HELSINGIN KAUPUNGIN TILASTO

VI

OPETUSLAITOKSET 32

1964

':l,((L\SO)

~=I-H 'i:.LSIt\lk\

T 1LAS1DT

\(D'0LlJT\J~

Of~\l.A\TO'<.S~

HELSINGIN KAUPUNGIN TILASTOTOIMISTON JULKAISEMA

HELSINKI 1966

STATISTICS OF THE CITY OF HELSINKI (HELSINGFORS)

VI

EDUCATIONAL

INSTITUTIONS

32

1964

PUBLISHED BY

THE STATISTICAL OFFICE OF THE CITY OF HELSINKI

HELSINKI 1966 TILGMANNIN KIRJAPAINO

ALKULAUSE

Tämä julkaisu sisältää lastentarhojen, Sedmigradskyn pientenlastenkoulujen ja Marian turvakodin, suomen- ja ruotsinkielisten kansakoulujen sekä ammattioppilaitosten tarkastuk­sen toimintakertomukset kalenterivuodelta 19M sekä ammattikoulujen ja suomen- ja ruotsin­kielisten työväenopistojen toimintakertomukset lukuvuodelta 1963/6~. Se on toimitettu enti­seen tapaan siten, että koulujen omia kertomuksia on tilastotoimistossa jossakin: määrin lyhen­netty ja yhdenmukaistettu. Lisäksi tilastotoimisto on kerännyt ja muokannut pääosan numero­aineistoa sekä laatinut julkaisun lopussa olevan tauluston.

Kaupungin oppilaitoksia ovat lisäksi sairaanhoitajakoulu ja Nikkilän sairaalan mielisairaan­hoitokoulu, joitten toimintakertomukset ilmestyvät julkaisussa Terveyden- ja sairaanhoito.

Toimitustyötä ovat johtaneet apulaisaktuaarit Kirsti Lappalainen ja Ilmari Ineroo.

Helsingissä, huhtikuun 30 p:nä 1966.

Karl.Erik Forsberg

Sisällysluettelo Contents

I. Vuosikertomukset I. Annual reports'

Sivu Page

Lastentarhat .................. ............... 1 Sedmigradskyn pientenlasten koulut ja

Marian turvakoti ...... .................. 18 Suomenkieliset kansakoulut ............... 24 Ruotsinkieliset kansakoulut ............... 63 Ammattioppilaitosten tarkastus ......... 91 Teknillinen ammattikoulu ... ... ......... 98 Talous- ja ompelualan ammattikoulu 105 Vaatturiammattikoulu ..................... 112 Laboratoriokoulu ........................... 115 Kirjapainokoulu .. .... ........................ 120 Kähertäjäkoulu .............................. 125 Toimistokoulu ...... ... ...... ... ... ... ... ...... 128 Suomenkielinen työväenopisto ............ 131 Ruotsinkielinen työväenopisto ............ 151

II. Taulusto

Oppivelvolliset lapset ...... ........ ....... 2* Kaupungin ylläpitämät opetuslaitokset 3* Lastentarhat ... ......... ............ ... ... ... t,. * Sedmigradskyn pientenlasten koulut ja

Marian turvakoti ........................ 7* Suomenkieliset kansakoulut ............... 8* Kansakoulujen menot ..................... 18*

. Kansakoulutarkoituksiin käytettävät lahjoitusrahastot ............. ........... 19*

Ammattiopetuksen kustannukset ... ... ... 20* Ruotsinkieliset kansakoulut ............... 21* Ammattikoulut .............................. 28*

Kindergartens ................................. 1 The Sedmigradsky nursery schools and

the Maria asylum ........................ 18 Finnish public elementary schools ...... 2t,. Swedish public elementary schools ...... 63 Inspection of the vocational schools 91 School for technical trades ............... 98 School for catering and needlework ....... 105 Tailors' trade school........................ 112 Laboratory school........................... 115 Printers' school .............................. 120 Hairdressing school .............. .......... 125 Office school................................. 128 Finnish workers' institute Swedish workers' institute

II. Tables

131 151

Children of school age ............ ......... 2* Municipal schools ........................... 3* Kindergartens ................................. t,.* Sedmigradsky nursery schools and Maria

asylum ....................................... 7* Finnish public elementary schools ...... 8* Expenditure of the public e1ementary

schools .......................... 18* Foundations for public elementary school

purposes ... ........................... ... ... 19* Expenditure of the vocational school

system ....................................... 20* Swedish public elementary schools ...... 21* Vocational schools ............ ...... ......... 28*

I

VUOSIKERTOMUKSET

ANNUAL REPORTS

LASTENTARHAT Kalenterivuonna 1964

K1NDERGARTENS

Calendar year 1964

1. LAUTAKUNTA

Lastentarhain lautakuntaan kuuluivat kertomusvuonna seuraavat kaupunginvaltuuston valit­semat jäsenet: puheenjohtajana kansakoulunopett. Inkeri Airola, varapuheenjohtajana insi­nööri Annaliisa Levanto, jäseninä opetusneuvos Hilja Vilkemaa, johtaja Arvo Paasivuori, ilmoituspäälI. Anni Ikonen, toimittaja Sirkka Tamminen, fil.maist. Henry Backman, opettaja Margareta Aminoff ja yhteiskuntat.kand. Sirkka Loimaranta sekä varajäseninä ekonomi Anja Jyske, opettaja Jorma Waronen, rouva Nanna Andersson, rouva Maiju Ekström, toimittaja Eeva Ahonen, rouva Anja Pettersson, fi1.maist. Gunnel Lilius, ent. lastentarhanjoht. Helga Bengelsdorff ja kansakoulunjoht. Kalle Lampinen. Kaupunginvaltuuston edustajana lauta­kunnassa oli toimittaja Eila Vuokko ja opettajakunnan edustajana lastentarhanjoht. Anna­Liisa Valtiala. Lautakunta valitsi sihteerikseen apulaistarkastaja Hellevi Kailan.

Lautakunta kokoontui kertomusvuonna 16 kertaa, ja sen pöytäkirjat sisälsivät 3210 pykälää. Lautakunnan asettama lastentarhain lautakunnan alaisten lastentarhojen ja niihin liittyvien laitosten viranhaltijain asemaa selvittelevä jaosto kokoontui 27. 10. Sosiaaliohjesäännön mukai­nen huoltolautakunnan, lastensuojelulautakunnan ja lastentarhain lautakunnan yhteinen ko­kous pidettiin 16. 11.

Lastentarhain toimiston tulodiaariin oli merkitty 729 saapunutta kirjelmää. Lähetettyjä kirjelmiä oli kirjattu 302.

Kaupungin leikkikenttätoiminta aloitettiin v. 19H, joten se täytti kertomusvuonna 50 vuotta. Tämän johdosta lastentarhain lautakunta järjesti 17.12. Kaupunginkellarissa 50-vuo­tisjuhlan kutsuvieraille ja leikkikenttien henkilökunnalle.

Päätökset. Lautakunta teki kertomusvuonna mm. seuraavat päätökset: (toiminta) Haka­niemen lastentarhan puolipäiväosaston toiminnan keskeytystä päätettiin jatkaa (17. 1. 15 §); määrättiin lastentarhain, -seimien ja päiväkotien toiminnasta pääsiäisen aikana (21. 2. 58 § 20. 3. 88 §) määrättiin kevät-, kesä- ja syystoimintakausien ajat (20. 3. 79 §, 23. 10. 267 §); päätet­tiin ruotsinkielisen lastentarhatoiminnan siirtämisestä Esikaupunkeihin (9. 10. 2107 §); määri­teltiin tavoitteet lastentarha- ja leikkikenttätoiminnan pitkän tähtäyksen suunnitelmalle (23. 10. 270 §, 27.11. 2810 §, 10.12. 292 §, 11.12. 301 §); (m u u t a s i a t) määrättiin lasten ruoka­ja hoitomaksut (8. 5. 1310 §, 21. 5. H9 §, 11. 12. 300 §); päätettiin Vajaaliikkeisten Kunto -yhdis­tyksen avustamisesta (12. 6. 178 §, 9. 10. 2106 §, 23. 10. 269 §).

2

Esitykset. Kaupunginhallitukselle tehtiin esityksiä asioista. jotka mm. koskivat: (t 0 imi n­ta) uuden kokovuotisen leikkikenttätoiminnan perustamista (17. 4. 112 §); komitean asetta­mista suunnittelemaan lastentarhat yön ja sen eri toimintamuotojen edelleen kehittämistä sekä tarkistamaan ohjesääntöä (12. 6. 177 §); tarkkailulastentarhatoiminnan kehittämistä ja käytös­häirlöistenlastenhoitoa (27.8. 193§. 25.9. 227§. 9.10. 251§); (virat ja viranhalti­ja t) Helsinki-mitalin ja Kaupunkiliiton ansiomerkin myöntämistä eräille viranhaltijoille (21. 2. 46 §); eräiden tilapäisten virkojen vakinaistamista (21. 2. 50 §); eräiden lastentarhanjohtajien vapauttamista osastot yöstä (27.8. 202 §); (k iin te i s t ö t) lastentarha- ja -seimihuoneisto­jen rakentamista ja varaamista sekä tonttien varaamista yms. (20.3. 81 §. 17.4. 100 §. 29.5. 155 §. 12. 6. 176 §. 27. 8. 189-190 §. 25. 9. 234 §. 9. 10. 247 §); laitosten yhteydessä olevien asuin­huoneiden käyttöä ja virka-asunnon määräämistä (20. 3. 86 §. 8.5. 135 §. 12.6.173-174 §. 27. 8. 196 §. 25. 9. 220 §); (m u u t a s i a t) liikenneturvallisuuden lisäämistä eräitten lastentarho­jen ja leikkikenttien lasten käyttämi1lä kaduilla (17. 1. 10 §. 27.11. 281 §. 30.12.314 §); määrä­rahojen myöntämistä Ylä-Malmin lastentarhan ja -seimen perustamista varten (17. 1. 20 §); määrärahojen merkitsemistä yleisten töiden lautakunnan talousarvioehdotukseen leikkikenttä­töitä varten (17.4. 97 §); määrärahojen myöntämistä uudelle Marttilan lastentarhalle (17.4. 112 §); lasten kahluualtaiden käyttöä (25. 9. 228 §).

Lausunnot. Kaupunginhallitukselle annettiin lausuntoja asioista. jotka mm. koskivat: (t 0 imi n ta) aloitteita uusien lastentarhojen ja -seimien perustamiseksi (17.1. 23 §. 27. 8. 199 §. 25.9. 213 §. 9.10. 248-249 §. 11.12. 299 §); aloitteita leikkikenttien järjestämiseksi (27.8.197 ja 199§. 27.11. 282§); (kiinteistöt) huoneistopiirustuksia. rakennussuunni­telmia ja tonttivarauksia (17. 1. 22 §. 20. 3. 80 ja 83 §. 17. 4. 101 ja 114 §. 8. 5. 127 §. 25. 9. 231 §. 9. 10. 253 §. 23. 10. 271 §); Toinen linja 8:ssa sijaitsevan huoneiston sopivaisuutta ja tarpeelli­suutta Ahtolan päiväkodille (17. 1. 30 §); (m u u t a s i a t) lasten ulkoilutilojen lisäämistä Kallion kaupunginosassa (17. 1. 27 §); ulkoilualueen kunnostamista päivähuoltola Tyynelää varten (21. 2. 53 §); henkilökunnan apuraha-anomuksia opintomatkoja varten (17.4. 103 §); lastenpsykiatrisen työn kehittämiskomitean mietintöä (17.4. 109 §); ylimääräisen eläkkeen myöntämistä Sedmigradskyn pientenlastenkoulujen ja Marian turvakodin eräille toimihenki­löille (29. 5. 158 §).

Lisäksi annettiin lausunto seuraavien yksityisten laitosten ja yhdistysten avustus-. laina­ym. anomuksista: Kenraali Mannerheimin lastensuojeluliiton Malmin osaston Malmin Lasten Ystävät. Suomen Punaisen Ristin Helsingin ja Uudenmaan piirin Pitäjänmäen lastentarha. Helsingin Ensi-Koti. Lastentarhain kesäsiirtolayhdistys. Suomen Lastenhoitoyhdistys. Yhdis­tys Töölön Lastenseimi. Helsingin Suomalais-Venäläisen Koulun Kannatusyhdistys ja Suomen Vakuutusvirkailijain Liiton Lasten Päiväkerho (20. 3. 70 ja 87 §. 23. 10. 268 §. 8. 5. 132 §. 9.10. 244-245 ja 250 §).

II. TOIMISTO

Lastentarhain toimisto muutti 28. 10. Aleksanterinkatu 21:stä Fredrikinkatu 65:een. Las­tentarhain tarkastajana toimi Kaarina Axelson. apulaistarkastajina Hellevi Kaila ja Britta Schier. tp. apulaistarkastajana Marketta Airila. puistoleikkitoiminnan tarkastajana Kirsti Pajunen sekä taloudenhoitajana valtiot.maist. Kirsti Heikinheimo. Tp. puheopettajana oli hum.kand. Outi Laukkanen. jolla oli vastaanotto ja toimipaikka Mechelininkatu 3:ssa.

Puistoleikkitoiminnan tarkastaja Pajunen teki virkamatkan Ziirichiin 10.-16. 5. osallis­tuakseen mm. kansainväliseen leikkikenttätoimintaa käsittelevään seminaariin ja apulaistar­kastaja Airila Tukholmaan 23.-27. 6. pohjoismaiseen erityisopetuksen kongressiin osallistu­mista varten.

3

III. LAITOKSET 1. Laitosten laatu ja koko

Lautakunnan alaiset laitokset, niiden sijainti, laatu ja koko kertomusvuoden lopussa sel­viävät seuraavasta taulukosta:

Lastentarhat ja niihin liittyvät laitokset Kindergartens and institutions connected with them

Paikkojen lukUDlääIä . D.spo.able places

Johtajia 1----....:...'-'-'-'-'-...,..-,;.-'-'---;;----1 ja I,astentarholssa Koulu-

Laitos1) ja osoite· Institution and addt'ess

Virkkula, Snellmanink. 19 .......................... . Viron niemi, kuulovammaisten lastentarha,

Rauhank. 13. . ..................................... . Tomtebo, Fredrikink. 45 (r) ....................... . Ruoholahti, Hietalahdenk. 9 ....................... . Pienola, Lapiulahdenk. 13 .......................... . VUQkko, Merimiehenk. 12 .......................... . Solhem, Laivurindnne 2 (r) ....................... . Me~pirtti, Merimiehenk. 43 ....................... . Päivölä, Ehrensvärdintie 14 ....................... . Fy!gia, Tehtaank. 16 (r) ............................. . Bamabo, Tehtaank. 13 (r) .......................... . Toimela, Vuorimiehenk. 12 ....................... . Onnela, Tehtaank. 21 ................................ . KatjLjanokka, Kauppiaank. 8-10 (k) ........... . Kaleva, Castrenink. 18 ............................. . Alppimaja, Castr~nink. 28 .......................... . Taru, Helsingink. 28-30 .......................... . Touhula, Neljäs linja 14 ............................. . Vanamo, tarkkailulastent., Toinen linja 14-16 Tu~olman päiväkoti, Eläintarhantie 3 ja

Kolmas linja 8 ...................................... . Kallio, Siltasaarenk. 11 ............................. . Hakaniemi, Siltasaarenk. 13 ....................... . Solhälla, Toinen linja 2 (r) .......................... . Terhi, Neljäs linja 3-5 ............................. . Valkama, Vesilinnank. 25 .......................... . Kalliqrinne, Länt. Brahenk. 12 .................... . Päivärinne, Länt. Brahenk. 12 .................... . Ahtola, Toinen linja 10 B .......................... . Tapiola, Kaarlenk. 19 ................................ . Ebeneserkoti, Helsingink. 3-5 (k) ................. . Hanna Rothmanin lt, Sturenk. 12-14 (r) ..... . Leppäsuo, Mechelinink. 3 .......................... . Väinölä, Mechelinink. 21 .......................... . Rauhala, Mannerheimintie 44 .................... . Topeliuksen lt., Rajasaarentie 3 ................. . Päiväpirtti, Rajasaarentie 2 ....................... . Bertha-Maria Hemmet, Töölönk. 47 (r) ........ . Pihlaja, Pihlajatie 32 ................................ .

Kau­pungin­

osa

City wa.d

1.

1. 4. 4. 4. 5. 5. 5. 6. 7. 7. 7. 7. 8.

11. 11. 11. 11. 11.

11. 11. 11. 11. 11. 12. 12. 12. 12. 12. 12. 12. 13. 13. 14. 14. 14. 14. 15.

opettajia Kindergarten. lasten Head 1-----;---- k~~~ mis- Puoli- Koko-

t.e.se. päivä- päivä-and osastot osastot

teacllers

4

5 4 4 4 4 4 7 5 4 4 1 5 4 4 5 1 4 5

1 4 3 4 3 5 4 1 2 4

11 3 5 2 5 5 6 7 6

Hall day Whole day s",t'on. slCtions

50

40 50 50 50 50 50 50 75 50 50

75 50 50 75

50 9

50 8)25

50 25 75 50

8)25 50

175 25 50

75 50

100 125

75

25

20 25 25 25 25 25 50 25 25 25

25 25 25 25

25 16

25 25 25 25 25 25

25 25 25 25

25 25 25 37 25

Day homes

10. school

cMld.en

50

50

Sei­missä

Day ,,",se-

,ies

30

30

40

25

30

30

40

30

30

1) k = kaksikielinen laitos, r = ruotsinkielinen, muut suomenkielisiä. S) Yksi 25 lapsen osasto ei ollut toiminnassa. 8) Ei ollut toinlinnassa.

