesiosuuskunnat ovat talkootyoumlhoumln perustuvalla toiminnalla saaneettuotettua jaumlsenilleen kohtuullisin kustannuksin riittaumlvaumln laadukkaanvesihuollon Toisaalta toiminnan talkooperustaisuuden on huomattuaiheuttavan myoumls lieveilmioumlitauml kuten korjausvelan syntyauml jaongelmia toimintavarmuuden yllaumlpitaumlmisessauml

Edellauml kuvattuihin seikkoihin pohjautuen voidaan havaita ettaumlvesiosuuskunnissa yhteistyouml ilmenee kahdella tasolla Osuuskunnanytimessauml toimii osuuskunnan hallituksen muodostama ydinryhmaumljonka toiminta perustuu jatkuvaan tiiviiseen yhteistyoumlhoumln Toisentason muodostavat reservissauml olevat aktiivihenkiloumlt joiden toimintamuistuttaa luovaa organismia se aktivoituu ajoittain verrattainlyhytaikaisesti vastaamaan yhteisoumlssauml koettuun tarpeeseen

Osuuskuntien toiminnanjatkuvuusYksi keskeisimpiauml huolia osuuskuntien tulevaisuuteen liittyen onaktiivisten toimijoiden ikaumlaumlntyminen joka tuottaa haasteitaerityisesti sen vuoksi ettauml samalla katoaa merkittaumlvauml osa sekauml

talkootyoumlstauml ettauml osaamisesta

rdquoKun vaikka nuorisolla olisikin intoamutta kun niillauml ei ole taitoa (hellip) Jasitten kun taumlmauml homma vaatii sellaistajoustoa Se on sellaista sovittelua jakeskustelua ja pitkaumlauml pinnaa vaatii jaihmistuntemusta Pitaumlauml osata luovia asiatEttauml kun kysymys ei ole vain tekniikastardquo(Roumlyhioumln vesiosuuskunnan edustaja)

Monessa Ikaalisten alueen vesiosuuskunnassa sukupolven vaihdoson laumlhivuosina ajankohtaista Taumlssauml laumlhestytaumlaumln niin sanottuabifurkaatiopistettauml eli sitauml kriittistauml vaihetta jossa on loumlydettaumlvaumlratkaisuja kylien vesihuollon jatkuvuuden turvaamiseksi Kunvastuunkantajia on yhauml vaikeampi loumlytaumlauml Ikaalisissa on nostettuesille yhtenauml ratkaisuvaihtoehtona osuuskuntien vaumllisen yhteistyoumlntiivistaumlminen

rdquoOllaan mietitty ettauml ruvetaan maksaanoikein palkkaa taikka jotain sillekylaumllaumliselle joka alkaisi tehdauml taumltaumlvesihuoltotyoumltauml kokopaumlivaumltoimisesti Jasiitauml tulisi sitten meidaumln kaikkienyhteinenrdquo (Riitialan seudun

vesiosuuskunnan edustaja)

Yhteistyouml keskusverkoston operaattorin eli Ikaalisten Vesi Oynkanssa tulee todennaumlkoumlisesti voimistumaan kun infrastruktuurinikaumlaumlntyessauml syntyy tarvetta erilaisille seuranta- valvonta- jahuoltopalveluille sekauml muille asiantuntijatehtaumlville Toisaaltainfrastruktuurin ikaumlaumlntymisen naumlhdaumlaumln vaikuttavan myoumlsosuuskuntien keskinaumlisen avunannon lisaumlaumlntymiseen joka palveleesamalla niiden riskienhallintaa

Kohti integroivaainfrastruktuuripolitiikkaaYhteiskuntakehityksen monet viimeaikaiset trendit haastavat kuntienluottamushenkiloumlt ja johtavat viranhaltijat pohtimaan uusialaumlhestymistapoja infrastruktuuripolitiikkaan Ne joutuvat arvioimaanmuun muassa sitauml millauml intensiteetillauml ja tavoilla vahvistaaomaehtoisesti toimivia paikallisia pienoisverkkoja ja -rakenteitajoiden toiminnan jatkuvuus ja laajentuminen mahdollistaakustannustehokkuuden lisaumlaumlmisen kuntien vastuulla olevientehtaumlvien hoitamisessa Samalla kunnat joutuvat toimimaan kahdenjaumlrjestelmaumln ndash julkisen hierarkian ja omaehtoisen yhteisoumln ndashjaumlnnitteisellauml rajapinnalla Sotaraudan (1996) kuvaaman pehmeaumlnstrategian mukaisesti julkisyhteisoumljen tulisi yhtauml aikaa saumlilyttaumlaumlriittaumlvauml kontrolli haluttujen kehitystavoitteiden saavuttamiseksimutta toisaalta antaa omatoimisuudelle sen verran elintilaa ettaumlalhaalta yloumlspaumlin suuntautuva kehitys olisi mahdollistaVesihuollossa tarvitaan yhtaumlaumlltauml integroivaa mutta samalla

mahdollistavaa strategiaa jossa otetaan huomioon erilaistenteknisten jaumlrjestelmien keskinaumlisriippuvuus ja sektorien vaumllistenrajapintojen hallinnan vaatimukset (Heino 2012)

Ikaalinen edustaa tapausta jossa kunnan suhde vesiosuuskuntiin onollut rakentava Muunkinlaisia kokemuksia Suomesta toki loumlytyyEsimerkiksi Jyvaumlskylaumln vesihuoltoa koskevassa julkisessakeskustelussa on noussut korostuneesti esiin haja-asutusalueidenvesiosuuskuntien riippuvuus Jyvaumlskylaumln Energia OystaumlVesiosuuskunnat ostivat aikanaan veden kaupungin yhtioumlltaumltukkuhinnalla ja saivat lisaumlksi muita palveluja Muutama vuosiJyvaumlskylaumln kaupungin Jyvaumlskylaumln maalaiskunnan ja Korpilahdenvuonna 2009 voimaantulleen kuntaliitoksen jaumllkeen JyvaumlskylaumlnEnergia Oy ilmoitti ettei se myoumlnnauml osuuskunnille enaumlaumltukkualennusta (Heinaumllauml 2012) Paumlivi Kvist (2012) Jyvaumlskylaumlnnaapurikunnasta Muuramesta on kirjoittanut asiasta blogissaannaumlin

rdquoVesiosuuskunnille (joiden on pakkoostaa palvelu Energialta) tehdaumlaumlnnaurettavia sopimuksia jotka rahastavatvesiosuuskuntia Sopimuksissa onepaumlreiluja kohtia jotka poistavatJyvaumlskylaumln Energialta monta sillekuuluvaa vastuuta siirtaumlen nevesiosuuskunnillerdquo

Taumlmauml kuvaa hyvin niitauml jaumlnnitteitauml joita kuntien rakennemuutos jayhtioumlittaumlminen voivat tuottaa hajautetun jaumlrjestelmaumln hallintaan Seantaa myoumls pohjaa olettamukselle ettauml kuntakoon merkittaumlvauml kasvuvoi samalla synnyttaumlauml liiketaloudellisesti painottunuttainfrastruktuuripolitiikkaa jonka ratkaisut tukevat pitkaumlllauml aikavaumllillaumlennemminkin yhdyskuntarakenteen tiivistaumlmistauml kuin haja-asutusalueiden omaehtoisesti jaumlrjestaumlmiauml kohtuuhintaisia palveluja

LopuksiKaumlaumlnteiset infrastruktuurit heijastavat yhdyskuntienperusrakenteiden monimutkaisuuden modulaarisuuden ja hallinnanhajautumisen lisaumlaumlntymistauml Pienet vesiosuuskunnat ovat osa taumltaumlkokonaisuutta Niiden perustuminen yhteisoumln asukkaidenaktiivisuuteen mahdollistaa kustannustehokkaaninfrastruktuuripalvelun tuottamisen tilanteessa jossa palvelua eivoida tuottaa kunnallisena palveluna edesitsekannattavuusperiaatteella kaupallisesta palvelutuotannostapuhumattakaan Jo naumlmauml laumlhtoumlkohdat tekevaumlt ymmaumlrrettaumlvaumlksi senettauml varsinkin pienet vesiosuuskunnat toimivat vain muutamanaktiivisen asukkaan toimeliaisuuden varassa Naumlihintoimintavarmuutta heikentaumlviin ongelmiin on kuitenkin haettu jaloumlydettykin ratkaisuja kuten esimerkiksi Ikaalisten tapauksessarakentamalla yhdysputkia sekauml vesiosuuskuntien kesken ettauml niidenja Ikaalisten Vesi Oyn vaumllille Kaiken kaikkiaan naumlyttaumlauml siltauml ettaumlvesihuollon realiteetit asettavat kunnat ja julkiset jaumlrjestelmaumltratkaisevaan asemaan siinauml miten omaehtoiset jaumlrjestelmaumlt syntyvaumltja millaiseksi hajautettu jaumlrjestelmauml muotoutuu

Julkisyhteisoumljen tavoitteena on jo laumlhtoumlkohtaisesti saada aikaan

sellaisia palveluntuotannon ratkaisuja jotka lisaumlaumlvaumltkustannustehokkuutta Yksikkoumlkokojen kasvattamisen jaskaalaetujen hyoumldyntaumlmisen sijaan kaumlaumlnteinen infrastruktuuri antaatoisenlaisen ratkaisuvaihtoehdon joka hyoumldyntaumlauml paikallisyhteisoumlissaumlpiilevaumlauml osaamista luottamusta paikallistuntemusta javapaaehtoistyoumltauml Naumlin myoumls kustannuksia ja vastuita voidaansaumllyttaumlauml niille jotka palvelusta kulloinkin hyoumltyvaumlt Taumlssauml mielessaumlkaumlaumlnteinen infrastruktuuri ilmentaumlauml omavastuisuutta korostavaaajattelua joka saattaa tulevaisuudessa tulla keskeiseksi periaatteeksijulkisten palvelujen jaumlrjestaumlmisessauml

Teoreettisen naumlkoumlkulman korostama itseorganisoituvuus eiluonnollisestikaan maumlaumlraumlauml lopputuloksen menestyksellisyyttauml Kaikkijaumlrjestelmaumlt eivaumlt ole sisaumlisesti dynaamisia eivaumltkauml kykenesovittautumaan toimintaympaumlristoumln vaatimuksiin Taumlllaisia uhkialeijuu myoumls monen pienen vesiosuuskunnan yllauml sillauml niidentoiminnan jatkuvuus saattaa olla uhattuna johtuen erityisestiikaumlaumlntyneiden aktiivien poisjaumlaumlnnistauml ja vaikeudesta loumlytaumlauml uusiavastuunkantajia Taumlssauml mielessauml yhteiskunnallisen kontekstinmuutokset heijastuvat suoraan myoumls yhteisoumljen toimintakykyynTaumlmauml naumlkoumlkohta nostaa esiin kaksi taumlrkeaumlauml asiaa Vesiosuuskuntiensisaumlisen dynamiikan osalta on vahvistettava sellaisia piirteitauml jotkaparantavat sovittautumista toimintaympaumlristoumln muutoksiin(esimerkiksi vesiosuuskuntien yhteistyouml resurssien kokoamiseksi javesihuollon ammattimaisuuden lisaumlaumlmiseksi) ja toisaalta kuntieninfrastruktuuripolitiikan aktivoimiseen niin ettauml se vahvistaavesiosuuskuntien sopeutumiskykyauml ja toiminnan jatkuvuutta

Kirjallisuus

Arauacutejo S amp Sutherland D (2010) Public-Private Partnerships

and Investment in Infrastructure OECD PublishingRetrieved from httpdxdoiorg1017875km7jf6q8f0t-en

Batty M (2008) Cities as Complex Systems ScalingInteraction Networks Dynamics and Urban MorphologiesLondon University College London

Briggs J amp Peat F D (2000) Seven Life Lessons of ChaosSpiritual Wisdom from the Science of Change (1st ed)New York Harper Perennial

Dressler F (2007) Self-Organization in Sensor and ActorNetworks Chichester John Wiley amp Sons

Edwards P N (2003) Infrastructure and Modernity ForceTime and Social Organization in the History ofSociotechnical Systems In T Misa P Brey amp A Freeberg(Eds) Modernity and Technology MA MIT Press

Egyedi T M Mehos D C amp Vree W G (2009) NewPerspectives on Inverse Infrastructures In Developing 21stCentury Infrastructure Networks (INFRA) IEEE Retrievedfrom httpwwwutwentenlmbstepsresearchcolloquia_and_seminarscolloquiabestanden2009ndash2010Final20EgyediMehosVree pdf

Egyedi T M amp Mehos D C (Eds) (2012) InverseInfrastructures Disrupting Networks from BelowCheltenham Edward Elgar

Egyedi T M amp van den Berg J (2012) Analyzing InverseInfrastructures using a Complex Adaptive SystemsPerspective In Third International Engineering SystemsSymposium CESUN (Vol 2012 pp 18ndash20 June 2012)

Retrieved fromhttpcesun2012tudelftnlimages669Egyedipdf

Egyedi T M Vrancken J L M amp Ubacht J (2007) Inverseinfrastructures Coordination in self-organizing systems InProceeding of 5th International Conference onStandardization and Innovation in Information Technology2007 Standardization and Innovation in InformationTechnology (SIIT)

Flyvbjerg B (2006) Five Misunderstandings About Case-StudyResearch Qualitative Inquiry 12(2) 219ndash245

Graham S amp Marvin S (2001) Splintering UrbanismNetworked Infrastructures Technological Mobilities andthe Urban Condition London Routledge

Hammami M Ruhashyankiko J-F amp Yehoue E B (2006)Determinants of Public-Private Partnerships inInfrastructure International Monetary Fund Retrievedfromhttpwwwimforgexternalpubsftwp2006wp0699pdf

Heino O (2012) Tuotanto- ja operointi-innovaatiot ndash casevesihuolto In P Malinen A-V Anttiroiko T Haahtela amp PSiitonen (Eds) Huomispaumlivaumln infrastruktuuri Naumlkoumlkulmiakuntien teknisen toimen uudistamiseen Helsinki SuomenKuntaliitto

Heinaumllauml O (2012 October 12) Vesiosuuskuntia kohdellaankaltoin Jyvaumlskylaumlssauml Keskisuomalainen Retrieved fromhttpwwwksmlfimielipidemielipidekirjoituksetvesiosuuskuntia-kohdellaan-kaltoin-jyvaskylassa1259860

Holland J H (1992) Adaptation in natural and artificialsystems an introductory analysis with applications tobiology control and artificial intelligence Mass MIT Press

Hughes T (1989) The Evolution of Large Scale TechnologicalSystems In W Bijker T Hughes amp T Pinch (Eds) TheSocial Construction of Technological Systems MA MITPress

Hukka J amp Katko T (1999) Yksityistaumlminen vesihuollossanro Retrieved fromhttpwwwkaksfinode99julkaisuid=85

Katko T (1991) Vesihuoltoyhtymien tulevaisuuden naumlkymaumltVesitalous 32(4) 24ndash29

Korpinen T (2012) Osuuskuntien Via DolorosaUusosuustoiminta 2ndash2012 Teemasivut Kehittyvauml vesihuolto2012 Retrieved January 20 2013 fromhttpwwwosuustoimintacoopotot2_12uot2a_12htm

Kvist P (2012 October 13) Vesiosuuskuntien haasteetRetrieved January 28 2013 from httppaivikvistblogspotfi201210vesiosuuskuntien-haasteethtml

Lehtonen T-K (2006) Kaupungin aineksiaYhdyskuntasuunnittelu 44(2) 6ndash23

Maula M (2004) Elaumlvauml organisaatio ja liiketoimintasysteemiKompleksisten systeemien kaksi tulkintaa In M Sotarautaamp K-J Kosonen (Eds) Yksilouml kulttuuri jainnovaatioympaumlristouml Avauksia aluekehityksendynamiikkaan Tampere Tampere University Press

Michiels S Janssens N Joosen W amp Verbaeten P (2005)Decentralized cooperative management a bottom upapproach In IADIS ACrsquo05 2005 IADIS InternationalConference on Applied Computing 2005 Retrieved fromhttpwwwiadisnetdlfinal_uploads200501L048pdf

Miraglia S (2010) Modularity and integratedness as non-dichotomous architectural properties of complex systems (p2010) Presented at the Summer Conference ImperialCollege London Business School June 16ndash18 2010

Nicolis G amp Prigogine I (1977) Self-Organization in Non-Equilibrium Systems From Dissipative Structures to Orderthrough Fluctuations New York John Wiley amp Sons

Ornetzeder M amp Rohracher H (2006) User-Led Innovationsand Participation Processes Lessons from SustainableEnergy Technologies Energy Policy 34(2) 138ndash150

Peltola T (2007) Empirian ja teorian vuoropuhelu In M LaineJ Bamberg amp P Jokinen (Eds) Tapaustutkimuksen taitoHelsinki Gaudeamus

Prigogine I (1980) From being to becoming Time andcomplexity in the physical sciences San FranciscoFreeman

Prigogine I amp Stengers I (1984) Order out of Chaos Manrsquosnew dialogue with nature New York Bantam Books

Pulselli R M Pulselli F M Ratti C amp Tiezzi E (2005)Dissipative Structures for Understanding Cities ResourceFlows and Mobility Patterns In A H Boussabaine J LewisR J Kirkham amp G E M Jared (Eds) Proceedings of the1st International Conference on Built EnvironmentComplexity September 2005 (pp 11ndash14) University ofLiverpool Becon Retrieved from httpsenseablemitedupaperspdf2005_Pulselli_Pulselli_Ratti_Tiezzi_BECONpdf

Rees W E (2012) Cities as Dissipative Structures GlobalChange and the Vulnerability of Urban Civilization

Ruiz-Mier F amp van Ginneken M (2006) Consumercooperatives an alternative institutional model for deliveryof urban water supply and sanitation services WaterSupply and Sanitation Sector Board of the InfrastructureNetwork World Bank Group

Ruostetsaari I (1998) Energiapolitiikka kaumlaumlnnekohdassaJaumlrjestoumlt ja yritykset vaikuttajina vapautuvillaenergiamarkkinoilla Tampere Tampereen yliopisto

Sotarauta M (1996) Kohti epaumlselvyyden hallintaa Pehmeaumlstrategia 2000-luvun alun suunnittelun laumlhtoumlkohtanaJyvaumlskylauml Finnpublishers

Streeter C L (1991) Redundancy in Social SystemsImplications for Warning and Evacuation PlanningInternational Journal of Mass Emergencies and Disasters9(2) 167ndash182

Staringhle P (2004) Itseuudistumisen dynamiikkaSysteemiajattelu kehitysprosessien ymmaumlrtaumlmisenperustana In M Sotarauta amp K-J Kosonen (Eds) Yksiloumlkulttuuri ja innovaatioympaumlristouml Avauksia aluekehityksendynamiikkaan Tampere Tampere University Press

Staringhle P amp Kuosa T (2009) Systeemien itseuudistuminen -uutta ymmaumlrrystauml kollektiivien kehittymseenAikuiskasvatus 29(2) 104ndash115

Takala A Arvonen V Katko T S Pietilauml P E amp AringkermanW (2011) The Evolving Role of Water Co-operatives inFinland International Journal of Co-Operative Management5(2) 11ndash19

Taleb N N (2012) Antifragile things that gain from disorderNew York Random House

Torrisi G (2009) Public infrastructure definition classificationand measurement issues MPRA Paper No Retrieved fromhttpmpraubuni-muenchende12990

Tuomi J amp Sarajaumlrvi A (2009) Laadullinen tutkimus jasisaumllloumlnanalyysi (5 uudistettu painos) Helsinki Tammi

Tyynelauml T amp Nurmi J (2010) Metsaumlnomistajien energiaosuuskuntien tulevaisuudennaumlkymaumlt MaaseudunUusi Aika 18(2) 22ndash31

Van den Berg J (2012) Inverse Infrastructures and theirEmergence at the Edge of Order and Chaos An AnalyticFramework In T M Egyedi amp D C Mehos (Eds) InverseInfrastructures Disrupting Networks from BelowCheltenham Edward Elgar

Van der Vleuten E (2004) Infrastructures and Societal ChangeA View from the Large Technical Systems Field TechnologyAnalysis amp Strategic Management 16(3) 395ndash414

Weijnen M Herden P amp Bouwmans I (2007) DesigningComplex Systems A Contradition in Terms In Proceedingof Delft Science and Design A Congress on InterdisciplinaryDesign Delft The Netherlands

Yin R K (2008) Case Study Research Design and Methods(Fourth Edition) London Sage

sekauml jo vuosikymmeniauml kaupunkeja vaivanneet infrastruktuurinrakentamisen ja yllaumlpidon ongelmat Yhteiskunnallisessakeskustelussa on alettu avoimesti etsiauml vaihtoehtoja julkisin varoinrakennetuille ja yllaumlpidetyille infrastruktuureille Keskustelussaeniten esillauml ollut teema on yksityisen sektorin mukaantuloinfrastruktuurien rahoitukseen rakentamiseen ja yllaumlpitoonerilaisten kumppanuusmallien muodossa Yleensauml taumlllaisetkumppanuushankkeet ovat mittavien investointien ja integroinninkautta osa kattavaa infrastruktuurijaumlrjestelmaumlauml (Arauacutejo et al 2010Hammami et al 2006) Taumlhaumln vaihtoehtojen kenttaumlaumln voidaan kuitenkinsisaumlllyttaumlauml myoumls sellaisia omaehtoisia jaumlrjestelmiauml jotka ovatsyntyneet aikanaan kollektiivisten toimien tuloksena tilanteessajossa julkinen sektori ei ollut vielauml laajentunut nykyiseen muotoonsatai jossa se ei ole kyennyt tuottamaan paikallisyhteisoumln taikaumlyttaumljaumlkunnan tarvitsemaa infrastruktuuria Taumlllaisia ovat meillaumlSuomessa olleet aikanaan mm viljamakasiinit ja manttaalikuntienrakentamat ja yllaumlpitaumlmaumlt laitokset Myoumlhemmin vastaavia paikallisiaja alueellisia perusrakenteita ovat tuottaneet esimerkiksi energia-vesi- ja tieosuuskunnat

Tarkennamme edellauml hahmoteltua muutoskuvaa tarkastelemalla sitaumltuoreessa kansainvaumllisessauml keskustelussa kaumlyttoumloumlnotetulla kaumlsitteellaumlrdquokaumlaumlnteinen infrastruktuurirdquo (Egyedi et al 2012 Egyedi et al 2012 Egyedi etal 2007) Kyse on paikallisin voimin rakennetuista jaumlrjestelmistauml jotkavoivat olla yhtauml hyvin kaumlyttaumljauml- ja yhteisoumllaumlhtoumlisiauml kuinmarkkinaehtoisiakin (Egyedi Mehos 2012 Ornetzeder Rohracher 2006Ruostetsaari 1998) Kiinnostuksemme kohdistuu nimenomaanpaikallisesti rakentuviin yhteisoumlllisiin infrastruktuureihin jotka ovatpalveluina usein niin sanottuja luonnollisia monopoleja Taumlmauml antaamahdollisuuden tarkastella paikkaan sidotun yhteisoumln omaehtoisiapyrkimyksiauml pienoisinfrastruktuurin rakentamiseksi Samalla nouseevaumlistaumlmaumlttauml kysymys siitauml miten naumlmauml yhteisoumllliset ratkaisut

nivoutuvat osaksi kattavia teknisiauml jaumlrjestelmiauml rakentaneidenkuntien infrastruktuuripolitiikkaa

Tutkimustehtaumlvaumlmenetelmauml ja aineistoPerinteiset infrastruktuurit ovat rakentuneet yksityisen ja julkisensektorin tuottamina teknisinauml jaumlrjestelminauml joiden tehtaumlvaumlnauml on ollutjoko tuottaa voittoa omistajilleen laajentamallainfrastruktuuripalveluja (Hughes 1989) tai tarjoamallauniversaalipalveluja kansalaisille toimivan yhteisoumlelaumlmaumln jaalueellisen tasa-arvon nimissauml (Torrisi 2009) Yhteiskunnassa onkuitenkin aina katvealueita joihin sen enempaumlauml yksityinen kuinjulkinenkaan sektori ei rakenna infrastruktuureja Taumlmauml johtuuyleensauml yhdyskunnan syrjaumlisestauml sijainnista ja investointeihin naumlhdenriittaumlvaumln kaumlyttaumljaumlmaumlaumlraumln puutteesta Vastauksena taumlhaumln ongelmaanmonet paikallisyhteisoumlt ovat toteuttaneet infrastruktuurihankkeitajotka edesauttavat infrastruktuuripalvelujen laajentumista haja-asutusalueille Teoreettisesti kiinnostavaa taumlssauml on se miten kylienja kaupunginosien asukkaat ryhtyvaumlt organisoimaan taumlllaisiarakenteita ja millaiseksi niiden hallinta lopulta muodostuu Otammetaumlssauml artikkelissa taumlhaumln kysymykseen systeemiteoriasta johdetunnaumlkoumlkulman jonka ydinkaumlsitteenauml on itseorganisoituminen

Tarkastelemme kaumlsillauml olevassa artikkelissa vesiosuuskuntiaasukkaiden itseorganisoitumisen muotona ja niiden suhdettatoimintoja integroivaan kunnalliseen infrastruktuuripolitiikkaanKaumlsittely jakautuu kolmeen osaongelmaan Aluksi tarkastelemmepienoisinfrastruktuureja kompleksisten sopeutumiskykyisten

jaumlrjestelmien naumlkoumlkulmasta kiinnittaumlmaumlllauml paumlaumlhuomionitseorganisoitumiseen Teoreettisen tarkastelun tehtaumlvaumlnauml onvalottaa niitauml yleisiauml jaumlrjestelmaumlominaisuuksia joita taumlllaisiinomaehtoisesti rakentuviin perusrakenteisiin on liitettaumlvissauml Toisenatehtaumlvaumlnauml on kuvata empiirisesti niitauml vesiosuuskuntien prosessejajotka ilmentaumlvaumlt itseorganisoitumisen kannalta kriittisiauml piirteitaumlTaumlllaisia ovat vesiosuuskuntien perustamisen syyt operoinninyleisperiaatteet ja toiminnan jatkuvuuden edellytykset Kolmantenakysymyksenauml tarkastelemme lyhyesti sitauml miten omaehtoisestirakennetut pienoisinfrastruktuurit suhteutuvat kuntieninfrastruktuuripolitiikkaan ja infrastruktuurin hallintaan

Empiiriseksi tutkimuskohteeksi olemme valinneet Ikaalistenvesiosuuskunnat jotka tuottavat vesihuoltopalveluja kaupungin haja-asutusalueella Tutkimusstrategiana kyseessauml on tapaustutkimusjolle on tunnusomaista pyrkimys tuottaa tietoa erityisistauml paikkaan jaaikaan sidotuista empiirisistauml ilmioumlistauml (Yin 2008) Tapaus toimii taumlssaumlyhteydessauml keinona ymmaumlrtaumlauml kaumlaumlnteisen infrastruktuurinrakentamisen ja yllaumlpidon realiteetteja itseorganisoituvienjaumlrjestelmien ilmentymaumlnauml (ks Peltola 2007) Taumlssauml mielessauml kyseessaumlon laumlhinnauml ns paradigmaattinen tapaus jossa vesiosuuskuntiakoskevan kuvauksen tehtaumlvaumlnauml on tuoda esiin kaumlaumlnteiseninfrastruktuurin erityispiirteitauml itseorganisoitumista koskevanselitysmallin puitteissa (Flyvbjerg 2006 232)

Empiirisen aineiston hankintamenetelmaumlnauml kaumlytettiinryhmaumlhaastattelua jonka avulla pyrittiin luomaan kuvaa sekaumlvesiosuuskuntien ettauml Ikaalisten kaupungin edustajien naumlkemyksistaumlliittyen kaumlaumlnteisen infrastruktuurin rakentamisen ja yllaumlpidonkysymyksiin Haastattelun rakenne noudatteliteemahaastattelurunkoa joka paumlaumlteemat vastasivat yllauml mainittuja

osaongelmia Ryhmaumlhaastattelu toteutettiin Ikaalisissa 26 lokakuuta2012 Haastattelijoina toimivat taumlmaumln artikkelin kirjoittajatHaastateltavana oli yhteensauml kuusi edustajaa seuraavistavesiosuuskunnista Kartun vesiosuuskunta Riitialan seudunvesiosuuskunta Roumlyhioumln vesiosuuskunta sekauml Vatulan alueenjaumltevesiosuuskunta (viimeksi mainitusta kolme edustajaa) Lisaumlksikaupungin ja Ikaalisten Vesi Oyn edustajina mukana olivatkaupunginrakennusmestari Ikaalisten kaupungista sekauml IkaalistenVesi Oyn edustaja Haastattelut nauhoitettiin ja litteroitiin Niidenpohjalta tehtiin aineistositaatteja hyoumldyntaumlen teorialaumlhtoumlinensisaumllloumlnanalyysi (Tuomi Sarajaumlrvi 2009)

Kaumlaumlnteiset infrastruktuuritsopeutumiskykyisinaumljaumlrjestelminaumlKaumlaumlnteisen infrastruktuurin (engl inverse infrastructure) kaumlsiteviittaa kaumlyttaumljien tuottajien tai yhteisoumljen omaehtoisesti rakentamiinja yllaumlpitaumlmiin pienoisinfrastruktuureihin Niille on tunnusomaistatoiminnan paikallisuus ja itseohjautuvuus Jos varsinkin julkisensektorin toteuttamat suuret tekniset jaumlrjestelmaumlt (Large TechnicalSystems LTS) perustuvat alueellisten kokonaisuuksiensuunnitteluun ja ylhaumlaumlltauml alaspaumlin toteutuvaan paumlaumltoumlksenteko- jasuunnittelujaumlrjestelmaumlaumln (Edwards 2003 Hughes 1989 198-200)yhteisoumlllisesti rakennettu kaumlaumlnteinen infrastruktuuri toimii juuripaumlinvastaisesti eli taumlssauml mielessauml rdquokaumlaumlnteisestirdquo Samalla LTS-keskustelussa usein korostuneen aseman saaneet vaikutusvaltaisetsysteeminrakentajat (Hughes 1989 van der Vleuten 2004 399) korvautuvat

taumlllaisissa prosesseissa paikallisyhteisoumln aktiivisilla jaumlsenillaumlKaumlaumlnteinen infrastruktuuri toteutetaan omaehtoisesti kokoamallayhteen niitauml paikallisia toimijoita joita yhdistaumlvaumlt samat intressitesimerkiksi vesihuollon jaumlrjestaumlmiseksi tai uuden tien rakentamiseksikylaumlaumln (Egyedi et al 2012 Egyedi et al 2009)

ItseorganisoituvuusjaumlrjestelmaumlnominaisuutenaKaumlaumlnteinen infrastruktuuri voidaan tulkita uuden luonnontieteellisenparadigman naumlkoumlkulmasta sosio-tekniseksi jaumlrjestelmaumlksi jonkakehitystauml ohjaavat itseorganisoituville jaumlrjestelmille tunnusomaisetpiirteet Taumlssauml mielessauml kaumlaumlnteisen infrastruktuurin idea saateoreettisen pohjustuksensa kompleksisuusteorian kaaosteoriansysteemiteorian ja verkostotutkimuksen suunnalta (Dressler 2007Holland 1992 Prigogine 1980 Prigogine Stengers 1984 van den Berg 2012)

Kompleksisuusteorian mukaan sosio-teknisten jaumlrjestelmien sisaumlistaumllogiikkaa ja jatkuvuutta selittaumlauml niiden kyky pysyauml laumlhellaumltasapainotilaa vaikka erilaiset haumlirioumlt ja sisaumliseen organisoitumiseenvaikuttavat tekijaumlt asettavat kaiken aikaa haasteita niiden toiminnanjatkuvuudelle Jos muutospaineet alkavat uhata koko jaumlrjestelmaumlnolemassaoloa edellytetaumlaumln jaumlrjestelmaumlltauml radikaalia uudistumistaTaumlllaista kohtaa nimitetaumlaumln bifurkaatiopisteeksi joka on eraumlaumlnlainenepaumljatkuvuuskohta jossa tehtaumlvaumlt valinnat maumlaumlrittaumlvaumlt jaumlrjestelmaumlnkehityksen suunnan Taumlllainen muutos edellyttaumlauml irtiottoa totutustakehityspolusta ja jonkinlaista uudistavaa sovittautumisratkaisua

jonka vaihtoehtona on viime kaumldessauml jaumlrjestelmaumln tuhoutuminen(Prigogine 1980) Taumlllainen luova sopeutuminen sekauml tuottaa ettaumlvaumlhentaumlauml epaumljaumlrjestystauml Se tuottaa sitauml esimerkiksi uusienratkaisumallien muodossa ja vaumlhentaumlauml sitauml puolestaan tekemaumlllaumlkaumlytettaumlvissauml olevan tiedon pohjalta jaumlrjestelmaumlauml vakauttaviavalintoja (Staringhle 2004 Staringhle Kuosa 2009) Teoreettisesti tarkasteltunakyse on niin sanotusta monimutkaisesta sopeutumiskykyisestaumljaumlrjestelmaumlstauml (Complex Adaptive System CAS) jonka kehitysperustuu jaumlrjestyksen ja epaumljaumlrjestyksen herkkaumlaumln suhteeseenJaumlrjestelmauml havaitsee ongelman ja ajautuu epaumljaumlrjestyksen tilaanminkauml jaumllkeen se itseorganisoitumalla uusiutuu pyrkienpalauttamaan jatkuvuuden turvaavan jaumlrjestyksen (Dressler 2007 4)

Omaehtoisesti luotujen pienoisinfrastruktuurien tapauksessayhteisen intressin yhdistaumlmien paikallisten asukkaidenitseorganisoituminen tapahtuu opportunistisesti muutoksiinreagoivien mikrotason prosessien kautta (Egyedi van den Berg 2012Egyedi Vrancken 2007 van den Berg 2012) Itseorganisoituminen on ilmioumljonka kanssa olemme tekemisissauml tai joita havainnoimmekaumlytaumlnnoumlssauml paumlivittaumlin Sen voi havaita kun naapurit keraumlaumlntyvaumlttalkoisiin syksyn lehtien haravoimiseksi tonttien ympaumlriltauml tai kunvaumlhittaumliskaupat ja ravitsemusliikkeet organisoivat kaupunginelintarvikehuollon (Maula 2004 Staringhle 2004) Myoumls erilaisetyhteisoumlmuodosteet kuten kaupungit voidaan naumlhdauml sekauml sosiaalisiaettauml biofyysisiauml elementtejauml sisaumlltaumlvinauml avoimina itseorganisoituvinajaumlrjestelminauml tai ekosysteemeinauml (Batty 2008 Nicolis Prigogine 1977Prigogine Stengers 1984 Pulselli Pulselli Ratti Tiezzi 2005 Rees 2012)

Oppiminen ja redundanssimonimutkaisuudenhallinnan keinoinaVaikka infrastruktuurit sisaumlltaumlvaumlt aina fyysisiauml aineksia ne ovat itseasiassa laumlpikotaisin sosiaalisia luomuksia (Edwards 2003 199-200)Niiden rakentaminen ja yllaumlpito perustuu siten ihmisten vaumlliseenvuorovaikutukseen mikauml avaa samalla mahdollisuuksia kollektiivisenluovuuden hyoumldyntaumlmiseen niihin liittyvissauml toiminnoissa mukaanlukien jaumlrjestelmien sovittaminen muuttuviin olosuhteisiin (Briggs et al2000 Egyedi et al 2012 Michiels et al 2005 Weijnen et al 2007)

Itseorganisoituvilla jaumlrjestelmillauml on niiden omaehtoisuuden vuoksitaipumus synnyttaumlauml redundanssia eli pelivaraa tai joustavastikaumlyttoumloumlnotettavia resurssivarantoja jotka parantavat kykyauml selviytyaumlongelmatilanteissa Pienellauml resurssien ylimitoituksella jajoustavuudella modulaariset jaumlrjestelmaumlt kykenevaumlt varautumaanpahan paumlivaumln varalle (Streeter 1991 Taleb 2012)

Sosio-tekniset jaumlrjestelmaumlt rakentuvat toimijoiden jaumlrkeviksikokemista ratkaisuista ja niiden myoumltauml syntyvistauml mikroprosesseistajoissa merkityksenanto suhteutuu reaalisiin vaikutusyhteyksiinTaumlmauml tekee jaumlrjestelmistauml ja niiden puitteissa rakentuvistaprosesseista dynaamisia ts impulsseihin vastaavat toimijatjaumlrjestaumlytyvaumlt kokevat oppivat ja jaumlrjestaumlytyvaumlt uudestaanKaumlaumlnteinen infrastruktuuri edustaa yhdyskuntien toiminnallisuudenturvaamisen saralla juuri taumlmaumlntapaista oppimisprosessia ja samallamyoumls skaalautuvuutta ndash toisin sanoen kehitys tapahtuu alhaalta

yloumlspaumlin palasista kohti kokonaisuuksia ja yksiloumlistauml tiimeihin jayhteisoumlihin (Dressler 2007 5 Edwards 2003 Miraglia 2010)

VesiosuuskuntaitseorganisoitumisenmuotonaTapauskohteena kaumlaumlnteisestauml infrastruktuurista esitetaumlaumlnseuraavassa Ikaalisten kaupungin alueen vesihuolto Ikaalistenkaupunki on noin 7300 asukkaan pieni kaupunki Pirkanmaalla noin50 kilometriauml Tampereelta luoteeseen Kaupungin vaumlestoumlntiheys onalle 10 askm2 Hajautunut yhdyskuntarakenne loma-asutuksenrunsaus sekauml kaupungin kahtia jakava vesistouml luovat vesihuollonjaumlrjestaumlmiselle haastavat olosuhteet

Ikaalisten keskustaajama on syntynyt Kyroumlsjaumlrven laumlnsirannalleNoin 5000 asukkaan keskustaajamaan on rakennettuvesihuoltoverkosto jonka toiminnasta vastaa kaupungin omistamaIkaalisten Vesi Oy Kaupungin haja-asutusalueiden vesihuolto onorganisoitu kylaumlyhteisoumljen perustamien 13 vesiosuuskunnan ja yhdenjaumltevesiosuuskunnan kautta Vedenjakelun kattavuus koko Ikaalistenkaupungin alueella on peraumlti 97 Kaupungin ensimmaumlisetvesiosuuskunnat on perustettu 1960-luvun alussa mutta voimakkainperustamisaalto osui 1980-luvulle ja 1990-luvun alkuun jolloinkunnat yleisemminkin pyrkivaumlt aktiivisesti edistaumlmaumlaumlnvesiosuuskuntien perustamista haja-asutusalueille eri puolilla maata(ks vesiosuuskunnista Takala et al 2011Hukka Katko 1999Katko 1991Ruiz-Miervan Ginneken 2006)

Huono vedenlaatuvesiosuuskunnanperustamisen pontimenaIkaalisten kaupungin alueella sijaitsevien vesiosuuskuntien syntyynkeskeisesti vaikuttanut tekijauml on ollut kylien huonolaatuinenkaivovesi Erityisesti veden korkea rautapitoisuus aiheuttimakuhaittoja ja teki muutoinkin vedenkaumlytoumlstauml epaumlmiellyttaumlvaumlauml Kunkaupunki ei ollut halukas laajentamaan vesihuoltoverkkoa kyliinkylissauml alkoi kyteauml ajatus siitauml ettauml niiden on itse otettava aktiivinenrooli vesihuollon tilan korjaamiseksi

Muutoksen aikaansaaminen edellytti ettauml kylaumllaumliset huomasivatolevansa yhteisen ongelman edessauml ja tulivat myoumls tietoisiksi siitaumlettauml omaehtoisella toiminnalla voitaisiin loumlytaumlauml ratkaisu havaittuunongelmaan Sekauml ongelman tunnistaminen ettauml yhteisen motivaationsynnyttaumlminen vaativat kaumlytaumlnnoumlssauml muutaman aktiivisen henkiloumlnvoimakkaan panoksen

rdquoMeillauml sattui asumaan yksi Otaniemenproffa Kartussa joka aina kritisoi sitaumlkaivovettauml mitauml Kartussa oli Siinauml olijotain aineita mitauml ei vedessauml saisi ollaHaumln oli sitauml tutkinut Ettauml se herkistisiinauml vaiheessa kaikki muut karttulaisetmukaan (hellip) Kyllauml olisi saattanut jaumlaumldauml

osuuskunta muuten syntymaumlttaumlrdquo (Kartunvesiosuuskunnan edustaja)

Kylien itseorganisoitumista tukevana tekijaumlnauml myoumls niidenkeskinaumlisen vuorovaikutuksen merkitys on ollut suuri Muuallatehdyt ratkaisut ja niistauml saadut rohkaisevat kokemukset valoivatyleisesti kylaumllaumlisiin uskoa siitauml ettauml taumlllaiset kylaumlyhteisoumlntoteuttamat hankkeet ovat toteuttamiskelpoisia Eraumls haastateltavapuhuu ilmioumlstauml positiivisena kylaumlkateutena

rdquoOlen ollut alusta asti mukana taumlssaumlkaupungin luottamushenkiloumlnauml kunjossain vaiheessa pidettiin palavereitaettauml millauml tavalla taumlhaumln kaupungintoimesta ruvetaan jaumlrjestaumlaumln (hellip) Jasiihen tuli sitten sellaista positiivistakylaumlkateutta ettauml jos kerran kaupunginavustuksella jaumlrjestetaumlaumln yhteenpaikkaan niin se pitaumlauml saada toiseenkinpaikkaan Sitten me tehtiin suunnitelmaettauml olikohan se yks tai kaks vuodessakoetettiin perustaardquo (Roumlyhioumlnvesiosuuskunnan edustaja)

Julkisen sektorin tuenkatalyyttinen vaikutusVesihuoltoinfrastruktuurin rakentaminen on melko kallista jotenyleensauml pelkkauml yhteisen haasteen tunnistaminen ei kylissauml vielaumljohda vesiosuuskunnan perustamiseen Taumlrkeinauml kehitysprosessejaedistaumlvinauml impulsseina toimivat julkishallinnon myoumlntaumlmaumltavustukset vesiosuuskuntahankkeisiin Esimerkiksi 1980-luvunlopussa valtiovallan myoumlntaumlmauml taloudellinen avustus oli merkittaumlvaumlmikauml edisti Ikaalisissakin vesiosuuskuntien perustamista

Toinen taumlrkeauml impulssi kylien vesiosuuskuntien perustamiselle onollut Ikaalisten kaupungin myoumlntaumlmauml taloudellinen tuki jaasiantuntija-apu Kaupunki on perinteisesti osallistunutvedenottamoiden paineenkorotusasemien ja runkolinjojenrakentamiskustannuksiin sekauml myoumlhemmissauml vaiheissa avustanutosuuskuntien vaumllisten yhdysputkien rakentamisessa Lisaumlksikaupunki on taannut osuuskuntien lainoja

rdquoVesiosuuskuntahankkeisiin onkaupungin puolesta aina suhtauduttuhyvin positiivisesti mikauml on varmaankinollut yksi keskeinen edellytys sille ettaumlniitauml nyt naumlin paljon on Ei olla mitaumlaumlnhanketta rinnastettu toiseen vaan se onaina tarkasteltu tapauskohtaisesti ettauml

kuinka paljon on kaupungin tarpeellistaavustaardquo (Ikaalisten kaupunginedustaja)

Kaupungin naumlkoumlkulmasta ajatus vesihuollon kattavuudenkasvamisesta osuuskuntalaumlhtoumlisesti on ollut hyvauml vaihtoehtoVesiosuuskuntien avulla saatiin aikaan joustavia jakustannustehokkaita ratkaisuja ja pystyttiin sitouttamaan asukkaitahankkeen toteuttamiseen

rdquoJa se ettauml miksi paumlaumldyttiin naumlin moneenvesiosuuskuntaan niin kaupunginvinkkelistauml katsottuna syynauml oli se ettaumlsieltauml saatiin paikallinen talkooapumukaan Esimerkiksi kaivulupiensuhteen mikauml on hyvin vaikea asia ainaverkkoa rakentaessa ettauml mistauml paumlaumlstaumlaumlnmenemaumlaumln Ja myoumls paikallistuntemus jakokemus Pystyttiin tekemaumlaumln paljonhelpommin ja edullisemmin ndash ei tarvinnutampua kalliotakaanrdquo (Roumlyhioumlnvesiosuuskunnan edustaja)

Kaumlytaumlnnoumlssauml vesiosuuskunnat perustetaan laumlhes aina

maallikkovoimin kohentamaan kunnan vajavaisesti toteuttamiaperuspalveluita Yhteistyouml kunnan hallinnon ja vesilaitoksen sekaumlvaltion alue- ja paikallishallintoviranomaisten kanssa on antanutratkaisevan sysaumlyksen hankkeiden kaumlynnistymiselle Taumlmauml yhteistyoumlauttaa kokoamaan tarpeellista tietaumlmystauml varsinkinrakentamisvaiheen organisointia rahoitusjaumlrjestelyjauml ja tarvittaviensopimusten laadintaa ajatellen (Korpinen 2012)

Osuuskuntientoiminnalliset haasteetPerustamisvaiheen jaumllkeen osuuskuntien paumlivittaumlinen operointi onmuutamien aktiivisten yksiloumliden ndash kaumlytaumlnnoumlssauml hallituksen jaumlsentenja erityisesti puheenjohtajan ndash varassa (Tyynelauml Nurmi 2010) Johtamisenrealiteetteja eraumls vesiosuuskunnan puheenjohtaja kuvaa seuraavasti

rdquoJos oot selvillauml asioista niin parhaitenongelmasta selviaumlauml kun hoitaa sen itseenemmin kuin ettauml alat soitteleen jakeraumlaumln jotain remmiaumlrdquo (Roumlyhioumlnvesiosuuskunnan edustaja)

Vesiosuuskuntien toimintaan on iskostuneena vahva yhdessaumltekemisen kulttuuri mikauml konkretisoituu muun muassatalkootyoumlvoiman saatavuutena yksittaumlisiin ennalta sovittuihintyoumlprojekteihin

rdquoKun me vedettiin runkolinja ton jaumlrvenali niin kyllauml siellauml sitauml porukkaa oliainakin 20 henkee sitauml oli Ettauml kyllaumltollaseen hetkelliseen hommaan loumlytyyrdquo(Roumlyhioumln vesiosuuskunnan edustaja)

Vesiosuuskunnat ovat talkootyoumlhoumln perustuvalla toiminnalla saaneettuotettua jaumlsenilleen kohtuullisin kustannuksin riittaumlvaumln laadukkaanvesihuollon Toisaalta toiminnan talkooperustaisuuden on huomattuaiheuttavan myoumls lieveilmioumlitauml kuten korjausvelan syntyauml jaongelmia toimintavarmuuden yllaumlpitaumlmisessauml

Edellauml kuvattuihin seikkoihin pohjautuen voidaan havaita ettaumlvesiosuuskunnissa yhteistyouml ilmenee kahdella tasolla Osuuskunnanytimessauml toimii osuuskunnan hallituksen muodostama ydinryhmaumljonka toiminta perustuu jatkuvaan tiiviiseen yhteistyoumlhoumln Toisentason muodostavat reservissauml olevat aktiivihenkiloumlt joiden toimintamuistuttaa luovaa organismia se aktivoituu ajoittain verrattainlyhytaikaisesti vastaamaan yhteisoumlssauml koettuun tarpeeseen

Osuuskuntien toiminnanjatkuvuusYksi keskeisimpiauml huolia osuuskuntien tulevaisuuteen liittyen onaktiivisten toimijoiden ikaumlaumlntyminen joka tuottaa haasteitaerityisesti sen vuoksi ettauml samalla katoaa merkittaumlvauml osa sekauml

talkootyoumlstauml ettauml osaamisesta

rdquoKun vaikka nuorisolla olisikin intoamutta kun niillauml ei ole taitoa (hellip) Jasitten kun taumlmauml homma vaatii sellaistajoustoa Se on sellaista sovittelua jakeskustelua ja pitkaumlauml pinnaa vaatii jaihmistuntemusta Pitaumlauml osata luovia asiatEttauml kun kysymys ei ole vain tekniikastardquo(Roumlyhioumln vesiosuuskunnan edustaja)

Monessa Ikaalisten alueen vesiosuuskunnassa sukupolven vaihdoson laumlhivuosina ajankohtaista Taumlssauml laumlhestytaumlaumln niin sanottuabifurkaatiopistettauml eli sitauml kriittistauml vaihetta jossa on loumlydettaumlvaumlratkaisuja kylien vesihuollon jatkuvuuden turvaamiseksi Kunvastuunkantajia on yhauml vaikeampi loumlytaumlauml Ikaalisissa on nostettuesille yhtenauml ratkaisuvaihtoehtona osuuskuntien vaumllisen yhteistyoumlntiivistaumlminen

rdquoOllaan mietitty ettauml ruvetaan maksaanoikein palkkaa taikka jotain sillekylaumllaumliselle joka alkaisi tehdauml taumltaumlvesihuoltotyoumltauml kokopaumlivaumltoimisesti Jasiitauml tulisi sitten meidaumln kaikkienyhteinenrdquo (Riitialan seudun

vesiosuuskunnan edustaja)

Yhteistyouml keskusverkoston operaattorin eli Ikaalisten Vesi Oynkanssa tulee todennaumlkoumlisesti voimistumaan kun infrastruktuurinikaumlaumlntyessauml syntyy tarvetta erilaisille seuranta- valvonta- jahuoltopalveluille sekauml muille asiantuntijatehtaumlville Toisaaltainfrastruktuurin ikaumlaumlntymisen naumlhdaumlaumln vaikuttavan myoumlsosuuskuntien keskinaumlisen avunannon lisaumlaumlntymiseen joka palveleesamalla niiden riskienhallintaa

Kohti integroivaainfrastruktuuripolitiikkaaYhteiskuntakehityksen monet viimeaikaiset trendit haastavat kuntienluottamushenkiloumlt ja johtavat viranhaltijat pohtimaan uusialaumlhestymistapoja infrastruktuuripolitiikkaan Ne joutuvat arvioimaanmuun muassa sitauml millauml intensiteetillauml ja tavoilla vahvistaaomaehtoisesti toimivia paikallisia pienoisverkkoja ja -rakenteitajoiden toiminnan jatkuvuus ja laajentuminen mahdollistaakustannustehokkuuden lisaumlaumlmisen kuntien vastuulla olevientehtaumlvien hoitamisessa Samalla kunnat joutuvat toimimaan kahdenjaumlrjestelmaumln ndash julkisen hierarkian ja omaehtoisen yhteisoumln ndashjaumlnnitteisellauml rajapinnalla Sotaraudan (1996) kuvaaman pehmeaumlnstrategian mukaisesti julkisyhteisoumljen tulisi yhtauml aikaa saumlilyttaumlaumlriittaumlvauml kontrolli haluttujen kehitystavoitteiden saavuttamiseksimutta toisaalta antaa omatoimisuudelle sen verran elintilaa ettaumlalhaalta yloumlspaumlin suuntautuva kehitys olisi mahdollistaVesihuollossa tarvitaan yhtaumlaumlltauml integroivaa mutta samalla

mahdollistavaa strategiaa jossa otetaan huomioon erilaistenteknisten jaumlrjestelmien keskinaumlisriippuvuus ja sektorien vaumllistenrajapintojen hallinnan vaatimukset (Heino 2012)

Ikaalinen edustaa tapausta jossa kunnan suhde vesiosuuskuntiin onollut rakentava Muunkinlaisia kokemuksia Suomesta toki loumlytyyEsimerkiksi Jyvaumlskylaumln vesihuoltoa koskevassa julkisessakeskustelussa on noussut korostuneesti esiin haja-asutusalueidenvesiosuuskuntien riippuvuus Jyvaumlskylaumln Energia OystaumlVesiosuuskunnat ostivat aikanaan veden kaupungin yhtioumlltaumltukkuhinnalla ja saivat lisaumlksi muita palveluja Muutama vuosiJyvaumlskylaumln kaupungin Jyvaumlskylaumln maalaiskunnan ja Korpilahdenvuonna 2009 voimaantulleen kuntaliitoksen jaumllkeen JyvaumlskylaumlnEnergia Oy ilmoitti ettei se myoumlnnauml osuuskunnille enaumlaumltukkualennusta (Heinaumllauml 2012) Paumlivi Kvist (2012) Jyvaumlskylaumlnnaapurikunnasta Muuramesta on kirjoittanut asiasta blogissaannaumlin

rdquoVesiosuuskunnille (joiden on pakkoostaa palvelu Energialta) tehdaumlaumlnnaurettavia sopimuksia jotka rahastavatvesiosuuskuntia Sopimuksissa onepaumlreiluja kohtia jotka poistavatJyvaumlskylaumln Energialta monta sillekuuluvaa vastuuta siirtaumlen nevesiosuuskunnillerdquo

Taumlmauml kuvaa hyvin niitauml jaumlnnitteitauml joita kuntien rakennemuutos jayhtioumlittaumlminen voivat tuottaa hajautetun jaumlrjestelmaumln hallintaan Seantaa myoumls pohjaa olettamukselle ettauml kuntakoon merkittaumlvauml kasvuvoi samalla synnyttaumlauml liiketaloudellisesti painottunuttainfrastruktuuripolitiikkaa jonka ratkaisut tukevat pitkaumlllauml aikavaumllillaumlennemminkin yhdyskuntarakenteen tiivistaumlmistauml kuin haja-asutusalueiden omaehtoisesti jaumlrjestaumlmiauml kohtuuhintaisia palveluja

LopuksiKaumlaumlnteiset infrastruktuurit heijastavat yhdyskuntienperusrakenteiden monimutkaisuuden modulaarisuuden ja hallinnanhajautumisen lisaumlaumlntymistauml Pienet vesiosuuskunnat ovat osa taumltaumlkokonaisuutta Niiden perustuminen yhteisoumln asukkaidenaktiivisuuteen mahdollistaa kustannustehokkaaninfrastruktuuripalvelun tuottamisen tilanteessa jossa palvelua eivoida tuottaa kunnallisena palveluna edesitsekannattavuusperiaatteella kaupallisesta palvelutuotannostapuhumattakaan Jo naumlmauml laumlhtoumlkohdat tekevaumlt ymmaumlrrettaumlvaumlksi senettauml varsinkin pienet vesiosuuskunnat toimivat vain muutamanaktiivisen asukkaan toimeliaisuuden varassa Naumlihintoimintavarmuutta heikentaumlviin ongelmiin on kuitenkin haettu jaloumlydettykin ratkaisuja kuten esimerkiksi Ikaalisten tapauksessarakentamalla yhdysputkia sekauml vesiosuuskuntien kesken ettauml niidenja Ikaalisten Vesi Oyn vaumllille Kaiken kaikkiaan naumlyttaumlauml siltauml ettaumlvesihuollon realiteetit asettavat kunnat ja julkiset jaumlrjestelmaumltratkaisevaan asemaan siinauml miten omaehtoiset jaumlrjestelmaumlt syntyvaumltja millaiseksi hajautettu jaumlrjestelmauml muotoutuu

Julkisyhteisoumljen tavoitteena on jo laumlhtoumlkohtaisesti saada aikaan

sellaisia palveluntuotannon ratkaisuja jotka lisaumlaumlvaumltkustannustehokkuutta Yksikkoumlkokojen kasvattamisen jaskaalaetujen hyoumldyntaumlmisen sijaan kaumlaumlnteinen infrastruktuuri antaatoisenlaisen ratkaisuvaihtoehdon joka hyoumldyntaumlauml paikallisyhteisoumlissaumlpiilevaumlauml osaamista luottamusta paikallistuntemusta javapaaehtoistyoumltauml Naumlin myoumls kustannuksia ja vastuita voidaansaumllyttaumlauml niille jotka palvelusta kulloinkin hyoumltyvaumlt Taumlssauml mielessaumlkaumlaumlnteinen infrastruktuuri ilmentaumlauml omavastuisuutta korostavaaajattelua joka saattaa tulevaisuudessa tulla keskeiseksi periaatteeksijulkisten palvelujen jaumlrjestaumlmisessauml

Teoreettisen naumlkoumlkulman korostama itseorganisoituvuus eiluonnollisestikaan maumlaumlraumlauml lopputuloksen menestyksellisyyttauml Kaikkijaumlrjestelmaumlt eivaumlt ole sisaumlisesti dynaamisia eivaumltkauml kykenesovittautumaan toimintaympaumlristoumln vaatimuksiin Taumlllaisia uhkialeijuu myoumls monen pienen vesiosuuskunnan yllauml sillauml niidentoiminnan jatkuvuus saattaa olla uhattuna johtuen erityisestiikaumlaumlntyneiden aktiivien poisjaumlaumlnnistauml ja vaikeudesta loumlytaumlauml uusiavastuunkantajia Taumlssauml mielessauml yhteiskunnallisen kontekstinmuutokset heijastuvat suoraan myoumls yhteisoumljen toimintakykyynTaumlmauml naumlkoumlkohta nostaa esiin kaksi taumlrkeaumlauml asiaa Vesiosuuskuntiensisaumlisen dynamiikan osalta on vahvistettava sellaisia piirteitauml jotkaparantavat sovittautumista toimintaympaumlristoumln muutoksiin(esimerkiksi vesiosuuskuntien yhteistyouml resurssien kokoamiseksi javesihuollon ammattimaisuuden lisaumlaumlmiseksi) ja toisaalta kuntieninfrastruktuuripolitiikan aktivoimiseen niin ettauml se vahvistaavesiosuuskuntien sopeutumiskykyauml ja toiminnan jatkuvuutta

Kirjallisuus

Arauacutejo S amp Sutherland D (2010) Public-Private Partnerships

and Investment in Infrastructure OECD PublishingRetrieved from httpdxdoiorg1017875km7jf6q8f0t-en

Batty M (2008) Cities as Complex Systems ScalingInteraction Networks Dynamics and Urban MorphologiesLondon University College London

Briggs J amp Peat F D (2000) Seven Life Lessons of ChaosSpiritual Wisdom from the Science of Change (1st ed)New York Harper Perennial

Dressler F (2007) Self-Organization in Sensor and ActorNetworks Chichester John Wiley amp Sons

Edwards P N (2003) Infrastructure and Modernity ForceTime and Social Organization in the History ofSociotechnical Systems In T Misa P Brey amp A Freeberg(Eds) Modernity and Technology MA MIT Press

Egyedi T M Mehos D C amp Vree W G (2009) NewPerspectives on Inverse Infrastructures In Developing 21stCentury Infrastructure Networks (INFRA) IEEE Retrievedfrom httpwwwutwentenlmbstepsresearchcolloquia_and_seminarscolloquiabestanden2009ndash2010Final20EgyediMehosVree pdf

Egyedi T M amp Mehos D C (Eds) (2012) InverseInfrastructures Disrupting Networks from BelowCheltenham Edward Elgar

Egyedi T M amp van den Berg J (2012) Analyzing InverseInfrastructures using a Complex Adaptive SystemsPerspective In Third International Engineering SystemsSymposium CESUN (Vol 2012 pp 18ndash20 June 2012)

Retrieved fromhttpcesun2012tudelftnlimages669Egyedipdf

Egyedi T M Vrancken J L M amp Ubacht J (2007) Inverseinfrastructures Coordination in self-organizing systems InProceeding of 5th International Conference onStandardization and Innovation in Information Technology2007 Standardization and Innovation in InformationTechnology (SIIT)

Flyvbjerg B (2006) Five Misunderstandings About Case-StudyResearch Qualitative Inquiry 12(2) 219ndash245

Graham S amp Marvin S (2001) Splintering UrbanismNetworked Infrastructures Technological Mobilities andthe Urban Condition London Routledge

Hammami M Ruhashyankiko J-F amp Yehoue E B (2006)Determinants of Public-Private Partnerships inInfrastructure International Monetary Fund Retrievedfromhttpwwwimforgexternalpubsftwp2006wp0699pdf

Heino O (2012) Tuotanto- ja operointi-innovaatiot ndash casevesihuolto In P Malinen A-V Anttiroiko T Haahtela amp PSiitonen (Eds) Huomispaumlivaumln infrastruktuuri Naumlkoumlkulmiakuntien teknisen toimen uudistamiseen Helsinki SuomenKuntaliitto

Heinaumllauml O (2012 October 12) Vesiosuuskuntia kohdellaankaltoin Jyvaumlskylaumlssauml Keskisuomalainen Retrieved fromhttpwwwksmlfimielipidemielipidekirjoituksetvesiosuuskuntia-kohdellaan-kaltoin-jyvaskylassa1259860

Holland J H (1992) Adaptation in natural and artificialsystems an introductory analysis with applications tobiology control and artificial intelligence Mass MIT Press

Hughes T (1989) The Evolution of Large Scale TechnologicalSystems In W Bijker T Hughes amp T Pinch (Eds) TheSocial Construction of Technological Systems MA MITPress

Hukka J amp Katko T (1999) Yksityistaumlminen vesihuollossanro Retrieved fromhttpwwwkaksfinode99julkaisuid=85

Katko T (1991) Vesihuoltoyhtymien tulevaisuuden naumlkymaumltVesitalous 32(4) 24ndash29

Korpinen T (2012) Osuuskuntien Via DolorosaUusosuustoiminta 2ndash2012 Teemasivut Kehittyvauml vesihuolto2012 Retrieved January 20 2013 fromhttpwwwosuustoimintacoopotot2_12uot2a_12htm

Kvist P (2012 October 13) Vesiosuuskuntien haasteetRetrieved January 28 2013 from httppaivikvistblogspotfi201210vesiosuuskuntien-haasteethtml

Lehtonen T-K (2006) Kaupungin aineksiaYhdyskuntasuunnittelu 44(2) 6ndash23

Maula M (2004) Elaumlvauml organisaatio ja liiketoimintasysteemiKompleksisten systeemien kaksi tulkintaa In M Sotarautaamp K-J Kosonen (Eds) Yksilouml kulttuuri jainnovaatioympaumlristouml Avauksia aluekehityksendynamiikkaan Tampere Tampere University Press

Michiels S Janssens N Joosen W amp Verbaeten P (2005)Decentralized cooperative management a bottom upapproach In IADIS ACrsquo05 2005 IADIS InternationalConference on Applied Computing 2005 Retrieved fromhttpwwwiadisnetdlfinal_uploads200501L048pdf

Miraglia S (2010) Modularity and integratedness as non-dichotomous architectural properties of complex systems (p2010) Presented at the Summer Conference ImperialCollege London Business School June 16ndash18 2010

Nicolis G amp Prigogine I (1977) Self-Organization in Non-Equilibrium Systems From Dissipative Structures to Orderthrough Fluctuations New York John Wiley amp Sons

Ornetzeder M amp Rohracher H (2006) User-Led Innovationsand Participation Processes Lessons from SustainableEnergy Technologies Energy Policy 34(2) 138ndash150

Peltola T (2007) Empirian ja teorian vuoropuhelu In M LaineJ Bamberg amp P Jokinen (Eds) Tapaustutkimuksen taitoHelsinki Gaudeamus

Prigogine I (1980) From being to becoming Time andcomplexity in the physical sciences San FranciscoFreeman

Prigogine I amp Stengers I (1984) Order out of Chaos Manrsquosnew dialogue with nature New York Bantam Books

Pulselli R M Pulselli F M Ratti C amp Tiezzi E (2005)Dissipative Structures for Understanding Cities ResourceFlows and Mobility Patterns In A H Boussabaine J LewisR J Kirkham amp G E M Jared (Eds) Proceedings of the1st International Conference on Built EnvironmentComplexity September 2005 (pp 11ndash14) University ofLiverpool Becon Retrieved from httpsenseablemitedupaperspdf2005_Pulselli_Pulselli_Ratti_Tiezzi_BECONpdf

Rees W E (2012) Cities as Dissipative Structures GlobalChange and the Vulnerability of Urban Civilization

Ruiz-Mier F amp van Ginneken M (2006) Consumercooperatives an alternative institutional model for deliveryof urban water supply and sanitation services WaterSupply and Sanitation Sector Board of the InfrastructureNetwork World Bank Group

Ruostetsaari I (1998) Energiapolitiikka kaumlaumlnnekohdassaJaumlrjestoumlt ja yritykset vaikuttajina vapautuvillaenergiamarkkinoilla Tampere Tampereen yliopisto

Sotarauta M (1996) Kohti epaumlselvyyden hallintaa Pehmeaumlstrategia 2000-luvun alun suunnittelun laumlhtoumlkohtanaJyvaumlskylauml Finnpublishers

Streeter C L (1991) Redundancy in Social SystemsImplications for Warning and Evacuation PlanningInternational Journal of Mass Emergencies and Disasters9(2) 167ndash182

Staringhle P (2004) Itseuudistumisen dynamiikkaSysteemiajattelu kehitysprosessien ymmaumlrtaumlmisenperustana In M Sotarauta amp K-J Kosonen (Eds) Yksiloumlkulttuuri ja innovaatioympaumlristouml Avauksia aluekehityksendynamiikkaan Tampere Tampere University Press

Staringhle P amp Kuosa T (2009) Systeemien itseuudistuminen -uutta ymmaumlrrystauml kollektiivien kehittymseenAikuiskasvatus 29(2) 104ndash115

Takala A Arvonen V Katko T S Pietilauml P E amp AringkermanW (2011) The Evolving Role of Water Co-operatives inFinland International Journal of Co-Operative Management5(2) 11ndash19

Taleb N N (2012) Antifragile things that gain from disorderNew York Random House

Torrisi G (2009) Public infrastructure definition classificationand measurement issues MPRA Paper No Retrieved fromhttpmpraubuni-muenchende12990

Tuomi J amp Sarajaumlrvi A (2009) Laadullinen tutkimus jasisaumllloumlnanalyysi (5 uudistettu painos) Helsinki Tammi

Tyynelauml T amp Nurmi J (2010) Metsaumlnomistajien energiaosuuskuntien tulevaisuudennaumlkymaumlt MaaseudunUusi Aika 18(2) 22ndash31

Van den Berg J (2012) Inverse Infrastructures and theirEmergence at the Edge of Order and Chaos An AnalyticFramework In T M Egyedi amp D C Mehos (Eds) InverseInfrastructures Disrupting Networks from BelowCheltenham Edward Elgar

Van der Vleuten E (2004) Infrastructures and Societal ChangeA View from the Large Technical Systems Field TechnologyAnalysis amp Strategic Management 16(3) 395ndash414

Weijnen M Herden P amp Bouwmans I (2007) DesigningComplex Systems A Contradition in Terms In Proceedingof Delft Science and Design A Congress on InterdisciplinaryDesign Delft The Netherlands

Yin R K (2008) Case Study Research Design and Methods(Fourth Edition) London Sage

nivoutuvat osaksi kattavia teknisiauml jaumlrjestelmiauml rakentaneidenkuntien infrastruktuuripolitiikkaa

Tutkimustehtaumlvaumlmenetelmauml ja aineistoPerinteiset infrastruktuurit ovat rakentuneet yksityisen ja julkisensektorin tuottamina teknisinauml jaumlrjestelminauml joiden tehtaumlvaumlnauml on ollutjoko tuottaa voittoa omistajilleen laajentamallainfrastruktuuripalveluja (Hughes 1989) tai tarjoamallauniversaalipalveluja kansalaisille toimivan yhteisoumlelaumlmaumln jaalueellisen tasa-arvon nimissauml (Torrisi 2009) Yhteiskunnassa onkuitenkin aina katvealueita joihin sen enempaumlauml yksityinen kuinjulkinenkaan sektori ei rakenna infrastruktuureja Taumlmauml johtuuyleensauml yhdyskunnan syrjaumlisestauml sijainnista ja investointeihin naumlhdenriittaumlvaumln kaumlyttaumljaumlmaumlaumlraumln puutteesta Vastauksena taumlhaumln ongelmaanmonet paikallisyhteisoumlt ovat toteuttaneet infrastruktuurihankkeitajotka edesauttavat infrastruktuuripalvelujen laajentumista haja-asutusalueille Teoreettisesti kiinnostavaa taumlssauml on se miten kylienja kaupunginosien asukkaat ryhtyvaumlt organisoimaan taumlllaisiarakenteita ja millaiseksi niiden hallinta lopulta muodostuu Otammetaumlssauml artikkelissa taumlhaumln kysymykseen systeemiteoriasta johdetunnaumlkoumlkulman jonka ydinkaumlsitteenauml on itseorganisoituminen

Tarkastelemme kaumlsillauml olevassa artikkelissa vesiosuuskuntiaasukkaiden itseorganisoitumisen muotona ja niiden suhdettatoimintoja integroivaan kunnalliseen infrastruktuuripolitiikkaanKaumlsittely jakautuu kolmeen osaongelmaan Aluksi tarkastelemmepienoisinfrastruktuureja kompleksisten sopeutumiskykyisten

jaumlrjestelmien naumlkoumlkulmasta kiinnittaumlmaumlllauml paumlaumlhuomionitseorganisoitumiseen Teoreettisen tarkastelun tehtaumlvaumlnauml onvalottaa niitauml yleisiauml jaumlrjestelmaumlominaisuuksia joita taumlllaisiinomaehtoisesti rakentuviin perusrakenteisiin on liitettaumlvissauml Toisenatehtaumlvaumlnauml on kuvata empiirisesti niitauml vesiosuuskuntien prosessejajotka ilmentaumlvaumlt itseorganisoitumisen kannalta kriittisiauml piirteitaumlTaumlllaisia ovat vesiosuuskuntien perustamisen syyt operoinninyleisperiaatteet ja toiminnan jatkuvuuden edellytykset Kolmantenakysymyksenauml tarkastelemme lyhyesti sitauml miten omaehtoisestirakennetut pienoisinfrastruktuurit suhteutuvat kuntieninfrastruktuuripolitiikkaan ja infrastruktuurin hallintaan

Empiiriseksi tutkimuskohteeksi olemme valinneet Ikaalistenvesiosuuskunnat jotka tuottavat vesihuoltopalveluja kaupungin haja-asutusalueella Tutkimusstrategiana kyseessauml on tapaustutkimusjolle on tunnusomaista pyrkimys tuottaa tietoa erityisistauml paikkaan jaaikaan sidotuista empiirisistauml ilmioumlistauml (Yin 2008) Tapaus toimii taumlssaumlyhteydessauml keinona ymmaumlrtaumlauml kaumlaumlnteisen infrastruktuurinrakentamisen ja yllaumlpidon realiteetteja itseorganisoituvienjaumlrjestelmien ilmentymaumlnauml (ks Peltola 2007) Taumlssauml mielessauml kyseessaumlon laumlhinnauml ns paradigmaattinen tapaus jossa vesiosuuskuntiakoskevan kuvauksen tehtaumlvaumlnauml on tuoda esiin kaumlaumlnteiseninfrastruktuurin erityispiirteitauml itseorganisoitumista koskevanselitysmallin puitteissa (Flyvbjerg 2006 232)

Empiirisen aineiston hankintamenetelmaumlnauml kaumlytettiinryhmaumlhaastattelua jonka avulla pyrittiin luomaan kuvaa sekaumlvesiosuuskuntien ettauml Ikaalisten kaupungin edustajien naumlkemyksistaumlliittyen kaumlaumlnteisen infrastruktuurin rakentamisen ja yllaumlpidonkysymyksiin Haastattelun rakenne noudatteliteemahaastattelurunkoa joka paumlaumlteemat vastasivat yllauml mainittuja

osaongelmia Ryhmaumlhaastattelu toteutettiin Ikaalisissa 26 lokakuuta2012 Haastattelijoina toimivat taumlmaumln artikkelin kirjoittajatHaastateltavana oli yhteensauml kuusi edustajaa seuraavistavesiosuuskunnista Kartun vesiosuuskunta Riitialan seudunvesiosuuskunta Roumlyhioumln vesiosuuskunta sekauml Vatulan alueenjaumltevesiosuuskunta (viimeksi mainitusta kolme edustajaa) Lisaumlksikaupungin ja Ikaalisten Vesi Oyn edustajina mukana olivatkaupunginrakennusmestari Ikaalisten kaupungista sekauml IkaalistenVesi Oyn edustaja Haastattelut nauhoitettiin ja litteroitiin Niidenpohjalta tehtiin aineistositaatteja hyoumldyntaumlen teorialaumlhtoumlinensisaumllloumlnanalyysi (Tuomi Sarajaumlrvi 2009)