Paikkojen lukumäärä Disposabl. places

Laitos1) ja osoite - Institution and add"ess

Kau­pungin­

osa

City w",d

Johtajia ja

opettajia I,astentarhoissa

Ki.,de,garl.ns H.ad ----;----1

Puoli­päivä­osastot

Koko­päivä­osastot

mi.s­truses

a.,d 'eacJur&

Hal! day Whol. day sections seclions

Ruskeasuo, Raisiontie 10 ........................... 16. 6 Pasila, Hertank. 16 .................................... 17. 3 Kyllikki, Kyllikink. 15 .............................. 17. 1 Pää!>kylä, Hämeentie 39 .............................. 21. lo Kotikallio, Saarenk. 4 ............................. _... 21. 7 Hennanni, Saarenk. 2 . . . . . . . . . . . . .. . . . . . . . . . . . . . .. . 21. 1 Päijänne, Päijänteentie 2 ....................... _... 22. 6 Kotivara, Vallilantie 8 ......... ............... ... ... 22. 2 Hemgård, Anjalantie 1 (r) ........................... 22. 3 Sir~la, Sammatintie 6 ........................... 22. 5 Vallilan ls., Sammatintie 6 .. ........ ........ ...... 22. 1 Vallilan lt., Sturenk. 23 .............................. 22. lo Toukola, Hämeentie 122 ....... ............... ..... 23. 1 Annala, Hämeentie 152 .......... ...... ......... ..... 23. lo MarJala, .. ~i~gantie 78 (k) ........................ 24. lo Alku, Vrunolänk. 5 .................................... 25. 6 Käpylinnä, Mäkelänk. 86-96 . ..... ............ ... 25. 5 Ma~va, Mäkelänk. 101 (k) ....... ....... ......... .... 25. 3 Koskela, Käpyläntie 10 .............................. 25. 3 Maunula, Metsäpurontie 27 ........................ 28. 7 Pirkkola, Lehtotie 9 ....... ........ ....... ........... 28. 2 Oul~ylä, Kivalterintie 25 ....... ...... ........... 28. lo Kyläneva, Steniuksentie 16 ......... ...... ......... 29. 5 Kanerva, Pietari Hannikaisen tie 3 ............... 29. 5 rvrätinistö, Ida Aalbergin tie 4 ...... ...... ......... 29. 5 Kaartintorppa, Saunalahdentie 4 .................. 30. 5 Elka, Laajalahdentie 10 (r) ........ ....... ......... 30. 2 KQtkankallio, Pohjoiskaari 48 (k) ............... 31. lo Leppäkerttu, Tallbergin puistotie 14 . . . . . . . . . . . . 31. 3 MyUykallio, Isokaari 5 .............. ......... ....... 31. 3 Kaarela, Kirjokalliontie 43 _....................... 33. 2 Kannelmäki, Kanneltie 1 ........................... 33. 5 Pakila, Palosuontie 2 ................................. 3lo. lo Paloheinä, Repovuorentie 12 .. ....... .......... ..... 35. 3 Pukinmäki, Erkki Melartinin tie 7 ............... 37. 3 Ylä-Malmi, Laiduntie 3 .............................. 38. 7 Tapanila, Veljestentie 30 ..... ........ ........... ... 39. 2 Puistola, Läksyrinne 4-6 ........................... loi. 2

75 25

50 50

75

25 50

50

50 50

100 50 75 25

100 50 50 50 50 75 75 50

100 25 25

50 50 25 25 25

Herttoniemi, Susitie 2-6 ........................... lo3. 6 75 Siilitie, Hillerikuja 1 ................................. lo3. 8 50 Roihuvuori, Vuorenpeikontie 1 ..................... lo3. 9 75 Vartiokylä, Sauramatie 11 ........................... lo5. 6 75 Pitäjänmäki, Konalantie 17 (k) ... ...... ..... .... 32. lo 50 Marttila, Korsutie 20 .. ......... ....... ............... lo6. 2 Santahamina, Santahamina ....... __ ............... 51. 2 50

25 25

25 50

25

25 25

25

25 25 25 25

25 '25

25 25 25 25 25

25 25 25 25 25 25 25 50 25 25 25 50 50 25 25 25

Koulu­lasten päivä­

kodeissa

Day homes

!o, school

chdd, ...

2)50

50

Sei­missä

Day nUr.!e-

"ies

30

20

36 16

15 16

30

30

loO

30 25

15

30

30

36 30 30 30

Suomenlinna, Iso Mustasaari ........ _............... 52. 3 75 ------------~----~----~----~----~----~-----I

Summa (Total) I - I 3loi I 392lo I 1 798 I 310 I 77lo

1) Ks. s. 3 alav. 1. S) Ks. s. 3 alav. 2.

5

Hakaniemen lastentarha ja -seimi jatkoivat toimintaansa väliaikaisesti Tukholman päivä­kodin huoneistossa, Siltasaarenkatu 13:ssa, ja lastentarhan yhden puolipäiväosaston sekä tämän vuoksi myös Tukholman päiväkodin toiminta oli edelleen keskeytyneenä. Kaartintorpan las­tentarhan tilapäinen iltapäiväosasto, johon ei ollut riittävästi pyrkijöitä, toimi edelleen koko vuoden Roihuvuoren lastentarhassa.

Uudet Ylä-Malmin lastentarha ja -seimi sekä Puistolan lastentarha aloittivat toimintansa 4.5.

Suomen Punaisen Ristin Helsingin ja Uudenmaan piireiltä siirtyi Pitäjänmäen lastentarha kaupungin hallintaan 1. 7. alkaen Marttilan lastentarha -nimisenä.

2. Henkilökunta

Edellä luetelluissa laitoksissa työskenteli 31. 12. henkilökuntaa seuraavasti:

Päivä· kodeissa Summa

Johtajia, opettajia . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 8 341 Lastenhoitajia, koulutettuja .............. 80

~ kouluttamattomia .......... 6 6 Keittäjiä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 5 84 Pesijä-talousapulaisia .................... 26 Lastentarha-apulaisia .................... 63 Keittiöapulaisia. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 18 Apulaisia . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 12 Harjoittelijoita .......................... 149 -------------------------------------------

Summa 19 779

Lisäksi oli suurimmissa laitoksissa eräitä tuntisiivoojia.

Henkilökunnassa tapahtuneet muutokset. Kertomusvuonna erosi 20 johtajaa ja opettajaa, joista 6 opettajaa siirtyi johtajaksi. Eronneista siirtyivät eläkkeelle lastentarhanopettajat Vieno Rauhala, Tyyni Leppo sekä päiväkodinopettaja Anna-Greta Carlström. Muusta henkilökunnasta siirtyi eläkkeelle keittäjä Edla Hannukainen. Uusia opettajia ja johtajia valittiin 51.

Virkavapaus ym. Lastentarhanjohtaja AIli Ruuskaselle myönnettiin 350 mk:n apuraha kan­sainväliseen kongressiin osallistumista varten ja lastentarhanjohtaja Lea Rokkaselle virkava­pautta täysin paIkkaeduin 3.-10. 10. Tanskassa pidettyihin opintopäiviin osallistumista var­ten. Virkavapautta USA:ssa opiskeluun myönnettiin lastentarhanopettaja Airi Cantellille 22. 8.-30. 9. väliseksi ajaksi ja Ritva Soimelalle 1. 9. alkaen.

Helsinki-mitali yli 35 vuoden palveluksesta myönnettiin lastentarhanjohtaja Inkeri Tuur­nalle sekä lastentat:hanopettajille Brita Thesleffille ja Meri Virolalle, ansiomerkki 25 vuoden palveluksesta lastentarhanjohtaja Hanna Teräsvirralle sekä 20 vuoden palveluksesta lasten­tarhanopettaja Synnöve Kristolalle.

Eräät uudet lastentarha- ja -seimilaitokset on jouduttu suunnittelemaan tavallista suurem­miksi. Koska on ilmennyt, että johtajan on vaikea hoitaa osastot yönsä lisäksi tällaisen laitok­sen johtajan virkaa, päätti lastentarhain lautakunta ohjesäännön 38. §:n nojalla vapauttaa joh­tajat osastot yöstä sellaisissa laitoksissa, joissa lastentarhaan kuuluu kaksi kokopäiväosastoa, vähintään yksi puolipäiväosasto sekä lisäksi lastenseimi tai koululasten päiväkoti. Tämä edel­lyttää, että kaupunginhallitus hyväksyy lautakunnan esityksen osastot yöhön tarvittavan opet­tajan paIkkaamisesta.

Kaupunginvaltuuston .päätöksen mukainen yleinen paIkkojen korotus suoritettiin 1. 1. alkaen.

6

3. Huoneistot

Kertomusvuonna valmistuivat Ylä-Malmin lastentarhan ja -seimen sekä Puistolan lasten­tarhan huoneistot, joista edellinen on itsenäinen rakennus ja jälkimmäinen huoneisto kansakoulu­rakennuksessa. Ahtolan koululasten päiväkodille, joka oli ollut ilman huoneistoa 1. 2. 1962 alkaen, saatiin uusi huoneisto Toinen linja 10:stä, missä päiväkoti aloitti toimintansa 9. 9. Sa­malla kun Suomen Punaisen Ristin lastentarha siirtyi kaupungille tuli myös puurakennus Korsu­tie 20:ssä kaupungin omistukseen. Ruoholahden lastentarhan Hietalahdenkatu 9:ssä sijaitseva vuokrahuoneisto ostettiin kaupungille. Hakaniemen lastentarhaa ja -seimeä varten suunnitel­lusta huoneistosta rakenteilla olevassa talossa Toinen linja 17:ssä tehtiin vuokrasopimus. Meri­pirtin lastenseimen osittain epätyydyttävien tilojen vuoksi tehtiin esitys, että tutkittaisiin mahdollisuuksia lastenseimen siirtämisestä Ehrensvärdintie H:ään. Kertomusvuonna aloitet­tiin Puotinharjun, Munkkivuoren ja Pajamäen lastentarha- ja seimihuoneistojen rakentaminen. Kulosaaren lastentarha- ja -seimihuoneistojen rakentaminen aloitettiin kansakoulurakennuksen yhteydessä.

Koska eräissä motsinkielisissä Kantakaupungin lastentarhoissa ei ollut täyttä määrää lap­sia, lautakunta päätti 20. 9. 1963, että motsinkielistä lastentarhatoimintaa pyritään siirtämään Esikaupunkeihin. Kun Munkkiniemessä motsinkielisen lastentarha Elkan huoneiston yhtey­teen saatiin lisätilaa, päätettiin lastentarha Bamabon yksi puolipäiväosasto siirtää sinne. Li­säksi päätettiin Bamabon kahden jäljellä olevan osaston toiminta siirtää Myllypuroon vuokra­huoneistoon.

Suursuon, Pihlajamäen ja Myllypuron alueitten lastentarha- ja -seimirakennusten suunnitte­lun eri vaiheita käsiteltiin lautakunnassa. Uusia tontteja varattiin Lauttasaaresta kaksi, joista toinen oli Kotikallion lastentarhaa varten. Roihuvuoresta varattiin tontti ja Kontulan alueen varaamisesta tehtiin esitys.

4. Toiminta vuoden aikana

Ohjesäännön mukaan on lastentarhain, lastenseimien ja koululasten päiväkotien tehtävänä tukea ja täydentää Helsingin kaupunkikuntaan kuuluvien lasten hoitoa, valvontaa ja kasva­tusta edistämällä heidän mumiillista ja henkistä kehitystään. Laitosten tehtäviä, hoitoa ja hal­lintoa käsiteltiin kertomusvuonna kahdessa johtajakokouksessa ja yleisiä ohjeita annettiin 20 kiertokirjeessä.

Lastentarhat jakaantuvat kaksikielisiin, suomenkielisiin ja motsinkielisiin. Muissa laitok­sissa ei ole kieliryhmitystä.

Laitoksiin pYl'kineet lapset. Kertomusvuonna pyrki useimpiin lastentarhoihin ja -sel.Ill1m enemmän lapsia, kuin mitä niihin voitiin ottaa, kun taas päiväkodeissa ei ollut täyttäkään lapsi­määrää. Lastentarhoihin pyrki 1. 10. mennessä 7 128 lasta, joista jouduttiin hylkäämään tilan­puutteen vuoksi 1 579 lasta. Suurin määrä hylättyjä oli Esikaupungeissa. Lastenseimissä eivät lapset käy samalla tavalla yhtäjaksoisesti syksystä kevääseen kuten yleensä lastentarhoissa ja koululasten päiväkodeissa, vaan vaihtuvat pitkin vuotta. Sen vuoksi lastenseimissä joudutaan ottamaan vastaan hakemuksia pitkin vuotta, eikä pyrkijöistä ole saatavissa vastaavaa tilastoa kuin muissa laitoksissa. Lastenseimien 774 paikkaa käytti kertomusvuoden aikana 1 561 eri lasta. Lapsia laitoksiin valittaessa pyritään antamaan etusija sellaisille lapsille, jotka ennen muita tarvitsevat laitoksen kasvatusta ja hoitoa.

Kirjoissa 1. 10. olleiden lasten kotiolot sekä laitokseen ottamisen yleisimmät syyt ilmene­vät seuraavista asetelmista:

7

I,astentarhat

Kotiolot: Puolipäivä· Kokopäivä· Koululasten

osastot osastot päiväkodit I,astenseimet Luku % Luku % Luku % Luku %

Isä ja äiti elossa ..................... . 3712 97.6 1 lt59 83.6 107 70.9 587 7lt.7 näistä laillisessa erossa ............. . 128 8.2 U6 28.8 61 '0.' 84 10.7

Vain isä elossa ....................... . 9 0.2 6 0.8 lt 2.6 2 0.2 Vain äiti elossa ....................... . 36 1.0 90 5.2 19 12.6 H 1.8 Täysin orpoja ....................... . 1 0.0 1 0.1 1 0.7 Avioliiton ulkopuolella syntyneitä lt6 1.2 189 10.8 20 13.2 183 23.8

---------------------------------------------Summa 3 80lt 100.0 1 7lt5 100.0 151 100.0 786 100.0

%:eina %:eina %:eina %:eina

Laitokseen ottamisen erityisiä syitä1): oppilas· oppilas. oppilas· oppilas· mää· mää· mää· mää·

Luku rästä Luku rästä Luku rästä Luku rästä

Äidin ansiot yö ........................ 2273 59.8 1 677 96.1 H5 96.0 727 92.& Vanhempien erillään asuminen .......... 116 3.0 377 21.6 23 15.2 161 20.& Vanhempien sairaus .................... 92 2.4 H8 8.5 7 lt.6 62 7.9 Lasten monilukuisuus .................. lt23 11.1 H1 8.1 7 lt.6 52 6.6 Asuntovaikeudet ...................... 89 2.8 105 6.0 2 1.8 67 8.& Alkoholismi .......................... 22 0.6 102 5.8 7 lt.6 lt9 6.2 Vankeusrangaistus .................... 6 0.1 25 1., 21 2.7 Muut syyt ............................ 139 3.7 111 6.' 29 19.2 115 H.6

Puolipäiväosastoilla oli lapsia yhteensä 3531 kodista, kokopäiväosastoilla 1 5lt6 kodista, koululasten päiväkodeissa 136 kodista ja lastenseimissä 7"" kodista.

Ohjesäännön mukaan otetaan lastenseimiin kuuden kuukauden, erikoistapauksissa nuorem­piakin, ja kolmen ikävuoden välillä olevia lapsia, lastentarhoihin kolmen ja seitsemän sekä kou­lulasten päiväkoteihin seitsemän ja neljäntoista ikävuoden välillä olevia lapsia.

Toiminta- ja läsnäolopäivät. Toimintapäiviä oli lastentarhain puolipäiväosastoilla yleensä 206. Kokopäiväosastojen toimintapäivien luku vaihteli 218:sta 299:ään lältinnä sen mukaan, kuinka paljon toimintaa oli kesän aikana. Päiväkotien toimintapäiviä oli 211:stä.219:ään sen mukaan, kuinka paljon oli toimintaa koulujen joululoman aikana. Poissaoloja oli runsaasti, jo­ten varattujen hoitopäivien ja läsnäolopäivien erotus oli huomattava.

Läsnäolopäivien lukumäärä eri laitoksissa kalenterivuonna 1964

Number 0/ days 0/ presence at the institutions in 1964

Osasto • Section

Puolipäiväosastot (Hall day sections) ......................•............... Kokopäiväosastot (Whole day sections) ..................................... . Koululasten päiväkodit (Day homes 101' school children) ....................... . Lastenseim.et (Day nurseries) ........................................... .

Summa (Total)

Päiviä Days

6"" "'0 319099

29018 170822

1 163 679

Poissaolopäiviä oli kertomusvuonna puolipäiväosastoilla 19.& %, kokopäiväosastoilla 22.2 %, koululasten päiväkodeissa 32.8 % ja lastenseimissä 23.6 % varatuista hoitopäivistä.

1) Muutamien lasten kohdalla saattoi olla useitakin syitä.

8

Lastentarhoissa toimivat rinnan puolipäiväosastot ja kokopäiväosastot. Puolipäiväosastot toimivat lähinnä kansakoulujen lukukausien mukaisesti ja yleensä aamupäivisin klo 9-13 tai 10-14 sekä lisäksi 17:ssä lastentarhassa myös iltapäivisin 4 tuntia johonkin aikaan klo 11 ja 17 vä1i11ä riippuen olosuhteista. Lapset oli jaettu 25 lapsen osastoihin. Päiväjärjestykseen kuului vapaata leikkiä ja askartelua, yksi ateria ja ulkoilua.

Kokopäiväosastot olivat avoinna klo 6.30-17, poikkeustapauksissa myöhempäänkin. 13 :ssa laitoksessa ne olivat avoinna koko kesän, 30:ssa osan kesää, ja muitten kokopäiväosastojen lap­set keskitettiin avoinna oleviin laitoksiin, jotka valittiin lasten ulkoilumahdollisuuksia silmällä pitäen. Säännöllisen työkauden aikana on tavallisilla kokopäiväosastoilla yleensä 25 hoitopaik­kaa paitsi Bertha-Maria Hemmet -nimisen lastentarhan laajennetulla kokopäiväosastolla 37, mutta kesäkuukausien aikana laskee lapsiluku huomattavasti riippuen vanhempien kesälomista, lasten maallepääsystä yms. Kokopäiväosastojen päiväjärjestykseen kuului vapaata leikkiä ja askartelua, 2 ateriaa ja välipala, päivälepo ja ulkoilua. Joissakin lastentarhoissa olivat koko­päiväosastojen lapset aamupäivisin ryhmitettyinä ikänsä mukaan puolipäiväosastoille, joissa­kin toimi kokopäiväosasto erillisenä osastona omine päiväjärjestyksineen.

Lastentarhoissa pyritään edistämään jokaisen lapsen myönteistä kehitystä. Varsinkin hänen sosiaalinen kehityksensä saa hyvää virikettä lastentarhaolosuhteissa. Kasvatus perustuu yleensä lasten toimintatarpeen tyydyttämiseen. Lisäksi lapsille pyritään välittämään tietoja ympäröi­västä maailmasta, neuvomaan käytännöllisiä taitoja sekä opettamaan heille hyviä tapoja ja tot­tumuksia. Suoranaisena johdettuna toimintana kuuluu päiväohjelmaan laulua, kertomuksia, liikuntaa, pieniä kotitaloustöitä yms. Yleensä olivat kertomusvuonna sekä johdetun toiminnan että vapaan askartelun ja leikin runkona ns. keskusaiheet, jollaisiksi muodostuivat esim. ajan­kohtaiset tapahtumat, hauskat retket, luonnonilmiöt, vuodenaikojen vaihtelut, juhla-ajat sekä lasten omat yksityiset elämykset. Hyvin monissa lastentarhoissa saatiin aiheita esim. kevät­kaudella Innsbruckin talviolympialaisista ja syyskaudella Tokion olympiakisoista. Nykyisen lapsipolven tuntuma luontoon tuntuu vähenevän vähenemistään, ja tämän vastapainoksi oli monessa lastentarhassa pieniä lemmikkieläimiä, kilpikonnia, marsuja, kanarialintuja ja kala­akvaarioita. Lisäksi tehtiin kaikissa lastentarhoissa retkiä luontoon.

Vironniemen erityislastentarhassa annettiin tavallisen lastentarhatoiminnan ohessa erityis­opetusta kuulovammaisille lapsille, joita oli muitten lasten joukossa kevätkaudella 17 ja syys­kaudella 15. Kaikilla näillä oli vaikeita puhehäiriöitä kuulonmenetyksen vuoksi. Kukaan ei kuullut puhetta ilman kuulokojetta. Erityisopetusta olivat puheen valmistavat harjoitukset, puheen ymmärtämiseen tähtäävä opetus, äänenkäytön harjoitus, kuulon- ja rytmiharjoitukset, kuulokojeen käytön harjoitus sekä artikulaation opetus. Erityisohjaus tapahtui leikin muodossa. Lapset tulivat normaaliosastoilta vuoron perään saamaan opetusta 10-20 minuutiksi kerral­laan 2-3 kertaa viikossa. Joitakin harjoituksia suoritettiin ryhmässä.

Alppimajan lastentarhaan oli muitten lasten joukkoon sijoitettu puhehäiriöisiä lapsia, jotka saivat kuten eräät naapurilastentarhojenkin lapset Alppimajassa puheopetusta niin yksilölli­sen ohjauksen kuin ryhmäterapiankin muodossa. Kevätkaudella sai tällaista ohjausta Alppi­majan 14 ja naapuri1astentarhojen 4 lasta ja syyskaudella vastaavasti 15 ja 3 lasta.