Kaumlaumlnteiset infrastruktuuritsopeutumiskykyisinaumljaumlrjestelminaumlKaumlaumlnteisen infrastruktuurin (engl inverse infrastructure) kaumlsiteviittaa kaumlyttaumljien tuottajien tai yhteisoumljen omaehtoisesti rakentamiinja yllaumlpitaumlmiin pienoisinfrastruktuureihin Niille on tunnusomaistatoiminnan paikallisuus ja itseohjautuvuus Jos varsinkin julkisensektorin toteuttamat suuret tekniset jaumlrjestelmaumlt (Large TechnicalSystems LTS) perustuvat alueellisten kokonaisuuksiensuunnitteluun ja ylhaumlaumlltauml alaspaumlin toteutuvaan paumlaumltoumlksenteko- jasuunnittelujaumlrjestelmaumlaumln (Edwards 2003 Hughes 1989 198-200)yhteisoumlllisesti rakennettu kaumlaumlnteinen infrastruktuuri toimii juuripaumlinvastaisesti eli taumlssauml mielessauml rdquokaumlaumlnteisestirdquo Samalla LTS-keskustelussa usein korostuneen aseman saaneet vaikutusvaltaisetsysteeminrakentajat (Hughes 1989 van der Vleuten 2004 399) korvautuvat

taumlllaisissa prosesseissa paikallisyhteisoumln aktiivisilla jaumlsenillaumlKaumlaumlnteinen infrastruktuuri toteutetaan omaehtoisesti kokoamallayhteen niitauml paikallisia toimijoita joita yhdistaumlvaumlt samat intressitesimerkiksi vesihuollon jaumlrjestaumlmiseksi tai uuden tien rakentamiseksikylaumlaumln (Egyedi et al 2012 Egyedi et al 2009)

ItseorganisoituvuusjaumlrjestelmaumlnominaisuutenaKaumlaumlnteinen infrastruktuuri voidaan tulkita uuden luonnontieteellisenparadigman naumlkoumlkulmasta sosio-tekniseksi jaumlrjestelmaumlksi jonkakehitystauml ohjaavat itseorganisoituville jaumlrjestelmille tunnusomaisetpiirteet Taumlssauml mielessauml kaumlaumlnteisen infrastruktuurin idea saateoreettisen pohjustuksensa kompleksisuusteorian kaaosteoriansysteemiteorian ja verkostotutkimuksen suunnalta (Dressler 2007Holland 1992 Prigogine 1980 Prigogine Stengers 1984 van den Berg 2012)

Kompleksisuusteorian mukaan sosio-teknisten jaumlrjestelmien sisaumlistaumllogiikkaa ja jatkuvuutta selittaumlauml niiden kyky pysyauml laumlhellaumltasapainotilaa vaikka erilaiset haumlirioumlt ja sisaumliseen organisoitumiseenvaikuttavat tekijaumlt asettavat kaiken aikaa haasteita niiden toiminnanjatkuvuudelle Jos muutospaineet alkavat uhata koko jaumlrjestelmaumlnolemassaoloa edellytetaumlaumln jaumlrjestelmaumlltauml radikaalia uudistumistaTaumlllaista kohtaa nimitetaumlaumln bifurkaatiopisteeksi joka on eraumlaumlnlainenepaumljatkuvuuskohta jossa tehtaumlvaumlt valinnat maumlaumlrittaumlvaumlt jaumlrjestelmaumlnkehityksen suunnan Taumlllainen muutos edellyttaumlauml irtiottoa totutustakehityspolusta ja jonkinlaista uudistavaa sovittautumisratkaisua

jonka vaihtoehtona on viime kaumldessauml jaumlrjestelmaumln tuhoutuminen(Prigogine 1980) Taumlllainen luova sopeutuminen sekauml tuottaa ettaumlvaumlhentaumlauml epaumljaumlrjestystauml Se tuottaa sitauml esimerkiksi uusienratkaisumallien muodossa ja vaumlhentaumlauml sitauml puolestaan tekemaumlllaumlkaumlytettaumlvissauml olevan tiedon pohjalta jaumlrjestelmaumlauml vakauttaviavalintoja (Staringhle 2004 Staringhle Kuosa 2009) Teoreettisesti tarkasteltunakyse on niin sanotusta monimutkaisesta sopeutumiskykyisestaumljaumlrjestelmaumlstauml (Complex Adaptive System CAS) jonka kehitysperustuu jaumlrjestyksen ja epaumljaumlrjestyksen herkkaumlaumln suhteeseenJaumlrjestelmauml havaitsee ongelman ja ajautuu epaumljaumlrjestyksen tilaanminkauml jaumllkeen se itseorganisoitumalla uusiutuu pyrkienpalauttamaan jatkuvuuden turvaavan jaumlrjestyksen (Dressler 2007 4)

Omaehtoisesti luotujen pienoisinfrastruktuurien tapauksessayhteisen intressin yhdistaumlmien paikallisten asukkaidenitseorganisoituminen tapahtuu opportunistisesti muutoksiinreagoivien mikrotason prosessien kautta (Egyedi van den Berg 2012Egyedi Vrancken 2007 van den Berg 2012) Itseorganisoituminen on ilmioumljonka kanssa olemme tekemisissauml tai joita havainnoimmekaumlytaumlnnoumlssauml paumlivittaumlin Sen voi havaita kun naapurit keraumlaumlntyvaumlttalkoisiin syksyn lehtien haravoimiseksi tonttien ympaumlriltauml tai kunvaumlhittaumliskaupat ja ravitsemusliikkeet organisoivat kaupunginelintarvikehuollon (Maula 2004 Staringhle 2004) Myoumls erilaisetyhteisoumlmuodosteet kuten kaupungit voidaan naumlhdauml sekauml sosiaalisiaettauml biofyysisiauml elementtejauml sisaumlltaumlvinauml avoimina itseorganisoituvinajaumlrjestelminauml tai ekosysteemeinauml (Batty 2008 Nicolis Prigogine 1977Prigogine Stengers 1984 Pulselli Pulselli Ratti Tiezzi 2005 Rees 2012)

Oppiminen ja redundanssimonimutkaisuudenhallinnan keinoinaVaikka infrastruktuurit sisaumlltaumlvaumlt aina fyysisiauml aineksia ne ovat itseasiassa laumlpikotaisin sosiaalisia luomuksia (Edwards 2003 199-200)Niiden rakentaminen ja yllaumlpito perustuu siten ihmisten vaumlliseenvuorovaikutukseen mikauml avaa samalla mahdollisuuksia kollektiivisenluovuuden hyoumldyntaumlmiseen niihin liittyvissauml toiminnoissa mukaanlukien jaumlrjestelmien sovittaminen muuttuviin olosuhteisiin (Briggs et al2000 Egyedi et al 2012 Michiels et al 2005 Weijnen et al 2007)

Itseorganisoituvilla jaumlrjestelmillauml on niiden omaehtoisuuden vuoksitaipumus synnyttaumlauml redundanssia eli pelivaraa tai joustavastikaumlyttoumloumlnotettavia resurssivarantoja jotka parantavat kykyauml selviytyaumlongelmatilanteissa Pienellauml resurssien ylimitoituksella jajoustavuudella modulaariset jaumlrjestelmaumlt kykenevaumlt varautumaanpahan paumlivaumln varalle (Streeter 1991 Taleb 2012)

Sosio-tekniset jaumlrjestelmaumlt rakentuvat toimijoiden jaumlrkeviksikokemista ratkaisuista ja niiden myoumltauml syntyvistauml mikroprosesseistajoissa merkityksenanto suhteutuu reaalisiin vaikutusyhteyksiinTaumlmauml tekee jaumlrjestelmistauml ja niiden puitteissa rakentuvistaprosesseista dynaamisia ts impulsseihin vastaavat toimijatjaumlrjestaumlytyvaumlt kokevat oppivat ja jaumlrjestaumlytyvaumlt uudestaanKaumlaumlnteinen infrastruktuuri edustaa yhdyskuntien toiminnallisuudenturvaamisen saralla juuri taumlmaumlntapaista oppimisprosessia ja samallamyoumls skaalautuvuutta ndash toisin sanoen kehitys tapahtuu alhaalta

yloumlspaumlin palasista kohti kokonaisuuksia ja yksiloumlistauml tiimeihin jayhteisoumlihin (Dressler 2007 5 Edwards 2003 Miraglia 2010)

VesiosuuskuntaitseorganisoitumisenmuotonaTapauskohteena kaumlaumlnteisestauml infrastruktuurista esitetaumlaumlnseuraavassa Ikaalisten kaupungin alueen vesihuolto Ikaalistenkaupunki on noin 7300 asukkaan pieni kaupunki Pirkanmaalla noin50 kilometriauml Tampereelta luoteeseen Kaupungin vaumlestoumlntiheys onalle 10 askm2 Hajautunut yhdyskuntarakenne loma-asutuksenrunsaus sekauml kaupungin kahtia jakava vesistouml luovat vesihuollonjaumlrjestaumlmiselle haastavat olosuhteet

Ikaalisten keskustaajama on syntynyt Kyroumlsjaumlrven laumlnsirannalleNoin 5000 asukkaan keskustaajamaan on rakennettuvesihuoltoverkosto jonka toiminnasta vastaa kaupungin omistamaIkaalisten Vesi Oy Kaupungin haja-asutusalueiden vesihuolto onorganisoitu kylaumlyhteisoumljen perustamien 13 vesiosuuskunnan ja yhdenjaumltevesiosuuskunnan kautta Vedenjakelun kattavuus koko Ikaalistenkaupungin alueella on peraumlti 97 Kaupungin ensimmaumlisetvesiosuuskunnat on perustettu 1960-luvun alussa mutta voimakkainperustamisaalto osui 1980-luvulle ja 1990-luvun alkuun jolloinkunnat yleisemminkin pyrkivaumlt aktiivisesti edistaumlmaumlaumlnvesiosuuskuntien perustamista haja-asutusalueille eri puolilla maata(ks vesiosuuskunnista Takala et al 2011Hukka Katko 1999Katko 1991Ruiz-Miervan Ginneken 2006)

Huono vedenlaatuvesiosuuskunnanperustamisen pontimenaIkaalisten kaupungin alueella sijaitsevien vesiosuuskuntien syntyynkeskeisesti vaikuttanut tekijauml on ollut kylien huonolaatuinenkaivovesi Erityisesti veden korkea rautapitoisuus aiheuttimakuhaittoja ja teki muutoinkin vedenkaumlytoumlstauml epaumlmiellyttaumlvaumlauml Kunkaupunki ei ollut halukas laajentamaan vesihuoltoverkkoa kyliinkylissauml alkoi kyteauml ajatus siitauml ettauml niiden on itse otettava aktiivinenrooli vesihuollon tilan korjaamiseksi

Muutoksen aikaansaaminen edellytti ettauml kylaumllaumliset huomasivatolevansa yhteisen ongelman edessauml ja tulivat myoumls tietoisiksi siitaumlettauml omaehtoisella toiminnalla voitaisiin loumlytaumlauml ratkaisu havaittuunongelmaan Sekauml ongelman tunnistaminen ettauml yhteisen motivaationsynnyttaumlminen vaativat kaumlytaumlnnoumlssauml muutaman aktiivisen henkiloumlnvoimakkaan panoksen

rdquoMeillauml sattui asumaan yksi Otaniemenproffa Kartussa joka aina kritisoi sitaumlkaivovettauml mitauml Kartussa oli Siinauml olijotain aineita mitauml ei vedessauml saisi ollaHaumln oli sitauml tutkinut Ettauml se herkistisiinauml vaiheessa kaikki muut karttulaisetmukaan (hellip) Kyllauml olisi saattanut jaumlaumldauml

osuuskunta muuten syntymaumlttaumlrdquo (Kartunvesiosuuskunnan edustaja)

Kylien itseorganisoitumista tukevana tekijaumlnauml myoumls niidenkeskinaumlisen vuorovaikutuksen merkitys on ollut suuri Muuallatehdyt ratkaisut ja niistauml saadut rohkaisevat kokemukset valoivatyleisesti kylaumllaumlisiin uskoa siitauml ettauml taumlllaiset kylaumlyhteisoumlntoteuttamat hankkeet ovat toteuttamiskelpoisia Eraumls haastateltavapuhuu ilmioumlstauml positiivisena kylaumlkateutena

rdquoOlen ollut alusta asti mukana taumlssaumlkaupungin luottamushenkiloumlnauml kunjossain vaiheessa pidettiin palavereitaettauml millauml tavalla taumlhaumln kaupungintoimesta ruvetaan jaumlrjestaumlaumln (hellip) Jasiihen tuli sitten sellaista positiivistakylaumlkateutta ettauml jos kerran kaupunginavustuksella jaumlrjestetaumlaumln yhteenpaikkaan niin se pitaumlauml saada toiseenkinpaikkaan Sitten me tehtiin suunnitelmaettauml olikohan se yks tai kaks vuodessakoetettiin perustaardquo (Roumlyhioumlnvesiosuuskunnan edustaja)

Julkisen sektorin tuenkatalyyttinen vaikutusVesihuoltoinfrastruktuurin rakentaminen on melko kallista jotenyleensauml pelkkauml yhteisen haasteen tunnistaminen ei kylissauml vielaumljohda vesiosuuskunnan perustamiseen Taumlrkeinauml kehitysprosessejaedistaumlvinauml impulsseina toimivat julkishallinnon myoumlntaumlmaumltavustukset vesiosuuskuntahankkeisiin Esimerkiksi 1980-luvunlopussa valtiovallan myoumlntaumlmauml taloudellinen avustus oli merkittaumlvaumlmikauml edisti Ikaalisissakin vesiosuuskuntien perustamista

Toinen taumlrkeauml impulssi kylien vesiosuuskuntien perustamiselle onollut Ikaalisten kaupungin myoumlntaumlmauml taloudellinen tuki jaasiantuntija-apu Kaupunki on perinteisesti osallistunutvedenottamoiden paineenkorotusasemien ja runkolinjojenrakentamiskustannuksiin sekauml myoumlhemmissauml vaiheissa avustanutosuuskuntien vaumllisten yhdysputkien rakentamisessa Lisaumlksikaupunki on taannut osuuskuntien lainoja

rdquoVesiosuuskuntahankkeisiin onkaupungin puolesta aina suhtauduttuhyvin positiivisesti mikauml on varmaankinollut yksi keskeinen edellytys sille ettaumlniitauml nyt naumlin paljon on Ei olla mitaumlaumlnhanketta rinnastettu toiseen vaan se onaina tarkasteltu tapauskohtaisesti ettauml

kuinka paljon on kaupungin tarpeellistaavustaardquo (Ikaalisten kaupunginedustaja)

Kaupungin naumlkoumlkulmasta ajatus vesihuollon kattavuudenkasvamisesta osuuskuntalaumlhtoumlisesti on ollut hyvauml vaihtoehtoVesiosuuskuntien avulla saatiin aikaan joustavia jakustannustehokkaita ratkaisuja ja pystyttiin sitouttamaan asukkaitahankkeen toteuttamiseen

rdquoJa se ettauml miksi paumlaumldyttiin naumlin moneenvesiosuuskuntaan niin kaupunginvinkkelistauml katsottuna syynauml oli se ettaumlsieltauml saatiin paikallinen talkooapumukaan Esimerkiksi kaivulupiensuhteen mikauml on hyvin vaikea asia ainaverkkoa rakentaessa ettauml mistauml paumlaumlstaumlaumlnmenemaumlaumln Ja myoumls paikallistuntemus jakokemus Pystyttiin tekemaumlaumln paljonhelpommin ja edullisemmin ndash ei tarvinnutampua kalliotakaanrdquo (Roumlyhioumlnvesiosuuskunnan edustaja)

Kaumlytaumlnnoumlssauml vesiosuuskunnat perustetaan laumlhes aina

maallikkovoimin kohentamaan kunnan vajavaisesti toteuttamiaperuspalveluita Yhteistyouml kunnan hallinnon ja vesilaitoksen sekaumlvaltion alue- ja paikallishallintoviranomaisten kanssa on antanutratkaisevan sysaumlyksen hankkeiden kaumlynnistymiselle Taumlmauml yhteistyoumlauttaa kokoamaan tarpeellista tietaumlmystauml varsinkinrakentamisvaiheen organisointia rahoitusjaumlrjestelyjauml ja tarvittaviensopimusten laadintaa ajatellen (Korpinen 2012)

Osuuskuntientoiminnalliset haasteetPerustamisvaiheen jaumllkeen osuuskuntien paumlivittaumlinen operointi onmuutamien aktiivisten yksiloumliden ndash kaumlytaumlnnoumlssauml hallituksen jaumlsentenja erityisesti puheenjohtajan ndash varassa (Tyynelauml Nurmi 2010) Johtamisenrealiteetteja eraumls vesiosuuskunnan puheenjohtaja kuvaa seuraavasti

rdquoJos oot selvillauml asioista niin parhaitenongelmasta selviaumlauml kun hoitaa sen itseenemmin kuin ettauml alat soitteleen jakeraumlaumln jotain remmiaumlrdquo (Roumlyhioumlnvesiosuuskunnan edustaja)

Vesiosuuskuntien toimintaan on iskostuneena vahva yhdessaumltekemisen kulttuuri mikauml konkretisoituu muun muassatalkootyoumlvoiman saatavuutena yksittaumlisiin ennalta sovittuihintyoumlprojekteihin

rdquoKun me vedettiin runkolinja ton jaumlrvenali niin kyllauml siellauml sitauml porukkaa oliainakin 20 henkee sitauml oli Ettauml kyllaumltollaseen hetkelliseen hommaan loumlytyyrdquo(Roumlyhioumln vesiosuuskunnan edustaja)

Vesiosuuskunnat ovat talkootyoumlhoumln perustuvalla toiminnalla saaneettuotettua jaumlsenilleen kohtuullisin kustannuksin riittaumlvaumln laadukkaanvesihuollon Toisaalta toiminnan talkooperustaisuuden on huomattuaiheuttavan myoumls lieveilmioumlitauml kuten korjausvelan syntyauml jaongelmia toimintavarmuuden yllaumlpitaumlmisessauml

Edellauml kuvattuihin seikkoihin pohjautuen voidaan havaita ettaumlvesiosuuskunnissa yhteistyouml ilmenee kahdella tasolla Osuuskunnanytimessauml toimii osuuskunnan hallituksen muodostama ydinryhmaumljonka toiminta perustuu jatkuvaan tiiviiseen yhteistyoumlhoumln Toisentason muodostavat reservissauml olevat aktiivihenkiloumlt joiden toimintamuistuttaa luovaa organismia se aktivoituu ajoittain verrattainlyhytaikaisesti vastaamaan yhteisoumlssauml koettuun tarpeeseen

Osuuskuntien toiminnanjatkuvuusYksi keskeisimpiauml huolia osuuskuntien tulevaisuuteen liittyen onaktiivisten toimijoiden ikaumlaumlntyminen joka tuottaa haasteitaerityisesti sen vuoksi ettauml samalla katoaa merkittaumlvauml osa sekauml

talkootyoumlstauml ettauml osaamisesta

rdquoKun vaikka nuorisolla olisikin intoamutta kun niillauml ei ole taitoa (hellip) Jasitten kun taumlmauml homma vaatii sellaistajoustoa Se on sellaista sovittelua jakeskustelua ja pitkaumlauml pinnaa vaatii jaihmistuntemusta Pitaumlauml osata luovia asiatEttauml kun kysymys ei ole vain tekniikastardquo(Roumlyhioumln vesiosuuskunnan edustaja)

Monessa Ikaalisten alueen vesiosuuskunnassa sukupolven vaihdoson laumlhivuosina ajankohtaista Taumlssauml laumlhestytaumlaumln niin sanottuabifurkaatiopistettauml eli sitauml kriittistauml vaihetta jossa on loumlydettaumlvaumlratkaisuja kylien vesihuollon jatkuvuuden turvaamiseksi Kunvastuunkantajia on yhauml vaikeampi loumlytaumlauml Ikaalisissa on nostettuesille yhtenauml ratkaisuvaihtoehtona osuuskuntien vaumllisen yhteistyoumlntiivistaumlminen

rdquoOllaan mietitty ettauml ruvetaan maksaanoikein palkkaa taikka jotain sillekylaumllaumliselle joka alkaisi tehdauml taumltaumlvesihuoltotyoumltauml kokopaumlivaumltoimisesti Jasiitauml tulisi sitten meidaumln kaikkienyhteinenrdquo (Riitialan seudun

vesiosuuskunnan edustaja)

Yhteistyouml keskusverkoston operaattorin eli Ikaalisten Vesi Oynkanssa tulee todennaumlkoumlisesti voimistumaan kun infrastruktuurinikaumlaumlntyessauml syntyy tarvetta erilaisille seuranta- valvonta- jahuoltopalveluille sekauml muille asiantuntijatehtaumlville Toisaaltainfrastruktuurin ikaumlaumlntymisen naumlhdaumlaumln vaikuttavan myoumlsosuuskuntien keskinaumlisen avunannon lisaumlaumlntymiseen joka palveleesamalla niiden riskienhallintaa

Kohti integroivaainfrastruktuuripolitiikkaaYhteiskuntakehityksen monet viimeaikaiset trendit haastavat kuntienluottamushenkiloumlt ja johtavat viranhaltijat pohtimaan uusialaumlhestymistapoja infrastruktuuripolitiikkaan Ne joutuvat arvioimaanmuun muassa sitauml millauml intensiteetillauml ja tavoilla vahvistaaomaehtoisesti toimivia paikallisia pienoisverkkoja ja -rakenteitajoiden toiminnan jatkuvuus ja laajentuminen mahdollistaakustannustehokkuuden lisaumlaumlmisen kuntien vastuulla olevientehtaumlvien hoitamisessa Samalla kunnat joutuvat toimimaan kahdenjaumlrjestelmaumln ndash julkisen hierarkian ja omaehtoisen yhteisoumln ndashjaumlnnitteisellauml rajapinnalla Sotaraudan (1996) kuvaaman pehmeaumlnstrategian mukaisesti julkisyhteisoumljen tulisi yhtauml aikaa saumlilyttaumlaumlriittaumlvauml kontrolli haluttujen kehitystavoitteiden saavuttamiseksimutta toisaalta antaa omatoimisuudelle sen verran elintilaa ettaumlalhaalta yloumlspaumlin suuntautuva kehitys olisi mahdollistaVesihuollossa tarvitaan yhtaumlaumlltauml integroivaa mutta samalla

mahdollistavaa strategiaa jossa otetaan huomioon erilaistenteknisten jaumlrjestelmien keskinaumlisriippuvuus ja sektorien vaumllistenrajapintojen hallinnan vaatimukset (Heino 2012)

Ikaalinen edustaa tapausta jossa kunnan suhde vesiosuuskuntiin onollut rakentava Muunkinlaisia kokemuksia Suomesta toki loumlytyyEsimerkiksi Jyvaumlskylaumln vesihuoltoa koskevassa julkisessakeskustelussa on noussut korostuneesti esiin haja-asutusalueidenvesiosuuskuntien riippuvuus Jyvaumlskylaumln Energia OystaumlVesiosuuskunnat ostivat aikanaan veden kaupungin yhtioumlltaumltukkuhinnalla ja saivat lisaumlksi muita palveluja Muutama vuosiJyvaumlskylaumln kaupungin Jyvaumlskylaumln maalaiskunnan ja Korpilahdenvuonna 2009 voimaantulleen kuntaliitoksen jaumllkeen JyvaumlskylaumlnEnergia Oy ilmoitti ettei se myoumlnnauml osuuskunnille enaumlaumltukkualennusta (Heinaumllauml 2012) Paumlivi Kvist (2012) Jyvaumlskylaumlnnaapurikunnasta Muuramesta on kirjoittanut asiasta blogissaannaumlin

rdquoVesiosuuskunnille (joiden on pakkoostaa palvelu Energialta) tehdaumlaumlnnaurettavia sopimuksia jotka rahastavatvesiosuuskuntia Sopimuksissa onepaumlreiluja kohtia jotka poistavatJyvaumlskylaumln Energialta monta sillekuuluvaa vastuuta siirtaumlen nevesiosuuskunnillerdquo

Taumlmauml kuvaa hyvin niitauml jaumlnnitteitauml joita kuntien rakennemuutos jayhtioumlittaumlminen voivat tuottaa hajautetun jaumlrjestelmaumln hallintaan Seantaa myoumls pohjaa olettamukselle ettauml kuntakoon merkittaumlvauml kasvuvoi samalla synnyttaumlauml liiketaloudellisesti painottunuttainfrastruktuuripolitiikkaa jonka ratkaisut tukevat pitkaumlllauml aikavaumllillaumlennemminkin yhdyskuntarakenteen tiivistaumlmistauml kuin haja-asutusalueiden omaehtoisesti jaumlrjestaumlmiauml kohtuuhintaisia palveluja

LopuksiKaumlaumlnteiset infrastruktuurit heijastavat yhdyskuntienperusrakenteiden monimutkaisuuden modulaarisuuden ja hallinnanhajautumisen lisaumlaumlntymistauml Pienet vesiosuuskunnat ovat osa taumltaumlkokonaisuutta Niiden perustuminen yhteisoumln asukkaidenaktiivisuuteen mahdollistaa kustannustehokkaaninfrastruktuuripalvelun tuottamisen tilanteessa jossa palvelua eivoida tuottaa kunnallisena palveluna edesitsekannattavuusperiaatteella kaupallisesta palvelutuotannostapuhumattakaan Jo naumlmauml laumlhtoumlkohdat tekevaumlt ymmaumlrrettaumlvaumlksi senettauml varsinkin pienet vesiosuuskunnat toimivat vain muutamanaktiivisen asukkaan toimeliaisuuden varassa Naumlihintoimintavarmuutta heikentaumlviin ongelmiin on kuitenkin haettu jaloumlydettykin ratkaisuja kuten esimerkiksi Ikaalisten tapauksessarakentamalla yhdysputkia sekauml vesiosuuskuntien kesken ettauml niidenja Ikaalisten Vesi Oyn vaumllille Kaiken kaikkiaan naumlyttaumlauml siltauml ettaumlvesihuollon realiteetit asettavat kunnat ja julkiset jaumlrjestelmaumltratkaisevaan asemaan siinauml miten omaehtoiset jaumlrjestelmaumlt syntyvaumltja millaiseksi hajautettu jaumlrjestelmauml muotoutuu

Julkisyhteisoumljen tavoitteena on jo laumlhtoumlkohtaisesti saada aikaan

sellaisia palveluntuotannon ratkaisuja jotka lisaumlaumlvaumltkustannustehokkuutta Yksikkoumlkokojen kasvattamisen jaskaalaetujen hyoumldyntaumlmisen sijaan kaumlaumlnteinen infrastruktuuri antaatoisenlaisen ratkaisuvaihtoehdon joka hyoumldyntaumlauml paikallisyhteisoumlissaumlpiilevaumlauml osaamista luottamusta paikallistuntemusta javapaaehtoistyoumltauml Naumlin myoumls kustannuksia ja vastuita voidaansaumllyttaumlauml niille jotka palvelusta kulloinkin hyoumltyvaumlt Taumlssauml mielessaumlkaumlaumlnteinen infrastruktuuri ilmentaumlauml omavastuisuutta korostavaaajattelua joka saattaa tulevaisuudessa tulla keskeiseksi periaatteeksijulkisten palvelujen jaumlrjestaumlmisessauml

Teoreettisen naumlkoumlkulman korostama itseorganisoituvuus eiluonnollisestikaan maumlaumlraumlauml lopputuloksen menestyksellisyyttauml Kaikkijaumlrjestelmaumlt eivaumlt ole sisaumlisesti dynaamisia eivaumltkauml kykenesovittautumaan toimintaympaumlristoumln vaatimuksiin Taumlllaisia uhkialeijuu myoumls monen pienen vesiosuuskunnan yllauml sillauml niidentoiminnan jatkuvuus saattaa olla uhattuna johtuen erityisestiikaumlaumlntyneiden aktiivien poisjaumlaumlnnistauml ja vaikeudesta loumlytaumlauml uusiavastuunkantajia Taumlssauml mielessauml yhteiskunnallisen kontekstinmuutokset heijastuvat suoraan myoumls yhteisoumljen toimintakykyynTaumlmauml naumlkoumlkohta nostaa esiin kaksi taumlrkeaumlauml asiaa Vesiosuuskuntiensisaumlisen dynamiikan osalta on vahvistettava sellaisia piirteitauml jotkaparantavat sovittautumista toimintaympaumlristoumln muutoksiin(esimerkiksi vesiosuuskuntien yhteistyouml resurssien kokoamiseksi javesihuollon ammattimaisuuden lisaumlaumlmiseksi) ja toisaalta kuntieninfrastruktuuripolitiikan aktivoimiseen niin ettauml se vahvistaavesiosuuskuntien sopeutumiskykyauml ja toiminnan jatkuvuutta

Kirjallisuus

Arauacutejo S amp Sutherland D (2010) Public-Private Partnerships

and Investment in Infrastructure OECD PublishingRetrieved from httpdxdoiorg1017875km7jf6q8f0t-en

Batty M (2008) Cities as Complex Systems ScalingInteraction Networks Dynamics and Urban MorphologiesLondon University College London

Briggs J amp Peat F D (2000) Seven Life Lessons of ChaosSpiritual Wisdom from the Science of Change (1st ed)New York Harper Perennial

Dressler F (2007) Self-Organization in Sensor and ActorNetworks Chichester John Wiley amp Sons

Edwards P N (2003) Infrastructure and Modernity ForceTime and Social Organization in the History ofSociotechnical Systems In T Misa P Brey amp A Freeberg(Eds) Modernity and Technology MA MIT Press

Egyedi T M Mehos D C amp Vree W G (2009) NewPerspectives on Inverse Infrastructures In Developing 21stCentury Infrastructure Networks (INFRA) IEEE Retrievedfrom httpwwwutwentenlmbstepsresearchcolloquia_and_seminarscolloquiabestanden2009ndash2010Final20EgyediMehosVree pdf

Egyedi T M amp Mehos D C (Eds) (2012) InverseInfrastructures Disrupting Networks from BelowCheltenham Edward Elgar

Egyedi T M amp van den Berg J (2012) Analyzing InverseInfrastructures using a Complex Adaptive SystemsPerspective In Third International Engineering SystemsSymposium CESUN (Vol 2012 pp 18ndash20 June 2012)

Retrieved fromhttpcesun2012tudelftnlimages669Egyedipdf

Egyedi T M Vrancken J L M amp Ubacht J (2007) Inverseinfrastructures Coordination in self-organizing systems InProceeding of 5th International Conference onStandardization and Innovation in Information Technology2007 Standardization and Innovation in InformationTechnology (SIIT)

Flyvbjerg B (2006) Five Misunderstandings About Case-StudyResearch Qualitative Inquiry 12(2) 219ndash245

Graham S amp Marvin S (2001) Splintering UrbanismNetworked Infrastructures Technological Mobilities andthe Urban Condition London Routledge

Hammami M Ruhashyankiko J-F amp Yehoue E B (2006)Determinants of Public-Private Partnerships inInfrastructure International Monetary Fund Retrievedfromhttpwwwimforgexternalpubsftwp2006wp0699pdf

Heino O (2012) Tuotanto- ja operointi-innovaatiot ndash casevesihuolto In P Malinen A-V Anttiroiko T Haahtela amp PSiitonen (Eds) Huomispaumlivaumln infrastruktuuri Naumlkoumlkulmiakuntien teknisen toimen uudistamiseen Helsinki SuomenKuntaliitto

Heinaumllauml O (2012 October 12) Vesiosuuskuntia kohdellaankaltoin Jyvaumlskylaumlssauml Keskisuomalainen Retrieved fromhttpwwwksmlfimielipidemielipidekirjoituksetvesiosuuskuntia-kohdellaan-kaltoin-jyvaskylassa1259860

Holland J H (1992) Adaptation in natural and artificialsystems an introductory analysis with applications tobiology control and artificial intelligence Mass MIT Press

Hughes T (1989) The Evolution of Large Scale TechnologicalSystems In W Bijker T Hughes amp T Pinch (Eds) TheSocial Construction of Technological Systems MA MITPress

Hukka J amp Katko T (1999) Yksityistaumlminen vesihuollossanro Retrieved fromhttpwwwkaksfinode99julkaisuid=85

Katko T (1991) Vesihuoltoyhtymien tulevaisuuden naumlkymaumltVesitalous 32(4) 24ndash29

Korpinen T (2012) Osuuskuntien Via DolorosaUusosuustoiminta 2ndash2012 Teemasivut Kehittyvauml vesihuolto2012 Retrieved January 20 2013 fromhttpwwwosuustoimintacoopotot2_12uot2a_12htm

Kvist P (2012 October 13) Vesiosuuskuntien haasteetRetrieved January 28 2013 from httppaivikvistblogspotfi201210vesiosuuskuntien-haasteethtml

Lehtonen T-K (2006) Kaupungin aineksiaYhdyskuntasuunnittelu 44(2) 6ndash23

Maula M (2004) Elaumlvauml organisaatio ja liiketoimintasysteemiKompleksisten systeemien kaksi tulkintaa In M Sotarautaamp K-J Kosonen (Eds) Yksilouml kulttuuri jainnovaatioympaumlristouml Avauksia aluekehityksendynamiikkaan Tampere Tampere University Press

Michiels S Janssens N Joosen W amp Verbaeten P (2005)Decentralized cooperative management a bottom upapproach In IADIS ACrsquo05 2005 IADIS InternationalConference on Applied Computing 2005 Retrieved fromhttpwwwiadisnetdlfinal_uploads200501L048pdf

Miraglia S (2010) Modularity and integratedness as non-dichotomous architectural properties of complex systems (p2010) Presented at the Summer Conference ImperialCollege London Business School June 16ndash18 2010

Nicolis G amp Prigogine I (1977) Self-Organization in Non-Equilibrium Systems From Dissipative Structures to Orderthrough Fluctuations New York John Wiley amp Sons

Ornetzeder M amp Rohracher H (2006) User-Led Innovationsand Participation Processes Lessons from SustainableEnergy Technologies Energy Policy 34(2) 138ndash150

Peltola T (2007) Empirian ja teorian vuoropuhelu In M LaineJ Bamberg amp P Jokinen (Eds) Tapaustutkimuksen taitoHelsinki Gaudeamus

Prigogine I (1980) From being to becoming Time andcomplexity in the physical sciences San FranciscoFreeman

Prigogine I amp Stengers I (1984) Order out of Chaos Manrsquosnew dialogue with nature New York Bantam Books

Pulselli R M Pulselli F M Ratti C amp Tiezzi E (2005)Dissipative Structures for Understanding Cities ResourceFlows and Mobility Patterns In A H Boussabaine J LewisR J Kirkham amp G E M Jared (Eds) Proceedings of the1st International Conference on Built EnvironmentComplexity September 2005 (pp 11ndash14) University ofLiverpool Becon Retrieved from httpsenseablemitedupaperspdf2005_Pulselli_Pulselli_Ratti_Tiezzi_BECONpdf

Rees W E (2012) Cities as Dissipative Structures GlobalChange and the Vulnerability of Urban Civilization

Ruiz-Mier F amp van Ginneken M (2006) Consumercooperatives an alternative institutional model for deliveryof urban water supply and sanitation services WaterSupply and Sanitation Sector Board of the InfrastructureNetwork World Bank Group

Ruostetsaari I (1998) Energiapolitiikka kaumlaumlnnekohdassaJaumlrjestoumlt ja yritykset vaikuttajina vapautuvillaenergiamarkkinoilla Tampere Tampereen yliopisto

Sotarauta M (1996) Kohti epaumlselvyyden hallintaa Pehmeaumlstrategia 2000-luvun alun suunnittelun laumlhtoumlkohtanaJyvaumlskylauml Finnpublishers

Streeter C L (1991) Redundancy in Social SystemsImplications for Warning and Evacuation PlanningInternational Journal of Mass Emergencies and Disasters9(2) 167ndash182

Staringhle P (2004) Itseuudistumisen dynamiikkaSysteemiajattelu kehitysprosessien ymmaumlrtaumlmisenperustana In M Sotarauta amp K-J Kosonen (Eds) Yksiloumlkulttuuri ja innovaatioympaumlristouml Avauksia aluekehityksendynamiikkaan Tampere Tampere University Press

Staringhle P amp Kuosa T (2009) Systeemien itseuudistuminen -uutta ymmaumlrrystauml kollektiivien kehittymseenAikuiskasvatus 29(2) 104ndash115

Takala A Arvonen V Katko T S Pietilauml P E amp AringkermanW (2011) The Evolving Role of Water Co-operatives inFinland International Journal of Co-Operative Management5(2) 11ndash19

Taleb N N (2012) Antifragile things that gain from disorderNew York Random House

Torrisi G (2009) Public infrastructure definition classificationand measurement issues MPRA Paper No Retrieved fromhttpmpraubuni-muenchende12990

Tuomi J amp Sarajaumlrvi A (2009) Laadullinen tutkimus jasisaumllloumlnanalyysi (5 uudistettu painos) Helsinki Tammi

Tyynelauml T amp Nurmi J (2010) Metsaumlnomistajien energiaosuuskuntien tulevaisuudennaumlkymaumlt MaaseudunUusi Aika 18(2) 22ndash31

Van den Berg J (2012) Inverse Infrastructures and theirEmergence at the Edge of Order and Chaos An AnalyticFramework In T M Egyedi amp D C Mehos (Eds) InverseInfrastructures Disrupting Networks from BelowCheltenham Edward Elgar

Van der Vleuten E (2004) Infrastructures and Societal ChangeA View from the Large Technical Systems Field TechnologyAnalysis amp Strategic Management 16(3) 395ndash414

Weijnen M Herden P amp Bouwmans I (2007) DesigningComplex Systems A Contradition in Terms In Proceedingof Delft Science and Design A Congress on InterdisciplinaryDesign Delft The Netherlands

Yin R K (2008) Case Study Research Design and Methods(Fourth Edition) London Sage

jaumlrjestelmien naumlkoumlkulmasta kiinnittaumlmaumlllauml paumlaumlhuomionitseorganisoitumiseen Teoreettisen tarkastelun tehtaumlvaumlnauml onvalottaa niitauml yleisiauml jaumlrjestelmaumlominaisuuksia joita taumlllaisiinomaehtoisesti rakentuviin perusrakenteisiin on liitettaumlvissauml Toisenatehtaumlvaumlnauml on kuvata empiirisesti niitauml vesiosuuskuntien prosessejajotka ilmentaumlvaumlt itseorganisoitumisen kannalta kriittisiauml piirteitaumlTaumlllaisia ovat vesiosuuskuntien perustamisen syyt operoinninyleisperiaatteet ja toiminnan jatkuvuuden edellytykset Kolmantenakysymyksenauml tarkastelemme lyhyesti sitauml miten omaehtoisestirakennetut pienoisinfrastruktuurit suhteutuvat kuntieninfrastruktuuripolitiikkaan ja infrastruktuurin hallintaan

Empiiriseksi tutkimuskohteeksi olemme valinneet Ikaalistenvesiosuuskunnat jotka tuottavat vesihuoltopalveluja kaupungin haja-asutusalueella Tutkimusstrategiana kyseessauml on tapaustutkimusjolle on tunnusomaista pyrkimys tuottaa tietoa erityisistauml paikkaan jaaikaan sidotuista empiirisistauml ilmioumlistauml (Yin 2008) Tapaus toimii taumlssaumlyhteydessauml keinona ymmaumlrtaumlauml kaumlaumlnteisen infrastruktuurinrakentamisen ja yllaumlpidon realiteetteja itseorganisoituvienjaumlrjestelmien ilmentymaumlnauml (ks Peltola 2007) Taumlssauml mielessauml kyseessaumlon laumlhinnauml ns paradigmaattinen tapaus jossa vesiosuuskuntiakoskevan kuvauksen tehtaumlvaumlnauml on tuoda esiin kaumlaumlnteiseninfrastruktuurin erityispiirteitauml itseorganisoitumista koskevanselitysmallin puitteissa (Flyvbjerg 2006 232)

Empiirisen aineiston hankintamenetelmaumlnauml kaumlytettiinryhmaumlhaastattelua jonka avulla pyrittiin luomaan kuvaa sekaumlvesiosuuskuntien ettauml Ikaalisten kaupungin edustajien naumlkemyksistaumlliittyen kaumlaumlnteisen infrastruktuurin rakentamisen ja yllaumlpidonkysymyksiin Haastattelun rakenne noudatteliteemahaastattelurunkoa joka paumlaumlteemat vastasivat yllauml mainittuja

osaongelmia Ryhmaumlhaastattelu toteutettiin Ikaalisissa 26 lokakuuta2012 Haastattelijoina toimivat taumlmaumln artikkelin kirjoittajatHaastateltavana oli yhteensauml kuusi edustajaa seuraavistavesiosuuskunnista Kartun vesiosuuskunta Riitialan seudunvesiosuuskunta Roumlyhioumln vesiosuuskunta sekauml Vatulan alueenjaumltevesiosuuskunta (viimeksi mainitusta kolme edustajaa) Lisaumlksikaupungin ja Ikaalisten Vesi Oyn edustajina mukana olivatkaupunginrakennusmestari Ikaalisten kaupungista sekauml IkaalistenVesi Oyn edustaja Haastattelut nauhoitettiin ja litteroitiin Niidenpohjalta tehtiin aineistositaatteja hyoumldyntaumlen teorialaumlhtoumlinensisaumllloumlnanalyysi (Tuomi Sarajaumlrvi 2009)

Kaumlaumlnteiset infrastruktuuritsopeutumiskykyisinaumljaumlrjestelminaumlKaumlaumlnteisen infrastruktuurin (engl inverse infrastructure) kaumlsiteviittaa kaumlyttaumljien tuottajien tai yhteisoumljen omaehtoisesti rakentamiinja yllaumlpitaumlmiin pienoisinfrastruktuureihin Niille on tunnusomaistatoiminnan paikallisuus ja itseohjautuvuus Jos varsinkin julkisensektorin toteuttamat suuret tekniset jaumlrjestelmaumlt (Large TechnicalSystems LTS) perustuvat alueellisten kokonaisuuksiensuunnitteluun ja ylhaumlaumlltauml alaspaumlin toteutuvaan paumlaumltoumlksenteko- jasuunnittelujaumlrjestelmaumlaumln (Edwards 2003 Hughes 1989 198-200)yhteisoumlllisesti rakennettu kaumlaumlnteinen infrastruktuuri toimii juuripaumlinvastaisesti eli taumlssauml mielessauml rdquokaumlaumlnteisestirdquo Samalla LTS-keskustelussa usein korostuneen aseman saaneet vaikutusvaltaisetsysteeminrakentajat (Hughes 1989 van der Vleuten 2004 399) korvautuvat

taumlllaisissa prosesseissa paikallisyhteisoumln aktiivisilla jaumlsenillaumlKaumlaumlnteinen infrastruktuuri toteutetaan omaehtoisesti kokoamallayhteen niitauml paikallisia toimijoita joita yhdistaumlvaumlt samat intressitesimerkiksi vesihuollon jaumlrjestaumlmiseksi tai uuden tien rakentamiseksikylaumlaumln (Egyedi et al 2012 Egyedi et al 2009)

ItseorganisoituvuusjaumlrjestelmaumlnominaisuutenaKaumlaumlnteinen infrastruktuuri voidaan tulkita uuden luonnontieteellisenparadigman naumlkoumlkulmasta sosio-tekniseksi jaumlrjestelmaumlksi jonkakehitystauml ohjaavat itseorganisoituville jaumlrjestelmille tunnusomaisetpiirteet Taumlssauml mielessauml kaumlaumlnteisen infrastruktuurin idea saateoreettisen pohjustuksensa kompleksisuusteorian kaaosteoriansysteemiteorian ja verkostotutkimuksen suunnalta (Dressler 2007Holland 1992 Prigogine 1980 Prigogine Stengers 1984 van den Berg 2012)

Kompleksisuusteorian mukaan sosio-teknisten jaumlrjestelmien sisaumlistaumllogiikkaa ja jatkuvuutta selittaumlauml niiden kyky pysyauml laumlhellaumltasapainotilaa vaikka erilaiset haumlirioumlt ja sisaumliseen organisoitumiseenvaikuttavat tekijaumlt asettavat kaiken aikaa haasteita niiden toiminnanjatkuvuudelle Jos muutospaineet alkavat uhata koko jaumlrjestelmaumlnolemassaoloa edellytetaumlaumln jaumlrjestelmaumlltauml radikaalia uudistumistaTaumlllaista kohtaa nimitetaumlaumln bifurkaatiopisteeksi joka on eraumlaumlnlainenepaumljatkuvuuskohta jossa tehtaumlvaumlt valinnat maumlaumlrittaumlvaumlt jaumlrjestelmaumlnkehityksen suunnan Taumlllainen muutos edellyttaumlauml irtiottoa totutustakehityspolusta ja jonkinlaista uudistavaa sovittautumisratkaisua

jonka vaihtoehtona on viime kaumldessauml jaumlrjestelmaumln tuhoutuminen(Prigogine 1980) Taumlllainen luova sopeutuminen sekauml tuottaa ettaumlvaumlhentaumlauml epaumljaumlrjestystauml Se tuottaa sitauml esimerkiksi uusienratkaisumallien muodossa ja vaumlhentaumlauml sitauml puolestaan tekemaumlllaumlkaumlytettaumlvissauml olevan tiedon pohjalta jaumlrjestelmaumlauml vakauttaviavalintoja (Staringhle 2004 Staringhle Kuosa 2009) Teoreettisesti tarkasteltunakyse on niin sanotusta monimutkaisesta sopeutumiskykyisestaumljaumlrjestelmaumlstauml (Complex Adaptive System CAS) jonka kehitysperustuu jaumlrjestyksen ja epaumljaumlrjestyksen herkkaumlaumln suhteeseenJaumlrjestelmauml havaitsee ongelman ja ajautuu epaumljaumlrjestyksen tilaanminkauml jaumllkeen se itseorganisoitumalla uusiutuu pyrkienpalauttamaan jatkuvuuden turvaavan jaumlrjestyksen (Dressler 2007 4)

Omaehtoisesti luotujen pienoisinfrastruktuurien tapauksessayhteisen intressin yhdistaumlmien paikallisten asukkaidenitseorganisoituminen tapahtuu opportunistisesti muutoksiinreagoivien mikrotason prosessien kautta (Egyedi van den Berg 2012Egyedi Vrancken 2007 van den Berg 2012) Itseorganisoituminen on ilmioumljonka kanssa olemme tekemisissauml tai joita havainnoimmekaumlytaumlnnoumlssauml paumlivittaumlin Sen voi havaita kun naapurit keraumlaumlntyvaumlttalkoisiin syksyn lehtien haravoimiseksi tonttien ympaumlriltauml tai kunvaumlhittaumliskaupat ja ravitsemusliikkeet organisoivat kaupunginelintarvikehuollon (Maula 2004 Staringhle 2004) Myoumls erilaisetyhteisoumlmuodosteet kuten kaupungit voidaan naumlhdauml sekauml sosiaalisiaettauml biofyysisiauml elementtejauml sisaumlltaumlvinauml avoimina itseorganisoituvinajaumlrjestelminauml tai ekosysteemeinauml (Batty 2008 Nicolis Prigogine 1977Prigogine Stengers 1984 Pulselli Pulselli Ratti Tiezzi 2005 Rees 2012)

Oppiminen ja redundanssimonimutkaisuudenhallinnan keinoinaVaikka infrastruktuurit sisaumlltaumlvaumlt aina fyysisiauml aineksia ne ovat itseasiassa laumlpikotaisin sosiaalisia luomuksia (Edwards 2003 199-200)Niiden rakentaminen ja yllaumlpito perustuu siten ihmisten vaumlliseenvuorovaikutukseen mikauml avaa samalla mahdollisuuksia kollektiivisenluovuuden hyoumldyntaumlmiseen niihin liittyvissauml toiminnoissa mukaanlukien jaumlrjestelmien sovittaminen muuttuviin olosuhteisiin (Briggs et al2000 Egyedi et al 2012 Michiels et al 2005 Weijnen et al 2007)

Itseorganisoituvilla jaumlrjestelmillauml on niiden omaehtoisuuden vuoksitaipumus synnyttaumlauml redundanssia eli pelivaraa tai joustavastikaumlyttoumloumlnotettavia resurssivarantoja jotka parantavat kykyauml selviytyaumlongelmatilanteissa Pienellauml resurssien ylimitoituksella jajoustavuudella modulaariset jaumlrjestelmaumlt kykenevaumlt varautumaanpahan paumlivaumln varalle (Streeter 1991 Taleb 2012)

Sosio-tekniset jaumlrjestelmaumlt rakentuvat toimijoiden jaumlrkeviksikokemista ratkaisuista ja niiden myoumltauml syntyvistauml mikroprosesseistajoissa merkityksenanto suhteutuu reaalisiin vaikutusyhteyksiinTaumlmauml tekee jaumlrjestelmistauml ja niiden puitteissa rakentuvistaprosesseista dynaamisia ts impulsseihin vastaavat toimijatjaumlrjestaumlytyvaumlt kokevat oppivat ja jaumlrjestaumlytyvaumlt uudestaanKaumlaumlnteinen infrastruktuuri edustaa yhdyskuntien toiminnallisuudenturvaamisen saralla juuri taumlmaumlntapaista oppimisprosessia ja samallamyoumls skaalautuvuutta ndash toisin sanoen kehitys tapahtuu alhaalta

yloumlspaumlin palasista kohti kokonaisuuksia ja yksiloumlistauml tiimeihin jayhteisoumlihin (Dressler 2007 5 Edwards 2003 Miraglia 2010)

VesiosuuskuntaitseorganisoitumisenmuotonaTapauskohteena kaumlaumlnteisestauml infrastruktuurista esitetaumlaumlnseuraavassa Ikaalisten kaupungin alueen vesihuolto Ikaalistenkaupunki on noin 7300 asukkaan pieni kaupunki Pirkanmaalla noin50 kilometriauml Tampereelta luoteeseen Kaupungin vaumlestoumlntiheys onalle 10 askm2 Hajautunut yhdyskuntarakenne loma-asutuksenrunsaus sekauml kaupungin kahtia jakava vesistouml luovat vesihuollonjaumlrjestaumlmiselle haastavat olosuhteet

Ikaalisten keskustaajama on syntynyt Kyroumlsjaumlrven laumlnsirannalleNoin 5000 asukkaan keskustaajamaan on rakennettuvesihuoltoverkosto jonka toiminnasta vastaa kaupungin omistamaIkaalisten Vesi Oy Kaupungin haja-asutusalueiden vesihuolto onorganisoitu kylaumlyhteisoumljen perustamien 13 vesiosuuskunnan ja yhdenjaumltevesiosuuskunnan kautta Vedenjakelun kattavuus koko Ikaalistenkaupungin alueella on peraumlti 97 Kaupungin ensimmaumlisetvesiosuuskunnat on perustettu 1960-luvun alussa mutta voimakkainperustamisaalto osui 1980-luvulle ja 1990-luvun alkuun jolloinkunnat yleisemminkin pyrkivaumlt aktiivisesti edistaumlmaumlaumlnvesiosuuskuntien perustamista haja-asutusalueille eri puolilla maata(ks vesiosuuskunnista Takala et al 2011Hukka Katko 1999Katko 1991Ruiz-Miervan Ginneken 2006)

Huono vedenlaatuvesiosuuskunnanperustamisen pontimenaIkaalisten kaupungin alueella sijaitsevien vesiosuuskuntien syntyynkeskeisesti vaikuttanut tekijauml on ollut kylien huonolaatuinenkaivovesi Erityisesti veden korkea rautapitoisuus aiheuttimakuhaittoja ja teki muutoinkin vedenkaumlytoumlstauml epaumlmiellyttaumlvaumlauml Kunkaupunki ei ollut halukas laajentamaan vesihuoltoverkkoa kyliinkylissauml alkoi kyteauml ajatus siitauml ettauml niiden on itse otettava aktiivinenrooli vesihuollon tilan korjaamiseksi

Muutoksen aikaansaaminen edellytti ettauml kylaumllaumliset huomasivatolevansa yhteisen ongelman edessauml ja tulivat myoumls tietoisiksi siitaumlettauml omaehtoisella toiminnalla voitaisiin loumlytaumlauml ratkaisu havaittuunongelmaan Sekauml ongelman tunnistaminen ettauml yhteisen motivaationsynnyttaumlminen vaativat kaumlytaumlnnoumlssauml muutaman aktiivisen henkiloumlnvoimakkaan panoksen

rdquoMeillauml sattui asumaan yksi Otaniemenproffa Kartussa joka aina kritisoi sitaumlkaivovettauml mitauml Kartussa oli Siinauml olijotain aineita mitauml ei vedessauml saisi ollaHaumln oli sitauml tutkinut Ettauml se herkistisiinauml vaiheessa kaikki muut karttulaisetmukaan (hellip) Kyllauml olisi saattanut jaumlaumldauml

osuuskunta muuten syntymaumlttaumlrdquo (Kartunvesiosuuskunnan edustaja)

Kylien itseorganisoitumista tukevana tekijaumlnauml myoumls niidenkeskinaumlisen vuorovaikutuksen merkitys on ollut suuri Muuallatehdyt ratkaisut ja niistauml saadut rohkaisevat kokemukset valoivatyleisesti kylaumllaumlisiin uskoa siitauml ettauml taumlllaiset kylaumlyhteisoumlntoteuttamat hankkeet ovat toteuttamiskelpoisia Eraumls haastateltavapuhuu ilmioumlstauml positiivisena kylaumlkateutena

rdquoOlen ollut alusta asti mukana taumlssaumlkaupungin luottamushenkiloumlnauml kunjossain vaiheessa pidettiin palavereitaettauml millauml tavalla taumlhaumln kaupungintoimesta ruvetaan jaumlrjestaumlaumln (hellip) Jasiihen tuli sitten sellaista positiivistakylaumlkateutta ettauml jos kerran kaupunginavustuksella jaumlrjestetaumlaumln yhteenpaikkaan niin se pitaumlauml saada toiseenkinpaikkaan Sitten me tehtiin suunnitelmaettauml olikohan se yks tai kaks vuodessakoetettiin perustaardquo (Roumlyhioumlnvesiosuuskunnan edustaja)

Julkisen sektorin tuenkatalyyttinen vaikutusVesihuoltoinfrastruktuurin rakentaminen on melko kallista jotenyleensauml pelkkauml yhteisen haasteen tunnistaminen ei kylissauml vielaumljohda vesiosuuskunnan perustamiseen Taumlrkeinauml kehitysprosessejaedistaumlvinauml impulsseina toimivat julkishallinnon myoumlntaumlmaumltavustukset vesiosuuskuntahankkeisiin Esimerkiksi 1980-luvunlopussa valtiovallan myoumlntaumlmauml taloudellinen avustus oli merkittaumlvaumlmikauml edisti Ikaalisissakin vesiosuuskuntien perustamista

Toinen taumlrkeauml impulssi kylien vesiosuuskuntien perustamiselle onollut Ikaalisten kaupungin myoumlntaumlmauml taloudellinen tuki jaasiantuntija-apu Kaupunki on perinteisesti osallistunutvedenottamoiden paineenkorotusasemien ja runkolinjojenrakentamiskustannuksiin sekauml myoumlhemmissauml vaiheissa avustanutosuuskuntien vaumllisten yhdysputkien rakentamisessa Lisaumlksikaupunki on taannut osuuskuntien lainoja

rdquoVesiosuuskuntahankkeisiin onkaupungin puolesta aina suhtauduttuhyvin positiivisesti mikauml on varmaankinollut yksi keskeinen edellytys sille ettaumlniitauml nyt naumlin paljon on Ei olla mitaumlaumlnhanketta rinnastettu toiseen vaan se onaina tarkasteltu tapauskohtaisesti ettauml

kuinka paljon on kaupungin tarpeellistaavustaardquo (Ikaalisten kaupunginedustaja)

Kaupungin naumlkoumlkulmasta ajatus vesihuollon kattavuudenkasvamisesta osuuskuntalaumlhtoumlisesti on ollut hyvauml vaihtoehtoVesiosuuskuntien avulla saatiin aikaan joustavia jakustannustehokkaita ratkaisuja ja pystyttiin sitouttamaan asukkaitahankkeen toteuttamiseen

rdquoJa se ettauml miksi paumlaumldyttiin naumlin moneenvesiosuuskuntaan niin kaupunginvinkkelistauml katsottuna syynauml oli se ettaumlsieltauml saatiin paikallinen talkooapumukaan Esimerkiksi kaivulupiensuhteen mikauml on hyvin vaikea asia ainaverkkoa rakentaessa ettauml mistauml paumlaumlstaumlaumlnmenemaumlaumln Ja myoumls paikallistuntemus jakokemus Pystyttiin tekemaumlaumln paljonhelpommin ja edullisemmin ndash ei tarvinnutampua kalliotakaanrdquo (Roumlyhioumlnvesiosuuskunnan edustaja)

Kaumlytaumlnnoumlssauml vesiosuuskunnat perustetaan laumlhes aina

maallikkovoimin kohentamaan kunnan vajavaisesti toteuttamiaperuspalveluita Yhteistyouml kunnan hallinnon ja vesilaitoksen sekaumlvaltion alue- ja paikallishallintoviranomaisten kanssa on antanutratkaisevan sysaumlyksen hankkeiden kaumlynnistymiselle Taumlmauml yhteistyoumlauttaa kokoamaan tarpeellista tietaumlmystauml varsinkinrakentamisvaiheen organisointia rahoitusjaumlrjestelyjauml ja tarvittaviensopimusten laadintaa ajatellen (Korpinen 2012)

Osuuskuntientoiminnalliset haasteetPerustamisvaiheen jaumllkeen osuuskuntien paumlivittaumlinen operointi onmuutamien aktiivisten yksiloumliden ndash kaumlytaumlnnoumlssauml hallituksen jaumlsentenja erityisesti puheenjohtajan ndash varassa (Tyynelauml Nurmi 2010) Johtamisenrealiteetteja eraumls vesiosuuskunnan puheenjohtaja kuvaa seuraavasti

rdquoJos oot selvillauml asioista niin parhaitenongelmasta selviaumlauml kun hoitaa sen itseenemmin kuin ettauml alat soitteleen jakeraumlaumln jotain remmiaumlrdquo (Roumlyhioumlnvesiosuuskunnan edustaja)

Vesiosuuskuntien toimintaan on iskostuneena vahva yhdessaumltekemisen kulttuuri mikauml konkretisoituu muun muassatalkootyoumlvoiman saatavuutena yksittaumlisiin ennalta sovittuihintyoumlprojekteihin

rdquoKun me vedettiin runkolinja ton jaumlrvenali niin kyllauml siellauml sitauml porukkaa oliainakin 20 henkee sitauml oli Ettauml kyllaumltollaseen hetkelliseen hommaan loumlytyyrdquo(Roumlyhioumln vesiosuuskunnan edustaja)

Vesiosuuskunnat ovat talkootyoumlhoumln perustuvalla toiminnalla saaneettuotettua jaumlsenilleen kohtuullisin kustannuksin riittaumlvaumln laadukkaanvesihuollon Toisaalta toiminnan talkooperustaisuuden on huomattuaiheuttavan myoumls lieveilmioumlitauml kuten korjausvelan syntyauml jaongelmia toimintavarmuuden yllaumlpitaumlmisessauml

Edellauml kuvattuihin seikkoihin pohjautuen voidaan havaita ettaumlvesiosuuskunnissa yhteistyouml ilmenee kahdella tasolla Osuuskunnanytimessauml toimii osuuskunnan hallituksen muodostama ydinryhmaumljonka toiminta perustuu jatkuvaan tiiviiseen yhteistyoumlhoumln Toisentason muodostavat reservissauml olevat aktiivihenkiloumlt joiden toimintamuistuttaa luovaa organismia se aktivoituu ajoittain verrattainlyhytaikaisesti vastaamaan yhteisoumlssauml koettuun tarpeeseen

Osuuskuntien toiminnanjatkuvuusYksi keskeisimpiauml huolia osuuskuntien tulevaisuuteen liittyen onaktiivisten toimijoiden ikaumlaumlntyminen joka tuottaa haasteitaerityisesti sen vuoksi ettauml samalla katoaa merkittaumlvauml osa sekauml

talkootyoumlstauml ettauml osaamisesta

rdquoKun vaikka nuorisolla olisikin intoamutta kun niillauml ei ole taitoa (hellip) Jasitten kun taumlmauml homma vaatii sellaistajoustoa Se on sellaista sovittelua jakeskustelua ja pitkaumlauml pinnaa vaatii jaihmistuntemusta Pitaumlauml osata luovia asiatEttauml kun kysymys ei ole vain tekniikastardquo(Roumlyhioumln vesiosuuskunnan edustaja)

Monessa Ikaalisten alueen vesiosuuskunnassa sukupolven vaihdoson laumlhivuosina ajankohtaista Taumlssauml laumlhestytaumlaumln niin sanottuabifurkaatiopistettauml eli sitauml kriittistauml vaihetta jossa on loumlydettaumlvaumlratkaisuja kylien vesihuollon jatkuvuuden turvaamiseksi Kunvastuunkantajia on yhauml vaikeampi loumlytaumlauml Ikaalisissa on nostettuesille yhtenauml ratkaisuvaihtoehtona osuuskuntien vaumllisen yhteistyoumlntiivistaumlminen

rdquoOllaan mietitty ettauml ruvetaan maksaanoikein palkkaa taikka jotain sillekylaumllaumliselle joka alkaisi tehdauml taumltaumlvesihuoltotyoumltauml kokopaumlivaumltoimisesti Jasiitauml tulisi sitten meidaumln kaikkienyhteinenrdquo (Riitialan seudun

vesiosuuskunnan edustaja)

Yhteistyouml keskusverkoston operaattorin eli Ikaalisten Vesi Oynkanssa tulee todennaumlkoumlisesti voimistumaan kun infrastruktuurinikaumlaumlntyessauml syntyy tarvetta erilaisille seuranta- valvonta- jahuoltopalveluille sekauml muille asiantuntijatehtaumlville Toisaaltainfrastruktuurin ikaumlaumlntymisen naumlhdaumlaumln vaikuttavan myoumlsosuuskuntien keskinaumlisen avunannon lisaumlaumlntymiseen joka palveleesamalla niiden riskienhallintaa

Kohti integroivaainfrastruktuuripolitiikkaaYhteiskuntakehityksen monet viimeaikaiset trendit haastavat kuntienluottamushenkiloumlt ja johtavat viranhaltijat pohtimaan uusialaumlhestymistapoja infrastruktuuripolitiikkaan Ne joutuvat arvioimaanmuun muassa sitauml millauml intensiteetillauml ja tavoilla vahvistaaomaehtoisesti toimivia paikallisia pienoisverkkoja ja -rakenteitajoiden toiminnan jatkuvuus ja laajentuminen mahdollistaakustannustehokkuuden lisaumlaumlmisen kuntien vastuulla olevientehtaumlvien hoitamisessa Samalla kunnat joutuvat toimimaan kahdenjaumlrjestelmaumln ndash julkisen hierarkian ja omaehtoisen yhteisoumln ndashjaumlnnitteisellauml rajapinnalla Sotaraudan (1996) kuvaaman pehmeaumlnstrategian mukaisesti julkisyhteisoumljen tulisi yhtauml aikaa saumlilyttaumlaumlriittaumlvauml kontrolli haluttujen kehitystavoitteiden saavuttamiseksimutta toisaalta antaa omatoimisuudelle sen verran elintilaa ettaumlalhaalta yloumlspaumlin suuntautuva kehitys olisi mahdollistaVesihuollossa tarvitaan yhtaumlaumlltauml integroivaa mutta samalla

mahdollistavaa strategiaa jossa otetaan huomioon erilaistenteknisten jaumlrjestelmien keskinaumlisriippuvuus ja sektorien vaumllistenrajapintojen hallinnan vaatimukset (Heino 2012)

Ikaalinen edustaa tapausta jossa kunnan suhde vesiosuuskuntiin onollut rakentava Muunkinlaisia kokemuksia Suomesta toki loumlytyyEsimerkiksi Jyvaumlskylaumln vesihuoltoa koskevassa julkisessakeskustelussa on noussut korostuneesti esiin haja-asutusalueidenvesiosuuskuntien riippuvuus Jyvaumlskylaumln Energia OystaumlVesiosuuskunnat ostivat aikanaan veden kaupungin yhtioumlltaumltukkuhinnalla ja saivat lisaumlksi muita palveluja Muutama vuosiJyvaumlskylaumln kaupungin Jyvaumlskylaumln maalaiskunnan ja Korpilahdenvuonna 2009 voimaantulleen kuntaliitoksen jaumllkeen JyvaumlskylaumlnEnergia Oy ilmoitti ettei se myoumlnnauml osuuskunnille enaumlaumltukkualennusta (Heinaumllauml 2012) Paumlivi Kvist (2012) Jyvaumlskylaumlnnaapurikunnasta Muuramesta on kirjoittanut asiasta blogissaannaumlin

rdquoVesiosuuskunnille (joiden on pakkoostaa palvelu Energialta) tehdaumlaumlnnaurettavia sopimuksia jotka rahastavatvesiosuuskuntia Sopimuksissa onepaumlreiluja kohtia jotka poistavatJyvaumlskylaumln Energialta monta sillekuuluvaa vastuuta siirtaumlen nevesiosuuskunnillerdquo

Taumlmauml kuvaa hyvin niitauml jaumlnnitteitauml joita kuntien rakennemuutos jayhtioumlittaumlminen voivat tuottaa hajautetun jaumlrjestelmaumln hallintaan Seantaa myoumls pohjaa olettamukselle ettauml kuntakoon merkittaumlvauml kasvuvoi samalla synnyttaumlauml liiketaloudellisesti painottunuttainfrastruktuuripolitiikkaa jonka ratkaisut tukevat pitkaumlllauml aikavaumllillaumlennemminkin yhdyskuntarakenteen tiivistaumlmistauml kuin haja-asutusalueiden omaehtoisesti jaumlrjestaumlmiauml kohtuuhintaisia palveluja

LopuksiKaumlaumlnteiset infrastruktuurit heijastavat yhdyskuntienperusrakenteiden monimutkaisuuden modulaarisuuden ja hallinnanhajautumisen lisaumlaumlntymistauml Pienet vesiosuuskunnat ovat osa taumltaumlkokonaisuutta Niiden perustuminen yhteisoumln asukkaidenaktiivisuuteen mahdollistaa kustannustehokkaaninfrastruktuuripalvelun tuottamisen tilanteessa jossa palvelua eivoida tuottaa kunnallisena palveluna edesitsekannattavuusperiaatteella kaupallisesta palvelutuotannostapuhumattakaan Jo naumlmauml laumlhtoumlkohdat tekevaumlt ymmaumlrrettaumlvaumlksi senettauml varsinkin pienet vesiosuuskunnat toimivat vain muutamanaktiivisen asukkaan toimeliaisuuden varassa Naumlihintoimintavarmuutta heikentaumlviin ongelmiin on kuitenkin haettu jaloumlydettykin ratkaisuja kuten esimerkiksi Ikaalisten tapauksessarakentamalla yhdysputkia sekauml vesiosuuskuntien kesken ettauml niidenja Ikaalisten Vesi Oyn vaumllille Kaiken kaikkiaan naumlyttaumlauml siltauml ettaumlvesihuollon realiteetit asettavat kunnat ja julkiset jaumlrjestelmaumltratkaisevaan asemaan siinauml miten omaehtoiset jaumlrjestelmaumlt syntyvaumltja millaiseksi hajautettu jaumlrjestelmauml muotoutuu

Julkisyhteisoumljen tavoitteena on jo laumlhtoumlkohtaisesti saada aikaan

sellaisia palveluntuotannon ratkaisuja jotka lisaumlaumlvaumltkustannustehokkuutta Yksikkoumlkokojen kasvattamisen jaskaalaetujen hyoumldyntaumlmisen sijaan kaumlaumlnteinen infrastruktuuri antaatoisenlaisen ratkaisuvaihtoehdon joka hyoumldyntaumlauml paikallisyhteisoumlissaumlpiilevaumlauml osaamista luottamusta paikallistuntemusta javapaaehtoistyoumltauml Naumlin myoumls kustannuksia ja vastuita voidaansaumllyttaumlauml niille jotka palvelusta kulloinkin hyoumltyvaumlt Taumlssauml mielessaumlkaumlaumlnteinen infrastruktuuri ilmentaumlauml omavastuisuutta korostavaaajattelua joka saattaa tulevaisuudessa tulla keskeiseksi periaatteeksijulkisten palvelujen jaumlrjestaumlmisessauml

Teoreettisen naumlkoumlkulman korostama itseorganisoituvuus eiluonnollisestikaan maumlaumlraumlauml lopputuloksen menestyksellisyyttauml Kaikkijaumlrjestelmaumlt eivaumlt ole sisaumlisesti dynaamisia eivaumltkauml kykenesovittautumaan toimintaympaumlristoumln vaatimuksiin Taumlllaisia uhkialeijuu myoumls monen pienen vesiosuuskunnan yllauml sillauml niidentoiminnan jatkuvuus saattaa olla uhattuna johtuen erityisestiikaumlaumlntyneiden aktiivien poisjaumlaumlnnistauml ja vaikeudesta loumlytaumlauml uusiavastuunkantajia Taumlssauml mielessauml yhteiskunnallisen kontekstinmuutokset heijastuvat suoraan myoumls yhteisoumljen toimintakykyynTaumlmauml naumlkoumlkohta nostaa esiin kaksi taumlrkeaumlauml asiaa Vesiosuuskuntiensisaumlisen dynamiikan osalta on vahvistettava sellaisia piirteitauml jotkaparantavat sovittautumista toimintaympaumlristoumln muutoksiin(esimerkiksi vesiosuuskuntien yhteistyouml resurssien kokoamiseksi javesihuollon ammattimaisuuden lisaumlaumlmiseksi) ja toisaalta kuntieninfrastruktuuripolitiikan aktivoimiseen niin ettauml se vahvistaavesiosuuskuntien sopeutumiskykyauml ja toiminnan jatkuvuutta

Kirjallisuus

Arauacutejo S amp Sutherland D (2010) Public-Private Partnerships

and Investment in Infrastructure OECD PublishingRetrieved from httpdxdoiorg1017875km7jf6q8f0t-en

Batty M (2008) Cities as Complex Systems ScalingInteraction Networks Dynamics and Urban MorphologiesLondon University College London

Briggs J amp Peat F D (2000) Seven Life Lessons of ChaosSpiritual Wisdom from the Science of Change (1st ed)New York Harper Perennial

Dressler F (2007) Self-Organization in Sensor and ActorNetworks Chichester John Wiley amp Sons

Edwards P N (2003) Infrastructure and Modernity ForceTime and Social Organization in the History ofSociotechnical Systems In T Misa P Brey amp A Freeberg(Eds) Modernity and Technology MA MIT Press

Egyedi T M Mehos D C amp Vree W G (2009) NewPerspectives on Inverse Infrastructures In Developing 21stCentury Infrastructure Networks (INFRA) IEEE Retrievedfrom httpwwwutwentenlmbstepsresearchcolloquia_and_seminarscolloquiabestanden2009ndash2010Final20EgyediMehosVree pdf

Egyedi T M amp Mehos D C (Eds) (2012) InverseInfrastructures Disrupting Networks from BelowCheltenham Edward Elgar