Tarkkailulastentarha Vanamossa askartelu ja toiminta oli terapeuttista. Myös tavallisia lastentarha-aiheita ja askarteluja käytettiin lasten yksilöllisten mahdollisuuksien mukaan. Te­rapeuttisesti hyödyllisimmät toiminnat olivat vesi- ja tulileikki, sormimaalaus, veisto ja muo­vailu.

Lastenseimet olivat avoinna klo 6.30-17 ja toimivat koko vuoden lukuunottamatta Sirkku­lan ja Päijänteen lastenseimiä, jotka olivat kiinni 19. 6.-31. 8. ja Hakaniemen ja Kyllikin las­tenseimiä, jotka olivat kiinni 1.-31. 7. Lasten aterioitten laatu ja määrä riippuivat lasten iästä, samoin päivälepo. Lapset saivat vapaasti leikkien kehittää kykyjään ja voimiaan. Entistä enem­män pyrittiin kiinnittämään huomiota lastenseimien askartelu- ja leikkivälineistön kehittämi­seen. Ilmojen suinkin salliessa leikittiin ulkona.

9

Koululasten päiväkodeissa toimi riippuen pyrkijöistä joko vain iltapäivävuoro tai myös ilta~ ja aamupäivävuorot seuraavasti: Ahtolan päiväkodissa oli kaksi iltapäivävuoroa ja lisäksi joku­nen lapsi aamupäivällä. Kotikalliossa ja Toimelassa oli vain iltapäivävuorot. Kotivarassa ja Väinöiässä oli sekä aamu- että iltapäivävuorot. Tukholman päiväkoti ei ollut toiminnassa.

Päiväkotien ohjelmaan kuului vapaata askartelua ja leikkiä, yksi ateria ja tilaisuus läksyjen lukuun. Koulujen lupapäivinä saatettiin tehdä retki.

Yhteistyö lasten vanhempien kanssa. Lasten kasvatuksessa on vanhempien ja opettajien yhteis­työ v<i1ttämätön. Tämän edistämiseksi järjestivät lastentarhat ja päiväkodit ns. vanhempien iltoja. Mikäli mahdollista pyrittiin näihin tilaisuuksiin saamaan esitys tai alustus lasten elämästä. Kertomusvuonna käsiteltiin mm. seuraavia aiheita: ryhtiviat, lasten televisionkatselu, suusta suuhun -hengenpelastusmenetelmä, tapakasvatus, kevätväsymys ym. Lisäksi oli lapsiaiheisia tietokilpailuja sekä Nuorisoteatterin esitys Onnellinen perhe. Koska nykyisin vanhemmilla on mahdollisuus saada yleisiä tietoja lasten kasvatuksesta lehtien, radion ja television välityksellä, keskityttiin näissä illoissa yhä enemmän lastentarhan omiin asioihin, esiteltiin omaa lastentar­haa, sen toimintaa, askarteluvälineistöä, tutustuttiin lasten lauluihin ja selostettiin keskusaihe­ajatusta.

Vieyailut. Sekä kotimaisia että ulkomaisia vieraita kävi kertomusvuonnakin tutustumassa laitoksiin. Erilaisia tutkimuksia lasten parissa suorittivat eräät psykologian ja kasvatusopin opiskelijat ja tutkijat. Osa Sairaanhoitajaopiston oppilaista sekä Ebeneserkodin seminaarin oppilaat haijoittelivat muutamissa lastentarhoissa entil;leen tapaan.

5. OppiIastilasto

Lastentarhoissa ja niihin liittyvissä laitoksissa olevat lapset 1. 10 .1964 Children in kindergartens and institutions eonneeted with them, 1st Oet. 1964

Ikä . Age

0 vuotta (yeays) ...................... 1 » ...................... 2 » ...................... 3 » ...................... ft » ...................... 5 » » ...................... 6 » ..................... 7 » ...................... 8 » » ...................... 9 » ......................

Summa (Total)

Osasto ja kieli • Section and language

Lastentarhat: (Kindeygaytens):

I,astenseimet I,astentarhat Day fJ.1I1'.s,"IS Kindergartens

Luku Luku Number % Number %

321 ftO.8 29ft 37.~

166 21.1 lt17 7.0 5 0.7 1186 21.,

1921 3ft.6 2007 36.2

18 0.8

786 100.0 5 5~9 100.0

kaksikieliset (Bilingual) ............................................. . suomenkieliset (Finnish) .....................•...................... ruotsinkieliset (Swedish) .........................•..................

Koululasten päiväkodit (Day homes JOY school childyen) ................... . Lastenseimet (Day nuyseYies) ......................................... .

2

Päiväkodit Day 100m .. tor school children, Luku

Number %

11 7.s lt2 27.8 98 6~.9

151 100.0

Luku % Number

597 9.2 ft 314 66.&

638 9.9 151 2.8 786 12.1

10

Sukupuoli' Sex

Poikia (Boys) ....................................................... . Tyttöja (Git'ls) ....................................................... .

Äidinkieli • N ative language

Suomi (Finnish) ..................................................... . Ruotsi (Swedish) ...................•.................................. Muu kieli (Othet' language) ••............................................

Perheenpään sosiaaliryhmä • Social status of the head of the family

I. Johtavassa asemassa olevia ym. (Pet'sons in leading positions, Pt'o-

3279 3207

5710 755

21

50.6 ft9.4

88.0 11.7

0.8

fessionals ete.) ................................................ 921 1ft.2 II + II!. Pienyrittäjiä, työnjohtajia, toimistohenkilökuntaa, ammattityönteki-

jöita ym. (Ownet's of small entet'pt'ises, fot'emen, offiee pet'sonneZ, skilled wot'k~t's ete.) ................................................... ft 236 65.s

IV. Aputyöntekijöitä ym. (Unskilled wot'ket's ete.) . . . . . . . . . . . . . . . . . . .. 1 329 20.0 Lapsia kaikkiaan (Total of ehildt'en) .................................... 6486 100.0

6. Terveydenhoito

Lastentarhain ja -seimien terveydenhoidosta huolehtivat lastentarhainlääkäri, lääket. ja kir. tri Anja Helve sekä lastenneuvoloiden lääkärit, jotka suorittivat lasten terveystarkastukset.

Kertomusvuonna tarkastettujen lasten kokonaismäärä oli: lastentarhojen kokopäiväosas­toilla kerran tarkastettuja 1 567 ja uudelleen tarkastettuja 292, puolipäiväosastoilla vastaavasti 3357 ja 30ft sekä lastenseimissä 1111 ja 1 251. Lisätutkimuksiin suositeltiin lastentarhojen koko­päiväosastoilta 277, puolipäiväosastoilta ft6ft ja lastenseimistä 122 lasta.

Lasten näkötarkastuksia suoritettiin 3 285 ja tällöin todettiin heikentynyt näkö 16ft lapsella. Kuiskauskuulokokeita tehtiin 1 578, jolloin todettiin heikentynyt kuulo 53 lapsella. Lisäksi suoritettiin audiometrinen kuulontutkimus 2 317 kansakouluun siirtyvälle. Heikentynyt kuulo todettiin näistä 85 lapsella.

Tuberkuliinikokeita suoritettiin lastentarhoissa ja -seimissä seuraavasti: calmetterokotta­mattomille 5, joista todettiin tuberkuliinimyönteisiksi kaksi ja tuberkuliinikielteisiksi kolme lasta, sekä calmetterokotetuille 2836, joista tuberkuliinimyönteisiksi todettiin 2667 ja tuber­kuliinikielteisiksi 169 lasta.

Lasten lukumäärä ja tarttuvien sekä muiden tautien esiintyminen kaikissa laitoksissa ilme­nevät seuraavista asetelmista:

Keski·

Kuukausi määrin

Lastentat'hat kuukau· I II III IV V IX X XI XII dessa

Lasten lukumäärä 5502 5539 5519 5510 5 ft21 5507 5551 5563 5522 5515 Sairaustapaust. luku 1639 2554 1470 2130 1731 1500 1923 2113 1929 1888 Infectio acuta ...... 999 1 779 786 119ft 902 1062 1129 1232 1169 1139 Keuhkokuume 11 11 9 11 19 5 11 26 11 Nielutulehdus ...... 77 108 56 12ft 10ft 67 HO H2 1H 100 Ripuli ............ 12ft 129 137 128 130 76 12ft 177 61 120 Tulirokko - ........ 23 25 9 11 16 ft 16 H 3ft 20 Tuhkarokko 3 2 3 5 9 5 3 Vihurirokko 5 1 1 3 2 4 2 2 Vesirokko ........ 82 79 7ft 130 6ft 9 28 ft2 57 63

11

Keski-

Kuukausi määrin

Lastentarhat: kuukau-I II III IV V IX X XI XII dessa

Sikotauti .......... 73 85 168 214 196 29 97 146 106 12~

Hinkuyskä ........ 1 2 1 0 Aivokalvontulehdus 3 1 2 3 2 ~ 7 ~ 3 Aivokuume ........ 1 1 0 Influenssa ........ M 101 52 69 68 62 105 U 165 80 Lavantauti ........ 1 0 Tapaturmia _ . _ ..... ~ 8 2 2 1 2 9 2 3 ~

Muita tauteja ...... 180 226 171 239 213 187 26~ 268 182 214

Lastenseimet

Lasten lukumäärä 7~2 756 756 759 786 785 789 7U 786 767 Sairaustapaust. luku 301 384 241 291 303 259 342 350 348 314 Infectio acuta ...... 202 260 146 213 181 19.0 211 200 2U 205 Keuhkokuume 11 3 ~ 1 3 1 5 2 ~ ~

Nielutulehdus ....• _ 8 7 7 6 22 6 16 17 27 13 Ripuli ............ 14 33 22 15 14 25 31 35 13 22 Tulirokko ........ 3 2 3 1 3 3 ~ ~ 3 Tuhkarokko 1 1 . 1 1 1 1 Vihurirokko 2 1 1 0 Vesirokko ........ 27 27 33 ~ 7 1 1 11 Sikotauti .......... 3 14 7 13 15 5 8 ~ 8 Hinkuyskä ........ 1 0 Aivokalvontulehdus 1 1 0 Influenssa ........ 5 14 6 16 ~ 13 22 2~ 12 Lavantauti ........ 1 0 Tapaturmia ........ 1 1 2 1 1 1 1 1 Muita tauteja ...... 25 22 19 31 39 27 55 59 29 3~

7. Puheopetus

Lastentarhoilla on v:sta 1963 ollut puheopettajan tilapäinen virka. Ensimmäisenä toiminta­vuotena puheopettaja pyrki lähinnä saamaan selville puheopetuksen tarpeet ja mahdollisuudet sekä suunnittelemaan työtä niiden pohjalta.

Puheopettajan toiminta jakautuu kahteen pääsuuntaan: tutkimuksiin ja terapiaan, joista edellinen suoritetaan lastentarhoissa ja jälkimmäinen puheopettajan vastaanottopaikassa.

Kertomusvuonna puheopettaja teki 120 laitoskäyntiä, jollointutkittiin vain kouluun menevä ikäluokka, yhteensä 2051 lasta. Näistä oli eriasteisia puhe- ja äänihäiriöitä ~9~ lapsella, joista tyttöjä oli 199 ja poikia 295.

Puheterapiaa annettiin 1138 hoitokerralla, joista 823 oli kevätkaudella ja 315 syyskaudella. Hoidossa kävi kaikkiaan 160 lasta.

Tiedot todetuista puhe- ja äänihäiriötapauksista lähetettiin lastenneuvoloihin asianomaisen lapsen korttiin merkittäväksi lääkärin mahdollisia toimenpiteitä varten sekä helpottamaan myöhemmin kouluissa tehtäviä puhetarkastuksia.

12

8. Ateria- ja hoito maksut

Hoito ja kasvatus on lastentarhoissa, jotka saavat valtionapua, lain mukaan maksuton, mutta ruoasta peritään lautakunnan määräämä maksu. Lastenseimissä maksetaan lapsista lautakunnan määräämä korvaus hoidosta, ruoasta sekä kasvatuksesta ja päiväkodeissa suoritetaan päivä­maksu.

Maksut olivat kertomusvuonna päivää kohden seuraavat:

Lastentarhain puolipäiväosasto ................................. . » kokopäiväosasto ................................. .

Lastenseimet ........ " ......................................... . Koululasten päiväkodit ....................................... .

1. 1.-31. 8. mk

0.75 1.50 2.10

0.85

1. 9.-31. 12. mk

0.85 1.70 2.20

0.90

Varaton lapsen huoltaja voidaan kuitenkin vapauttaa osittain tai kokonaan emo maksuista. Niiden lasten määrä, joiden huoltaja suoritti koko maksun, osan maksusta tai oli vapautettu siitä, ilmenee laitoksittain prosentteina seuraavasta asetelmasta:

Koko Alennettu I,asten maksu maksu Maksutta Yht. luku % % % %

Lastentarhat .............................. 55119 93.8 5.2 1.5 100.0 Lastenseimet •••••••••••••• 0" ••••••••••••••• 786 83.9 10.9 5.2 100.0 Koululasten päiväkodit ...................... 151 8~.8 8.6 6.6 100.0

IV. PUISTOLEIKKITOIMINTA

Puistoleikkitoiminta jakaantuu kahteen toimintamuotoon: leikkikenttätoimintaan ja ns. puistotätien toimintaan.

Leikkikenttätoiminta

Leikkikenttätoimintaa on Helsingissä ollut v:sta 1914 alkaen, joten se täytti kertomusvuonna 50 vuotta. Toiminta sai alkunsa Suomen Voimistelunopettajaliiton aloitteesta ulkomailta saa­dun esimerkin mukaan. Aluksi toimintaa oli vain kesäisin, mutta v:sta 1951 alkaen sekä kesäisin että ympäri vuoden.

Kertomusvuonna oli leikkikenttätoimintaa 4-H-vuotiaille lapsille 12 kesäleikkikentällä ja 12 kokovuotisella kentällä. Kannelmäessä, missä oli ollut vain kesäleikkikenttä, aloitti koko­vuotinen kenttä toimintansa 22. 5.

Kesäleikkikenttätoimintaa oli kolmena kesäkuukautena päivittäin klo 10-15. Ohjelmaan kuuluivat vapaat ja ohjatut leikit, retkei1yt ja uintimatkat. Kenttäläisten uintiretket olivat tulleet yhä hankalammiksi uintipaikkojen riittämättömyyden vuoksi, ja siksi tehtiin uintiret­kiä entistä enemmän Toukolan leikkikentälle, jossa pienemmät lapset saivat leikkiä leikkikentän kahluualtaassa ja suuremmat uida Kumpulan uimalassa. Leikkikenttien kesäjuhla pidettiin 21. 7. ja kesäkauden lopettajaisjuhla, joka oli samalla Helsingin kaupungin leikkikenttätoimin­nan 50-vuotisjuhla, 27.8. Ruskeasuon palloiluhallissa. Toimintakautena jaettiin kerran päivässä ilmainen keittoateria.

Henkilökuntaa oli neljällä suurimmalla kesäleikkikentällä 1 vastaava leikinohjaaja ja 2 apu­laista sekä pienemmillä kentillä 1 vastaava leikinohjaaja ja 1 apulainen. Henkilökunnalle pidet­tiin 3-päiväiset valmennuskurssit ennen toiminnan alkua ja kesän kuluessa ~ yhteistä leikki- ja lauluiltaa sekä vastaaville ohjaajille lisäksi kerran viikossa neuvottelutilaisuus. 11"

Kesäleikkikentät ja lasten päivittäinen keskimääräinen lukumäärä kullakin ({kentällä oli seuraava:

13

~esäleikJtUkenttä Kesäkuu

Eläintarha ... .................................... . 53 . Ete1ä-Haaga ..................................... . 130

Hiekkaranta ..................................... . 64 ~aivopuisto ....................................... . 158 Malmi ........................................... . 91 Munkkivuori ..................................... . 85 Oulunkylä ....................................... . 59 Pihlajamäki ....................................... . 125 Pitäjänmäki ..................................... . 128 Tapanila ......................................... . 80 Topelius ......................................... . 64. Vartiokylä ....................................... . 121

~esäleikkikentillä yhteensä .......................... 1158

Kokovuotisilla kentillä kesän aikana .................. 7 762

~aikilla kentillä kesän aikana yhteensä. . . . . . . . . . . . . . .. 8920

Heinäkuu

32 95 64 80 59 4.9 35 75 88 4.5 32 59

713

5173

5886

Elokuu

36 94 4.5

114 4.9 49 38 80 75 36 4ft. 74.

734.

5703

6437

Koko kesä

40 106

58 117

66 61 4ft. 93 97 54. 4.7 85

868

6213

7081

Kokovuotista leikkikenttätoimintaa oli lapsimäärästä ja henkilökunnan vahvuudesta riippuen joko klo 9-18 tai 9-17. ~uudessa leikkipuistossa oli tarkoitusta varten rakennetut leikki­kenttämajat, jollainen valmistui myös Pohjois-Haagan leikkikentälle. Näitten majojen ansiosta lapset voivat käydä kentällä epäsuotuisienkin säiden vallitessa.

~enttien päiväohjelmaan kuuluivat vapaat leikit ja askartelut sekä johdetut laulu-, kilpa­ja urheiluleikit sekä kansanhiihto ja kansanuinti.

Ryhmä leikkikenttäläisiä kävi esittämässä ohjelmaa vanhuksille ~ustaankartanon vanhain­kodissa. ~enttien' joulujuhlista vietettiin osa ulkona ja osa koulujen huoneistoissa. ~esäkuu­kausina jaettiin keittoruokaa myös kokovuotisilla kentillä.

~okovuotisilla leikkikentillä päivittäisten käyntien lukumäärä, joka on saatu laskemalla jokainen päivän kuluessa kentälle tuleva lapsi riippumatta siitä, onko sama lapsi jo sinä päivänä aikaisemmin käynyt ja välillä poistunut, ja siten jo kerran laskettu, oli keskimäärin seuraava:

Kokovuotinen kenttä Kuukausi Koko

II III IV V VI VII VIII IX X XI XII vuosi

Brahe ........ 572 632 763 631 796 845 700 637 703 791 624. 397 674 ~o ...... 442 365 423 314 410 541 330 521 420 412 312 256 396 Toukola 163 192 185 178 267 827 690 654. 382 302 337 191 364 Maunula .... 677 578 861 474 690 989 771 583 672 724 648 457 677 Vallila ...... 270 597 4.68 254. 34.2 502 237 361 256 320 216 140 330 Sepänpuisto .. 634 759 813 685 717 629 325 743 708 883 629 570 675

_ Tullinpuomi .. 300 325 34.3 180 360 268 159 24.4. 314 281 208 250 269 Pohj.Haaga .. 876 808 770 524 64.0 835 578 478 521 575 518 516 637 Roihuvuori .. 268 436 327 219 4.00 730 608 512 272 307 292 316 391 Siilitie ...... 231 512 397 250 322 609 185 239 256 276 193 115 299 Lauttasaari .. 304 305 289 239 276 374. 217 288 278 246 167 131 259 ~anne1mäki .. 613 373 443 385 471 345 504 261

Summa ...... 4 737 5 509 5 639 3 948 5 220 7 762 5 173 5 703 5 167 5 588 4. 4.89 3 843 5 232

Henkilökuntaa oli kokovuotisilla leikkikentillä seuraavasti: Brahen ja Sepän leikkipuistoissa 1 vastaava leikinohjaaja, 1 leikinohjaaja ja 2 leikinohjaajan apulaista; toisissa leikkipuistoissa oli 1 vastaava leikinohjaaja, 1 leikinohjaaja ja 1 apulainen sekä tuntiapulainen. Työaika oli

jaettuna kahteen vuoroon. Kerran kuukaudessa oli koko henkilökunnalla ns. työilta, jolloin eri leikkikenttien puolesta joku leikinohjaaja vuorollaan alusti keskustelun jostakin työalaa kos­kevasta kysymyksestä.