Egyedi T M amp van den Berg J (2012) Analyzing InverseInfrastructures using a Complex Adaptive SystemsPerspective In Third International Engineering SystemsSymposium CESUN (Vol 2012 pp 18ndash20 June 2012)

Retrieved fromhttpcesun2012tudelftnlimages669Egyedipdf

Egyedi T M Vrancken J L M amp Ubacht J (2007) Inverseinfrastructures Coordination in self-organizing systems InProceeding of 5th International Conference onStandardization and Innovation in Information Technology2007 Standardization and Innovation in InformationTechnology (SIIT)

Flyvbjerg B (2006) Five Misunderstandings About Case-StudyResearch Qualitative Inquiry 12(2) 219ndash245

Graham S amp Marvin S (2001) Splintering UrbanismNetworked Infrastructures Technological Mobilities andthe Urban Condition London Routledge

Hammami M Ruhashyankiko J-F amp Yehoue E B (2006)Determinants of Public-Private Partnerships inInfrastructure International Monetary Fund Retrievedfromhttpwwwimforgexternalpubsftwp2006wp0699pdf

Heino O (2012) Tuotanto- ja operointi-innovaatiot ndash casevesihuolto In P Malinen A-V Anttiroiko T Haahtela amp PSiitonen (Eds) Huomispaumlivaumln infrastruktuuri Naumlkoumlkulmiakuntien teknisen toimen uudistamiseen Helsinki SuomenKuntaliitto

Heinaumllauml O (2012 October 12) Vesiosuuskuntia kohdellaankaltoin Jyvaumlskylaumlssauml Keskisuomalainen Retrieved fromhttpwwwksmlfimielipidemielipidekirjoituksetvesiosuuskuntia-kohdellaan-kaltoin-jyvaskylassa1259860

Holland J H (1992) Adaptation in natural and artificialsystems an introductory analysis with applications tobiology control and artificial intelligence Mass MIT Press

Hughes T (1989) The Evolution of Large Scale TechnologicalSystems In W Bijker T Hughes amp T Pinch (Eds) TheSocial Construction of Technological Systems MA MITPress

Hukka J amp Katko T (1999) Yksityistaumlminen vesihuollossanro Retrieved fromhttpwwwkaksfinode99julkaisuid=85

Katko T (1991) Vesihuoltoyhtymien tulevaisuuden naumlkymaumltVesitalous 32(4) 24ndash29

Korpinen T (2012) Osuuskuntien Via DolorosaUusosuustoiminta 2ndash2012 Teemasivut Kehittyvauml vesihuolto2012 Retrieved January 20 2013 fromhttpwwwosuustoimintacoopotot2_12uot2a_12htm

Kvist P (2012 October 13) Vesiosuuskuntien haasteetRetrieved January 28 2013 from httppaivikvistblogspotfi201210vesiosuuskuntien-haasteethtml

Lehtonen T-K (2006) Kaupungin aineksiaYhdyskuntasuunnittelu 44(2) 6ndash23

Maula M (2004) Elaumlvauml organisaatio ja liiketoimintasysteemiKompleksisten systeemien kaksi tulkintaa In M Sotarautaamp K-J Kosonen (Eds) Yksilouml kulttuuri jainnovaatioympaumlristouml Avauksia aluekehityksendynamiikkaan Tampere Tampere University Press

Michiels S Janssens N Joosen W amp Verbaeten P (2005)Decentralized cooperative management a bottom upapproach In IADIS ACrsquo05 2005 IADIS InternationalConference on Applied Computing 2005 Retrieved fromhttpwwwiadisnetdlfinal_uploads200501L048pdf

Miraglia S (2010) Modularity and integratedness as non-dichotomous architectural properties of complex systems (p2010) Presented at the Summer Conference ImperialCollege London Business School June 16ndash18 2010

Nicolis G amp Prigogine I (1977) Self-Organization in Non-Equilibrium Systems From Dissipative Structures to Orderthrough Fluctuations New York John Wiley amp Sons

Ornetzeder M amp Rohracher H (2006) User-Led Innovationsand Participation Processes Lessons from SustainableEnergy Technologies Energy Policy 34(2) 138ndash150

Peltola T (2007) Empirian ja teorian vuoropuhelu In M LaineJ Bamberg amp P Jokinen (Eds) Tapaustutkimuksen taitoHelsinki Gaudeamus

Prigogine I (1980) From being to becoming Time andcomplexity in the physical sciences San FranciscoFreeman

Prigogine I amp Stengers I (1984) Order out of Chaos Manrsquosnew dialogue with nature New York Bantam Books

Pulselli R M Pulselli F M Ratti C amp Tiezzi E (2005)Dissipative Structures for Understanding Cities ResourceFlows and Mobility Patterns In A H Boussabaine J LewisR J Kirkham amp G E M Jared (Eds) Proceedings of the1st International Conference on Built EnvironmentComplexity September 2005 (pp 11ndash14) University ofLiverpool Becon Retrieved from httpsenseablemitedupaperspdf2005_Pulselli_Pulselli_Ratti_Tiezzi_BECONpdf

Rees W E (2012) Cities as Dissipative Structures GlobalChange and the Vulnerability of Urban Civilization

Ruiz-Mier F amp van Ginneken M (2006) Consumercooperatives an alternative institutional model for deliveryof urban water supply and sanitation services WaterSupply and Sanitation Sector Board of the InfrastructureNetwork World Bank Group

Ruostetsaari I (1998) Energiapolitiikka kaumlaumlnnekohdassaJaumlrjestoumlt ja yritykset vaikuttajina vapautuvillaenergiamarkkinoilla Tampere Tampereen yliopisto

Sotarauta M (1996) Kohti epaumlselvyyden hallintaa Pehmeaumlstrategia 2000-luvun alun suunnittelun laumlhtoumlkohtanaJyvaumlskylauml Finnpublishers

Streeter C L (1991) Redundancy in Social SystemsImplications for Warning and Evacuation PlanningInternational Journal of Mass Emergencies and Disasters9(2) 167ndash182

Staringhle P (2004) Itseuudistumisen dynamiikkaSysteemiajattelu kehitysprosessien ymmaumlrtaumlmisenperustana In M Sotarauta amp K-J Kosonen (Eds) Yksiloumlkulttuuri ja innovaatioympaumlristouml Avauksia aluekehityksendynamiikkaan Tampere Tampere University Press

Staringhle P amp Kuosa T (2009) Systeemien itseuudistuminen -uutta ymmaumlrrystauml kollektiivien kehittymseenAikuiskasvatus 29(2) 104ndash115

Takala A Arvonen V Katko T S Pietilauml P E amp AringkermanW (2011) The Evolving Role of Water Co-operatives inFinland International Journal of Co-Operative Management5(2) 11ndash19

Taleb N N (2012) Antifragile things that gain from disorderNew York Random House

Torrisi G (2009) Public infrastructure definition classificationand measurement issues MPRA Paper No Retrieved fromhttpmpraubuni-muenchende12990

Tuomi J amp Sarajaumlrvi A (2009) Laadullinen tutkimus jasisaumllloumlnanalyysi (5 uudistettu painos) Helsinki Tammi

Tyynelauml T amp Nurmi J (2010) Metsaumlnomistajien energiaosuuskuntien tulevaisuudennaumlkymaumlt MaaseudunUusi Aika 18(2) 22ndash31

Van den Berg J (2012) Inverse Infrastructures and theirEmergence at the Edge of Order and Chaos An AnalyticFramework In T M Egyedi amp D C Mehos (Eds) InverseInfrastructures Disrupting Networks from BelowCheltenham Edward Elgar

Van der Vleuten E (2004) Infrastructures and Societal ChangeA View from the Large Technical Systems Field TechnologyAnalysis amp Strategic Management 16(3) 395ndash414

Weijnen M Herden P amp Bouwmans I (2007) DesigningComplex Systems A Contradition in Terms In Proceedingof Delft Science and Design A Congress on InterdisciplinaryDesign Delft The Netherlands

Yin R K (2008) Case Study Research Design and Methods(Fourth Edition) London Sage

osaongelmia Ryhmaumlhaastattelu toteutettiin Ikaalisissa 26 lokakuuta2012 Haastattelijoina toimivat taumlmaumln artikkelin kirjoittajatHaastateltavana oli yhteensauml kuusi edustajaa seuraavistavesiosuuskunnista Kartun vesiosuuskunta Riitialan seudunvesiosuuskunta Roumlyhioumln vesiosuuskunta sekauml Vatulan alueenjaumltevesiosuuskunta (viimeksi mainitusta kolme edustajaa) Lisaumlksikaupungin ja Ikaalisten Vesi Oyn edustajina mukana olivatkaupunginrakennusmestari Ikaalisten kaupungista sekauml IkaalistenVesi Oyn edustaja Haastattelut nauhoitettiin ja litteroitiin Niidenpohjalta tehtiin aineistositaatteja hyoumldyntaumlen teorialaumlhtoumlinensisaumllloumlnanalyysi (Tuomi Sarajaumlrvi 2009)

Kaumlaumlnteiset infrastruktuuritsopeutumiskykyisinaumljaumlrjestelminaumlKaumlaumlnteisen infrastruktuurin (engl inverse infrastructure) kaumlsiteviittaa kaumlyttaumljien tuottajien tai yhteisoumljen omaehtoisesti rakentamiinja yllaumlpitaumlmiin pienoisinfrastruktuureihin Niille on tunnusomaistatoiminnan paikallisuus ja itseohjautuvuus Jos varsinkin julkisensektorin toteuttamat suuret tekniset jaumlrjestelmaumlt (Large TechnicalSystems LTS) perustuvat alueellisten kokonaisuuksiensuunnitteluun ja ylhaumlaumlltauml alaspaumlin toteutuvaan paumlaumltoumlksenteko- jasuunnittelujaumlrjestelmaumlaumln (Edwards 2003 Hughes 1989 198-200)yhteisoumlllisesti rakennettu kaumlaumlnteinen infrastruktuuri toimii juuripaumlinvastaisesti eli taumlssauml mielessauml rdquokaumlaumlnteisestirdquo Samalla LTS-keskustelussa usein korostuneen aseman saaneet vaikutusvaltaisetsysteeminrakentajat (Hughes 1989 van der Vleuten 2004 399) korvautuvat

taumlllaisissa prosesseissa paikallisyhteisoumln aktiivisilla jaumlsenillaumlKaumlaumlnteinen infrastruktuuri toteutetaan omaehtoisesti kokoamallayhteen niitauml paikallisia toimijoita joita yhdistaumlvaumlt samat intressitesimerkiksi vesihuollon jaumlrjestaumlmiseksi tai uuden tien rakentamiseksikylaumlaumln (Egyedi et al 2012 Egyedi et al 2009)

ItseorganisoituvuusjaumlrjestelmaumlnominaisuutenaKaumlaumlnteinen infrastruktuuri voidaan tulkita uuden luonnontieteellisenparadigman naumlkoumlkulmasta sosio-tekniseksi jaumlrjestelmaumlksi jonkakehitystauml ohjaavat itseorganisoituville jaumlrjestelmille tunnusomaisetpiirteet Taumlssauml mielessauml kaumlaumlnteisen infrastruktuurin idea saateoreettisen pohjustuksensa kompleksisuusteorian kaaosteoriansysteemiteorian ja verkostotutkimuksen suunnalta (Dressler 2007Holland 1992 Prigogine 1980 Prigogine Stengers 1984 van den Berg 2012)

Kompleksisuusteorian mukaan sosio-teknisten jaumlrjestelmien sisaumlistaumllogiikkaa ja jatkuvuutta selittaumlauml niiden kyky pysyauml laumlhellaumltasapainotilaa vaikka erilaiset haumlirioumlt ja sisaumliseen organisoitumiseenvaikuttavat tekijaumlt asettavat kaiken aikaa haasteita niiden toiminnanjatkuvuudelle Jos muutospaineet alkavat uhata koko jaumlrjestelmaumlnolemassaoloa edellytetaumlaumln jaumlrjestelmaumlltauml radikaalia uudistumistaTaumlllaista kohtaa nimitetaumlaumln bifurkaatiopisteeksi joka on eraumlaumlnlainenepaumljatkuvuuskohta jossa tehtaumlvaumlt valinnat maumlaumlrittaumlvaumlt jaumlrjestelmaumlnkehityksen suunnan Taumlllainen muutos edellyttaumlauml irtiottoa totutustakehityspolusta ja jonkinlaista uudistavaa sovittautumisratkaisua

jonka vaihtoehtona on viime kaumldessauml jaumlrjestelmaumln tuhoutuminen(Prigogine 1980) Taumlllainen luova sopeutuminen sekauml tuottaa ettaumlvaumlhentaumlauml epaumljaumlrjestystauml Se tuottaa sitauml esimerkiksi uusienratkaisumallien muodossa ja vaumlhentaumlauml sitauml puolestaan tekemaumlllaumlkaumlytettaumlvissauml olevan tiedon pohjalta jaumlrjestelmaumlauml vakauttaviavalintoja (Staringhle 2004 Staringhle Kuosa 2009) Teoreettisesti tarkasteltunakyse on niin sanotusta monimutkaisesta sopeutumiskykyisestaumljaumlrjestelmaumlstauml (Complex Adaptive System CAS) jonka kehitysperustuu jaumlrjestyksen ja epaumljaumlrjestyksen herkkaumlaumln suhteeseenJaumlrjestelmauml havaitsee ongelman ja ajautuu epaumljaumlrjestyksen tilaanminkauml jaumllkeen se itseorganisoitumalla uusiutuu pyrkienpalauttamaan jatkuvuuden turvaavan jaumlrjestyksen (Dressler 2007 4)

Omaehtoisesti luotujen pienoisinfrastruktuurien tapauksessayhteisen intressin yhdistaumlmien paikallisten asukkaidenitseorganisoituminen tapahtuu opportunistisesti muutoksiinreagoivien mikrotason prosessien kautta (Egyedi van den Berg 2012Egyedi Vrancken 2007 van den Berg 2012) Itseorganisoituminen on ilmioumljonka kanssa olemme tekemisissauml tai joita havainnoimmekaumlytaumlnnoumlssauml paumlivittaumlin Sen voi havaita kun naapurit keraumlaumlntyvaumlttalkoisiin syksyn lehtien haravoimiseksi tonttien ympaumlriltauml tai kunvaumlhittaumliskaupat ja ravitsemusliikkeet organisoivat kaupunginelintarvikehuollon (Maula 2004 Staringhle 2004) Myoumls erilaisetyhteisoumlmuodosteet kuten kaupungit voidaan naumlhdauml sekauml sosiaalisiaettauml biofyysisiauml elementtejauml sisaumlltaumlvinauml avoimina itseorganisoituvinajaumlrjestelminauml tai ekosysteemeinauml (Batty 2008 Nicolis Prigogine 1977Prigogine Stengers 1984 Pulselli Pulselli Ratti Tiezzi 2005 Rees 2012)

Oppiminen ja redundanssimonimutkaisuudenhallinnan keinoinaVaikka infrastruktuurit sisaumlltaumlvaumlt aina fyysisiauml aineksia ne ovat itseasiassa laumlpikotaisin sosiaalisia luomuksia (Edwards 2003 199-200)Niiden rakentaminen ja yllaumlpito perustuu siten ihmisten vaumlliseenvuorovaikutukseen mikauml avaa samalla mahdollisuuksia kollektiivisenluovuuden hyoumldyntaumlmiseen niihin liittyvissauml toiminnoissa mukaanlukien jaumlrjestelmien sovittaminen muuttuviin olosuhteisiin (Briggs et al2000 Egyedi et al 2012 Michiels et al 2005 Weijnen et al 2007)

Itseorganisoituvilla jaumlrjestelmillauml on niiden omaehtoisuuden vuoksitaipumus synnyttaumlauml redundanssia eli pelivaraa tai joustavastikaumlyttoumloumlnotettavia resurssivarantoja jotka parantavat kykyauml selviytyaumlongelmatilanteissa Pienellauml resurssien ylimitoituksella jajoustavuudella modulaariset jaumlrjestelmaumlt kykenevaumlt varautumaanpahan paumlivaumln varalle (Streeter 1991 Taleb 2012)

Sosio-tekniset jaumlrjestelmaumlt rakentuvat toimijoiden jaumlrkeviksikokemista ratkaisuista ja niiden myoumltauml syntyvistauml mikroprosesseistajoissa merkityksenanto suhteutuu reaalisiin vaikutusyhteyksiinTaumlmauml tekee jaumlrjestelmistauml ja niiden puitteissa rakentuvistaprosesseista dynaamisia ts impulsseihin vastaavat toimijatjaumlrjestaumlytyvaumlt kokevat oppivat ja jaumlrjestaumlytyvaumlt uudestaanKaumlaumlnteinen infrastruktuuri edustaa yhdyskuntien toiminnallisuudenturvaamisen saralla juuri taumlmaumlntapaista oppimisprosessia ja samallamyoumls skaalautuvuutta ndash toisin sanoen kehitys tapahtuu alhaalta

yloumlspaumlin palasista kohti kokonaisuuksia ja yksiloumlistauml tiimeihin jayhteisoumlihin (Dressler 2007 5 Edwards 2003 Miraglia 2010)

VesiosuuskuntaitseorganisoitumisenmuotonaTapauskohteena kaumlaumlnteisestauml infrastruktuurista esitetaumlaumlnseuraavassa Ikaalisten kaupungin alueen vesihuolto Ikaalistenkaupunki on noin 7300 asukkaan pieni kaupunki Pirkanmaalla noin50 kilometriauml Tampereelta luoteeseen Kaupungin vaumlestoumlntiheys onalle 10 askm2 Hajautunut yhdyskuntarakenne loma-asutuksenrunsaus sekauml kaupungin kahtia jakava vesistouml luovat vesihuollonjaumlrjestaumlmiselle haastavat olosuhteet

Ikaalisten keskustaajama on syntynyt Kyroumlsjaumlrven laumlnsirannalleNoin 5000 asukkaan keskustaajamaan on rakennettuvesihuoltoverkosto jonka toiminnasta vastaa kaupungin omistamaIkaalisten Vesi Oy Kaupungin haja-asutusalueiden vesihuolto onorganisoitu kylaumlyhteisoumljen perustamien 13 vesiosuuskunnan ja yhdenjaumltevesiosuuskunnan kautta Vedenjakelun kattavuus koko Ikaalistenkaupungin alueella on peraumlti 97 Kaupungin ensimmaumlisetvesiosuuskunnat on perustettu 1960-luvun alussa mutta voimakkainperustamisaalto osui 1980-luvulle ja 1990-luvun alkuun jolloinkunnat yleisemminkin pyrkivaumlt aktiivisesti edistaumlmaumlaumlnvesiosuuskuntien perustamista haja-asutusalueille eri puolilla maata(ks vesiosuuskunnista Takala et al 2011Hukka Katko 1999Katko 1991Ruiz-Miervan Ginneken 2006)

Huono vedenlaatuvesiosuuskunnanperustamisen pontimenaIkaalisten kaupungin alueella sijaitsevien vesiosuuskuntien syntyynkeskeisesti vaikuttanut tekijauml on ollut kylien huonolaatuinenkaivovesi Erityisesti veden korkea rautapitoisuus aiheuttimakuhaittoja ja teki muutoinkin vedenkaumlytoumlstauml epaumlmiellyttaumlvaumlauml Kunkaupunki ei ollut halukas laajentamaan vesihuoltoverkkoa kyliinkylissauml alkoi kyteauml ajatus siitauml ettauml niiden on itse otettava aktiivinenrooli vesihuollon tilan korjaamiseksi

Muutoksen aikaansaaminen edellytti ettauml kylaumllaumliset huomasivatolevansa yhteisen ongelman edessauml ja tulivat myoumls tietoisiksi siitaumlettauml omaehtoisella toiminnalla voitaisiin loumlytaumlauml ratkaisu havaittuunongelmaan Sekauml ongelman tunnistaminen ettauml yhteisen motivaationsynnyttaumlminen vaativat kaumlytaumlnnoumlssauml muutaman aktiivisen henkiloumlnvoimakkaan panoksen

rdquoMeillauml sattui asumaan yksi Otaniemenproffa Kartussa joka aina kritisoi sitaumlkaivovettauml mitauml Kartussa oli Siinauml olijotain aineita mitauml ei vedessauml saisi ollaHaumln oli sitauml tutkinut Ettauml se herkistisiinauml vaiheessa kaikki muut karttulaisetmukaan (hellip) Kyllauml olisi saattanut jaumlaumldauml

osuuskunta muuten syntymaumlttaumlrdquo (Kartunvesiosuuskunnan edustaja)

Kylien itseorganisoitumista tukevana tekijaumlnauml myoumls niidenkeskinaumlisen vuorovaikutuksen merkitys on ollut suuri Muuallatehdyt ratkaisut ja niistauml saadut rohkaisevat kokemukset valoivatyleisesti kylaumllaumlisiin uskoa siitauml ettauml taumlllaiset kylaumlyhteisoumlntoteuttamat hankkeet ovat toteuttamiskelpoisia Eraumls haastateltavapuhuu ilmioumlstauml positiivisena kylaumlkateutena

rdquoOlen ollut alusta asti mukana taumlssaumlkaupungin luottamushenkiloumlnauml kunjossain vaiheessa pidettiin palavereitaettauml millauml tavalla taumlhaumln kaupungintoimesta ruvetaan jaumlrjestaumlaumln (hellip) Jasiihen tuli sitten sellaista positiivistakylaumlkateutta ettauml jos kerran kaupunginavustuksella jaumlrjestetaumlaumln yhteenpaikkaan niin se pitaumlauml saada toiseenkinpaikkaan Sitten me tehtiin suunnitelmaettauml olikohan se yks tai kaks vuodessakoetettiin perustaardquo (Roumlyhioumlnvesiosuuskunnan edustaja)

Julkisen sektorin tuenkatalyyttinen vaikutusVesihuoltoinfrastruktuurin rakentaminen on melko kallista jotenyleensauml pelkkauml yhteisen haasteen tunnistaminen ei kylissauml vielaumljohda vesiosuuskunnan perustamiseen Taumlrkeinauml kehitysprosessejaedistaumlvinauml impulsseina toimivat julkishallinnon myoumlntaumlmaumltavustukset vesiosuuskuntahankkeisiin Esimerkiksi 1980-luvunlopussa valtiovallan myoumlntaumlmauml taloudellinen avustus oli merkittaumlvaumlmikauml edisti Ikaalisissakin vesiosuuskuntien perustamista

Toinen taumlrkeauml impulssi kylien vesiosuuskuntien perustamiselle onollut Ikaalisten kaupungin myoumlntaumlmauml taloudellinen tuki jaasiantuntija-apu Kaupunki on perinteisesti osallistunutvedenottamoiden paineenkorotusasemien ja runkolinjojenrakentamiskustannuksiin sekauml myoumlhemmissauml vaiheissa avustanutosuuskuntien vaumllisten yhdysputkien rakentamisessa Lisaumlksikaupunki on taannut osuuskuntien lainoja

rdquoVesiosuuskuntahankkeisiin onkaupungin puolesta aina suhtauduttuhyvin positiivisesti mikauml on varmaankinollut yksi keskeinen edellytys sille ettaumlniitauml nyt naumlin paljon on Ei olla mitaumlaumlnhanketta rinnastettu toiseen vaan se onaina tarkasteltu tapauskohtaisesti ettauml

kuinka paljon on kaupungin tarpeellistaavustaardquo (Ikaalisten kaupunginedustaja)

Kaupungin naumlkoumlkulmasta ajatus vesihuollon kattavuudenkasvamisesta osuuskuntalaumlhtoumlisesti on ollut hyvauml vaihtoehtoVesiosuuskuntien avulla saatiin aikaan joustavia jakustannustehokkaita ratkaisuja ja pystyttiin sitouttamaan asukkaitahankkeen toteuttamiseen

rdquoJa se ettauml miksi paumlaumldyttiin naumlin moneenvesiosuuskuntaan niin kaupunginvinkkelistauml katsottuna syynauml oli se ettaumlsieltauml saatiin paikallinen talkooapumukaan Esimerkiksi kaivulupiensuhteen mikauml on hyvin vaikea asia ainaverkkoa rakentaessa ettauml mistauml paumlaumlstaumlaumlnmenemaumlaumln Ja myoumls paikallistuntemus jakokemus Pystyttiin tekemaumlaumln paljonhelpommin ja edullisemmin ndash ei tarvinnutampua kalliotakaanrdquo (Roumlyhioumlnvesiosuuskunnan edustaja)

Kaumlytaumlnnoumlssauml vesiosuuskunnat perustetaan laumlhes aina

maallikkovoimin kohentamaan kunnan vajavaisesti toteuttamiaperuspalveluita Yhteistyouml kunnan hallinnon ja vesilaitoksen sekaumlvaltion alue- ja paikallishallintoviranomaisten kanssa on antanutratkaisevan sysaumlyksen hankkeiden kaumlynnistymiselle Taumlmauml yhteistyoumlauttaa kokoamaan tarpeellista tietaumlmystauml varsinkinrakentamisvaiheen organisointia rahoitusjaumlrjestelyjauml ja tarvittaviensopimusten laadintaa ajatellen (Korpinen 2012)

Osuuskuntientoiminnalliset haasteetPerustamisvaiheen jaumllkeen osuuskuntien paumlivittaumlinen operointi onmuutamien aktiivisten yksiloumliden ndash kaumlytaumlnnoumlssauml hallituksen jaumlsentenja erityisesti puheenjohtajan ndash varassa (Tyynelauml Nurmi 2010) Johtamisenrealiteetteja eraumls vesiosuuskunnan puheenjohtaja kuvaa seuraavasti

rdquoJos oot selvillauml asioista niin parhaitenongelmasta selviaumlauml kun hoitaa sen itseenemmin kuin ettauml alat soitteleen jakeraumlaumln jotain remmiaumlrdquo (Roumlyhioumlnvesiosuuskunnan edustaja)

Vesiosuuskuntien toimintaan on iskostuneena vahva yhdessaumltekemisen kulttuuri mikauml konkretisoituu muun muassatalkootyoumlvoiman saatavuutena yksittaumlisiin ennalta sovittuihintyoumlprojekteihin

rdquoKun me vedettiin runkolinja ton jaumlrvenali niin kyllauml siellauml sitauml porukkaa oliainakin 20 henkee sitauml oli Ettauml kyllaumltollaseen hetkelliseen hommaan loumlytyyrdquo(Roumlyhioumln vesiosuuskunnan edustaja)

Vesiosuuskunnat ovat talkootyoumlhoumln perustuvalla toiminnalla saaneettuotettua jaumlsenilleen kohtuullisin kustannuksin riittaumlvaumln laadukkaanvesihuollon Toisaalta toiminnan talkooperustaisuuden on huomattuaiheuttavan myoumls lieveilmioumlitauml kuten korjausvelan syntyauml jaongelmia toimintavarmuuden yllaumlpitaumlmisessauml

Edellauml kuvattuihin seikkoihin pohjautuen voidaan havaita ettaumlvesiosuuskunnissa yhteistyouml ilmenee kahdella tasolla Osuuskunnanytimessauml toimii osuuskunnan hallituksen muodostama ydinryhmaumljonka toiminta perustuu jatkuvaan tiiviiseen yhteistyoumlhoumln Toisentason muodostavat reservissauml olevat aktiivihenkiloumlt joiden toimintamuistuttaa luovaa organismia se aktivoituu ajoittain verrattainlyhytaikaisesti vastaamaan yhteisoumlssauml koettuun tarpeeseen

Osuuskuntien toiminnanjatkuvuusYksi keskeisimpiauml huolia osuuskuntien tulevaisuuteen liittyen onaktiivisten toimijoiden ikaumlaumlntyminen joka tuottaa haasteitaerityisesti sen vuoksi ettauml samalla katoaa merkittaumlvauml osa sekauml

talkootyoumlstauml ettauml osaamisesta

rdquoKun vaikka nuorisolla olisikin intoamutta kun niillauml ei ole taitoa (hellip) Jasitten kun taumlmauml homma vaatii sellaistajoustoa Se on sellaista sovittelua jakeskustelua ja pitkaumlauml pinnaa vaatii jaihmistuntemusta Pitaumlauml osata luovia asiatEttauml kun kysymys ei ole vain tekniikastardquo(Roumlyhioumln vesiosuuskunnan edustaja)

Monessa Ikaalisten alueen vesiosuuskunnassa sukupolven vaihdoson laumlhivuosina ajankohtaista Taumlssauml laumlhestytaumlaumln niin sanottuabifurkaatiopistettauml eli sitauml kriittistauml vaihetta jossa on loumlydettaumlvaumlratkaisuja kylien vesihuollon jatkuvuuden turvaamiseksi Kunvastuunkantajia on yhauml vaikeampi loumlytaumlauml Ikaalisissa on nostettuesille yhtenauml ratkaisuvaihtoehtona osuuskuntien vaumllisen yhteistyoumlntiivistaumlminen

rdquoOllaan mietitty ettauml ruvetaan maksaanoikein palkkaa taikka jotain sillekylaumllaumliselle joka alkaisi tehdauml taumltaumlvesihuoltotyoumltauml kokopaumlivaumltoimisesti Jasiitauml tulisi sitten meidaumln kaikkienyhteinenrdquo (Riitialan seudun

vesiosuuskunnan edustaja)

Yhteistyouml keskusverkoston operaattorin eli Ikaalisten Vesi Oynkanssa tulee todennaumlkoumlisesti voimistumaan kun infrastruktuurinikaumlaumlntyessauml syntyy tarvetta erilaisille seuranta- valvonta- jahuoltopalveluille sekauml muille asiantuntijatehtaumlville Toisaaltainfrastruktuurin ikaumlaumlntymisen naumlhdaumlaumln vaikuttavan myoumlsosuuskuntien keskinaumlisen avunannon lisaumlaumlntymiseen joka palveleesamalla niiden riskienhallintaa

Kohti integroivaainfrastruktuuripolitiikkaaYhteiskuntakehityksen monet viimeaikaiset trendit haastavat kuntienluottamushenkiloumlt ja johtavat viranhaltijat pohtimaan uusialaumlhestymistapoja infrastruktuuripolitiikkaan Ne joutuvat arvioimaanmuun muassa sitauml millauml intensiteetillauml ja tavoilla vahvistaaomaehtoisesti toimivia paikallisia pienoisverkkoja ja -rakenteitajoiden toiminnan jatkuvuus ja laajentuminen mahdollistaakustannustehokkuuden lisaumlaumlmisen kuntien vastuulla olevientehtaumlvien hoitamisessa Samalla kunnat joutuvat toimimaan kahdenjaumlrjestelmaumln ndash julkisen hierarkian ja omaehtoisen yhteisoumln ndashjaumlnnitteisellauml rajapinnalla Sotaraudan (1996) kuvaaman pehmeaumlnstrategian mukaisesti julkisyhteisoumljen tulisi yhtauml aikaa saumlilyttaumlaumlriittaumlvauml kontrolli haluttujen kehitystavoitteiden saavuttamiseksimutta toisaalta antaa omatoimisuudelle sen verran elintilaa ettaumlalhaalta yloumlspaumlin suuntautuva kehitys olisi mahdollistaVesihuollossa tarvitaan yhtaumlaumlltauml integroivaa mutta samalla

mahdollistavaa strategiaa jossa otetaan huomioon erilaistenteknisten jaumlrjestelmien keskinaumlisriippuvuus ja sektorien vaumllistenrajapintojen hallinnan vaatimukset (Heino 2012)

Ikaalinen edustaa tapausta jossa kunnan suhde vesiosuuskuntiin onollut rakentava Muunkinlaisia kokemuksia Suomesta toki loumlytyyEsimerkiksi Jyvaumlskylaumln vesihuoltoa koskevassa julkisessakeskustelussa on noussut korostuneesti esiin haja-asutusalueidenvesiosuuskuntien riippuvuus Jyvaumlskylaumln Energia OystaumlVesiosuuskunnat ostivat aikanaan veden kaupungin yhtioumlltaumltukkuhinnalla ja saivat lisaumlksi muita palveluja Muutama vuosiJyvaumlskylaumln kaupungin Jyvaumlskylaumln maalaiskunnan ja Korpilahdenvuonna 2009 voimaantulleen kuntaliitoksen jaumllkeen JyvaumlskylaumlnEnergia Oy ilmoitti ettei se myoumlnnauml osuuskunnille enaumlaumltukkualennusta (Heinaumllauml 2012) Paumlivi Kvist (2012) Jyvaumlskylaumlnnaapurikunnasta Muuramesta on kirjoittanut asiasta blogissaannaumlin

rdquoVesiosuuskunnille (joiden on pakkoostaa palvelu Energialta) tehdaumlaumlnnaurettavia sopimuksia jotka rahastavatvesiosuuskuntia Sopimuksissa onepaumlreiluja kohtia jotka poistavatJyvaumlskylaumln Energialta monta sillekuuluvaa vastuuta siirtaumlen nevesiosuuskunnillerdquo

Taumlmauml kuvaa hyvin niitauml jaumlnnitteitauml joita kuntien rakennemuutos jayhtioumlittaumlminen voivat tuottaa hajautetun jaumlrjestelmaumln hallintaan Seantaa myoumls pohjaa olettamukselle ettauml kuntakoon merkittaumlvauml kasvuvoi samalla synnyttaumlauml liiketaloudellisesti painottunuttainfrastruktuuripolitiikkaa jonka ratkaisut tukevat pitkaumlllauml aikavaumllillaumlennemminkin yhdyskuntarakenteen tiivistaumlmistauml kuin haja-asutusalueiden omaehtoisesti jaumlrjestaumlmiauml kohtuuhintaisia palveluja

LopuksiKaumlaumlnteiset infrastruktuurit heijastavat yhdyskuntienperusrakenteiden monimutkaisuuden modulaarisuuden ja hallinnanhajautumisen lisaumlaumlntymistauml Pienet vesiosuuskunnat ovat osa taumltaumlkokonaisuutta Niiden perustuminen yhteisoumln asukkaidenaktiivisuuteen mahdollistaa kustannustehokkaaninfrastruktuuripalvelun tuottamisen tilanteessa jossa palvelua eivoida tuottaa kunnallisena palveluna edesitsekannattavuusperiaatteella kaupallisesta palvelutuotannostapuhumattakaan Jo naumlmauml laumlhtoumlkohdat tekevaumlt ymmaumlrrettaumlvaumlksi senettauml varsinkin pienet vesiosuuskunnat toimivat vain muutamanaktiivisen asukkaan toimeliaisuuden varassa Naumlihintoimintavarmuutta heikentaumlviin ongelmiin on kuitenkin haettu jaloumlydettykin ratkaisuja kuten esimerkiksi Ikaalisten tapauksessarakentamalla yhdysputkia sekauml vesiosuuskuntien kesken ettauml niidenja Ikaalisten Vesi Oyn vaumllille Kaiken kaikkiaan naumlyttaumlauml siltauml ettaumlvesihuollon realiteetit asettavat kunnat ja julkiset jaumlrjestelmaumltratkaisevaan asemaan siinauml miten omaehtoiset jaumlrjestelmaumlt syntyvaumltja millaiseksi hajautettu jaumlrjestelmauml muotoutuu

Julkisyhteisoumljen tavoitteena on jo laumlhtoumlkohtaisesti saada aikaan

sellaisia palveluntuotannon ratkaisuja jotka lisaumlaumlvaumltkustannustehokkuutta Yksikkoumlkokojen kasvattamisen jaskaalaetujen hyoumldyntaumlmisen sijaan kaumlaumlnteinen infrastruktuuri antaatoisenlaisen ratkaisuvaihtoehdon joka hyoumldyntaumlauml paikallisyhteisoumlissaumlpiilevaumlauml osaamista luottamusta paikallistuntemusta javapaaehtoistyoumltauml Naumlin myoumls kustannuksia ja vastuita voidaansaumllyttaumlauml niille jotka palvelusta kulloinkin hyoumltyvaumlt Taumlssauml mielessaumlkaumlaumlnteinen infrastruktuuri ilmentaumlauml omavastuisuutta korostavaaajattelua joka saattaa tulevaisuudessa tulla keskeiseksi periaatteeksijulkisten palvelujen jaumlrjestaumlmisessauml

Teoreettisen naumlkoumlkulman korostama itseorganisoituvuus eiluonnollisestikaan maumlaumlraumlauml lopputuloksen menestyksellisyyttauml Kaikkijaumlrjestelmaumlt eivaumlt ole sisaumlisesti dynaamisia eivaumltkauml kykenesovittautumaan toimintaympaumlristoumln vaatimuksiin Taumlllaisia uhkialeijuu myoumls monen pienen vesiosuuskunnan yllauml sillauml niidentoiminnan jatkuvuus saattaa olla uhattuna johtuen erityisestiikaumlaumlntyneiden aktiivien poisjaumlaumlnnistauml ja vaikeudesta loumlytaumlauml uusiavastuunkantajia Taumlssauml mielessauml yhteiskunnallisen kontekstinmuutokset heijastuvat suoraan myoumls yhteisoumljen toimintakykyynTaumlmauml naumlkoumlkohta nostaa esiin kaksi taumlrkeaumlauml asiaa Vesiosuuskuntiensisaumlisen dynamiikan osalta on vahvistettava sellaisia piirteitauml jotkaparantavat sovittautumista toimintaympaumlristoumln muutoksiin(esimerkiksi vesiosuuskuntien yhteistyouml resurssien kokoamiseksi javesihuollon ammattimaisuuden lisaumlaumlmiseksi) ja toisaalta kuntieninfrastruktuuripolitiikan aktivoimiseen niin ettauml se vahvistaavesiosuuskuntien sopeutumiskykyauml ja toiminnan jatkuvuutta

Kirjallisuus

Arauacutejo S amp Sutherland D (2010) Public-Private Partnerships

and Investment in Infrastructure OECD PublishingRetrieved from httpdxdoiorg1017875km7jf6q8f0t-en

Batty M (2008) Cities as Complex Systems ScalingInteraction Networks Dynamics and Urban MorphologiesLondon University College London

Briggs J amp Peat F D (2000) Seven Life Lessons of ChaosSpiritual Wisdom from the Science of Change (1st ed)New York Harper Perennial

Dressler F (2007) Self-Organization in Sensor and ActorNetworks Chichester John Wiley amp Sons

Edwards P N (2003) Infrastructure and Modernity ForceTime and Social Organization in the History ofSociotechnical Systems In T Misa P Brey amp A Freeberg(Eds) Modernity and Technology MA MIT Press

Egyedi T M Mehos D C amp Vree W G (2009) NewPerspectives on Inverse Infrastructures In Developing 21stCentury Infrastructure Networks (INFRA) IEEE Retrievedfrom httpwwwutwentenlmbstepsresearchcolloquia_and_seminarscolloquiabestanden2009ndash2010Final20EgyediMehosVree pdf

Egyedi T M amp Mehos D C (Eds) (2012) InverseInfrastructures Disrupting Networks from BelowCheltenham Edward Elgar

Egyedi T M amp van den Berg J (2012) Analyzing InverseInfrastructures using a Complex Adaptive SystemsPerspective In Third International Engineering SystemsSymposium CESUN (Vol 2012 pp 18ndash20 June 2012)

Retrieved fromhttpcesun2012tudelftnlimages669Egyedipdf

Egyedi T M Vrancken J L M amp Ubacht J (2007) Inverseinfrastructures Coordination in self-organizing systems InProceeding of 5th International Conference onStandardization and Innovation in Information Technology2007 Standardization and Innovation in InformationTechnology (SIIT)

Flyvbjerg B (2006) Five Misunderstandings About Case-StudyResearch Qualitative Inquiry 12(2) 219ndash245

Graham S amp Marvin S (2001) Splintering UrbanismNetworked Infrastructures Technological Mobilities andthe Urban Condition London Routledge

Hammami M Ruhashyankiko J-F amp Yehoue E B (2006)Determinants of Public-Private Partnerships inInfrastructure International Monetary Fund Retrievedfromhttpwwwimforgexternalpubsftwp2006wp0699pdf

Heino O (2012) Tuotanto- ja operointi-innovaatiot ndash casevesihuolto In P Malinen A-V Anttiroiko T Haahtela amp PSiitonen (Eds) Huomispaumlivaumln infrastruktuuri Naumlkoumlkulmiakuntien teknisen toimen uudistamiseen Helsinki SuomenKuntaliitto

Heinaumllauml O (2012 October 12) Vesiosuuskuntia kohdellaankaltoin Jyvaumlskylaumlssauml Keskisuomalainen Retrieved fromhttpwwwksmlfimielipidemielipidekirjoituksetvesiosuuskuntia-kohdellaan-kaltoin-jyvaskylassa1259860

Holland J H (1992) Adaptation in natural and artificialsystems an introductory analysis with applications tobiology control and artificial intelligence Mass MIT Press

Hughes T (1989) The Evolution of Large Scale TechnologicalSystems In W Bijker T Hughes amp T Pinch (Eds) TheSocial Construction of Technological Systems MA MITPress

Hukka J amp Katko T (1999) Yksityistaumlminen vesihuollossanro Retrieved fromhttpwwwkaksfinode99julkaisuid=85

Katko T (1991) Vesihuoltoyhtymien tulevaisuuden naumlkymaumltVesitalous 32(4) 24ndash29

Korpinen T (2012) Osuuskuntien Via DolorosaUusosuustoiminta 2ndash2012 Teemasivut Kehittyvauml vesihuolto2012 Retrieved January 20 2013 fromhttpwwwosuustoimintacoopotot2_12uot2a_12htm

Kvist P (2012 October 13) Vesiosuuskuntien haasteetRetrieved January 28 2013 from httppaivikvistblogspotfi201210vesiosuuskuntien-haasteethtml

Lehtonen T-K (2006) Kaupungin aineksiaYhdyskuntasuunnittelu 44(2) 6ndash23

Maula M (2004) Elaumlvauml organisaatio ja liiketoimintasysteemiKompleksisten systeemien kaksi tulkintaa In M Sotarautaamp K-J Kosonen (Eds) Yksilouml kulttuuri jainnovaatioympaumlristouml Avauksia aluekehityksendynamiikkaan Tampere Tampere University Press

Michiels S Janssens N Joosen W amp Verbaeten P (2005)Decentralized cooperative management a bottom upapproach In IADIS ACrsquo05 2005 IADIS InternationalConference on Applied Computing 2005 Retrieved fromhttpwwwiadisnetdlfinal_uploads200501L048pdf

Miraglia S (2010) Modularity and integratedness as non-dichotomous architectural properties of complex systems (p2010) Presented at the Summer Conference ImperialCollege London Business School June 16ndash18 2010

Nicolis G amp Prigogine I (1977) Self-Organization in Non-Equilibrium Systems From Dissipative Structures to Orderthrough Fluctuations New York John Wiley amp Sons

Ornetzeder M amp Rohracher H (2006) User-Led Innovationsand Participation Processes Lessons from SustainableEnergy Technologies Energy Policy 34(2) 138ndash150

Peltola T (2007) Empirian ja teorian vuoropuhelu In M LaineJ Bamberg amp P Jokinen (Eds) Tapaustutkimuksen taitoHelsinki Gaudeamus

Prigogine I (1980) From being to becoming Time andcomplexity in the physical sciences San FranciscoFreeman

Prigogine I amp Stengers I (1984) Order out of Chaos Manrsquosnew dialogue with nature New York Bantam Books

Pulselli R M Pulselli F M Ratti C amp Tiezzi E (2005)Dissipative Structures for Understanding Cities ResourceFlows and Mobility Patterns In A H Boussabaine J LewisR J Kirkham amp G E M Jared (Eds) Proceedings of the1st International Conference on Built EnvironmentComplexity September 2005 (pp 11ndash14) University ofLiverpool Becon Retrieved from httpsenseablemitedupaperspdf2005_Pulselli_Pulselli_Ratti_Tiezzi_BECONpdf

Rees W E (2012) Cities as Dissipative Structures GlobalChange and the Vulnerability of Urban Civilization

Ruiz-Mier F amp van Ginneken M (2006) Consumercooperatives an alternative institutional model for deliveryof urban water supply and sanitation services WaterSupply and Sanitation Sector Board of the InfrastructureNetwork World Bank Group

Ruostetsaari I (1998) Energiapolitiikka kaumlaumlnnekohdassaJaumlrjestoumlt ja yritykset vaikuttajina vapautuvillaenergiamarkkinoilla Tampere Tampereen yliopisto

Sotarauta M (1996) Kohti epaumlselvyyden hallintaa Pehmeaumlstrategia 2000-luvun alun suunnittelun laumlhtoumlkohtanaJyvaumlskylauml Finnpublishers

Streeter C L (1991) Redundancy in Social SystemsImplications for Warning and Evacuation PlanningInternational Journal of Mass Emergencies and Disasters9(2) 167ndash182

Staringhle P (2004) Itseuudistumisen dynamiikkaSysteemiajattelu kehitysprosessien ymmaumlrtaumlmisenperustana In M Sotarauta amp K-J Kosonen (Eds) Yksiloumlkulttuuri ja innovaatioympaumlristouml Avauksia aluekehityksendynamiikkaan Tampere Tampere University Press

Staringhle P amp Kuosa T (2009) Systeemien itseuudistuminen -uutta ymmaumlrrystauml kollektiivien kehittymseenAikuiskasvatus 29(2) 104ndash115

Takala A Arvonen V Katko T S Pietilauml P E amp AringkermanW (2011) The Evolving Role of Water Co-operatives inFinland International Journal of Co-Operative Management5(2) 11ndash19

Taleb N N (2012) Antifragile things that gain from disorderNew York Random House

Torrisi G (2009) Public infrastructure definition classificationand measurement issues MPRA Paper No Retrieved fromhttpmpraubuni-muenchende12990

Tuomi J amp Sarajaumlrvi A (2009) Laadullinen tutkimus jasisaumllloumlnanalyysi (5 uudistettu painos) Helsinki Tammi

Tyynelauml T amp Nurmi J (2010) Metsaumlnomistajien energiaosuuskuntien tulevaisuudennaumlkymaumlt MaaseudunUusi Aika 18(2) 22ndash31

Van den Berg J (2012) Inverse Infrastructures and theirEmergence at the Edge of Order and Chaos An AnalyticFramework In T M Egyedi amp D C Mehos (Eds) InverseInfrastructures Disrupting Networks from BelowCheltenham Edward Elgar

Van der Vleuten E (2004) Infrastructures and Societal ChangeA View from the Large Technical Systems Field TechnologyAnalysis amp Strategic Management 16(3) 395ndash414

Weijnen M Herden P amp Bouwmans I (2007) DesigningComplex Systems A Contradition in Terms In Proceedingof Delft Science and Design A Congress on InterdisciplinaryDesign Delft The Netherlands

Yin R K (2008) Case Study Research Design and Methods(Fourth Edition) London Sage

taumlllaisissa prosesseissa paikallisyhteisoumln aktiivisilla jaumlsenillaumlKaumlaumlnteinen infrastruktuuri toteutetaan omaehtoisesti kokoamallayhteen niitauml paikallisia toimijoita joita yhdistaumlvaumlt samat intressitesimerkiksi vesihuollon jaumlrjestaumlmiseksi tai uuden tien rakentamiseksikylaumlaumln (Egyedi et al 2012 Egyedi et al 2009)

ItseorganisoituvuusjaumlrjestelmaumlnominaisuutenaKaumlaumlnteinen infrastruktuuri voidaan tulkita uuden luonnontieteellisenparadigman naumlkoumlkulmasta sosio-tekniseksi jaumlrjestelmaumlksi jonkakehitystauml ohjaavat itseorganisoituville jaumlrjestelmille tunnusomaisetpiirteet Taumlssauml mielessauml kaumlaumlnteisen infrastruktuurin idea saateoreettisen pohjustuksensa kompleksisuusteorian kaaosteoriansysteemiteorian ja verkostotutkimuksen suunnalta (Dressler 2007Holland 1992 Prigogine 1980 Prigogine Stengers 1984 van den Berg 2012)

Kompleksisuusteorian mukaan sosio-teknisten jaumlrjestelmien sisaumlistaumllogiikkaa ja jatkuvuutta selittaumlauml niiden kyky pysyauml laumlhellaumltasapainotilaa vaikka erilaiset haumlirioumlt ja sisaumliseen organisoitumiseenvaikuttavat tekijaumlt asettavat kaiken aikaa haasteita niiden toiminnanjatkuvuudelle Jos muutospaineet alkavat uhata koko jaumlrjestelmaumlnolemassaoloa edellytetaumlaumln jaumlrjestelmaumlltauml radikaalia uudistumistaTaumlllaista kohtaa nimitetaumlaumln bifurkaatiopisteeksi joka on eraumlaumlnlainenepaumljatkuvuuskohta jossa tehtaumlvaumlt valinnat maumlaumlrittaumlvaumlt jaumlrjestelmaumlnkehityksen suunnan Taumlllainen muutos edellyttaumlauml irtiottoa totutustakehityspolusta ja jonkinlaista uudistavaa sovittautumisratkaisua

jonka vaihtoehtona on viime kaumldessauml jaumlrjestelmaumln tuhoutuminen(Prigogine 1980) Taumlllainen luova sopeutuminen sekauml tuottaa ettaumlvaumlhentaumlauml epaumljaumlrjestystauml Se tuottaa sitauml esimerkiksi uusienratkaisumallien muodossa ja vaumlhentaumlauml sitauml puolestaan tekemaumlllaumlkaumlytettaumlvissauml olevan tiedon pohjalta jaumlrjestelmaumlauml vakauttaviavalintoja (Staringhle 2004 Staringhle Kuosa 2009) Teoreettisesti tarkasteltunakyse on niin sanotusta monimutkaisesta sopeutumiskykyisestaumljaumlrjestelmaumlstauml (Complex Adaptive System CAS) jonka kehitysperustuu jaumlrjestyksen ja epaumljaumlrjestyksen herkkaumlaumln suhteeseenJaumlrjestelmauml havaitsee ongelman ja ajautuu epaumljaumlrjestyksen tilaanminkauml jaumllkeen se itseorganisoitumalla uusiutuu pyrkienpalauttamaan jatkuvuuden turvaavan jaumlrjestyksen (Dressler 2007 4)

Omaehtoisesti luotujen pienoisinfrastruktuurien tapauksessayhteisen intressin yhdistaumlmien paikallisten asukkaidenitseorganisoituminen tapahtuu opportunistisesti muutoksiinreagoivien mikrotason prosessien kautta (Egyedi van den Berg 2012Egyedi Vrancken 2007 van den Berg 2012) Itseorganisoituminen on ilmioumljonka kanssa olemme tekemisissauml tai joita havainnoimmekaumlytaumlnnoumlssauml paumlivittaumlin Sen voi havaita kun naapurit keraumlaumlntyvaumlttalkoisiin syksyn lehtien haravoimiseksi tonttien ympaumlriltauml tai kunvaumlhittaumliskaupat ja ravitsemusliikkeet organisoivat kaupunginelintarvikehuollon (Maula 2004 Staringhle 2004) Myoumls erilaisetyhteisoumlmuodosteet kuten kaupungit voidaan naumlhdauml sekauml sosiaalisiaettauml biofyysisiauml elementtejauml sisaumlltaumlvinauml avoimina itseorganisoituvinajaumlrjestelminauml tai ekosysteemeinauml (Batty 2008 Nicolis Prigogine 1977Prigogine Stengers 1984 Pulselli Pulselli Ratti Tiezzi 2005 Rees 2012)

Oppiminen ja redundanssimonimutkaisuudenhallinnan keinoinaVaikka infrastruktuurit sisaumlltaumlvaumlt aina fyysisiauml aineksia ne ovat itseasiassa laumlpikotaisin sosiaalisia luomuksia (Edwards 2003 199-200)Niiden rakentaminen ja yllaumlpito perustuu siten ihmisten vaumlliseenvuorovaikutukseen mikauml avaa samalla mahdollisuuksia kollektiivisenluovuuden hyoumldyntaumlmiseen niihin liittyvissauml toiminnoissa mukaanlukien jaumlrjestelmien sovittaminen muuttuviin olosuhteisiin (Briggs et al2000 Egyedi et al 2012 Michiels et al 2005 Weijnen et al 2007)

Itseorganisoituvilla jaumlrjestelmillauml on niiden omaehtoisuuden vuoksitaipumus synnyttaumlauml redundanssia eli pelivaraa tai joustavastikaumlyttoumloumlnotettavia resurssivarantoja jotka parantavat kykyauml selviytyaumlongelmatilanteissa Pienellauml resurssien ylimitoituksella jajoustavuudella modulaariset jaumlrjestelmaumlt kykenevaumlt varautumaanpahan paumlivaumln varalle (Streeter 1991 Taleb 2012)

Sosio-tekniset jaumlrjestelmaumlt rakentuvat toimijoiden jaumlrkeviksikokemista ratkaisuista ja niiden myoumltauml syntyvistauml mikroprosesseistajoissa merkityksenanto suhteutuu reaalisiin vaikutusyhteyksiinTaumlmauml tekee jaumlrjestelmistauml ja niiden puitteissa rakentuvistaprosesseista dynaamisia ts impulsseihin vastaavat toimijatjaumlrjestaumlytyvaumlt kokevat oppivat ja jaumlrjestaumlytyvaumlt uudestaanKaumlaumlnteinen infrastruktuuri edustaa yhdyskuntien toiminnallisuudenturvaamisen saralla juuri taumlmaumlntapaista oppimisprosessia ja samallamyoumls skaalautuvuutta ndash toisin sanoen kehitys tapahtuu alhaalta

yloumlspaumlin palasista kohti kokonaisuuksia ja yksiloumlistauml tiimeihin jayhteisoumlihin (Dressler 2007 5 Edwards 2003 Miraglia 2010)

VesiosuuskuntaitseorganisoitumisenmuotonaTapauskohteena kaumlaumlnteisestauml infrastruktuurista esitetaumlaumlnseuraavassa Ikaalisten kaupungin alueen vesihuolto Ikaalistenkaupunki on noin 7300 asukkaan pieni kaupunki Pirkanmaalla noin50 kilometriauml Tampereelta luoteeseen Kaupungin vaumlestoumlntiheys onalle 10 askm2 Hajautunut yhdyskuntarakenne loma-asutuksenrunsaus sekauml kaupungin kahtia jakava vesistouml luovat vesihuollonjaumlrjestaumlmiselle haastavat olosuhteet

Ikaalisten keskustaajama on syntynyt Kyroumlsjaumlrven laumlnsirannalleNoin 5000 asukkaan keskustaajamaan on rakennettuvesihuoltoverkosto jonka toiminnasta vastaa kaupungin omistamaIkaalisten Vesi Oy Kaupungin haja-asutusalueiden vesihuolto onorganisoitu kylaumlyhteisoumljen perustamien 13 vesiosuuskunnan ja yhdenjaumltevesiosuuskunnan kautta Vedenjakelun kattavuus koko Ikaalistenkaupungin alueella on peraumlti 97 Kaupungin ensimmaumlisetvesiosuuskunnat on perustettu 1960-luvun alussa mutta voimakkainperustamisaalto osui 1980-luvulle ja 1990-luvun alkuun jolloinkunnat yleisemminkin pyrkivaumlt aktiivisesti edistaumlmaumlaumlnvesiosuuskuntien perustamista haja-asutusalueille eri puolilla maata(ks vesiosuuskunnista Takala et al 2011Hukka Katko 1999Katko 1991Ruiz-Miervan Ginneken 2006)

Huono vedenlaatuvesiosuuskunnanperustamisen pontimenaIkaalisten kaupungin alueella sijaitsevien vesiosuuskuntien syntyynkeskeisesti vaikuttanut tekijauml on ollut kylien huonolaatuinenkaivovesi Erityisesti veden korkea rautapitoisuus aiheuttimakuhaittoja ja teki muutoinkin vedenkaumlytoumlstauml epaumlmiellyttaumlvaumlauml Kunkaupunki ei ollut halukas laajentamaan vesihuoltoverkkoa kyliinkylissauml alkoi kyteauml ajatus siitauml ettauml niiden on itse otettava aktiivinenrooli vesihuollon tilan korjaamiseksi

Muutoksen aikaansaaminen edellytti ettauml kylaumllaumliset huomasivatolevansa yhteisen ongelman edessauml ja tulivat myoumls tietoisiksi siitaumlettauml omaehtoisella toiminnalla voitaisiin loumlytaumlauml ratkaisu havaittuunongelmaan Sekauml ongelman tunnistaminen ettauml yhteisen motivaationsynnyttaumlminen vaativat kaumlytaumlnnoumlssauml muutaman aktiivisen henkiloumlnvoimakkaan panoksen

rdquoMeillauml sattui asumaan yksi Otaniemenproffa Kartussa joka aina kritisoi sitaumlkaivovettauml mitauml Kartussa oli Siinauml olijotain aineita mitauml ei vedessauml saisi ollaHaumln oli sitauml tutkinut Ettauml se herkistisiinauml vaiheessa kaikki muut karttulaisetmukaan (hellip) Kyllauml olisi saattanut jaumlaumldauml

osuuskunta muuten syntymaumlttaumlrdquo (Kartunvesiosuuskunnan edustaja)

Kylien itseorganisoitumista tukevana tekijaumlnauml myoumls niidenkeskinaumlisen vuorovaikutuksen merkitys on ollut suuri Muuallatehdyt ratkaisut ja niistauml saadut rohkaisevat kokemukset valoivatyleisesti kylaumllaumlisiin uskoa siitauml ettauml taumlllaiset kylaumlyhteisoumlntoteuttamat hankkeet ovat toteuttamiskelpoisia Eraumls haastateltavapuhuu ilmioumlstauml positiivisena kylaumlkateutena

rdquoOlen ollut alusta asti mukana taumlssaumlkaupungin luottamushenkiloumlnauml kunjossain vaiheessa pidettiin palavereitaettauml millauml tavalla taumlhaumln kaupungintoimesta ruvetaan jaumlrjestaumlaumln (hellip) Jasiihen tuli sitten sellaista positiivistakylaumlkateutta ettauml jos kerran kaupunginavustuksella jaumlrjestetaumlaumln yhteenpaikkaan niin se pitaumlauml saada toiseenkinpaikkaan Sitten me tehtiin suunnitelmaettauml olikohan se yks tai kaks vuodessakoetettiin perustaardquo (Roumlyhioumlnvesiosuuskunnan edustaja)

Julkisen sektorin tuenkatalyyttinen vaikutusVesihuoltoinfrastruktuurin rakentaminen on melko kallista jotenyleensauml pelkkauml yhteisen haasteen tunnistaminen ei kylissauml vielaumljohda vesiosuuskunnan perustamiseen Taumlrkeinauml kehitysprosessejaedistaumlvinauml impulsseina toimivat julkishallinnon myoumlntaumlmaumltavustukset vesiosuuskuntahankkeisiin Esimerkiksi 1980-luvunlopussa valtiovallan myoumlntaumlmauml taloudellinen avustus oli merkittaumlvaumlmikauml edisti Ikaalisissakin vesiosuuskuntien perustamista

Toinen taumlrkeauml impulssi kylien vesiosuuskuntien perustamiselle onollut Ikaalisten kaupungin myoumlntaumlmauml taloudellinen tuki jaasiantuntija-apu Kaupunki on perinteisesti osallistunutvedenottamoiden paineenkorotusasemien ja runkolinjojenrakentamiskustannuksiin sekauml myoumlhemmissauml vaiheissa avustanutosuuskuntien vaumllisten yhdysputkien rakentamisessa Lisaumlksikaupunki on taannut osuuskuntien lainoja

rdquoVesiosuuskuntahankkeisiin onkaupungin puolesta aina suhtauduttuhyvin positiivisesti mikauml on varmaankinollut yksi keskeinen edellytys sille ettaumlniitauml nyt naumlin paljon on Ei olla mitaumlaumlnhanketta rinnastettu toiseen vaan se onaina tarkasteltu tapauskohtaisesti ettauml

kuinka paljon on kaupungin tarpeellistaavustaardquo (Ikaalisten kaupunginedustaja)

Kaupungin naumlkoumlkulmasta ajatus vesihuollon kattavuudenkasvamisesta osuuskuntalaumlhtoumlisesti on ollut hyvauml vaihtoehtoVesiosuuskuntien avulla saatiin aikaan joustavia jakustannustehokkaita ratkaisuja ja pystyttiin sitouttamaan asukkaitahankkeen toteuttamiseen

rdquoJa se ettauml miksi paumlaumldyttiin naumlin moneenvesiosuuskuntaan niin kaupunginvinkkelistauml katsottuna syynauml oli se ettaumlsieltauml saatiin paikallinen talkooapumukaan Esimerkiksi kaivulupiensuhteen mikauml on hyvin vaikea asia ainaverkkoa rakentaessa ettauml mistauml paumlaumlstaumlaumlnmenemaumlaumln Ja myoumls paikallistuntemus jakokemus Pystyttiin tekemaumlaumln paljonhelpommin ja edullisemmin ndash ei tarvinnutampua kalliotakaanrdquo (Roumlyhioumlnvesiosuuskunnan edustaja)

Kaumlytaumlnnoumlssauml vesiosuuskunnat perustetaan laumlhes aina

maallikkovoimin kohentamaan kunnan vajavaisesti toteuttamiaperuspalveluita Yhteistyouml kunnan hallinnon ja vesilaitoksen sekaumlvaltion alue- ja paikallishallintoviranomaisten kanssa on antanutratkaisevan sysaumlyksen hankkeiden kaumlynnistymiselle Taumlmauml yhteistyoumlauttaa kokoamaan tarpeellista tietaumlmystauml varsinkinrakentamisvaiheen organisointia rahoitusjaumlrjestelyjauml ja tarvittaviensopimusten laadintaa ajatellen (Korpinen 2012)

Osuuskuntientoiminnalliset haasteetPerustamisvaiheen jaumllkeen osuuskuntien paumlivittaumlinen operointi onmuutamien aktiivisten yksiloumliden ndash kaumlytaumlnnoumlssauml hallituksen jaumlsentenja erityisesti puheenjohtajan ndash varassa (Tyynelauml Nurmi 2010) Johtamisenrealiteetteja eraumls vesiosuuskunnan puheenjohtaja kuvaa seuraavasti

rdquoJos oot selvillauml asioista niin parhaitenongelmasta selviaumlauml kun hoitaa sen itseenemmin kuin ettauml alat soitteleen jakeraumlaumln jotain remmiaumlrdquo (Roumlyhioumlnvesiosuuskunnan edustaja)

Vesiosuuskuntien toimintaan on iskostuneena vahva yhdessaumltekemisen kulttuuri mikauml konkretisoituu muun muassatalkootyoumlvoiman saatavuutena yksittaumlisiin ennalta sovittuihintyoumlprojekteihin

rdquoKun me vedettiin runkolinja ton jaumlrvenali niin kyllauml siellauml sitauml porukkaa oliainakin 20 henkee sitauml oli Ettauml kyllaumltollaseen hetkelliseen hommaan loumlytyyrdquo(Roumlyhioumln vesiosuuskunnan edustaja)

Vesiosuuskunnat ovat talkootyoumlhoumln perustuvalla toiminnalla saaneettuotettua jaumlsenilleen kohtuullisin kustannuksin riittaumlvaumln laadukkaanvesihuollon Toisaalta toiminnan talkooperustaisuuden on huomattuaiheuttavan myoumls lieveilmioumlitauml kuten korjausvelan syntyauml jaongelmia toimintavarmuuden yllaumlpitaumlmisessauml

Edellauml kuvattuihin seikkoihin pohjautuen voidaan havaita ettaumlvesiosuuskunnissa yhteistyouml ilmenee kahdella tasolla Osuuskunnanytimessauml toimii osuuskunnan hallituksen muodostama ydinryhmaumljonka toiminta perustuu jatkuvaan tiiviiseen yhteistyoumlhoumln Toisentason muodostavat reservissauml olevat aktiivihenkiloumlt joiden toimintamuistuttaa luovaa organismia se aktivoituu ajoittain verrattainlyhytaikaisesti vastaamaan yhteisoumlssauml koettuun tarpeeseen

Osuuskuntien toiminnanjatkuvuusYksi keskeisimpiauml huolia osuuskuntien tulevaisuuteen liittyen onaktiivisten toimijoiden ikaumlaumlntyminen joka tuottaa haasteitaerityisesti sen vuoksi ettauml samalla katoaa merkittaumlvauml osa sekauml

talkootyoumlstauml ettauml osaamisesta

rdquoKun vaikka nuorisolla olisikin intoamutta kun niillauml ei ole taitoa (hellip) Jasitten kun taumlmauml homma vaatii sellaistajoustoa Se on sellaista sovittelua jakeskustelua ja pitkaumlauml pinnaa vaatii jaihmistuntemusta Pitaumlauml osata luovia asiatEttauml kun kysymys ei ole vain tekniikastardquo(Roumlyhioumln vesiosuuskunnan edustaja)

Monessa Ikaalisten alueen vesiosuuskunnassa sukupolven vaihdoson laumlhivuosina ajankohtaista Taumlssauml laumlhestytaumlaumln niin sanottuabifurkaatiopistettauml eli sitauml kriittistauml vaihetta jossa on loumlydettaumlvaumlratkaisuja kylien vesihuollon jatkuvuuden turvaamiseksi Kunvastuunkantajia on yhauml vaikeampi loumlytaumlauml Ikaalisissa on nostettuesille yhtenauml ratkaisuvaihtoehtona osuuskuntien vaumllisen yhteistyoumlntiivistaumlminen

rdquoOllaan mietitty ettauml ruvetaan maksaanoikein palkkaa taikka jotain sillekylaumllaumliselle joka alkaisi tehdauml taumltaumlvesihuoltotyoumltauml kokopaumlivaumltoimisesti Jasiitauml tulisi sitten meidaumln kaikkienyhteinenrdquo (Riitialan seudun

vesiosuuskunnan edustaja)

Yhteistyouml keskusverkoston operaattorin eli Ikaalisten Vesi Oynkanssa tulee todennaumlkoumlisesti voimistumaan kun infrastruktuurinikaumlaumlntyessauml syntyy tarvetta erilaisille seuranta- valvonta- jahuoltopalveluille sekauml muille asiantuntijatehtaumlville Toisaaltainfrastruktuurin ikaumlaumlntymisen naumlhdaumlaumln vaikuttavan myoumlsosuuskuntien keskinaumlisen avunannon lisaumlaumlntymiseen joka palveleesamalla niiden riskienhallintaa

Kohti integroivaainfrastruktuuripolitiikkaaYhteiskuntakehityksen monet viimeaikaiset trendit haastavat kuntienluottamushenkiloumlt ja johtavat viranhaltijat pohtimaan uusialaumlhestymistapoja infrastruktuuripolitiikkaan Ne joutuvat arvioimaanmuun muassa sitauml millauml intensiteetillauml ja tavoilla vahvistaaomaehtoisesti toimivia paikallisia pienoisverkkoja ja -rakenteitajoiden toiminnan jatkuvuus ja laajentuminen mahdollistaakustannustehokkuuden lisaumlaumlmisen kuntien vastuulla olevientehtaumlvien hoitamisessa Samalla kunnat joutuvat toimimaan kahdenjaumlrjestelmaumln ndash julkisen hierarkian ja omaehtoisen yhteisoumln ndashjaumlnnitteisellauml rajapinnalla Sotaraudan (1996) kuvaaman pehmeaumlnstrategian mukaisesti julkisyhteisoumljen tulisi yhtauml aikaa saumlilyttaumlaumlriittaumlvauml kontrolli haluttujen kehitystavoitteiden saavuttamiseksimutta toisaalta antaa omatoimisuudelle sen verran elintilaa ettaumlalhaalta yloumlspaumlin suuntautuva kehitys olisi mahdollistaVesihuollossa tarvitaan yhtaumlaumlltauml integroivaa mutta samalla

mahdollistavaa strategiaa jossa otetaan huomioon erilaistenteknisten jaumlrjestelmien keskinaumlisriippuvuus ja sektorien vaumllistenrajapintojen hallinnan vaatimukset (Heino 2012)

Ikaalinen edustaa tapausta jossa kunnan suhde vesiosuuskuntiin onollut rakentava Muunkinlaisia kokemuksia Suomesta toki loumlytyyEsimerkiksi Jyvaumlskylaumln vesihuoltoa koskevassa julkisessakeskustelussa on noussut korostuneesti esiin haja-asutusalueidenvesiosuuskuntien riippuvuus Jyvaumlskylaumln Energia OystaumlVesiosuuskunnat ostivat aikanaan veden kaupungin yhtioumlltaumltukkuhinnalla ja saivat lisaumlksi muita palveluja Muutama vuosiJyvaumlskylaumln kaupungin Jyvaumlskylaumln maalaiskunnan ja Korpilahdenvuonna 2009 voimaantulleen kuntaliitoksen jaumllkeen JyvaumlskylaumlnEnergia Oy ilmoitti ettei se myoumlnnauml osuuskunnille enaumlaumltukkualennusta (Heinaumllauml 2012) Paumlivi Kvist (2012) Jyvaumlskylaumlnnaapurikunnasta Muuramesta on kirjoittanut asiasta blogissaannaumlin

rdquoVesiosuuskunnille (joiden on pakkoostaa palvelu Energialta) tehdaumlaumlnnaurettavia sopimuksia jotka rahastavatvesiosuuskuntia Sopimuksissa onepaumlreiluja kohtia jotka poistavatJyvaumlskylaumln Energialta monta sillekuuluvaa vastuuta siirtaumlen nevesiosuuskunnillerdquo

Taumlmauml kuvaa hyvin niitauml jaumlnnitteitauml joita kuntien rakennemuutos jayhtioumlittaumlminen voivat tuottaa hajautetun jaumlrjestelmaumln hallintaan Seantaa myoumls pohjaa olettamukselle ettauml kuntakoon merkittaumlvauml kasvuvoi samalla synnyttaumlauml liiketaloudellisesti painottunuttainfrastruktuuripolitiikkaa jonka ratkaisut tukevat pitkaumlllauml aikavaumllillaumlennemminkin yhdyskuntarakenteen tiivistaumlmistauml kuin haja-asutusalueiden omaehtoisesti jaumlrjestaumlmiauml kohtuuhintaisia palveluja

LopuksiKaumlaumlnteiset infrastruktuurit heijastavat yhdyskuntienperusrakenteiden monimutkaisuuden modulaarisuuden ja hallinnanhajautumisen lisaumlaumlntymistauml Pienet vesiosuuskunnat ovat osa taumltaumlkokonaisuutta Niiden perustuminen yhteisoumln asukkaidenaktiivisuuteen mahdollistaa kustannustehokkaaninfrastruktuuripalvelun tuottamisen tilanteessa jossa palvelua eivoida tuottaa kunnallisena palveluna edesitsekannattavuusperiaatteella kaupallisesta palvelutuotannostapuhumattakaan Jo naumlmauml laumlhtoumlkohdat tekevaumlt ymmaumlrrettaumlvaumlksi senettauml varsinkin pienet vesiosuuskunnat toimivat vain muutamanaktiivisen asukkaan toimeliaisuuden varassa Naumlihintoimintavarmuutta heikentaumlviin ongelmiin on kuitenkin haettu jaloumlydettykin ratkaisuja kuten esimerkiksi Ikaalisten tapauksessarakentamalla yhdysputkia sekauml vesiosuuskuntien kesken ettauml niidenja Ikaalisten Vesi Oyn vaumllille Kaiken kaikkiaan naumlyttaumlauml siltauml ettaumlvesihuollon realiteetit asettavat kunnat ja julkiset jaumlrjestelmaumltratkaisevaan asemaan siinauml miten omaehtoiset jaumlrjestelmaumlt syntyvaumltja millaiseksi hajautettu jaumlrjestelmauml muotoutuu

Julkisyhteisoumljen tavoitteena on jo laumlhtoumlkohtaisesti saada aikaan

sellaisia palveluntuotannon ratkaisuja jotka lisaumlaumlvaumltkustannustehokkuutta Yksikkoumlkokojen kasvattamisen jaskaalaetujen hyoumldyntaumlmisen sijaan kaumlaumlnteinen infrastruktuuri antaatoisenlaisen ratkaisuvaihtoehdon joka hyoumldyntaumlauml paikallisyhteisoumlissaumlpiilevaumlauml osaamista luottamusta paikallistuntemusta javapaaehtoistyoumltauml Naumlin myoumls kustannuksia ja vastuita voidaansaumllyttaumlauml niille jotka palvelusta kulloinkin hyoumltyvaumlt Taumlssauml mielessaumlkaumlaumlnteinen infrastruktuuri ilmentaumlauml omavastuisuutta korostavaaajattelua joka saattaa tulevaisuudessa tulla keskeiseksi periaatteeksijulkisten palvelujen jaumlrjestaumlmisessauml

Teoreettisen naumlkoumlkulman korostama itseorganisoituvuus eiluonnollisestikaan maumlaumlraumlauml lopputuloksen menestyksellisyyttauml Kaikkijaumlrjestelmaumlt eivaumlt ole sisaumlisesti dynaamisia eivaumltkauml kykenesovittautumaan toimintaympaumlristoumln vaatimuksiin Taumlllaisia uhkialeijuu myoumls monen pienen vesiosuuskunnan yllauml sillauml niidentoiminnan jatkuvuus saattaa olla uhattuna johtuen erityisestiikaumlaumlntyneiden aktiivien poisjaumlaumlnnistauml ja vaikeudesta loumlytaumlauml uusiavastuunkantajia Taumlssauml mielessauml yhteiskunnallisen kontekstinmuutokset heijastuvat suoraan myoumls yhteisoumljen toimintakykyynTaumlmauml naumlkoumlkohta nostaa esiin kaksi taumlrkeaumlauml asiaa Vesiosuuskuntiensisaumlisen dynamiikan osalta on vahvistettava sellaisia piirteitauml jotkaparantavat sovittautumista toimintaympaumlristoumln muutoksiin(esimerkiksi vesiosuuskuntien yhteistyouml resurssien kokoamiseksi javesihuollon ammattimaisuuden lisaumlaumlmiseksi) ja toisaalta kuntieninfrastruktuuripolitiikan aktivoimiseen niin ettauml se vahvistaavesiosuuskuntien sopeutumiskykyauml ja toiminnan jatkuvuutta

Kirjallisuus

Arauacutejo S amp Sutherland D (2010) Public-Private Partnerships

and Investment in Infrastructure OECD PublishingRetrieved from httpdxdoiorg1017875km7jf6q8f0t-en

Batty M (2008) Cities as Complex Systems ScalingInteraction Networks Dynamics and Urban MorphologiesLondon University College London

Briggs J amp Peat F D (2000) Seven Life Lessons of ChaosSpiritual Wisdom from the Science of Change (1st ed)New York Harper Perennial

Dressler F (2007) Self-Organization in Sensor and ActorNetworks Chichester John Wiley amp Sons

Edwards P N (2003) Infrastructure and Modernity ForceTime and Social Organization in the History ofSociotechnical Systems In T Misa P Brey amp A Freeberg(Eds) Modernity and Technology MA MIT Press

Egyedi T M Mehos D C amp Vree W G (2009) NewPerspectives on Inverse Infrastructures In Developing 21stCentury Infrastructure Networks (INFRA) IEEE Retrievedfrom httpwwwutwentenlmbstepsresearchcolloquia_and_seminarscolloquiabestanden2009ndash2010Final20EgyediMehosVree pdf

Egyedi T M amp Mehos D C (Eds) (2012) InverseInfrastructures Disrupting Networks from BelowCheltenham Edward Elgar

Egyedi T M amp van den Berg J (2012) Analyzing InverseInfrastructures using a Complex Adaptive SystemsPerspective In Third International Engineering SystemsSymposium CESUN (Vol 2012 pp 18ndash20 June 2012)

Retrieved fromhttpcesun2012tudelftnlimages669Egyedipdf

Egyedi T M Vrancken J L M amp Ubacht J (2007) Inverseinfrastructures Coordination in self-organizing systems InProceeding of 5th International Conference onStandardization and Innovation in Information Technology2007 Standardization and Innovation in InformationTechnology (SIIT)

Flyvbjerg B (2006) Five Misunderstandings About Case-StudyResearch Qualitative Inquiry 12(2) 219ndash245

Graham S amp Marvin S (2001) Splintering UrbanismNetworked Infrastructures Technological Mobilities andthe Urban Condition London Routledge

Hammami M Ruhashyankiko J-F amp Yehoue E B (2006)Determinants of Public-Private Partnerships inInfrastructure International Monetary Fund Retrievedfromhttpwwwimforgexternalpubsftwp2006wp0699pdf

Heino O (2012) Tuotanto- ja operointi-innovaatiot ndash casevesihuolto In P Malinen A-V Anttiroiko T Haahtela amp PSiitonen (Eds) Huomispaumlivaumln infrastruktuuri Naumlkoumlkulmiakuntien teknisen toimen uudistamiseen Helsinki SuomenKuntaliitto

Heinaumllauml O (2012 October 12) Vesiosuuskuntia kohdellaankaltoin Jyvaumlskylaumlssauml Keskisuomalainen Retrieved fromhttpwwwksmlfimielipidemielipidekirjoituksetvesiosuuskuntia-kohdellaan-kaltoin-jyvaskylassa1259860

Holland J H (1992) Adaptation in natural and artificialsystems an introductory analysis with applications tobiology control and artificial intelligence Mass MIT Press

Hughes T (1989) The Evolution of Large Scale TechnologicalSystems In W Bijker T Hughes amp T Pinch (Eds) TheSocial Construction of Technological Systems MA MITPress

Hukka J amp Katko T (1999) Yksityistaumlminen vesihuollossanro Retrieved fromhttpwwwkaksfinode99julkaisuid=85

Katko T (1991) Vesihuoltoyhtymien tulevaisuuden naumlkymaumltVesitalous 32(4) 24ndash29

Korpinen T (2012) Osuuskuntien Via DolorosaUusosuustoiminta 2ndash2012 Teemasivut Kehittyvauml vesihuolto2012 Retrieved January 20 2013 fromhttpwwwosuustoimintacoopotot2_12uot2a_12htm

Kvist P (2012 October 13) Vesiosuuskuntien haasteetRetrieved January 28 2013 from httppaivikvistblogspotfi201210vesiosuuskuntien-haasteethtml

Lehtonen T-K (2006) Kaupungin aineksiaYhdyskuntasuunnittelu 44(2) 6ndash23

Maula M (2004) Elaumlvauml organisaatio ja liiketoimintasysteemiKompleksisten systeemien kaksi tulkintaa In M Sotarautaamp K-J Kosonen (Eds) Yksilouml kulttuuri jainnovaatioympaumlristouml Avauksia aluekehityksendynamiikkaan Tampere Tampere University Press

Michiels S Janssens N Joosen W amp Verbaeten P (2005)Decentralized cooperative management a bottom upapproach In IADIS ACrsquo05 2005 IADIS InternationalConference on Applied Computing 2005 Retrieved fromhttpwwwiadisnetdlfinal_uploads200501L048pdf

Miraglia S (2010) Modularity and integratedness as non-dichotomous architectural properties of complex systems (p2010) Presented at the Summer Conference ImperialCollege London Business School June 16ndash18 2010

Nicolis G amp Prigogine I (1977) Self-Organization in Non-Equilibrium Systems From Dissipative Structures to Orderthrough Fluctuations New York John Wiley amp Sons

Ornetzeder M amp Rohracher H (2006) User-Led Innovationsand Participation Processes Lessons from SustainableEnergy Technologies Energy Policy 34(2) 138ndash150

Peltola T (2007) Empirian ja teorian vuoropuhelu In M LaineJ Bamberg amp P Jokinen (Eds) Tapaustutkimuksen taitoHelsinki Gaudeamus

Prigogine I (1980) From being to becoming Time andcomplexity in the physical sciences San FranciscoFreeman

Prigogine I amp Stengers I (1984) Order out of Chaos Manrsquosnew dialogue with nature New York Bantam Books

Pulselli R M Pulselli F M Ratti C amp Tiezzi E (2005)Dissipative Structures for Understanding Cities ResourceFlows and Mobility Patterns In A H Boussabaine J LewisR J Kirkham amp G E M Jared (Eds) Proceedings of the1st International Conference on Built EnvironmentComplexity September 2005 (pp 11ndash14) University ofLiverpool Becon Retrieved from httpsenseablemitedupaperspdf2005_Pulselli_Pulselli_Ratti_Tiezzi_BECONpdf

Rees W E (2012) Cities as Dissipative Structures GlobalChange and the Vulnerability of Urban Civilization

Ruiz-Mier F amp van Ginneken M (2006) Consumercooperatives an alternative institutional model for deliveryof urban water supply and sanitation services WaterSupply and Sanitation Sector Board of the InfrastructureNetwork World Bank Group

Ruostetsaari I (1998) Energiapolitiikka kaumlaumlnnekohdassaJaumlrjestoumlt ja yritykset vaikuttajina vapautuvillaenergiamarkkinoilla Tampere Tampereen yliopisto

Sotarauta M (1996) Kohti epaumlselvyyden hallintaa Pehmeaumlstrategia 2000-luvun alun suunnittelun laumlhtoumlkohtanaJyvaumlskylauml Finnpublishers

Streeter C L (1991) Redundancy in Social SystemsImplications for Warning and Evacuation PlanningInternational Journal of Mass Emergencies and Disasters9(2) 167ndash182

Staringhle P (2004) Itseuudistumisen dynamiikkaSysteemiajattelu kehitysprosessien ymmaumlrtaumlmisenperustana In M Sotarauta amp K-J Kosonen (Eds) Yksiloumlkulttuuri ja innovaatioympaumlristouml Avauksia aluekehityksendynamiikkaan Tampere Tampere University Press

Staringhle P amp Kuosa T (2009) Systeemien itseuudistuminen -uutta ymmaumlrrystauml kollektiivien kehittymseenAikuiskasvatus 29(2) 104ndash115

Takala A Arvonen V Katko T S Pietilauml P E amp AringkermanW (2011) The Evolving Role of Water Co-operatives inFinland International Journal of Co-Operative Management5(2) 11ndash19

Taleb N N (2012) Antifragile things that gain from disorderNew York Random House

Torrisi G (2009) Public infrastructure definition classificationand measurement issues MPRA Paper No Retrieved fromhttpmpraubuni-muenchende12990

Tuomi J amp Sarajaumlrvi A (2009) Laadullinen tutkimus jasisaumllloumlnanalyysi (5 uudistettu painos) Helsinki Tammi

Tyynelauml T amp Nurmi J (2010) Metsaumlnomistajien energiaosuuskuntien tulevaisuudennaumlkymaumlt MaaseudunUusi Aika 18(2) 22ndash31

Van den Berg J (2012) Inverse Infrastructures and theirEmergence at the Edge of Order and Chaos An AnalyticFramework In T M Egyedi amp D C Mehos (Eds) InverseInfrastructures Disrupting Networks from BelowCheltenham Edward Elgar

Van der Vleuten E (2004) Infrastructures and Societal ChangeA View from the Large Technical Systems Field TechnologyAnalysis amp Strategic Management 16(3) 395ndash414

Weijnen M Herden P amp Bouwmans I (2007) DesigningComplex Systems A Contradition in Terms In Proceedingof Delft Science and Design A Congress on InterdisciplinaryDesign Delft The Netherlands

Yin R K (2008) Case Study Research Design and Methods(Fourth Edition) London Sage

jonka vaihtoehtona on viime kaumldessauml jaumlrjestelmaumln tuhoutuminen(Prigogine 1980) Taumlllainen luova sopeutuminen sekauml tuottaa ettaumlvaumlhentaumlauml epaumljaumlrjestystauml Se tuottaa sitauml esimerkiksi uusienratkaisumallien muodossa ja vaumlhentaumlauml sitauml puolestaan tekemaumlllaumlkaumlytettaumlvissauml olevan tiedon pohjalta jaumlrjestelmaumlauml vakauttaviavalintoja (Staringhle 2004 Staringhle Kuosa 2009) Teoreettisesti tarkasteltunakyse on niin sanotusta monimutkaisesta sopeutumiskykyisestaumljaumlrjestelmaumlstauml (Complex Adaptive System CAS) jonka kehitysperustuu jaumlrjestyksen ja epaumljaumlrjestyksen herkkaumlaumln suhteeseenJaumlrjestelmauml havaitsee ongelman ja ajautuu epaumljaumlrjestyksen tilaanminkauml jaumllkeen se itseorganisoitumalla uusiutuu pyrkienpalauttamaan jatkuvuuden turvaavan jaumlrjestyksen (Dressler 2007 4)

Omaehtoisesti luotujen pienoisinfrastruktuurien tapauksessayhteisen intressin yhdistaumlmien paikallisten asukkaidenitseorganisoituminen tapahtuu opportunistisesti muutoksiinreagoivien mikrotason prosessien kautta (Egyedi van den Berg 2012Egyedi Vrancken 2007 van den Berg 2012) Itseorganisoituminen on ilmioumljonka kanssa olemme tekemisissauml tai joita havainnoimmekaumlytaumlnnoumlssauml paumlivittaumlin Sen voi havaita kun naapurit keraumlaumlntyvaumlttalkoisiin syksyn lehtien haravoimiseksi tonttien ympaumlriltauml tai kunvaumlhittaumliskaupat ja ravitsemusliikkeet organisoivat kaupunginelintarvikehuollon (Maula 2004 Staringhle 2004) Myoumls erilaisetyhteisoumlmuodosteet kuten kaupungit voidaan naumlhdauml sekauml sosiaalisiaettauml biofyysisiauml elementtejauml sisaumlltaumlvinauml avoimina itseorganisoituvinajaumlrjestelminauml tai ekosysteemeinauml (Batty 2008 Nicolis Prigogine 1977Prigogine Stengers 1984 Pulselli Pulselli Ratti Tiezzi 2005 Rees 2012)

Oppiminen ja redundanssimonimutkaisuudenhallinnan keinoinaVaikka infrastruktuurit sisaumlltaumlvaumlt aina fyysisiauml aineksia ne ovat itseasiassa laumlpikotaisin sosiaalisia luomuksia (Edwards 2003 199-200)Niiden rakentaminen ja yllaumlpito perustuu siten ihmisten vaumlliseenvuorovaikutukseen mikauml avaa samalla mahdollisuuksia kollektiivisenluovuuden hyoumldyntaumlmiseen niihin liittyvissauml toiminnoissa mukaanlukien jaumlrjestelmien sovittaminen muuttuviin olosuhteisiin (Briggs et al2000 Egyedi et al 2012 Michiels et al 2005 Weijnen et al 2007)

Itseorganisoituvilla jaumlrjestelmillauml on niiden omaehtoisuuden vuoksitaipumus synnyttaumlauml redundanssia eli pelivaraa tai joustavastikaumlyttoumloumlnotettavia resurssivarantoja jotka parantavat kykyauml selviytyaumlongelmatilanteissa Pienellauml resurssien ylimitoituksella jajoustavuudella modulaariset jaumlrjestelmaumlt kykenevaumlt varautumaanpahan paumlivaumln varalle (Streeter 1991 Taleb 2012)

Sosio-tekniset jaumlrjestelmaumlt rakentuvat toimijoiden jaumlrkeviksikokemista ratkaisuista ja niiden myoumltauml syntyvistauml mikroprosesseistajoissa merkityksenanto suhteutuu reaalisiin vaikutusyhteyksiinTaumlmauml tekee jaumlrjestelmistauml ja niiden puitteissa rakentuvistaprosesseista dynaamisia ts impulsseihin vastaavat toimijatjaumlrjestaumlytyvaumlt kokevat oppivat ja jaumlrjestaumlytyvaumlt uudestaanKaumlaumlnteinen infrastruktuuri edustaa yhdyskuntien toiminnallisuudenturvaamisen saralla juuri taumlmaumlntapaista oppimisprosessia ja samallamyoumls skaalautuvuutta ndash toisin sanoen kehitys tapahtuu alhaalta

yloumlspaumlin palasista kohti kokonaisuuksia ja yksiloumlistauml tiimeihin jayhteisoumlihin (Dressler 2007 5 Edwards 2003 Miraglia 2010)

VesiosuuskuntaitseorganisoitumisenmuotonaTapauskohteena kaumlaumlnteisestauml infrastruktuurista esitetaumlaumlnseuraavassa Ikaalisten kaupungin alueen vesihuolto Ikaalistenkaupunki on noin 7300 asukkaan pieni kaupunki Pirkanmaalla noin50 kilometriauml Tampereelta luoteeseen Kaupungin vaumlestoumlntiheys onalle 10 askm2 Hajautunut yhdyskuntarakenne loma-asutuksenrunsaus sekauml kaupungin kahtia jakava vesistouml luovat vesihuollonjaumlrjestaumlmiselle haastavat olosuhteet

Ikaalisten keskustaajama on syntynyt Kyroumlsjaumlrven laumlnsirannalleNoin 5000 asukkaan keskustaajamaan on rakennettuvesihuoltoverkosto jonka toiminnasta vastaa kaupungin omistamaIkaalisten Vesi Oy Kaupungin haja-asutusalueiden vesihuolto onorganisoitu kylaumlyhteisoumljen perustamien 13 vesiosuuskunnan ja yhdenjaumltevesiosuuskunnan kautta Vedenjakelun kattavuus koko Ikaalistenkaupungin alueella on peraumlti 97 Kaupungin ensimmaumlisetvesiosuuskunnat on perustettu 1960-luvun alussa mutta voimakkainperustamisaalto osui 1980-luvulle ja 1990-luvun alkuun jolloinkunnat yleisemminkin pyrkivaumlt aktiivisesti edistaumlmaumlaumlnvesiosuuskuntien perustamista haja-asutusalueille eri puolilla maata(ks vesiosuuskunnista Takala et al 2011Hukka Katko 1999Katko 1991Ruiz-Miervan Ginneken 2006)

Huono vedenlaatuvesiosuuskunnanperustamisen pontimenaIkaalisten kaupungin alueella sijaitsevien vesiosuuskuntien syntyynkeskeisesti vaikuttanut tekijauml on ollut kylien huonolaatuinenkaivovesi Erityisesti veden korkea rautapitoisuus aiheuttimakuhaittoja ja teki muutoinkin vedenkaumlytoumlstauml epaumlmiellyttaumlvaumlauml Kunkaupunki ei ollut halukas laajentamaan vesihuoltoverkkoa kyliinkylissauml alkoi kyteauml ajatus siitauml ettauml niiden on itse otettava aktiivinenrooli vesihuollon tilan korjaamiseksi

Muutoksen aikaansaaminen edellytti ettauml kylaumllaumliset huomasivatolevansa yhteisen ongelman edessauml ja tulivat myoumls tietoisiksi siitaumlettauml omaehtoisella toiminnalla voitaisiin loumlytaumlauml ratkaisu havaittuunongelmaan Sekauml ongelman tunnistaminen ettauml yhteisen motivaationsynnyttaumlminen vaativat kaumlytaumlnnoumlssauml muutaman aktiivisen henkiloumlnvoimakkaan panoksen

rdquoMeillauml sattui asumaan yksi Otaniemenproffa Kartussa joka aina kritisoi sitaumlkaivovettauml mitauml Kartussa oli Siinauml olijotain aineita mitauml ei vedessauml saisi ollaHaumln oli sitauml tutkinut Ettauml se herkistisiinauml vaiheessa kaikki muut karttulaisetmukaan (hellip) Kyllauml olisi saattanut jaumlaumldauml

osuuskunta muuten syntymaumlttaumlrdquo (Kartunvesiosuuskunnan edustaja)

Kylien itseorganisoitumista tukevana tekijaumlnauml myoumls niidenkeskinaumlisen vuorovaikutuksen merkitys on ollut suuri Muuallatehdyt ratkaisut ja niistauml saadut rohkaisevat kokemukset valoivatyleisesti kylaumllaumlisiin uskoa siitauml ettauml taumlllaiset kylaumlyhteisoumlntoteuttamat hankkeet ovat toteuttamiskelpoisia Eraumls haastateltavapuhuu ilmioumlstauml positiivisena kylaumlkateutena

rdquoOlen ollut alusta asti mukana taumlssaumlkaupungin luottamushenkiloumlnauml kunjossain vaiheessa pidettiin palavereitaettauml millauml tavalla taumlhaumln kaupungintoimesta ruvetaan jaumlrjestaumlaumln (hellip) Jasiihen tuli sitten sellaista positiivistakylaumlkateutta ettauml jos kerran kaupunginavustuksella jaumlrjestetaumlaumln yhteenpaikkaan niin se pitaumlauml saada toiseenkinpaikkaan Sitten me tehtiin suunnitelmaettauml olikohan se yks tai kaks vuodessakoetettiin perustaardquo (Roumlyhioumlnvesiosuuskunnan edustaja)

Julkisen sektorin tuenkatalyyttinen vaikutusVesihuoltoinfrastruktuurin rakentaminen on melko kallista jotenyleensauml pelkkauml yhteisen haasteen tunnistaminen ei kylissauml vielaumljohda vesiosuuskunnan perustamiseen Taumlrkeinauml kehitysprosessejaedistaumlvinauml impulsseina toimivat julkishallinnon myoumlntaumlmaumltavustukset vesiosuuskuntahankkeisiin Esimerkiksi 1980-luvunlopussa valtiovallan myoumlntaumlmauml taloudellinen avustus oli merkittaumlvaumlmikauml edisti Ikaalisissakin vesiosuuskuntien perustamista

Toinen taumlrkeauml impulssi kylien vesiosuuskuntien perustamiselle onollut Ikaalisten kaupungin myoumlntaumlmauml taloudellinen tuki jaasiantuntija-apu Kaupunki on perinteisesti osallistunutvedenottamoiden paineenkorotusasemien ja runkolinjojenrakentamiskustannuksiin sekauml myoumlhemmissauml vaiheissa avustanutosuuskuntien vaumllisten yhdysputkien rakentamisessa Lisaumlksikaupunki on taannut osuuskuntien lainoja

rdquoVesiosuuskuntahankkeisiin onkaupungin puolesta aina suhtauduttuhyvin positiivisesti mikauml on varmaankinollut yksi keskeinen edellytys sille ettaumlniitauml nyt naumlin paljon on Ei olla mitaumlaumlnhanketta rinnastettu toiseen vaan se onaina tarkasteltu tapauskohtaisesti ettauml

kuinka paljon on kaupungin tarpeellistaavustaardquo (Ikaalisten kaupunginedustaja)

Kaupungin naumlkoumlkulmasta ajatus vesihuollon kattavuudenkasvamisesta osuuskuntalaumlhtoumlisesti on ollut hyvauml vaihtoehtoVesiosuuskuntien avulla saatiin aikaan joustavia jakustannustehokkaita ratkaisuja ja pystyttiin sitouttamaan asukkaitahankkeen toteuttamiseen

rdquoJa se ettauml miksi paumlaumldyttiin naumlin moneenvesiosuuskuntaan niin kaupunginvinkkelistauml katsottuna syynauml oli se ettaumlsieltauml saatiin paikallinen talkooapumukaan Esimerkiksi kaivulupiensuhteen mikauml on hyvin vaikea asia ainaverkkoa rakentaessa ettauml mistauml paumlaumlstaumlaumlnmenemaumlaumln Ja myoumls paikallistuntemus jakokemus Pystyttiin tekemaumlaumln paljonhelpommin ja edullisemmin ndash ei tarvinnutampua kalliotakaanrdquo (Roumlyhioumlnvesiosuuskunnan edustaja)

Kaumlytaumlnnoumlssauml vesiosuuskunnat perustetaan laumlhes aina

maallikkovoimin kohentamaan kunnan vajavaisesti toteuttamiaperuspalveluita Yhteistyouml kunnan hallinnon ja vesilaitoksen sekaumlvaltion alue- ja paikallishallintoviranomaisten kanssa on antanutratkaisevan sysaumlyksen hankkeiden kaumlynnistymiselle Taumlmauml yhteistyoumlauttaa kokoamaan tarpeellista tietaumlmystauml varsinkinrakentamisvaiheen organisointia rahoitusjaumlrjestelyjauml ja tarvittaviensopimusten laadintaa ajatellen (Korpinen 2012)

Osuuskuntientoiminnalliset haasteetPerustamisvaiheen jaumllkeen osuuskuntien paumlivittaumlinen operointi onmuutamien aktiivisten yksiloumliden ndash kaumlytaumlnnoumlssauml hallituksen jaumlsentenja erityisesti puheenjohtajan ndash varassa (Tyynelauml Nurmi 2010) Johtamisenrealiteetteja eraumls vesiosuuskunnan puheenjohtaja kuvaa seuraavasti

rdquoJos oot selvillauml asioista niin parhaitenongelmasta selviaumlauml kun hoitaa sen itseenemmin kuin ettauml alat soitteleen jakeraumlaumln jotain remmiaumlrdquo (Roumlyhioumlnvesiosuuskunnan edustaja)

Vesiosuuskuntien toimintaan on iskostuneena vahva yhdessaumltekemisen kulttuuri mikauml konkretisoituu muun muassatalkootyoumlvoiman saatavuutena yksittaumlisiin ennalta sovittuihintyoumlprojekteihin

rdquoKun me vedettiin runkolinja ton jaumlrvenali niin kyllauml siellauml sitauml porukkaa oliainakin 20 henkee sitauml oli Ettauml kyllaumltollaseen hetkelliseen hommaan loumlytyyrdquo(Roumlyhioumln vesiosuuskunnan edustaja)

Vesiosuuskunnat ovat talkootyoumlhoumln perustuvalla toiminnalla saaneettuotettua jaumlsenilleen kohtuullisin kustannuksin riittaumlvaumln laadukkaanvesihuollon Toisaalta toiminnan talkooperustaisuuden on huomattuaiheuttavan myoumls lieveilmioumlitauml kuten korjausvelan syntyauml jaongelmia toimintavarmuuden yllaumlpitaumlmisessauml

Edellauml kuvattuihin seikkoihin pohjautuen voidaan havaita ettaumlvesiosuuskunnissa yhteistyouml ilmenee kahdella tasolla Osuuskunnanytimessauml toimii osuuskunnan hallituksen muodostama ydinryhmaumljonka toiminta perustuu jatkuvaan tiiviiseen yhteistyoumlhoumln Toisentason muodostavat reservissauml olevat aktiivihenkiloumlt joiden toimintamuistuttaa luovaa organismia se aktivoituu ajoittain verrattainlyhytaikaisesti vastaamaan yhteisoumlssauml koettuun tarpeeseen

Osuuskuntien toiminnanjatkuvuusYksi keskeisimpiauml huolia osuuskuntien tulevaisuuteen liittyen onaktiivisten toimijoiden ikaumlaumlntyminen joka tuottaa haasteitaerityisesti sen vuoksi ettauml samalla katoaa merkittaumlvauml osa sekauml

talkootyoumlstauml ettauml osaamisesta

rdquoKun vaikka nuorisolla olisikin intoamutta kun niillauml ei ole taitoa (hellip) Jasitten kun taumlmauml homma vaatii sellaistajoustoa Se on sellaista sovittelua jakeskustelua ja pitkaumlauml pinnaa vaatii jaihmistuntemusta Pitaumlauml osata luovia asiatEttauml kun kysymys ei ole vain tekniikastardquo(Roumlyhioumln vesiosuuskunnan edustaja)

Monessa Ikaalisten alueen vesiosuuskunnassa sukupolven vaihdoson laumlhivuosina ajankohtaista Taumlssauml laumlhestytaumlaumln niin sanottuabifurkaatiopistettauml eli sitauml kriittistauml vaihetta jossa on loumlydettaumlvaumlratkaisuja kylien vesihuollon jatkuvuuden turvaamiseksi Kunvastuunkantajia on yhauml vaikeampi loumlytaumlauml Ikaalisissa on nostettuesille yhtenauml ratkaisuvaihtoehtona osuuskuntien vaumllisen yhteistyoumlntiivistaumlminen

rdquoOllaan mietitty ettauml ruvetaan maksaanoikein palkkaa taikka jotain sillekylaumllaumliselle joka alkaisi tehdauml taumltaumlvesihuoltotyoumltauml kokopaumlivaumltoimisesti Jasiitauml tulisi sitten meidaumln kaikkienyhteinenrdquo (Riitialan seudun

vesiosuuskunnan edustaja)

Yhteistyouml keskusverkoston operaattorin eli Ikaalisten Vesi Oynkanssa tulee todennaumlkoumlisesti voimistumaan kun infrastruktuurinikaumlaumlntyessauml syntyy tarvetta erilaisille seuranta- valvonta- jahuoltopalveluille sekauml muille asiantuntijatehtaumlville Toisaaltainfrastruktuurin ikaumlaumlntymisen naumlhdaumlaumln vaikuttavan myoumlsosuuskuntien keskinaumlisen avunannon lisaumlaumlntymiseen joka palveleesamalla niiden riskienhallintaa

Kohti integroivaainfrastruktuuripolitiikkaaYhteiskuntakehityksen monet viimeaikaiset trendit haastavat kuntienluottamushenkiloumlt ja johtavat viranhaltijat pohtimaan uusialaumlhestymistapoja infrastruktuuripolitiikkaan Ne joutuvat arvioimaanmuun muassa sitauml millauml intensiteetillauml ja tavoilla vahvistaaomaehtoisesti toimivia paikallisia pienoisverkkoja ja -rakenteitajoiden toiminnan jatkuvuus ja laajentuminen mahdollistaakustannustehokkuuden lisaumlaumlmisen kuntien vastuulla olevientehtaumlvien hoitamisessa Samalla kunnat joutuvat toimimaan kahdenjaumlrjestelmaumln ndash julkisen hierarkian ja omaehtoisen yhteisoumln ndashjaumlnnitteisellauml rajapinnalla Sotaraudan (1996) kuvaaman pehmeaumlnstrategian mukaisesti julkisyhteisoumljen tulisi yhtauml aikaa saumlilyttaumlaumlriittaumlvauml kontrolli haluttujen kehitystavoitteiden saavuttamiseksimutta toisaalta antaa omatoimisuudelle sen verran elintilaa ettaumlalhaalta yloumlspaumlin suuntautuva kehitys olisi mahdollistaVesihuollossa tarvitaan yhtaumlaumlltauml integroivaa mutta samalla

mahdollistavaa strategiaa jossa otetaan huomioon erilaistenteknisten jaumlrjestelmien keskinaumlisriippuvuus ja sektorien vaumllistenrajapintojen hallinnan vaatimukset (Heino 2012)

Ikaalinen edustaa tapausta jossa kunnan suhde vesiosuuskuntiin onollut rakentava Muunkinlaisia kokemuksia Suomesta toki loumlytyyEsimerkiksi Jyvaumlskylaumln vesihuoltoa koskevassa julkisessakeskustelussa on noussut korostuneesti esiin haja-asutusalueidenvesiosuuskuntien riippuvuus Jyvaumlskylaumln Energia OystaumlVesiosuuskunnat ostivat aikanaan veden kaupungin yhtioumlltaumltukkuhinnalla ja saivat lisaumlksi muita palveluja Muutama vuosiJyvaumlskylaumln kaupungin Jyvaumlskylaumln maalaiskunnan ja Korpilahdenvuonna 2009 voimaantulleen kuntaliitoksen jaumllkeen JyvaumlskylaumlnEnergia Oy ilmoitti ettei se myoumlnnauml osuuskunnille enaumlaumltukkualennusta (Heinaumllauml 2012) Paumlivi Kvist (2012) Jyvaumlskylaumlnnaapurikunnasta Muuramesta on kirjoittanut asiasta blogissaannaumlin

rdquoVesiosuuskunnille (joiden on pakkoostaa palvelu Energialta) tehdaumlaumlnnaurettavia sopimuksia jotka rahastavatvesiosuuskuntia Sopimuksissa onepaumlreiluja kohtia jotka poistavatJyvaumlskylaumln Energialta monta sillekuuluvaa vastuuta siirtaumlen nevesiosuuskunnillerdquo

Taumlmauml kuvaa hyvin niitauml jaumlnnitteitauml joita kuntien rakennemuutos jayhtioumlittaumlminen voivat tuottaa hajautetun jaumlrjestelmaumln hallintaan Seantaa myoumls pohjaa olettamukselle ettauml kuntakoon merkittaumlvauml kasvuvoi samalla synnyttaumlauml liiketaloudellisesti painottunuttainfrastruktuuripolitiikkaa jonka ratkaisut tukevat pitkaumlllauml aikavaumllillaumlennemminkin yhdyskuntarakenteen tiivistaumlmistauml kuin haja-asutusalueiden omaehtoisesti jaumlrjestaumlmiauml kohtuuhintaisia palveluja

LopuksiKaumlaumlnteiset infrastruktuurit heijastavat yhdyskuntienperusrakenteiden monimutkaisuuden modulaarisuuden ja hallinnanhajautumisen lisaumlaumlntymistauml Pienet vesiosuuskunnat ovat osa taumltaumlkokonaisuutta Niiden perustuminen yhteisoumln asukkaidenaktiivisuuteen mahdollistaa kustannustehokkaaninfrastruktuuripalvelun tuottamisen tilanteessa jossa palvelua eivoida tuottaa kunnallisena palveluna edesitsekannattavuusperiaatteella kaupallisesta palvelutuotannostapuhumattakaan Jo naumlmauml laumlhtoumlkohdat tekevaumlt ymmaumlrrettaumlvaumlksi senettauml varsinkin pienet vesiosuuskunnat toimivat vain muutamanaktiivisen asukkaan toimeliaisuuden varassa Naumlihintoimintavarmuutta heikentaumlviin ongelmiin on kuitenkin haettu jaloumlydettykin ratkaisuja kuten esimerkiksi Ikaalisten tapauksessarakentamalla yhdysputkia sekauml vesiosuuskuntien kesken ettauml niidenja Ikaalisten Vesi Oyn vaumllille Kaiken kaikkiaan naumlyttaumlauml siltauml ettaumlvesihuollon realiteetit asettavat kunnat ja julkiset jaumlrjestelmaumltratkaisevaan asemaan siinauml miten omaehtoiset jaumlrjestelmaumlt syntyvaumltja millaiseksi hajautettu jaumlrjestelmauml muotoutuu

Julkisyhteisoumljen tavoitteena on jo laumlhtoumlkohtaisesti saada aikaan

sellaisia palveluntuotannon ratkaisuja jotka lisaumlaumlvaumltkustannustehokkuutta Yksikkoumlkokojen kasvattamisen jaskaalaetujen hyoumldyntaumlmisen sijaan kaumlaumlnteinen infrastruktuuri antaatoisenlaisen ratkaisuvaihtoehdon joka hyoumldyntaumlauml paikallisyhteisoumlissaumlpiilevaumlauml osaamista luottamusta paikallistuntemusta javapaaehtoistyoumltauml Naumlin myoumls kustannuksia ja vastuita voidaansaumllyttaumlauml niille jotka palvelusta kulloinkin hyoumltyvaumlt Taumlssauml mielessaumlkaumlaumlnteinen infrastruktuuri ilmentaumlauml omavastuisuutta korostavaaajattelua joka saattaa tulevaisuudessa tulla keskeiseksi periaatteeksijulkisten palvelujen jaumlrjestaumlmisessauml

Teoreettisen naumlkoumlkulman korostama itseorganisoituvuus eiluonnollisestikaan maumlaumlraumlauml lopputuloksen menestyksellisyyttauml Kaikkijaumlrjestelmaumlt eivaumlt ole sisaumlisesti dynaamisia eivaumltkauml kykenesovittautumaan toimintaympaumlristoumln vaatimuksiin Taumlllaisia uhkialeijuu myoumls monen pienen vesiosuuskunnan yllauml sillauml niidentoiminnan jatkuvuus saattaa olla uhattuna johtuen erityisestiikaumlaumlntyneiden aktiivien poisjaumlaumlnnistauml ja vaikeudesta loumlytaumlauml uusiavastuunkantajia Taumlssauml mielessauml yhteiskunnallisen kontekstinmuutokset heijastuvat suoraan myoumls yhteisoumljen toimintakykyynTaumlmauml naumlkoumlkohta nostaa esiin kaksi taumlrkeaumlauml asiaa Vesiosuuskuntiensisaumlisen dynamiikan osalta on vahvistettava sellaisia piirteitauml jotkaparantavat sovittautumista toimintaympaumlristoumln muutoksiin(esimerkiksi vesiosuuskuntien yhteistyouml resurssien kokoamiseksi javesihuollon ammattimaisuuden lisaumlaumlmiseksi) ja toisaalta kuntieninfrastruktuuripolitiikan aktivoimiseen niin ettauml se vahvistaavesiosuuskuntien sopeutumiskykyauml ja toiminnan jatkuvuutta

Kirjallisuus

Arauacutejo S amp Sutherland D (2010) Public-Private Partnerships

and Investment in Infrastructure OECD PublishingRetrieved from httpdxdoiorg1017875km7jf6q8f0t-en

Batty M (2008) Cities as Complex Systems ScalingInteraction Networks Dynamics and Urban MorphologiesLondon University College London

Briggs J amp Peat F D (2000) Seven Life Lessons of ChaosSpiritual Wisdom from the Science of Change (1st ed)New York Harper Perennial

Dressler F (2007) Self-Organization in Sensor and ActorNetworks Chichester John Wiley amp Sons

Edwards P N (2003) Infrastructure and Modernity ForceTime and Social Organization in the History ofSociotechnical Systems In T Misa P Brey amp A Freeberg(Eds) Modernity and Technology MA MIT Press

Egyedi T M Mehos D C amp Vree W G (2009) NewPerspectives on Inverse Infrastructures In Developing 21stCentury Infrastructure Networks (INFRA) IEEE Retrievedfrom httpwwwutwentenlmbstepsresearchcolloquia_and_seminarscolloquiabestanden2009ndash2010Final20EgyediMehosVree pdf

Egyedi T M amp Mehos D C (Eds) (2012) InverseInfrastructures Disrupting Networks from BelowCheltenham Edward Elgar

Egyedi T M amp van den Berg J (2012) Analyzing InverseInfrastructures using a Complex Adaptive SystemsPerspective In Third International Engineering SystemsSymposium CESUN (Vol 2012 pp 18ndash20 June 2012)

Retrieved fromhttpcesun2012tudelftnlimages669Egyedipdf

Egyedi T M Vrancken J L M amp Ubacht J (2007) Inverseinfrastructures Coordination in self-organizing systems InProceeding of 5th International Conference onStandardization and Innovation in Information Technology2007 Standardization and Innovation in InformationTechnology (SIIT)

Flyvbjerg B (2006) Five Misunderstandings About Case-StudyResearch Qualitative Inquiry 12(2) 219ndash245

Graham S amp Marvin S (2001) Splintering UrbanismNetworked Infrastructures Technological Mobilities andthe Urban Condition London Routledge

Hammami M Ruhashyankiko J-F amp Yehoue E B (2006)Determinants of Public-Private Partnerships inInfrastructure International Monetary Fund Retrievedfromhttpwwwimforgexternalpubsftwp2006wp0699pdf

Heino O (2012) Tuotanto- ja operointi-innovaatiot ndash casevesihuolto In P Malinen A-V Anttiroiko T Haahtela amp PSiitonen (Eds) Huomispaumlivaumln infrastruktuuri Naumlkoumlkulmiakuntien teknisen toimen uudistamiseen Helsinki SuomenKuntaliitto

Heinaumllauml O (2012 October 12) Vesiosuuskuntia kohdellaankaltoin Jyvaumlskylaumlssauml Keskisuomalainen Retrieved fromhttpwwwksmlfimielipidemielipidekirjoituksetvesiosuuskuntia-kohdellaan-kaltoin-jyvaskylassa1259860

Holland J H (1992) Adaptation in natural and artificialsystems an introductory analysis with applications tobiology control and artificial intelligence Mass MIT Press

Hughes T (1989) The Evolution of Large Scale TechnologicalSystems In W Bijker T Hughes amp T Pinch (Eds) TheSocial Construction of Technological Systems MA MITPress

Hukka J amp Katko T (1999) Yksityistaumlminen vesihuollossanro Retrieved fromhttpwwwkaksfinode99julkaisuid=85

Katko T (1991) Vesihuoltoyhtymien tulevaisuuden naumlkymaumltVesitalous 32(4) 24ndash29

Korpinen T (2012) Osuuskuntien Via DolorosaUusosuustoiminta 2ndash2012 Teemasivut Kehittyvauml vesihuolto2012 Retrieved January 20 2013 fromhttpwwwosuustoimintacoopotot2_12uot2a_12htm

Kvist P (2012 October 13) Vesiosuuskuntien haasteetRetrieved January 28 2013 from httppaivikvistblogspotfi201210vesiosuuskuntien-haasteethtml

Lehtonen T-K (2006) Kaupungin aineksiaYhdyskuntasuunnittelu 44(2) 6ndash23

Maula M (2004) Elaumlvauml organisaatio ja liiketoimintasysteemiKompleksisten systeemien kaksi tulkintaa In M Sotarautaamp K-J Kosonen (Eds) Yksilouml kulttuuri jainnovaatioympaumlristouml Avauksia aluekehityksendynamiikkaan Tampere Tampere University Press

Michiels S Janssens N Joosen W amp Verbaeten P (2005)Decentralized cooperative management a bottom upapproach In IADIS ACrsquo05 2005 IADIS InternationalConference on Applied Computing 2005 Retrieved fromhttpwwwiadisnetdlfinal_uploads200501L048pdf

Miraglia S (2010) Modularity and integratedness as non-dichotomous architectural properties of complex systems (p2010) Presented at the Summer Conference ImperialCollege London Business School June 16ndash18 2010

Nicolis G amp Prigogine I (1977) Self-Organization in Non-Equilibrium Systems From Dissipative Structures to Orderthrough Fluctuations New York John Wiley amp Sons

Ornetzeder M amp Rohracher H (2006) User-Led Innovationsand Participation Processes Lessons from SustainableEnergy Technologies Energy Policy 34(2) 138ndash150

Peltola T (2007) Empirian ja teorian vuoropuhelu In M LaineJ Bamberg amp P Jokinen (Eds) Tapaustutkimuksen taitoHelsinki Gaudeamus

Prigogine I (1980) From being to becoming Time andcomplexity in the physical sciences San FranciscoFreeman

Prigogine I amp Stengers I (1984) Order out of Chaos Manrsquosnew dialogue with nature New York Bantam Books

Pulselli R M Pulselli F M Ratti C amp Tiezzi E (2005)Dissipative Structures for Understanding Cities ResourceFlows and Mobility Patterns In A H Boussabaine J LewisR J Kirkham amp G E M Jared (Eds) Proceedings of the1st International Conference on Built EnvironmentComplexity September 2005 (pp 11ndash14) University ofLiverpool Becon Retrieved from httpsenseablemitedupaperspdf2005_Pulselli_Pulselli_Ratti_Tiezzi_BECONpdf

Rees W E (2012) Cities as Dissipative Structures GlobalChange and the Vulnerability of Urban Civilization

Ruiz-Mier F amp van Ginneken M (2006) Consumercooperatives an alternative institutional model for deliveryof urban water supply and sanitation services WaterSupply and Sanitation Sector Board of the InfrastructureNetwork World Bank Group

Ruostetsaari I (1998) Energiapolitiikka kaumlaumlnnekohdassaJaumlrjestoumlt ja yritykset vaikuttajina vapautuvillaenergiamarkkinoilla Tampere Tampereen yliopisto

Sotarauta M (1996) Kohti epaumlselvyyden hallintaa Pehmeaumlstrategia 2000-luvun alun suunnittelun laumlhtoumlkohtanaJyvaumlskylauml Finnpublishers

Streeter C L (1991) Redundancy in Social SystemsImplications for Warning and Evacuation PlanningInternational Journal of Mass Emergencies and Disasters9(2) 167ndash182

Staringhle P (2004) Itseuudistumisen dynamiikkaSysteemiajattelu kehitysprosessien ymmaumlrtaumlmisenperustana In M Sotarauta amp K-J Kosonen (Eds) Yksiloumlkulttuuri ja innovaatioympaumlristouml Avauksia aluekehityksendynamiikkaan Tampere Tampere University Press

Staringhle P amp Kuosa T (2009) Systeemien itseuudistuminen -uutta ymmaumlrrystauml kollektiivien kehittymseenAikuiskasvatus 29(2) 104ndash115

Takala A Arvonen V Katko T S Pietilauml P E amp AringkermanW (2011) The Evolving Role of Water Co-operatives inFinland International Journal of Co-Operative Management5(2) 11ndash19

Taleb N N (2012) Antifragile things that gain from disorderNew York Random House

Torrisi G (2009) Public infrastructure definition classificationand measurement issues MPRA Paper No Retrieved fromhttpmpraubuni-muenchende12990

Tuomi J amp Sarajaumlrvi A (2009) Laadullinen tutkimus jasisaumllloumlnanalyysi (5 uudistettu painos) Helsinki Tammi

Tyynelauml T amp Nurmi J (2010) Metsaumlnomistajien energiaosuuskuntien tulevaisuudennaumlkymaumlt MaaseudunUusi Aika 18(2) 22ndash31

Van den Berg J (2012) Inverse Infrastructures and theirEmergence at the Edge of Order and Chaos An AnalyticFramework In T M Egyedi amp D C Mehos (Eds) InverseInfrastructures Disrupting Networks from BelowCheltenham Edward Elgar

Van der Vleuten E (2004) Infrastructures and Societal ChangeA View from the Large Technical Systems Field TechnologyAnalysis amp Strategic Management 16(3) 395ndash414

Weijnen M Herden P amp Bouwmans I (2007) DesigningComplex Systems A Contradition in Terms In Proceedingof Delft Science and Design A Congress on InterdisciplinaryDesign Delft The Netherlands

Yin R K (2008) Case Study Research Design and Methods(Fourth Edition) London Sage

Oppiminen ja redundanssimonimutkaisuudenhallinnan keinoinaVaikka infrastruktuurit sisaumlltaumlvaumlt aina fyysisiauml aineksia ne ovat itseasiassa laumlpikotaisin sosiaalisia luomuksia (Edwards 2003 199-200)Niiden rakentaminen ja yllaumlpito perustuu siten ihmisten vaumlliseenvuorovaikutukseen mikauml avaa samalla mahdollisuuksia kollektiivisenluovuuden hyoumldyntaumlmiseen niihin liittyvissauml toiminnoissa mukaanlukien jaumlrjestelmien sovittaminen muuttuviin olosuhteisiin (Briggs et al2000 Egyedi et al 2012 Michiels et al 2005 Weijnen et al 2007)

Itseorganisoituvilla jaumlrjestelmillauml on niiden omaehtoisuuden vuoksitaipumus synnyttaumlauml redundanssia eli pelivaraa tai joustavastikaumlyttoumloumlnotettavia resurssivarantoja jotka parantavat kykyauml selviytyaumlongelmatilanteissa Pienellauml resurssien ylimitoituksella jajoustavuudella modulaariset jaumlrjestelmaumlt kykenevaumlt varautumaanpahan paumlivaumln varalle (Streeter 1991 Taleb 2012)

Sosio-tekniset jaumlrjestelmaumlt rakentuvat toimijoiden jaumlrkeviksikokemista ratkaisuista ja niiden myoumltauml syntyvistauml mikroprosesseistajoissa merkityksenanto suhteutuu reaalisiin vaikutusyhteyksiinTaumlmauml tekee jaumlrjestelmistauml ja niiden puitteissa rakentuvistaprosesseista dynaamisia ts impulsseihin vastaavat toimijatjaumlrjestaumlytyvaumlt kokevat oppivat ja jaumlrjestaumlytyvaumlt uudestaanKaumlaumlnteinen infrastruktuuri edustaa yhdyskuntien toiminnallisuudenturvaamisen saralla juuri taumlmaumlntapaista oppimisprosessia ja samallamyoumls skaalautuvuutta ndash toisin sanoen kehitys tapahtuu alhaalta

yloumlspaumlin palasista kohti kokonaisuuksia ja yksiloumlistauml tiimeihin jayhteisoumlihin (Dressler 2007 5 Edwards 2003 Miraglia 2010)

VesiosuuskuntaitseorganisoitumisenmuotonaTapauskohteena kaumlaumlnteisestauml infrastruktuurista esitetaumlaumlnseuraavassa Ikaalisten kaupungin alueen vesihuolto Ikaalistenkaupunki on noin 7300 asukkaan pieni kaupunki Pirkanmaalla noin50 kilometriauml Tampereelta luoteeseen Kaupungin vaumlestoumlntiheys onalle 10 askm2 Hajautunut yhdyskuntarakenne loma-asutuksenrunsaus sekauml kaupungin kahtia jakava vesistouml luovat vesihuollonjaumlrjestaumlmiselle haastavat olosuhteet

Ikaalisten keskustaajama on syntynyt Kyroumlsjaumlrven laumlnsirannalleNoin 5000 asukkaan keskustaajamaan on rakennettuvesihuoltoverkosto jonka toiminnasta vastaa kaupungin omistamaIkaalisten Vesi Oy Kaupungin haja-asutusalueiden vesihuolto onorganisoitu kylaumlyhteisoumljen perustamien 13 vesiosuuskunnan ja yhdenjaumltevesiosuuskunnan kautta Vedenjakelun kattavuus koko Ikaalistenkaupungin alueella on peraumlti 97 Kaupungin ensimmaumlisetvesiosuuskunnat on perustettu 1960-luvun alussa mutta voimakkainperustamisaalto osui 1980-luvulle ja 1990-luvun alkuun jolloinkunnat yleisemminkin pyrkivaumlt aktiivisesti edistaumlmaumlaumlnvesiosuuskuntien perustamista haja-asutusalueille eri puolilla maata(ks vesiosuuskunnista Takala et al 2011Hukka Katko 1999Katko 1991Ruiz-Miervan Ginneken 2006)

Huono vedenlaatuvesiosuuskunnanperustamisen pontimenaIkaalisten kaupungin alueella sijaitsevien vesiosuuskuntien syntyynkeskeisesti vaikuttanut tekijauml on ollut kylien huonolaatuinenkaivovesi Erityisesti veden korkea rautapitoisuus aiheuttimakuhaittoja ja teki muutoinkin vedenkaumlytoumlstauml epaumlmiellyttaumlvaumlauml Kunkaupunki ei ollut halukas laajentamaan vesihuoltoverkkoa kyliinkylissauml alkoi kyteauml ajatus siitauml ettauml niiden on itse otettava aktiivinenrooli vesihuollon tilan korjaamiseksi

Muutoksen aikaansaaminen edellytti ettauml kylaumllaumliset huomasivatolevansa yhteisen ongelman edessauml ja tulivat myoumls tietoisiksi siitaumlettauml omaehtoisella toiminnalla voitaisiin loumlytaumlauml ratkaisu havaittuunongelmaan Sekauml ongelman tunnistaminen ettauml yhteisen motivaationsynnyttaumlminen vaativat kaumlytaumlnnoumlssauml muutaman aktiivisen henkiloumlnvoimakkaan panoksen

rdquoMeillauml sattui asumaan yksi Otaniemenproffa Kartussa joka aina kritisoi sitaumlkaivovettauml mitauml Kartussa oli Siinauml olijotain aineita mitauml ei vedessauml saisi ollaHaumln oli sitauml tutkinut Ettauml se herkistisiinauml vaiheessa kaikki muut karttulaisetmukaan (hellip) Kyllauml olisi saattanut jaumlaumldauml

osuuskunta muuten syntymaumlttaumlrdquo (Kartunvesiosuuskunnan edustaja)

Kylien itseorganisoitumista tukevana tekijaumlnauml myoumls niidenkeskinaumlisen vuorovaikutuksen merkitys on ollut suuri Muuallatehdyt ratkaisut ja niistauml saadut rohkaisevat kokemukset valoivatyleisesti kylaumllaumlisiin uskoa siitauml ettauml taumlllaiset kylaumlyhteisoumlntoteuttamat hankkeet ovat toteuttamiskelpoisia Eraumls haastateltavapuhuu ilmioumlstauml positiivisena kylaumlkateutena

rdquoOlen ollut alusta asti mukana taumlssaumlkaupungin luottamushenkiloumlnauml kunjossain vaiheessa pidettiin palavereitaettauml millauml tavalla taumlhaumln kaupungintoimesta ruvetaan jaumlrjestaumlaumln (hellip) Jasiihen tuli sitten sellaista positiivistakylaumlkateutta ettauml jos kerran kaupunginavustuksella jaumlrjestetaumlaumln yhteenpaikkaan niin se pitaumlauml saada toiseenkinpaikkaan Sitten me tehtiin suunnitelmaettauml olikohan se yks tai kaks vuodessakoetettiin perustaardquo (Roumlyhioumlnvesiosuuskunnan edustaja)

Julkisen sektorin tuenkatalyyttinen vaikutusVesihuoltoinfrastruktuurin rakentaminen on melko kallista jotenyleensauml pelkkauml yhteisen haasteen tunnistaminen ei kylissauml vielaumljohda vesiosuuskunnan perustamiseen Taumlrkeinauml kehitysprosessejaedistaumlvinauml impulsseina toimivat julkishallinnon myoumlntaumlmaumltavustukset vesiosuuskuntahankkeisiin Esimerkiksi 1980-luvunlopussa valtiovallan myoumlntaumlmauml taloudellinen avustus oli merkittaumlvaumlmikauml edisti Ikaalisissakin vesiosuuskuntien perustamista

Toinen taumlrkeauml impulssi kylien vesiosuuskuntien perustamiselle onollut Ikaalisten kaupungin myoumlntaumlmauml taloudellinen tuki jaasiantuntija-apu Kaupunki on perinteisesti osallistunutvedenottamoiden paineenkorotusasemien ja runkolinjojenrakentamiskustannuksiin sekauml myoumlhemmissauml vaiheissa avustanutosuuskuntien vaumllisten yhdysputkien rakentamisessa Lisaumlksikaupunki on taannut osuuskuntien lainoja

rdquoVesiosuuskuntahankkeisiin onkaupungin puolesta aina suhtauduttuhyvin positiivisesti mikauml on varmaankinollut yksi keskeinen edellytys sille ettaumlniitauml nyt naumlin paljon on Ei olla mitaumlaumlnhanketta rinnastettu toiseen vaan se onaina tarkasteltu tapauskohtaisesti ettauml

kuinka paljon on kaupungin tarpeellistaavustaardquo (Ikaalisten kaupunginedustaja)

Kaupungin naumlkoumlkulmasta ajatus vesihuollon kattavuudenkasvamisesta osuuskuntalaumlhtoumlisesti on ollut hyvauml vaihtoehtoVesiosuuskuntien avulla saatiin aikaan joustavia jakustannustehokkaita ratkaisuja ja pystyttiin sitouttamaan asukkaitahankkeen toteuttamiseen

rdquoJa se ettauml miksi paumlaumldyttiin naumlin moneenvesiosuuskuntaan niin kaupunginvinkkelistauml katsottuna syynauml oli se ettaumlsieltauml saatiin paikallinen talkooapumukaan Esimerkiksi kaivulupiensuhteen mikauml on hyvin vaikea asia ainaverkkoa rakentaessa ettauml mistauml paumlaumlstaumlaumlnmenemaumlaumln Ja myoumls paikallistuntemus jakokemus Pystyttiin tekemaumlaumln paljonhelpommin ja edullisemmin ndash ei tarvinnutampua kalliotakaanrdquo (Roumlyhioumlnvesiosuuskunnan edustaja)

Kaumlytaumlnnoumlssauml vesiosuuskunnat perustetaan laumlhes aina

maallikkovoimin kohentamaan kunnan vajavaisesti toteuttamiaperuspalveluita Yhteistyouml kunnan hallinnon ja vesilaitoksen sekaumlvaltion alue- ja paikallishallintoviranomaisten kanssa on antanutratkaisevan sysaumlyksen hankkeiden kaumlynnistymiselle Taumlmauml yhteistyoumlauttaa kokoamaan tarpeellista tietaumlmystauml varsinkinrakentamisvaiheen organisointia rahoitusjaumlrjestelyjauml ja tarvittaviensopimusten laadintaa ajatellen (Korpinen 2012)

Osuuskuntientoiminnalliset haasteetPerustamisvaiheen jaumllkeen osuuskuntien paumlivittaumlinen operointi onmuutamien aktiivisten yksiloumliden ndash kaumlytaumlnnoumlssauml hallituksen jaumlsentenja erityisesti puheenjohtajan ndash varassa (Tyynelauml Nurmi 2010) Johtamisenrealiteetteja eraumls vesiosuuskunnan puheenjohtaja kuvaa seuraavasti

rdquoJos oot selvillauml asioista niin parhaitenongelmasta selviaumlauml kun hoitaa sen itseenemmin kuin ettauml alat soitteleen jakeraumlaumln jotain remmiaumlrdquo (Roumlyhioumlnvesiosuuskunnan edustaja)

Vesiosuuskuntien toimintaan on iskostuneena vahva yhdessaumltekemisen kulttuuri mikauml konkretisoituu muun muassatalkootyoumlvoiman saatavuutena yksittaumlisiin ennalta sovittuihintyoumlprojekteihin

rdquoKun me vedettiin runkolinja ton jaumlrvenali niin kyllauml siellauml sitauml porukkaa oliainakin 20 henkee sitauml oli Ettauml kyllaumltollaseen hetkelliseen hommaan loumlytyyrdquo(Roumlyhioumln vesiosuuskunnan edustaja)

Vesiosuuskunnat ovat talkootyoumlhoumln perustuvalla toiminnalla saaneettuotettua jaumlsenilleen kohtuullisin kustannuksin riittaumlvaumln laadukkaanvesihuollon Toisaalta toiminnan talkooperustaisuuden on huomattuaiheuttavan myoumls lieveilmioumlitauml kuten korjausvelan syntyauml jaongelmia toimintavarmuuden yllaumlpitaumlmisessauml

Edellauml kuvattuihin seikkoihin pohjautuen voidaan havaita ettaumlvesiosuuskunnissa yhteistyouml ilmenee kahdella tasolla Osuuskunnanytimessauml toimii osuuskunnan hallituksen muodostama ydinryhmaumljonka toiminta perustuu jatkuvaan tiiviiseen yhteistyoumlhoumln Toisentason muodostavat reservissauml olevat aktiivihenkiloumlt joiden toimintamuistuttaa luovaa organismia se aktivoituu ajoittain verrattainlyhytaikaisesti vastaamaan yhteisoumlssauml koettuun tarpeeseen

Osuuskuntien toiminnanjatkuvuusYksi keskeisimpiauml huolia osuuskuntien tulevaisuuteen liittyen onaktiivisten toimijoiden ikaumlaumlntyminen joka tuottaa haasteitaerityisesti sen vuoksi ettauml samalla katoaa merkittaumlvauml osa sekauml

talkootyoumlstauml ettauml osaamisesta

rdquoKun vaikka nuorisolla olisikin intoamutta kun niillauml ei ole taitoa (hellip) Jasitten kun taumlmauml homma vaatii sellaistajoustoa Se on sellaista sovittelua jakeskustelua ja pitkaumlauml pinnaa vaatii jaihmistuntemusta Pitaumlauml osata luovia asiatEttauml kun kysymys ei ole vain tekniikastardquo(Roumlyhioumln vesiosuuskunnan edustaja)

Monessa Ikaalisten alueen vesiosuuskunnassa sukupolven vaihdoson laumlhivuosina ajankohtaista Taumlssauml laumlhestytaumlaumln niin sanottuabifurkaatiopistettauml eli sitauml kriittistauml vaihetta jossa on loumlydettaumlvaumlratkaisuja kylien vesihuollon jatkuvuuden turvaamiseksi Kunvastuunkantajia on yhauml vaikeampi loumlytaumlauml Ikaalisissa on nostettuesille yhtenauml ratkaisuvaihtoehtona osuuskuntien vaumllisen yhteistyoumlntiivistaumlminen

rdquoOllaan mietitty ettauml ruvetaan maksaanoikein palkkaa taikka jotain sillekylaumllaumliselle joka alkaisi tehdauml taumltaumlvesihuoltotyoumltauml kokopaumlivaumltoimisesti Jasiitauml tulisi sitten meidaumln kaikkienyhteinenrdquo (Riitialan seudun

vesiosuuskunnan edustaja)

Yhteistyouml keskusverkoston operaattorin eli Ikaalisten Vesi Oynkanssa tulee todennaumlkoumlisesti voimistumaan kun infrastruktuurinikaumlaumlntyessauml syntyy tarvetta erilaisille seuranta- valvonta- jahuoltopalveluille sekauml muille asiantuntijatehtaumlville Toisaaltainfrastruktuurin ikaumlaumlntymisen naumlhdaumlaumln vaikuttavan myoumlsosuuskuntien keskinaumlisen avunannon lisaumlaumlntymiseen joka palveleesamalla niiden riskienhallintaa

Kohti integroivaainfrastruktuuripolitiikkaaYhteiskuntakehityksen monet viimeaikaiset trendit haastavat kuntienluottamushenkiloumlt ja johtavat viranhaltijat pohtimaan uusialaumlhestymistapoja infrastruktuuripolitiikkaan Ne joutuvat arvioimaanmuun muassa sitauml millauml intensiteetillauml ja tavoilla vahvistaaomaehtoisesti toimivia paikallisia pienoisverkkoja ja -rakenteitajoiden toiminnan jatkuvuus ja laajentuminen mahdollistaakustannustehokkuuden lisaumlaumlmisen kuntien vastuulla olevientehtaumlvien hoitamisessa Samalla kunnat joutuvat toimimaan kahdenjaumlrjestelmaumln ndash julkisen hierarkian ja omaehtoisen yhteisoumln ndashjaumlnnitteisellauml rajapinnalla Sotaraudan (1996) kuvaaman pehmeaumlnstrategian mukaisesti julkisyhteisoumljen tulisi yhtauml aikaa saumlilyttaumlaumlriittaumlvauml kontrolli haluttujen kehitystavoitteiden saavuttamiseksimutta toisaalta antaa omatoimisuudelle sen verran elintilaa ettaumlalhaalta yloumlspaumlin suuntautuva kehitys olisi mahdollistaVesihuollossa tarvitaan yhtaumlaumlltauml integroivaa mutta samalla

mahdollistavaa strategiaa jossa otetaan huomioon erilaistenteknisten jaumlrjestelmien keskinaumlisriippuvuus ja sektorien vaumllistenrajapintojen hallinnan vaatimukset (Heino 2012)

Ikaalinen edustaa tapausta jossa kunnan suhde vesiosuuskuntiin onollut rakentava Muunkinlaisia kokemuksia Suomesta toki loumlytyyEsimerkiksi Jyvaumlskylaumln vesihuoltoa koskevassa julkisessakeskustelussa on noussut korostuneesti esiin haja-asutusalueidenvesiosuuskuntien riippuvuus Jyvaumlskylaumln Energia OystaumlVesiosuuskunnat ostivat aikanaan veden kaupungin yhtioumlltaumltukkuhinnalla ja saivat lisaumlksi muita palveluja Muutama vuosiJyvaumlskylaumln kaupungin Jyvaumlskylaumln maalaiskunnan ja Korpilahdenvuonna 2009 voimaantulleen kuntaliitoksen jaumllkeen JyvaumlskylaumlnEnergia Oy ilmoitti ettei se myoumlnnauml osuuskunnille enaumlaumltukkualennusta (Heinaumllauml 2012) Paumlivi Kvist (2012) Jyvaumlskylaumlnnaapurikunnasta Muuramesta on kirjoittanut asiasta blogissaannaumlin

rdquoVesiosuuskunnille (joiden on pakkoostaa palvelu Energialta) tehdaumlaumlnnaurettavia sopimuksia jotka rahastavatvesiosuuskuntia Sopimuksissa onepaumlreiluja kohtia jotka poistavatJyvaumlskylaumln Energialta monta sillekuuluvaa vastuuta siirtaumlen nevesiosuuskunnillerdquo

Taumlmauml kuvaa hyvin niitauml jaumlnnitteitauml joita kuntien rakennemuutos jayhtioumlittaumlminen voivat tuottaa hajautetun jaumlrjestelmaumln hallintaan Seantaa myoumls pohjaa olettamukselle ettauml kuntakoon merkittaumlvauml kasvuvoi samalla synnyttaumlauml liiketaloudellisesti painottunuttainfrastruktuuripolitiikkaa jonka ratkaisut tukevat pitkaumlllauml aikavaumllillaumlennemminkin yhdyskuntarakenteen tiivistaumlmistauml kuin haja-asutusalueiden omaehtoisesti jaumlrjestaumlmiauml kohtuuhintaisia palveluja

LopuksiKaumlaumlnteiset infrastruktuurit heijastavat yhdyskuntienperusrakenteiden monimutkaisuuden modulaarisuuden ja hallinnanhajautumisen lisaumlaumlntymistauml Pienet vesiosuuskunnat ovat osa taumltaumlkokonaisuutta Niiden perustuminen yhteisoumln asukkaidenaktiivisuuteen mahdollistaa kustannustehokkaaninfrastruktuuripalvelun tuottamisen tilanteessa jossa palvelua eivoida tuottaa kunnallisena palveluna edesitsekannattavuusperiaatteella kaupallisesta palvelutuotannostapuhumattakaan Jo naumlmauml laumlhtoumlkohdat tekevaumlt ymmaumlrrettaumlvaumlksi senettauml varsinkin pienet vesiosuuskunnat toimivat vain muutamanaktiivisen asukkaan toimeliaisuuden varassa Naumlihintoimintavarmuutta heikentaumlviin ongelmiin on kuitenkin haettu jaloumlydettykin ratkaisuja kuten esimerkiksi Ikaalisten tapauksessarakentamalla yhdysputkia sekauml vesiosuuskuntien kesken ettauml niidenja Ikaalisten Vesi Oyn vaumllille Kaiken kaikkiaan naumlyttaumlauml siltauml ettaumlvesihuollon realiteetit asettavat kunnat ja julkiset jaumlrjestelmaumltratkaisevaan asemaan siinauml miten omaehtoiset jaumlrjestelmaumlt syntyvaumltja millaiseksi hajautettu jaumlrjestelmauml muotoutuu

Julkisyhteisoumljen tavoitteena on jo laumlhtoumlkohtaisesti saada aikaan

sellaisia palveluntuotannon ratkaisuja jotka lisaumlaumlvaumltkustannustehokkuutta Yksikkoumlkokojen kasvattamisen jaskaalaetujen hyoumldyntaumlmisen sijaan kaumlaumlnteinen infrastruktuuri antaatoisenlaisen ratkaisuvaihtoehdon joka hyoumldyntaumlauml paikallisyhteisoumlissaumlpiilevaumlauml osaamista luottamusta paikallistuntemusta javapaaehtoistyoumltauml Naumlin myoumls kustannuksia ja vastuita voidaansaumllyttaumlauml niille jotka palvelusta kulloinkin hyoumltyvaumlt Taumlssauml mielessaumlkaumlaumlnteinen infrastruktuuri ilmentaumlauml omavastuisuutta korostavaaajattelua joka saattaa tulevaisuudessa tulla keskeiseksi periaatteeksijulkisten palvelujen jaumlrjestaumlmisessauml

Teoreettisen naumlkoumlkulman korostama itseorganisoituvuus eiluonnollisestikaan maumlaumlraumlauml lopputuloksen menestyksellisyyttauml Kaikkijaumlrjestelmaumlt eivaumlt ole sisaumlisesti dynaamisia eivaumltkauml kykenesovittautumaan toimintaympaumlristoumln vaatimuksiin Taumlllaisia uhkialeijuu myoumls monen pienen vesiosuuskunnan yllauml sillauml niidentoiminnan jatkuvuus saattaa olla uhattuna johtuen erityisestiikaumlaumlntyneiden aktiivien poisjaumlaumlnnistauml ja vaikeudesta loumlytaumlauml uusiavastuunkantajia Taumlssauml mielessauml yhteiskunnallisen kontekstinmuutokset heijastuvat suoraan myoumls yhteisoumljen toimintakykyynTaumlmauml naumlkoumlkohta nostaa esiin kaksi taumlrkeaumlauml asiaa Vesiosuuskuntiensisaumlisen dynamiikan osalta on vahvistettava sellaisia piirteitauml jotkaparantavat sovittautumista toimintaympaumlristoumln muutoksiin(esimerkiksi vesiosuuskuntien yhteistyouml resurssien kokoamiseksi javesihuollon ammattimaisuuden lisaumlaumlmiseksi) ja toisaalta kuntieninfrastruktuuripolitiikan aktivoimiseen niin ettauml se vahvistaavesiosuuskuntien sopeutumiskykyauml ja toiminnan jatkuvuutta

Kirjallisuus

Arauacutejo S amp Sutherland D (2010) Public-Private Partnerships

and Investment in Infrastructure OECD PublishingRetrieved from httpdxdoiorg1017875km7jf6q8f0t-en

Batty M (2008) Cities as Complex Systems ScalingInteraction Networks Dynamics and Urban MorphologiesLondon University College London

Briggs J amp Peat F D (2000) Seven Life Lessons of ChaosSpiritual Wisdom from the Science of Change (1st ed)New York Harper Perennial

Dressler F (2007) Self-Organization in Sensor and ActorNetworks Chichester John Wiley amp Sons

Edwards P N (2003) Infrastructure and Modernity ForceTime and Social Organization in the History ofSociotechnical Systems In T Misa P Brey amp A Freeberg(Eds) Modernity and Technology MA MIT Press

Egyedi T M Mehos D C amp Vree W G (2009) NewPerspectives on Inverse Infrastructures In Developing 21stCentury Infrastructure Networks (INFRA) IEEE Retrievedfrom httpwwwutwentenlmbstepsresearchcolloquia_and_seminarscolloquiabestanden2009ndash2010Final20EgyediMehosVree pdf

Egyedi T M amp Mehos D C (Eds) (2012) InverseInfrastructures Disrupting Networks from BelowCheltenham Edward Elgar

Egyedi T M amp van den Berg J (2012) Analyzing InverseInfrastructures using a Complex Adaptive SystemsPerspective In Third International Engineering SystemsSymposium CESUN (Vol 2012 pp 18ndash20 June 2012)

Retrieved fromhttpcesun2012tudelftnlimages669Egyedipdf

Egyedi T M Vrancken J L M amp Ubacht J (2007) Inverseinfrastructures Coordination in self-organizing systems InProceeding of 5th International Conference onStandardization and Innovation in Information Technology2007 Standardization and Innovation in InformationTechnology (SIIT)

Flyvbjerg B (2006) Five Misunderstandings About Case-StudyResearch Qualitative Inquiry 12(2) 219ndash245

Graham S amp Marvin S (2001) Splintering UrbanismNetworked Infrastructures Technological Mobilities andthe Urban Condition London Routledge

Hammami M Ruhashyankiko J-F amp Yehoue E B (2006)Determinants of Public-Private Partnerships inInfrastructure International Monetary Fund Retrievedfromhttpwwwimforgexternalpubsftwp2006wp0699pdf

Heino O (2012) Tuotanto- ja operointi-innovaatiot ndash casevesihuolto In P Malinen A-V Anttiroiko T Haahtela amp PSiitonen (Eds) Huomispaumlivaumln infrastruktuuri Naumlkoumlkulmiakuntien teknisen toimen uudistamiseen Helsinki SuomenKuntaliitto

Heinaumllauml O (2012 October 12) Vesiosuuskuntia kohdellaankaltoin Jyvaumlskylaumlssauml Keskisuomalainen Retrieved fromhttpwwwksmlfimielipidemielipidekirjoituksetvesiosuuskuntia-kohdellaan-kaltoin-jyvaskylassa1259860

Holland J H (1992) Adaptation in natural and artificialsystems an introductory analysis with applications tobiology control and artificial intelligence Mass MIT Press

Hughes T (1989) The Evolution of Large Scale TechnologicalSystems In W Bijker T Hughes amp T Pinch (Eds) TheSocial Construction of Technological Systems MA MITPress