Puistotätien toiminta

Yksityisyrittäjinä toimivia pienten lasten ulkoiluttajia, ns. puistotätejä oli kertomusvuonna n: 110. Lapsiryhmät olivat jakaantuneet 91 eri puistoon tai muuhun sopivaan paikkaan sekä Kantakaupungin että Esikaupunkien alueella. Koska yleensä voidaan laskea noin 25 lasta puisto­tätiä kohden, ulkoilee puistotätien valvonnassa noin 2 750 lasta päivittäin q, Y2-5 tuntia. Las­ten lukumäärä oli vähentynyt huomattavasti kantakaupungin alueella ja lisääntynyt esikau­pungeissa. Niinpä myös puistotätitoimintaa oli siirtynyt yhä enemmän esikaupunkeihin. Puisto­tädeille järjestettiin leikki-ilta 2. 12.

V. KAUPUNGIN AVUSTAMA KESÄSIIRTOLATOIMINTA

Lastentarhanopettajien muodostama Lastentarhain Kesäsiirtolayhdistys tuli kuluneena vuonna toimineeksi 50 vuotta Helsingin kaupungin lastentarhalasten kesävirkistyksen järjes­täjänä.

Yhdistyksen 9 siirtolan yhteensä 200 paikkaa jaettiin kertomusvuonna kuten ennenkin las­tentarhoille niitten esittämän ennakkoilmoituksen mukaan siten, että lastentarhoissa, joissa esiintyi eniten tarvetta, voitiin paikkoja tarjota enemmän. Muutama lastentarha luovutti tar­jotut paikat pois tarpeettomina. Lastentarhanopettajat valitsivat siirtoloihin menevät lapset. Valintaan, mikä alkujaan perustui yksinomaan lapsen terveydentilaan ja lääkärinlausuntoon, vaikuttivat jossain määrin erilaiset perusteet eri lastentarhoissa. Siirtolalapset olivat joitakin poikkeuksia lukuunottamatta kokopäiväosastoilta. Koska ruotsinkielisten lastentarhalasten siirtolatarve oli vähentynyt, muutettiin toinen ruotsinkielisenä toiminut siirtola suomenkieli­seksi.

Siirtoloissa hoidettiin kertomusvuonna 216 lasta, joista 166 oli siirtolassa koko kesän, 20 lasta puoli kesää ja 30 lasta osan kesää. Toiminta-aika oli 10. 6.-20. 8. Hoitopäiviä kertyi g 127. Keskimääräiset menot hoitopäivää kohden olivat 5.95 mk. Hoitomaksu koko kesän oleskelusta oli 150 mk. Yhdistyksen kokonaismenot olivat 8q, 105.85 mk. Lukuisten hinta- ym. korotusten johdosta ylitti yhdistys talousarvionsa ja velkaa kertyi 7 211.65 mk. Yhdistys sai kaupun­gilta kertomusvuonna avustusta q,3 000 mk.

Lastenneuvoloiden lääkärit tarkastivat kesäsiirtoloihin ehdotettujen lasten terveydentilan lastenneuvoloissa ennen siirtolaan lähtöä ja sieltä palattua, ja lastentarhain lääkäri tarkasti heidät välittömästi ennen siirtolaan lähtöä ja sieltä palattua. Lastentarhain lääkärin selostuk­sessa lasten terveydentilasta todetaan, että lasten keskimääräinen painonnnousu oli aikaisem­piin vuosiin verrattuna suuri, 2.2 kg ja keskimääräinen pituuskasvu 2.6 sm. Siirtoloista saatujen tietojen mukaan esiintyi sairaustapauksia enemmän kuin edellisenä kesänä.

VI. KAUPUNGIN AVUSTAMA YKSITYINEN TOIMINTA

Kaupunki avusti kertomusvuonna seuraavaa 10 lastenseimeä ja 6 lastentarhaa: Suomen Lastenhoitoyhdistys, kolme lastenseimeä ja yksi lastentarha. Johtokunnan puheenjoh­

tajana oli dosentti Ester-Margaret v. Frenckell, sosiaalipäällikkönä sairaanhoitaja Gunnel Finne ja talouspäällikkönä rouva Anna-Leena Hyvärinen. Laitokset olivat: B. E. v. Schantzin lasten-

15

seimi, Sepänk. 19, johtajattarena koulutettu lastenkodinjohtajatar Jenny Vinberg; Brita Maria Renlundin lastenseimi, Toinen linja 12, johtajattarena koulutettu lastenkodinjohtajatar Ester Nybränn, Tölö Daghem (lastenseimi), Stenbäckink. 7, johtajattarena lastenhoitaja Berit v. Schalien; Tölö barnträdgård, Stenbäckink. 7, johtajattarena lastentarhanopettaja Märtha Lam­part.

Helsingin Ensi-Kodin lastenseimi, Ensi-Kodin tie 4. Johtokunnan puheenjohtajana oli so­siaalineuvos Martta Salmela-Järvinen ja sihteerinä maisteri Marjatta Joutsen. Johtajattarena toimi sairaanhoitajatar Kerttu Kankkunen.

Kenraali Mannerheimin Lastensuojeluliiton Malmin osaston Malmin Lasten Ystävien päivä­koti (lastenseimi), Karviaiskuja 3, Malmi. Johtokunnan puheenjohtajana oli rouva Mia Vuor­salo sekä sihteerinä ja johtajattarena lastenhoitaja Meri-Esteri Nuutila.

Lauttasaaren Yksityinen Päiväkoti (lastenseimi), Tallbergin puistotie 7 A. Johtokunnan pu­heenjohtajana oli tri Katri Malmivaara ja sihteerinä insinööri Pentti Haapio.]ohtajattarena toimi sairaanhoitajatar Kirsti Haapio.

Mannerheim-liiton Helsingin osaston päiväkoti (lastenseimi) korkeakouluissa opiskelevien lapsia varten, Mikonkatu 18. Johtokunnan puheenjohtajana oli dosentti Ruth Wegelius ja sih­teerinä rouva Margit Laakso. Johtajattarena toimi sairaanhoitajatar Helena Lindroth.

Pelastusarmeija, 2lastenseimeä. Sosiaalisen naistyön johtaja oli brigadööri Kyllikki Lehtonen. Helsingin lastenseimen, Castreninkatu 24-26, johtajattarena toimi brigadööri Rauha Ahlfors, ja Malmin lastenseimen, Yrjöläntie 4, kapteeni Irene Nieminen.

Yhdistys Taalan lastenseimi, Mikael Lybeckin katu 12. Johtokunnan puheenjohtajana oli fil.tri Lars Fagerström sekä sihteerinä ja johtajattarena lastenhoitaja Gunvor Nybom.

Haga privata svenska barnträdgård, Kylätie 26, Haaga. Johtokunnan puheenjohtajana oli insinööri Reinhold Mette ja sihteerinä rouva D. Nyberg. Johtajattarena toimi rouva Gertie Orre.

Helsingin Nuorten Naisten Kristillisen Yhdistyksen lastentarha, Pohj. Rautatienkatu 23. Joh­tokunnan puheenjohtajana oli opettaja Aino Tavio ja sihteerinä nuorisotyöntekijä Aila Kauppi­nen. Johtajattarena toimi lastentarhanopettaja Leena Tukia.

Hertonäs Svenska Barnträdgård, Susitie 11. Johtokunnan puheenjohtajana ja sihteerinä oli insinööri Å. Gesterberg. J ohtajattarena toimi lastentarhanopettaja Ulla Lindström.

Suomen Punaisen Ristin Helsingin piiri, Pitäjänmäen lastentarha, Korsutie 20. Johtokunnan puheenjohtajana oli rouva Mirja Tukiainen, sihteerinä rouva luki Lounasmaa ja johtajattarena lastentarhanopettaja Carita Nordman. Lastentarha siirtyi kaupungin hallintaan 1. 7.

Vajaaliikkeisten Kunto, aivovaurlolasten lastentarha, Raisiontie 11. Johtokunnan puheen­johtajana oli lääket. ja kir.tri Lea Ylppö ja sihteerinä talouspäällikkö P. Väänänen. Johtajatta­rena toimi lastentarhanopettaja Lea Kiviluoto.

Tietoja edellämainittujen laitosten toiminnasta ja kaupungin avustuksesta on seuraavassa taulukossa.

16

Kaupungin avustaInat yksityiset lastentarhat ja -seimet

Private kindergartens and day nurseries subsidized by the city

Laitos Institution

Lastenseimet Day nUf'series Suomen Lastenhoitoyhdistys:

Sepänkatu 19 ___ ......................................... . Toinen linja 12 ......................................... . Stenbäckinkatu 7 ...................................... .

Helsingin Ensi-Koti ...................................... . Malmin Lasten Ystävät ................................ . Lauttasaaren Yksityinen Päiväkoti ................. . Mannerheim-liiton Helsingin osasto ................. . Pelastusarmeijan Helsingin lastenseimi .............. . Pelastusarmeijan Malmin lastenseimi ................. . Yhdistys Töölön lastenseimi .......................... .

Lastentarhat Kindef'garlens Haga privata svenska bamträdgård ................. . H:gin NNKY, lastentarha ............................. . Suomen Lastenhoitoyhdistys:

Töölön lastentarha ...................................... . Suomen Punainen Risti:

Pitäjänmäki ............................................ . Hertonäs svenska bamträdgård ....................... . Vajaaliikkeisten Kunto ................................... .

Hoito­paikkoja

Dispos4bl. plac ••

25 ~2 ~O 20 ~o 35 30 90 30 36

32 1)75

1)25

1)25 50 15

Toiminta­päiviä

Worki"g days

27~ 27~ 283 295 277 301 268 285 296 302

191 220

252

135 198 225

Läsnäolo­päiviä

Days 01 fJ1' ..... c.

6935 9207 9 ~06 ~ 655

10225 7395 6996

23385 6635 8 6~5

5 2~6 12515

~ 960

3026 7737 2 ~6~

Kaupungin avustus

AllOftJa"c. granW by

city

mk marks

36800 50000 33850 26000 28000 28500 30000 27000 10000 5~ 890

5500 33000

26000

8500 8600

~6 000

1) Yksi 25 paikan kokopäiväosasto; taulukon muut lastentarhojen hoitopaikat puolipäiväosastoilla.

17

VII. LASTENTARHAIN JA NIIHIN liITTYVIEN LAITOSTEN TALOUS

Menot ja tulot kalenterivuonna 1964

Expenditure and income during the calendar year 1964

M eno t • Expenditu1'e

La u ta kun taj ase n toi m i s t 0 (The Boa1'd and its ojjice) ....... . L a i t 0 k s e t ( 1 nstitutions ) .................. : ...................... .

Palkat ja palkkiot (Sala1'ies and othe1' 1'emune1'ation) ................... . Sosiaaliturvamaksut (Social secu1'ity and child allowance jees) ........... . Huoneistomenot (Expenses j01' p1'emises) ............................. . Painatus ja sidonta (P1'inting and binding) ........................... . Kaluston hankinta (Acquisition oj equipment) ......................... . Kaluston kunnossapito (M aintenance oj equipment) ................... . Tarverahat (M iscellaneous expenses) ................................. . Vaatteiden pesu ja huolto (Laund1'Y and upkeep oj clothing) ............. . Ravintotarvikkeet (Food supplies) ................................... . Lääkkeet (Medical supplies) ....................................... . Askarteluvälineet ja -aineet (Equipment and mate1'ials j01' occupying the chil-

dren) ......................................................... . Suoranaiset avustukset (Actual allowances) ........................... . Vaatteiden hankinta (Acquisition oj clothing) ........................•• Lasten hampaidenhoito (Dental se1'vice) ............................. .

U u s i e n 1 a i t 0 s t e n toi m i n t a ( New K inde1'ga1'tens) ............... . Puistolan lastentarha ............................................... . Ylä-Malmin lastentarha ja -seimi ................................... .

" Marttilan lastentarha .......... " ..................................... . Lasten kesävirkistys (Summe1'1'ec1'eationojchild1'en) ........... . Las t e n 1 e i k k i ken t t ä toi m i n t a (Playg1'ounds) ............... . L a u t aku n n a n käy t t ö v a r a t (Funds 1'eserved j01' 1'unning expenses oj

the Boa1'd) ....................................................... . Yk s i t Y i s i 11 e 1 a i t 0 k s i 11 e suo r i t et u t av u s t u k s e t (Allo-

wances to p1'ivate institutions) ....................................... .

Mk· Marks

214 352.24 8912598.06 5920525.89

341824.24 1763316.17

3155.95 54628.73 23918.85

9566.96 13766.60

682601.03 13956.36

45732.15 2455.15 4029.98

33120.00 131802.61

47 060.86 50943.14 33798.61 43000.00

489978.90

2058.57

452640.00

Summa (Total) 1)10 246 430.38

Tulot·lncome

Valtionapu (State grant) ............................................... . Lasten ruokamaksut (Fees j01' nou1'ishment) .............. ' ............... . Luontoisetujen korvaukset (Compensation j01' wages paid in kind) ........... . Muut tulot (Othe1' income) ....................................••........

Summa (Total)

1) Lisäksi käytettiin edelliseltä vuodelta siirtyneitä määrärahoja 36994.06 mk.

1 562649.41 1 287315.02

187.815.47 2046.60

3039826.50

SEDMIGRADSKYN PIENTENLASTENKOULUT JA MARIAN TURVAKOTI

Kalenterivuonna 1964

THE SEDMIGRADSKY NURSERY SCHOOLS AND THE MARIA ASYLUM

Calendar year 1964

Johtokunta. Sedmigradskyn pientenlastenkoulujen ja Marian turvakodin johtokuntaan kuu­luivat kertomusvuonna seuraavat kaupunginvaltuuston valitsemat jäsenet: puheenjohtajana varatuomari Kristian Gestrin, varapuheenjohtajana osastonhoit. Judith Sundman ja muina jäseninä konttoristi Svanvit Björkqvist, prof. Gunnar Granqvist, varatuomari Randall Nybom, kirjaltaja Hjalmar Råstedt sekä johtokunnan valitsemana fil.maist. Henry Backman. Opettaja­kuntaa edusti johtokunnassa opett. Irma Sundman. Maisteri Backman toimi myös säätiön ta­loudenhoitajana ja johtokunnan sihteerinä. Kaupunginvaltuuston valitsemat säätiön tilintar­kastajat olivat ekon. Gunnel Holmström ja kirjanpitäjä Harald Nordberg sekä varatilintarkas­tajat ekon. Pehr-Erik Floman ja toimittaja Helge Mod. Lääkärinhoidosta kouluissa huolehti lääket. ja kir. tri Elisabeth Maasik-Aaltonen.

Prof. Gunnar Granqvist, joka oli ollut johtokunnan puheenjohtajana vuodesta 194.9 lähtien, jätti puheenjohtajan paikan korkean iän ja lisääntyneen sairaalloisuuden takia.

Kertomusvuonna suoritettiin jälleen johtokunnan päätöksen mukaisesti kalliita kiinteistöjen korjaustöitä, lähinnä Pohj. Esplanaadikatu 21:ssä. Kiinteistöjen palovakuutuksia korotettiin myös vuoden aikana.

Johtokunnan kanslia sijaitsi säätiön omistamassa talossa Pohj. Esplanaadikatu 21:ssä. Kirjanpitäjänä kansliassa oli neiti Saima Mood.

Johtokunta kokoontui kertomusvuonna viisi kertaa, ja sen pöytäkirjoihin merkittiin 71 asiaa. Päätökset. Johtokunnan kertomusvuonna tekemistä päätöksistä mainittakoon seuraavat:

(0 p etu s) vahvistettiin kevät- ja syyslukukauden lupapäivät (3. 2. 9 §, 26. 10. 55 §); (v i r a t ja p a 1 k a t) otettiin toimeen lastentarhahenkilökuntaa, juJistettiin virkoja haettavaksi ja täytettiin opettajanvirkoja koevuosiksi sekä päätettiin eräiden opettajanvirkojen sijoituksesta (3. 2. 10 §, 14. lo. 26 §, 26. 10. 52-53 §); valittiin johtaja Maunulan pientenlastenkouluun (20. 5. 38 §); myönnettiin sairauslomia (3. 2. 11 §, 14. 4. 27 §, 26. 10. 56 §, 30. 12. 70 §); päätettiin tar­kistaa palkat (14. lo. 19 §, 30.12. 62 §); myönnettiin ero virasta lastentarhanopettajille Margit Kranck, Edith Sahlström ja Birgit af Hällström (U. lo. 23-25 §); myönnettiin ikälisiä (30. 12. 69 §); (k iin t e i s t ö t) päätettiin suorittaa eräitä kiinteistöjen korjauksia (U. lo. 20 §, 26. 10. 45 §); päätettiin vapautuneiden huoneistojen vuokrauksesta (14.1o. 21 §); päätettiin anoa maistraa­tilta lykkäystä eräisiin kiinteistöjen korjaustöihin (1!.. 4. 28 §); tehtiin Inkoon kesäkodin vuokra­sopimus (20. 5. 33 §); päätettiin Pohjoismaiden Yhdyspankin ehdottamista korjaustöistä (20. 5. 36 §); laadittiin polttoainesopimus (20.5. 37 §); päätettiin 1. 1. 1965 tapahtuvista vuokrantar­kistuksista (26.10. 106 §); vahvistettiin säätiön lastentarhojen vuokrat (30.12. 64 §); päätettiin

19

tarkistaa säätiön kiinteistöjen palovakuutukset (30. 12. 66 §); hylättiin tarjous kaukolämmön johtamisesta Oikokatu 7:n kiinteistöön (30. 12. 67 §); (m u u t a s i a t) päätettiin eräistä lisä­vakuutuksista (3. 2.12 §); päätettiin säätiön nimen kirjoittamisoikeudesta (1ll. 4. 18 §); hyväk­syttiin v:n 1963 vuosikertomus (20. 5. 35 §); päätettiin tehdä tervehdyskäynti eroavien lasten­tarhanopettajien luokse (20.5.39 §); tehtiin päätös elokuvateatteri Scalaa koskevasta tarjouk­sesta (26. 10. 47 §); päätettiin eräiden rahastovarojen sijoituksesta (26. 10. 49 §); päätettiin lah­joittaa pois kesäkodin tarpeetonta vaatevarastoa ym. sekä poistettua irtaimistoa (26.20. 50 §, 30. 12. 68 §); päätettiin lakkauttaa Sedmigradskyn 1 pientenlastenkoulusta yksi lastentarha­osasto (26. 10. 51 §) sekä korottaa ateriamaksuja lastentarhoissa (26. 10. 54 §, 30. 12. 63 §).

Laitokset, opettajat ja toiminta. Lastentarhatoiminnan suhteen Kantakauplmgissa voitiin todeta oppilaiden jatkuvaa vähenemistä, kun taas lastentarhojen tarve Esikaupungeissa oli edelleen lisääntynyt. .

Syyskauden alussa oli Kantakaupungin kaikissa lastentarhoissa oppilasvajausta, nimittäin Ison Roobertinkadun varrella sijaitsevassa Marian turvakodissa, Sedmigradskyn 1 pienten1asten­koulussa Oikokadulla ja Sedmigradskyn II pientenlastenkoulussa sturenkadulla. Oppilasvajaus oli yhteensä 19 oppilasta. Koska oppilasmäärä oli ollut kahtena perättäisenä vuonna liian pieni Sedmigradskyn 1 pientenlastenkoulussa, päätti johtokunta lakkauttaa sieltä yhden puolipäivä­osaston syyslukukauden alusta.