Hukka J amp Katko T (1999) Yksityistaumlminen vesihuollossanro Retrieved fromhttpwwwkaksfinode99julkaisuid=85

Katko T (1991) Vesihuoltoyhtymien tulevaisuuden naumlkymaumltVesitalous 32(4) 24ndash29

Korpinen T (2012) Osuuskuntien Via DolorosaUusosuustoiminta 2ndash2012 Teemasivut Kehittyvauml vesihuolto2012 Retrieved January 20 2013 fromhttpwwwosuustoimintacoopotot2_12uot2a_12htm

Kvist P (2012 October 13) Vesiosuuskuntien haasteetRetrieved January 28 2013 from httppaivikvistblogspotfi201210vesiosuuskuntien-haasteethtml

Lehtonen T-K (2006) Kaupungin aineksiaYhdyskuntasuunnittelu 44(2) 6ndash23

Maula M (2004) Elaumlvauml organisaatio ja liiketoimintasysteemiKompleksisten systeemien kaksi tulkintaa In M Sotarautaamp K-J Kosonen (Eds) Yksilouml kulttuuri jainnovaatioympaumlristouml Avauksia aluekehityksendynamiikkaan Tampere Tampere University Press

Michiels S Janssens N Joosen W amp Verbaeten P (2005)Decentralized cooperative management a bottom upapproach In IADIS ACrsquo05 2005 IADIS InternationalConference on Applied Computing 2005 Retrieved fromhttpwwwiadisnetdlfinal_uploads200501L048pdf

Miraglia S (2010) Modularity and integratedness as non-dichotomous architectural properties of complex systems (p2010) Presented at the Summer Conference ImperialCollege London Business School June 16ndash18 2010

Nicolis G amp Prigogine I (1977) Self-Organization in Non-Equilibrium Systems From Dissipative Structures to Orderthrough Fluctuations New York John Wiley amp Sons

Ornetzeder M amp Rohracher H (2006) User-Led Innovationsand Participation Processes Lessons from SustainableEnergy Technologies Energy Policy 34(2) 138ndash150

Peltola T (2007) Empirian ja teorian vuoropuhelu In M LaineJ Bamberg amp P Jokinen (Eds) Tapaustutkimuksen taitoHelsinki Gaudeamus

Prigogine I (1980) From being to becoming Time andcomplexity in the physical sciences San FranciscoFreeman

Prigogine I amp Stengers I (1984) Order out of Chaos Manrsquosnew dialogue with nature New York Bantam Books

Pulselli R M Pulselli F M Ratti C amp Tiezzi E (2005)Dissipative Structures for Understanding Cities ResourceFlows and Mobility Patterns In A H Boussabaine J LewisR J Kirkham amp G E M Jared (Eds) Proceedings of the1st International Conference on Built EnvironmentComplexity September 2005 (pp 11ndash14) University ofLiverpool Becon Retrieved from httpsenseablemitedupaperspdf2005_Pulselli_Pulselli_Ratti_Tiezzi_BECONpdf

Rees W E (2012) Cities as Dissipative Structures GlobalChange and the Vulnerability of Urban Civilization

Ruiz-Mier F amp van Ginneken M (2006) Consumercooperatives an alternative institutional model for deliveryof urban water supply and sanitation services WaterSupply and Sanitation Sector Board of the InfrastructureNetwork World Bank Group

Ruostetsaari I (1998) Energiapolitiikka kaumlaumlnnekohdassaJaumlrjestoumlt ja yritykset vaikuttajina vapautuvillaenergiamarkkinoilla Tampere Tampereen yliopisto

Sotarauta M (1996) Kohti epaumlselvyyden hallintaa Pehmeaumlstrategia 2000-luvun alun suunnittelun laumlhtoumlkohtanaJyvaumlskylauml Finnpublishers

Streeter C L (1991) Redundancy in Social SystemsImplications for Warning and Evacuation PlanningInternational Journal of Mass Emergencies and Disasters9(2) 167ndash182

Staringhle P (2004) Itseuudistumisen dynamiikkaSysteemiajattelu kehitysprosessien ymmaumlrtaumlmisenperustana In M Sotarauta amp K-J Kosonen (Eds) Yksiloumlkulttuuri ja innovaatioympaumlristouml Avauksia aluekehityksendynamiikkaan Tampere Tampere University Press

Staringhle P amp Kuosa T (2009) Systeemien itseuudistuminen -uutta ymmaumlrrystauml kollektiivien kehittymseenAikuiskasvatus 29(2) 104ndash115

Takala A Arvonen V Katko T S Pietilauml P E amp AringkermanW (2011) The Evolving Role of Water Co-operatives inFinland International Journal of Co-Operative Management5(2) 11ndash19

Taleb N N (2012) Antifragile things that gain from disorderNew York Random House

Torrisi G (2009) Public infrastructure definition classificationand measurement issues MPRA Paper No Retrieved fromhttpmpraubuni-muenchende12990

Tuomi J amp Sarajaumlrvi A (2009) Laadullinen tutkimus jasisaumllloumlnanalyysi (5 uudistettu painos) Helsinki Tammi

Tyynelauml T amp Nurmi J (2010) Metsaumlnomistajien energiaosuuskuntien tulevaisuudennaumlkymaumlt MaaseudunUusi Aika 18(2) 22ndash31

Van den Berg J (2012) Inverse Infrastructures and theirEmergence at the Edge of Order and Chaos An AnalyticFramework In T M Egyedi amp D C Mehos (Eds) InverseInfrastructures Disrupting Networks from BelowCheltenham Edward Elgar

Van der Vleuten E (2004) Infrastructures and Societal ChangeA View from the Large Technical Systems Field TechnologyAnalysis amp Strategic Management 16(3) 395ndash414

Weijnen M Herden P amp Bouwmans I (2007) DesigningComplex Systems A Contradition in Terms In Proceedingof Delft Science and Design A Congress on InterdisciplinaryDesign Delft The Netherlands

Yin R K (2008) Case Study Research Design and Methods(Fourth Edition) London Sage

yloumlspaumlin palasista kohti kokonaisuuksia ja yksiloumlistauml tiimeihin jayhteisoumlihin (Dressler 2007 5 Edwards 2003 Miraglia 2010)

VesiosuuskuntaitseorganisoitumisenmuotonaTapauskohteena kaumlaumlnteisestauml infrastruktuurista esitetaumlaumlnseuraavassa Ikaalisten kaupungin alueen vesihuolto Ikaalistenkaupunki on noin 7300 asukkaan pieni kaupunki Pirkanmaalla noin50 kilometriauml Tampereelta luoteeseen Kaupungin vaumlestoumlntiheys onalle 10 askm2 Hajautunut yhdyskuntarakenne loma-asutuksenrunsaus sekauml kaupungin kahtia jakava vesistouml luovat vesihuollonjaumlrjestaumlmiselle haastavat olosuhteet

Ikaalisten keskustaajama on syntynyt Kyroumlsjaumlrven laumlnsirannalleNoin 5000 asukkaan keskustaajamaan on rakennettuvesihuoltoverkosto jonka toiminnasta vastaa kaupungin omistamaIkaalisten Vesi Oy Kaupungin haja-asutusalueiden vesihuolto onorganisoitu kylaumlyhteisoumljen perustamien 13 vesiosuuskunnan ja yhdenjaumltevesiosuuskunnan kautta Vedenjakelun kattavuus koko Ikaalistenkaupungin alueella on peraumlti 97 Kaupungin ensimmaumlisetvesiosuuskunnat on perustettu 1960-luvun alussa mutta voimakkainperustamisaalto osui 1980-luvulle ja 1990-luvun alkuun jolloinkunnat yleisemminkin pyrkivaumlt aktiivisesti edistaumlmaumlaumlnvesiosuuskuntien perustamista haja-asutusalueille eri puolilla maata(ks vesiosuuskunnista Takala et al 2011Hukka Katko 1999Katko 1991Ruiz-Miervan Ginneken 2006)

Huono vedenlaatuvesiosuuskunnanperustamisen pontimenaIkaalisten kaupungin alueella sijaitsevien vesiosuuskuntien syntyynkeskeisesti vaikuttanut tekijauml on ollut kylien huonolaatuinenkaivovesi Erityisesti veden korkea rautapitoisuus aiheuttimakuhaittoja ja teki muutoinkin vedenkaumlytoumlstauml epaumlmiellyttaumlvaumlauml Kunkaupunki ei ollut halukas laajentamaan vesihuoltoverkkoa kyliinkylissauml alkoi kyteauml ajatus siitauml ettauml niiden on itse otettava aktiivinenrooli vesihuollon tilan korjaamiseksi

Muutoksen aikaansaaminen edellytti ettauml kylaumllaumliset huomasivatolevansa yhteisen ongelman edessauml ja tulivat myoumls tietoisiksi siitaumlettauml omaehtoisella toiminnalla voitaisiin loumlytaumlauml ratkaisu havaittuunongelmaan Sekauml ongelman tunnistaminen ettauml yhteisen motivaationsynnyttaumlminen vaativat kaumlytaumlnnoumlssauml muutaman aktiivisen henkiloumlnvoimakkaan panoksen

rdquoMeillauml sattui asumaan yksi Otaniemenproffa Kartussa joka aina kritisoi sitaumlkaivovettauml mitauml Kartussa oli Siinauml olijotain aineita mitauml ei vedessauml saisi ollaHaumln oli sitauml tutkinut Ettauml se herkistisiinauml vaiheessa kaikki muut karttulaisetmukaan (hellip) Kyllauml olisi saattanut jaumlaumldauml

osuuskunta muuten syntymaumlttaumlrdquo (Kartunvesiosuuskunnan edustaja)

Kylien itseorganisoitumista tukevana tekijaumlnauml myoumls niidenkeskinaumlisen vuorovaikutuksen merkitys on ollut suuri Muuallatehdyt ratkaisut ja niistauml saadut rohkaisevat kokemukset valoivatyleisesti kylaumllaumlisiin uskoa siitauml ettauml taumlllaiset kylaumlyhteisoumlntoteuttamat hankkeet ovat toteuttamiskelpoisia Eraumls haastateltavapuhuu ilmioumlstauml positiivisena kylaumlkateutena

rdquoOlen ollut alusta asti mukana taumlssaumlkaupungin luottamushenkiloumlnauml kunjossain vaiheessa pidettiin palavereitaettauml millauml tavalla taumlhaumln kaupungintoimesta ruvetaan jaumlrjestaumlaumln (hellip) Jasiihen tuli sitten sellaista positiivistakylaumlkateutta ettauml jos kerran kaupunginavustuksella jaumlrjestetaumlaumln yhteenpaikkaan niin se pitaumlauml saada toiseenkinpaikkaan Sitten me tehtiin suunnitelmaettauml olikohan se yks tai kaks vuodessakoetettiin perustaardquo (Roumlyhioumlnvesiosuuskunnan edustaja)

Julkisen sektorin tuenkatalyyttinen vaikutusVesihuoltoinfrastruktuurin rakentaminen on melko kallista jotenyleensauml pelkkauml yhteisen haasteen tunnistaminen ei kylissauml vielaumljohda vesiosuuskunnan perustamiseen Taumlrkeinauml kehitysprosessejaedistaumlvinauml impulsseina toimivat julkishallinnon myoumlntaumlmaumltavustukset vesiosuuskuntahankkeisiin Esimerkiksi 1980-luvunlopussa valtiovallan myoumlntaumlmauml taloudellinen avustus oli merkittaumlvaumlmikauml edisti Ikaalisissakin vesiosuuskuntien perustamista

Toinen taumlrkeauml impulssi kylien vesiosuuskuntien perustamiselle onollut Ikaalisten kaupungin myoumlntaumlmauml taloudellinen tuki jaasiantuntija-apu Kaupunki on perinteisesti osallistunutvedenottamoiden paineenkorotusasemien ja runkolinjojenrakentamiskustannuksiin sekauml myoumlhemmissauml vaiheissa avustanutosuuskuntien vaumllisten yhdysputkien rakentamisessa Lisaumlksikaupunki on taannut osuuskuntien lainoja

rdquoVesiosuuskuntahankkeisiin onkaupungin puolesta aina suhtauduttuhyvin positiivisesti mikauml on varmaankinollut yksi keskeinen edellytys sille ettaumlniitauml nyt naumlin paljon on Ei olla mitaumlaumlnhanketta rinnastettu toiseen vaan se onaina tarkasteltu tapauskohtaisesti ettauml

kuinka paljon on kaupungin tarpeellistaavustaardquo (Ikaalisten kaupunginedustaja)

Kaupungin naumlkoumlkulmasta ajatus vesihuollon kattavuudenkasvamisesta osuuskuntalaumlhtoumlisesti on ollut hyvauml vaihtoehtoVesiosuuskuntien avulla saatiin aikaan joustavia jakustannustehokkaita ratkaisuja ja pystyttiin sitouttamaan asukkaitahankkeen toteuttamiseen

rdquoJa se ettauml miksi paumlaumldyttiin naumlin moneenvesiosuuskuntaan niin kaupunginvinkkelistauml katsottuna syynauml oli se ettaumlsieltauml saatiin paikallinen talkooapumukaan Esimerkiksi kaivulupiensuhteen mikauml on hyvin vaikea asia ainaverkkoa rakentaessa ettauml mistauml paumlaumlstaumlaumlnmenemaumlaumln Ja myoumls paikallistuntemus jakokemus Pystyttiin tekemaumlaumln paljonhelpommin ja edullisemmin ndash ei tarvinnutampua kalliotakaanrdquo (Roumlyhioumlnvesiosuuskunnan edustaja)

Kaumlytaumlnnoumlssauml vesiosuuskunnat perustetaan laumlhes aina

maallikkovoimin kohentamaan kunnan vajavaisesti toteuttamiaperuspalveluita Yhteistyouml kunnan hallinnon ja vesilaitoksen sekaumlvaltion alue- ja paikallishallintoviranomaisten kanssa on antanutratkaisevan sysaumlyksen hankkeiden kaumlynnistymiselle Taumlmauml yhteistyoumlauttaa kokoamaan tarpeellista tietaumlmystauml varsinkinrakentamisvaiheen organisointia rahoitusjaumlrjestelyjauml ja tarvittaviensopimusten laadintaa ajatellen (Korpinen 2012)

Osuuskuntientoiminnalliset haasteetPerustamisvaiheen jaumllkeen osuuskuntien paumlivittaumlinen operointi onmuutamien aktiivisten yksiloumliden ndash kaumlytaumlnnoumlssauml hallituksen jaumlsentenja erityisesti puheenjohtajan ndash varassa (Tyynelauml Nurmi 2010) Johtamisenrealiteetteja eraumls vesiosuuskunnan puheenjohtaja kuvaa seuraavasti

rdquoJos oot selvillauml asioista niin parhaitenongelmasta selviaumlauml kun hoitaa sen itseenemmin kuin ettauml alat soitteleen jakeraumlaumln jotain remmiaumlrdquo (Roumlyhioumlnvesiosuuskunnan edustaja)

Vesiosuuskuntien toimintaan on iskostuneena vahva yhdessaumltekemisen kulttuuri mikauml konkretisoituu muun muassatalkootyoumlvoiman saatavuutena yksittaumlisiin ennalta sovittuihintyoumlprojekteihin

rdquoKun me vedettiin runkolinja ton jaumlrvenali niin kyllauml siellauml sitauml porukkaa oliainakin 20 henkee sitauml oli Ettauml kyllaumltollaseen hetkelliseen hommaan loumlytyyrdquo(Roumlyhioumln vesiosuuskunnan edustaja)

Vesiosuuskunnat ovat talkootyoumlhoumln perustuvalla toiminnalla saaneettuotettua jaumlsenilleen kohtuullisin kustannuksin riittaumlvaumln laadukkaanvesihuollon Toisaalta toiminnan talkooperustaisuuden on huomattuaiheuttavan myoumls lieveilmioumlitauml kuten korjausvelan syntyauml jaongelmia toimintavarmuuden yllaumlpitaumlmisessauml

Edellauml kuvattuihin seikkoihin pohjautuen voidaan havaita ettaumlvesiosuuskunnissa yhteistyouml ilmenee kahdella tasolla Osuuskunnanytimessauml toimii osuuskunnan hallituksen muodostama ydinryhmaumljonka toiminta perustuu jatkuvaan tiiviiseen yhteistyoumlhoumln Toisentason muodostavat reservissauml olevat aktiivihenkiloumlt joiden toimintamuistuttaa luovaa organismia se aktivoituu ajoittain verrattainlyhytaikaisesti vastaamaan yhteisoumlssauml koettuun tarpeeseen

Osuuskuntien toiminnanjatkuvuusYksi keskeisimpiauml huolia osuuskuntien tulevaisuuteen liittyen onaktiivisten toimijoiden ikaumlaumlntyminen joka tuottaa haasteitaerityisesti sen vuoksi ettauml samalla katoaa merkittaumlvauml osa sekauml

talkootyoumlstauml ettauml osaamisesta

rdquoKun vaikka nuorisolla olisikin intoamutta kun niillauml ei ole taitoa (hellip) Jasitten kun taumlmauml homma vaatii sellaistajoustoa Se on sellaista sovittelua jakeskustelua ja pitkaumlauml pinnaa vaatii jaihmistuntemusta Pitaumlauml osata luovia asiatEttauml kun kysymys ei ole vain tekniikastardquo(Roumlyhioumln vesiosuuskunnan edustaja)

Monessa Ikaalisten alueen vesiosuuskunnassa sukupolven vaihdoson laumlhivuosina ajankohtaista Taumlssauml laumlhestytaumlaumln niin sanottuabifurkaatiopistettauml eli sitauml kriittistauml vaihetta jossa on loumlydettaumlvaumlratkaisuja kylien vesihuollon jatkuvuuden turvaamiseksi Kunvastuunkantajia on yhauml vaikeampi loumlytaumlauml Ikaalisissa on nostettuesille yhtenauml ratkaisuvaihtoehtona osuuskuntien vaumllisen yhteistyoumlntiivistaumlminen

rdquoOllaan mietitty ettauml ruvetaan maksaanoikein palkkaa taikka jotain sillekylaumllaumliselle joka alkaisi tehdauml taumltaumlvesihuoltotyoumltauml kokopaumlivaumltoimisesti Jasiitauml tulisi sitten meidaumln kaikkienyhteinenrdquo (Riitialan seudun

vesiosuuskunnan edustaja)

Yhteistyouml keskusverkoston operaattorin eli Ikaalisten Vesi Oynkanssa tulee todennaumlkoumlisesti voimistumaan kun infrastruktuurinikaumlaumlntyessauml syntyy tarvetta erilaisille seuranta- valvonta- jahuoltopalveluille sekauml muille asiantuntijatehtaumlville Toisaaltainfrastruktuurin ikaumlaumlntymisen naumlhdaumlaumln vaikuttavan myoumlsosuuskuntien keskinaumlisen avunannon lisaumlaumlntymiseen joka palveleesamalla niiden riskienhallintaa

Kohti integroivaainfrastruktuuripolitiikkaaYhteiskuntakehityksen monet viimeaikaiset trendit haastavat kuntienluottamushenkiloumlt ja johtavat viranhaltijat pohtimaan uusialaumlhestymistapoja infrastruktuuripolitiikkaan Ne joutuvat arvioimaanmuun muassa sitauml millauml intensiteetillauml ja tavoilla vahvistaaomaehtoisesti toimivia paikallisia pienoisverkkoja ja -rakenteitajoiden toiminnan jatkuvuus ja laajentuminen mahdollistaakustannustehokkuuden lisaumlaumlmisen kuntien vastuulla olevientehtaumlvien hoitamisessa Samalla kunnat joutuvat toimimaan kahdenjaumlrjestelmaumln ndash julkisen hierarkian ja omaehtoisen yhteisoumln ndashjaumlnnitteisellauml rajapinnalla Sotaraudan (1996) kuvaaman pehmeaumlnstrategian mukaisesti julkisyhteisoumljen tulisi yhtauml aikaa saumlilyttaumlaumlriittaumlvauml kontrolli haluttujen kehitystavoitteiden saavuttamiseksimutta toisaalta antaa omatoimisuudelle sen verran elintilaa ettaumlalhaalta yloumlspaumlin suuntautuva kehitys olisi mahdollistaVesihuollossa tarvitaan yhtaumlaumlltauml integroivaa mutta samalla

mahdollistavaa strategiaa jossa otetaan huomioon erilaistenteknisten jaumlrjestelmien keskinaumlisriippuvuus ja sektorien vaumllistenrajapintojen hallinnan vaatimukset (Heino 2012)

Ikaalinen edustaa tapausta jossa kunnan suhde vesiosuuskuntiin onollut rakentava Muunkinlaisia kokemuksia Suomesta toki loumlytyyEsimerkiksi Jyvaumlskylaumln vesihuoltoa koskevassa julkisessakeskustelussa on noussut korostuneesti esiin haja-asutusalueidenvesiosuuskuntien riippuvuus Jyvaumlskylaumln Energia OystaumlVesiosuuskunnat ostivat aikanaan veden kaupungin yhtioumlltaumltukkuhinnalla ja saivat lisaumlksi muita palveluja Muutama vuosiJyvaumlskylaumln kaupungin Jyvaumlskylaumln maalaiskunnan ja Korpilahdenvuonna 2009 voimaantulleen kuntaliitoksen jaumllkeen JyvaumlskylaumlnEnergia Oy ilmoitti ettei se myoumlnnauml osuuskunnille enaumlaumltukkualennusta (Heinaumllauml 2012) Paumlivi Kvist (2012) Jyvaumlskylaumlnnaapurikunnasta Muuramesta on kirjoittanut asiasta blogissaannaumlin

rdquoVesiosuuskunnille (joiden on pakkoostaa palvelu Energialta) tehdaumlaumlnnaurettavia sopimuksia jotka rahastavatvesiosuuskuntia Sopimuksissa onepaumlreiluja kohtia jotka poistavatJyvaumlskylaumln Energialta monta sillekuuluvaa vastuuta siirtaumlen nevesiosuuskunnillerdquo

Taumlmauml kuvaa hyvin niitauml jaumlnnitteitauml joita kuntien rakennemuutos jayhtioumlittaumlminen voivat tuottaa hajautetun jaumlrjestelmaumln hallintaan Seantaa myoumls pohjaa olettamukselle ettauml kuntakoon merkittaumlvauml kasvuvoi samalla synnyttaumlauml liiketaloudellisesti painottunuttainfrastruktuuripolitiikkaa jonka ratkaisut tukevat pitkaumlllauml aikavaumllillaumlennemminkin yhdyskuntarakenteen tiivistaumlmistauml kuin haja-asutusalueiden omaehtoisesti jaumlrjestaumlmiauml kohtuuhintaisia palveluja

LopuksiKaumlaumlnteiset infrastruktuurit heijastavat yhdyskuntienperusrakenteiden monimutkaisuuden modulaarisuuden ja hallinnanhajautumisen lisaumlaumlntymistauml Pienet vesiosuuskunnat ovat osa taumltaumlkokonaisuutta Niiden perustuminen yhteisoumln asukkaidenaktiivisuuteen mahdollistaa kustannustehokkaaninfrastruktuuripalvelun tuottamisen tilanteessa jossa palvelua eivoida tuottaa kunnallisena palveluna edesitsekannattavuusperiaatteella kaupallisesta palvelutuotannostapuhumattakaan Jo naumlmauml laumlhtoumlkohdat tekevaumlt ymmaumlrrettaumlvaumlksi senettauml varsinkin pienet vesiosuuskunnat toimivat vain muutamanaktiivisen asukkaan toimeliaisuuden varassa Naumlihintoimintavarmuutta heikentaumlviin ongelmiin on kuitenkin haettu jaloumlydettykin ratkaisuja kuten esimerkiksi Ikaalisten tapauksessarakentamalla yhdysputkia sekauml vesiosuuskuntien kesken ettauml niidenja Ikaalisten Vesi Oyn vaumllille Kaiken kaikkiaan naumlyttaumlauml siltauml ettaumlvesihuollon realiteetit asettavat kunnat ja julkiset jaumlrjestelmaumltratkaisevaan asemaan siinauml miten omaehtoiset jaumlrjestelmaumlt syntyvaumltja millaiseksi hajautettu jaumlrjestelmauml muotoutuu

Julkisyhteisoumljen tavoitteena on jo laumlhtoumlkohtaisesti saada aikaan

sellaisia palveluntuotannon ratkaisuja jotka lisaumlaumlvaumltkustannustehokkuutta Yksikkoumlkokojen kasvattamisen jaskaalaetujen hyoumldyntaumlmisen sijaan kaumlaumlnteinen infrastruktuuri antaatoisenlaisen ratkaisuvaihtoehdon joka hyoumldyntaumlauml paikallisyhteisoumlissaumlpiilevaumlauml osaamista luottamusta paikallistuntemusta javapaaehtoistyoumltauml Naumlin myoumls kustannuksia ja vastuita voidaansaumllyttaumlauml niille jotka palvelusta kulloinkin hyoumltyvaumlt Taumlssauml mielessaumlkaumlaumlnteinen infrastruktuuri ilmentaumlauml omavastuisuutta korostavaaajattelua joka saattaa tulevaisuudessa tulla keskeiseksi periaatteeksijulkisten palvelujen jaumlrjestaumlmisessauml

Teoreettisen naumlkoumlkulman korostama itseorganisoituvuus eiluonnollisestikaan maumlaumlraumlauml lopputuloksen menestyksellisyyttauml Kaikkijaumlrjestelmaumlt eivaumlt ole sisaumlisesti dynaamisia eivaumltkauml kykenesovittautumaan toimintaympaumlristoumln vaatimuksiin Taumlllaisia uhkialeijuu myoumls monen pienen vesiosuuskunnan yllauml sillauml niidentoiminnan jatkuvuus saattaa olla uhattuna johtuen erityisestiikaumlaumlntyneiden aktiivien poisjaumlaumlnnistauml ja vaikeudesta loumlytaumlauml uusiavastuunkantajia Taumlssauml mielessauml yhteiskunnallisen kontekstinmuutokset heijastuvat suoraan myoumls yhteisoumljen toimintakykyynTaumlmauml naumlkoumlkohta nostaa esiin kaksi taumlrkeaumlauml asiaa Vesiosuuskuntiensisaumlisen dynamiikan osalta on vahvistettava sellaisia piirteitauml jotkaparantavat sovittautumista toimintaympaumlristoumln muutoksiin(esimerkiksi vesiosuuskuntien yhteistyouml resurssien kokoamiseksi javesihuollon ammattimaisuuden lisaumlaumlmiseksi) ja toisaalta kuntieninfrastruktuuripolitiikan aktivoimiseen niin ettauml se vahvistaavesiosuuskuntien sopeutumiskykyauml ja toiminnan jatkuvuutta

Kirjallisuus

Arauacutejo S amp Sutherland D (2010) Public-Private Partnerships

and Investment in Infrastructure OECD PublishingRetrieved from httpdxdoiorg1017875km7jf6q8f0t-en

Batty M (2008) Cities as Complex Systems ScalingInteraction Networks Dynamics and Urban MorphologiesLondon University College London

Briggs J amp Peat F D (2000) Seven Life Lessons of ChaosSpiritual Wisdom from the Science of Change (1st ed)New York Harper Perennial

Dressler F (2007) Self-Organization in Sensor and ActorNetworks Chichester John Wiley amp Sons

Edwards P N (2003) Infrastructure and Modernity ForceTime and Social Organization in the History ofSociotechnical Systems In T Misa P Brey amp A Freeberg(Eds) Modernity and Technology MA MIT Press

Egyedi T M Mehos D C amp Vree W G (2009) NewPerspectives on Inverse Infrastructures In Developing 21stCentury Infrastructure Networks (INFRA) IEEE Retrievedfrom httpwwwutwentenlmbstepsresearchcolloquia_and_seminarscolloquiabestanden2009ndash2010Final20EgyediMehosVree pdf

Egyedi T M amp Mehos D C (Eds) (2012) InverseInfrastructures Disrupting Networks from BelowCheltenham Edward Elgar

Egyedi T M amp van den Berg J (2012) Analyzing InverseInfrastructures using a Complex Adaptive SystemsPerspective In Third International Engineering SystemsSymposium CESUN (Vol 2012 pp 18ndash20 June 2012)

Retrieved fromhttpcesun2012tudelftnlimages669Egyedipdf

Egyedi T M Vrancken J L M amp Ubacht J (2007) Inverseinfrastructures Coordination in self-organizing systems InProceeding of 5th International Conference onStandardization and Innovation in Information Technology2007 Standardization and Innovation in InformationTechnology (SIIT)

Flyvbjerg B (2006) Five Misunderstandings About Case-StudyResearch Qualitative Inquiry 12(2) 219ndash245

Graham S amp Marvin S (2001) Splintering UrbanismNetworked Infrastructures Technological Mobilities andthe Urban Condition London Routledge

Hammami M Ruhashyankiko J-F amp Yehoue E B (2006)Determinants of Public-Private Partnerships inInfrastructure International Monetary Fund Retrievedfromhttpwwwimforgexternalpubsftwp2006wp0699pdf

Heino O (2012) Tuotanto- ja operointi-innovaatiot ndash casevesihuolto In P Malinen A-V Anttiroiko T Haahtela amp PSiitonen (Eds) Huomispaumlivaumln infrastruktuuri Naumlkoumlkulmiakuntien teknisen toimen uudistamiseen Helsinki SuomenKuntaliitto

Heinaumllauml O (2012 October 12) Vesiosuuskuntia kohdellaankaltoin Jyvaumlskylaumlssauml Keskisuomalainen Retrieved fromhttpwwwksmlfimielipidemielipidekirjoituksetvesiosuuskuntia-kohdellaan-kaltoin-jyvaskylassa1259860

Holland J H (1992) Adaptation in natural and artificialsystems an introductory analysis with applications tobiology control and artificial intelligence Mass MIT Press

Hughes T (1989) The Evolution of Large Scale TechnologicalSystems In W Bijker T Hughes amp T Pinch (Eds) TheSocial Construction of Technological Systems MA MITPress

Hukka J amp Katko T (1999) Yksityistaumlminen vesihuollossanro Retrieved fromhttpwwwkaksfinode99julkaisuid=85

Katko T (1991) Vesihuoltoyhtymien tulevaisuuden naumlkymaumltVesitalous 32(4) 24ndash29

Korpinen T (2012) Osuuskuntien Via DolorosaUusosuustoiminta 2ndash2012 Teemasivut Kehittyvauml vesihuolto2012 Retrieved January 20 2013 fromhttpwwwosuustoimintacoopotot2_12uot2a_12htm

Kvist P (2012 October 13) Vesiosuuskuntien haasteetRetrieved January 28 2013 from httppaivikvistblogspotfi201210vesiosuuskuntien-haasteethtml

Lehtonen T-K (2006) Kaupungin aineksiaYhdyskuntasuunnittelu 44(2) 6ndash23

Maula M (2004) Elaumlvauml organisaatio ja liiketoimintasysteemiKompleksisten systeemien kaksi tulkintaa In M Sotarautaamp K-J Kosonen (Eds) Yksilouml kulttuuri jainnovaatioympaumlristouml Avauksia aluekehityksendynamiikkaan Tampere Tampere University Press

Michiels S Janssens N Joosen W amp Verbaeten P (2005)Decentralized cooperative management a bottom upapproach In IADIS ACrsquo05 2005 IADIS InternationalConference on Applied Computing 2005 Retrieved fromhttpwwwiadisnetdlfinal_uploads200501L048pdf

Miraglia S (2010) Modularity and integratedness as non-dichotomous architectural properties of complex systems (p2010) Presented at the Summer Conference ImperialCollege London Business School June 16ndash18 2010

Nicolis G amp Prigogine I (1977) Self-Organization in Non-Equilibrium Systems From Dissipative Structures to Orderthrough Fluctuations New York John Wiley amp Sons

Ornetzeder M amp Rohracher H (2006) User-Led Innovationsand Participation Processes Lessons from SustainableEnergy Technologies Energy Policy 34(2) 138ndash150

Peltola T (2007) Empirian ja teorian vuoropuhelu In M LaineJ Bamberg amp P Jokinen (Eds) Tapaustutkimuksen taitoHelsinki Gaudeamus

Prigogine I (1980) From being to becoming Time andcomplexity in the physical sciences San FranciscoFreeman

Prigogine I amp Stengers I (1984) Order out of Chaos Manrsquosnew dialogue with nature New York Bantam Books

Pulselli R M Pulselli F M Ratti C amp Tiezzi E (2005)Dissipative Structures for Understanding Cities ResourceFlows and Mobility Patterns In A H Boussabaine J LewisR J Kirkham amp G E M Jared (Eds) Proceedings of the1st International Conference on Built EnvironmentComplexity September 2005 (pp 11ndash14) University ofLiverpool Becon Retrieved from httpsenseablemitedupaperspdf2005_Pulselli_Pulselli_Ratti_Tiezzi_BECONpdf

Rees W E (2012) Cities as Dissipative Structures GlobalChange and the Vulnerability of Urban Civilization

Ruiz-Mier F amp van Ginneken M (2006) Consumercooperatives an alternative institutional model for deliveryof urban water supply and sanitation services WaterSupply and Sanitation Sector Board of the InfrastructureNetwork World Bank Group

Ruostetsaari I (1998) Energiapolitiikka kaumlaumlnnekohdassaJaumlrjestoumlt ja yritykset vaikuttajina vapautuvillaenergiamarkkinoilla Tampere Tampereen yliopisto

Sotarauta M (1996) Kohti epaumlselvyyden hallintaa Pehmeaumlstrategia 2000-luvun alun suunnittelun laumlhtoumlkohtanaJyvaumlskylauml Finnpublishers

Streeter C L (1991) Redundancy in Social SystemsImplications for Warning and Evacuation PlanningInternational Journal of Mass Emergencies and Disasters9(2) 167ndash182

Staringhle P (2004) Itseuudistumisen dynamiikkaSysteemiajattelu kehitysprosessien ymmaumlrtaumlmisenperustana In M Sotarauta amp K-J Kosonen (Eds) Yksiloumlkulttuuri ja innovaatioympaumlristouml Avauksia aluekehityksendynamiikkaan Tampere Tampere University Press

Staringhle P amp Kuosa T (2009) Systeemien itseuudistuminen -uutta ymmaumlrrystauml kollektiivien kehittymseenAikuiskasvatus 29(2) 104ndash115

Takala A Arvonen V Katko T S Pietilauml P E amp AringkermanW (2011) The Evolving Role of Water Co-operatives inFinland International Journal of Co-Operative Management5(2) 11ndash19

Taleb N N (2012) Antifragile things that gain from disorderNew York Random House

Torrisi G (2009) Public infrastructure definition classificationand measurement issues MPRA Paper No Retrieved fromhttpmpraubuni-muenchende12990

Tuomi J amp Sarajaumlrvi A (2009) Laadullinen tutkimus jasisaumllloumlnanalyysi (5 uudistettu painos) Helsinki Tammi

Tyynelauml T amp Nurmi J (2010) Metsaumlnomistajien energiaosuuskuntien tulevaisuudennaumlkymaumlt MaaseudunUusi Aika 18(2) 22ndash31

Van den Berg J (2012) Inverse Infrastructures and theirEmergence at the Edge of Order and Chaos An AnalyticFramework In T M Egyedi amp D C Mehos (Eds) InverseInfrastructures Disrupting Networks from BelowCheltenham Edward Elgar

Van der Vleuten E (2004) Infrastructures and Societal ChangeA View from the Large Technical Systems Field TechnologyAnalysis amp Strategic Management 16(3) 395ndash414

Weijnen M Herden P amp Bouwmans I (2007) DesigningComplex Systems A Contradition in Terms In Proceedingof Delft Science and Design A Congress on InterdisciplinaryDesign Delft The Netherlands

Yin R K (2008) Case Study Research Design and Methods(Fourth Edition) London Sage

Huono vedenlaatuvesiosuuskunnanperustamisen pontimenaIkaalisten kaupungin alueella sijaitsevien vesiosuuskuntien syntyynkeskeisesti vaikuttanut tekijauml on ollut kylien huonolaatuinenkaivovesi Erityisesti veden korkea rautapitoisuus aiheuttimakuhaittoja ja teki muutoinkin vedenkaumlytoumlstauml epaumlmiellyttaumlvaumlauml Kunkaupunki ei ollut halukas laajentamaan vesihuoltoverkkoa kyliinkylissauml alkoi kyteauml ajatus siitauml ettauml niiden on itse otettava aktiivinenrooli vesihuollon tilan korjaamiseksi

Muutoksen aikaansaaminen edellytti ettauml kylaumllaumliset huomasivatolevansa yhteisen ongelman edessauml ja tulivat myoumls tietoisiksi siitaumlettauml omaehtoisella toiminnalla voitaisiin loumlytaumlauml ratkaisu havaittuunongelmaan Sekauml ongelman tunnistaminen ettauml yhteisen motivaationsynnyttaumlminen vaativat kaumlytaumlnnoumlssauml muutaman aktiivisen henkiloumlnvoimakkaan panoksen

rdquoMeillauml sattui asumaan yksi Otaniemenproffa Kartussa joka aina kritisoi sitaumlkaivovettauml mitauml Kartussa oli Siinauml olijotain aineita mitauml ei vedessauml saisi ollaHaumln oli sitauml tutkinut Ettauml se herkistisiinauml vaiheessa kaikki muut karttulaisetmukaan (hellip) Kyllauml olisi saattanut jaumlaumldauml

osuuskunta muuten syntymaumlttaumlrdquo (Kartunvesiosuuskunnan edustaja)

Kylien itseorganisoitumista tukevana tekijaumlnauml myoumls niidenkeskinaumlisen vuorovaikutuksen merkitys on ollut suuri Muuallatehdyt ratkaisut ja niistauml saadut rohkaisevat kokemukset valoivatyleisesti kylaumllaumlisiin uskoa siitauml ettauml taumlllaiset kylaumlyhteisoumlntoteuttamat hankkeet ovat toteuttamiskelpoisia Eraumls haastateltavapuhuu ilmioumlstauml positiivisena kylaumlkateutena

rdquoOlen ollut alusta asti mukana taumlssaumlkaupungin luottamushenkiloumlnauml kunjossain vaiheessa pidettiin palavereitaettauml millauml tavalla taumlhaumln kaupungintoimesta ruvetaan jaumlrjestaumlaumln (hellip) Jasiihen tuli sitten sellaista positiivistakylaumlkateutta ettauml jos kerran kaupunginavustuksella jaumlrjestetaumlaumln yhteenpaikkaan niin se pitaumlauml saada toiseenkinpaikkaan Sitten me tehtiin suunnitelmaettauml olikohan se yks tai kaks vuodessakoetettiin perustaardquo (Roumlyhioumlnvesiosuuskunnan edustaja)

Julkisen sektorin tuenkatalyyttinen vaikutusVesihuoltoinfrastruktuurin rakentaminen on melko kallista jotenyleensauml pelkkauml yhteisen haasteen tunnistaminen ei kylissauml vielaumljohda vesiosuuskunnan perustamiseen Taumlrkeinauml kehitysprosessejaedistaumlvinauml impulsseina toimivat julkishallinnon myoumlntaumlmaumltavustukset vesiosuuskuntahankkeisiin Esimerkiksi 1980-luvunlopussa valtiovallan myoumlntaumlmauml taloudellinen avustus oli merkittaumlvaumlmikauml edisti Ikaalisissakin vesiosuuskuntien perustamista

Toinen taumlrkeauml impulssi kylien vesiosuuskuntien perustamiselle onollut Ikaalisten kaupungin myoumlntaumlmauml taloudellinen tuki jaasiantuntija-apu Kaupunki on perinteisesti osallistunutvedenottamoiden paineenkorotusasemien ja runkolinjojenrakentamiskustannuksiin sekauml myoumlhemmissauml vaiheissa avustanutosuuskuntien vaumllisten yhdysputkien rakentamisessa Lisaumlksikaupunki on taannut osuuskuntien lainoja

rdquoVesiosuuskuntahankkeisiin onkaupungin puolesta aina suhtauduttuhyvin positiivisesti mikauml on varmaankinollut yksi keskeinen edellytys sille ettaumlniitauml nyt naumlin paljon on Ei olla mitaumlaumlnhanketta rinnastettu toiseen vaan se onaina tarkasteltu tapauskohtaisesti ettauml

kuinka paljon on kaupungin tarpeellistaavustaardquo (Ikaalisten kaupunginedustaja)

Kaupungin naumlkoumlkulmasta ajatus vesihuollon kattavuudenkasvamisesta osuuskuntalaumlhtoumlisesti on ollut hyvauml vaihtoehtoVesiosuuskuntien avulla saatiin aikaan joustavia jakustannustehokkaita ratkaisuja ja pystyttiin sitouttamaan asukkaitahankkeen toteuttamiseen

rdquoJa se ettauml miksi paumlaumldyttiin naumlin moneenvesiosuuskuntaan niin kaupunginvinkkelistauml katsottuna syynauml oli se ettaumlsieltauml saatiin paikallinen talkooapumukaan Esimerkiksi kaivulupiensuhteen mikauml on hyvin vaikea asia ainaverkkoa rakentaessa ettauml mistauml paumlaumlstaumlaumlnmenemaumlaumln Ja myoumls paikallistuntemus jakokemus Pystyttiin tekemaumlaumln paljonhelpommin ja edullisemmin ndash ei tarvinnutampua kalliotakaanrdquo (Roumlyhioumlnvesiosuuskunnan edustaja)

Kaumlytaumlnnoumlssauml vesiosuuskunnat perustetaan laumlhes aina

maallikkovoimin kohentamaan kunnan vajavaisesti toteuttamiaperuspalveluita Yhteistyouml kunnan hallinnon ja vesilaitoksen sekaumlvaltion alue- ja paikallishallintoviranomaisten kanssa on antanutratkaisevan sysaumlyksen hankkeiden kaumlynnistymiselle Taumlmauml yhteistyoumlauttaa kokoamaan tarpeellista tietaumlmystauml varsinkinrakentamisvaiheen organisointia rahoitusjaumlrjestelyjauml ja tarvittaviensopimusten laadintaa ajatellen (Korpinen 2012)

Osuuskuntientoiminnalliset haasteetPerustamisvaiheen jaumllkeen osuuskuntien paumlivittaumlinen operointi onmuutamien aktiivisten yksiloumliden ndash kaumlytaumlnnoumlssauml hallituksen jaumlsentenja erityisesti puheenjohtajan ndash varassa (Tyynelauml Nurmi 2010) Johtamisenrealiteetteja eraumls vesiosuuskunnan puheenjohtaja kuvaa seuraavasti

rdquoJos oot selvillauml asioista niin parhaitenongelmasta selviaumlauml kun hoitaa sen itseenemmin kuin ettauml alat soitteleen jakeraumlaumln jotain remmiaumlrdquo (Roumlyhioumlnvesiosuuskunnan edustaja)

Vesiosuuskuntien toimintaan on iskostuneena vahva yhdessaumltekemisen kulttuuri mikauml konkretisoituu muun muassatalkootyoumlvoiman saatavuutena yksittaumlisiin ennalta sovittuihintyoumlprojekteihin

rdquoKun me vedettiin runkolinja ton jaumlrvenali niin kyllauml siellauml sitauml porukkaa oliainakin 20 henkee sitauml oli Ettauml kyllaumltollaseen hetkelliseen hommaan loumlytyyrdquo(Roumlyhioumln vesiosuuskunnan edustaja)

Vesiosuuskunnat ovat talkootyoumlhoumln perustuvalla toiminnalla saaneettuotettua jaumlsenilleen kohtuullisin kustannuksin riittaumlvaumln laadukkaanvesihuollon Toisaalta toiminnan talkooperustaisuuden on huomattuaiheuttavan myoumls lieveilmioumlitauml kuten korjausvelan syntyauml jaongelmia toimintavarmuuden yllaumlpitaumlmisessauml

Edellauml kuvattuihin seikkoihin pohjautuen voidaan havaita ettaumlvesiosuuskunnissa yhteistyouml ilmenee kahdella tasolla Osuuskunnanytimessauml toimii osuuskunnan hallituksen muodostama ydinryhmaumljonka toiminta perustuu jatkuvaan tiiviiseen yhteistyoumlhoumln Toisentason muodostavat reservissauml olevat aktiivihenkiloumlt joiden toimintamuistuttaa luovaa organismia se aktivoituu ajoittain verrattainlyhytaikaisesti vastaamaan yhteisoumlssauml koettuun tarpeeseen

Osuuskuntien toiminnanjatkuvuusYksi keskeisimpiauml huolia osuuskuntien tulevaisuuteen liittyen onaktiivisten toimijoiden ikaumlaumlntyminen joka tuottaa haasteitaerityisesti sen vuoksi ettauml samalla katoaa merkittaumlvauml osa sekauml

talkootyoumlstauml ettauml osaamisesta

rdquoKun vaikka nuorisolla olisikin intoamutta kun niillauml ei ole taitoa (hellip) Jasitten kun taumlmauml homma vaatii sellaistajoustoa Se on sellaista sovittelua jakeskustelua ja pitkaumlauml pinnaa vaatii jaihmistuntemusta Pitaumlauml osata luovia asiatEttauml kun kysymys ei ole vain tekniikastardquo(Roumlyhioumln vesiosuuskunnan edustaja)

Monessa Ikaalisten alueen vesiosuuskunnassa sukupolven vaihdoson laumlhivuosina ajankohtaista Taumlssauml laumlhestytaumlaumln niin sanottuabifurkaatiopistettauml eli sitauml kriittistauml vaihetta jossa on loumlydettaumlvaumlratkaisuja kylien vesihuollon jatkuvuuden turvaamiseksi Kunvastuunkantajia on yhauml vaikeampi loumlytaumlauml Ikaalisissa on nostettuesille yhtenauml ratkaisuvaihtoehtona osuuskuntien vaumllisen yhteistyoumlntiivistaumlminen

rdquoOllaan mietitty ettauml ruvetaan maksaanoikein palkkaa taikka jotain sillekylaumllaumliselle joka alkaisi tehdauml taumltaumlvesihuoltotyoumltauml kokopaumlivaumltoimisesti Jasiitauml tulisi sitten meidaumln kaikkienyhteinenrdquo (Riitialan seudun

vesiosuuskunnan edustaja)

Yhteistyouml keskusverkoston operaattorin eli Ikaalisten Vesi Oynkanssa tulee todennaumlkoumlisesti voimistumaan kun infrastruktuurinikaumlaumlntyessauml syntyy tarvetta erilaisille seuranta- valvonta- jahuoltopalveluille sekauml muille asiantuntijatehtaumlville Toisaaltainfrastruktuurin ikaumlaumlntymisen naumlhdaumlaumln vaikuttavan myoumlsosuuskuntien keskinaumlisen avunannon lisaumlaumlntymiseen joka palveleesamalla niiden riskienhallintaa

Kohti integroivaainfrastruktuuripolitiikkaaYhteiskuntakehityksen monet viimeaikaiset trendit haastavat kuntienluottamushenkiloumlt ja johtavat viranhaltijat pohtimaan uusialaumlhestymistapoja infrastruktuuripolitiikkaan Ne joutuvat arvioimaanmuun muassa sitauml millauml intensiteetillauml ja tavoilla vahvistaaomaehtoisesti toimivia paikallisia pienoisverkkoja ja -rakenteitajoiden toiminnan jatkuvuus ja laajentuminen mahdollistaakustannustehokkuuden lisaumlaumlmisen kuntien vastuulla olevientehtaumlvien hoitamisessa Samalla kunnat joutuvat toimimaan kahdenjaumlrjestelmaumln ndash julkisen hierarkian ja omaehtoisen yhteisoumln ndashjaumlnnitteisellauml rajapinnalla Sotaraudan (1996) kuvaaman pehmeaumlnstrategian mukaisesti julkisyhteisoumljen tulisi yhtauml aikaa saumlilyttaumlaumlriittaumlvauml kontrolli haluttujen kehitystavoitteiden saavuttamiseksimutta toisaalta antaa omatoimisuudelle sen verran elintilaa ettaumlalhaalta yloumlspaumlin suuntautuva kehitys olisi mahdollistaVesihuollossa tarvitaan yhtaumlaumlltauml integroivaa mutta samalla

mahdollistavaa strategiaa jossa otetaan huomioon erilaistenteknisten jaumlrjestelmien keskinaumlisriippuvuus ja sektorien vaumllistenrajapintojen hallinnan vaatimukset (Heino 2012)

Ikaalinen edustaa tapausta jossa kunnan suhde vesiosuuskuntiin onollut rakentava Muunkinlaisia kokemuksia Suomesta toki loumlytyyEsimerkiksi Jyvaumlskylaumln vesihuoltoa koskevassa julkisessakeskustelussa on noussut korostuneesti esiin haja-asutusalueidenvesiosuuskuntien riippuvuus Jyvaumlskylaumln Energia OystaumlVesiosuuskunnat ostivat aikanaan veden kaupungin yhtioumlltaumltukkuhinnalla ja saivat lisaumlksi muita palveluja Muutama vuosiJyvaumlskylaumln kaupungin Jyvaumlskylaumln maalaiskunnan ja Korpilahdenvuonna 2009 voimaantulleen kuntaliitoksen jaumllkeen JyvaumlskylaumlnEnergia Oy ilmoitti ettei se myoumlnnauml osuuskunnille enaumlaumltukkualennusta (Heinaumllauml 2012) Paumlivi Kvist (2012) Jyvaumlskylaumlnnaapurikunnasta Muuramesta on kirjoittanut asiasta blogissaannaumlin

rdquoVesiosuuskunnille (joiden on pakkoostaa palvelu Energialta) tehdaumlaumlnnaurettavia sopimuksia jotka rahastavatvesiosuuskuntia Sopimuksissa onepaumlreiluja kohtia jotka poistavatJyvaumlskylaumln Energialta monta sillekuuluvaa vastuuta siirtaumlen nevesiosuuskunnillerdquo

Taumlmauml kuvaa hyvin niitauml jaumlnnitteitauml joita kuntien rakennemuutos jayhtioumlittaumlminen voivat tuottaa hajautetun jaumlrjestelmaumln hallintaan Seantaa myoumls pohjaa olettamukselle ettauml kuntakoon merkittaumlvauml kasvuvoi samalla synnyttaumlauml liiketaloudellisesti painottunuttainfrastruktuuripolitiikkaa jonka ratkaisut tukevat pitkaumlllauml aikavaumllillaumlennemminkin yhdyskuntarakenteen tiivistaumlmistauml kuin haja-asutusalueiden omaehtoisesti jaumlrjestaumlmiauml kohtuuhintaisia palveluja

LopuksiKaumlaumlnteiset infrastruktuurit heijastavat yhdyskuntienperusrakenteiden monimutkaisuuden modulaarisuuden ja hallinnanhajautumisen lisaumlaumlntymistauml Pienet vesiosuuskunnat ovat osa taumltaumlkokonaisuutta Niiden perustuminen yhteisoumln asukkaidenaktiivisuuteen mahdollistaa kustannustehokkaaninfrastruktuuripalvelun tuottamisen tilanteessa jossa palvelua eivoida tuottaa kunnallisena palveluna edesitsekannattavuusperiaatteella kaupallisesta palvelutuotannostapuhumattakaan Jo naumlmauml laumlhtoumlkohdat tekevaumlt ymmaumlrrettaumlvaumlksi senettauml varsinkin pienet vesiosuuskunnat toimivat vain muutamanaktiivisen asukkaan toimeliaisuuden varassa Naumlihintoimintavarmuutta heikentaumlviin ongelmiin on kuitenkin haettu jaloumlydettykin ratkaisuja kuten esimerkiksi Ikaalisten tapauksessarakentamalla yhdysputkia sekauml vesiosuuskuntien kesken ettauml niidenja Ikaalisten Vesi Oyn vaumllille Kaiken kaikkiaan naumlyttaumlauml siltauml ettaumlvesihuollon realiteetit asettavat kunnat ja julkiset jaumlrjestelmaumltratkaisevaan asemaan siinauml miten omaehtoiset jaumlrjestelmaumlt syntyvaumltja millaiseksi hajautettu jaumlrjestelmauml muotoutuu

Julkisyhteisoumljen tavoitteena on jo laumlhtoumlkohtaisesti saada aikaan

sellaisia palveluntuotannon ratkaisuja jotka lisaumlaumlvaumltkustannustehokkuutta Yksikkoumlkokojen kasvattamisen jaskaalaetujen hyoumldyntaumlmisen sijaan kaumlaumlnteinen infrastruktuuri antaatoisenlaisen ratkaisuvaihtoehdon joka hyoumldyntaumlauml paikallisyhteisoumlissaumlpiilevaumlauml osaamista luottamusta paikallistuntemusta javapaaehtoistyoumltauml Naumlin myoumls kustannuksia ja vastuita voidaansaumllyttaumlauml niille jotka palvelusta kulloinkin hyoumltyvaumlt Taumlssauml mielessaumlkaumlaumlnteinen infrastruktuuri ilmentaumlauml omavastuisuutta korostavaaajattelua joka saattaa tulevaisuudessa tulla keskeiseksi periaatteeksijulkisten palvelujen jaumlrjestaumlmisessauml

Teoreettisen naumlkoumlkulman korostama itseorganisoituvuus eiluonnollisestikaan maumlaumlraumlauml lopputuloksen menestyksellisyyttauml Kaikkijaumlrjestelmaumlt eivaumlt ole sisaumlisesti dynaamisia eivaumltkauml kykenesovittautumaan toimintaympaumlristoumln vaatimuksiin Taumlllaisia uhkialeijuu myoumls monen pienen vesiosuuskunnan yllauml sillauml niidentoiminnan jatkuvuus saattaa olla uhattuna johtuen erityisestiikaumlaumlntyneiden aktiivien poisjaumlaumlnnistauml ja vaikeudesta loumlytaumlauml uusiavastuunkantajia Taumlssauml mielessauml yhteiskunnallisen kontekstinmuutokset heijastuvat suoraan myoumls yhteisoumljen toimintakykyynTaumlmauml naumlkoumlkohta nostaa esiin kaksi taumlrkeaumlauml asiaa Vesiosuuskuntiensisaumlisen dynamiikan osalta on vahvistettava sellaisia piirteitauml jotkaparantavat sovittautumista toimintaympaumlristoumln muutoksiin(esimerkiksi vesiosuuskuntien yhteistyouml resurssien kokoamiseksi javesihuollon ammattimaisuuden lisaumlaumlmiseksi) ja toisaalta kuntieninfrastruktuuripolitiikan aktivoimiseen niin ettauml se vahvistaavesiosuuskuntien sopeutumiskykyauml ja toiminnan jatkuvuutta

Kirjallisuus

Arauacutejo S amp Sutherland D (2010) Public-Private Partnerships

and Investment in Infrastructure OECD PublishingRetrieved from httpdxdoiorg1017875km7jf6q8f0t-en

Batty M (2008) Cities as Complex Systems ScalingInteraction Networks Dynamics and Urban MorphologiesLondon University College London

Briggs J amp Peat F D (2000) Seven Life Lessons of ChaosSpiritual Wisdom from the Science of Change (1st ed)New York Harper Perennial

Dressler F (2007) Self-Organization in Sensor and ActorNetworks Chichester John Wiley amp Sons

Edwards P N (2003) Infrastructure and Modernity ForceTime and Social Organization in the History ofSociotechnical Systems In T Misa P Brey amp A Freeberg(Eds) Modernity and Technology MA MIT Press

Egyedi T M Mehos D C amp Vree W G (2009) NewPerspectives on Inverse Infrastructures In Developing 21stCentury Infrastructure Networks (INFRA) IEEE Retrievedfrom httpwwwutwentenlmbstepsresearchcolloquia_and_seminarscolloquiabestanden2009ndash2010Final20EgyediMehosVree pdf

Egyedi T M amp Mehos D C (Eds) (2012) InverseInfrastructures Disrupting Networks from BelowCheltenham Edward Elgar

Egyedi T M amp van den Berg J (2012) Analyzing InverseInfrastructures using a Complex Adaptive SystemsPerspective In Third International Engineering SystemsSymposium CESUN (Vol 2012 pp 18ndash20 June 2012)

Retrieved fromhttpcesun2012tudelftnlimages669Egyedipdf

Egyedi T M Vrancken J L M amp Ubacht J (2007) Inverseinfrastructures Coordination in self-organizing systems InProceeding of 5th International Conference onStandardization and Innovation in Information Technology2007 Standardization and Innovation in InformationTechnology (SIIT)

Flyvbjerg B (2006) Five Misunderstandings About Case-StudyResearch Qualitative Inquiry 12(2) 219ndash245

Graham S amp Marvin S (2001) Splintering UrbanismNetworked Infrastructures Technological Mobilities andthe Urban Condition London Routledge

Hammami M Ruhashyankiko J-F amp Yehoue E B (2006)Determinants of Public-Private Partnerships inInfrastructure International Monetary Fund Retrievedfromhttpwwwimforgexternalpubsftwp2006wp0699pdf

Heino O (2012) Tuotanto- ja operointi-innovaatiot ndash casevesihuolto In P Malinen A-V Anttiroiko T Haahtela amp PSiitonen (Eds) Huomispaumlivaumln infrastruktuuri Naumlkoumlkulmiakuntien teknisen toimen uudistamiseen Helsinki SuomenKuntaliitto

Heinaumllauml O (2012 October 12) Vesiosuuskuntia kohdellaankaltoin Jyvaumlskylaumlssauml Keskisuomalainen Retrieved fromhttpwwwksmlfimielipidemielipidekirjoituksetvesiosuuskuntia-kohdellaan-kaltoin-jyvaskylassa1259860

Holland J H (1992) Adaptation in natural and artificialsystems an introductory analysis with applications tobiology control and artificial intelligence Mass MIT Press

Hughes T (1989) The Evolution of Large Scale TechnologicalSystems In W Bijker T Hughes amp T Pinch (Eds) TheSocial Construction of Technological Systems MA MITPress

Hukka J amp Katko T (1999) Yksityistaumlminen vesihuollossanro Retrieved fromhttpwwwkaksfinode99julkaisuid=85

Katko T (1991) Vesihuoltoyhtymien tulevaisuuden naumlkymaumltVesitalous 32(4) 24ndash29

Korpinen T (2012) Osuuskuntien Via DolorosaUusosuustoiminta 2ndash2012 Teemasivut Kehittyvauml vesihuolto2012 Retrieved January 20 2013 fromhttpwwwosuustoimintacoopotot2_12uot2a_12htm

Kvist P (2012 October 13) Vesiosuuskuntien haasteetRetrieved January 28 2013 from httppaivikvistblogspotfi201210vesiosuuskuntien-haasteethtml

Lehtonen T-K (2006) Kaupungin aineksiaYhdyskuntasuunnittelu 44(2) 6ndash23

Maula M (2004) Elaumlvauml organisaatio ja liiketoimintasysteemiKompleksisten systeemien kaksi tulkintaa In M Sotarautaamp K-J Kosonen (Eds) Yksilouml kulttuuri jainnovaatioympaumlristouml Avauksia aluekehityksendynamiikkaan Tampere Tampere University Press

Michiels S Janssens N Joosen W amp Verbaeten P (2005)Decentralized cooperative management a bottom upapproach In IADIS ACrsquo05 2005 IADIS InternationalConference on Applied Computing 2005 Retrieved fromhttpwwwiadisnetdlfinal_uploads200501L048pdf

Miraglia S (2010) Modularity and integratedness as non-dichotomous architectural properties of complex systems (p2010) Presented at the Summer Conference ImperialCollege London Business School June 16ndash18 2010

Nicolis G amp Prigogine I (1977) Self-Organization in Non-Equilibrium Systems From Dissipative Structures to Orderthrough Fluctuations New York John Wiley amp Sons

Ornetzeder M amp Rohracher H (2006) User-Led Innovationsand Participation Processes Lessons from SustainableEnergy Technologies Energy Policy 34(2) 138ndash150

Peltola T (2007) Empirian ja teorian vuoropuhelu In M LaineJ Bamberg amp P Jokinen (Eds) Tapaustutkimuksen taitoHelsinki Gaudeamus

Prigogine I (1980) From being to becoming Time andcomplexity in the physical sciences San FranciscoFreeman

Prigogine I amp Stengers I (1984) Order out of Chaos Manrsquosnew dialogue with nature New York Bantam Books

Pulselli R M Pulselli F M Ratti C amp Tiezzi E (2005)Dissipative Structures for Understanding Cities ResourceFlows and Mobility Patterns In A H Boussabaine J LewisR J Kirkham amp G E M Jared (Eds) Proceedings of the1st International Conference on Built EnvironmentComplexity September 2005 (pp 11ndash14) University ofLiverpool Becon Retrieved from httpsenseablemitedupaperspdf2005_Pulselli_Pulselli_Ratti_Tiezzi_BECONpdf

Rees W E (2012) Cities as Dissipative Structures GlobalChange and the Vulnerability of Urban Civilization

Ruiz-Mier F amp van Ginneken M (2006) Consumercooperatives an alternative institutional model for deliveryof urban water supply and sanitation services WaterSupply and Sanitation Sector Board of the InfrastructureNetwork World Bank Group

Ruostetsaari I (1998) Energiapolitiikka kaumlaumlnnekohdassaJaumlrjestoumlt ja yritykset vaikuttajina vapautuvillaenergiamarkkinoilla Tampere Tampereen yliopisto

Sotarauta M (1996) Kohti epaumlselvyyden hallintaa Pehmeaumlstrategia 2000-luvun alun suunnittelun laumlhtoumlkohtanaJyvaumlskylauml Finnpublishers

Streeter C L (1991) Redundancy in Social SystemsImplications for Warning and Evacuation PlanningInternational Journal of Mass Emergencies and Disasters9(2) 167ndash182

Staringhle P (2004) Itseuudistumisen dynamiikkaSysteemiajattelu kehitysprosessien ymmaumlrtaumlmisenperustana In M Sotarauta amp K-J Kosonen (Eds) Yksiloumlkulttuuri ja innovaatioympaumlristouml Avauksia aluekehityksendynamiikkaan Tampere Tampere University Press

Staringhle P amp Kuosa T (2009) Systeemien itseuudistuminen -uutta ymmaumlrrystauml kollektiivien kehittymseenAikuiskasvatus 29(2) 104ndash115

Takala A Arvonen V Katko T S Pietilauml P E amp AringkermanW (2011) The Evolving Role of Water Co-operatives inFinland International Journal of Co-Operative Management5(2) 11ndash19

Taleb N N (2012) Antifragile things that gain from disorderNew York Random House

Torrisi G (2009) Public infrastructure definition classificationand measurement issues MPRA Paper No Retrieved fromhttpmpraubuni-muenchende12990

Tuomi J amp Sarajaumlrvi A (2009) Laadullinen tutkimus jasisaumllloumlnanalyysi (5 uudistettu painos) Helsinki Tammi

Tyynelauml T amp Nurmi J (2010) Metsaumlnomistajien energiaosuuskuntien tulevaisuudennaumlkymaumlt MaaseudunUusi Aika 18(2) 22ndash31

Van den Berg J (2012) Inverse Infrastructures and theirEmergence at the Edge of Order and Chaos An AnalyticFramework In T M Egyedi amp D C Mehos (Eds) InverseInfrastructures Disrupting Networks from BelowCheltenham Edward Elgar

Van der Vleuten E (2004) Infrastructures and Societal ChangeA View from the Large Technical Systems Field TechnologyAnalysis amp Strategic Management 16(3) 395ndash414

Weijnen M Herden P amp Bouwmans I (2007) DesigningComplex Systems A Contradition in Terms In Proceedingof Delft Science and Design A Congress on InterdisciplinaryDesign Delft The Netherlands

Yin R K (2008) Case Study Research Design and Methods(Fourth Edition) London Sage

osuuskunta muuten syntymaumlttaumlrdquo (Kartunvesiosuuskunnan edustaja)

Kylien itseorganisoitumista tukevana tekijaumlnauml myoumls niidenkeskinaumlisen vuorovaikutuksen merkitys on ollut suuri Muuallatehdyt ratkaisut ja niistauml saadut rohkaisevat kokemukset valoivatyleisesti kylaumllaumlisiin uskoa siitauml ettauml taumlllaiset kylaumlyhteisoumlntoteuttamat hankkeet ovat toteuttamiskelpoisia Eraumls haastateltavapuhuu ilmioumlstauml positiivisena kylaumlkateutena

rdquoOlen ollut alusta asti mukana taumlssaumlkaupungin luottamushenkiloumlnauml kunjossain vaiheessa pidettiin palavereitaettauml millauml tavalla taumlhaumln kaupungintoimesta ruvetaan jaumlrjestaumlaumln (hellip) Jasiihen tuli sitten sellaista positiivistakylaumlkateutta ettauml jos kerran kaupunginavustuksella jaumlrjestetaumlaumln yhteenpaikkaan niin se pitaumlauml saada toiseenkinpaikkaan Sitten me tehtiin suunnitelmaettauml olikohan se yks tai kaks vuodessakoetettiin perustaardquo (Roumlyhioumlnvesiosuuskunnan edustaja)

Julkisen sektorin tuenkatalyyttinen vaikutusVesihuoltoinfrastruktuurin rakentaminen on melko kallista jotenyleensauml pelkkauml yhteisen haasteen tunnistaminen ei kylissauml vielaumljohda vesiosuuskunnan perustamiseen Taumlrkeinauml kehitysprosessejaedistaumlvinauml impulsseina toimivat julkishallinnon myoumlntaumlmaumltavustukset vesiosuuskuntahankkeisiin Esimerkiksi 1980-luvunlopussa valtiovallan myoumlntaumlmauml taloudellinen avustus oli merkittaumlvaumlmikauml edisti Ikaalisissakin vesiosuuskuntien perustamista

Toinen taumlrkeauml impulssi kylien vesiosuuskuntien perustamiselle onollut Ikaalisten kaupungin myoumlntaumlmauml taloudellinen tuki jaasiantuntija-apu Kaupunki on perinteisesti osallistunutvedenottamoiden paineenkorotusasemien ja runkolinjojenrakentamiskustannuksiin sekauml myoumlhemmissauml vaiheissa avustanutosuuskuntien vaumllisten yhdysputkien rakentamisessa Lisaumlksikaupunki on taannut osuuskuntien lainoja

rdquoVesiosuuskuntahankkeisiin onkaupungin puolesta aina suhtauduttuhyvin positiivisesti mikauml on varmaankinollut yksi keskeinen edellytys sille ettaumlniitauml nyt naumlin paljon on Ei olla mitaumlaumlnhanketta rinnastettu toiseen vaan se onaina tarkasteltu tapauskohtaisesti ettauml

kuinka paljon on kaupungin tarpeellistaavustaardquo (Ikaalisten kaupunginedustaja)

Kaupungin naumlkoumlkulmasta ajatus vesihuollon kattavuudenkasvamisesta osuuskuntalaumlhtoumlisesti on ollut hyvauml vaihtoehtoVesiosuuskuntien avulla saatiin aikaan joustavia jakustannustehokkaita ratkaisuja ja pystyttiin sitouttamaan asukkaitahankkeen toteuttamiseen

rdquoJa se ettauml miksi paumlaumldyttiin naumlin moneenvesiosuuskuntaan niin kaupunginvinkkelistauml katsottuna syynauml oli se ettaumlsieltauml saatiin paikallinen talkooapumukaan Esimerkiksi kaivulupiensuhteen mikauml on hyvin vaikea asia ainaverkkoa rakentaessa ettauml mistauml paumlaumlstaumlaumlnmenemaumlaumln Ja myoumls paikallistuntemus jakokemus Pystyttiin tekemaumlaumln paljonhelpommin ja edullisemmin ndash ei tarvinnutampua kalliotakaanrdquo (Roumlyhioumlnvesiosuuskunnan edustaja)

Kaumlytaumlnnoumlssauml vesiosuuskunnat perustetaan laumlhes aina

maallikkovoimin kohentamaan kunnan vajavaisesti toteuttamiaperuspalveluita Yhteistyouml kunnan hallinnon ja vesilaitoksen sekaumlvaltion alue- ja paikallishallintoviranomaisten kanssa on antanutratkaisevan sysaumlyksen hankkeiden kaumlynnistymiselle Taumlmauml yhteistyoumlauttaa kokoamaan tarpeellista tietaumlmystauml varsinkinrakentamisvaiheen organisointia rahoitusjaumlrjestelyjauml ja tarvittaviensopimusten laadintaa ajatellen (Korpinen 2012)

Osuuskuntientoiminnalliset haasteetPerustamisvaiheen jaumllkeen osuuskuntien paumlivittaumlinen operointi onmuutamien aktiivisten yksiloumliden ndash kaumlytaumlnnoumlssauml hallituksen jaumlsentenja erityisesti puheenjohtajan ndash varassa (Tyynelauml Nurmi 2010) Johtamisenrealiteetteja eraumls vesiosuuskunnan puheenjohtaja kuvaa seuraavasti

rdquoJos oot selvillauml asioista niin parhaitenongelmasta selviaumlauml kun hoitaa sen itseenemmin kuin ettauml alat soitteleen jakeraumlaumln jotain remmiaumlrdquo (Roumlyhioumlnvesiosuuskunnan edustaja)

Vesiosuuskuntien toimintaan on iskostuneena vahva yhdessaumltekemisen kulttuuri mikauml konkretisoituu muun muassatalkootyoumlvoiman saatavuutena yksittaumlisiin ennalta sovittuihintyoumlprojekteihin

rdquoKun me vedettiin runkolinja ton jaumlrvenali niin kyllauml siellauml sitauml porukkaa oliainakin 20 henkee sitauml oli Ettauml kyllaumltollaseen hetkelliseen hommaan loumlytyyrdquo(Roumlyhioumln vesiosuuskunnan edustaja)

Vesiosuuskunnat ovat talkootyoumlhoumln perustuvalla toiminnalla saaneettuotettua jaumlsenilleen kohtuullisin kustannuksin riittaumlvaumln laadukkaanvesihuollon Toisaalta toiminnan talkooperustaisuuden on huomattuaiheuttavan myoumls lieveilmioumlitauml kuten korjausvelan syntyauml jaongelmia toimintavarmuuden yllaumlpitaumlmisessauml

Edellauml kuvattuihin seikkoihin pohjautuen voidaan havaita ettaumlvesiosuuskunnissa yhteistyouml ilmenee kahdella tasolla Osuuskunnanytimessauml toimii osuuskunnan hallituksen muodostama ydinryhmaumljonka toiminta perustuu jatkuvaan tiiviiseen yhteistyoumlhoumln Toisentason muodostavat reservissauml olevat aktiivihenkiloumlt joiden toimintamuistuttaa luovaa organismia se aktivoituu ajoittain verrattainlyhytaikaisesti vastaamaan yhteisoumlssauml koettuun tarpeeseen

Osuuskuntien toiminnanjatkuvuusYksi keskeisimpiauml huolia osuuskuntien tulevaisuuteen liittyen onaktiivisten toimijoiden ikaumlaumlntyminen joka tuottaa haasteitaerityisesti sen vuoksi ettauml samalla katoaa merkittaumlvauml osa sekauml

talkootyoumlstauml ettauml osaamisesta

rdquoKun vaikka nuorisolla olisikin intoamutta kun niillauml ei ole taitoa (hellip) Jasitten kun taumlmauml homma vaatii sellaistajoustoa Se on sellaista sovittelua jakeskustelua ja pitkaumlauml pinnaa vaatii jaihmistuntemusta Pitaumlauml osata luovia asiatEttauml kun kysymys ei ole vain tekniikastardquo(Roumlyhioumln vesiosuuskunnan edustaja)

Monessa Ikaalisten alueen vesiosuuskunnassa sukupolven vaihdoson laumlhivuosina ajankohtaista Taumlssauml laumlhestytaumlaumln niin sanottuabifurkaatiopistettauml eli sitauml kriittistauml vaihetta jossa on loumlydettaumlvaumlratkaisuja kylien vesihuollon jatkuvuuden turvaamiseksi Kunvastuunkantajia on yhauml vaikeampi loumlytaumlauml Ikaalisissa on nostettuesille yhtenauml ratkaisuvaihtoehtona osuuskuntien vaumllisen yhteistyoumlntiivistaumlminen

rdquoOllaan mietitty ettauml ruvetaan maksaanoikein palkkaa taikka jotain sillekylaumllaumliselle joka alkaisi tehdauml taumltaumlvesihuoltotyoumltauml kokopaumlivaumltoimisesti Jasiitauml tulisi sitten meidaumln kaikkienyhteinenrdquo (Riitialan seudun

vesiosuuskunnan edustaja)

Yhteistyouml keskusverkoston operaattorin eli Ikaalisten Vesi Oynkanssa tulee todennaumlkoumlisesti voimistumaan kun infrastruktuurinikaumlaumlntyessauml syntyy tarvetta erilaisille seuranta- valvonta- jahuoltopalveluille sekauml muille asiantuntijatehtaumlville Toisaaltainfrastruktuurin ikaumlaumlntymisen naumlhdaumlaumln vaikuttavan myoumlsosuuskuntien keskinaumlisen avunannon lisaumlaumlntymiseen joka palveleesamalla niiden riskienhallintaa

Kohti integroivaainfrastruktuuripolitiikkaaYhteiskuntakehityksen monet viimeaikaiset trendit haastavat kuntienluottamushenkiloumlt ja johtavat viranhaltijat pohtimaan uusialaumlhestymistapoja infrastruktuuripolitiikkaan Ne joutuvat arvioimaanmuun muassa sitauml millauml intensiteetillauml ja tavoilla vahvistaaomaehtoisesti toimivia paikallisia pienoisverkkoja ja -rakenteitajoiden toiminnan jatkuvuus ja laajentuminen mahdollistaakustannustehokkuuden lisaumlaumlmisen kuntien vastuulla olevientehtaumlvien hoitamisessa Samalla kunnat joutuvat toimimaan kahdenjaumlrjestelmaumln ndash julkisen hierarkian ja omaehtoisen yhteisoumln ndashjaumlnnitteisellauml rajapinnalla Sotaraudan (1996) kuvaaman pehmeaumlnstrategian mukaisesti julkisyhteisoumljen tulisi yhtauml aikaa saumlilyttaumlaumlriittaumlvauml kontrolli haluttujen kehitystavoitteiden saavuttamiseksimutta toisaalta antaa omatoimisuudelle sen verran elintilaa ettaumlalhaalta yloumlspaumlin suuntautuva kehitys olisi mahdollistaVesihuollossa tarvitaan yhtaumlaumlltauml integroivaa mutta samalla

mahdollistavaa strategiaa jossa otetaan huomioon erilaistenteknisten jaumlrjestelmien keskinaumlisriippuvuus ja sektorien vaumllistenrajapintojen hallinnan vaatimukset (Heino 2012)

Ikaalinen edustaa tapausta jossa kunnan suhde vesiosuuskuntiin onollut rakentava Muunkinlaisia kokemuksia Suomesta toki loumlytyyEsimerkiksi Jyvaumlskylaumln vesihuoltoa koskevassa julkisessakeskustelussa on noussut korostuneesti esiin haja-asutusalueidenvesiosuuskuntien riippuvuus Jyvaumlskylaumln Energia OystaumlVesiosuuskunnat ostivat aikanaan veden kaupungin yhtioumlltaumltukkuhinnalla ja saivat lisaumlksi muita palveluja Muutama vuosiJyvaumlskylaumln kaupungin Jyvaumlskylaumln maalaiskunnan ja Korpilahdenvuonna 2009 voimaantulleen kuntaliitoksen jaumllkeen JyvaumlskylaumlnEnergia Oy ilmoitti ettei se myoumlnnauml osuuskunnille enaumlaumltukkualennusta (Heinaumllauml 2012) Paumlivi Kvist (2012) Jyvaumlskylaumlnnaapurikunnasta Muuramesta on kirjoittanut asiasta blogissaannaumlin

rdquoVesiosuuskunnille (joiden on pakkoostaa palvelu Energialta) tehdaumlaumlnnaurettavia sopimuksia jotka rahastavatvesiosuuskuntia Sopimuksissa onepaumlreiluja kohtia jotka poistavatJyvaumlskylaumln Energialta monta sillekuuluvaa vastuuta siirtaumlen nevesiosuuskunnillerdquo

Taumlmauml kuvaa hyvin niitauml jaumlnnitteitauml joita kuntien rakennemuutos jayhtioumlittaumlminen voivat tuottaa hajautetun jaumlrjestelmaumln hallintaan Seantaa myoumls pohjaa olettamukselle ettauml kuntakoon merkittaumlvauml kasvuvoi samalla synnyttaumlauml liiketaloudellisesti painottunuttainfrastruktuuripolitiikkaa jonka ratkaisut tukevat pitkaumlllauml aikavaumllillaumlennemminkin yhdyskuntarakenteen tiivistaumlmistauml kuin haja-asutusalueiden omaehtoisesti jaumlrjestaumlmiauml kohtuuhintaisia palveluja

LopuksiKaumlaumlnteiset infrastruktuurit heijastavat yhdyskuntienperusrakenteiden monimutkaisuuden modulaarisuuden ja hallinnanhajautumisen lisaumlaumlntymistauml Pienet vesiosuuskunnat ovat osa taumltaumlkokonaisuutta Niiden perustuminen yhteisoumln asukkaidenaktiivisuuteen mahdollistaa kustannustehokkaaninfrastruktuuripalvelun tuottamisen tilanteessa jossa palvelua eivoida tuottaa kunnallisena palveluna edesitsekannattavuusperiaatteella kaupallisesta palvelutuotannostapuhumattakaan Jo naumlmauml laumlhtoumlkohdat tekevaumlt ymmaumlrrettaumlvaumlksi senettauml varsinkin pienet vesiosuuskunnat toimivat vain muutamanaktiivisen asukkaan toimeliaisuuden varassa Naumlihintoimintavarmuutta heikentaumlviin ongelmiin on kuitenkin haettu jaloumlydettykin ratkaisuja kuten esimerkiksi Ikaalisten tapauksessarakentamalla yhdysputkia sekauml vesiosuuskuntien kesken ettauml niidenja Ikaalisten Vesi Oyn vaumllille Kaiken kaikkiaan naumlyttaumlauml siltauml ettaumlvesihuollon realiteetit asettavat kunnat ja julkiset jaumlrjestelmaumltratkaisevaan asemaan siinauml miten omaehtoiset jaumlrjestelmaumlt syntyvaumltja millaiseksi hajautettu jaumlrjestelmauml muotoutuu

Julkisyhteisoumljen tavoitteena on jo laumlhtoumlkohtaisesti saada aikaan

sellaisia palveluntuotannon ratkaisuja jotka lisaumlaumlvaumltkustannustehokkuutta Yksikkoumlkokojen kasvattamisen jaskaalaetujen hyoumldyntaumlmisen sijaan kaumlaumlnteinen infrastruktuuri antaatoisenlaisen ratkaisuvaihtoehdon joka hyoumldyntaumlauml paikallisyhteisoumlissaumlpiilevaumlauml osaamista luottamusta paikallistuntemusta javapaaehtoistyoumltauml Naumlin myoumls kustannuksia ja vastuita voidaansaumllyttaumlauml niille jotka palvelusta kulloinkin hyoumltyvaumlt Taumlssauml mielessaumlkaumlaumlnteinen infrastruktuuri ilmentaumlauml omavastuisuutta korostavaaajattelua joka saattaa tulevaisuudessa tulla keskeiseksi periaatteeksijulkisten palvelujen jaumlrjestaumlmisessauml

Teoreettisen naumlkoumlkulman korostama itseorganisoituvuus eiluonnollisestikaan maumlaumlraumlauml lopputuloksen menestyksellisyyttauml Kaikkijaumlrjestelmaumlt eivaumlt ole sisaumlisesti dynaamisia eivaumltkauml kykenesovittautumaan toimintaympaumlristoumln vaatimuksiin Taumlllaisia uhkialeijuu myoumls monen pienen vesiosuuskunnan yllauml sillauml niidentoiminnan jatkuvuus saattaa olla uhattuna johtuen erityisestiikaumlaumlntyneiden aktiivien poisjaumlaumlnnistauml ja vaikeudesta loumlytaumlauml uusiavastuunkantajia Taumlssauml mielessauml yhteiskunnallisen kontekstinmuutokset heijastuvat suoraan myoumls yhteisoumljen toimintakykyynTaumlmauml naumlkoumlkohta nostaa esiin kaksi taumlrkeaumlauml asiaa Vesiosuuskuntiensisaumlisen dynamiikan osalta on vahvistettava sellaisia piirteitauml jotkaparantavat sovittautumista toimintaympaumlristoumln muutoksiin(esimerkiksi vesiosuuskuntien yhteistyouml resurssien kokoamiseksi javesihuollon ammattimaisuuden lisaumlaumlmiseksi) ja toisaalta kuntieninfrastruktuuripolitiikan aktivoimiseen niin ettauml se vahvistaavesiosuuskuntien sopeutumiskykyauml ja toiminnan jatkuvuutta

Kirjallisuus

Arauacutejo S amp Sutherland D (2010) Public-Private Partnerships

and Investment in Infrastructure OECD PublishingRetrieved from httpdxdoiorg1017875km7jf6q8f0t-en

Batty M (2008) Cities as Complex Systems ScalingInteraction Networks Dynamics and Urban MorphologiesLondon University College London

Briggs J amp Peat F D (2000) Seven Life Lessons of ChaosSpiritual Wisdom from the Science of Change (1st ed)New York Harper Perennial

Dressler F (2007) Self-Organization in Sensor and ActorNetworks Chichester John Wiley amp Sons

Edwards P N (2003) Infrastructure and Modernity ForceTime and Social Organization in the History ofSociotechnical Systems In T Misa P Brey amp A Freeberg(Eds) Modernity and Technology MA MIT Press

Egyedi T M Mehos D C amp Vree W G (2009) NewPerspectives on Inverse Infrastructures In Developing 21stCentury Infrastructure Networks (INFRA) IEEE Retrievedfrom httpwwwutwentenlmbstepsresearchcolloquia_and_seminarscolloquiabestanden2009ndash2010Final20EgyediMehosVree pdf

Egyedi T M amp Mehos D C (Eds) (2012) InverseInfrastructures Disrupting Networks from BelowCheltenham Edward Elgar

Egyedi T M amp van den Berg J (2012) Analyzing InverseInfrastructures using a Complex Adaptive SystemsPerspective In Third International Engineering SystemsSymposium CESUN (Vol 2012 pp 18ndash20 June 2012)

Retrieved fromhttpcesun2012tudelftnlimages669Egyedipdf

Egyedi T M Vrancken J L M amp Ubacht J (2007) Inverseinfrastructures Coordination in self-organizing systems InProceeding of 5th International Conference onStandardization and Innovation in Information Technology2007 Standardization and Innovation in InformationTechnology (SIIT)

Flyvbjerg B (2006) Five Misunderstandings About Case-StudyResearch Qualitative Inquiry 12(2) 219ndash245

Graham S amp Marvin S (2001) Splintering UrbanismNetworked Infrastructures Technological Mobilities andthe Urban Condition London Routledge

Hammami M Ruhashyankiko J-F amp Yehoue E B (2006)Determinants of Public-Private Partnerships inInfrastructure International Monetary Fund Retrievedfromhttpwwwimforgexternalpubsftwp2006wp0699pdf

Heino O (2012) Tuotanto- ja operointi-innovaatiot ndash casevesihuolto In P Malinen A-V Anttiroiko T Haahtela amp PSiitonen (Eds) Huomispaumlivaumln infrastruktuuri Naumlkoumlkulmiakuntien teknisen toimen uudistamiseen Helsinki SuomenKuntaliitto

Heinaumllauml O (2012 October 12) Vesiosuuskuntia kohdellaankaltoin Jyvaumlskylaumlssauml Keskisuomalainen Retrieved fromhttpwwwksmlfimielipidemielipidekirjoituksetvesiosuuskuntia-kohdellaan-kaltoin-jyvaskylassa1259860

Holland J H (1992) Adaptation in natural and artificialsystems an introductory analysis with applications tobiology control and artificial intelligence Mass MIT Press

Hughes T (1989) The Evolution of Large Scale TechnologicalSystems In W Bijker T Hughes amp T Pinch (Eds) TheSocial Construction of Technological Systems MA MITPress

Hukka J amp Katko T (1999) Yksityistaumlminen vesihuollossanro Retrieved fromhttpwwwkaksfinode99julkaisuid=85

Katko T (1991) Vesihuoltoyhtymien tulevaisuuden naumlkymaumltVesitalous 32(4) 24ndash29

Korpinen T (2012) Osuuskuntien Via DolorosaUusosuustoiminta 2ndash2012 Teemasivut Kehittyvauml vesihuolto2012 Retrieved January 20 2013 fromhttpwwwosuustoimintacoopotot2_12uot2a_12htm

Kvist P (2012 October 13) Vesiosuuskuntien haasteetRetrieved January 28 2013 from httppaivikvistblogspotfi201210vesiosuuskuntien-haasteethtml

Lehtonen T-K (2006) Kaupungin aineksiaYhdyskuntasuunnittelu 44(2) 6ndash23

Maula M (2004) Elaumlvauml organisaatio ja liiketoimintasysteemiKompleksisten systeemien kaksi tulkintaa In M Sotarautaamp K-J Kosonen (Eds) Yksilouml kulttuuri jainnovaatioympaumlristouml Avauksia aluekehityksendynamiikkaan Tampere Tampere University Press

Michiels S Janssens N Joosen W amp Verbaeten P (2005)Decentralized cooperative management a bottom upapproach In IADIS ACrsquo05 2005 IADIS InternationalConference on Applied Computing 2005 Retrieved fromhttpwwwiadisnetdlfinal_uploads200501L048pdf

Miraglia S (2010) Modularity and integratedness as non-dichotomous architectural properties of complex systems (p2010) Presented at the Summer Conference ImperialCollege London Business School June 16ndash18 2010

Nicolis G amp Prigogine I (1977) Self-Organization in Non-Equilibrium Systems From Dissipative Structures to Orderthrough Fluctuations New York John Wiley amp Sons

Ornetzeder M amp Rohracher H (2006) User-Led Innovationsand Participation Processes Lessons from SustainableEnergy Technologies Energy Policy 34(2) 138ndash150

Peltola T (2007) Empirian ja teorian vuoropuhelu In M LaineJ Bamberg amp P Jokinen (Eds) Tapaustutkimuksen taitoHelsinki Gaudeamus

Prigogine I (1980) From being to becoming Time andcomplexity in the physical sciences San FranciscoFreeman

Prigogine I amp Stengers I (1984) Order out of Chaos Manrsquosnew dialogue with nature New York Bantam Books

Pulselli R M Pulselli F M Ratti C amp Tiezzi E (2005)Dissipative Structures for Understanding Cities ResourceFlows and Mobility Patterns In A H Boussabaine J LewisR J Kirkham amp G E M Jared (Eds) Proceedings of the1st International Conference on Built EnvironmentComplexity September 2005 (pp 11ndash14) University ofLiverpool Becon Retrieved from httpsenseablemitedupaperspdf2005_Pulselli_Pulselli_Ratti_Tiezzi_BECONpdf

Rees W E (2012) Cities as Dissipative Structures GlobalChange and the Vulnerability of Urban Civilization

Ruiz-Mier F amp van Ginneken M (2006) Consumercooperatives an alternative institutional model for deliveryof urban water supply and sanitation services WaterSupply and Sanitation Sector Board of the InfrastructureNetwork World Bank Group

Ruostetsaari I (1998) Energiapolitiikka kaumlaumlnnekohdassaJaumlrjestoumlt ja yritykset vaikuttajina vapautuvillaenergiamarkkinoilla Tampere Tampereen yliopisto

Sotarauta M (1996) Kohti epaumlselvyyden hallintaa Pehmeaumlstrategia 2000-luvun alun suunnittelun laumlhtoumlkohtanaJyvaumlskylauml Finnpublishers

Streeter C L (1991) Redundancy in Social SystemsImplications for Warning and Evacuation PlanningInternational Journal of Mass Emergencies and Disasters9(2) 167ndash182

Staringhle P (2004) Itseuudistumisen dynamiikkaSysteemiajattelu kehitysprosessien ymmaumlrtaumlmisenperustana In M Sotarauta amp K-J Kosonen (Eds) Yksiloumlkulttuuri ja innovaatioympaumlristouml Avauksia aluekehityksendynamiikkaan Tampere Tampere University Press

Staringhle P amp Kuosa T (2009) Systeemien itseuudistuminen -uutta ymmaumlrrystauml kollektiivien kehittymseenAikuiskasvatus 29(2) 104ndash115

Takala A Arvonen V Katko T S Pietilauml P E amp AringkermanW (2011) The Evolving Role of Water Co-operatives inFinland International Journal of Co-Operative Management5(2) 11ndash19

Taleb N N (2012) Antifragile things that gain from disorderNew York Random House

Torrisi G (2009) Public infrastructure definition classificationand measurement issues MPRA Paper No Retrieved fromhttpmpraubuni-muenchende12990

Tuomi J amp Sarajaumlrvi A (2009) Laadullinen tutkimus jasisaumllloumlnanalyysi (5 uudistettu painos) Helsinki Tammi

Tyynelauml T amp Nurmi J (2010) Metsaumlnomistajien energiaosuuskuntien tulevaisuudennaumlkymaumlt MaaseudunUusi Aika 18(2) 22ndash31

Van den Berg J (2012) Inverse Infrastructures and theirEmergence at the Edge of Order and Chaos An AnalyticFramework In T M Egyedi amp D C Mehos (Eds) InverseInfrastructures Disrupting Networks from BelowCheltenham Edward Elgar

Van der Vleuten E (2004) Infrastructures and Societal ChangeA View from the Large Technical Systems Field TechnologyAnalysis amp Strategic Management 16(3) 395ndash414

Weijnen M Herden P amp Bouwmans I (2007) DesigningComplex Systems A Contradition in Terms In Proceedingof Delft Science and Design A Congress on InterdisciplinaryDesign Delft The Netherlands

Yin R K (2008) Case Study Research Design and Methods(Fourth Edition) London Sage

Julkisen sektorin tuenkatalyyttinen vaikutusVesihuoltoinfrastruktuurin rakentaminen on melko kallista jotenyleensauml pelkkauml yhteisen haasteen tunnistaminen ei kylissauml vielaumljohda vesiosuuskunnan perustamiseen Taumlrkeinauml kehitysprosessejaedistaumlvinauml impulsseina toimivat julkishallinnon myoumlntaumlmaumltavustukset vesiosuuskuntahankkeisiin Esimerkiksi 1980-luvunlopussa valtiovallan myoumlntaumlmauml taloudellinen avustus oli merkittaumlvaumlmikauml edisti Ikaalisissakin vesiosuuskuntien perustamista

Toinen taumlrkeauml impulssi kylien vesiosuuskuntien perustamiselle onollut Ikaalisten kaupungin myoumlntaumlmauml taloudellinen tuki jaasiantuntija-apu Kaupunki on perinteisesti osallistunutvedenottamoiden paineenkorotusasemien ja runkolinjojenrakentamiskustannuksiin sekauml myoumlhemmissauml vaiheissa avustanutosuuskuntien vaumllisten yhdysputkien rakentamisessa Lisaumlksikaupunki on taannut osuuskuntien lainoja

rdquoVesiosuuskuntahankkeisiin onkaupungin puolesta aina suhtauduttuhyvin positiivisesti mikauml on varmaankinollut yksi keskeinen edellytys sille ettaumlniitauml nyt naumlin paljon on Ei olla mitaumlaumlnhanketta rinnastettu toiseen vaan se onaina tarkasteltu tapauskohtaisesti ettauml

kuinka paljon on kaupungin tarpeellistaavustaardquo (Ikaalisten kaupunginedustaja)

Kaupungin naumlkoumlkulmasta ajatus vesihuollon kattavuudenkasvamisesta osuuskuntalaumlhtoumlisesti on ollut hyvauml vaihtoehtoVesiosuuskuntien avulla saatiin aikaan joustavia jakustannustehokkaita ratkaisuja ja pystyttiin sitouttamaan asukkaitahankkeen toteuttamiseen

rdquoJa se ettauml miksi paumlaumldyttiin naumlin moneenvesiosuuskuntaan niin kaupunginvinkkelistauml katsottuna syynauml oli se ettaumlsieltauml saatiin paikallinen talkooapumukaan Esimerkiksi kaivulupiensuhteen mikauml on hyvin vaikea asia ainaverkkoa rakentaessa ettauml mistauml paumlaumlstaumlaumlnmenemaumlaumln Ja myoumls paikallistuntemus jakokemus Pystyttiin tekemaumlaumln paljonhelpommin ja edullisemmin ndash ei tarvinnutampua kalliotakaanrdquo (Roumlyhioumlnvesiosuuskunnan edustaja)

Kaumlytaumlnnoumlssauml vesiosuuskunnat perustetaan laumlhes aina

maallikkovoimin kohentamaan kunnan vajavaisesti toteuttamiaperuspalveluita Yhteistyouml kunnan hallinnon ja vesilaitoksen sekaumlvaltion alue- ja paikallishallintoviranomaisten kanssa on antanutratkaisevan sysaumlyksen hankkeiden kaumlynnistymiselle Taumlmauml yhteistyoumlauttaa kokoamaan tarpeellista tietaumlmystauml varsinkinrakentamisvaiheen organisointia rahoitusjaumlrjestelyjauml ja tarvittaviensopimusten laadintaa ajatellen (Korpinen 2012)

Osuuskuntientoiminnalliset haasteetPerustamisvaiheen jaumllkeen osuuskuntien paumlivittaumlinen operointi onmuutamien aktiivisten yksiloumliden ndash kaumlytaumlnnoumlssauml hallituksen jaumlsentenja erityisesti puheenjohtajan ndash varassa (Tyynelauml Nurmi 2010) Johtamisenrealiteetteja eraumls vesiosuuskunnan puheenjohtaja kuvaa seuraavasti

rdquoJos oot selvillauml asioista niin parhaitenongelmasta selviaumlauml kun hoitaa sen itseenemmin kuin ettauml alat soitteleen jakeraumlaumln jotain remmiaumlrdquo (Roumlyhioumlnvesiosuuskunnan edustaja)

Vesiosuuskuntien toimintaan on iskostuneena vahva yhdessaumltekemisen kulttuuri mikauml konkretisoituu muun muassatalkootyoumlvoiman saatavuutena yksittaumlisiin ennalta sovittuihintyoumlprojekteihin

rdquoKun me vedettiin runkolinja ton jaumlrvenali niin kyllauml siellauml sitauml porukkaa oliainakin 20 henkee sitauml oli Ettauml kyllaumltollaseen hetkelliseen hommaan loumlytyyrdquo(Roumlyhioumln vesiosuuskunnan edustaja)

Vesiosuuskunnat ovat talkootyoumlhoumln perustuvalla toiminnalla saaneettuotettua jaumlsenilleen kohtuullisin kustannuksin riittaumlvaumln laadukkaanvesihuollon Toisaalta toiminnan talkooperustaisuuden on huomattuaiheuttavan myoumls lieveilmioumlitauml kuten korjausvelan syntyauml jaongelmia toimintavarmuuden yllaumlpitaumlmisessauml

Edellauml kuvattuihin seikkoihin pohjautuen voidaan havaita ettaumlvesiosuuskunnissa yhteistyouml ilmenee kahdella tasolla Osuuskunnanytimessauml toimii osuuskunnan hallituksen muodostama ydinryhmaumljonka toiminta perustuu jatkuvaan tiiviiseen yhteistyoumlhoumln Toisentason muodostavat reservissauml olevat aktiivihenkiloumlt joiden toimintamuistuttaa luovaa organismia se aktivoituu ajoittain verrattainlyhytaikaisesti vastaamaan yhteisoumlssauml koettuun tarpeeseen

Osuuskuntien toiminnanjatkuvuusYksi keskeisimpiauml huolia osuuskuntien tulevaisuuteen liittyen onaktiivisten toimijoiden ikaumlaumlntyminen joka tuottaa haasteitaerityisesti sen vuoksi ettauml samalla katoaa merkittaumlvauml osa sekauml

talkootyoumlstauml ettauml osaamisesta

rdquoKun vaikka nuorisolla olisikin intoamutta kun niillauml ei ole taitoa (hellip) Jasitten kun taumlmauml homma vaatii sellaistajoustoa Se on sellaista sovittelua jakeskustelua ja pitkaumlauml pinnaa vaatii jaihmistuntemusta Pitaumlauml osata luovia asiatEttauml kun kysymys ei ole vain tekniikastardquo(Roumlyhioumln vesiosuuskunnan edustaja)

Monessa Ikaalisten alueen vesiosuuskunnassa sukupolven vaihdoson laumlhivuosina ajankohtaista Taumlssauml laumlhestytaumlaumln niin sanottuabifurkaatiopistettauml eli sitauml kriittistauml vaihetta jossa on loumlydettaumlvaumlratkaisuja kylien vesihuollon jatkuvuuden turvaamiseksi Kunvastuunkantajia on yhauml vaikeampi loumlytaumlauml Ikaalisissa on nostettuesille yhtenauml ratkaisuvaihtoehtona osuuskuntien vaumllisen yhteistyoumlntiivistaumlminen

rdquoOllaan mietitty ettauml ruvetaan maksaanoikein palkkaa taikka jotain sillekylaumllaumliselle joka alkaisi tehdauml taumltaumlvesihuoltotyoumltauml kokopaumlivaumltoimisesti Jasiitauml tulisi sitten meidaumln kaikkienyhteinenrdquo (Riitialan seudun

vesiosuuskunnan edustaja)

Yhteistyouml keskusverkoston operaattorin eli Ikaalisten Vesi Oynkanssa tulee todennaumlkoumlisesti voimistumaan kun infrastruktuurinikaumlaumlntyessauml syntyy tarvetta erilaisille seuranta- valvonta- jahuoltopalveluille sekauml muille asiantuntijatehtaumlville Toisaaltainfrastruktuurin ikaumlaumlntymisen naumlhdaumlaumln vaikuttavan myoumlsosuuskuntien keskinaumlisen avunannon lisaumlaumlntymiseen joka palveleesamalla niiden riskienhallintaa

Kohti integroivaainfrastruktuuripolitiikkaaYhteiskuntakehityksen monet viimeaikaiset trendit haastavat kuntienluottamushenkiloumlt ja johtavat viranhaltijat pohtimaan uusialaumlhestymistapoja infrastruktuuripolitiikkaan Ne joutuvat arvioimaanmuun muassa sitauml millauml intensiteetillauml ja tavoilla vahvistaaomaehtoisesti toimivia paikallisia pienoisverkkoja ja -rakenteitajoiden toiminnan jatkuvuus ja laajentuminen mahdollistaakustannustehokkuuden lisaumlaumlmisen kuntien vastuulla olevientehtaumlvien hoitamisessa Samalla kunnat joutuvat toimimaan kahdenjaumlrjestelmaumln ndash julkisen hierarkian ja omaehtoisen yhteisoumln ndashjaumlnnitteisellauml rajapinnalla Sotaraudan (1996) kuvaaman pehmeaumlnstrategian mukaisesti julkisyhteisoumljen tulisi yhtauml aikaa saumlilyttaumlaumlriittaumlvauml kontrolli haluttujen kehitystavoitteiden saavuttamiseksimutta toisaalta antaa omatoimisuudelle sen verran elintilaa ettaumlalhaalta yloumlspaumlin suuntautuva kehitys olisi mahdollistaVesihuollossa tarvitaan yhtaumlaumlltauml integroivaa mutta samalla

mahdollistavaa strategiaa jossa otetaan huomioon erilaistenteknisten jaumlrjestelmien keskinaumlisriippuvuus ja sektorien vaumllistenrajapintojen hallinnan vaatimukset (Heino 2012)

Ikaalinen edustaa tapausta jossa kunnan suhde vesiosuuskuntiin onollut rakentava Muunkinlaisia kokemuksia Suomesta toki loumlytyyEsimerkiksi Jyvaumlskylaumln vesihuoltoa koskevassa julkisessakeskustelussa on noussut korostuneesti esiin haja-asutusalueidenvesiosuuskuntien riippuvuus Jyvaumlskylaumln Energia OystaumlVesiosuuskunnat ostivat aikanaan veden kaupungin yhtioumlltaumltukkuhinnalla ja saivat lisaumlksi muita palveluja Muutama vuosiJyvaumlskylaumln kaupungin Jyvaumlskylaumln maalaiskunnan ja Korpilahdenvuonna 2009 voimaantulleen kuntaliitoksen jaumllkeen JyvaumlskylaumlnEnergia Oy ilmoitti ettei se myoumlnnauml osuuskunnille enaumlaumltukkualennusta (Heinaumllauml 2012) Paumlivi Kvist (2012) Jyvaumlskylaumlnnaapurikunnasta Muuramesta on kirjoittanut asiasta blogissaannaumlin

rdquoVesiosuuskunnille (joiden on pakkoostaa palvelu Energialta) tehdaumlaumlnnaurettavia sopimuksia jotka rahastavatvesiosuuskuntia Sopimuksissa onepaumlreiluja kohtia jotka poistavatJyvaumlskylaumln Energialta monta sillekuuluvaa vastuuta siirtaumlen nevesiosuuskunnillerdquo

Taumlmauml kuvaa hyvin niitauml jaumlnnitteitauml joita kuntien rakennemuutos jayhtioumlittaumlminen voivat tuottaa hajautetun jaumlrjestelmaumln hallintaan Seantaa myoumls pohjaa olettamukselle ettauml kuntakoon merkittaumlvauml kasvuvoi samalla synnyttaumlauml liiketaloudellisesti painottunuttainfrastruktuuripolitiikkaa jonka ratkaisut tukevat pitkaumlllauml aikavaumllillaumlennemminkin yhdyskuntarakenteen tiivistaumlmistauml kuin haja-asutusalueiden omaehtoisesti jaumlrjestaumlmiauml kohtuuhintaisia palveluja

LopuksiKaumlaumlnteiset infrastruktuurit heijastavat yhdyskuntienperusrakenteiden monimutkaisuuden modulaarisuuden ja hallinnanhajautumisen lisaumlaumlntymistauml Pienet vesiosuuskunnat ovat osa taumltaumlkokonaisuutta Niiden perustuminen yhteisoumln asukkaidenaktiivisuuteen mahdollistaa kustannustehokkaaninfrastruktuuripalvelun tuottamisen tilanteessa jossa palvelua eivoida tuottaa kunnallisena palveluna edesitsekannattavuusperiaatteella kaupallisesta palvelutuotannostapuhumattakaan Jo naumlmauml laumlhtoumlkohdat tekevaumlt ymmaumlrrettaumlvaumlksi senettauml varsinkin pienet vesiosuuskunnat toimivat vain muutamanaktiivisen asukkaan toimeliaisuuden varassa Naumlihintoimintavarmuutta heikentaumlviin ongelmiin on kuitenkin haettu jaloumlydettykin ratkaisuja kuten esimerkiksi Ikaalisten tapauksessarakentamalla yhdysputkia sekauml vesiosuuskuntien kesken ettauml niidenja Ikaalisten Vesi Oyn vaumllille Kaiken kaikkiaan naumlyttaumlauml siltauml ettaumlvesihuollon realiteetit asettavat kunnat ja julkiset jaumlrjestelmaumltratkaisevaan asemaan siinauml miten omaehtoiset jaumlrjestelmaumlt syntyvaumltja millaiseksi hajautettu jaumlrjestelmauml muotoutuu

Julkisyhteisoumljen tavoitteena on jo laumlhtoumlkohtaisesti saada aikaan

sellaisia palveluntuotannon ratkaisuja jotka lisaumlaumlvaumltkustannustehokkuutta Yksikkoumlkokojen kasvattamisen jaskaalaetujen hyoumldyntaumlmisen sijaan kaumlaumlnteinen infrastruktuuri antaatoisenlaisen ratkaisuvaihtoehdon joka hyoumldyntaumlauml paikallisyhteisoumlissaumlpiilevaumlauml osaamista luottamusta paikallistuntemusta javapaaehtoistyoumltauml Naumlin myoumls kustannuksia ja vastuita voidaansaumllyttaumlauml niille jotka palvelusta kulloinkin hyoumltyvaumlt Taumlssauml mielessaumlkaumlaumlnteinen infrastruktuuri ilmentaumlauml omavastuisuutta korostavaaajattelua joka saattaa tulevaisuudessa tulla keskeiseksi periaatteeksijulkisten palvelujen jaumlrjestaumlmisessauml

Teoreettisen naumlkoumlkulman korostama itseorganisoituvuus eiluonnollisestikaan maumlaumlraumlauml lopputuloksen menestyksellisyyttauml Kaikkijaumlrjestelmaumlt eivaumlt ole sisaumlisesti dynaamisia eivaumltkauml kykenesovittautumaan toimintaympaumlristoumln vaatimuksiin Taumlllaisia uhkialeijuu myoumls monen pienen vesiosuuskunnan yllauml sillauml niidentoiminnan jatkuvuus saattaa olla uhattuna johtuen erityisestiikaumlaumlntyneiden aktiivien poisjaumlaumlnnistauml ja vaikeudesta loumlytaumlauml uusiavastuunkantajia Taumlssauml mielessauml yhteiskunnallisen kontekstinmuutokset heijastuvat suoraan myoumls yhteisoumljen toimintakykyynTaumlmauml naumlkoumlkohta nostaa esiin kaksi taumlrkeaumlauml asiaa Vesiosuuskuntiensisaumlisen dynamiikan osalta on vahvistettava sellaisia piirteitauml jotkaparantavat sovittautumista toimintaympaumlristoumln muutoksiin(esimerkiksi vesiosuuskuntien yhteistyouml resurssien kokoamiseksi javesihuollon ammattimaisuuden lisaumlaumlmiseksi) ja toisaalta kuntieninfrastruktuuripolitiikan aktivoimiseen niin ettauml se vahvistaavesiosuuskuntien sopeutumiskykyauml ja toiminnan jatkuvuutta

Kirjallisuus

Arauacutejo S amp Sutherland D (2010) Public-Private Partnerships

and Investment in Infrastructure OECD PublishingRetrieved from httpdxdoiorg1017875km7jf6q8f0t-en

Batty M (2008) Cities as Complex Systems ScalingInteraction Networks Dynamics and Urban MorphologiesLondon University College London

Briggs J amp Peat F D (2000) Seven Life Lessons of ChaosSpiritual Wisdom from the Science of Change (1st ed)New York Harper Perennial

Dressler F (2007) Self-Organization in Sensor and ActorNetworks Chichester John Wiley amp Sons

Edwards P N (2003) Infrastructure and Modernity ForceTime and Social Organization in the History ofSociotechnical Systems In T Misa P Brey amp A Freeberg(Eds) Modernity and Technology MA MIT Press

Egyedi T M Mehos D C amp Vree W G (2009) NewPerspectives on Inverse Infrastructures In Developing 21stCentury Infrastructure Networks (INFRA) IEEE Retrievedfrom httpwwwutwentenlmbstepsresearchcolloquia_and_seminarscolloquiabestanden2009ndash2010Final20EgyediMehosVree pdf

Egyedi T M amp Mehos D C (Eds) (2012) InverseInfrastructures Disrupting Networks from BelowCheltenham Edward Elgar

Egyedi T M amp van den Berg J (2012) Analyzing InverseInfrastructures using a Complex Adaptive SystemsPerspective In Third International Engineering SystemsSymposium CESUN (Vol 2012 pp 18ndash20 June 2012)

Retrieved fromhttpcesun2012tudelftnlimages669Egyedipdf

Egyedi T M Vrancken J L M amp Ubacht J (2007) Inverseinfrastructures Coordination in self-organizing systems InProceeding of 5th International Conference onStandardization and Innovation in Information Technology2007 Standardization and Innovation in InformationTechnology (SIIT)

Flyvbjerg B (2006) Five Misunderstandings About Case-StudyResearch Qualitative Inquiry 12(2) 219ndash245

Graham S amp Marvin S (2001) Splintering UrbanismNetworked Infrastructures Technological Mobilities andthe Urban Condition London Routledge

Hammami M Ruhashyankiko J-F amp Yehoue E B (2006)Determinants of Public-Private Partnerships inInfrastructure International Monetary Fund Retrievedfromhttpwwwimforgexternalpubsftwp2006wp0699pdf

Heino O (2012) Tuotanto- ja operointi-innovaatiot ndash casevesihuolto In P Malinen A-V Anttiroiko T Haahtela amp PSiitonen (Eds) Huomispaumlivaumln infrastruktuuri Naumlkoumlkulmiakuntien teknisen toimen uudistamiseen Helsinki SuomenKuntaliitto

Heinaumllauml O (2012 October 12) Vesiosuuskuntia kohdellaankaltoin Jyvaumlskylaumlssauml Keskisuomalainen Retrieved fromhttpwwwksmlfimielipidemielipidekirjoituksetvesiosuuskuntia-kohdellaan-kaltoin-jyvaskylassa1259860

Holland J H (1992) Adaptation in natural and artificialsystems an introductory analysis with applications tobiology control and artificial intelligence Mass MIT Press

Hughes T (1989) The Evolution of Large Scale TechnologicalSystems In W Bijker T Hughes amp T Pinch (Eds) TheSocial Construction of Technological Systems MA MITPress

Hukka J amp Katko T (1999) Yksityistaumlminen vesihuollossanro Retrieved fromhttpwwwkaksfinode99julkaisuid=85

Katko T (1991) Vesihuoltoyhtymien tulevaisuuden naumlkymaumltVesitalous 32(4) 24ndash29

Korpinen T (2012) Osuuskuntien Via DolorosaUusosuustoiminta 2ndash2012 Teemasivut Kehittyvauml vesihuolto2012 Retrieved January 20 2013 fromhttpwwwosuustoimintacoopotot2_12uot2a_12htm

Kvist P (2012 October 13) Vesiosuuskuntien haasteetRetrieved January 28 2013 from httppaivikvistblogspotfi201210vesiosuuskuntien-haasteethtml

Lehtonen T-K (2006) Kaupungin aineksiaYhdyskuntasuunnittelu 44(2) 6ndash23

Maula M (2004) Elaumlvauml organisaatio ja liiketoimintasysteemiKompleksisten systeemien kaksi tulkintaa In M Sotarautaamp K-J Kosonen (Eds) Yksilouml kulttuuri jainnovaatioympaumlristouml Avauksia aluekehityksendynamiikkaan Tampere Tampere University Press

Michiels S Janssens N Joosen W amp Verbaeten P (2005)Decentralized cooperative management a bottom upapproach In IADIS ACrsquo05 2005 IADIS InternationalConference on Applied Computing 2005 Retrieved fromhttpwwwiadisnetdlfinal_uploads200501L048pdf

Miraglia S (2010) Modularity and integratedness as non-dichotomous architectural properties of complex systems (p2010) Presented at the Summer Conference ImperialCollege London Business School June 16ndash18 2010

Nicolis G amp Prigogine I (1977) Self-Organization in Non-Equilibrium Systems From Dissipative Structures to Orderthrough Fluctuations New York John Wiley amp Sons

Ornetzeder M amp Rohracher H (2006) User-Led Innovationsand Participation Processes Lessons from SustainableEnergy Technologies Energy Policy 34(2) 138ndash150

Peltola T (2007) Empirian ja teorian vuoropuhelu In M LaineJ Bamberg amp P Jokinen (Eds) Tapaustutkimuksen taitoHelsinki Gaudeamus

Prigogine I (1980) From being to becoming Time andcomplexity in the physical sciences San FranciscoFreeman

Prigogine I amp Stengers I (1984) Order out of Chaos Manrsquosnew dialogue with nature New York Bantam Books

Pulselli R M Pulselli F M Ratti C amp Tiezzi E (2005)Dissipative Structures for Understanding Cities ResourceFlows and Mobility Patterns In A H Boussabaine J LewisR J Kirkham amp G E M Jared (Eds) Proceedings of the1st International Conference on Built EnvironmentComplexity September 2005 (pp 11ndash14) University ofLiverpool Becon Retrieved from httpsenseablemitedupaperspdf2005_Pulselli_Pulselli_Ratti_Tiezzi_BECONpdf

Rees W E (2012) Cities as Dissipative Structures GlobalChange and the Vulnerability of Urban Civilization

Ruiz-Mier F amp van Ginneken M (2006) Consumercooperatives an alternative institutional model for deliveryof urban water supply and sanitation services WaterSupply and Sanitation Sector Board of the InfrastructureNetwork World Bank Group

Ruostetsaari I (1998) Energiapolitiikka kaumlaumlnnekohdassaJaumlrjestoumlt ja yritykset vaikuttajina vapautuvillaenergiamarkkinoilla Tampere Tampereen yliopisto

Sotarauta M (1996) Kohti epaumlselvyyden hallintaa Pehmeaumlstrategia 2000-luvun alun suunnittelun laumlhtoumlkohtanaJyvaumlskylauml Finnpublishers

Streeter C L (1991) Redundancy in Social SystemsImplications for Warning and Evacuation PlanningInternational Journal of Mass Emergencies and Disasters9(2) 167ndash182

Staringhle P (2004) Itseuudistumisen dynamiikkaSysteemiajattelu kehitysprosessien ymmaumlrtaumlmisenperustana In M Sotarauta amp K-J Kosonen (Eds) Yksiloumlkulttuuri ja innovaatioympaumlristouml Avauksia aluekehityksendynamiikkaan Tampere Tampere University Press

Staringhle P amp Kuosa T (2009) Systeemien itseuudistuminen -uutta ymmaumlrrystauml kollektiivien kehittymseenAikuiskasvatus 29(2) 104ndash115

Takala A Arvonen V Katko T S Pietilauml P E amp AringkermanW (2011) The Evolving Role of Water Co-operatives inFinland International Journal of Co-Operative Management5(2) 11ndash19

Taleb N N (2012) Antifragile things that gain from disorderNew York Random House

Torrisi G (2009) Public infrastructure definition classificationand measurement issues MPRA Paper No Retrieved fromhttpmpraubuni-muenchende12990

Tuomi J amp Sarajaumlrvi A (2009) Laadullinen tutkimus jasisaumllloumlnanalyysi (5 uudistettu painos) Helsinki Tammi

Tyynelauml T amp Nurmi J (2010) Metsaumlnomistajien energiaosuuskuntien tulevaisuudennaumlkymaumlt MaaseudunUusi Aika 18(2) 22ndash31

Van den Berg J (2012) Inverse Infrastructures and theirEmergence at the Edge of Order and Chaos An AnalyticFramework In T M Egyedi amp D C Mehos (Eds) InverseInfrastructures Disrupting Networks from BelowCheltenham Edward Elgar

Van der Vleuten E (2004) Infrastructures and Societal ChangeA View from the Large Technical Systems Field TechnologyAnalysis amp Strategic Management 16(3) 395ndash414

Weijnen M Herden P amp Bouwmans I (2007) DesigningComplex Systems A Contradition in Terms In Proceedingof Delft Science and Design A Congress on InterdisciplinaryDesign Delft The Netherlands

Yin R K (2008) Case Study Research Design and Methods(Fourth Edition) London Sage

kuinka paljon on kaupungin tarpeellistaavustaardquo (Ikaalisten kaupunginedustaja)

Kaupungin naumlkoumlkulmasta ajatus vesihuollon kattavuudenkasvamisesta osuuskuntalaumlhtoumlisesti on ollut hyvauml vaihtoehtoVesiosuuskuntien avulla saatiin aikaan joustavia jakustannustehokkaita ratkaisuja ja pystyttiin sitouttamaan asukkaitahankkeen toteuttamiseen

rdquoJa se ettauml miksi paumlaumldyttiin naumlin moneenvesiosuuskuntaan niin kaupunginvinkkelistauml katsottuna syynauml oli se ettaumlsieltauml saatiin paikallinen talkooapumukaan Esimerkiksi kaivulupiensuhteen mikauml on hyvin vaikea asia ainaverkkoa rakentaessa ettauml mistauml paumlaumlstaumlaumlnmenemaumlaumln Ja myoumls paikallistuntemus jakokemus Pystyttiin tekemaumlaumln paljonhelpommin ja edullisemmin ndash ei tarvinnutampua kalliotakaanrdquo (Roumlyhioumlnvesiosuuskunnan edustaja)

Kaumlytaumlnnoumlssauml vesiosuuskunnat perustetaan laumlhes aina

maallikkovoimin kohentamaan kunnan vajavaisesti toteuttamiaperuspalveluita Yhteistyouml kunnan hallinnon ja vesilaitoksen sekaumlvaltion alue- ja paikallishallintoviranomaisten kanssa on antanutratkaisevan sysaumlyksen hankkeiden kaumlynnistymiselle Taumlmauml yhteistyoumlauttaa kokoamaan tarpeellista tietaumlmystauml varsinkinrakentamisvaiheen organisointia rahoitusjaumlrjestelyjauml ja tarvittaviensopimusten laadintaa ajatellen (Korpinen 2012)

Osuuskuntientoiminnalliset haasteetPerustamisvaiheen jaumllkeen osuuskuntien paumlivittaumlinen operointi onmuutamien aktiivisten yksiloumliden ndash kaumlytaumlnnoumlssauml hallituksen jaumlsentenja erityisesti puheenjohtajan ndash varassa (Tyynelauml Nurmi 2010) Johtamisenrealiteetteja eraumls vesiosuuskunnan puheenjohtaja kuvaa seuraavasti

rdquoJos oot selvillauml asioista niin parhaitenongelmasta selviaumlauml kun hoitaa sen itseenemmin kuin ettauml alat soitteleen jakeraumlaumln jotain remmiaumlrdquo (Roumlyhioumlnvesiosuuskunnan edustaja)

Vesiosuuskuntien toimintaan on iskostuneena vahva yhdessaumltekemisen kulttuuri mikauml konkretisoituu muun muassatalkootyoumlvoiman saatavuutena yksittaumlisiin ennalta sovittuihintyoumlprojekteihin

rdquoKun me vedettiin runkolinja ton jaumlrvenali niin kyllauml siellauml sitauml porukkaa oliainakin 20 henkee sitauml oli Ettauml kyllaumltollaseen hetkelliseen hommaan loumlytyyrdquo(Roumlyhioumln vesiosuuskunnan edustaja)

Vesiosuuskunnat ovat talkootyoumlhoumln perustuvalla toiminnalla saaneettuotettua jaumlsenilleen kohtuullisin kustannuksin riittaumlvaumln laadukkaanvesihuollon Toisaalta toiminnan talkooperustaisuuden on huomattuaiheuttavan myoumls lieveilmioumlitauml kuten korjausvelan syntyauml jaongelmia toimintavarmuuden yllaumlpitaumlmisessauml

Edellauml kuvattuihin seikkoihin pohjautuen voidaan havaita ettaumlvesiosuuskunnissa yhteistyouml ilmenee kahdella tasolla Osuuskunnanytimessauml toimii osuuskunnan hallituksen muodostama ydinryhmaumljonka toiminta perustuu jatkuvaan tiiviiseen yhteistyoumlhoumln Toisentason muodostavat reservissauml olevat aktiivihenkiloumlt joiden toimintamuistuttaa luovaa organismia se aktivoituu ajoittain verrattainlyhytaikaisesti vastaamaan yhteisoumlssauml koettuun tarpeeseen

Osuuskuntien toiminnanjatkuvuusYksi keskeisimpiauml huolia osuuskuntien tulevaisuuteen liittyen onaktiivisten toimijoiden ikaumlaumlntyminen joka tuottaa haasteitaerityisesti sen vuoksi ettauml samalla katoaa merkittaumlvauml osa sekauml

talkootyoumlstauml ettauml osaamisesta

rdquoKun vaikka nuorisolla olisikin intoamutta kun niillauml ei ole taitoa (hellip) Jasitten kun taumlmauml homma vaatii sellaistajoustoa Se on sellaista sovittelua jakeskustelua ja pitkaumlauml pinnaa vaatii jaihmistuntemusta Pitaumlauml osata luovia asiatEttauml kun kysymys ei ole vain tekniikastardquo(Roumlyhioumln vesiosuuskunnan edustaja)

Monessa Ikaalisten alueen vesiosuuskunnassa sukupolven vaihdoson laumlhivuosina ajankohtaista Taumlssauml laumlhestytaumlaumln niin sanottuabifurkaatiopistettauml eli sitauml kriittistauml vaihetta jossa on loumlydettaumlvaumlratkaisuja kylien vesihuollon jatkuvuuden turvaamiseksi Kunvastuunkantajia on yhauml vaikeampi loumlytaumlauml Ikaalisissa on nostettuesille yhtenauml ratkaisuvaihtoehtona osuuskuntien vaumllisen yhteistyoumlntiivistaumlminen

rdquoOllaan mietitty ettauml ruvetaan maksaanoikein palkkaa taikka jotain sillekylaumllaumliselle joka alkaisi tehdauml taumltaumlvesihuoltotyoumltauml kokopaumlivaumltoimisesti Jasiitauml tulisi sitten meidaumln kaikkienyhteinenrdquo (Riitialan seudun

vesiosuuskunnan edustaja)

Yhteistyouml keskusverkoston operaattorin eli Ikaalisten Vesi Oynkanssa tulee todennaumlkoumlisesti voimistumaan kun infrastruktuurinikaumlaumlntyessauml syntyy tarvetta erilaisille seuranta- valvonta- jahuoltopalveluille sekauml muille asiantuntijatehtaumlville Toisaaltainfrastruktuurin ikaumlaumlntymisen naumlhdaumlaumln vaikuttavan myoumlsosuuskuntien keskinaumlisen avunannon lisaumlaumlntymiseen joka palveleesamalla niiden riskienhallintaa

Kohti integroivaainfrastruktuuripolitiikkaaYhteiskuntakehityksen monet viimeaikaiset trendit haastavat kuntienluottamushenkiloumlt ja johtavat viranhaltijat pohtimaan uusialaumlhestymistapoja infrastruktuuripolitiikkaan Ne joutuvat arvioimaanmuun muassa sitauml millauml intensiteetillauml ja tavoilla vahvistaaomaehtoisesti toimivia paikallisia pienoisverkkoja ja -rakenteitajoiden toiminnan jatkuvuus ja laajentuminen mahdollistaakustannustehokkuuden lisaumlaumlmisen kuntien vastuulla olevientehtaumlvien hoitamisessa Samalla kunnat joutuvat toimimaan kahdenjaumlrjestelmaumln ndash julkisen hierarkian ja omaehtoisen yhteisoumln ndashjaumlnnitteisellauml rajapinnalla Sotaraudan (1996) kuvaaman pehmeaumlnstrategian mukaisesti julkisyhteisoumljen tulisi yhtauml aikaa saumlilyttaumlaumlriittaumlvauml kontrolli haluttujen kehitystavoitteiden saavuttamiseksimutta toisaalta antaa omatoimisuudelle sen verran elintilaa ettaumlalhaalta yloumlspaumlin suuntautuva kehitys olisi mahdollistaVesihuollossa tarvitaan yhtaumlaumlltauml integroivaa mutta samalla

mahdollistavaa strategiaa jossa otetaan huomioon erilaistenteknisten jaumlrjestelmien keskinaumlisriippuvuus ja sektorien vaumllistenrajapintojen hallinnan vaatimukset (Heino 2012)

Ikaalinen edustaa tapausta jossa kunnan suhde vesiosuuskuntiin onollut rakentava Muunkinlaisia kokemuksia Suomesta toki loumlytyyEsimerkiksi Jyvaumlskylaumln vesihuoltoa koskevassa julkisessakeskustelussa on noussut korostuneesti esiin haja-asutusalueidenvesiosuuskuntien riippuvuus Jyvaumlskylaumln Energia OystaumlVesiosuuskunnat ostivat aikanaan veden kaupungin yhtioumlltaumltukkuhinnalla ja saivat lisaumlksi muita palveluja Muutama vuosiJyvaumlskylaumln kaupungin Jyvaumlskylaumln maalaiskunnan ja Korpilahdenvuonna 2009 voimaantulleen kuntaliitoksen jaumllkeen JyvaumlskylaumlnEnergia Oy ilmoitti ettei se myoumlnnauml osuuskunnille enaumlaumltukkualennusta (Heinaumllauml 2012) Paumlivi Kvist (2012) Jyvaumlskylaumlnnaapurikunnasta Muuramesta on kirjoittanut asiasta blogissaannaumlin

rdquoVesiosuuskunnille (joiden on pakkoostaa palvelu Energialta) tehdaumlaumlnnaurettavia sopimuksia jotka rahastavatvesiosuuskuntia Sopimuksissa onepaumlreiluja kohtia jotka poistavatJyvaumlskylaumln Energialta monta sillekuuluvaa vastuuta siirtaumlen nevesiosuuskunnillerdquo

Taumlmauml kuvaa hyvin niitauml jaumlnnitteitauml joita kuntien rakennemuutos jayhtioumlittaumlminen voivat tuottaa hajautetun jaumlrjestelmaumln hallintaan Seantaa myoumls pohjaa olettamukselle ettauml kuntakoon merkittaumlvauml kasvuvoi samalla synnyttaumlauml liiketaloudellisesti painottunuttainfrastruktuuripolitiikkaa jonka ratkaisut tukevat pitkaumlllauml aikavaumllillaumlennemminkin yhdyskuntarakenteen tiivistaumlmistauml kuin haja-asutusalueiden omaehtoisesti jaumlrjestaumlmiauml kohtuuhintaisia palveluja

LopuksiKaumlaumlnteiset infrastruktuurit heijastavat yhdyskuntienperusrakenteiden monimutkaisuuden modulaarisuuden ja hallinnanhajautumisen lisaumlaumlntymistauml Pienet vesiosuuskunnat ovat osa taumltaumlkokonaisuutta Niiden perustuminen yhteisoumln asukkaidenaktiivisuuteen mahdollistaa kustannustehokkaaninfrastruktuuripalvelun tuottamisen tilanteessa jossa palvelua eivoida tuottaa kunnallisena palveluna edesitsekannattavuusperiaatteella kaupallisesta palvelutuotannostapuhumattakaan Jo naumlmauml laumlhtoumlkohdat tekevaumlt ymmaumlrrettaumlvaumlksi senettauml varsinkin pienet vesiosuuskunnat toimivat vain muutamanaktiivisen asukkaan toimeliaisuuden varassa Naumlihintoimintavarmuutta heikentaumlviin ongelmiin on kuitenkin haettu jaloumlydettykin ratkaisuja kuten esimerkiksi Ikaalisten tapauksessarakentamalla yhdysputkia sekauml vesiosuuskuntien kesken ettauml niidenja Ikaalisten Vesi Oyn vaumllille Kaiken kaikkiaan naumlyttaumlauml siltauml ettaumlvesihuollon realiteetit asettavat kunnat ja julkiset jaumlrjestelmaumltratkaisevaan asemaan siinauml miten omaehtoiset jaumlrjestelmaumlt syntyvaumltja millaiseksi hajautettu jaumlrjestelmauml muotoutuu

Julkisyhteisoumljen tavoitteena on jo laumlhtoumlkohtaisesti saada aikaan

sellaisia palveluntuotannon ratkaisuja jotka lisaumlaumlvaumltkustannustehokkuutta Yksikkoumlkokojen kasvattamisen jaskaalaetujen hyoumldyntaumlmisen sijaan kaumlaumlnteinen infrastruktuuri antaatoisenlaisen ratkaisuvaihtoehdon joka hyoumldyntaumlauml paikallisyhteisoumlissaumlpiilevaumlauml osaamista luottamusta paikallistuntemusta javapaaehtoistyoumltauml Naumlin myoumls kustannuksia ja vastuita voidaansaumllyttaumlauml niille jotka palvelusta kulloinkin hyoumltyvaumlt Taumlssauml mielessaumlkaumlaumlnteinen infrastruktuuri ilmentaumlauml omavastuisuutta korostavaaajattelua joka saattaa tulevaisuudessa tulla keskeiseksi periaatteeksijulkisten palvelujen jaumlrjestaumlmisessauml

Teoreettisen naumlkoumlkulman korostama itseorganisoituvuus eiluonnollisestikaan maumlaumlraumlauml lopputuloksen menestyksellisyyttauml Kaikkijaumlrjestelmaumlt eivaumlt ole sisaumlisesti dynaamisia eivaumltkauml kykenesovittautumaan toimintaympaumlristoumln vaatimuksiin Taumlllaisia uhkialeijuu myoumls monen pienen vesiosuuskunnan yllauml sillauml niidentoiminnan jatkuvuus saattaa olla uhattuna johtuen erityisestiikaumlaumlntyneiden aktiivien poisjaumlaumlnnistauml ja vaikeudesta loumlytaumlauml uusiavastuunkantajia Taumlssauml mielessauml yhteiskunnallisen kontekstinmuutokset heijastuvat suoraan myoumls yhteisoumljen toimintakykyynTaumlmauml naumlkoumlkohta nostaa esiin kaksi taumlrkeaumlauml asiaa Vesiosuuskuntiensisaumlisen dynamiikan osalta on vahvistettava sellaisia piirteitauml jotkaparantavat sovittautumista toimintaympaumlristoumln muutoksiin(esimerkiksi vesiosuuskuntien yhteistyouml resurssien kokoamiseksi javesihuollon ammattimaisuuden lisaumlaumlmiseksi) ja toisaalta kuntieninfrastruktuuripolitiikan aktivoimiseen niin ettauml se vahvistaavesiosuuskuntien sopeutumiskykyauml ja toiminnan jatkuvuutta

Kirjallisuus

Arauacutejo S amp Sutherland D (2010) Public-Private Partnerships

and Investment in Infrastructure OECD PublishingRetrieved from httpdxdoiorg1017875km7jf6q8f0t-en

Batty M (2008) Cities as Complex Systems ScalingInteraction Networks Dynamics and Urban MorphologiesLondon University College London

Briggs J amp Peat F D (2000) Seven Life Lessons of ChaosSpiritual Wisdom from the Science of Change (1st ed)New York Harper Perennial

Dressler F (2007) Self-Organization in Sensor and ActorNetworks Chichester John Wiley amp Sons

Edwards P N (2003) Infrastructure and Modernity ForceTime and Social Organization in the History ofSociotechnical Systems In T Misa P Brey amp A Freeberg(Eds) Modernity and Technology MA MIT Press

Egyedi T M Mehos D C amp Vree W G (2009) NewPerspectives on Inverse Infrastructures In Developing 21stCentury Infrastructure Networks (INFRA) IEEE Retrievedfrom httpwwwutwentenlmbstepsresearchcolloquia_and_seminarscolloquiabestanden2009ndash2010Final20EgyediMehosVree pdf

Egyedi T M amp Mehos D C (Eds) (2012) InverseInfrastructures Disrupting Networks from BelowCheltenham Edward Elgar

Egyedi T M amp van den Berg J (2012) Analyzing InverseInfrastructures using a Complex Adaptive SystemsPerspective In Third International Engineering SystemsSymposium CESUN (Vol 2012 pp 18ndash20 June 2012)

Retrieved fromhttpcesun2012tudelftnlimages669Egyedipdf

Egyedi T M Vrancken J L M amp Ubacht J (2007) Inverseinfrastructures Coordination in self-organizing systems InProceeding of 5th International Conference onStandardization and Innovation in Information Technology2007 Standardization and Innovation in InformationTechnology (SIIT)

Flyvbjerg B (2006) Five Misunderstandings About Case-StudyResearch Qualitative Inquiry 12(2) 219ndash245

Graham S amp Marvin S (2001) Splintering UrbanismNetworked Infrastructures Technological Mobilities andthe Urban Condition London Routledge

Hammami M Ruhashyankiko J-F amp Yehoue E B (2006)Determinants of Public-Private Partnerships inInfrastructure International Monetary Fund Retrievedfromhttpwwwimforgexternalpubsftwp2006wp0699pdf

Heino O (2012) Tuotanto- ja operointi-innovaatiot ndash casevesihuolto In P Malinen A-V Anttiroiko T Haahtela amp PSiitonen (Eds) Huomispaumlivaumln infrastruktuuri Naumlkoumlkulmiakuntien teknisen toimen uudistamiseen Helsinki SuomenKuntaliitto

Heinaumllauml O (2012 October 12) Vesiosuuskuntia kohdellaankaltoin Jyvaumlskylaumlssauml Keskisuomalainen Retrieved fromhttpwwwksmlfimielipidemielipidekirjoituksetvesiosuuskuntia-kohdellaan-kaltoin-jyvaskylassa1259860

Holland J H (1992) Adaptation in natural and artificialsystems an introductory analysis with applications tobiology control and artificial intelligence Mass MIT Press

Hughes T (1989) The Evolution of Large Scale TechnologicalSystems In W Bijker T Hughes amp T Pinch (Eds) TheSocial Construction of Technological Systems MA MITPress

Hukka J amp Katko T (1999) Yksityistaumlminen vesihuollossanro Retrieved fromhttpwwwkaksfinode99julkaisuid=85

Katko T (1991) Vesihuoltoyhtymien tulevaisuuden naumlkymaumltVesitalous 32(4) 24ndash29

Korpinen T (2012) Osuuskuntien Via DolorosaUusosuustoiminta 2ndash2012 Teemasivut Kehittyvauml vesihuolto2012 Retrieved January 20 2013 fromhttpwwwosuustoimintacoopotot2_12uot2a_12htm

Kvist P (2012 October 13) Vesiosuuskuntien haasteetRetrieved January 28 2013 from httppaivikvistblogspotfi201210vesiosuuskuntien-haasteethtml

Lehtonen T-K (2006) Kaupungin aineksiaYhdyskuntasuunnittelu 44(2) 6ndash23

Maula M (2004) Elaumlvauml organisaatio ja liiketoimintasysteemiKompleksisten systeemien kaksi tulkintaa In M Sotarautaamp K-J Kosonen (Eds) Yksilouml kulttuuri jainnovaatioympaumlristouml Avauksia aluekehityksendynamiikkaan Tampere Tampere University Press

Michiels S Janssens N Joosen W amp Verbaeten P (2005)Decentralized cooperative management a bottom upapproach In IADIS ACrsquo05 2005 IADIS InternationalConference on Applied Computing 2005 Retrieved fromhttpwwwiadisnetdlfinal_uploads200501L048pdf

Miraglia S (2010) Modularity and integratedness as non-dichotomous architectural properties of complex systems (p2010) Presented at the Summer Conference ImperialCollege London Business School June 16ndash18 2010

Nicolis G amp Prigogine I (1977) Self-Organization in Non-Equilibrium Systems From Dissipative Structures to Orderthrough Fluctuations New York John Wiley amp Sons

Ornetzeder M amp Rohracher H (2006) User-Led Innovationsand Participation Processes Lessons from SustainableEnergy Technologies Energy Policy 34(2) 138ndash150

Peltola T (2007) Empirian ja teorian vuoropuhelu In M LaineJ Bamberg amp P Jokinen (Eds) Tapaustutkimuksen taitoHelsinki Gaudeamus

Prigogine I (1980) From being to becoming Time andcomplexity in the physical sciences San FranciscoFreeman

Prigogine I amp Stengers I (1984) Order out of Chaos Manrsquosnew dialogue with nature New York Bantam Books

Pulselli R M Pulselli F M Ratti C amp Tiezzi E (2005)Dissipative Structures for Understanding Cities ResourceFlows and Mobility Patterns In A H Boussabaine J LewisR J Kirkham amp G E M Jared (Eds) Proceedings of the1st International Conference on Built EnvironmentComplexity September 2005 (pp 11ndash14) University ofLiverpool Becon Retrieved from httpsenseablemitedupaperspdf2005_Pulselli_Pulselli_Ratti_Tiezzi_BECONpdf

Rees W E (2012) Cities as Dissipative Structures GlobalChange and the Vulnerability of Urban Civilization

Ruiz-Mier F amp van Ginneken M (2006) Consumercooperatives an alternative institutional model for deliveryof urban water supply and sanitation services WaterSupply and Sanitation Sector Board of the InfrastructureNetwork World Bank Group

Ruostetsaari I (1998) Energiapolitiikka kaumlaumlnnekohdassaJaumlrjestoumlt ja yritykset vaikuttajina vapautuvillaenergiamarkkinoilla Tampere Tampereen yliopisto

Sotarauta M (1996) Kohti epaumlselvyyden hallintaa Pehmeaumlstrategia 2000-luvun alun suunnittelun laumlhtoumlkohtanaJyvaumlskylauml Finnpublishers

Streeter C L (1991) Redundancy in Social SystemsImplications for Warning and Evacuation PlanningInternational Journal of Mass Emergencies and Disasters9(2) 167ndash182

Staringhle P (2004) Itseuudistumisen dynamiikkaSysteemiajattelu kehitysprosessien ymmaumlrtaumlmisenperustana In M Sotarauta amp K-J Kosonen (Eds) Yksiloumlkulttuuri ja innovaatioympaumlristouml Avauksia aluekehityksendynamiikkaan Tampere Tampere University Press

Staringhle P amp Kuosa T (2009) Systeemien itseuudistuminen -uutta ymmaumlrrystauml kollektiivien kehittymseenAikuiskasvatus 29(2) 104ndash115

Takala A Arvonen V Katko T S Pietilauml P E amp AringkermanW (2011) The Evolving Role of Water Co-operatives inFinland International Journal of Co-Operative Management5(2) 11ndash19

Taleb N N (2012) Antifragile things that gain from disorderNew York Random House

Torrisi G (2009) Public infrastructure definition classificationand measurement issues MPRA Paper No Retrieved fromhttpmpraubuni-muenchende12990

Tuomi J amp Sarajaumlrvi A (2009) Laadullinen tutkimus jasisaumllloumlnanalyysi (5 uudistettu painos) Helsinki Tammi

Tyynelauml T amp Nurmi J (2010) Metsaumlnomistajien energiaosuuskuntien tulevaisuudennaumlkymaumlt MaaseudunUusi Aika 18(2) 22ndash31

Van den Berg J (2012) Inverse Infrastructures and theirEmergence at the Edge of Order and Chaos An AnalyticFramework In T M Egyedi amp D C Mehos (Eds) InverseInfrastructures Disrupting Networks from BelowCheltenham Edward Elgar

Van der Vleuten E (2004) Infrastructures and Societal ChangeA View from the Large Technical Systems Field TechnologyAnalysis amp Strategic Management 16(3) 395ndash414

Weijnen M Herden P amp Bouwmans I (2007) DesigningComplex Systems A Contradition in Terms In Proceedingof Delft Science and Design A Congress on InterdisciplinaryDesign Delft The Netherlands

Yin R K (2008) Case Study Research Design and Methods(Fourth Edition) London Sage

maallikkovoimin kohentamaan kunnan vajavaisesti toteuttamiaperuspalveluita Yhteistyouml kunnan hallinnon ja vesilaitoksen sekaumlvaltion alue- ja paikallishallintoviranomaisten kanssa on antanutratkaisevan sysaumlyksen hankkeiden kaumlynnistymiselle Taumlmauml yhteistyoumlauttaa kokoamaan tarpeellista tietaumlmystauml varsinkinrakentamisvaiheen organisointia rahoitusjaumlrjestelyjauml ja tarvittaviensopimusten laadintaa ajatellen (Korpinen 2012)

Osuuskuntientoiminnalliset haasteetPerustamisvaiheen jaumllkeen osuuskuntien paumlivittaumlinen operointi onmuutamien aktiivisten yksiloumliden ndash kaumlytaumlnnoumlssauml hallituksen jaumlsentenja erityisesti puheenjohtajan ndash varassa (Tyynelauml Nurmi 2010) Johtamisenrealiteetteja eraumls vesiosuuskunnan puheenjohtaja kuvaa seuraavasti

rdquoJos oot selvillauml asioista niin parhaitenongelmasta selviaumlauml kun hoitaa sen itseenemmin kuin ettauml alat soitteleen jakeraumlaumln jotain remmiaumlrdquo (Roumlyhioumlnvesiosuuskunnan edustaja)

Vesiosuuskuntien toimintaan on iskostuneena vahva yhdessaumltekemisen kulttuuri mikauml konkretisoituu muun muassatalkootyoumlvoiman saatavuutena yksittaumlisiin ennalta sovittuihintyoumlprojekteihin

rdquoKun me vedettiin runkolinja ton jaumlrvenali niin kyllauml siellauml sitauml porukkaa oliainakin 20 henkee sitauml oli Ettauml kyllaumltollaseen hetkelliseen hommaan loumlytyyrdquo(Roumlyhioumln vesiosuuskunnan edustaja)

Vesiosuuskunnat ovat talkootyoumlhoumln perustuvalla toiminnalla saaneettuotettua jaumlsenilleen kohtuullisin kustannuksin riittaumlvaumln laadukkaanvesihuollon Toisaalta toiminnan talkooperustaisuuden on huomattuaiheuttavan myoumls lieveilmioumlitauml kuten korjausvelan syntyauml jaongelmia toimintavarmuuden yllaumlpitaumlmisessauml

Edellauml kuvattuihin seikkoihin pohjautuen voidaan havaita ettaumlvesiosuuskunnissa yhteistyouml ilmenee kahdella tasolla Osuuskunnanytimessauml toimii osuuskunnan hallituksen muodostama ydinryhmaumljonka toiminta perustuu jatkuvaan tiiviiseen yhteistyoumlhoumln Toisentason muodostavat reservissauml olevat aktiivihenkiloumlt joiden toimintamuistuttaa luovaa organismia se aktivoituu ajoittain verrattainlyhytaikaisesti vastaamaan yhteisoumlssauml koettuun tarpeeseen

Osuuskuntien toiminnanjatkuvuusYksi keskeisimpiauml huolia osuuskuntien tulevaisuuteen liittyen onaktiivisten toimijoiden ikaumlaumlntyminen joka tuottaa haasteitaerityisesti sen vuoksi ettauml samalla katoaa merkittaumlvauml osa sekauml

talkootyoumlstauml ettauml osaamisesta

rdquoKun vaikka nuorisolla olisikin intoamutta kun niillauml ei ole taitoa (hellip) Jasitten kun taumlmauml homma vaatii sellaistajoustoa Se on sellaista sovittelua jakeskustelua ja pitkaumlauml pinnaa vaatii jaihmistuntemusta Pitaumlauml osata luovia asiatEttauml kun kysymys ei ole vain tekniikastardquo(Roumlyhioumln vesiosuuskunnan edustaja)

Monessa Ikaalisten alueen vesiosuuskunnassa sukupolven vaihdoson laumlhivuosina ajankohtaista Taumlssauml laumlhestytaumlaumln niin sanottuabifurkaatiopistettauml eli sitauml kriittistauml vaihetta jossa on loumlydettaumlvaumlratkaisuja kylien vesihuollon jatkuvuuden turvaamiseksi Kunvastuunkantajia on yhauml vaikeampi loumlytaumlauml Ikaalisissa on nostettuesille yhtenauml ratkaisuvaihtoehtona osuuskuntien vaumllisen yhteistyoumlntiivistaumlminen

rdquoOllaan mietitty ettauml ruvetaan maksaanoikein palkkaa taikka jotain sillekylaumllaumliselle joka alkaisi tehdauml taumltaumlvesihuoltotyoumltauml kokopaumlivaumltoimisesti Jasiitauml tulisi sitten meidaumln kaikkienyhteinenrdquo (Riitialan seudun

vesiosuuskunnan edustaja)

Yhteistyouml keskusverkoston operaattorin eli Ikaalisten Vesi Oynkanssa tulee todennaumlkoumlisesti voimistumaan kun infrastruktuurinikaumlaumlntyessauml syntyy tarvetta erilaisille seuranta- valvonta- jahuoltopalveluille sekauml muille asiantuntijatehtaumlville Toisaaltainfrastruktuurin ikaumlaumlntymisen naumlhdaumlaumln vaikuttavan myoumlsosuuskuntien keskinaumlisen avunannon lisaumlaumlntymiseen joka palveleesamalla niiden riskienhallintaa