Kaupungin lastentarhoissa Kantakaupungissa oli havaittavissa sama ilmiö. Kaupungin las­tentarhainlautakunta päättikin sen vuoksi siirtää Esikaupunkialueelle Tehtaankadulla sijaitsevan ruotsinldelisen lastentarhan. Johtokunta ilmoitti lastentarhainlautakunnalle säätiön olevan ha­lukas järjestämään uuden puolipäiväosaston Ison Roobertinkadulle tai palauttamaan toimintaan Oikokadun koulun lakkautetun osaston, mikäli se on tarpeellista. Tämän vuoksi toimintavuonna 1964/65 oli Sedmigradskyn 1 pientenlastenkoulussa yksi osastohuone käyttämättä.

Esikaupunkialueiden lastentarhat eivät voineet tyydyttää paikkojen tarvetta ja niiden oli pakko hylätä pyrkijöitä. Vartiokylässä tilanne oli vaikein. Tämän vuoksi johtokunta luovutti Botby Gille -yhdistyksen käyttöön lastentarhahuoneistonsa irtaimistoineen lastentarhatoimin­taa varten sekä osallistui myös toiminnan rahoittamiseen. Bothy Gille avasi Vartiokylän pienten­lastenkoulussa 20. 1. leikkikoulun, joka oli toiminnassa klo 14.30:stä klo 17:ään. Johtokunnan myötävaikutuksella Helsingfors Svenska Bostadsförening rakensi erääseen uudisrakennuk­seensa lastentarhahuoneiston 50 lasta varten. Kaupungin lastentarhainlautakunta avaa siinä syksyllä 1965 uuden ruotsinkielisen lastentarhan, jolloin tilanne paranee huomattavasti tällä alueella.

Kertomusvuonna ei johtokunta avannut yhtään uutta lastentarhaa Esikaupungeissa. Tämä johtui osaksi taloudellisista seikoista ja osaksi siitä, ettei Helsingfors Svenska Bostadsföreninge­nillä, jonka kanssa säätiö on jatkuvasti yhteistyössä, ollut antaa säätiön käyttöön huoneistoa.

Säätiö oli entiseen tapaan osoittanut harrastusta uusien lastentarhojen tukemiseen. Niinpä Pelastusarmeijalla ja Barnträdgårdslärarinneföreningenille luovutettiin maksutta kesäkodin tar­peetonta puku- ja liinavaatevarastoa sekä poistettua irtaimistoa. Samoin johtoktmta lahjoitti Folkhälsanille Espooseen perustettua lastentarhaa varten poistettua, tarpeetonta irtaimistoa.

Säätiö oli jatkuvassa kosketuksessa, erityisesti palkkauskysymyksissä, seuraavien lasten­tarhatoimintaa ylläpitävien yhdistysten kanssa: Kottby-Månsas svenska förening, Hertonäs Gille ja Nylands svenska ungdomsförbund.

Kertomusvuonna säätiö piti yllä seitsemää lastentarhaa, mitkä olivat: Oikokadun varrella Sedmigradskyn 1 pientenlastenkoulu, jossa toimi kaksi puolipäiväosastoa, Sturenkadun varrella Sedmigradskyn II pientenlastenkoulu, jossa oli yksi puolipäiväosasto, Ison Roobertinkadun var­rella Marian turvakoti, jossa oli kaksi puolipäiväosastoa, sekä Munkkivuoressa sijaitseva Porin­tien pientenlastenkoulu, Etelä-Kaarelassa Vanhaistentien pientenlastenkoulu, Klaavuntien varrella Vartiokylän pientenlastenkoulu ja Suursuontien varrella Maunulan pientenlastenkoulu, joissa kussakin oli yksi puolipäiväosasto.

Opetusta hoiti kaksiosastoisissa kouluissa johtaja ja yksi opettaja, mutta yksiosastoisissa kou­luissa vain johtaja.

20

Kevätlukukausi alkoi 9. 1. ja syyslukukausi 1. 9. Työ sujui kertomusvuonna häiriöittä kai­kissa lastentarhoissa.

Askartelu oli pääasiassa samanlaista kuin edellisenäkin vuonna: leikkiä rakennuspalikoilla, yksinkertaisia käsitöitä, leikkaamista, helmien pujottamista, muovailua, piirustusta, maalausta, talousaskareita, voimistelua, laulua, soittoa ym. Entiseen tapaan sisältyi päiväohjelmaan myös laulu-, tanssi-, voimistelu-, piiri- ja kilpaleikkejä. Vuoden aikana käsitellyistä keskusaiheista mainittakoon keIkkailu, pyhäpäivät, kevätkukat, sienet, marjat, kalat ym. Lisäksi ulkoiltiin niin paljon kuin sää suinkin salli. Tehtiin retkiä kasvihuoneisiin, hautausmaille, jne. Mainitta­koon, että Marian turvakodin lastentarhalle, jolta puuttui leikkikenttä, järjestettiin leikkipaikka hiekkalaatikkoineen Johanneksen kirkon puistoon kaupungin viranomaisten avulla.

Lastentarhojen toiminta- ja hoitopäivien määrä kertomusvuonna ilmenee seuraavasta ase­telmasta:

Toiminta- ja hoito päivien lukumäärä kalenterivuonna 1964

Number of working days and days of nursing in 1964

KeväUukukausl Syyslukukausi SPri"g lerm Awumnte,m

Toiminta- Hoito- Toimin- Hoito-päiviä päiviä tapäiviä päiviä

Lastentarha· Kindergal'ten Work,ng- Days 01 Worki"g Days 01 day. nf,rsing days ft.ursing

Sedmigradskyn pienten1astenkoulu 1 ........ 111 4383 89 3447 » & II ...... 111 2911 89 1662

Marian turvakoti ........................ 111 1 729 89 1409 Porintien pienten1astenkoulu .............. 111 2416 89 1 786 Vanhaistentien pientenlastenkoulu ........ 111 2150 89 1929 Vartiokylän pienten1astenkoulu ............ 111 2455 89 1886 Maunulan pienten1astenkoulu .............. 111 2564 89 1916

Summa (Tatal) 18608 14 035

Koko vuosi Whole yea,

Toimin- Hoito-tapäiviä päiviä Work;"g Days 01

days ",u,sl"g

200 7830 200 4573 200 3138 200 4202 200 4079 200 43lo1 200 4480

32643

Oppilaat. Kertomusvuonna oli lastentarhoissa kevätlukukaudella yhteensä 206 ja syysluku­kaudel1a yhteensä 194 oppilasta. Tilan puutteen vuoksi ei 65 lasta voitu ottaa lastentarhoihin.

Koko oppilasmäärä vuonna 1964

Total number of pupils during the year 1964

Lastentarha· Kindergarten

KeYäUukukauden alkaessa Spri"glef'm

Poikia Tyttöjä Summa Bay. G1rIs Tolal

Sedmigradskyn koulu 1 ...... _ .. _ .. _ . . . . . 18 17 35 » »11 ................ _ _ 10 11 21

Marian turvakoti . _ . _ ... _ .......... _ . . . . . 28 22 50 Porintien pienten1astenkoulu ............ _ . 11 14 25 Vanhaistentien pienten1astenkoulu . . . . . . . . 12 13 25 Vartiokylän pienten1astenkoulu ... _ . . . . . . . . 12 13 25 Maunulan pienten1astenkoulu .......... .... 10 15 25

Syyslukukauden alkaessa A.d .. m"lef'm

Poikia Tyttöjä Summa Bays (;i,ls Tolal

8 17 25 9 10 19

26 23 49 9 16 25 9 17 26

11 14 25 8 17 25 -----------------------------------------Summa (Tatal) 101 105 206 80 114 194

21

Lasten lukumäärä lokakuun 1 p :nä 1964

Number 0/ children, 1st October 1964

Ikä vuoden lopussa . Age at the end of the yeal' .Äidinkieli . N ative language

3 vuotta (yeal's) .............. 4 .............. 5 .............. 6 ..............

I,uku N"mb ...

9 27 96 65

% 4.6

13.7 48.7 33.0

Suomi (Finnish) Ruotsi (Swedish) Muu kieli (Othel')

Sukupuoli· Sex Henkikirjoituspaikka . Domieile

Poikia (Boys) ............... . Tyttöj ä (GiI'ls) ............... .

83 42.2 114 57.8

Helsinki ..................... . Muu (ElsBwhel'e)

Perheenpään sosiaaliryhmä . Social status of the head of the family

I. Johtavassa asemassa olevia ym. (Pel'sons in leading positions, pl'ofessionals ete.) II. Pienyrittäjiä, työnjohtajia yl. toimistohenkilökuntaa ym. (Ownel's of small

entel'pl'ises,fol'emen, qualified offiee pel'sonnel ete.) ....................... . III. Ammattityöntekijöitä, al. toimistohenkilökuntaa ym. (Skilled wOl'kel's, un-

qualified offiee pel'Sonnel ete.) ......................................... . IV. Aputyöntekijöitä ym. (Unskilled wOl'kel's ete.) ......................... .

Lapsia kaikkiaan (Total of pupils) ......................................... .

I,uku N .. ",ber %

28 14.2 158 80.2

11 5.6

194 98.5 3 1.5

113 57.4

47 23.8

34 17.3 3 1.5

197 100.0

Tel'veydenhoito. Kaikille oppilaille pidettiin kertomusvuonna pari yleistä terveystarkastusta, ja epäluulonalaiset tutkittiin toistamiseen. Sairaustapauksissa koululääkärl antoi hoito-ohjeita.

Lisäksi opettajakunnalla ja muulla henkilökunnalla oli yleinen tarkastus. . Lastentarhoissa kertomusvuonna sattuneet taudintapaukset ilmenevät seuraavasta asetel­

masta: Vanhais·

Sedmigradskyn Porintien tentien Vartioky- Maunulan pientenlasten· Marian pienten- pienten- Iän pien- pienten-

Ta u t i koulut turva- lasten- lasten- tenlasten- lasten-I II koti koulu koulu koulu koulu Summa

Tulirokko .................... 1 1 1 3 Tuhkarokko .................. 3 3 Sikotauti .................... 1 9 2 1 13 Vesirokko .................... 3 2 1 1 8 15 Influenssa .................... 9 21 8 34 30 4 44 150 Angina, nielun ja keskikorvan

tulehdus .................. 4 10 13 4 11 2 11 55 Vatsatauti .................. 12 4 21 2 3 42 Muut taudit .................. 3 88 23 114

Maksuttoman hampaidenhoidon sai kertomusvuonna kaksi oppilasta.

Ruokinta ja hoito. Hoito ja kasvatus on lain mukaan maksutonta .1astentarhoissa, jotka nauttivat valtionapua, mutta ruoasta peritään johtokunnan vahvistama maksu. Tämä oli 75 p päivässä, mutta korotettiin 1. 9. alkaen 85 p:iin.

22

Kertomusvuonna tarjottiin kaikissa lastentarhoissa yksi lämmin ateria päivässä sekä lisäksi voileipiä leikkeleiden kera ja maitoa. Usein tarjottiin myös raakaravintoa, hedelmiä tai jokin yksinkertainen jälkiruoka.

Sedmigradskyn 1 ja II pientenlastenkouluihin sekä Vanhaistentien, Porintien, Vartiokylän ja Maunulan pientenlastenkouluihin tilattiin ruoka elitarvikekeskuksen ruokatehtaasta. Marian turvakodissa valmistettiin ruoka koulussa.

Tarkastukset. Taloudenhoitaja kävi kertomusvuonna useita kertoja kaikissa lastentarhoissa, minkä ohella muutamat johtokunnanjäsenet olivat läsnä lastentarhojen juhlissa ja vanhempain­kokouksissa. Sosiaaliministeriön tarkastaja ja säätiön taloudenhoitaja tarkastivat kaikki lasten­tarhat 7. 10., jolloin heille selostettiin säätiön toimintaa.

Yhteistyö vanhempien kanssa. Kertomusvuonna pidettiin eri lastentarhoissa yhteensä neljä vanhempainkokousta, joissa oli ohjelmaa, esitelmiä kasvatuskysymyksistä, keskustelua lasten ongelmista sekä kahvitarjoilua.

Opettajat tekivät vuoden aikana 17 kotikäyntiä. He kävivät 14 kodissa keskustelemassa lasten kasvatuskysymyksistä.

Koulujen talous. Yhdistelmä Sedmigradskyn pientenlastenkoulujen ja Marian turvakodin tilinpäätöksestä 31. 12. 1964 ilmenee seuraavasta:

Sedmigradskyn pientenlastenkoulujen ja Marian turvakodin menot ja tulot kalenterivuonna 1964

Expenditure and income 0/ the Sedmigradsky Nursery Schools and the Maria Asylum during the calendar year 1964

M eno t . Expenditure

Yleiset kulut (General expenses) ......................................... . Kiinteistöt (Real estates) .................................... ' ......... .

Pohj. Esplanaadikatu 21 ......................................... . Oikokatu 7 ................................•.•..................... Sturenkatu 12-14 ................................................. . Annankatu 5 Kesäkoti (Summer home) ........................................... .

Lastentarhat (Nursery schools) ......................................... . Sedmigradskyn pientenlastenkoulu 1 ................................. . Sedmigradskyn pientenlastenkoulu II : ................................ . Vanhaistentien pientenlastenkoulu ................................... . Porintien pientenlastenkoulu ......................................... . Vartiokylän pientenlastenkoulu ....................................... . Maunulan pientenlastenkoulu ....................................... . Marian turvakoti ................................................... .

Voitto (Surplus) ..................................................... .

Summa (Total)

Mk. Ma,ks

1952.00 206.797.30 105 740.08

21 275.63 19278}4 60449.95

53.50 209617.44

42288.56 24878.68 23334.65 21849.65 22698.28 21110.10 53457.52 70.441.14

488807.88

23

Tulot·lncome

Yleiset tulot (Genel'al income) ......................................... . Kiinteistöt (Real estates) ......................................•...••..

Pohj. Esplanaadikatu 21 ..........••................................ Oikokatu 7 ....................................................... . Sturenkatu 12-1 ~ ... ' .....................................••........ Annankatu 5 ....................................................... . Kesäkoti (SUffJmel' home) ........................................... .

Lastentarhat (N ursery schools) ......................................... . Sedmigradskyn pienten1astenkoulu 1 ................................. . Sedmigradskyn pienten1astenkoulu II ................................. . Vanhaistentien pientenlastenkoulu ................................... . Porintienpientenlastenkoulu ......................................... . Vartiokylän pienten1astenkoulu ....................................... . Maunulan pienten1astenkoulu ....................................... . Marian turvakoti ................................................... .

Summa (Total)

Mk. Ma,k.

5071.37 407468.32 13~ 50~.00

~7 116.00 ~8 ~72.92

177 3~5.~0 30.00

76268.19 13619.80

8 9~9.9~ 8837.30 8389.20 8566.15 8710.80

19195.00

~88 807.88

SUOMENKIELISET KANSAKOULUT Kalenterivuonna 1964

FINNISH PUBLIC ELEMENTARY SCHOOLS Calendar year 1964

1. KANSAKOULUJEN HALLINTO

Administration

1. Johtokunta ja virkailijat

School Board and officials

Johtokunta. Suomenkielisten kansakoulujen johtokuntaan kuuluivat kertomusvuonna kau­punginvaltuuston valitsemina kouluneuvos Jussi Saukkonen puheenjohtajana, halli- ja tori­kaupan valvoja Paavo Kivi varapuheenjohtajana sekä valtiot.maist. Paavo Hyvönen, rehtori Liisa Kääriäinen, lehtori Liisa Mäkinen ja merkonomi Erik Hautamäki jäseninä. Opettajiston valitsemana jäsenenä oli kansalaiskoulun opettaja Irma Arminen. Johtokunnan sihteerinä toimi fil.maist. Heikki Helle. Kaupunginhallituksen edustajana kokouksissa oli opetus- ja sivistys­tointa johtava apulaiskaupunginjohtaja Aarre Loimaranta.

Virkailijat. Suomenkielisten kansakoulujen ensimmäisenä tarkastajana oli kertomusvuonna fil.maist. Walter Erko, toisena tarkastajana fil.maist. Kalevi Jääskeläinen, taloudenhoitajana kansak. opett. Matti Paaso sekä sihteerinä fil.maist. Heikki Helle.

2. Johtokunnan toiminta

Decisions and activities

Johtokunta kokoontui kertomusvuonna 22 kertaa ja käsitteli kokouksissaan 1107 asiaa. Saapuneita kirjelmiä oli 2 302 ja lähetettyjä 2979.

Päät6kset. Johtokunnan kertomusvuonna tekemistä päätöksistä mainittakoon seuraavat: (0 p etu s toi m i n t a) määrättiin kevät- ja syyslukukauden työajat ja lupapäivät sekä v:n 1965 hiihtoloma (16.1. 63 §, 12.3.255 §, 29.t.. t.08§, 10.9. 7t.5-7t.6 §), määrättiin kevätluku­kauden 1965 alkamisesta (5.11. 951 §), päätettiin kotitalousopetuksen antamisesta pojille ja teknillisluonteisen opetuksen antamisesta tytöille kansalaiskoulussa (27.2. 175 §), hyväksyttiin lukuvuoden 19M/65 alusta lukien suomenkielisten kansakoulujen käyttöön eräitä uusia oppi­kirjoja (29.(t. U1 §, H.5. t.50 §, 17.12.1078 §), päätettiin eräiden oppikirjojen kokeilusta luku­vuonna 19M/65 (29.t.. U2 §), päätettiin poistaa eräitä oppikirjoja kansakouluissa käytettäväksi

25

hyväksyttyjen kirjojen luettelosta (19.11. 997 §). päätettiin koulutarvikkeiden ja kirjojen hank­kimisesta lukuvuodeksi 196~/65 (14.5. ~57 §). päätettiin eräille VIII luokan oppilaille päästö­kirjoihin annettavista käytöksen arvosanoista (28.5.508-510 §). hyväksyttiin varsinaista kansa­koulua. kansalaiskoulua ja apukoulua koskeva lukuvuoden 1963/6~ vuosikertomusten yhdis­telmä (11.6. 538 §). päätettiin oikeuttaa opettajat valmistamaan erinäisiä koulutyötä edistäviä havainto- ym. esineitä koulujen työskentelytiloissa (27.8 669 §). hyväksyttiin lukuvuoden 196(,/65 opetussuunnitelmien vuositarkisteet (2~.9. 796 §). vapautettiin oppivelvollisia oppi­velvollisuuden suorittamisesta määräajaksi tai kokonaan. myönnettiin oppilaille vapautuksia koulun uskonnonopetuksesta ja siirrettiin oppilaita apu-. tarkkailu- ja muille erityisluokille (kaikissa kokouksissa). (v i r a t ja p a 1 k a t) määrättiin kansakoulujen v~estönsuojelu­johtajaksi 1.2. alkaen opettaja Arvo Haanto (13.2. 131 §). myönnettiin anomuksesta suomen­kielisten kansakoulujen poikaluokkien liikunnanneuvoja Heikki Järvelälle ero hoitamastaan virasta 31.1. lukien (13.2. 129 §), määrättiin opett. Pentti Koivisto tilapäisesti ajaksi 1.3.-31.5. hoitamaan suomenkielisten kansakoulujen poikaluokkien liikunnanneuvojan virkaa (27.2. 199 §). valittiin lailliseksi koeajaksi 5~ opettajaa ja väliaikaisesti lukuvuodeksi 196~/65 37 opettajaa (12.3. 229 §. 12.6.600 §. 17.12. 1 09~ §), määrättiin kesäsiirtoloiden johtajat ja apulaisjohtajat kesäksi 196~ (16.~. 3~8 §). valittiin koulujen johtajat 1.8.196~ alkaneeksi ~-vuo­tiskaudeksi (14.5. H6 §. 10.9. 739 §). vahvistettiin Helsingin Opettajayhdistyksen kesävir­kistystoimikunnan puheenjohtajan ja toiminnanjohtajan sekä kesäsiirtoloiden johtajien. apu­laisjohtajien ja henkilökunnan palkat ja palkkiot (12.6. 611 §). valittiin suomenkielisten kansa­koulujen poikaluokkien liikunnanneuvojan virkaan 1.9. alkaen opettaja Pentti Koivisto (11.6. 539 §). annettiin virkavaltakirjat koeaikansa palvelleille opettajille (27.8. 633 §). valittiin kansa­koulujen poikien käsityönohjaajaksi ajaksi 1.9.196~-31.12.1967 opettaja Eero Manninen sekä tyttöjen käsityönohjaajaksi 1.1.1965 alkaneeksi 3-vuotiskaudeksi opettaja Kerttu Aho (10.9. 733 §. 17.12. 1093 §). valittiin nuorisokerhotoiminnan johtajaksi lukuvuodeksi 1964/65 opet­taja Arvo Haanto (10.9. 756§). (kiinteistöt) vuokrattiin huonetiloja Apollon Yhteis­koulun. Kustaa Vaasan Iltaoppikoulun ja Kruunuhaan Keskikoulun käyttöön (10.9. 74~ §. 22.10. 901 §. 5.11. 9~8 §). määrättiin kansakoulujen huonetilojen vuokrauksesta ulkopuolisilta käyttäjiltä perittävät vuokrat 1.1.1965 lukien (17.12. 1079 §). luovutettiin kouluhuonetiloja seuroille, yhdistyksille ym. eri tarkoituksiin (kaikissa kokouksissa), (a v u s t u k s e t) jaettiin avustuksia VIII luokkien oppilaiden opintoretkeilyyn (27.2. 203 §). jaettiin oppilasapurahat ja -stipendit (29.~. ~09 §. 22.10. 912 §). päätettiin Alex Ärtin lahjoitusrahaston korkovarojen käytöstä (29.~. ~13 §). hyväksyttiin vähävaraisten oppilaiden vaate- ja jalkineavustusten. silmälasien sekä jalkatukien jakoperusteet toistaiseksi noudatettaviksi (22.10. 902 §). (m u ut a s i a t) päätettiin kansakoulujen taloudenhoitajan v:n 1964 hankintojen markkamääräiset rajat (16.1. 16 §). määrättiin metallikalustonhoitaja Veikko Laesmaa työturvallisuuskursseille (2.~. 316 §). hyväksyttiin kansakoulujen käsityönohjaajien uudet työohjeet (11.6. 555 §. 10.9. 772 §), päätettiin koulukirjaston lainaustoiminnan lopettamisesta 1.8.196~ lukien eräissä kau­pungin kansakouluissa (10.9. 773 §).