Kohti integroivaainfrastruktuuripolitiikkaaYhteiskuntakehityksen monet viimeaikaiset trendit haastavat kuntienluottamushenkiloumlt ja johtavat viranhaltijat pohtimaan uusialaumlhestymistapoja infrastruktuuripolitiikkaan Ne joutuvat arvioimaanmuun muassa sitauml millauml intensiteetillauml ja tavoilla vahvistaaomaehtoisesti toimivia paikallisia pienoisverkkoja ja -rakenteitajoiden toiminnan jatkuvuus ja laajentuminen mahdollistaakustannustehokkuuden lisaumlaumlmisen kuntien vastuulla olevientehtaumlvien hoitamisessa Samalla kunnat joutuvat toimimaan kahdenjaumlrjestelmaumln ndash julkisen hierarkian ja omaehtoisen yhteisoumln ndashjaumlnnitteisellauml rajapinnalla Sotaraudan (1996) kuvaaman pehmeaumlnstrategian mukaisesti julkisyhteisoumljen tulisi yhtauml aikaa saumlilyttaumlaumlriittaumlvauml kontrolli haluttujen kehitystavoitteiden saavuttamiseksimutta toisaalta antaa omatoimisuudelle sen verran elintilaa ettaumlalhaalta yloumlspaumlin suuntautuva kehitys olisi mahdollistaVesihuollossa tarvitaan yhtaumlaumlltauml integroivaa mutta samalla

mahdollistavaa strategiaa jossa otetaan huomioon erilaistenteknisten jaumlrjestelmien keskinaumlisriippuvuus ja sektorien vaumllistenrajapintojen hallinnan vaatimukset (Heino 2012)

Ikaalinen edustaa tapausta jossa kunnan suhde vesiosuuskuntiin onollut rakentava Muunkinlaisia kokemuksia Suomesta toki loumlytyyEsimerkiksi Jyvaumlskylaumln vesihuoltoa koskevassa julkisessakeskustelussa on noussut korostuneesti esiin haja-asutusalueidenvesiosuuskuntien riippuvuus Jyvaumlskylaumln Energia OystaumlVesiosuuskunnat ostivat aikanaan veden kaupungin yhtioumlltaumltukkuhinnalla ja saivat lisaumlksi muita palveluja Muutama vuosiJyvaumlskylaumln kaupungin Jyvaumlskylaumln maalaiskunnan ja Korpilahdenvuonna 2009 voimaantulleen kuntaliitoksen jaumllkeen JyvaumlskylaumlnEnergia Oy ilmoitti ettei se myoumlnnauml osuuskunnille enaumlaumltukkualennusta (Heinaumllauml 2012) Paumlivi Kvist (2012) Jyvaumlskylaumlnnaapurikunnasta Muuramesta on kirjoittanut asiasta blogissaannaumlin

rdquoVesiosuuskunnille (joiden on pakkoostaa palvelu Energialta) tehdaumlaumlnnaurettavia sopimuksia jotka rahastavatvesiosuuskuntia Sopimuksissa onepaumlreiluja kohtia jotka poistavatJyvaumlskylaumln Energialta monta sillekuuluvaa vastuuta siirtaumlen nevesiosuuskunnillerdquo

Taumlmauml kuvaa hyvin niitauml jaumlnnitteitauml joita kuntien rakennemuutos jayhtioumlittaumlminen voivat tuottaa hajautetun jaumlrjestelmaumln hallintaan Seantaa myoumls pohjaa olettamukselle ettauml kuntakoon merkittaumlvauml kasvuvoi samalla synnyttaumlauml liiketaloudellisesti painottunuttainfrastruktuuripolitiikkaa jonka ratkaisut tukevat pitkaumlllauml aikavaumllillaumlennemminkin yhdyskuntarakenteen tiivistaumlmistauml kuin haja-asutusalueiden omaehtoisesti jaumlrjestaumlmiauml kohtuuhintaisia palveluja

LopuksiKaumlaumlnteiset infrastruktuurit heijastavat yhdyskuntienperusrakenteiden monimutkaisuuden modulaarisuuden ja hallinnanhajautumisen lisaumlaumlntymistauml Pienet vesiosuuskunnat ovat osa taumltaumlkokonaisuutta Niiden perustuminen yhteisoumln asukkaidenaktiivisuuteen mahdollistaa kustannustehokkaaninfrastruktuuripalvelun tuottamisen tilanteessa jossa palvelua eivoida tuottaa kunnallisena palveluna edesitsekannattavuusperiaatteella kaupallisesta palvelutuotannostapuhumattakaan Jo naumlmauml laumlhtoumlkohdat tekevaumlt ymmaumlrrettaumlvaumlksi senettauml varsinkin pienet vesiosuuskunnat toimivat vain muutamanaktiivisen asukkaan toimeliaisuuden varassa Naumlihintoimintavarmuutta heikentaumlviin ongelmiin on kuitenkin haettu jaloumlydettykin ratkaisuja kuten esimerkiksi Ikaalisten tapauksessarakentamalla yhdysputkia sekauml vesiosuuskuntien kesken ettauml niidenja Ikaalisten Vesi Oyn vaumllille Kaiken kaikkiaan naumlyttaumlauml siltauml ettaumlvesihuollon realiteetit asettavat kunnat ja julkiset jaumlrjestelmaumltratkaisevaan asemaan siinauml miten omaehtoiset jaumlrjestelmaumlt syntyvaumltja millaiseksi hajautettu jaumlrjestelmauml muotoutuu

Julkisyhteisoumljen tavoitteena on jo laumlhtoumlkohtaisesti saada aikaan

sellaisia palveluntuotannon ratkaisuja jotka lisaumlaumlvaumltkustannustehokkuutta Yksikkoumlkokojen kasvattamisen jaskaalaetujen hyoumldyntaumlmisen sijaan kaumlaumlnteinen infrastruktuuri antaatoisenlaisen ratkaisuvaihtoehdon joka hyoumldyntaumlauml paikallisyhteisoumlissaumlpiilevaumlauml osaamista luottamusta paikallistuntemusta javapaaehtoistyoumltauml Naumlin myoumls kustannuksia ja vastuita voidaansaumllyttaumlauml niille jotka palvelusta kulloinkin hyoumltyvaumlt Taumlssauml mielessaumlkaumlaumlnteinen infrastruktuuri ilmentaumlauml omavastuisuutta korostavaaajattelua joka saattaa tulevaisuudessa tulla keskeiseksi periaatteeksijulkisten palvelujen jaumlrjestaumlmisessauml

Teoreettisen naumlkoumlkulman korostama itseorganisoituvuus eiluonnollisestikaan maumlaumlraumlauml lopputuloksen menestyksellisyyttauml Kaikkijaumlrjestelmaumlt eivaumlt ole sisaumlisesti dynaamisia eivaumltkauml kykenesovittautumaan toimintaympaumlristoumln vaatimuksiin Taumlllaisia uhkialeijuu myoumls monen pienen vesiosuuskunnan yllauml sillauml niidentoiminnan jatkuvuus saattaa olla uhattuna johtuen erityisestiikaumlaumlntyneiden aktiivien poisjaumlaumlnnistauml ja vaikeudesta loumlytaumlauml uusiavastuunkantajia Taumlssauml mielessauml yhteiskunnallisen kontekstinmuutokset heijastuvat suoraan myoumls yhteisoumljen toimintakykyynTaumlmauml naumlkoumlkohta nostaa esiin kaksi taumlrkeaumlauml asiaa Vesiosuuskuntiensisaumlisen dynamiikan osalta on vahvistettava sellaisia piirteitauml jotkaparantavat sovittautumista toimintaympaumlristoumln muutoksiin(esimerkiksi vesiosuuskuntien yhteistyouml resurssien kokoamiseksi javesihuollon ammattimaisuuden lisaumlaumlmiseksi) ja toisaalta kuntieninfrastruktuuripolitiikan aktivoimiseen niin ettauml se vahvistaavesiosuuskuntien sopeutumiskykyauml ja toiminnan jatkuvuutta

Kirjallisuus

Arauacutejo S amp Sutherland D (2010) Public-Private Partnerships

and Investment in Infrastructure OECD PublishingRetrieved from httpdxdoiorg1017875km7jf6q8f0t-en

Batty M (2008) Cities as Complex Systems ScalingInteraction Networks Dynamics and Urban MorphologiesLondon University College London

Briggs J amp Peat F D (2000) Seven Life Lessons of ChaosSpiritual Wisdom from the Science of Change (1st ed)New York Harper Perennial

Dressler F (2007) Self-Organization in Sensor and ActorNetworks Chichester John Wiley amp Sons

Edwards P N (2003) Infrastructure and Modernity ForceTime and Social Organization in the History ofSociotechnical Systems In T Misa P Brey amp A Freeberg(Eds) Modernity and Technology MA MIT Press

Egyedi T M Mehos D C amp Vree W G (2009) NewPerspectives on Inverse Infrastructures In Developing 21stCentury Infrastructure Networks (INFRA) IEEE Retrievedfrom httpwwwutwentenlmbstepsresearchcolloquia_and_seminarscolloquiabestanden2009ndash2010Final20EgyediMehosVree pdf

Egyedi T M amp Mehos D C (Eds) (2012) InverseInfrastructures Disrupting Networks from BelowCheltenham Edward Elgar

Egyedi T M amp van den Berg J (2012) Analyzing InverseInfrastructures using a Complex Adaptive SystemsPerspective In Third International Engineering SystemsSymposium CESUN (Vol 2012 pp 18ndash20 June 2012)

Retrieved fromhttpcesun2012tudelftnlimages669Egyedipdf

Egyedi T M Vrancken J L M amp Ubacht J (2007) Inverseinfrastructures Coordination in self-organizing systems InProceeding of 5th International Conference onStandardization and Innovation in Information Technology2007 Standardization and Innovation in InformationTechnology (SIIT)

Flyvbjerg B (2006) Five Misunderstandings About Case-StudyResearch Qualitative Inquiry 12(2) 219ndash245

Graham S amp Marvin S (2001) Splintering UrbanismNetworked Infrastructures Technological Mobilities andthe Urban Condition London Routledge

Hammami M Ruhashyankiko J-F amp Yehoue E B (2006)Determinants of Public-Private Partnerships inInfrastructure International Monetary Fund Retrievedfromhttpwwwimforgexternalpubsftwp2006wp0699pdf

Heino O (2012) Tuotanto- ja operointi-innovaatiot ndash casevesihuolto In P Malinen A-V Anttiroiko T Haahtela amp PSiitonen (Eds) Huomispaumlivaumln infrastruktuuri Naumlkoumlkulmiakuntien teknisen toimen uudistamiseen Helsinki SuomenKuntaliitto

Heinaumllauml O (2012 October 12) Vesiosuuskuntia kohdellaankaltoin Jyvaumlskylaumlssauml Keskisuomalainen Retrieved fromhttpwwwksmlfimielipidemielipidekirjoituksetvesiosuuskuntia-kohdellaan-kaltoin-jyvaskylassa1259860

Holland J H (1992) Adaptation in natural and artificialsystems an introductory analysis with applications tobiology control and artificial intelligence Mass MIT Press

Hughes T (1989) The Evolution of Large Scale TechnologicalSystems In W Bijker T Hughes amp T Pinch (Eds) TheSocial Construction of Technological Systems MA MITPress

Hukka J amp Katko T (1999) Yksityistaumlminen vesihuollossanro Retrieved fromhttpwwwkaksfinode99julkaisuid=85

Katko T (1991) Vesihuoltoyhtymien tulevaisuuden naumlkymaumltVesitalous 32(4) 24ndash29

Korpinen T (2012) Osuuskuntien Via DolorosaUusosuustoiminta 2ndash2012 Teemasivut Kehittyvauml vesihuolto2012 Retrieved January 20 2013 fromhttpwwwosuustoimintacoopotot2_12uot2a_12htm

Kvist P (2012 October 13) Vesiosuuskuntien haasteetRetrieved January 28 2013 from httppaivikvistblogspotfi201210vesiosuuskuntien-haasteethtml

Lehtonen T-K (2006) Kaupungin aineksiaYhdyskuntasuunnittelu 44(2) 6ndash23

Maula M (2004) Elaumlvauml organisaatio ja liiketoimintasysteemiKompleksisten systeemien kaksi tulkintaa In M Sotarautaamp K-J Kosonen (Eds) Yksilouml kulttuuri jainnovaatioympaumlristouml Avauksia aluekehityksendynamiikkaan Tampere Tampere University Press

Michiels S Janssens N Joosen W amp Verbaeten P (2005)Decentralized cooperative management a bottom upapproach In IADIS ACrsquo05 2005 IADIS InternationalConference on Applied Computing 2005 Retrieved fromhttpwwwiadisnetdlfinal_uploads200501L048pdf

Miraglia S (2010) Modularity and integratedness as non-dichotomous architectural properties of complex systems (p2010) Presented at the Summer Conference ImperialCollege London Business School June 16ndash18 2010

Nicolis G amp Prigogine I (1977) Self-Organization in Non-Equilibrium Systems From Dissipative Structures to Orderthrough Fluctuations New York John Wiley amp Sons

Ornetzeder M amp Rohracher H (2006) User-Led Innovationsand Participation Processes Lessons from SustainableEnergy Technologies Energy Policy 34(2) 138ndash150

Peltola T (2007) Empirian ja teorian vuoropuhelu In M LaineJ Bamberg amp P Jokinen (Eds) Tapaustutkimuksen taitoHelsinki Gaudeamus

Prigogine I (1980) From being to becoming Time andcomplexity in the physical sciences San FranciscoFreeman

Prigogine I amp Stengers I (1984) Order out of Chaos Manrsquosnew dialogue with nature New York Bantam Books

Pulselli R M Pulselli F M Ratti C amp Tiezzi E (2005)Dissipative Structures for Understanding Cities ResourceFlows and Mobility Patterns In A H Boussabaine J LewisR J Kirkham amp G E M Jared (Eds) Proceedings of the1st International Conference on Built EnvironmentComplexity September 2005 (pp 11ndash14) University ofLiverpool Becon Retrieved from httpsenseablemitedupaperspdf2005_Pulselli_Pulselli_Ratti_Tiezzi_BECONpdf

Rees W E (2012) Cities as Dissipative Structures GlobalChange and the Vulnerability of Urban Civilization

Ruiz-Mier F amp van Ginneken M (2006) Consumercooperatives an alternative institutional model for deliveryof urban water supply and sanitation services WaterSupply and Sanitation Sector Board of the InfrastructureNetwork World Bank Group

Ruostetsaari I (1998) Energiapolitiikka kaumlaumlnnekohdassaJaumlrjestoumlt ja yritykset vaikuttajina vapautuvillaenergiamarkkinoilla Tampere Tampereen yliopisto

Sotarauta M (1996) Kohti epaumlselvyyden hallintaa Pehmeaumlstrategia 2000-luvun alun suunnittelun laumlhtoumlkohtanaJyvaumlskylauml Finnpublishers

Streeter C L (1991) Redundancy in Social SystemsImplications for Warning and Evacuation PlanningInternational Journal of Mass Emergencies and Disasters9(2) 167ndash182

Staringhle P (2004) Itseuudistumisen dynamiikkaSysteemiajattelu kehitysprosessien ymmaumlrtaumlmisenperustana In M Sotarauta amp K-J Kosonen (Eds) Yksiloumlkulttuuri ja innovaatioympaumlristouml Avauksia aluekehityksendynamiikkaan Tampere Tampere University Press

Staringhle P amp Kuosa T (2009) Systeemien itseuudistuminen -uutta ymmaumlrrystauml kollektiivien kehittymseenAikuiskasvatus 29(2) 104ndash115

Takala A Arvonen V Katko T S Pietilauml P E amp AringkermanW (2011) The Evolving Role of Water Co-operatives inFinland International Journal of Co-Operative Management5(2) 11ndash19

Taleb N N (2012) Antifragile things that gain from disorderNew York Random House

Torrisi G (2009) Public infrastructure definition classificationand measurement issues MPRA Paper No Retrieved fromhttpmpraubuni-muenchende12990

Tuomi J amp Sarajaumlrvi A (2009) Laadullinen tutkimus jasisaumllloumlnanalyysi (5 uudistettu painos) Helsinki Tammi

Tyynelauml T amp Nurmi J (2010) Metsaumlnomistajien energiaosuuskuntien tulevaisuudennaumlkymaumlt MaaseudunUusi Aika 18(2) 22ndash31

Van den Berg J (2012) Inverse Infrastructures and theirEmergence at the Edge of Order and Chaos An AnalyticFramework In T M Egyedi amp D C Mehos (Eds) InverseInfrastructures Disrupting Networks from BelowCheltenham Edward Elgar

Van der Vleuten E (2004) Infrastructures and Societal ChangeA View from the Large Technical Systems Field TechnologyAnalysis amp Strategic Management 16(3) 395ndash414

Weijnen M Herden P amp Bouwmans I (2007) DesigningComplex Systems A Contradition in Terms In Proceedingof Delft Science and Design A Congress on InterdisciplinaryDesign Delft The Netherlands

Yin R K (2008) Case Study Research Design and Methods(Fourth Edition) London Sage

rdquoKun me vedettiin runkolinja ton jaumlrvenali niin kyllauml siellauml sitauml porukkaa oliainakin 20 henkee sitauml oli Ettauml kyllaumltollaseen hetkelliseen hommaan loumlytyyrdquo(Roumlyhioumln vesiosuuskunnan edustaja)

Vesiosuuskunnat ovat talkootyoumlhoumln perustuvalla toiminnalla saaneettuotettua jaumlsenilleen kohtuullisin kustannuksin riittaumlvaumln laadukkaanvesihuollon Toisaalta toiminnan talkooperustaisuuden on huomattuaiheuttavan myoumls lieveilmioumlitauml kuten korjausvelan syntyauml jaongelmia toimintavarmuuden yllaumlpitaumlmisessauml

Edellauml kuvattuihin seikkoihin pohjautuen voidaan havaita ettaumlvesiosuuskunnissa yhteistyouml ilmenee kahdella tasolla Osuuskunnanytimessauml toimii osuuskunnan hallituksen muodostama ydinryhmaumljonka toiminta perustuu jatkuvaan tiiviiseen yhteistyoumlhoumln Toisentason muodostavat reservissauml olevat aktiivihenkiloumlt joiden toimintamuistuttaa luovaa organismia se aktivoituu ajoittain verrattainlyhytaikaisesti vastaamaan yhteisoumlssauml koettuun tarpeeseen

Osuuskuntien toiminnanjatkuvuusYksi keskeisimpiauml huolia osuuskuntien tulevaisuuteen liittyen onaktiivisten toimijoiden ikaumlaumlntyminen joka tuottaa haasteitaerityisesti sen vuoksi ettauml samalla katoaa merkittaumlvauml osa sekauml

talkootyoumlstauml ettauml osaamisesta

rdquoKun vaikka nuorisolla olisikin intoamutta kun niillauml ei ole taitoa (hellip) Jasitten kun taumlmauml homma vaatii sellaistajoustoa Se on sellaista sovittelua jakeskustelua ja pitkaumlauml pinnaa vaatii jaihmistuntemusta Pitaumlauml osata luovia asiatEttauml kun kysymys ei ole vain tekniikastardquo(Roumlyhioumln vesiosuuskunnan edustaja)

Monessa Ikaalisten alueen vesiosuuskunnassa sukupolven vaihdoson laumlhivuosina ajankohtaista Taumlssauml laumlhestytaumlaumln niin sanottuabifurkaatiopistettauml eli sitauml kriittistauml vaihetta jossa on loumlydettaumlvaumlratkaisuja kylien vesihuollon jatkuvuuden turvaamiseksi Kunvastuunkantajia on yhauml vaikeampi loumlytaumlauml Ikaalisissa on nostettuesille yhtenauml ratkaisuvaihtoehtona osuuskuntien vaumllisen yhteistyoumlntiivistaumlminen

rdquoOllaan mietitty ettauml ruvetaan maksaanoikein palkkaa taikka jotain sillekylaumllaumliselle joka alkaisi tehdauml taumltaumlvesihuoltotyoumltauml kokopaumlivaumltoimisesti Jasiitauml tulisi sitten meidaumln kaikkienyhteinenrdquo (Riitialan seudun

vesiosuuskunnan edustaja)

Yhteistyouml keskusverkoston operaattorin eli Ikaalisten Vesi Oynkanssa tulee todennaumlkoumlisesti voimistumaan kun infrastruktuurinikaumlaumlntyessauml syntyy tarvetta erilaisille seuranta- valvonta- jahuoltopalveluille sekauml muille asiantuntijatehtaumlville Toisaaltainfrastruktuurin ikaumlaumlntymisen naumlhdaumlaumln vaikuttavan myoumlsosuuskuntien keskinaumlisen avunannon lisaumlaumlntymiseen joka palveleesamalla niiden riskienhallintaa

Kohti integroivaainfrastruktuuripolitiikkaaYhteiskuntakehityksen monet viimeaikaiset trendit haastavat kuntienluottamushenkiloumlt ja johtavat viranhaltijat pohtimaan uusialaumlhestymistapoja infrastruktuuripolitiikkaan Ne joutuvat arvioimaanmuun muassa sitauml millauml intensiteetillauml ja tavoilla vahvistaaomaehtoisesti toimivia paikallisia pienoisverkkoja ja -rakenteitajoiden toiminnan jatkuvuus ja laajentuminen mahdollistaakustannustehokkuuden lisaumlaumlmisen kuntien vastuulla olevientehtaumlvien hoitamisessa Samalla kunnat joutuvat toimimaan kahdenjaumlrjestelmaumln ndash julkisen hierarkian ja omaehtoisen yhteisoumln ndashjaumlnnitteisellauml rajapinnalla Sotaraudan (1996) kuvaaman pehmeaumlnstrategian mukaisesti julkisyhteisoumljen tulisi yhtauml aikaa saumlilyttaumlaumlriittaumlvauml kontrolli haluttujen kehitystavoitteiden saavuttamiseksimutta toisaalta antaa omatoimisuudelle sen verran elintilaa ettaumlalhaalta yloumlspaumlin suuntautuva kehitys olisi mahdollistaVesihuollossa tarvitaan yhtaumlaumlltauml integroivaa mutta samalla

mahdollistavaa strategiaa jossa otetaan huomioon erilaistenteknisten jaumlrjestelmien keskinaumlisriippuvuus ja sektorien vaumllistenrajapintojen hallinnan vaatimukset (Heino 2012)

Ikaalinen edustaa tapausta jossa kunnan suhde vesiosuuskuntiin onollut rakentava Muunkinlaisia kokemuksia Suomesta toki loumlytyyEsimerkiksi Jyvaumlskylaumln vesihuoltoa koskevassa julkisessakeskustelussa on noussut korostuneesti esiin haja-asutusalueidenvesiosuuskuntien riippuvuus Jyvaumlskylaumln Energia OystaumlVesiosuuskunnat ostivat aikanaan veden kaupungin yhtioumlltaumltukkuhinnalla ja saivat lisaumlksi muita palveluja Muutama vuosiJyvaumlskylaumln kaupungin Jyvaumlskylaumln maalaiskunnan ja Korpilahdenvuonna 2009 voimaantulleen kuntaliitoksen jaumllkeen JyvaumlskylaumlnEnergia Oy ilmoitti ettei se myoumlnnauml osuuskunnille enaumlaumltukkualennusta (Heinaumllauml 2012) Paumlivi Kvist (2012) Jyvaumlskylaumlnnaapurikunnasta Muuramesta on kirjoittanut asiasta blogissaannaumlin

rdquoVesiosuuskunnille (joiden on pakkoostaa palvelu Energialta) tehdaumlaumlnnaurettavia sopimuksia jotka rahastavatvesiosuuskuntia Sopimuksissa onepaumlreiluja kohtia jotka poistavatJyvaumlskylaumln Energialta monta sillekuuluvaa vastuuta siirtaumlen nevesiosuuskunnillerdquo

Taumlmauml kuvaa hyvin niitauml jaumlnnitteitauml joita kuntien rakennemuutos jayhtioumlittaumlminen voivat tuottaa hajautetun jaumlrjestelmaumln hallintaan Seantaa myoumls pohjaa olettamukselle ettauml kuntakoon merkittaumlvauml kasvuvoi samalla synnyttaumlauml liiketaloudellisesti painottunuttainfrastruktuuripolitiikkaa jonka ratkaisut tukevat pitkaumlllauml aikavaumllillaumlennemminkin yhdyskuntarakenteen tiivistaumlmistauml kuin haja-asutusalueiden omaehtoisesti jaumlrjestaumlmiauml kohtuuhintaisia palveluja

LopuksiKaumlaumlnteiset infrastruktuurit heijastavat yhdyskuntienperusrakenteiden monimutkaisuuden modulaarisuuden ja hallinnanhajautumisen lisaumlaumlntymistauml Pienet vesiosuuskunnat ovat osa taumltaumlkokonaisuutta Niiden perustuminen yhteisoumln asukkaidenaktiivisuuteen mahdollistaa kustannustehokkaaninfrastruktuuripalvelun tuottamisen tilanteessa jossa palvelua eivoida tuottaa kunnallisena palveluna edesitsekannattavuusperiaatteella kaupallisesta palvelutuotannostapuhumattakaan Jo naumlmauml laumlhtoumlkohdat tekevaumlt ymmaumlrrettaumlvaumlksi senettauml varsinkin pienet vesiosuuskunnat toimivat vain muutamanaktiivisen asukkaan toimeliaisuuden varassa Naumlihintoimintavarmuutta heikentaumlviin ongelmiin on kuitenkin haettu jaloumlydettykin ratkaisuja kuten esimerkiksi Ikaalisten tapauksessarakentamalla yhdysputkia sekauml vesiosuuskuntien kesken ettauml niidenja Ikaalisten Vesi Oyn vaumllille Kaiken kaikkiaan naumlyttaumlauml siltauml ettaumlvesihuollon realiteetit asettavat kunnat ja julkiset jaumlrjestelmaumltratkaisevaan asemaan siinauml miten omaehtoiset jaumlrjestelmaumlt syntyvaumltja millaiseksi hajautettu jaumlrjestelmauml muotoutuu

Julkisyhteisoumljen tavoitteena on jo laumlhtoumlkohtaisesti saada aikaan

sellaisia palveluntuotannon ratkaisuja jotka lisaumlaumlvaumltkustannustehokkuutta Yksikkoumlkokojen kasvattamisen jaskaalaetujen hyoumldyntaumlmisen sijaan kaumlaumlnteinen infrastruktuuri antaatoisenlaisen ratkaisuvaihtoehdon joka hyoumldyntaumlauml paikallisyhteisoumlissaumlpiilevaumlauml osaamista luottamusta paikallistuntemusta javapaaehtoistyoumltauml Naumlin myoumls kustannuksia ja vastuita voidaansaumllyttaumlauml niille jotka palvelusta kulloinkin hyoumltyvaumlt Taumlssauml mielessaumlkaumlaumlnteinen infrastruktuuri ilmentaumlauml omavastuisuutta korostavaaajattelua joka saattaa tulevaisuudessa tulla keskeiseksi periaatteeksijulkisten palvelujen jaumlrjestaumlmisessauml

Teoreettisen naumlkoumlkulman korostama itseorganisoituvuus eiluonnollisestikaan maumlaumlraumlauml lopputuloksen menestyksellisyyttauml Kaikkijaumlrjestelmaumlt eivaumlt ole sisaumlisesti dynaamisia eivaumltkauml kykenesovittautumaan toimintaympaumlristoumln vaatimuksiin Taumlllaisia uhkialeijuu myoumls monen pienen vesiosuuskunnan yllauml sillauml niidentoiminnan jatkuvuus saattaa olla uhattuna johtuen erityisestiikaumlaumlntyneiden aktiivien poisjaumlaumlnnistauml ja vaikeudesta loumlytaumlauml uusiavastuunkantajia Taumlssauml mielessauml yhteiskunnallisen kontekstinmuutokset heijastuvat suoraan myoumls yhteisoumljen toimintakykyynTaumlmauml naumlkoumlkohta nostaa esiin kaksi taumlrkeaumlauml asiaa Vesiosuuskuntiensisaumlisen dynamiikan osalta on vahvistettava sellaisia piirteitauml jotkaparantavat sovittautumista toimintaympaumlristoumln muutoksiin(esimerkiksi vesiosuuskuntien yhteistyouml resurssien kokoamiseksi javesihuollon ammattimaisuuden lisaumlaumlmiseksi) ja toisaalta kuntieninfrastruktuuripolitiikan aktivoimiseen niin ettauml se vahvistaavesiosuuskuntien sopeutumiskykyauml ja toiminnan jatkuvuutta

Kirjallisuus

Arauacutejo S amp Sutherland D (2010) Public-Private Partnerships

and Investment in Infrastructure OECD PublishingRetrieved from httpdxdoiorg1017875km7jf6q8f0t-en

Batty M (2008) Cities as Complex Systems ScalingInteraction Networks Dynamics and Urban MorphologiesLondon University College London

Briggs J amp Peat F D (2000) Seven Life Lessons of ChaosSpiritual Wisdom from the Science of Change (1st ed)New York Harper Perennial

Dressler F (2007) Self-Organization in Sensor and ActorNetworks Chichester John Wiley amp Sons

Edwards P N (2003) Infrastructure and Modernity ForceTime and Social Organization in the History ofSociotechnical Systems In T Misa P Brey amp A Freeberg(Eds) Modernity and Technology MA MIT Press

Egyedi T M Mehos D C amp Vree W G (2009) NewPerspectives on Inverse Infrastructures In Developing 21stCentury Infrastructure Networks (INFRA) IEEE Retrievedfrom httpwwwutwentenlmbstepsresearchcolloquia_and_seminarscolloquiabestanden2009ndash2010Final20EgyediMehosVree pdf

Egyedi T M amp Mehos D C (Eds) (2012) InverseInfrastructures Disrupting Networks from BelowCheltenham Edward Elgar

Egyedi T M amp van den Berg J (2012) Analyzing InverseInfrastructures using a Complex Adaptive SystemsPerspective In Third International Engineering SystemsSymposium CESUN (Vol 2012 pp 18ndash20 June 2012)

Retrieved fromhttpcesun2012tudelftnlimages669Egyedipdf

Egyedi T M Vrancken J L M amp Ubacht J (2007) Inverseinfrastructures Coordination in self-organizing systems InProceeding of 5th International Conference onStandardization and Innovation in Information Technology2007 Standardization and Innovation in InformationTechnology (SIIT)

Flyvbjerg B (2006) Five Misunderstandings About Case-StudyResearch Qualitative Inquiry 12(2) 219ndash245

Graham S amp Marvin S (2001) Splintering UrbanismNetworked Infrastructures Technological Mobilities andthe Urban Condition London Routledge

Hammami M Ruhashyankiko J-F amp Yehoue E B (2006)Determinants of Public-Private Partnerships inInfrastructure International Monetary Fund Retrievedfromhttpwwwimforgexternalpubsftwp2006wp0699pdf

Heino O (2012) Tuotanto- ja operointi-innovaatiot ndash casevesihuolto In P Malinen A-V Anttiroiko T Haahtela amp PSiitonen (Eds) Huomispaumlivaumln infrastruktuuri Naumlkoumlkulmiakuntien teknisen toimen uudistamiseen Helsinki SuomenKuntaliitto

Heinaumllauml O (2012 October 12) Vesiosuuskuntia kohdellaankaltoin Jyvaumlskylaumlssauml Keskisuomalainen Retrieved fromhttpwwwksmlfimielipidemielipidekirjoituksetvesiosuuskuntia-kohdellaan-kaltoin-jyvaskylassa1259860

Holland J H (1992) Adaptation in natural and artificialsystems an introductory analysis with applications tobiology control and artificial intelligence Mass MIT Press

Hughes T (1989) The Evolution of Large Scale TechnologicalSystems In W Bijker T Hughes amp T Pinch (Eds) TheSocial Construction of Technological Systems MA MITPress

Hukka J amp Katko T (1999) Yksityistaumlminen vesihuollossanro Retrieved fromhttpwwwkaksfinode99julkaisuid=85

Katko T (1991) Vesihuoltoyhtymien tulevaisuuden naumlkymaumltVesitalous 32(4) 24ndash29

Korpinen T (2012) Osuuskuntien Via DolorosaUusosuustoiminta 2ndash2012 Teemasivut Kehittyvauml vesihuolto2012 Retrieved January 20 2013 fromhttpwwwosuustoimintacoopotot2_12uot2a_12htm

Kvist P (2012 October 13) Vesiosuuskuntien haasteetRetrieved January 28 2013 from httppaivikvistblogspotfi201210vesiosuuskuntien-haasteethtml

Lehtonen T-K (2006) Kaupungin aineksiaYhdyskuntasuunnittelu 44(2) 6ndash23

Maula M (2004) Elaumlvauml organisaatio ja liiketoimintasysteemiKompleksisten systeemien kaksi tulkintaa In M Sotarautaamp K-J Kosonen (Eds) Yksilouml kulttuuri jainnovaatioympaumlristouml Avauksia aluekehityksendynamiikkaan Tampere Tampere University Press

Michiels S Janssens N Joosen W amp Verbaeten P (2005)Decentralized cooperative management a bottom upapproach In IADIS ACrsquo05 2005 IADIS InternationalConference on Applied Computing 2005 Retrieved fromhttpwwwiadisnetdlfinal_uploads200501L048pdf

Miraglia S (2010) Modularity and integratedness as non-dichotomous architectural properties of complex systems (p2010) Presented at the Summer Conference ImperialCollege London Business School June 16ndash18 2010

Nicolis G amp Prigogine I (1977) Self-Organization in Non-Equilibrium Systems From Dissipative Structures to Orderthrough Fluctuations New York John Wiley amp Sons

Ornetzeder M amp Rohracher H (2006) User-Led Innovationsand Participation Processes Lessons from SustainableEnergy Technologies Energy Policy 34(2) 138ndash150

Peltola T (2007) Empirian ja teorian vuoropuhelu In M LaineJ Bamberg amp P Jokinen (Eds) Tapaustutkimuksen taitoHelsinki Gaudeamus

Prigogine I (1980) From being to becoming Time andcomplexity in the physical sciences San FranciscoFreeman

Prigogine I amp Stengers I (1984) Order out of Chaos Manrsquosnew dialogue with nature New York Bantam Books

Pulselli R M Pulselli F M Ratti C amp Tiezzi E (2005)Dissipative Structures for Understanding Cities ResourceFlows and Mobility Patterns In A H Boussabaine J LewisR J Kirkham amp G E M Jared (Eds) Proceedings of the1st International Conference on Built EnvironmentComplexity September 2005 (pp 11ndash14) University ofLiverpool Becon Retrieved from httpsenseablemitedupaperspdf2005_Pulselli_Pulselli_Ratti_Tiezzi_BECONpdf

Rees W E (2012) Cities as Dissipative Structures GlobalChange and the Vulnerability of Urban Civilization

Ruiz-Mier F amp van Ginneken M (2006) Consumercooperatives an alternative institutional model for deliveryof urban water supply and sanitation services WaterSupply and Sanitation Sector Board of the InfrastructureNetwork World Bank Group

Ruostetsaari I (1998) Energiapolitiikka kaumlaumlnnekohdassaJaumlrjestoumlt ja yritykset vaikuttajina vapautuvillaenergiamarkkinoilla Tampere Tampereen yliopisto

Sotarauta M (1996) Kohti epaumlselvyyden hallintaa Pehmeaumlstrategia 2000-luvun alun suunnittelun laumlhtoumlkohtanaJyvaumlskylauml Finnpublishers

Streeter C L (1991) Redundancy in Social SystemsImplications for Warning and Evacuation PlanningInternational Journal of Mass Emergencies and Disasters9(2) 167ndash182

Staringhle P (2004) Itseuudistumisen dynamiikkaSysteemiajattelu kehitysprosessien ymmaumlrtaumlmisenperustana In M Sotarauta amp K-J Kosonen (Eds) Yksiloumlkulttuuri ja innovaatioympaumlristouml Avauksia aluekehityksendynamiikkaan Tampere Tampere University Press

Staringhle P amp Kuosa T (2009) Systeemien itseuudistuminen -uutta ymmaumlrrystauml kollektiivien kehittymseenAikuiskasvatus 29(2) 104ndash115

Takala A Arvonen V Katko T S Pietilauml P E amp AringkermanW (2011) The Evolving Role of Water Co-operatives inFinland International Journal of Co-Operative Management5(2) 11ndash19

Taleb N N (2012) Antifragile things that gain from disorderNew York Random House

Torrisi G (2009) Public infrastructure definition classificationand measurement issues MPRA Paper No Retrieved fromhttpmpraubuni-muenchende12990

Tuomi J amp Sarajaumlrvi A (2009) Laadullinen tutkimus jasisaumllloumlnanalyysi (5 uudistettu painos) Helsinki Tammi

Tyynelauml T amp Nurmi J (2010) Metsaumlnomistajien energiaosuuskuntien tulevaisuudennaumlkymaumlt MaaseudunUusi Aika 18(2) 22ndash31

Van den Berg J (2012) Inverse Infrastructures and theirEmergence at the Edge of Order and Chaos An AnalyticFramework In T M Egyedi amp D C Mehos (Eds) InverseInfrastructures Disrupting Networks from BelowCheltenham Edward Elgar

Van der Vleuten E (2004) Infrastructures and Societal ChangeA View from the Large Technical Systems Field TechnologyAnalysis amp Strategic Management 16(3) 395ndash414

Weijnen M Herden P amp Bouwmans I (2007) DesigningComplex Systems A Contradition in Terms In Proceedingof Delft Science and Design A Congress on InterdisciplinaryDesign Delft The Netherlands

Yin R K (2008) Case Study Research Design and Methods(Fourth Edition) London Sage

talkootyoumlstauml ettauml osaamisesta

rdquoKun vaikka nuorisolla olisikin intoamutta kun niillauml ei ole taitoa (hellip) Jasitten kun taumlmauml homma vaatii sellaistajoustoa Se on sellaista sovittelua jakeskustelua ja pitkaumlauml pinnaa vaatii jaihmistuntemusta Pitaumlauml osata luovia asiatEttauml kun kysymys ei ole vain tekniikastardquo(Roumlyhioumln vesiosuuskunnan edustaja)

Monessa Ikaalisten alueen vesiosuuskunnassa sukupolven vaihdoson laumlhivuosina ajankohtaista Taumlssauml laumlhestytaumlaumln niin sanottuabifurkaatiopistettauml eli sitauml kriittistauml vaihetta jossa on loumlydettaumlvaumlratkaisuja kylien vesihuollon jatkuvuuden turvaamiseksi Kunvastuunkantajia on yhauml vaikeampi loumlytaumlauml Ikaalisissa on nostettuesille yhtenauml ratkaisuvaihtoehtona osuuskuntien vaumllisen yhteistyoumlntiivistaumlminen

rdquoOllaan mietitty ettauml ruvetaan maksaanoikein palkkaa taikka jotain sillekylaumllaumliselle joka alkaisi tehdauml taumltaumlvesihuoltotyoumltauml kokopaumlivaumltoimisesti Jasiitauml tulisi sitten meidaumln kaikkienyhteinenrdquo (Riitialan seudun

vesiosuuskunnan edustaja)

Yhteistyouml keskusverkoston operaattorin eli Ikaalisten Vesi Oynkanssa tulee todennaumlkoumlisesti voimistumaan kun infrastruktuurinikaumlaumlntyessauml syntyy tarvetta erilaisille seuranta- valvonta- jahuoltopalveluille sekauml muille asiantuntijatehtaumlville Toisaaltainfrastruktuurin ikaumlaumlntymisen naumlhdaumlaumln vaikuttavan myoumlsosuuskuntien keskinaumlisen avunannon lisaumlaumlntymiseen joka palveleesamalla niiden riskienhallintaa

Kohti integroivaainfrastruktuuripolitiikkaaYhteiskuntakehityksen monet viimeaikaiset trendit haastavat kuntienluottamushenkiloumlt ja johtavat viranhaltijat pohtimaan uusialaumlhestymistapoja infrastruktuuripolitiikkaan Ne joutuvat arvioimaanmuun muassa sitauml millauml intensiteetillauml ja tavoilla vahvistaaomaehtoisesti toimivia paikallisia pienoisverkkoja ja -rakenteitajoiden toiminnan jatkuvuus ja laajentuminen mahdollistaakustannustehokkuuden lisaumlaumlmisen kuntien vastuulla olevientehtaumlvien hoitamisessa Samalla kunnat joutuvat toimimaan kahdenjaumlrjestelmaumln ndash julkisen hierarkian ja omaehtoisen yhteisoumln ndashjaumlnnitteisellauml rajapinnalla Sotaraudan (1996) kuvaaman pehmeaumlnstrategian mukaisesti julkisyhteisoumljen tulisi yhtauml aikaa saumlilyttaumlaumlriittaumlvauml kontrolli haluttujen kehitystavoitteiden saavuttamiseksimutta toisaalta antaa omatoimisuudelle sen verran elintilaa ettaumlalhaalta yloumlspaumlin suuntautuva kehitys olisi mahdollistaVesihuollossa tarvitaan yhtaumlaumlltauml integroivaa mutta samalla

mahdollistavaa strategiaa jossa otetaan huomioon erilaistenteknisten jaumlrjestelmien keskinaumlisriippuvuus ja sektorien vaumllistenrajapintojen hallinnan vaatimukset (Heino 2012)

Ikaalinen edustaa tapausta jossa kunnan suhde vesiosuuskuntiin onollut rakentava Muunkinlaisia kokemuksia Suomesta toki loumlytyyEsimerkiksi Jyvaumlskylaumln vesihuoltoa koskevassa julkisessakeskustelussa on noussut korostuneesti esiin haja-asutusalueidenvesiosuuskuntien riippuvuus Jyvaumlskylaumln Energia OystaumlVesiosuuskunnat ostivat aikanaan veden kaupungin yhtioumlltaumltukkuhinnalla ja saivat lisaumlksi muita palveluja Muutama vuosiJyvaumlskylaumln kaupungin Jyvaumlskylaumln maalaiskunnan ja Korpilahdenvuonna 2009 voimaantulleen kuntaliitoksen jaumllkeen JyvaumlskylaumlnEnergia Oy ilmoitti ettei se myoumlnnauml osuuskunnille enaumlaumltukkualennusta (Heinaumllauml 2012) Paumlivi Kvist (2012) Jyvaumlskylaumlnnaapurikunnasta Muuramesta on kirjoittanut asiasta blogissaannaumlin

rdquoVesiosuuskunnille (joiden on pakkoostaa palvelu Energialta) tehdaumlaumlnnaurettavia sopimuksia jotka rahastavatvesiosuuskuntia Sopimuksissa onepaumlreiluja kohtia jotka poistavatJyvaumlskylaumln Energialta monta sillekuuluvaa vastuuta siirtaumlen nevesiosuuskunnillerdquo

Taumlmauml kuvaa hyvin niitauml jaumlnnitteitauml joita kuntien rakennemuutos jayhtioumlittaumlminen voivat tuottaa hajautetun jaumlrjestelmaumln hallintaan Seantaa myoumls pohjaa olettamukselle ettauml kuntakoon merkittaumlvauml kasvuvoi samalla synnyttaumlauml liiketaloudellisesti painottunuttainfrastruktuuripolitiikkaa jonka ratkaisut tukevat pitkaumlllauml aikavaumllillaumlennemminkin yhdyskuntarakenteen tiivistaumlmistauml kuin haja-asutusalueiden omaehtoisesti jaumlrjestaumlmiauml kohtuuhintaisia palveluja

LopuksiKaumlaumlnteiset infrastruktuurit heijastavat yhdyskuntienperusrakenteiden monimutkaisuuden modulaarisuuden ja hallinnanhajautumisen lisaumlaumlntymistauml Pienet vesiosuuskunnat ovat osa taumltaumlkokonaisuutta Niiden perustuminen yhteisoumln asukkaidenaktiivisuuteen mahdollistaa kustannustehokkaaninfrastruktuuripalvelun tuottamisen tilanteessa jossa palvelua eivoida tuottaa kunnallisena palveluna edesitsekannattavuusperiaatteella kaupallisesta palvelutuotannostapuhumattakaan Jo naumlmauml laumlhtoumlkohdat tekevaumlt ymmaumlrrettaumlvaumlksi senettauml varsinkin pienet vesiosuuskunnat toimivat vain muutamanaktiivisen asukkaan toimeliaisuuden varassa Naumlihintoimintavarmuutta heikentaumlviin ongelmiin on kuitenkin haettu jaloumlydettykin ratkaisuja kuten esimerkiksi Ikaalisten tapauksessarakentamalla yhdysputkia sekauml vesiosuuskuntien kesken ettauml niidenja Ikaalisten Vesi Oyn vaumllille Kaiken kaikkiaan naumlyttaumlauml siltauml ettaumlvesihuollon realiteetit asettavat kunnat ja julkiset jaumlrjestelmaumltratkaisevaan asemaan siinauml miten omaehtoiset jaumlrjestelmaumlt syntyvaumltja millaiseksi hajautettu jaumlrjestelmauml muotoutuu

Julkisyhteisoumljen tavoitteena on jo laumlhtoumlkohtaisesti saada aikaan

sellaisia palveluntuotannon ratkaisuja jotka lisaumlaumlvaumltkustannustehokkuutta Yksikkoumlkokojen kasvattamisen jaskaalaetujen hyoumldyntaumlmisen sijaan kaumlaumlnteinen infrastruktuuri antaatoisenlaisen ratkaisuvaihtoehdon joka hyoumldyntaumlauml paikallisyhteisoumlissaumlpiilevaumlauml osaamista luottamusta paikallistuntemusta javapaaehtoistyoumltauml Naumlin myoumls kustannuksia ja vastuita voidaansaumllyttaumlauml niille jotka palvelusta kulloinkin hyoumltyvaumlt Taumlssauml mielessaumlkaumlaumlnteinen infrastruktuuri ilmentaumlauml omavastuisuutta korostavaaajattelua joka saattaa tulevaisuudessa tulla keskeiseksi periaatteeksijulkisten palvelujen jaumlrjestaumlmisessauml

Teoreettisen naumlkoumlkulman korostama itseorganisoituvuus eiluonnollisestikaan maumlaumlraumlauml lopputuloksen menestyksellisyyttauml Kaikkijaumlrjestelmaumlt eivaumlt ole sisaumlisesti dynaamisia eivaumltkauml kykenesovittautumaan toimintaympaumlristoumln vaatimuksiin Taumlllaisia uhkialeijuu myoumls monen pienen vesiosuuskunnan yllauml sillauml niidentoiminnan jatkuvuus saattaa olla uhattuna johtuen erityisestiikaumlaumlntyneiden aktiivien poisjaumlaumlnnistauml ja vaikeudesta loumlytaumlauml uusiavastuunkantajia Taumlssauml mielessauml yhteiskunnallisen kontekstinmuutokset heijastuvat suoraan myoumls yhteisoumljen toimintakykyynTaumlmauml naumlkoumlkohta nostaa esiin kaksi taumlrkeaumlauml asiaa Vesiosuuskuntiensisaumlisen dynamiikan osalta on vahvistettava sellaisia piirteitauml jotkaparantavat sovittautumista toimintaympaumlristoumln muutoksiin(esimerkiksi vesiosuuskuntien yhteistyouml resurssien kokoamiseksi javesihuollon ammattimaisuuden lisaumlaumlmiseksi) ja toisaalta kuntieninfrastruktuuripolitiikan aktivoimiseen niin ettauml se vahvistaavesiosuuskuntien sopeutumiskykyauml ja toiminnan jatkuvuutta

Kirjallisuus

Arauacutejo S amp Sutherland D (2010) Public-Private Partnerships

and Investment in Infrastructure OECD PublishingRetrieved from httpdxdoiorg1017875km7jf6q8f0t-en

Batty M (2008) Cities as Complex Systems ScalingInteraction Networks Dynamics and Urban MorphologiesLondon University College London

Briggs J amp Peat F D (2000) Seven Life Lessons of ChaosSpiritual Wisdom from the Science of Change (1st ed)New York Harper Perennial

Dressler F (2007) Self-Organization in Sensor and ActorNetworks Chichester John Wiley amp Sons

Edwards P N (2003) Infrastructure and Modernity ForceTime and Social Organization in the History ofSociotechnical Systems In T Misa P Brey amp A Freeberg(Eds) Modernity and Technology MA MIT Press

Egyedi T M Mehos D C amp Vree W G (2009) NewPerspectives on Inverse Infrastructures In Developing 21stCentury Infrastructure Networks (INFRA) IEEE Retrievedfrom httpwwwutwentenlmbstepsresearchcolloquia_and_seminarscolloquiabestanden2009ndash2010Final20EgyediMehosVree pdf

Egyedi T M amp Mehos D C (Eds) (2012) InverseInfrastructures Disrupting Networks from BelowCheltenham Edward Elgar

Egyedi T M amp van den Berg J (2012) Analyzing InverseInfrastructures using a Complex Adaptive SystemsPerspective In Third International Engineering SystemsSymposium CESUN (Vol 2012 pp 18ndash20 June 2012)

Retrieved fromhttpcesun2012tudelftnlimages669Egyedipdf

Egyedi T M Vrancken J L M amp Ubacht J (2007) Inverseinfrastructures Coordination in self-organizing systems InProceeding of 5th International Conference onStandardization and Innovation in Information Technology2007 Standardization and Innovation in InformationTechnology (SIIT)

Flyvbjerg B (2006) Five Misunderstandings About Case-StudyResearch Qualitative Inquiry 12(2) 219ndash245

Graham S amp Marvin S (2001) Splintering UrbanismNetworked Infrastructures Technological Mobilities andthe Urban Condition London Routledge

Hammami M Ruhashyankiko J-F amp Yehoue E B (2006)Determinants of Public-Private Partnerships inInfrastructure International Monetary Fund Retrievedfromhttpwwwimforgexternalpubsftwp2006wp0699pdf

Heino O (2012) Tuotanto- ja operointi-innovaatiot ndash casevesihuolto In P Malinen A-V Anttiroiko T Haahtela amp PSiitonen (Eds) Huomispaumlivaumln infrastruktuuri Naumlkoumlkulmiakuntien teknisen toimen uudistamiseen Helsinki SuomenKuntaliitto

Heinaumllauml O (2012 October 12) Vesiosuuskuntia kohdellaankaltoin Jyvaumlskylaumlssauml Keskisuomalainen Retrieved fromhttpwwwksmlfimielipidemielipidekirjoituksetvesiosuuskuntia-kohdellaan-kaltoin-jyvaskylassa1259860

Holland J H (1992) Adaptation in natural and artificialsystems an introductory analysis with applications tobiology control and artificial intelligence Mass MIT Press

Hughes T (1989) The Evolution of Large Scale TechnologicalSystems In W Bijker T Hughes amp T Pinch (Eds) TheSocial Construction of Technological Systems MA MITPress

Hukka J amp Katko T (1999) Yksityistaumlminen vesihuollossanro Retrieved fromhttpwwwkaksfinode99julkaisuid=85

Katko T (1991) Vesihuoltoyhtymien tulevaisuuden naumlkymaumltVesitalous 32(4) 24ndash29

Korpinen T (2012) Osuuskuntien Via DolorosaUusosuustoiminta 2ndash2012 Teemasivut Kehittyvauml vesihuolto2012 Retrieved January 20 2013 fromhttpwwwosuustoimintacoopotot2_12uot2a_12htm

Kvist P (2012 October 13) Vesiosuuskuntien haasteetRetrieved January 28 2013 from httppaivikvistblogspotfi201210vesiosuuskuntien-haasteethtml

Lehtonen T-K (2006) Kaupungin aineksiaYhdyskuntasuunnittelu 44(2) 6ndash23

Maula M (2004) Elaumlvauml organisaatio ja liiketoimintasysteemiKompleksisten systeemien kaksi tulkintaa In M Sotarautaamp K-J Kosonen (Eds) Yksilouml kulttuuri jainnovaatioympaumlristouml Avauksia aluekehityksendynamiikkaan Tampere Tampere University Press

Michiels S Janssens N Joosen W amp Verbaeten P (2005)Decentralized cooperative management a bottom upapproach In IADIS ACrsquo05 2005 IADIS InternationalConference on Applied Computing 2005 Retrieved fromhttpwwwiadisnetdlfinal_uploads200501L048pdf

Miraglia S (2010) Modularity and integratedness as non-dichotomous architectural properties of complex systems (p2010) Presented at the Summer Conference ImperialCollege London Business School June 16ndash18 2010

Nicolis G amp Prigogine I (1977) Self-Organization in Non-Equilibrium Systems From Dissipative Structures to Orderthrough Fluctuations New York John Wiley amp Sons

Ornetzeder M amp Rohracher H (2006) User-Led Innovationsand Participation Processes Lessons from SustainableEnergy Technologies Energy Policy 34(2) 138ndash150

Peltola T (2007) Empirian ja teorian vuoropuhelu In M LaineJ Bamberg amp P Jokinen (Eds) Tapaustutkimuksen taitoHelsinki Gaudeamus

Prigogine I (1980) From being to becoming Time andcomplexity in the physical sciences San FranciscoFreeman

Prigogine I amp Stengers I (1984) Order out of Chaos Manrsquosnew dialogue with nature New York Bantam Books

Pulselli R M Pulselli F M Ratti C amp Tiezzi E (2005)Dissipative Structures for Understanding Cities ResourceFlows and Mobility Patterns In A H Boussabaine J LewisR J Kirkham amp G E M Jared (Eds) Proceedings of the1st International Conference on Built EnvironmentComplexity September 2005 (pp 11ndash14) University ofLiverpool Becon Retrieved from httpsenseablemitedupaperspdf2005_Pulselli_Pulselli_Ratti_Tiezzi_BECONpdf

Rees W E (2012) Cities as Dissipative Structures GlobalChange and the Vulnerability of Urban Civilization

Ruiz-Mier F amp van Ginneken M (2006) Consumercooperatives an alternative institutional model for deliveryof urban water supply and sanitation services WaterSupply and Sanitation Sector Board of the InfrastructureNetwork World Bank Group

Ruostetsaari I (1998) Energiapolitiikka kaumlaumlnnekohdassaJaumlrjestoumlt ja yritykset vaikuttajina vapautuvillaenergiamarkkinoilla Tampere Tampereen yliopisto

Sotarauta M (1996) Kohti epaumlselvyyden hallintaa Pehmeaumlstrategia 2000-luvun alun suunnittelun laumlhtoumlkohtanaJyvaumlskylauml Finnpublishers

Streeter C L (1991) Redundancy in Social SystemsImplications for Warning and Evacuation PlanningInternational Journal of Mass Emergencies and Disasters9(2) 167ndash182

Staringhle P (2004) Itseuudistumisen dynamiikkaSysteemiajattelu kehitysprosessien ymmaumlrtaumlmisenperustana In M Sotarauta amp K-J Kosonen (Eds) Yksiloumlkulttuuri ja innovaatioympaumlristouml Avauksia aluekehityksendynamiikkaan Tampere Tampere University Press

Staringhle P amp Kuosa T (2009) Systeemien itseuudistuminen -uutta ymmaumlrrystauml kollektiivien kehittymseenAikuiskasvatus 29(2) 104ndash115

Takala A Arvonen V Katko T S Pietilauml P E amp AringkermanW (2011) The Evolving Role of Water Co-operatives inFinland International Journal of Co-Operative Management5(2) 11ndash19

Taleb N N (2012) Antifragile things that gain from disorderNew York Random House

Torrisi G (2009) Public infrastructure definition classificationand measurement issues MPRA Paper No Retrieved fromhttpmpraubuni-muenchende12990

Tuomi J amp Sarajaumlrvi A (2009) Laadullinen tutkimus jasisaumllloumlnanalyysi (5 uudistettu painos) Helsinki Tammi

Tyynelauml T amp Nurmi J (2010) Metsaumlnomistajien energiaosuuskuntien tulevaisuudennaumlkymaumlt MaaseudunUusi Aika 18(2) 22ndash31

Van den Berg J (2012) Inverse Infrastructures and theirEmergence at the Edge of Order and Chaos An AnalyticFramework In T M Egyedi amp D C Mehos (Eds) InverseInfrastructures Disrupting Networks from BelowCheltenham Edward Elgar

Van der Vleuten E (2004) Infrastructures and Societal ChangeA View from the Large Technical Systems Field TechnologyAnalysis amp Strategic Management 16(3) 395ndash414

Weijnen M Herden P amp Bouwmans I (2007) DesigningComplex Systems A Contradition in Terms In Proceedingof Delft Science and Design A Congress on InterdisciplinaryDesign Delft The Netherlands

Yin R K (2008) Case Study Research Design and Methods(Fourth Edition) London Sage

vesiosuuskunnan edustaja)

Yhteistyouml keskusverkoston operaattorin eli Ikaalisten Vesi Oynkanssa tulee todennaumlkoumlisesti voimistumaan kun infrastruktuurinikaumlaumlntyessauml syntyy tarvetta erilaisille seuranta- valvonta- jahuoltopalveluille sekauml muille asiantuntijatehtaumlville Toisaaltainfrastruktuurin ikaumlaumlntymisen naumlhdaumlaumln vaikuttavan myoumlsosuuskuntien keskinaumlisen avunannon lisaumlaumlntymiseen joka palveleesamalla niiden riskienhallintaa

Kohti integroivaainfrastruktuuripolitiikkaaYhteiskuntakehityksen monet viimeaikaiset trendit haastavat kuntienluottamushenkiloumlt ja johtavat viranhaltijat pohtimaan uusialaumlhestymistapoja infrastruktuuripolitiikkaan Ne joutuvat arvioimaanmuun muassa sitauml millauml intensiteetillauml ja tavoilla vahvistaaomaehtoisesti toimivia paikallisia pienoisverkkoja ja -rakenteitajoiden toiminnan jatkuvuus ja laajentuminen mahdollistaakustannustehokkuuden lisaumlaumlmisen kuntien vastuulla olevientehtaumlvien hoitamisessa Samalla kunnat joutuvat toimimaan kahdenjaumlrjestelmaumln ndash julkisen hierarkian ja omaehtoisen yhteisoumln ndashjaumlnnitteisellauml rajapinnalla Sotaraudan (1996) kuvaaman pehmeaumlnstrategian mukaisesti julkisyhteisoumljen tulisi yhtauml aikaa saumlilyttaumlaumlriittaumlvauml kontrolli haluttujen kehitystavoitteiden saavuttamiseksimutta toisaalta antaa omatoimisuudelle sen verran elintilaa ettaumlalhaalta yloumlspaumlin suuntautuva kehitys olisi mahdollistaVesihuollossa tarvitaan yhtaumlaumlltauml integroivaa mutta samalla

mahdollistavaa strategiaa jossa otetaan huomioon erilaistenteknisten jaumlrjestelmien keskinaumlisriippuvuus ja sektorien vaumllistenrajapintojen hallinnan vaatimukset (Heino 2012)

Ikaalinen edustaa tapausta jossa kunnan suhde vesiosuuskuntiin onollut rakentava Muunkinlaisia kokemuksia Suomesta toki loumlytyyEsimerkiksi Jyvaumlskylaumln vesihuoltoa koskevassa julkisessakeskustelussa on noussut korostuneesti esiin haja-asutusalueidenvesiosuuskuntien riippuvuus Jyvaumlskylaumln Energia OystaumlVesiosuuskunnat ostivat aikanaan veden kaupungin yhtioumlltaumltukkuhinnalla ja saivat lisaumlksi muita palveluja Muutama vuosiJyvaumlskylaumln kaupungin Jyvaumlskylaumln maalaiskunnan ja Korpilahdenvuonna 2009 voimaantulleen kuntaliitoksen jaumllkeen JyvaumlskylaumlnEnergia Oy ilmoitti ettei se myoumlnnauml osuuskunnille enaumlaumltukkualennusta (Heinaumllauml 2012) Paumlivi Kvist (2012) Jyvaumlskylaumlnnaapurikunnasta Muuramesta on kirjoittanut asiasta blogissaannaumlin

rdquoVesiosuuskunnille (joiden on pakkoostaa palvelu Energialta) tehdaumlaumlnnaurettavia sopimuksia jotka rahastavatvesiosuuskuntia Sopimuksissa onepaumlreiluja kohtia jotka poistavatJyvaumlskylaumln Energialta monta sillekuuluvaa vastuuta siirtaumlen nevesiosuuskunnillerdquo

Taumlmauml kuvaa hyvin niitauml jaumlnnitteitauml joita kuntien rakennemuutos jayhtioumlittaumlminen voivat tuottaa hajautetun jaumlrjestelmaumln hallintaan Seantaa myoumls pohjaa olettamukselle ettauml kuntakoon merkittaumlvauml kasvuvoi samalla synnyttaumlauml liiketaloudellisesti painottunuttainfrastruktuuripolitiikkaa jonka ratkaisut tukevat pitkaumlllauml aikavaumllillaumlennemminkin yhdyskuntarakenteen tiivistaumlmistauml kuin haja-asutusalueiden omaehtoisesti jaumlrjestaumlmiauml kohtuuhintaisia palveluja

LopuksiKaumlaumlnteiset infrastruktuurit heijastavat yhdyskuntienperusrakenteiden monimutkaisuuden modulaarisuuden ja hallinnanhajautumisen lisaumlaumlntymistauml Pienet vesiosuuskunnat ovat osa taumltaumlkokonaisuutta Niiden perustuminen yhteisoumln asukkaidenaktiivisuuteen mahdollistaa kustannustehokkaaninfrastruktuuripalvelun tuottamisen tilanteessa jossa palvelua eivoida tuottaa kunnallisena palveluna edesitsekannattavuusperiaatteella kaupallisesta palvelutuotannostapuhumattakaan Jo naumlmauml laumlhtoumlkohdat tekevaumlt ymmaumlrrettaumlvaumlksi senettauml varsinkin pienet vesiosuuskunnat toimivat vain muutamanaktiivisen asukkaan toimeliaisuuden varassa Naumlihintoimintavarmuutta heikentaumlviin ongelmiin on kuitenkin haettu jaloumlydettykin ratkaisuja kuten esimerkiksi Ikaalisten tapauksessarakentamalla yhdysputkia sekauml vesiosuuskuntien kesken ettauml niidenja Ikaalisten Vesi Oyn vaumllille Kaiken kaikkiaan naumlyttaumlauml siltauml ettaumlvesihuollon realiteetit asettavat kunnat ja julkiset jaumlrjestelmaumltratkaisevaan asemaan siinauml miten omaehtoiset jaumlrjestelmaumlt syntyvaumltja millaiseksi hajautettu jaumlrjestelmauml muotoutuu

Julkisyhteisoumljen tavoitteena on jo laumlhtoumlkohtaisesti saada aikaan

sellaisia palveluntuotannon ratkaisuja jotka lisaumlaumlvaumltkustannustehokkuutta Yksikkoumlkokojen kasvattamisen jaskaalaetujen hyoumldyntaumlmisen sijaan kaumlaumlnteinen infrastruktuuri antaatoisenlaisen ratkaisuvaihtoehdon joka hyoumldyntaumlauml paikallisyhteisoumlissaumlpiilevaumlauml osaamista luottamusta paikallistuntemusta javapaaehtoistyoumltauml Naumlin myoumls kustannuksia ja vastuita voidaansaumllyttaumlauml niille jotka palvelusta kulloinkin hyoumltyvaumlt Taumlssauml mielessaumlkaumlaumlnteinen infrastruktuuri ilmentaumlauml omavastuisuutta korostavaaajattelua joka saattaa tulevaisuudessa tulla keskeiseksi periaatteeksijulkisten palvelujen jaumlrjestaumlmisessauml

Teoreettisen naumlkoumlkulman korostama itseorganisoituvuus eiluonnollisestikaan maumlaumlraumlauml lopputuloksen menestyksellisyyttauml Kaikkijaumlrjestelmaumlt eivaumlt ole sisaumlisesti dynaamisia eivaumltkauml kykenesovittautumaan toimintaympaumlristoumln vaatimuksiin Taumlllaisia uhkialeijuu myoumls monen pienen vesiosuuskunnan yllauml sillauml niidentoiminnan jatkuvuus saattaa olla uhattuna johtuen erityisestiikaumlaumlntyneiden aktiivien poisjaumlaumlnnistauml ja vaikeudesta loumlytaumlauml uusiavastuunkantajia Taumlssauml mielessauml yhteiskunnallisen kontekstinmuutokset heijastuvat suoraan myoumls yhteisoumljen toimintakykyynTaumlmauml naumlkoumlkohta nostaa esiin kaksi taumlrkeaumlauml asiaa Vesiosuuskuntiensisaumlisen dynamiikan osalta on vahvistettava sellaisia piirteitauml jotkaparantavat sovittautumista toimintaympaumlristoumln muutoksiin(esimerkiksi vesiosuuskuntien yhteistyouml resurssien kokoamiseksi javesihuollon ammattimaisuuden lisaumlaumlmiseksi) ja toisaalta kuntieninfrastruktuuripolitiikan aktivoimiseen niin ettauml se vahvistaavesiosuuskuntien sopeutumiskykyauml ja toiminnan jatkuvuutta

Kirjallisuus

Arauacutejo S amp Sutherland D (2010) Public-Private Partnerships

and Investment in Infrastructure OECD PublishingRetrieved from httpdxdoiorg1017875km7jf6q8f0t-en

Batty M (2008) Cities as Complex Systems ScalingInteraction Networks Dynamics and Urban MorphologiesLondon University College London

Briggs J amp Peat F D (2000) Seven Life Lessons of ChaosSpiritual Wisdom from the Science of Change (1st ed)New York Harper Perennial

Dressler F (2007) Self-Organization in Sensor and ActorNetworks Chichester John Wiley amp Sons

Edwards P N (2003) Infrastructure and Modernity ForceTime and Social Organization in the History ofSociotechnical Systems In T Misa P Brey amp A Freeberg(Eds) Modernity and Technology MA MIT Press

Egyedi T M Mehos D C amp Vree W G (2009) NewPerspectives on Inverse Infrastructures In Developing 21stCentury Infrastructure Networks (INFRA) IEEE Retrievedfrom httpwwwutwentenlmbstepsresearchcolloquia_and_seminarscolloquiabestanden2009ndash2010Final20EgyediMehosVree pdf

Egyedi T M amp Mehos D C (Eds) (2012) InverseInfrastructures Disrupting Networks from BelowCheltenham Edward Elgar

Egyedi T M amp van den Berg J (2012) Analyzing InverseInfrastructures using a Complex Adaptive SystemsPerspective In Third International Engineering SystemsSymposium CESUN (Vol 2012 pp 18ndash20 June 2012)

Retrieved fromhttpcesun2012tudelftnlimages669Egyedipdf

Egyedi T M Vrancken J L M amp Ubacht J (2007) Inverseinfrastructures Coordination in self-organizing systems InProceeding of 5th International Conference onStandardization and Innovation in Information Technology2007 Standardization and Innovation in InformationTechnology (SIIT)

Flyvbjerg B (2006) Five Misunderstandings About Case-StudyResearch Qualitative Inquiry 12(2) 219ndash245

Graham S amp Marvin S (2001) Splintering UrbanismNetworked Infrastructures Technological Mobilities andthe Urban Condition London Routledge

Hammami M Ruhashyankiko J-F amp Yehoue E B (2006)Determinants of Public-Private Partnerships inInfrastructure International Monetary Fund Retrievedfromhttpwwwimforgexternalpubsftwp2006wp0699pdf

Heino O (2012) Tuotanto- ja operointi-innovaatiot ndash casevesihuolto In P Malinen A-V Anttiroiko T Haahtela amp PSiitonen (Eds) Huomispaumlivaumln infrastruktuuri Naumlkoumlkulmiakuntien teknisen toimen uudistamiseen Helsinki SuomenKuntaliitto

Heinaumllauml O (2012 October 12) Vesiosuuskuntia kohdellaankaltoin Jyvaumlskylaumlssauml Keskisuomalainen Retrieved fromhttpwwwksmlfimielipidemielipidekirjoituksetvesiosuuskuntia-kohdellaan-kaltoin-jyvaskylassa1259860

Holland J H (1992) Adaptation in natural and artificialsystems an introductory analysis with applications tobiology control and artificial intelligence Mass MIT Press

Hughes T (1989) The Evolution of Large Scale TechnologicalSystems In W Bijker T Hughes amp T Pinch (Eds) TheSocial Construction of Technological Systems MA MITPress

Hukka J amp Katko T (1999) Yksityistaumlminen vesihuollossanro Retrieved fromhttpwwwkaksfinode99julkaisuid=85

Katko T (1991) Vesihuoltoyhtymien tulevaisuuden naumlkymaumltVesitalous 32(4) 24ndash29

Korpinen T (2012) Osuuskuntien Via DolorosaUusosuustoiminta 2ndash2012 Teemasivut Kehittyvauml vesihuolto2012 Retrieved January 20 2013 fromhttpwwwosuustoimintacoopotot2_12uot2a_12htm

Kvist P (2012 October 13) Vesiosuuskuntien haasteetRetrieved January 28 2013 from httppaivikvistblogspotfi201210vesiosuuskuntien-haasteethtml

Lehtonen T-K (2006) Kaupungin aineksiaYhdyskuntasuunnittelu 44(2) 6ndash23

Maula M (2004) Elaumlvauml organisaatio ja liiketoimintasysteemiKompleksisten systeemien kaksi tulkintaa In M Sotarautaamp K-J Kosonen (Eds) Yksilouml kulttuuri jainnovaatioympaumlristouml Avauksia aluekehityksendynamiikkaan Tampere Tampere University Press

Michiels S Janssens N Joosen W amp Verbaeten P (2005)Decentralized cooperative management a bottom upapproach In IADIS ACrsquo05 2005 IADIS InternationalConference on Applied Computing 2005 Retrieved fromhttpwwwiadisnetdlfinal_uploads200501L048pdf

Miraglia S (2010) Modularity and integratedness as non-dichotomous architectural properties of complex systems (p2010) Presented at the Summer Conference ImperialCollege London Business School June 16ndash18 2010

Nicolis G amp Prigogine I (1977) Self-Organization in Non-Equilibrium Systems From Dissipative Structures to Orderthrough Fluctuations New York John Wiley amp Sons

Ornetzeder M amp Rohracher H (2006) User-Led Innovationsand Participation Processes Lessons from SustainableEnergy Technologies Energy Policy 34(2) 138ndash150

Peltola T (2007) Empirian ja teorian vuoropuhelu In M LaineJ Bamberg amp P Jokinen (Eds) Tapaustutkimuksen taitoHelsinki Gaudeamus

Prigogine I (1980) From being to becoming Time andcomplexity in the physical sciences San FranciscoFreeman

Prigogine I amp Stengers I (1984) Order out of Chaos Manrsquosnew dialogue with nature New York Bantam Books

Pulselli R M Pulselli F M Ratti C amp Tiezzi E (2005)Dissipative Structures for Understanding Cities ResourceFlows and Mobility Patterns In A H Boussabaine J LewisR J Kirkham amp G E M Jared (Eds) Proceedings of the1st International Conference on Built EnvironmentComplexity September 2005 (pp 11ndash14) University ofLiverpool Becon Retrieved from httpsenseablemitedupaperspdf2005_Pulselli_Pulselli_Ratti_Tiezzi_BECONpdf

Rees W E (2012) Cities as Dissipative Structures GlobalChange and the Vulnerability of Urban Civilization

Ruiz-Mier F amp van Ginneken M (2006) Consumercooperatives an alternative institutional model for deliveryof urban water supply and sanitation services WaterSupply and Sanitation Sector Board of the InfrastructureNetwork World Bank Group

Ruostetsaari I (1998) Energiapolitiikka kaumlaumlnnekohdassaJaumlrjestoumlt ja yritykset vaikuttajina vapautuvillaenergiamarkkinoilla Tampere Tampereen yliopisto