Esitykset. Johtokunta teki kertomusvuonna esityksiä asioista. jotka mm. koskivat: (0 p e­t u s toi. m i n t a) kolmannen kuurojen luokan perustamista suomenkielisiin kansakouluihin (2~.9. 798 §). komitean asettamista tarkistamaan. varsinaisen kansakoulun opetussuunnitel­maa (17.12. 1075 §). (v i r a t) kansalaiskoulun 12 yleisaineidenopettajan avoimen viran lakkauttamista (27.8. 707 §). (k iin te i s t ö t) kansakoulutonttien varaamista Laajasalon Yliskylän alueelta sekä Kontulasta (13.2.161 §, 27.8. 708 §). pääomamenoihin kuuluvien yli 150000 mk:n suuruisten peruskorjaus- ja muutostyömäärärahojen sekä mahdollisten uudis­rakennustyömäärärahojen sisällyttämistä yleisten töiden lautakunnan v:n 1965 talous­arvioehdotukseen (12.3. 265 §), huonetilojen vuokraamista kansakoulujen käyttöön (29k ~02 §, 27.8. 665. 703 ja 705 §). kiinteistöjen hankkimista suomenkielisten kansakoulujen kesä­siirtolatoimintaa varten (28.5. 500 §, 12.6. 607 §), Helsingin Opettajayhdistyksen kesävirkis­tystoimikunnan vapauttamista kaupungin omistamien siirtolakiinteistöjen vuokran maksa~-

3

26

sesta kesän 1961o osalta (28.5 511 §), (m u u t a s i a t) kansakoululaisten liikenneturvallisuu­den tehostamista Myllypuron ja Vartiokylän kaupunginosissa sekä Lapsi-liikennemerkkien aset­tamista Kaisaniemen, Kannelmäen, Kylänevan, Pakilan ja Toukolan kansakoulujen läheisyy~ teen (16.1. 72 §, 30.1. 115 §, 2.lo. 288 §, 16.lo. 358 §, 29.lo. lo03 §, 10.9. 731 §, 2lo.9. 828 §), Suo­men Kaupunkiliiton ansiomerkin ja Helsinki-mitalin myöntämistä (13.2. H9 §), lisämäärä­rahan myöntämistä Herttoniemen kansakoulun tuhoutuneen kirjaston uusimiseksi (12.3. 227 §), valtionavun anomista kansakoululaitoksen v:n 1963 kustannuksiin (27.8. 692 §), kansakoulu­laitoksen v:n 1965 talousarviota (2lo.9. 810 §).

Lausunnot. Johtokunta antoi kertomusvuonna lausuntoja asioista, jotka mm. koskivat: (0 p etu s toi m i n ta) rikollisuutta ja epäsosialisia käyttäytymisilmiöitä ennakolta ehkäi­sevän valistustoiminnan järjestämistä kansalaiskoulujen VIII luokkien oppilaille (27.2. 183 §), (v i r a t ja p a 1 k a t) liikenneopetukseen osallistuvien poliisien palkkionkorotusanomusta (16.1. 67 §), suomenkielisten kansakoulujen II tarkastajan ja liikunnanneuvojien virkojen palk­kauksen tarkistamista (27.2. 181 §, 12.3. 225 §, 10.9. 73lo §), suomenkielisten kansakoulujen kirjastosihteerin, nuorisokerhotyönohjaajan, elokuvatoiminnanjohtajan, musiikinohjaajan ja toivonliittojen.toiminnanjohtajan palkkionkorotusanomuksia (12.3. 2lo3-2lo7 §), Helsingin kun­nallisten koulujen henkilökunta -yhdistyksen anomuksia talonmiehen työtä tekevän työntekijän viikkolevon aikaisen sijaisen palkkion, kansakoulujen henkilökunnan ylimääräisten palkkioiden sekä kansakoulujen ruoanjakajille maksettavan jakelupalkkion korottamiseksi (12.3. 2lo8-250 §), Helsingin Opettajayhdistyksen anomusta vanhaan palkkausjärjestelmään kuuluvien opettajien ylituntipalkkioiden sekä koulunjohtajille suoritettavien palkkioiden korottamisesta (12.3. 262 §), suomenkielisten kansakoulujen käsityönohjaajien palkkionkorotusanomuksia (11.6. 555 §, 10.9. 772 §), Toivolan oppilaskodin eräiden opettajien siirtymistä uuteen palkkaus­ja eläkejärjestelmään (10.9. 779 §), valtuustoaloitetta kolmen uuden koululogopedin viran pe­rustamiseksi (8.10. 87lo §), (k iin te i s t ö t) Laajasalon Yliskylän alueelle rakennettavan kansakoulun rakennusohjelmaa (13.2. 160 §, 29.lo. H7 §), Lapinlahdenkatu 10:n koulutalon korjaus- ja parannustöiden pääpiirustuksia (13.2. 162 §), Pihlajamäki-seuran ja Suomen Kom­munistisen Puolueen Pihlajamäen osaston esityksiä Pihlajamäen kansakoulun rakentamisen kiirehtimisestä (12.3. 257 §, 2.lo. 286 §, H.5. lo71 §), kaupunginvaltuutettu Inkeri Airolan ym. sekä Helsingin Opettajayhdistyksen esityksiä keittiötilojen varaamisesta joihinkin suunnittelu­vaiheessa oleviin kansakouluihin (29.lo. H6 ja H9 §), Porolahden kansakoulun vanhempain­yhdistyksen esitystä Roihuvuoren kansakoulun rakentamisen kiirehtimisestä (29.lo. H8 §), Myllypuron kansakoulun luonnospiirustuksia (H.5. lo73 §), Munkkivuoren, Roihuvuoren ja Kulosaaren kansakoulujen pääpiirustuksia (H.5. lo7lo-lo75 §, 28.5. lo97 §), Kulosaaren kansa­koulun rakennusohjelman muutoksia (27.8. 687 §, 2lo.9. 832 §), Kulosaaren kansakoulun ilman­vaihdon järjestämistä (10.9. 7lo8 §), Pakilan kansalaiskoulun lisärakennuksen ja muutostöiden rakennusohjelman muutosta (5.11. 97lo §), Kontulan kansakoulun rakennusohjelman täyden­nystä (5.11. 975 §), Kallion kansakoulun saneeraustöiden .ja lisärakennuksen rakennusohjel­maa (19.11. 1008 §), Puotilan kansakoulun rakennusohjelmaa (3.12. 1052 §), Roihuvuoren kansakoulun rakennusohjelman muutosta (3.12. 1053 §), Puotilan kansakoulun tontin varaa­mista (3.12. 105lo §), Malmille rakennettavan lastenkodin liittämistä Ala-Malmin kansalais­koulun lämmitysjärjestelmään (17.12.1107 §), (avustukset) määrärahan myöntämistä kaupungin kansakoulujen luistelujoukkueen lähettämiseksi Kansakoulunuorison Liikunta­kasvatusliiton talviurheilupäiville Seinäjoelle (13.2. H6 §), määrärahan myöntämistä kaupungin kansakoululaitoksen osallistumiseksi Kansakoulun Suurjuhliin Oulussa (27.2. 186 §), suomen­kielisten kansakoulujen viranhaltijain matka-apuraha-anomuksia (12. 3. 230 §), Helsingin Opettajayhdistyksen anomusta virastojen ja laitosten henkilökunnan urheilutyön tukemiseen varatun määrärahan jakamiseksi (12.3.252 §), eräiden opettajien anomuksia apurahan myön­tämiseksi muoviliinojen käyttöä opastaville kursseille osallistumista varten (12.3. 263 §), Hel­singin yhtenäiskoulun lisäavustusanomusta (27.8. 667 §) (m u u t a s i a t) komitean asetta­mista laatimaan ehdotusta kaupungin lisääntyvän nuorisorikollisuuden ja siihen liittyvien

27

, sopeutumishäiriöiden ehkäisemiseksi (13.2. H8 §), rakennusmestari Thure Janssonin anomusta oman auton käyttämisestä virka-ajoihin (16.1. 39 §), kaupungin kasvatusneuvolain uutta ohje­sääntöehdotusta (2.' •. 298 §), kaupungin irtaimen ja kiinteän omaisuuden tarkastajien kerto­muksia vuodelta 1963 (11.6. 565 §, 12.6. 598 §), elintarvikekeskuksen lautakunnan esitystä elintarvikekeskuksen toiminnan tehostamisesta ja kouluaterioiden parantamisesta (27.8. 668 §), kaupungin vuositilintarkastajien vuoden 1963 tarkastuskertomusta (27.8. 710 §), elintarvike­keskuksen aloitetta ravitsemusasiantuntijain ottamisesta kaupungin palvelukseen (8.10. 86~ §),

. Helsingin Opettajayhdistyksen aloitetta oppikirja- ja opetusvälinetoimikunnan asettamiseksi (8.10. 872 §), valtuustoaloitetta kaupungin kansakoululaisten kesävirkistystoiminnan kehittä­miseksi (19.11. 99~ §).

3. Komiteat ja toimikunnat

Committees

Koulurakennuskomitean puheenjohtajana toimi apulaiskaupunginjohtaja Aarre Loima­ranta, sihteerinä oli taloudenhoitaja Matti Paaso, jäseninä vt. kaupunginarkkitehti Sakari Sii­tonen, kouluneuvos Jussi Saukkonen, tarkastajat Hilding Cavonius ja Walter Erko sekä talou­denhoitaja-sihteeri Henry Backman.

Toivonliittotoimikuntaan, jonka puheenjohtajana toimi tarkastaja Walter Erko, kuuluivat halli- ja torikaupan valvoja Paavo Kivi johtokunnan edustajana, opettajat Anna-Liisa Alhos, Niilo Ahlman, Eero Ruohomäki ja Martta Ruoppila sekä Pentti Myllynen toiminnanjohtajana

Kirjastotoimikuntaan kuuluivat: puheenjohtajana tarkastaja Kalevi Jääskeläinen sekä jäseninä opettajat Inkeri Airola, Olavi Haantie, Irma Savutie-Vaara sekä kirjastosihteeri Veikko Jokinen.

Oppikirjatoimikuntaan kuuluivat: puheenjohtajana koulunjohtaja Väinö ~kävalko, sihtee­rinä opettaja Hilkka Koponen ja jäseninä opettajat Kerttu Kohonen, Esteri Kurkela, Virpi Lappalainen, Tyyne Löw, Aaro Nuutinen, Valle Ojaniemi, Lea Saarela sekä Aimi Vaheri.

II. K 0 U L U H U 0 N E 1 S T 0 T

School buildings

Kertomusvuonna oli suomenkielisillä kansakouluilla 59 omaa koulutaloa, nimittäin Aleksis Kiven koulu Porvoonkatu 2, Eläintarhan koulu Savonkatu 2, Haagan koulu Steniuksentie H, Herttoniemen koulu Ahmatie 1 (2 rakennusta), Kaisaniemen koulu Puutarhakatu 1, Kallion koulu Neljäs linja 13-15, Kannelmäen koulu Kanneltie 1 (2 rakennusta), Kylänevan koulu Isonnevantie 16, Käpylän koulu Väinölänkatu 7 (2 rakenn~ Lapinlahden koulu Lapinlah­denkatu 10, Lapinlahdend:arlrkaUll@lllu I.apinlahdenkat almin eteläinen koulu Karvi­aistie 5, Malmin kansalaiskoulu Kirkonkyläntie 33, Malmin pohjoinen koulu Kirkonkyläntie 25, Maunulan koulu Haavikkotie 5 (2 rakennusta), Meilahden koulu Jalavatie 6, Mellunkylän koulu Naulakalliontie (2 rakennusta), Metsolan koulu Yhdyskunnantie ~7, Munkkiniemen koulu Laajalahdentie 32, Myllykallion koulu Myllykalliontie 1 a, Mäkelän koulu Hattulantie 2, Nuotta­polun koulu Nuottapolku 11, Oulunkylän koulu Teinintie 12, Pajalahden ko~u Tallbergin puistotie 12, Pakilan koulu Halkosuontie 88, Pakilan kansalaiskoulu Pakilantie 67, Pitäjän­mäen koulu Nuolitie 9, Porolahden koulu Roihuvuorentie 2 (3 rakennusta), Porthanin apukoulu Porthaninkatu 8, Puistolan koulu Läksyrlnne ~-6 (2 rakennusta), Pukinmäen koulu Kaartotie, Santahaminan koulu, Siilitien koulu Hillerikuja 4, Snellmanin koulu Punavuorenkatu 8-10 (2 rakennusta), Suomenlinnan koulu, Taivallahden koulu Eteläinen Hesperiankatu 38 (2 raken­nusta), Tapanilan koulu Veljestentie 22-24 (3 rakennusta), Tehtaankadun koulu Tehtaan-

28

katu 15-17, Tolarin kou1u Tolarintie 6, Toukolan kqu1u Jyrängöntie 2 (2 rakennusta), Töölön koulu Töölönkatu ~1-~5, Vallilan kou1u Hämeentie 80, Vallisaaren koulu ja Vartiokylän kou1u Kiviportintie 10 (3 rakennusta).

Seuraavat kou1ut työskentelivät vuokrahuoneistoissa: Alppilan kou1u Alppikatu 18, Isosaa­ren koulu, Katajanokan kou1u Kruunuvuorenkatu 11-13, Ku10saaren kou1u Ku10saarentie ~-8, Oikokadun kou1u Oikokatu 7 ja Työväenopiston kou1u Helsinginkatu 26. Lisätiloja oli vuokrattu Alppilan kou1ulle Kotitalousopettajaopistosta Sturenkatu 2:sta, Kallion kou1ulle Alppikatu 1:stä, Ku10saaren kou1ulle Vapaamuurarinkuja ~:stä, Malmin eteläiselle kou1u1le Kiille­kuja 3:sta, Latokartanontie 17:stä ja Maasälväntie 5:stä, Malmin kansalaiskou1ulle Anianpellon­tien ~:stä ja Vartiokylän kou1u1le Kontion urheilumajasta ja Neu1apadonkuja 6:sta.

Kaarelan ruotsinkielisessä kansakou1ussa työskenteli yksi ja Malmin ruotsinkielisessä kansa­kou1ussa kolme suomenkielistä luokkaa.

Ruotsinkielisiä kou1uja toimi yhdessä suomenkielisten kou1ujen kanssa Haagan, Kannel­mäen, Maunu1an, Pajalahden, Siilitien ja Vartiokylän kou1utaloissa.

Suomenkielisiä kansakou1uja tai niiden luokkia työskenteli kaikkiaan 7~ eri paikassa.

Puistolan kou1un lisärakennus, jossa koulut yö alkoi 10.3.

29

III. KOULUMUODOT School types

Luokkien lukumäärä syyslukukaudella Number oJ classes, Autumn term

Luokkia' Classes

Koulumuoto' Type 0/ school

I I I I I I I I Summa I II III IV V VI VII VIII Tolal

Varsinainen kansakoulu . PubUc elemental'Y school propel' _ ................................... 193 192 152 147 81 60

poikaluokkia (boys' classes) ............ - - !oli 57 33 20 tyttöluokkia (gil'ls' classes) ............ - - 39 5t. 29 21 sekaluokk~a (coeducational classes) ... 193 192 69 36 19 19

Kansalaiskoulu . Civic school .................. - - - - - -poikaluokkia (boys' classes) ............ - - - - - -tyttöluokkia (gil'ls' classes) ............ - - - - - -sekaluokkia (coeducational classes) ... - - - - - -

Summa (Totai) 193 192 152 H7 81 60

Apukoulu • School /01' mentally l'etarded childl'en .......................................... 10 13 13 11 14 13

Tarkkailuluokat . Classes tOI' emotionally maladjusted childl'en ........................ 2 5 5 7 5 5

Muut erityisluokat Othel' special classes 4 4 4 3 2 2

Luokkia kaikkiaan (Totai 0/ classes) 1 2091 2HI17t.1 1681 1021 801

IV. K 0 U L U J ENO P P I LAS M Ä Ä R Ä Number oJ pupils

- - 825 - - 15t. - - H3 - - 528

59 60 119 32 31 63 25 26 51

2 3 5

59 60 9t.t.