Sotarauta M (1996) Kohti epaumlselvyyden hallintaa Pehmeaumlstrategia 2000-luvun alun suunnittelun laumlhtoumlkohtanaJyvaumlskylauml Finnpublishers

Streeter C L (1991) Redundancy in Social SystemsImplications for Warning and Evacuation PlanningInternational Journal of Mass Emergencies and Disasters9(2) 167ndash182

Staringhle P (2004) Itseuudistumisen dynamiikkaSysteemiajattelu kehitysprosessien ymmaumlrtaumlmisenperustana In M Sotarauta amp K-J Kosonen (Eds) Yksiloumlkulttuuri ja innovaatioympaumlristouml Avauksia aluekehityksendynamiikkaan Tampere Tampere University Press

Staringhle P amp Kuosa T (2009) Systeemien itseuudistuminen -uutta ymmaumlrrystauml kollektiivien kehittymseenAikuiskasvatus 29(2) 104ndash115

Takala A Arvonen V Katko T S Pietilauml P E amp AringkermanW (2011) The Evolving Role of Water Co-operatives inFinland International Journal of Co-Operative Management5(2) 11ndash19

Taleb N N (2012) Antifragile things that gain from disorderNew York Random House

Torrisi G (2009) Public infrastructure definition classificationand measurement issues MPRA Paper No Retrieved fromhttpmpraubuni-muenchende12990

Tuomi J amp Sarajaumlrvi A (2009) Laadullinen tutkimus jasisaumllloumlnanalyysi (5 uudistettu painos) Helsinki Tammi

Tyynelauml T amp Nurmi J (2010) Metsaumlnomistajien energiaosuuskuntien tulevaisuudennaumlkymaumlt MaaseudunUusi Aika 18(2) 22ndash31

Van den Berg J (2012) Inverse Infrastructures and theirEmergence at the Edge of Order and Chaos An AnalyticFramework In T M Egyedi amp D C Mehos (Eds) InverseInfrastructures Disrupting Networks from BelowCheltenham Edward Elgar

Van der Vleuten E (2004) Infrastructures and Societal ChangeA View from the Large Technical Systems Field TechnologyAnalysis amp Strategic Management 16(3) 395ndash414

Weijnen M Herden P amp Bouwmans I (2007) DesigningComplex Systems A Contradition in Terms In Proceedingof Delft Science and Design A Congress on InterdisciplinaryDesign Delft The Netherlands

Yin R K (2008) Case Study Research Design and Methods(Fourth Edition) London Sage

mahdollistavaa strategiaa jossa otetaan huomioon erilaistenteknisten jaumlrjestelmien keskinaumlisriippuvuus ja sektorien vaumllistenrajapintojen hallinnan vaatimukset (Heino 2012)

Ikaalinen edustaa tapausta jossa kunnan suhde vesiosuuskuntiin onollut rakentava Muunkinlaisia kokemuksia Suomesta toki loumlytyyEsimerkiksi Jyvaumlskylaumln vesihuoltoa koskevassa julkisessakeskustelussa on noussut korostuneesti esiin haja-asutusalueidenvesiosuuskuntien riippuvuus Jyvaumlskylaumln Energia OystaumlVesiosuuskunnat ostivat aikanaan veden kaupungin yhtioumlltaumltukkuhinnalla ja saivat lisaumlksi muita palveluja Muutama vuosiJyvaumlskylaumln kaupungin Jyvaumlskylaumln maalaiskunnan ja Korpilahdenvuonna 2009 voimaantulleen kuntaliitoksen jaumllkeen JyvaumlskylaumlnEnergia Oy ilmoitti ettei se myoumlnnauml osuuskunnille enaumlaumltukkualennusta (Heinaumllauml 2012) Paumlivi Kvist (2012) Jyvaumlskylaumlnnaapurikunnasta Muuramesta on kirjoittanut asiasta blogissaannaumlin

rdquoVesiosuuskunnille (joiden on pakkoostaa palvelu Energialta) tehdaumlaumlnnaurettavia sopimuksia jotka rahastavatvesiosuuskuntia Sopimuksissa onepaumlreiluja kohtia jotka poistavatJyvaumlskylaumln Energialta monta sillekuuluvaa vastuuta siirtaumlen nevesiosuuskunnillerdquo

Taumlmauml kuvaa hyvin niitauml jaumlnnitteitauml joita kuntien rakennemuutos jayhtioumlittaumlminen voivat tuottaa hajautetun jaumlrjestelmaumln hallintaan Seantaa myoumls pohjaa olettamukselle ettauml kuntakoon merkittaumlvauml kasvuvoi samalla synnyttaumlauml liiketaloudellisesti painottunuttainfrastruktuuripolitiikkaa jonka ratkaisut tukevat pitkaumlllauml aikavaumllillaumlennemminkin yhdyskuntarakenteen tiivistaumlmistauml kuin haja-asutusalueiden omaehtoisesti jaumlrjestaumlmiauml kohtuuhintaisia palveluja

LopuksiKaumlaumlnteiset infrastruktuurit heijastavat yhdyskuntienperusrakenteiden monimutkaisuuden modulaarisuuden ja hallinnanhajautumisen lisaumlaumlntymistauml Pienet vesiosuuskunnat ovat osa taumltaumlkokonaisuutta Niiden perustuminen yhteisoumln asukkaidenaktiivisuuteen mahdollistaa kustannustehokkaaninfrastruktuuripalvelun tuottamisen tilanteessa jossa palvelua eivoida tuottaa kunnallisena palveluna edesitsekannattavuusperiaatteella kaupallisesta palvelutuotannostapuhumattakaan Jo naumlmauml laumlhtoumlkohdat tekevaumlt ymmaumlrrettaumlvaumlksi senettauml varsinkin pienet vesiosuuskunnat toimivat vain muutamanaktiivisen asukkaan toimeliaisuuden varassa Naumlihintoimintavarmuutta heikentaumlviin ongelmiin on kuitenkin haettu jaloumlydettykin ratkaisuja kuten esimerkiksi Ikaalisten tapauksessarakentamalla yhdysputkia sekauml vesiosuuskuntien kesken ettauml niidenja Ikaalisten Vesi Oyn vaumllille Kaiken kaikkiaan naumlyttaumlauml siltauml ettaumlvesihuollon realiteetit asettavat kunnat ja julkiset jaumlrjestelmaumltratkaisevaan asemaan siinauml miten omaehtoiset jaumlrjestelmaumlt syntyvaumltja millaiseksi hajautettu jaumlrjestelmauml muotoutuu

Julkisyhteisoumljen tavoitteena on jo laumlhtoumlkohtaisesti saada aikaan

sellaisia palveluntuotannon ratkaisuja jotka lisaumlaumlvaumltkustannustehokkuutta Yksikkoumlkokojen kasvattamisen jaskaalaetujen hyoumldyntaumlmisen sijaan kaumlaumlnteinen infrastruktuuri antaatoisenlaisen ratkaisuvaihtoehdon joka hyoumldyntaumlauml paikallisyhteisoumlissaumlpiilevaumlauml osaamista luottamusta paikallistuntemusta javapaaehtoistyoumltauml Naumlin myoumls kustannuksia ja vastuita voidaansaumllyttaumlauml niille jotka palvelusta kulloinkin hyoumltyvaumlt Taumlssauml mielessaumlkaumlaumlnteinen infrastruktuuri ilmentaumlauml omavastuisuutta korostavaaajattelua joka saattaa tulevaisuudessa tulla keskeiseksi periaatteeksijulkisten palvelujen jaumlrjestaumlmisessauml

Teoreettisen naumlkoumlkulman korostama itseorganisoituvuus eiluonnollisestikaan maumlaumlraumlauml lopputuloksen menestyksellisyyttauml Kaikkijaumlrjestelmaumlt eivaumlt ole sisaumlisesti dynaamisia eivaumltkauml kykenesovittautumaan toimintaympaumlristoumln vaatimuksiin Taumlllaisia uhkialeijuu myoumls monen pienen vesiosuuskunnan yllauml sillauml niidentoiminnan jatkuvuus saattaa olla uhattuna johtuen erityisestiikaumlaumlntyneiden aktiivien poisjaumlaumlnnistauml ja vaikeudesta loumlytaumlauml uusiavastuunkantajia Taumlssauml mielessauml yhteiskunnallisen kontekstinmuutokset heijastuvat suoraan myoumls yhteisoumljen toimintakykyynTaumlmauml naumlkoumlkohta nostaa esiin kaksi taumlrkeaumlauml asiaa Vesiosuuskuntiensisaumlisen dynamiikan osalta on vahvistettava sellaisia piirteitauml jotkaparantavat sovittautumista toimintaympaumlristoumln muutoksiin(esimerkiksi vesiosuuskuntien yhteistyouml resurssien kokoamiseksi javesihuollon ammattimaisuuden lisaumlaumlmiseksi) ja toisaalta kuntieninfrastruktuuripolitiikan aktivoimiseen niin ettauml se vahvistaavesiosuuskuntien sopeutumiskykyauml ja toiminnan jatkuvuutta

Kirjallisuus

Arauacutejo S amp Sutherland D (2010) Public-Private Partnerships

and Investment in Infrastructure OECD PublishingRetrieved from httpdxdoiorg1017875km7jf6q8f0t-en

Batty M (2008) Cities as Complex Systems ScalingInteraction Networks Dynamics and Urban MorphologiesLondon University College London

Briggs J amp Peat F D (2000) Seven Life Lessons of ChaosSpiritual Wisdom from the Science of Change (1st ed)New York Harper Perennial

Dressler F (2007) Self-Organization in Sensor and ActorNetworks Chichester John Wiley amp Sons

Edwards P N (2003) Infrastructure and Modernity ForceTime and Social Organization in the History ofSociotechnical Systems In T Misa P Brey amp A Freeberg(Eds) Modernity and Technology MA MIT Press

Egyedi T M Mehos D C amp Vree W G (2009) NewPerspectives on Inverse Infrastructures In Developing 21stCentury Infrastructure Networks (INFRA) IEEE Retrievedfrom httpwwwutwentenlmbstepsresearchcolloquia_and_seminarscolloquiabestanden2009ndash2010Final20EgyediMehosVree pdf

Egyedi T M amp Mehos D C (Eds) (2012) InverseInfrastructures Disrupting Networks from BelowCheltenham Edward Elgar

Egyedi T M amp van den Berg J (2012) Analyzing InverseInfrastructures using a Complex Adaptive SystemsPerspective In Third International Engineering SystemsSymposium CESUN (Vol 2012 pp 18ndash20 June 2012)

Retrieved fromhttpcesun2012tudelftnlimages669Egyedipdf

Egyedi T M Vrancken J L M amp Ubacht J (2007) Inverseinfrastructures Coordination in self-organizing systems InProceeding of 5th International Conference onStandardization and Innovation in Information Technology2007 Standardization and Innovation in InformationTechnology (SIIT)

Flyvbjerg B (2006) Five Misunderstandings About Case-StudyResearch Qualitative Inquiry 12(2) 219ndash245

Graham S amp Marvin S (2001) Splintering UrbanismNetworked Infrastructures Technological Mobilities andthe Urban Condition London Routledge

Hammami M Ruhashyankiko J-F amp Yehoue E B (2006)Determinants of Public-Private Partnerships inInfrastructure International Monetary Fund Retrievedfromhttpwwwimforgexternalpubsftwp2006wp0699pdf

Heino O (2012) Tuotanto- ja operointi-innovaatiot ndash casevesihuolto In P Malinen A-V Anttiroiko T Haahtela amp PSiitonen (Eds) Huomispaumlivaumln infrastruktuuri Naumlkoumlkulmiakuntien teknisen toimen uudistamiseen Helsinki SuomenKuntaliitto

Heinaumllauml O (2012 October 12) Vesiosuuskuntia kohdellaankaltoin Jyvaumlskylaumlssauml Keskisuomalainen Retrieved fromhttpwwwksmlfimielipidemielipidekirjoituksetvesiosuuskuntia-kohdellaan-kaltoin-jyvaskylassa1259860

Holland J H (1992) Adaptation in natural and artificialsystems an introductory analysis with applications tobiology control and artificial intelligence Mass MIT Press

Hughes T (1989) The Evolution of Large Scale TechnologicalSystems In W Bijker T Hughes amp T Pinch (Eds) TheSocial Construction of Technological Systems MA MITPress

Hukka J amp Katko T (1999) Yksityistaumlminen vesihuollossanro Retrieved fromhttpwwwkaksfinode99julkaisuid=85

Katko T (1991) Vesihuoltoyhtymien tulevaisuuden naumlkymaumltVesitalous 32(4) 24ndash29

Korpinen T (2012) Osuuskuntien Via DolorosaUusosuustoiminta 2ndash2012 Teemasivut Kehittyvauml vesihuolto2012 Retrieved January 20 2013 fromhttpwwwosuustoimintacoopotot2_12uot2a_12htm

Kvist P (2012 October 13) Vesiosuuskuntien haasteetRetrieved January 28 2013 from httppaivikvistblogspotfi201210vesiosuuskuntien-haasteethtml

Lehtonen T-K (2006) Kaupungin aineksiaYhdyskuntasuunnittelu 44(2) 6ndash23

Maula M (2004) Elaumlvauml organisaatio ja liiketoimintasysteemiKompleksisten systeemien kaksi tulkintaa In M Sotarautaamp K-J Kosonen (Eds) Yksilouml kulttuuri jainnovaatioympaumlristouml Avauksia aluekehityksendynamiikkaan Tampere Tampere University Press

Michiels S Janssens N Joosen W amp Verbaeten P (2005)Decentralized cooperative management a bottom upapproach In IADIS ACrsquo05 2005 IADIS InternationalConference on Applied Computing 2005 Retrieved fromhttpwwwiadisnetdlfinal_uploads200501L048pdf

Miraglia S (2010) Modularity and integratedness as non-dichotomous architectural properties of complex systems (p2010) Presented at the Summer Conference ImperialCollege London Business School June 16ndash18 2010

Nicolis G amp Prigogine I (1977) Self-Organization in Non-Equilibrium Systems From Dissipative Structures to Orderthrough Fluctuations New York John Wiley amp Sons

Ornetzeder M amp Rohracher H (2006) User-Led Innovationsand Participation Processes Lessons from SustainableEnergy Technologies Energy Policy 34(2) 138ndash150

Peltola T (2007) Empirian ja teorian vuoropuhelu In M LaineJ Bamberg amp P Jokinen (Eds) Tapaustutkimuksen taitoHelsinki Gaudeamus

Prigogine I (1980) From being to becoming Time andcomplexity in the physical sciences San FranciscoFreeman

Prigogine I amp Stengers I (1984) Order out of Chaos Manrsquosnew dialogue with nature New York Bantam Books

Pulselli R M Pulselli F M Ratti C amp Tiezzi E (2005)Dissipative Structures for Understanding Cities ResourceFlows and Mobility Patterns In A H Boussabaine J LewisR J Kirkham amp G E M Jared (Eds) Proceedings of the1st International Conference on Built EnvironmentComplexity September 2005 (pp 11ndash14) University ofLiverpool Becon Retrieved from httpsenseablemitedupaperspdf2005_Pulselli_Pulselli_Ratti_Tiezzi_BECONpdf

Rees W E (2012) Cities as Dissipative Structures GlobalChange and the Vulnerability of Urban Civilization

Ruiz-Mier F amp van Ginneken M (2006) Consumercooperatives an alternative institutional model for deliveryof urban water supply and sanitation services WaterSupply and Sanitation Sector Board of the InfrastructureNetwork World Bank Group

Ruostetsaari I (1998) Energiapolitiikka kaumlaumlnnekohdassaJaumlrjestoumlt ja yritykset vaikuttajina vapautuvillaenergiamarkkinoilla Tampere Tampereen yliopisto

Sotarauta M (1996) Kohti epaumlselvyyden hallintaa Pehmeaumlstrategia 2000-luvun alun suunnittelun laumlhtoumlkohtanaJyvaumlskylauml Finnpublishers

Streeter C L (1991) Redundancy in Social SystemsImplications for Warning and Evacuation PlanningInternational Journal of Mass Emergencies and Disasters9(2) 167ndash182

Staringhle P (2004) Itseuudistumisen dynamiikkaSysteemiajattelu kehitysprosessien ymmaumlrtaumlmisenperustana In M Sotarauta amp K-J Kosonen (Eds) Yksiloumlkulttuuri ja innovaatioympaumlristouml Avauksia aluekehityksendynamiikkaan Tampere Tampere University Press

Staringhle P amp Kuosa T (2009) Systeemien itseuudistuminen -uutta ymmaumlrrystauml kollektiivien kehittymseenAikuiskasvatus 29(2) 104ndash115

Takala A Arvonen V Katko T S Pietilauml P E amp AringkermanW (2011) The Evolving Role of Water Co-operatives inFinland International Journal of Co-Operative Management5(2) 11ndash19

Taleb N N (2012) Antifragile things that gain from disorderNew York Random House

Torrisi G (2009) Public infrastructure definition classificationand measurement issues MPRA Paper No Retrieved fromhttpmpraubuni-muenchende12990

Tuomi J amp Sarajaumlrvi A (2009) Laadullinen tutkimus jasisaumllloumlnanalyysi (5 uudistettu painos) Helsinki Tammi

Tyynelauml T amp Nurmi J (2010) Metsaumlnomistajien energiaosuuskuntien tulevaisuudennaumlkymaumlt MaaseudunUusi Aika 18(2) 22ndash31

Van den Berg J (2012) Inverse Infrastructures and theirEmergence at the Edge of Order and Chaos An AnalyticFramework In T M Egyedi amp D C Mehos (Eds) InverseInfrastructures Disrupting Networks from BelowCheltenham Edward Elgar

Van der Vleuten E (2004) Infrastructures and Societal ChangeA View from the Large Technical Systems Field TechnologyAnalysis amp Strategic Management 16(3) 395ndash414

Weijnen M Herden P amp Bouwmans I (2007) DesigningComplex Systems A Contradition in Terms In Proceedingof Delft Science and Design A Congress on InterdisciplinaryDesign Delft The Netherlands

Yin R K (2008) Case Study Research Design and Methods(Fourth Edition) London Sage

Taumlmauml kuvaa hyvin niitauml jaumlnnitteitauml joita kuntien rakennemuutos jayhtioumlittaumlminen voivat tuottaa hajautetun jaumlrjestelmaumln hallintaan Seantaa myoumls pohjaa olettamukselle ettauml kuntakoon merkittaumlvauml kasvuvoi samalla synnyttaumlauml liiketaloudellisesti painottunuttainfrastruktuuripolitiikkaa jonka ratkaisut tukevat pitkaumlllauml aikavaumllillaumlennemminkin yhdyskuntarakenteen tiivistaumlmistauml kuin haja-asutusalueiden omaehtoisesti jaumlrjestaumlmiauml kohtuuhintaisia palveluja

LopuksiKaumlaumlnteiset infrastruktuurit heijastavat yhdyskuntienperusrakenteiden monimutkaisuuden modulaarisuuden ja hallinnanhajautumisen lisaumlaumlntymistauml Pienet vesiosuuskunnat ovat osa taumltaumlkokonaisuutta Niiden perustuminen yhteisoumln asukkaidenaktiivisuuteen mahdollistaa kustannustehokkaaninfrastruktuuripalvelun tuottamisen tilanteessa jossa palvelua eivoida tuottaa kunnallisena palveluna edesitsekannattavuusperiaatteella kaupallisesta palvelutuotannostapuhumattakaan Jo naumlmauml laumlhtoumlkohdat tekevaumlt ymmaumlrrettaumlvaumlksi senettauml varsinkin pienet vesiosuuskunnat toimivat vain muutamanaktiivisen asukkaan toimeliaisuuden varassa Naumlihintoimintavarmuutta heikentaumlviin ongelmiin on kuitenkin haettu jaloumlydettykin ratkaisuja kuten esimerkiksi Ikaalisten tapauksessarakentamalla yhdysputkia sekauml vesiosuuskuntien kesken ettauml niidenja Ikaalisten Vesi Oyn vaumllille Kaiken kaikkiaan naumlyttaumlauml siltauml ettaumlvesihuollon realiteetit asettavat kunnat ja julkiset jaumlrjestelmaumltratkaisevaan asemaan siinauml miten omaehtoiset jaumlrjestelmaumlt syntyvaumltja millaiseksi hajautettu jaumlrjestelmauml muotoutuu

Julkisyhteisoumljen tavoitteena on jo laumlhtoumlkohtaisesti saada aikaan

sellaisia palveluntuotannon ratkaisuja jotka lisaumlaumlvaumltkustannustehokkuutta Yksikkoumlkokojen kasvattamisen jaskaalaetujen hyoumldyntaumlmisen sijaan kaumlaumlnteinen infrastruktuuri antaatoisenlaisen ratkaisuvaihtoehdon joka hyoumldyntaumlauml paikallisyhteisoumlissaumlpiilevaumlauml osaamista luottamusta paikallistuntemusta javapaaehtoistyoumltauml Naumlin myoumls kustannuksia ja vastuita voidaansaumllyttaumlauml niille jotka palvelusta kulloinkin hyoumltyvaumlt Taumlssauml mielessaumlkaumlaumlnteinen infrastruktuuri ilmentaumlauml omavastuisuutta korostavaaajattelua joka saattaa tulevaisuudessa tulla keskeiseksi periaatteeksijulkisten palvelujen jaumlrjestaumlmisessauml

Teoreettisen naumlkoumlkulman korostama itseorganisoituvuus eiluonnollisestikaan maumlaumlraumlauml lopputuloksen menestyksellisyyttauml Kaikkijaumlrjestelmaumlt eivaumlt ole sisaumlisesti dynaamisia eivaumltkauml kykenesovittautumaan toimintaympaumlristoumln vaatimuksiin Taumlllaisia uhkialeijuu myoumls monen pienen vesiosuuskunnan yllauml sillauml niidentoiminnan jatkuvuus saattaa olla uhattuna johtuen erityisestiikaumlaumlntyneiden aktiivien poisjaumlaumlnnistauml ja vaikeudesta loumlytaumlauml uusiavastuunkantajia Taumlssauml mielessauml yhteiskunnallisen kontekstinmuutokset heijastuvat suoraan myoumls yhteisoumljen toimintakykyynTaumlmauml naumlkoumlkohta nostaa esiin kaksi taumlrkeaumlauml asiaa Vesiosuuskuntiensisaumlisen dynamiikan osalta on vahvistettava sellaisia piirteitauml jotkaparantavat sovittautumista toimintaympaumlristoumln muutoksiin(esimerkiksi vesiosuuskuntien yhteistyouml resurssien kokoamiseksi javesihuollon ammattimaisuuden lisaumlaumlmiseksi) ja toisaalta kuntieninfrastruktuuripolitiikan aktivoimiseen niin ettauml se vahvistaavesiosuuskuntien sopeutumiskykyauml ja toiminnan jatkuvuutta

Kirjallisuus

Arauacutejo S amp Sutherland D (2010) Public-Private Partnerships

and Investment in Infrastructure OECD PublishingRetrieved from httpdxdoiorg1017875km7jf6q8f0t-en

Batty M (2008) Cities as Complex Systems ScalingInteraction Networks Dynamics and Urban MorphologiesLondon University College London

Briggs J amp Peat F D (2000) Seven Life Lessons of ChaosSpiritual Wisdom from the Science of Change (1st ed)New York Harper Perennial

Dressler F (2007) Self-Organization in Sensor and ActorNetworks Chichester John Wiley amp Sons

Edwards P N (2003) Infrastructure and Modernity ForceTime and Social Organization in the History ofSociotechnical Systems In T Misa P Brey amp A Freeberg(Eds) Modernity and Technology MA MIT Press

Egyedi T M Mehos D C amp Vree W G (2009) NewPerspectives on Inverse Infrastructures In Developing 21stCentury Infrastructure Networks (INFRA) IEEE Retrievedfrom httpwwwutwentenlmbstepsresearchcolloquia_and_seminarscolloquiabestanden2009ndash2010Final20EgyediMehosVree pdf

Egyedi T M amp Mehos D C (Eds) (2012) InverseInfrastructures Disrupting Networks from BelowCheltenham Edward Elgar

Egyedi T M amp van den Berg J (2012) Analyzing InverseInfrastructures using a Complex Adaptive SystemsPerspective In Third International Engineering SystemsSymposium CESUN (Vol 2012 pp 18ndash20 June 2012)

Retrieved fromhttpcesun2012tudelftnlimages669Egyedipdf

Egyedi T M Vrancken J L M amp Ubacht J (2007) Inverseinfrastructures Coordination in self-organizing systems InProceeding of 5th International Conference onStandardization and Innovation in Information Technology2007 Standardization and Innovation in InformationTechnology (SIIT)

Flyvbjerg B (2006) Five Misunderstandings About Case-StudyResearch Qualitative Inquiry 12(2) 219ndash245

Graham S amp Marvin S (2001) Splintering UrbanismNetworked Infrastructures Technological Mobilities andthe Urban Condition London Routledge

Hammami M Ruhashyankiko J-F amp Yehoue E B (2006)Determinants of Public-Private Partnerships inInfrastructure International Monetary Fund Retrievedfromhttpwwwimforgexternalpubsftwp2006wp0699pdf

Heino O (2012) Tuotanto- ja operointi-innovaatiot ndash casevesihuolto In P Malinen A-V Anttiroiko T Haahtela amp PSiitonen (Eds) Huomispaumlivaumln infrastruktuuri Naumlkoumlkulmiakuntien teknisen toimen uudistamiseen Helsinki SuomenKuntaliitto

Heinaumllauml O (2012 October 12) Vesiosuuskuntia kohdellaankaltoin Jyvaumlskylaumlssauml Keskisuomalainen Retrieved fromhttpwwwksmlfimielipidemielipidekirjoituksetvesiosuuskuntia-kohdellaan-kaltoin-jyvaskylassa1259860

Holland J H (1992) Adaptation in natural and artificialsystems an introductory analysis with applications tobiology control and artificial intelligence Mass MIT Press

Hughes T (1989) The Evolution of Large Scale TechnologicalSystems In W Bijker T Hughes amp T Pinch (Eds) TheSocial Construction of Technological Systems MA MITPress

Hukka J amp Katko T (1999) Yksityistaumlminen vesihuollossanro Retrieved fromhttpwwwkaksfinode99julkaisuid=85

Katko T (1991) Vesihuoltoyhtymien tulevaisuuden naumlkymaumltVesitalous 32(4) 24ndash29

Korpinen T (2012) Osuuskuntien Via DolorosaUusosuustoiminta 2ndash2012 Teemasivut Kehittyvauml vesihuolto2012 Retrieved January 20 2013 fromhttpwwwosuustoimintacoopotot2_12uot2a_12htm

Kvist P (2012 October 13) Vesiosuuskuntien haasteetRetrieved January 28 2013 from httppaivikvistblogspotfi201210vesiosuuskuntien-haasteethtml

Lehtonen T-K (2006) Kaupungin aineksiaYhdyskuntasuunnittelu 44(2) 6ndash23

Maula M (2004) Elaumlvauml organisaatio ja liiketoimintasysteemiKompleksisten systeemien kaksi tulkintaa In M Sotarautaamp K-J Kosonen (Eds) Yksilouml kulttuuri jainnovaatioympaumlristouml Avauksia aluekehityksendynamiikkaan Tampere Tampere University Press

Michiels S Janssens N Joosen W amp Verbaeten P (2005)Decentralized cooperative management a bottom upapproach In IADIS ACrsquo05 2005 IADIS InternationalConference on Applied Computing 2005 Retrieved fromhttpwwwiadisnetdlfinal_uploads200501L048pdf

Miraglia S (2010) Modularity and integratedness as non-dichotomous architectural properties of complex systems (p2010) Presented at the Summer Conference ImperialCollege London Business School June 16ndash18 2010

Nicolis G amp Prigogine I (1977) Self-Organization in Non-Equilibrium Systems From Dissipative Structures to Orderthrough Fluctuations New York John Wiley amp Sons

Ornetzeder M amp Rohracher H (2006) User-Led Innovationsand Participation Processes Lessons from SustainableEnergy Technologies Energy Policy 34(2) 138ndash150

Peltola T (2007) Empirian ja teorian vuoropuhelu In M LaineJ Bamberg amp P Jokinen (Eds) Tapaustutkimuksen taitoHelsinki Gaudeamus

Prigogine I (1980) From being to becoming Time andcomplexity in the physical sciences San FranciscoFreeman

Prigogine I amp Stengers I (1984) Order out of Chaos Manrsquosnew dialogue with nature New York Bantam Books

Pulselli R M Pulselli F M Ratti C amp Tiezzi E (2005)Dissipative Structures for Understanding Cities ResourceFlows and Mobility Patterns In A H Boussabaine J LewisR J Kirkham amp G E M Jared (Eds) Proceedings of the1st International Conference on Built EnvironmentComplexity September 2005 (pp 11ndash14) University ofLiverpool Becon Retrieved from httpsenseablemitedupaperspdf2005_Pulselli_Pulselli_Ratti_Tiezzi_BECONpdf

Rees W E (2012) Cities as Dissipative Structures GlobalChange and the Vulnerability of Urban Civilization

Ruiz-Mier F amp van Ginneken M (2006) Consumercooperatives an alternative institutional model for deliveryof urban water supply and sanitation services WaterSupply and Sanitation Sector Board of the InfrastructureNetwork World Bank Group

Ruostetsaari I (1998) Energiapolitiikka kaumlaumlnnekohdassaJaumlrjestoumlt ja yritykset vaikuttajina vapautuvillaenergiamarkkinoilla Tampere Tampereen yliopisto

Sotarauta M (1996) Kohti epaumlselvyyden hallintaa Pehmeaumlstrategia 2000-luvun alun suunnittelun laumlhtoumlkohtanaJyvaumlskylauml Finnpublishers

Streeter C L (1991) Redundancy in Social SystemsImplications for Warning and Evacuation PlanningInternational Journal of Mass Emergencies and Disasters9(2) 167ndash182

Staringhle P (2004) Itseuudistumisen dynamiikkaSysteemiajattelu kehitysprosessien ymmaumlrtaumlmisenperustana In M Sotarauta amp K-J Kosonen (Eds) Yksiloumlkulttuuri ja innovaatioympaumlristouml Avauksia aluekehityksendynamiikkaan Tampere Tampere University Press

Staringhle P amp Kuosa T (2009) Systeemien itseuudistuminen -uutta ymmaumlrrystauml kollektiivien kehittymseenAikuiskasvatus 29(2) 104ndash115

Takala A Arvonen V Katko T S Pietilauml P E amp AringkermanW (2011) The Evolving Role of Water Co-operatives inFinland International Journal of Co-Operative Management5(2) 11ndash19

Taleb N N (2012) Antifragile things that gain from disorderNew York Random House

Torrisi G (2009) Public infrastructure definition classificationand measurement issues MPRA Paper No Retrieved fromhttpmpraubuni-muenchende12990

Tuomi J amp Sarajaumlrvi A (2009) Laadullinen tutkimus jasisaumllloumlnanalyysi (5 uudistettu painos) Helsinki Tammi

Tyynelauml T amp Nurmi J (2010) Metsaumlnomistajien energiaosuuskuntien tulevaisuudennaumlkymaumlt MaaseudunUusi Aika 18(2) 22ndash31

Van den Berg J (2012) Inverse Infrastructures and theirEmergence at the Edge of Order and Chaos An AnalyticFramework In T M Egyedi amp D C Mehos (Eds) InverseInfrastructures Disrupting Networks from BelowCheltenham Edward Elgar

Van der Vleuten E (2004) Infrastructures and Societal ChangeA View from the Large Technical Systems Field TechnologyAnalysis amp Strategic Management 16(3) 395ndash414

Weijnen M Herden P amp Bouwmans I (2007) DesigningComplex Systems A Contradition in Terms In Proceedingof Delft Science and Design A Congress on InterdisciplinaryDesign Delft The Netherlands

Yin R K (2008) Case Study Research Design and Methods(Fourth Edition) London Sage

sellaisia palveluntuotannon ratkaisuja jotka lisaumlaumlvaumltkustannustehokkuutta Yksikkoumlkokojen kasvattamisen jaskaalaetujen hyoumldyntaumlmisen sijaan kaumlaumlnteinen infrastruktuuri antaatoisenlaisen ratkaisuvaihtoehdon joka hyoumldyntaumlauml paikallisyhteisoumlissaumlpiilevaumlauml osaamista luottamusta paikallistuntemusta javapaaehtoistyoumltauml Naumlin myoumls kustannuksia ja vastuita voidaansaumllyttaumlauml niille jotka palvelusta kulloinkin hyoumltyvaumlt Taumlssauml mielessaumlkaumlaumlnteinen infrastruktuuri ilmentaumlauml omavastuisuutta korostavaaajattelua joka saattaa tulevaisuudessa tulla keskeiseksi periaatteeksijulkisten palvelujen jaumlrjestaumlmisessauml

Teoreettisen naumlkoumlkulman korostama itseorganisoituvuus eiluonnollisestikaan maumlaumlraumlauml lopputuloksen menestyksellisyyttauml Kaikkijaumlrjestelmaumlt eivaumlt ole sisaumlisesti dynaamisia eivaumltkauml kykenesovittautumaan toimintaympaumlristoumln vaatimuksiin Taumlllaisia uhkialeijuu myoumls monen pienen vesiosuuskunnan yllauml sillauml niidentoiminnan jatkuvuus saattaa olla uhattuna johtuen erityisestiikaumlaumlntyneiden aktiivien poisjaumlaumlnnistauml ja vaikeudesta loumlytaumlauml uusiavastuunkantajia Taumlssauml mielessauml yhteiskunnallisen kontekstinmuutokset heijastuvat suoraan myoumls yhteisoumljen toimintakykyynTaumlmauml naumlkoumlkohta nostaa esiin kaksi taumlrkeaumlauml asiaa Vesiosuuskuntiensisaumlisen dynamiikan osalta on vahvistettava sellaisia piirteitauml jotkaparantavat sovittautumista toimintaympaumlristoumln muutoksiin(esimerkiksi vesiosuuskuntien yhteistyouml resurssien kokoamiseksi javesihuollon ammattimaisuuden lisaumlaumlmiseksi) ja toisaalta kuntieninfrastruktuuripolitiikan aktivoimiseen niin ettauml se vahvistaavesiosuuskuntien sopeutumiskykyauml ja toiminnan jatkuvuutta

Kirjallisuus

Arauacutejo S amp Sutherland D (2010) Public-Private Partnerships

and Investment in Infrastructure OECD PublishingRetrieved from httpdxdoiorg1017875km7jf6q8f0t-en

Batty M (2008) Cities as Complex Systems ScalingInteraction Networks Dynamics and Urban MorphologiesLondon University College London

Briggs J amp Peat F D (2000) Seven Life Lessons of ChaosSpiritual Wisdom from the Science of Change (1st ed)New York Harper Perennial

Dressler F (2007) Self-Organization in Sensor and ActorNetworks Chichester John Wiley amp Sons

Edwards P N (2003) Infrastructure and Modernity ForceTime and Social Organization in the History ofSociotechnical Systems In T Misa P Brey amp A Freeberg(Eds) Modernity and Technology MA MIT Press

Egyedi T M Mehos D C amp Vree W G (2009) NewPerspectives on Inverse Infrastructures In Developing 21stCentury Infrastructure Networks (INFRA) IEEE Retrievedfrom httpwwwutwentenlmbstepsresearchcolloquia_and_seminarscolloquiabestanden2009ndash2010Final20EgyediMehosVree pdf

Egyedi T M amp Mehos D C (Eds) (2012) InverseInfrastructures Disrupting Networks from BelowCheltenham Edward Elgar

Egyedi T M amp van den Berg J (2012) Analyzing InverseInfrastructures using a Complex Adaptive SystemsPerspective In Third International Engineering SystemsSymposium CESUN (Vol 2012 pp 18ndash20 June 2012)

Retrieved fromhttpcesun2012tudelftnlimages669Egyedipdf

Egyedi T M Vrancken J L M amp Ubacht J (2007) Inverseinfrastructures Coordination in self-organizing systems InProceeding of 5th International Conference onStandardization and Innovation in Information Technology2007 Standardization and Innovation in InformationTechnology (SIIT)

Flyvbjerg B (2006) Five Misunderstandings About Case-StudyResearch Qualitative Inquiry 12(2) 219ndash245

Graham S amp Marvin S (2001) Splintering UrbanismNetworked Infrastructures Technological Mobilities andthe Urban Condition London Routledge

Hammami M Ruhashyankiko J-F amp Yehoue E B (2006)Determinants of Public-Private Partnerships inInfrastructure International Monetary Fund Retrievedfromhttpwwwimforgexternalpubsftwp2006wp0699pdf

Heino O (2012) Tuotanto- ja operointi-innovaatiot ndash casevesihuolto In P Malinen A-V Anttiroiko T Haahtela amp PSiitonen (Eds) Huomispaumlivaumln infrastruktuuri Naumlkoumlkulmiakuntien teknisen toimen uudistamiseen Helsinki SuomenKuntaliitto

Heinaumllauml O (2012 October 12) Vesiosuuskuntia kohdellaankaltoin Jyvaumlskylaumlssauml Keskisuomalainen Retrieved fromhttpwwwksmlfimielipidemielipidekirjoituksetvesiosuuskuntia-kohdellaan-kaltoin-jyvaskylassa1259860

Holland J H (1992) Adaptation in natural and artificialsystems an introductory analysis with applications tobiology control and artificial intelligence Mass MIT Press

Hughes T (1989) The Evolution of Large Scale TechnologicalSystems In W Bijker T Hughes amp T Pinch (Eds) TheSocial Construction of Technological Systems MA MITPress

Hukka J amp Katko T (1999) Yksityistaumlminen vesihuollossanro Retrieved fromhttpwwwkaksfinode99julkaisuid=85

Katko T (1991) Vesihuoltoyhtymien tulevaisuuden naumlkymaumltVesitalous 32(4) 24ndash29

Korpinen T (2012) Osuuskuntien Via DolorosaUusosuustoiminta 2ndash2012 Teemasivut Kehittyvauml vesihuolto2012 Retrieved January 20 2013 fromhttpwwwosuustoimintacoopotot2_12uot2a_12htm

Kvist P (2012 October 13) Vesiosuuskuntien haasteetRetrieved January 28 2013 from httppaivikvistblogspotfi201210vesiosuuskuntien-haasteethtml

Lehtonen T-K (2006) Kaupungin aineksiaYhdyskuntasuunnittelu 44(2) 6ndash23

Maula M (2004) Elaumlvauml organisaatio ja liiketoimintasysteemiKompleksisten systeemien kaksi tulkintaa In M Sotarautaamp K-J Kosonen (Eds) Yksilouml kulttuuri jainnovaatioympaumlristouml Avauksia aluekehityksendynamiikkaan Tampere Tampere University Press

Michiels S Janssens N Joosen W amp Verbaeten P (2005)Decentralized cooperative management a bottom upapproach In IADIS ACrsquo05 2005 IADIS InternationalConference on Applied Computing 2005 Retrieved fromhttpwwwiadisnetdlfinal_uploads200501L048pdf

Miraglia S (2010) Modularity and integratedness as non-dichotomous architectural properties of complex systems (p2010) Presented at the Summer Conference ImperialCollege London Business School June 16ndash18 2010

Nicolis G amp Prigogine I (1977) Self-Organization in Non-Equilibrium Systems From Dissipative Structures to Orderthrough Fluctuations New York John Wiley amp Sons

Ornetzeder M amp Rohracher H (2006) User-Led Innovationsand Participation Processes Lessons from SustainableEnergy Technologies Energy Policy 34(2) 138ndash150

Peltola T (2007) Empirian ja teorian vuoropuhelu In M LaineJ Bamberg amp P Jokinen (Eds) Tapaustutkimuksen taitoHelsinki Gaudeamus

Prigogine I (1980) From being to becoming Time andcomplexity in the physical sciences San FranciscoFreeman

Prigogine I amp Stengers I (1984) Order out of Chaos Manrsquosnew dialogue with nature New York Bantam Books

Pulselli R M Pulselli F M Ratti C amp Tiezzi E (2005)Dissipative Structures for Understanding Cities ResourceFlows and Mobility Patterns In A H Boussabaine J LewisR J Kirkham amp G E M Jared (Eds) Proceedings of the1st International Conference on Built EnvironmentComplexity September 2005 (pp 11ndash14) University ofLiverpool Becon Retrieved from httpsenseablemitedupaperspdf2005_Pulselli_Pulselli_Ratti_Tiezzi_BECONpdf

Rees W E (2012) Cities as Dissipative Structures GlobalChange and the Vulnerability of Urban Civilization

Ruiz-Mier F amp van Ginneken M (2006) Consumercooperatives an alternative institutional model for deliveryof urban water supply and sanitation services WaterSupply and Sanitation Sector Board of the InfrastructureNetwork World Bank Group

Ruostetsaari I (1998) Energiapolitiikka kaumlaumlnnekohdassaJaumlrjestoumlt ja yritykset vaikuttajina vapautuvillaenergiamarkkinoilla Tampere Tampereen yliopisto

Sotarauta M (1996) Kohti epaumlselvyyden hallintaa Pehmeaumlstrategia 2000-luvun alun suunnittelun laumlhtoumlkohtanaJyvaumlskylauml Finnpublishers

Streeter C L (1991) Redundancy in Social SystemsImplications for Warning and Evacuation PlanningInternational Journal of Mass Emergencies and Disasters9(2) 167ndash182

Staringhle P (2004) Itseuudistumisen dynamiikkaSysteemiajattelu kehitysprosessien ymmaumlrtaumlmisenperustana In M Sotarauta amp K-J Kosonen (Eds) Yksiloumlkulttuuri ja innovaatioympaumlristouml Avauksia aluekehityksendynamiikkaan Tampere Tampere University Press

Staringhle P amp Kuosa T (2009) Systeemien itseuudistuminen -uutta ymmaumlrrystauml kollektiivien kehittymseenAikuiskasvatus 29(2) 104ndash115

Takala A Arvonen V Katko T S Pietilauml P E amp AringkermanW (2011) The Evolving Role of Water Co-operatives inFinland International Journal of Co-Operative Management5(2) 11ndash19

Taleb N N (2012) Antifragile things that gain from disorderNew York Random House

Torrisi G (2009) Public infrastructure definition classificationand measurement issues MPRA Paper No Retrieved fromhttpmpraubuni-muenchende12990

Tuomi J amp Sarajaumlrvi A (2009) Laadullinen tutkimus jasisaumllloumlnanalyysi (5 uudistettu painos) Helsinki Tammi

Tyynelauml T amp Nurmi J (2010) Metsaumlnomistajien energiaosuuskuntien tulevaisuudennaumlkymaumlt MaaseudunUusi Aika 18(2) 22ndash31

Van den Berg J (2012) Inverse Infrastructures and theirEmergence at the Edge of Order and Chaos An AnalyticFramework In T M Egyedi amp D C Mehos (Eds) InverseInfrastructures Disrupting Networks from BelowCheltenham Edward Elgar

Van der Vleuten E (2004) Infrastructures and Societal ChangeA View from the Large Technical Systems Field TechnologyAnalysis amp Strategic Management 16(3) 395ndash414

Weijnen M Herden P amp Bouwmans I (2007) DesigningComplex Systems A Contradition in Terms In Proceedingof Delft Science and Design A Congress on InterdisciplinaryDesign Delft The Netherlands

Yin R K (2008) Case Study Research Design and Methods(Fourth Edition) London Sage

Kirjallisuus

Arauacutejo S amp Sutherland D (2010) Public-Private Partnerships

and Investment in Infrastructure OECD PublishingRetrieved from httpdxdoiorg1017875km7jf6q8f0t-en

Batty M (2008) Cities as Complex Systems ScalingInteraction Networks Dynamics and Urban MorphologiesLondon University College London

Briggs J amp Peat F D (2000) Seven Life Lessons of ChaosSpiritual Wisdom from the Science of Change (1st ed)New York Harper Perennial

Dressler F (2007) Self-Organization in Sensor and ActorNetworks Chichester John Wiley amp Sons

Edwards P N (2003) Infrastructure and Modernity ForceTime and Social Organization in the History ofSociotechnical Systems In T Misa P Brey amp A Freeberg(Eds) Modernity and Technology MA MIT Press

Egyedi T M Mehos D C amp Vree W G (2009) NewPerspectives on Inverse Infrastructures In Developing 21stCentury Infrastructure Networks (INFRA) IEEE Retrievedfrom httpwwwutwentenlmbstepsresearchcolloquia_and_seminarscolloquiabestanden2009ndash2010Final20EgyediMehosVree pdf

Egyedi T M amp Mehos D C (Eds) (2012) InverseInfrastructures Disrupting Networks from BelowCheltenham Edward Elgar

Egyedi T M amp van den Berg J (2012) Analyzing InverseInfrastructures using a Complex Adaptive SystemsPerspective In Third International Engineering SystemsSymposium CESUN (Vol 2012 pp 18ndash20 June 2012)

Retrieved fromhttpcesun2012tudelftnlimages669Egyedipdf

Egyedi T M Vrancken J L M amp Ubacht J (2007) Inverseinfrastructures Coordination in self-organizing systems InProceeding of 5th International Conference onStandardization and Innovation in Information Technology2007 Standardization and Innovation in InformationTechnology (SIIT)

Flyvbjerg B (2006) Five Misunderstandings About Case-StudyResearch Qualitative Inquiry 12(2) 219ndash245

Graham S amp Marvin S (2001) Splintering UrbanismNetworked Infrastructures Technological Mobilities andthe Urban Condition London Routledge

Hammami M Ruhashyankiko J-F amp Yehoue E B (2006)Determinants of Public-Private Partnerships inInfrastructure International Monetary Fund Retrievedfromhttpwwwimforgexternalpubsftwp2006wp0699pdf

Heino O (2012) Tuotanto- ja operointi-innovaatiot ndash casevesihuolto In P Malinen A-V Anttiroiko T Haahtela amp PSiitonen (Eds) Huomispaumlivaumln infrastruktuuri Naumlkoumlkulmiakuntien teknisen toimen uudistamiseen Helsinki SuomenKuntaliitto

Heinaumllauml O (2012 October 12) Vesiosuuskuntia kohdellaankaltoin Jyvaumlskylaumlssauml Keskisuomalainen Retrieved fromhttpwwwksmlfimielipidemielipidekirjoituksetvesiosuuskuntia-kohdellaan-kaltoin-jyvaskylassa1259860

Holland J H (1992) Adaptation in natural and artificialsystems an introductory analysis with applications tobiology control and artificial intelligence Mass MIT Press

Hughes T (1989) The Evolution of Large Scale TechnologicalSystems In W Bijker T Hughes amp T Pinch (Eds) TheSocial Construction of Technological Systems MA MITPress

Hukka J amp Katko T (1999) Yksityistaumlminen vesihuollossanro Retrieved fromhttpwwwkaksfinode99julkaisuid=85

Katko T (1991) Vesihuoltoyhtymien tulevaisuuden naumlkymaumltVesitalous 32(4) 24ndash29

Korpinen T (2012) Osuuskuntien Via DolorosaUusosuustoiminta 2ndash2012 Teemasivut Kehittyvauml vesihuolto2012 Retrieved January 20 2013 fromhttpwwwosuustoimintacoopotot2_12uot2a_12htm

Kvist P (2012 October 13) Vesiosuuskuntien haasteetRetrieved January 28 2013 from httppaivikvistblogspotfi201210vesiosuuskuntien-haasteethtml

Lehtonen T-K (2006) Kaupungin aineksiaYhdyskuntasuunnittelu 44(2) 6ndash23

Maula M (2004) Elaumlvauml organisaatio ja liiketoimintasysteemiKompleksisten systeemien kaksi tulkintaa In M Sotarautaamp K-J Kosonen (Eds) Yksilouml kulttuuri jainnovaatioympaumlristouml Avauksia aluekehityksendynamiikkaan Tampere Tampere University Press

Michiels S Janssens N Joosen W amp Verbaeten P (2005)Decentralized cooperative management a bottom upapproach In IADIS ACrsquo05 2005 IADIS InternationalConference on Applied Computing 2005 Retrieved fromhttpwwwiadisnetdlfinal_uploads200501L048pdf

Miraglia S (2010) Modularity and integratedness as non-dichotomous architectural properties of complex systems (p2010) Presented at the Summer Conference ImperialCollege London Business School June 16ndash18 2010

Nicolis G amp Prigogine I (1977) Self-Organization in Non-Equilibrium Systems From Dissipative Structures to Orderthrough Fluctuations New York John Wiley amp Sons

Ornetzeder M amp Rohracher H (2006) User-Led Innovationsand Participation Processes Lessons from SustainableEnergy Technologies Energy Policy 34(2) 138ndash150

Peltola T (2007) Empirian ja teorian vuoropuhelu In M LaineJ Bamberg amp P Jokinen (Eds) Tapaustutkimuksen taitoHelsinki Gaudeamus

Prigogine I (1980) From being to becoming Time andcomplexity in the physical sciences San FranciscoFreeman

Prigogine I amp Stengers I (1984) Order out of Chaos Manrsquosnew dialogue with nature New York Bantam Books

Pulselli R M Pulselli F M Ratti C amp Tiezzi E (2005)Dissipative Structures for Understanding Cities ResourceFlows and Mobility Patterns In A H Boussabaine J LewisR J Kirkham amp G E M Jared (Eds) Proceedings of the1st International Conference on Built EnvironmentComplexity September 2005 (pp 11ndash14) University ofLiverpool Becon Retrieved from httpsenseablemitedupaperspdf2005_Pulselli_Pulselli_Ratti_Tiezzi_BECONpdf

Rees W E (2012) Cities as Dissipative Structures GlobalChange and the Vulnerability of Urban Civilization

Ruiz-Mier F amp van Ginneken M (2006) Consumercooperatives an alternative institutional model for deliveryof urban water supply and sanitation services WaterSupply and Sanitation Sector Board of the InfrastructureNetwork World Bank Group

Ruostetsaari I (1998) Energiapolitiikka kaumlaumlnnekohdassaJaumlrjestoumlt ja yritykset vaikuttajina vapautuvillaenergiamarkkinoilla Tampere Tampereen yliopisto

Sotarauta M (1996) Kohti epaumlselvyyden hallintaa Pehmeaumlstrategia 2000-luvun alun suunnittelun laumlhtoumlkohtanaJyvaumlskylauml Finnpublishers

Streeter C L (1991) Redundancy in Social SystemsImplications for Warning and Evacuation PlanningInternational Journal of Mass Emergencies and Disasters9(2) 167ndash182

Staringhle P (2004) Itseuudistumisen dynamiikkaSysteemiajattelu kehitysprosessien ymmaumlrtaumlmisenperustana In M Sotarauta amp K-J Kosonen (Eds) Yksiloumlkulttuuri ja innovaatioympaumlristouml Avauksia aluekehityksendynamiikkaan Tampere Tampere University Press

Staringhle P amp Kuosa T (2009) Systeemien itseuudistuminen -uutta ymmaumlrrystauml kollektiivien kehittymseenAikuiskasvatus 29(2) 104ndash115

Takala A Arvonen V Katko T S Pietilauml P E amp AringkermanW (2011) The Evolving Role of Water Co-operatives inFinland International Journal of Co-Operative Management5(2) 11ndash19

Taleb N N (2012) Antifragile things that gain from disorderNew York Random House

Torrisi G (2009) Public infrastructure definition classificationand measurement issues MPRA Paper No Retrieved fromhttpmpraubuni-muenchende12990

Tuomi J amp Sarajaumlrvi A (2009) Laadullinen tutkimus jasisaumllloumlnanalyysi (5 uudistettu painos) Helsinki Tammi

Tyynelauml T amp Nurmi J (2010) Metsaumlnomistajien energiaosuuskuntien tulevaisuudennaumlkymaumlt MaaseudunUusi Aika 18(2) 22ndash31

Van den Berg J (2012) Inverse Infrastructures and theirEmergence at the Edge of Order and Chaos An AnalyticFramework In T M Egyedi amp D C Mehos (Eds) InverseInfrastructures Disrupting Networks from BelowCheltenham Edward Elgar

Van der Vleuten E (2004) Infrastructures and Societal ChangeA View from the Large Technical Systems Field TechnologyAnalysis amp Strategic Management 16(3) 395ndash414

Weijnen M Herden P amp Bouwmans I (2007) DesigningComplex Systems A Contradition in Terms In Proceedingof Delft Science and Design A Congress on InterdisciplinaryDesign Delft The Netherlands

Yin R K (2008) Case Study Research Design and Methods(Fourth Edition) London Sage

Retrieved fromhttpcesun2012tudelftnlimages669Egyedipdf

Egyedi T M Vrancken J L M amp Ubacht J (2007) Inverseinfrastructures Coordination in self-organizing systems InProceeding of 5th International Conference onStandardization and Innovation in Information Technology2007 Standardization and Innovation in InformationTechnology (SIIT)

Flyvbjerg B (2006) Five Misunderstandings About Case-StudyResearch Qualitative Inquiry 12(2) 219ndash245

Graham S amp Marvin S (2001) Splintering UrbanismNetworked Infrastructures Technological Mobilities andthe Urban Condition London Routledge

Hammami M Ruhashyankiko J-F amp Yehoue E B (2006)Determinants of Public-Private Partnerships inInfrastructure International Monetary Fund Retrievedfromhttpwwwimforgexternalpubsftwp2006wp0699pdf

Heino O (2012) Tuotanto- ja operointi-innovaatiot ndash casevesihuolto In P Malinen A-V Anttiroiko T Haahtela amp PSiitonen (Eds) Huomispaumlivaumln infrastruktuuri Naumlkoumlkulmiakuntien teknisen toimen uudistamiseen Helsinki SuomenKuntaliitto

Heinaumllauml O (2012 October 12) Vesiosuuskuntia kohdellaankaltoin Jyvaumlskylaumlssauml Keskisuomalainen Retrieved fromhttpwwwksmlfimielipidemielipidekirjoituksetvesiosuuskuntia-kohdellaan-kaltoin-jyvaskylassa1259860

Holland J H (1992) Adaptation in natural and artificialsystems an introductory analysis with applications tobiology control and artificial intelligence Mass MIT Press

Hughes T (1989) The Evolution of Large Scale TechnologicalSystems In W Bijker T Hughes amp T Pinch (Eds) TheSocial Construction of Technological Systems MA MITPress

Hukka J amp Katko T (1999) Yksityistaumlminen vesihuollossanro Retrieved fromhttpwwwkaksfinode99julkaisuid=85

Katko T (1991) Vesihuoltoyhtymien tulevaisuuden naumlkymaumltVesitalous 32(4) 24ndash29

Korpinen T (2012) Osuuskuntien Via DolorosaUusosuustoiminta 2ndash2012 Teemasivut Kehittyvauml vesihuolto2012 Retrieved January 20 2013 fromhttpwwwosuustoimintacoopotot2_12uot2a_12htm

Kvist P (2012 October 13) Vesiosuuskuntien haasteetRetrieved January 28 2013 from httppaivikvistblogspotfi201210vesiosuuskuntien-haasteethtml

Lehtonen T-K (2006) Kaupungin aineksiaYhdyskuntasuunnittelu 44(2) 6ndash23

Maula M (2004) Elaumlvauml organisaatio ja liiketoimintasysteemiKompleksisten systeemien kaksi tulkintaa In M Sotarautaamp K-J Kosonen (Eds) Yksilouml kulttuuri jainnovaatioympaumlristouml Avauksia aluekehityksendynamiikkaan Tampere Tampere University Press

Michiels S Janssens N Joosen W amp Verbaeten P (2005)Decentralized cooperative management a bottom upapproach In IADIS ACrsquo05 2005 IADIS InternationalConference on Applied Computing 2005 Retrieved fromhttpwwwiadisnetdlfinal_uploads200501L048pdf

Miraglia S (2010) Modularity and integratedness as non-dichotomous architectural properties of complex systems (p2010) Presented at the Summer Conference ImperialCollege London Business School June 16ndash18 2010

Nicolis G amp Prigogine I (1977) Self-Organization in Non-Equilibrium Systems From Dissipative Structures to Orderthrough Fluctuations New York John Wiley amp Sons

Ornetzeder M amp Rohracher H (2006) User-Led Innovationsand Participation Processes Lessons from SustainableEnergy Technologies Energy Policy 34(2) 138ndash150

Peltola T (2007) Empirian ja teorian vuoropuhelu In M LaineJ Bamberg amp P Jokinen (Eds) Tapaustutkimuksen taitoHelsinki Gaudeamus

Prigogine I (1980) From being to becoming Time andcomplexity in the physical sciences San FranciscoFreeman

Prigogine I amp Stengers I (1984) Order out of Chaos Manrsquosnew dialogue with nature New York Bantam Books

Pulselli R M Pulselli F M Ratti C amp Tiezzi E (2005)Dissipative Structures for Understanding Cities ResourceFlows and Mobility Patterns In A H Boussabaine J LewisR J Kirkham amp G E M Jared (Eds) Proceedings of the1st International Conference on Built EnvironmentComplexity September 2005 (pp 11ndash14) University ofLiverpool Becon Retrieved from httpsenseablemitedupaperspdf2005_Pulselli_Pulselli_Ratti_Tiezzi_BECONpdf

Rees W E (2012) Cities as Dissipative Structures GlobalChange and the Vulnerability of Urban Civilization

Ruiz-Mier F amp van Ginneken M (2006) Consumercooperatives an alternative institutional model for deliveryof urban water supply and sanitation services WaterSupply and Sanitation Sector Board of the InfrastructureNetwork World Bank Group

Ruostetsaari I (1998) Energiapolitiikka kaumlaumlnnekohdassaJaumlrjestoumlt ja yritykset vaikuttajina vapautuvillaenergiamarkkinoilla Tampere Tampereen yliopisto

Sotarauta M (1996) Kohti epaumlselvyyden hallintaa Pehmeaumlstrategia 2000-luvun alun suunnittelun laumlhtoumlkohtanaJyvaumlskylauml Finnpublishers

Streeter C L (1991) Redundancy in Social SystemsImplications for Warning and Evacuation PlanningInternational Journal of Mass Emergencies and Disasters9(2) 167ndash182

Staringhle P (2004) Itseuudistumisen dynamiikkaSysteemiajattelu kehitysprosessien ymmaumlrtaumlmisenperustana In M Sotarauta amp K-J Kosonen (Eds) Yksiloumlkulttuuri ja innovaatioympaumlristouml Avauksia aluekehityksendynamiikkaan Tampere Tampere University Press

Staringhle P amp Kuosa T (2009) Systeemien itseuudistuminen -uutta ymmaumlrrystauml kollektiivien kehittymseenAikuiskasvatus 29(2) 104ndash115

Takala A Arvonen V Katko T S Pietilauml P E amp AringkermanW (2011) The Evolving Role of Water Co-operatives inFinland International Journal of Co-Operative Management5(2) 11ndash19

Taleb N N (2012) Antifragile things that gain from disorderNew York Random House

Torrisi G (2009) Public infrastructure definition classificationand measurement issues MPRA Paper No Retrieved fromhttpmpraubuni-muenchende12990

Tuomi J amp Sarajaumlrvi A (2009) Laadullinen tutkimus jasisaumllloumlnanalyysi (5 uudistettu painos) Helsinki Tammi

Tyynelauml T amp Nurmi J (2010) Metsaumlnomistajien energiaosuuskuntien tulevaisuudennaumlkymaumlt MaaseudunUusi Aika 18(2) 22ndash31

Van den Berg J (2012) Inverse Infrastructures and theirEmergence at the Edge of Order and Chaos An AnalyticFramework In T M Egyedi amp D C Mehos (Eds) InverseInfrastructures Disrupting Networks from BelowCheltenham Edward Elgar

Van der Vleuten E (2004) Infrastructures and Societal ChangeA View from the Large Technical Systems Field TechnologyAnalysis amp Strategic Management 16(3) 395ndash414

Weijnen M Herden P amp Bouwmans I (2007) DesigningComplex Systems A Contradition in Terms In Proceedingof Delft Science and Design A Congress on InterdisciplinaryDesign Delft The Netherlands

Yin R K (2008) Case Study Research Design and Methods(Fourth Edition) London Sage

Hukka J amp Katko T (1999) Yksityistaumlminen vesihuollossanro Retrieved fromhttpwwwkaksfinode99julkaisuid=85

Katko T (1991) Vesihuoltoyhtymien tulevaisuuden naumlkymaumltVesitalous 32(4) 24ndash29

Korpinen T (2012) Osuuskuntien Via DolorosaUusosuustoiminta 2ndash2012 Teemasivut Kehittyvauml vesihuolto2012 Retrieved January 20 2013 fromhttpwwwosuustoimintacoopotot2_12uot2a_12htm

Kvist P (2012 October 13) Vesiosuuskuntien haasteetRetrieved January 28 2013 from httppaivikvistblogspotfi201210vesiosuuskuntien-haasteethtml

Lehtonen T-K (2006) Kaupungin aineksiaYhdyskuntasuunnittelu 44(2) 6ndash23

Maula M (2004) Elaumlvauml organisaatio ja liiketoimintasysteemiKompleksisten systeemien kaksi tulkintaa In M Sotarautaamp K-J Kosonen (Eds) Yksilouml kulttuuri jainnovaatioympaumlristouml Avauksia aluekehityksendynamiikkaan Tampere Tampere University Press

Michiels S Janssens N Joosen W amp Verbaeten P (2005)Decentralized cooperative management a bottom upapproach In IADIS ACrsquo05 2005 IADIS InternationalConference on Applied Computing 2005 Retrieved fromhttpwwwiadisnetdlfinal_uploads200501L048pdf

Miraglia S (2010) Modularity and integratedness as non-dichotomous architectural properties of complex systems (p2010) Presented at the Summer Conference ImperialCollege London Business School June 16ndash18 2010

Nicolis G amp Prigogine I (1977) Self-Organization in Non-Equilibrium Systems From Dissipative Structures to Orderthrough Fluctuations New York John Wiley amp Sons

Ornetzeder M amp Rohracher H (2006) User-Led Innovationsand Participation Processes Lessons from SustainableEnergy Technologies Energy Policy 34(2) 138ndash150

Peltola T (2007) Empirian ja teorian vuoropuhelu In M LaineJ Bamberg amp P Jokinen (Eds) Tapaustutkimuksen taitoHelsinki Gaudeamus

Prigogine I (1980) From being to becoming Time andcomplexity in the physical sciences San FranciscoFreeman

Prigogine I amp Stengers I (1984) Order out of Chaos Manrsquosnew dialogue with nature New York Bantam Books

Pulselli R M Pulselli F M Ratti C amp Tiezzi E (2005)Dissipative Structures for Understanding Cities ResourceFlows and Mobility Patterns In A H Boussabaine J LewisR J Kirkham amp G E M Jared (Eds) Proceedings of the1st International Conference on Built EnvironmentComplexity September 2005 (pp 11ndash14) University ofLiverpool Becon Retrieved from httpsenseablemitedupaperspdf2005_Pulselli_Pulselli_Ratti_Tiezzi_BECONpdf

Rees W E (2012) Cities as Dissipative Structures GlobalChange and the Vulnerability of Urban Civilization

Ruiz-Mier F amp van Ginneken M (2006) Consumercooperatives an alternative institutional model for deliveryof urban water supply and sanitation services WaterSupply and Sanitation Sector Board of the InfrastructureNetwork World Bank Group

Ruostetsaari I (1998) Energiapolitiikka kaumlaumlnnekohdassaJaumlrjestoumlt ja yritykset vaikuttajina vapautuvillaenergiamarkkinoilla Tampere Tampereen yliopisto

Sotarauta M (1996) Kohti epaumlselvyyden hallintaa Pehmeaumlstrategia 2000-luvun alun suunnittelun laumlhtoumlkohtanaJyvaumlskylauml Finnpublishers

Streeter C L (1991) Redundancy in Social SystemsImplications for Warning and Evacuation PlanningInternational Journal of Mass Emergencies and Disasters9(2) 167ndash182

Staringhle P (2004) Itseuudistumisen dynamiikkaSysteemiajattelu kehitysprosessien ymmaumlrtaumlmisenperustana In M Sotarauta amp K-J Kosonen (Eds) Yksiloumlkulttuuri ja innovaatioympaumlristouml Avauksia aluekehityksendynamiikkaan Tampere Tampere University Press

Staringhle P amp Kuosa T (2009) Systeemien itseuudistuminen -uutta ymmaumlrrystauml kollektiivien kehittymseenAikuiskasvatus 29(2) 104ndash115

Takala A Arvonen V Katko T S Pietilauml P E amp AringkermanW (2011) The Evolving Role of Water Co-operatives inFinland International Journal of Co-Operative Management5(2) 11ndash19

Taleb N N (2012) Antifragile things that gain from disorderNew York Random House

Torrisi G (2009) Public infrastructure definition classificationand measurement issues MPRA Paper No Retrieved fromhttpmpraubuni-muenchende12990

Tuomi J amp Sarajaumlrvi A (2009) Laadullinen tutkimus jasisaumllloumlnanalyysi (5 uudistettu painos) Helsinki Tammi

Tyynelauml T amp Nurmi J (2010) Metsaumlnomistajien energiaosuuskuntien tulevaisuudennaumlkymaumlt MaaseudunUusi Aika 18(2) 22ndash31

Van den Berg J (2012) Inverse Infrastructures and theirEmergence at the Edge of Order and Chaos An AnalyticFramework In T M Egyedi amp D C Mehos (Eds) InverseInfrastructures Disrupting Networks from BelowCheltenham Edward Elgar

Van der Vleuten E (2004) Infrastructures and Societal ChangeA View from the Large Technical Systems Field TechnologyAnalysis amp Strategic Management 16(3) 395ndash414

Weijnen M Herden P amp Bouwmans I (2007) DesigningComplex Systems A Contradition in Terms In Proceedingof Delft Science and Design A Congress on InterdisciplinaryDesign Delft The Netherlands

Yin R K (2008) Case Study Research Design and Methods(Fourth Edition) London Sage

Peltola T (2007) Empirian ja teorian vuoropuhelu In M LaineJ Bamberg amp P Jokinen (Eds) Tapaustutkimuksen taitoHelsinki Gaudeamus

Prigogine I (1980) From being to becoming Time andcomplexity in the physical sciences San FranciscoFreeman

Prigogine I amp Stengers I (1984) Order out of Chaos Manrsquosnew dialogue with nature New York Bantam Books

Pulselli R M Pulselli F M Ratti C amp Tiezzi E (2005)Dissipative Structures for Understanding Cities ResourceFlows and Mobility Patterns In A H Boussabaine J LewisR J Kirkham amp G E M Jared (Eds) Proceedings of the1st International Conference on Built EnvironmentComplexity September 2005 (pp 11ndash14) University ofLiverpool Becon Retrieved from httpsenseablemitedupaperspdf2005_Pulselli_Pulselli_Ratti_Tiezzi_BECONpdf

Rees W E (2012) Cities as Dissipative Structures GlobalChange and the Vulnerability of Urban Civilization

Ruiz-Mier F amp van Ginneken M (2006) Consumercooperatives an alternative institutional model for deliveryof urban water supply and sanitation services WaterSupply and Sanitation Sector Board of the InfrastructureNetwork World Bank Group

Ruostetsaari I (1998) Energiapolitiikka kaumlaumlnnekohdassaJaumlrjestoumlt ja yritykset vaikuttajina vapautuvillaenergiamarkkinoilla Tampere Tampereen yliopisto

Sotarauta M (1996) Kohti epaumlselvyyden hallintaa Pehmeaumlstrategia 2000-luvun alun suunnittelun laumlhtoumlkohtanaJyvaumlskylauml Finnpublishers

Streeter C L (1991) Redundancy in Social SystemsImplications for Warning and Evacuation PlanningInternational Journal of Mass Emergencies and Disasters9(2) 167ndash182

Staringhle P (2004) Itseuudistumisen dynamiikkaSysteemiajattelu kehitysprosessien ymmaumlrtaumlmisenperustana In M Sotarauta amp K-J Kosonen (Eds) Yksiloumlkulttuuri ja innovaatioympaumlristouml Avauksia aluekehityksendynamiikkaan Tampere Tampere University Press

Staringhle P amp Kuosa T (2009) Systeemien itseuudistuminen -uutta ymmaumlrrystauml kollektiivien kehittymseenAikuiskasvatus 29(2) 104ndash115

Takala A Arvonen V Katko T S Pietilauml P E amp AringkermanW (2011) The Evolving Role of Water Co-operatives inFinland International Journal of Co-Operative Management5(2) 11ndash19

Taleb N N (2012) Antifragile things that gain from disorderNew York Random House

Torrisi G (2009) Public infrastructure definition classificationand measurement issues MPRA Paper No Retrieved fromhttpmpraubuni-muenchende12990

Tuomi J amp Sarajaumlrvi A (2009) Laadullinen tutkimus jasisaumllloumlnanalyysi (5 uudistettu painos) Helsinki Tammi

Tyynelauml T amp Nurmi J (2010) Metsaumlnomistajien energiaosuuskuntien tulevaisuudennaumlkymaumlt MaaseudunUusi Aika 18(2) 22ndash31

Van den Berg J (2012) Inverse Infrastructures and theirEmergence at the Edge of Order and Chaos An AnalyticFramework In T M Egyedi amp D C Mehos (Eds) InverseInfrastructures Disrupting Networks from BelowCheltenham Edward Elgar

Van der Vleuten E (2004) Infrastructures and Societal ChangeA View from the Large Technical Systems Field TechnologyAnalysis amp Strategic Management 16(3) 395ndash414

Weijnen M Herden P amp Bouwmans I (2007) DesigningComplex Systems A Contradition in Terms In Proceedingof Delft Science and Design A Congress on InterdisciplinaryDesign Delft The Netherlands

Yin R K (2008) Case Study Research Design and Methods(Fourth Edition) London Sage

Staringhle P (2004) Itseuudistumisen dynamiikkaSysteemiajattelu kehitysprosessien ymmaumlrtaumlmisenperustana In M Sotarauta amp K-J Kosonen (Eds) Yksiloumlkulttuuri ja innovaatioympaumlristouml Avauksia aluekehityksendynamiikkaan Tampere Tampere University Press

Staringhle P amp Kuosa T (2009) Systeemien itseuudistuminen -uutta ymmaumlrrystauml kollektiivien kehittymseenAikuiskasvatus 29(2) 104ndash115

Takala A Arvonen V Katko T S Pietilauml P E amp AringkermanW (2011) The Evolving Role of Water Co-operatives inFinland International Journal of Co-Operative Management5(2) 11ndash19

Taleb N N (2012) Antifragile things that gain from disorderNew York Random House

Torrisi G (2009) Public infrastructure definition classificationand measurement issues MPRA Paper No Retrieved fromhttpmpraubuni-muenchende12990

Tuomi J amp Sarajaumlrvi A (2009) Laadullinen tutkimus jasisaumllloumlnanalyysi (5 uudistettu painos) Helsinki Tammi

Tyynelauml T amp Nurmi J (2010) Metsaumlnomistajien energiaosuuskuntien tulevaisuudennaumlkymaumlt MaaseudunUusi Aika 18(2) 22ndash31

Van den Berg J (2012) Inverse Infrastructures and theirEmergence at the Edge of Order and Chaos An AnalyticFramework In T M Egyedi amp D C Mehos (Eds) InverseInfrastructures Disrupting Networks from BelowCheltenham Edward Elgar

Van der Vleuten E (2004) Infrastructures and Societal ChangeA View from the Large Technical Systems Field TechnologyAnalysis amp Strategic Management 16(3) 395ndash414

Weijnen M Herden P amp Bouwmans I (2007) DesigningComplex Systems A Contradition in Terms In Proceedingof Delft Science and Design A Congress on InterdisciplinaryDesign Delft The Netherlands

Yin R K (2008) Case Study Research Design and Methods(Fourth Edition) London Sage

Yin R K (2008) Case Study Research Design and Methods(Fourth Edition) London Sage