10 11 95

2 2 33 1 - 20

721 7311 0921

Niistä opettaja-luokkia T6acher's classes

794 H9 138 507

119 63 51

5

913

43

22 8

986

Lukuvuoden 1963/6t. alussa oli oppilaita 30 609. Lukuvuoden aikana otettiin 1 732 uutta oppilasta ja 1 8t.5 erosi. Eroamissyyn mukaan nämä jakaantuivat seuraavasti:

Lukuvuoden 1963/64 kuluessa eronneet oppilaat eroamissyyn mukaan ryhmitettyinä I

Pupils having leJt shool, crouped according to the reason Jor their leaving

Muutto kaupungin toiseen kansakouluun (Removal to another pubUc elementary Luku, I

N"",ber, % school in the city) •••.••..•.........•...•.......••..•....•.......•.... 118t. 6t..2

Muutto toiselle paikkakunnalle (Removal to another place) ..•......•........ 506 27.4 Siirretty lastenhuoltolaitokseen (Taken to a child welfal'e institution) ......... . 57 3.1 Koulunkäynnin keskeyttäminen (School-attendance discontinued) ........... . 35 1.9 Muu tai tuntematon syy (Some other or unknown t'eason) .•...•..••....••.. 63 3.4

--------~---------Summa (Total) 18t.5 100.0

Lukuvuoden päättyessä oli oppilaita 30 t.96. joiden jakautuminen opiskelun tuloksen mu­kaan oli seuraava:

30

Oppilaat lukuvuoden 1963/64 päättyessä opiskelun tuloksen mukaan ryhmitettyinä

Pupils at the end of the school year 1963/64 grouped according to the results of their studies

Luku Sai päästökirjan: Having "eceived the school-leaving ce"tijicate: Numb... %

kansalaiskoulusta (f"om a civic school) ..••............................ 1)2068 6.8 apukoulusta (from a school jo" mentally "eta"ded child"en) ...•.......•.... 9)8" 0.8 tarkkailuluokilta (from classes jo" emotionally maladjusted child"en) ........ 3)15 0.1 muilta erityisluokilta (f"om othe" special classes) ........................ ,. 0.0

Siirrettiin lähinnä ylemmälle luokalle (Moved up to the next class) ............ 27 211 89.2 Siirrettiin ehdollisesti lählnnä ylemmälle luokalle (M oved up conditionally to the

next class) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . •• . . . . . . . . . . . • . . . . 653 2.1 Jäi ehdoitta luokalie (Not moved up to the next class) ...•.................. 461 1.6

Summa (Total) 30,.96 100.0

Koulu' School

Kevätlukukaudella 1964 eri kouluihin pyrkineet oppilaat

Applications for admission to various types of schools

Oppikouluun (Seconda"y school) ....•.......••....................•........... Ammattikouluun (Vocational school) ....•..•..•........................•.•.... Kauppakouluun (Comme"cial school) ........••......••........................ Muuhun kouluun (Some othe" school) ........................••.....•..........

Luku Number

,. 818 683 126

2,.

Lokakuun 20 p:nä 1964 kerättiin lukuvuoden 1964/65 oppilaista yksityiskohtaisia tietoja, jotka ilmenevät seuraavista asetelmista:

Oppilaat lokakuun 20 p:nä 1964

Pupils, 20th October 1964

Ikä vuoden lopussa' Age at the end oj the yea" Luku

Numb ... % Sukupuoli' Sex 6 vuotta (yea"s) ....... . 134 0 .• Poikia (Boys) ............ 7 » » ........ 56,.6 18.8 Tyttöjä (Gi"ls) ............ 8 » » ........ 578,. 18.8 9 t » ........ 5,.33 17.6 Äidinkieli' Native language

10 » » ....... . 4960 16.1 Suomi (Finnish) .......... 11 » » ....... . 2598 8 .• Ruotsi (Swedish) .......... 12 » » ....... . 1934 6.8 Muu kieli (Othe" language) .. 13 » » ........ 1803 5.8 14 » » ........ 1994 6.6 Henkikirj.paikka· Domicile 15 & » ........ 522 1.7 Helsinki .................. 16 » » •••• o. ,.0 0.1 Muu (Elsewhe"e) ..........

1) Näistä 20 erotodistuksen saaneita.-3) S:n 1.

Luku Numb., %

16189 52.6 14 659 47.6

30724 99.6 93 0.8 31 0.1

3055,. 99.0 29,. 1.0

31

Koulumuoto' School type

Varsinainen kansakoulu (PubUc elementa1'Y school p1'oper) Luku

Numb8, % luokat I-II (classes I-II) .. : ............ :: ....•......••....... : : .. . . H 602 37.6 luokat III-VI (classes III-VI) ..................................•. H 782 47.9

Kansalaiskoulu (Civic school) .........•...............•........••........ 3669 11.9 Apukoululuokat (Classes Jo1' mentally 1'etarded children) ..... : ............... . 521 1.7 Tarkkailuluokat (Classes Jo,- emotionally maladjusted child,-en) . .............. . 196 0.6 Muut erityisluokat (Othe,- special classes) ....•.......................•... 78 0.8

Asunto kaupunginosittain 1) • Residence by City Wa,-d

Kantakaupunki (Inne,- City)

Luku Luku Numb., % Numb., %

1. Kruununhaka ........ 546 1.8 H. Taka-Töölö ............ 930 3.0 2. Kluuvi ................ 70 0.2 15. Meilahti . ............. 3H 1.0 3. Kaartinkaupunki ..... . 97 0.8 16. Ruskeasuo ............ 188 0.6 4.,20. Kamppi, Länsisatama 775 2.5 17. Pasila ................ 228 0.7 5. Punavuori ........... . 379 1.2 18. Laakso .............. 109 0.4 6. Eira ............•..... 480 1.6 21. Hermanni . ........... 303 1.0 7. Ullanlinna ..o, .•••.•••• 673 2.2 22. Vallila ................ 1057 3.4 8. Katajanokka .......... 185 0.6 23. Toukola . ............. 321 1.0 9. Kaivopuisto .......... 37 0.1 24. Kumpula .......•...... 279 0.9

10., 19. Sörnäinen, Mustikka- 25. Käpylä . ............. 869 2.8 maa, Korkeasaari ..... . 360 1.2 26. Koskela .............. 465 1.5

11. Kallio . ............... 1702 5.6 27. Vanhakaupunki 55 0.2 12. Alppiharju . ........... 1244 4.0 52., 53. Suomenlinna, ulko-13. Etu-Töölö ........... . 709 2.8 saaret . ............... 195 0.6

Esikaupungit (Suburbs)

Luku Luku Numb., % Numb., %

31. Lauttasaari. ........... 1201 3.9 38. Malmi . ............... 1178 3.8 30. Munkkiniemi ......... . 1224 4.0 39. Tapaninkylä .......... 579 1.9.

SiitA: Munkkivuorl ..................... 691 1.9 41. Suurmetsä ............ 451 1.5 '29. Haaga ................ 1999 6.5 40. Suutarila .....•........ 259 0.8

SiltA: Etelä-Raaga ..................... 902 2.9 42. Kulosaari ............ 305 1.0 46. Pitäjänmäki ......... . 571 1.9 43. Herttoniemi ............ 3017 9.8 32. Konala ............. . 336 1.1 SiltA: Roihuvuori ........................ 1092 9.5 33. Etelä-Kaarela .......... 926 3.0 44. , 48.Tammisalo,Vartiosaari 166 0.5 28. Oulunkylä ........... . 2249 7.3 45. Vartiokylä ............ 1914 6.2

SiltA: Maunula, Pirkkala ............ 167' 6.1 47. Mellunkylä ............ 241 0.8 34. Pakila ................ 698 2.8 49., 50. Laajasalo, Villinki .. 190 0.6 35. Tuomarinkylä ........ 262 0.8 51. Santahamina .......... 81 0.8 36., 37. Viikki, Pukinmäki . . 384 1.2 Muualla .................. 47 0.2

1) Tarkempi jaottelu luokka-asteittain on julkaisussa Tilastollisia kuukausitietoja Helsingistä 3/1965. :

32

Perheenpään sosiaaliryhmä • Social status of the head of the family

I. Johtavassa asemassa olevia ym. (Persons in leading positions. professionals

Luku Nu",be, %

ete.) ......••..••.•...............•.............................• 5 103 16.6 II. Pienyrittäjiä. työnjohtajia, yl. toimistohenkilök. ym. (Owners of small enter-

prises. foremen. qualified offiee personnel ete.) ......................... . 6 754 21.0 [II. Ammattityöntekijöitä ym. (Skilled workers ete.) .......•.............. 14 684 47.6 IV. Aputyöntekijöitä ym. (Unskilled workers ete.) ....................... . 4 307 14.0 Oppilaita kaikkiaan (Total of pupils) ................................... . 30848 100.0

Kansalaiskoulun oppilaat sukupuolen ja opintolinjan mukaan 20. 10. 1964

Pupils of the civic school according to sex and line of study, 20th Oct. 1964

Linja' Line of study

Koneteknillinen (M echanieal line) ............................... .

Poikia Tyttöjä Summa Roy. Gi,/s Total

903 903 880 880 262 645 907

979 979

Yleisteknillinen (General technical line) ..••...................•.... Liikelinja (Commercialline) .....................•...•............ Käsityö- ja kotitalouslinjat (Needlework and domestic science lines) ....

~----~~~~~--~----~ Summa (Total) 2045 1624 3669

Oppilasmäärän kehitys lukuvuosina 1955/56-1964/65

Development of the number of pupils, school years 1955/56-1964/65

Oppilaiden lukumäärä luokittain • Number of pupils by class Erityis-

Lukuvuosi luokat Specilll-

School year I II 111 IV V VI VII VIII dassts

1955/56 5995 6049 6450 5836 2358 1492 1247 1002 661 1956/57 5411 5931 6110 6432 3019 1739 1 230 1025 664 1957/58 5078 5394 5875 6081 3553 2219 1472 1077 699 1958/59 4797 5063 5327 5766 3488 2594 2093 1261 754 1959/60 5099 4813 4928 5291 3205 2585 2538 1825 781 1960/61 5180 5062 4763 4933 2848 2238 2534 2385 769 1961/62 5241 5197 5031 4713 2546 2044 2260 2486 805 1962/63 5573 5228 5143 4998 2355 1862 2079 2291 812 1963/64 5861 5480 5155 5070 2409 1 738 1893 2105 797 1964/65 5846 5756 5410 5024 2552 1 796 1 797 1872 795

Oppilaiden lukumäärä asuinpaikan mukaan' Number of pupils by location of dwelling

I.ukuvuosi School year 1955/56 1956/57 1957/58 1958/59 1959/60 1960/61 1961/62 1962/63 1963/64 1964/65

Kanta­kaupunki I ...... Ci/y

21070 20242 19217 18054 17160 15952 14 865 13945 13459 12570

Esikaupungit Subu,b.

9951 11 234 12176 13040 13841 14 685 15363 16306 16994 18231

Kaupungiu ulkopuolella

Oulside 0/ lhe ci/y

69 85 55 49 64 75 95 90 55 47

Summa Tolal

31090 31561 31448 31143 31065 30712 30323 30341 30508 30848

Summa Total

31090 31561 31448 31143 31065 30712 30323 30341 30508 30848

Kertomusvuonna kaikista suomenkielisistä kansakoulunoppilaista 152 eli 0.6 % kävi ruotsin­kielisissä kouluissa ja kaikista ruotsinkielisistä oppilaista 93 eli 3.4 % suomenkielisissä kouluissa.

33

~ OPPIVELVOLLISTEN KOULUNKÄYNNIN VALVONTA Control of the realization of compulsory education

Helsingissä asuvien oppivelvollisuusiässä olevien lasten koulunkäyntiä valvottiin korttijär­jestelmän avulla. Henkikirjoitustoirnistossa olevien henkikirjojen sekä osoitetoirnistosta saa­tujen muuttoilmoitusten perusteella laadittiin uudet kortit kouluikään tulleista lapsista. Sen lisäksi kortistoa muutenkin täydennettiin osoitetoirnistosta saatujen tietojen perusteella.

Syyskuun kuluessa saatiin tiedot kaikista normaalista koulunkäynnistä poikkeavista hel­sinkiläisistä kansa-, oppi-, valmistavaa ja ammattikoulua käyvistä sekä lastenhuoltolaitoksissa, aistivialliskouluissa ym. olevista oppive1vollisuusikäisistä lapsista oppilasilmoituskortein, joista kävi selville mm. missä koulussa ja millä luokalla kukin oppilas oli. Koulujen ilmoittamat poik­keamat lukukausien alussa ja niiden kuluessa merkittiin luettelon peruskortteihin. Mikäli ei tullut ilmoitusta poikkeamista, katsottiin koulunkäynnin jatkuvan normaalisti. Helsinkiin muuttaneita ja toisiin kouluihin siirtyneitä oppivelvollisia lapsia tiedusteltiin lasten holhoojilta sekä postitse että puhelimitse. Tällaisia tiedusteluja lähetettiin kertomusvuonna postitse 603. Mikäli näihin kyselyihin ei saatu vastausta, tai jos eri kouluilta oli tullut ilmoituksia koulun­käyntinsä laiminlyöneistä oppilaista, kävivät kodissakävijät ottamassa selvää koulusta pois­jäämisen syistä ja kehottamassa huoltajia saattamaan lapsensa säännölliseen koulunkäyntiin. Kotikäyntiä vaativia tapauksia oli kertomusvuoden aikana 955. Kodissakävijöiden lähettämiä kirjallisia tiedusteluja ja ilmoituksia oli 31.

Nämä toimenpiteet eivät kuitenkaan aina auttaneet lapsen saattamiseksi säännölliseen kou­lunkäyntiin. Joissakin tapauksissa täytyi turvautua kansakoulujen johtokuntaan lainmukaisia toimenpiteitä varten tai pyytää virka-apua lastensuojelulautakunnalta, joka asetti näille lap­sille suojeluvalvojan tai sijoitti heidät lastenhuoltolaitokseen.

Yksityisopetusta nautti kertomusvuonna 201 oppilasta. Lokakuun 20 p:nä tehdyn tilaston mukaan oli Helsingissä 283 kouluikäistä lasta, jotka eivät

nauttineet opetusta. Näistä oli sairauden tähden vapautettuja 280.

Oppivelvollisuusikäisiä suomenkielisiä lapsia oli syyslukukaudella seuraavasti:

Suomenkielisissä kansakouluissa ............................................. . Oppikouluissa ............................................................. . Ammattikouluissa ......................................................... . Valmistavissa ja vieraskie1isissä kouluissa ..................................... . Aistivialliskouluissa ......................................................... . Lastensuojelulautakunnan alaisissa koulukodeissa ja laitoskouluissa ............... . Muissa kouluissa ........................................................... . Kotona johtokunnan valvonnan alaisina opiskelevia ............................. . Muualla koulua käyviä ..................... .' ............................... . Oppivelvollisuutensa suorittaneita ........................................... . Oppivelvollisuudesta vapautettuja ........................................... . Oppivelvollisuutensa lairninlyöneitä ......................................... .

VI. KOULUTYÖ School work

A. VARSINAINEN OPETUS JA OHJAUS Curricular instruction and guidance

1. Opetusajat School Calendar

Summa

308lt8 16371

108 1073

17 166

80 201 875

2139 280

3

52161

Kansakoulut olivat kertomusvuonna toiminnassa kevätlukukaudella tammikuun 7 p:stä toukokuun 30 p:ään ja syyslukukaudella syyskuun 1 p:stä joulukuun 21 p:ään. Työpäiviä oli

34

200, joista kevätlukukaudella 109 ja syyslukukaudella 91. Pääsiäisloma oli 26.-30.3. välisenä aikana. Lupapäiviä oli kaikkiaan 15, nimittäin kevätlukukaudella 5.2., 29.2.-7.3., 18.4. ja 1.5. sekä syyslukukaudella 21.9.,10.10.,30.10. ja 30.11.

Kevätlukukauden lopussa ja syyslukukauden alussa sekä ennen joululoman alkamista pidet­tiin entiseen tapaan koulujumalanpalveluksia kaupungin kirkoissa. Tavanomaiset koulujen kuusijuhlat vietettiin syyslukukauden lopussa.

Päivittäin annettiin opetusta varsinaisen kansakoulun, apu- ja erityiskoulujen luokka­asteilla I-II 3-4 tuntia sekä mainittujen koulumuotojen luokka-asteilla III-VI ja kansalais­koulussa 5-6 tuntia. Päivittäin opetustyö tapahtui seuraavina aikoina: varsinaisen kansakou­lun luokka-asteilla I-II klo 9-13 ja 13-17, varsinaisen kansakoulun luokka-asteilla 111-VI klo 8-13 ja 13-18, apu- ja erityiskouluissa klo 8-16 sekä kansalaiskoulussa klo 8-18.

2. Viikkotuntien jako

Distribution of lessons per week

Opetuksessa noudatettiin kertomusvuonna seuraavia asianmukaisesti vahvistettuja opetus­suunnitelmia:

Varsinaisen kansakoulun viikkotuntien lukumäärä

Number of lessons per week in the public elementary school proper

I,uokka • Cia •• Oppiaine . Subieet

I I I I I 1 II 111 IV V VI

Uskonto tai uskontojen historia ja siveysoppi (Religion 01' hist01'Y 01 religions and ethies) 2 2 2 2 2 2

Äidinkieli (Finnish) .............................. 10 11 10 10 7 7 Laskento ja mittausoppi ( A rithmeties, geo-

met,y) ............................................. 4 4 '} 5 5 5 Ympäristöoppi (Community study) ............ 3 3 - - - -Maantieto (Geog,aphy) ........................... - - 2 3 3 2 Luonnontieto, maa- ja kotitalous, terveys- ja

raittiusoppi (Natural science, agricultu,e, domestic science, health education) ............ - - - 1 3 3

Historia (H ist01'y) ................................. - - - - 3 4 Piirustus (Drawing) .............................. - - 2 2 2 2 Käsityö, veisto (Needlewo,k, woodfL"ork; ...... 2 2 2 2 2 2 Laulu (Singing) .................................... 1 1 2 2 2 2 Voimistelu ja urheilu (Gymnastics and ath-

letics) ................................................ 2 2 2 3 3 3 Suullinen esitystaito (Oral delivery) ............ - - - 1 1 1

Summa (Total) I 24 I 25 I 29 I 31 I 33 I 33

Jos 1 luokan oppilasmäärä ylitti 24, jaettiin luokka kahdella äidinkielen ja yhdellä lasken­non tunnilla kahteen erikseen opetettavaan ryhmään.

Jos II luokan oppilasmäärä ylitti 24, jaettiin luokka yhdellä äidinkielen ja yhdellä laskennon tunnilla kahteen erikseen opetettavaan ryhmään.

Jos I-VI luokilla oppilasmäärä ylitti 20, jaettiin luokka kahd~lla käsityön tunnilla kahteen erikseen opetettavaan ryhmään.

Sekaluokilla seurattiin tyttöluokkien tuntijakoa.

35

Kansalaiskoulun viikkotuntien lukumäärä, teknilliset linjat Number of lessons per week in the civic school, technical lines

KonetekniJJinen YleistekniJJinen linja linja

MeeluJnieal G ... .,"l t .. ! ... ieal Oppiaine' Subjeet Ii ... Ii ...

I,uokka • GltJss

VII I VIII I VII I VIII

Uskonto, (uskontojen historia ja siveysoppi) (Religion 01' histol'Y 01 I'eligions and ethies) ........................................................ . 1 1 1 1

Äidinkieli: (Finnish): suullinen esitystaito ja kirjallisuus (01'al delivel'Y and litel'atul'e) 2 1 2 2 kirjoitus (uwiting) ........................................................ . 2 2 2 2

Laskento (AI'ithmeties) ..................................................... . 3 3 3 3 Kirjanpito (Bookkeeping) .................................................. . 1 1 1 1 Yhteiskuntaoppi (Social sdenee) ......................................... . 2 2 2 2 Ammatinvalintaoppi (Voeational guidanee) .......................... . 1 1 1 1 Terveysoppi (H ealth edueation) ......................................... . 1 1 1 1 Voimistelu ja urheilu (Gymnasties and athleties) .................... . 2 2 2 2 Luonnonoppi (N atul'al scienee. the01'Y) ................................ . 2 2 6 6 Luonnonopin työharjoitukset (N atul'al seienee. praetiee) ........... . - - 7 10 Metallityön (puut yön) ammattitieto (M etalw01'k 01' woodwol'k.

theol'Y) ....................................................................... . 2 1 - -Metallityö (puut yö) (Metalw01'k 01' woodw01'k. pl'aetiee) .............. . 8 10 - -Puut yö (metallityö) 1) (WoodW01'k 01' metalw01'k) .................... . 3 3 3 -Moottorioppi 2) (M ot01's) .................................................. . 2 2 2 2

2 2 1 1

I I Ammattipiirustus (Pl'olessional design) ................................ .

----------~~----~----~--~~----I SunlIDa (Total) 3f" 3f" 3f" 3f"

Kansalaiskoulun viikkotuntien lukumäärä, käsityö- ja kotitalouslinjat Number of lessons per week in the civic school, needlework and domestic science lines

Oppiaine' Subjeet

Uskonto (uskontojen historia ja siveysoppi) (Religion 01'

hist01'Y 01 I'eligions and ethies) ................................ . Äidinkieli: (Finnish):

suullinen esitystaito ja kirjallisuus (01'aE delivery and

Yhteinen linja G ... .,a/

liM

VII

1

KäsityOUnja N eedwor"

Iin,

I,uokka' GltJs.

VIII

1

Kotitalouslinja DomesJic scimce

Ii ...

1

li~e~a!ul'e) .... :.:..................................................... 2 1 1 kirJOItus (uwJtlng) ... ............................ ................. 2 1 1

Laskento (A rithmeties) ............................................. 2 1 1 Kirjanpito (Bookkeeping) ..... ..................................... 1 1 1 Yhteiskuntaoppi (Social science) ................................. 2 2 2 Ammatinva1intaoppi (Voeational guidance) .................. 1 1 1 Terveysoppi. lasten- ja sairaanhoito (Health education.

nUl'sing) ..................... ....... ....... ...... ....... ............ 2 2 2 Voimistelu ja urheilu (Gymnastics and athletics) ...... ...... 2 2 2 Käsityötieto (N eedlew01'k. theo"y) . . . . . .. . . . .. . . . .. . . . . . . .. . . . . . 1 1 1 Käsityö ja vaatehuolto (Needlewol'k and eal'e 01 clothes,

practice) ............................................................ 7 10 6 Kotitaloustieto (Domestic science. the01'Y) ..................... 1 1 1 Kotitalous (Domestic science. practice) ........................ 7 7 11 Ammattipiirustus (PI'olessional design) ........................ 1 1 1 Ruotsin kieli (Swedish) ............... '_' .. ' ' .. ' . __ .. ~. ' .. ' .. ' . __ .. __ . ' .. ' .. ' ' .. ' . __ . ' .. ' .. ' ' .. ' ._. -+-_......;2~_--! ___ 2 __ --! ___ 2 ___ 1

Summa (Total) I 3f" I 3f" I 3f"

1) Toinen työharjoitusaine. S) Työskentelyolosuhteista riippuen osittain työharjoituksina.

36

Kansalaiskoulun viikkotuntien lukumäärä, liikelinja Number oJ lessons per week in the civic school, commercial line

I,iikclinja • Commt1'c;allifle Luokka· Cia ..

Oppiaine' Subject VII VIII

Pojat Tytöt Pojat Bay' G;,l, Bay.

Uskonto (uskontojen historia ja siveysoppi) (Religion 01' history 01 religions and ethics) ........................................................ .

Äidinkieli: (Finnish): 1 1 1

suullinen esitystaito ja kirjallisuus (oral delivery and litterature) 2 2 2 kirjoitus (writing) ............................................................ . 2 2 2

Kauppalaskento (Commercial arithmetics) ................................ . ~ ~ ~ Kirjanpito (Bookkeeping) .................................................. . 3 3 3 Yhteiskuntaoppi (Social science) ......................................... . 2 2 2 Ammatinvalintaoppi (Vocational guidance) ............................. . 1 1 1 Terveysoppi (H ealth education) ............................................ . 1 1 Terveysoppi, lasten- ja sairaanhoito (Health education, nursing) .. . 2 Voimistelu ja urheilu (Gymnastics and athletics) ....................... . 2 1 2 Kauppaoppi ja myyntitekniikka (Theory 01 commerCB and sales

technique) .................................................................... . 2 2 2 Talousmaantieto ja tavaraoppi (Commercial geography and know-

ledge 01 merchandise) ........................................................ . 2 2 2 Konekirjoitus (Typing) ..................................................... . ~ ~ 4 Metallityö ( M etalwork) ..................................................... . 3 3 Kotitalous (Domestic science) ............................................... . 3 Ammattipiirustus (Prolessional design) ................................... . 2 2 2

Tytöt Gi,ls

1

2 2 ~ 3 2 1

2 1

2

2 ~

3 2

Ruotsin kieli (Swedish) ............................... ...;. .. ;.. . .;.; .. .....; .. ...;. .. ;.. . .;.; .. .....; .. ...;. .. ...;. . .;.; .. _ .. _ .. _. _ .. +----+-....:....-1----+----1 Summa (Total) 1

3 3 3 3

3~ 3~ 3~ 3~

Apukoulun viikkotuntien lukumäärä Number oJ lessons per week in the school Jor mentally retarded children

I II III IV V VI VII VIII Oppiaine • Subiect P·T P·T P I~ P I T P I T P I T P I T P I T

B·G B·G B B G B G B G B G B G

Uskonto (Religioll ) ........................ 2 2 2 2 2 2 2 2 2 2 2 2 2 2 Äidinkieli (Finnish) ........................ 10 10 9 9 8 8 9 9 6 6 5 5 5 5 Laskento (Arithmetics) ..................... 3 3 3 3 ~ ~ ~ ~ ~ 3 ~ ~ 3 3 Ympäristöoppi (Community study) ... 2 2 - - - - - - - - - - - -Maantieto (Geography) .................. - - 2 2 2 2 3 3 2 2 2 2 1 1 Luonnontieto (N atural science) ......... - - - - 2 2 2 2 2 2 1 1 - -Terveys- ja raittiusoppi (Health educa-

tion) .......................................... - - - - - - - - - - - - 1 2 Historia (History) ........................... - - - - - - - - - - 1 1 1 1 Yhteiskuntaoppi (Social science) ......... - - - - - - - - - - - - 1 1 Piirustus (Drawing) ........................ - - 1 1 1 1 1 1 1 1 - - - -Käsityöt (Handicralts) ..................... ~ ~ - - - - - - - - - - - -Puut yöt (Woodwork) ..................... - - 6 - 6 - 6 - 6 - 6 - 6 -Metallityöt (Metalwork) .................. - - - - - - - - - - 6 - 6 -Askartelu (Occupying) ..................... 2 2 - - - - - - 2 - 2 - 2 -Ammattipiirustus (Prolessional design) - - - - - - - - - - - - 2 -Ompelu- ja neuletyöt (Needlework) ...... - - - 6 - 6 - 6 - 6 - 6 - 6 Kotitalous ja kodinhoito (Domestic eco-

nomy and management) .................. - - - - - - - - ~ 8 - 8 - 8 Voimistelu ja urheilu (Gymnastics and

athletics) .................................... - - 2 2 2 2 2 2 3 2 3 2 2 2 Laulu ja (I-II) leikki (Singing and[I-II]

play) ....................................... 1 1 1 1 1 1 1 1 - - - 1 - 1

Summa (Total) 1 2~ 1 2~ 1 261261 28 1 28 1 30 1 30 1 321 32 1 32 1 32 1 32 1 32

37

3. Oppikirjat

Textbooks

Eri koulumuotojen opetuksessa käytettiin seuraavia oppikirjoja.

Varsinaisessa kansakoulussa:

Uskonnossa: Konttinen-Simojoki, Ystävä sä lapsien (II lk.); I.ähteenmäki-Koski-Heikkala -Nissinen, Isiemme uskonto I-II.

Uskontojen historiassa ja siveysopissa: Metsikkö, Uskontoa ennen ja nyt; Sama, Kasva hyväksi.

Åidinkielessä: Somerkivi-Tyne11-Airola, Lasten oma aapinen; Sama, Lasten oma luku­kirja; Somerkivi-Rauhamaa, Lasten kolmas lukukirja; Somerkivi-Palmen, Lasten neljäs lukukirja; Somerkivi-Manninen, Lasten viides lukukirja; Somerkivi-Hirvonen, Lasten kuudes lukukirja; Merikoski, Omin voimin I-II.

Historiassa: Heporauta-Hinkkanen, Suomen kansan vaiheet. Kotiseutuopissa ja maantiedossa: Mäkelä, Kotikaupunkini Helsinki; Sama, Isänmaani Suomi

ja muut Pohjoismaat; Sama, Eurooppa ja vieraat maanosat; Ulvinen-Myrsky-Tarmio, Kansa­koulun kartasto.

Luonnontiedossa: Soveri-Poijärvi-Korkeakoski, Nuorten luonnonkirja. Kotitaloudessa: Puro-Suhonen-Turunen, Kotini työt ja talous I (VI lk, tytöt). Laskennossa ja mittausopissa: Vahervuo, Pienen koululaisen laskento; Vahervuo-Mäkelä-

Immonen, Kansakoululaisen laskento; Merikoski, Valistuksen mittausoppi kaupunkikansakou­luille.

Laulussa: Sonninen-Räisänen-Naukkarinen, Laulan ja soitan; Virsikirja.

Kansalaiskoulussa:

Uskontojen historiassa ja siveysopissa: Metsikkö, Uskontoa ennen ja nyt; Sama, Kasva hyväksi.

Åidinkielessä: Nallinmaa-Havu, Kirjallisuuden opas; Kiviranta-Saarimaa, Käytännön kielenopas (liikelinja).

Laskennossa: Vahervuo-Suonperä-Sainio, Kansalaiskoulun laskento; Murtoniemi-Lah­denranta, Kauppalaskento (liikelinja).

Kirjanpidossa: Luhtala, Kirjanpitoa oppimaan (liikelinja); Musikka-Sainio, Opi kirjan­pitoa.

Tekstauksessa: Mattila-Arminen, Standarditekstauksen malli- ja harjoitusvihko; Sainio­Paaer, Tekstaustaito (liikelinja).

Luonnonopissa: Suonperä, Käytännön fysiikkaa; Heinänen-Norkama, Käytännön kemiaa (yleisteknillinen linja).

Ammatinvalintaopissa: Omalle uralle. Kansalaistiedossa: Merikoski, Nuoresta aikuiseksi; Kaljunen-Huuskonen-Lehtomaa, Nuor-

ten yhteiskuntaopas. Lastenhoidossa : Hallman, Kansalaiskoulun lastenhoitokirja. Koneopissa: Arminen-Haantie-Mattila, Nuorten koneoppi (teknilliset linjat). Metallityössä: Kääriäinen, Nuorten metallityönopas (teknilliset linjat). Terveysopissa: Karvonen-Karvonen, Keskikoulun terveyskirja. Kotitaloudessa: Lummaa-Saloheimo, Kotitaloutta nuorille. Ruotsin kielessä: Kaukoranta-Nikkinen, Lär dig svenska 1. Kauppatiedossa: Tarmio, Pieni talousmaantieto; Lahdenpää-Tarkkila, Opas kaupan teh­

täviin.

38

Apukoulussa vaihtoehtoisin'a:

Uskonnossa: Konttinen-Simojoki, Ystävä sä lapsien. Aidinkielessä: Haavio-Tynni-Hinkkanen, Kultainen aapinen; Sama, Kultainen lukukirja. Laskennossa: Reima-Kuosmanen-Merikoski, Nyt laskemme; Merikoski, Maalaiskansa-

koulun laskentokirja; Pajunen, Opin laskemaan E 1 (III-IV!k.). Luonnontiedossa: Ojala-Kuuskoski, Suuren luonnon kirja. Laulussa: Pukkila-Rautio, Musiikkia oppimaan. Kotitaloudessa: Lummaa-Saloheimo, Kotitaloutta nuorille (VI-VIII lk.).

4. Oppiennätykset

Curricula

Normaaliluokilla I~VI noudatettiin kertomusvuonna 21. 8. 1959 vahvistettua opetussuun­nitelmaa, kansalaiskoulussa 11.8.1959 vahvistettua opetussuunnitelmaa sekä apukoulussa 7. 9. 1956 vahvistettua opetussuunnite1maa.

5. Liikuntakasvatus

Physical education

Liikunnanneuvojina toimivat voimistelunopettajat Siru Koponen, Heikki Järvelä 29.2. saakka ja Pentti Koivisto tilapäisenä 1.3.-31.5. välisen ajan sekä vakinaisena 1. 9. alkaen.

Voimistelu. Vapaa-, teline-, väline- ja pulpettivoimistelu kuuluivat ohjelmaan. Ryhtivoi­misteluharjoituksia oli koululääkäreiden määräämillä oppilailla.

Yleisu,.heilu. Tyttöjen V-VIII ja poikien III-VIII luokilla oli 3-ottelu sekä pojilla lisäksi maasto- ja viestinjuoksukilpailut. Yleisurheilukerhoja johtivat voimistelunopettaja Yvonne v. Graevenitz ja opettaja Eero Henell. Helsingin yleisurheilujoukkue osallistui kansakoululais­ten kesäkisoihin Kouvolassa. Tytöt olivat 3-ottelussa 6. sijalla ja paras tyttö oli 60 m:llä kuu­des. Pojat sijoittuivat 3-ottelussa toiseksi. Viestinjuoksussa ~ X 100 m:llä oli joukkue kolmas ja pituushypyn mestaruuden voitti Henry Bergman Helsingistä. Kuulantyönnössä Ilkka Pe­rälä saavutti 2. tilan.

Palloilu. 1-11 luokilla ja III-IV tyttöluokilla pelattiin etupäässä neljää maalia sekä V-VIII luokilla pesä- ja koripalloa. III-V poikaluokilla oli ensisijaisesti pesä- ja jalkapalloa ja muilla luokilla myös kori- ja jääpalloa sekä jääkiekkoa. Keväällä pelattiin koripalloilun sarja ja syksyllä jalkapalloilun cup-sarja. Tyttöjen koripallokerhoa johti opettaja Timo Lintonen ja poikien jalkapallokerhoa opettaja Jouko Ranjos.

Luistelu ja hiihto. III-VIII luokkien oppilaille järjestettiin luistelukilpailut. III-VIII luokkien pojilla ja IV-VIII luokkien tytöillä oli hiihtokilpailut. Viestinhiihdon voitti varsinai­sen kansakoulun sarjassa Puistolan koulu ja kansalaiskoulujen sarjassa Pakilan kansalaiskoulu. Oppilaat hiihtivät 20 3~3 kansanhiihtosuoritusta, mikä oli 66.6 % oppilasmäärästä. 15 koulua hiihti kansanhiihto-osuutensa 100-prosenttisesti. Helsingin joukkue osallistui KLL:n talvi­päivien luistelukilpailuihin Seinäjoella.

Uinti. Uintiopetusta annettiin III-VI tyttöluokille ja III-VIII poikaluokille yhteensä ~2.6 viikkotuntia 35 viikon aikana. Jokainen oppilas sai uida 3-~ kertaa. Uimaopetukseen osallistuneesta 8761 pojasta oli uimataitoisia 73.7 % ja 6869 tytöstä 68.3 %. Uimataitoisuu­den rajana oli 25 metrin uinti. Poikien viestinuintikilpailut järjestettiin huhtikuussa.

U,.heilume,.kit. Suoritettiin kansanhiihtomerkkejä sekä KLL:n voimistelu- ja urheilumerk­kejä. Poikien urheilukilpailuista laskettujen sijoitusten mukaan osoittautui parhaaksi urheilu­luokaksi opettaja Väinö Ikävalkon luokka Meilahden koulusta.

Näytetunnit. Tyttöjen liikunnanneuvoja piti 33 koulussa 109 näytetuntia 660 opettajakuuli­jalle vapaa-, teline-, väline-, ryhti- ja pulpettivoimistelussa, kansantanhuissa ja pallopeleissä sekä poikien liikunnanneuvoja 13 koulussa 14 näytetuntia voimistelussa. Läsnä oli 96 opettajaa.

39

XVI pohjoismaiset koululaiskisat pidettiin toukokuun lopussa Tukholmassa. Helsingin pojat voittivat yleisurheilun ja olivat yiestinjuoksussa toisena.

6. Ammatinvalinnanohjaus

Vocational guidance

Vuonna 1962 ammatinvalinnanohjaus muuttui kunnalliselta pohjalta valtion harjoittamaksi toiminnaksi. Ammatinvalinnanohjaustyön päämäärät ja toimintamuodot määriteltiin laissa ammatinvalinnanohjauksesta sekä sen nojalla annetussa asetuksessa. Valtiollistaminen merkitsi Helsingissä harjoitetun ohjaustoiminnan kohdalla lähinnä hallinnollista tapahtumaa, sillä enti­nen toiminta saattoi suuremmitta muutoksitta jatkua ja kehittyä uusissa puitteissa. Työnväli­tystoimiston ohjesäännön mukainen nuoriso-osaston toimikunta lakkautettiin ja sen tilalle kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeriö asetti ammatinvalinnanohjauksen Helsingin piiri­toimiston avuksi asetuksen mukaisen neuvottelukunnan, jonka puheenjohtajana oli kertomus­vuonna kansakouluntarkastaja Walter Erko ja kansanopetusta edustavana jäsenenä fiI. maist. Kalevi Jääskeläinen.

Kansalaiskoulujen oppilaiden ammatinvalinnanohjaus toimeenpantiin kiinteässä yhteis­työssä ammatinvalinnanohjauksen Helsingin piiritoimiston kanssa. Sekä VII että VIII luokalla oli opetussuunnite1man mukaisesti yksi viikkotunti ammatinvalinnanopetusta. Ammatinvalin­nanohjaajat pitivät VIII luokan oppilaille aloitusoppitunnin. Oppikirjan ja siihen liittyvän työ­kirjan lisäksi käytettiin opetuksessa elokuvia, rainoja ja erilaisia ammattioppaita. Ammatin­valinnanohjauksen toimesta järjestettiin lisäksi elinkeinoelämän eri kohteisiin suunnatut opinto­käynnit, joilla opettajat toimivat johtajina. Ammatinvalinnanohjaustoimisto hoiti niinikään 2 viikkoa kestäneen ja lähinnä liikelinjan oppilaille tarkoitetun ns. työpaikkaharjoittelun jär­jestelyn. Ammatinvalinnanohjaajat puhuivat useissa vanhemmille järjestetyissä tilaisuuksissa ammatinvalintaa koskevista kysymyksistä.

Viimeisen luokan oppilaiden soveltuvuuden selvittämiseksi opettajat ja koululääkärit antoi­vat heistä lausuntonsa erityisillä lomakkeilla. Ohjattavat ja heidän vanhempansa puolestaan täyttivät oman lomakkeensa, joissa mm. ilmoitettiin ohjattavan ammatintoive. Ammatinvalin­nanohjaustoimisto suoritti syyslukukaudella oppilaiden henkilökohtaisen haastattelun sekä n. lt t. kestävät psykologiset soveltuvuuskokeet.

Näin koottujen tietojen nojalla ammatinvalinnanohjaajat suorittivat kevätlukukaudella oppilaiden henkilökohtaisen ohjauksen ja järjestivät ohjauskeskustelun jälkeen kunkin ohjatun vanhemmille henkilökohtaisen vastaanoton. Lukukauden lopussa ammatinvalinnanohjaustoi­misto ottaen huomioon ohjauksen tulokset välitti harjoittelu-, oppi- ja työpaikkoja koulunsa lopettaville. Aikaisemmin koulunsa lopettaneiden jatko-ohjaus tapahtui edelleen ko. toimistossa.

7. Erityisopetus

Special education

Oppilaille, jotka kehitystasonsa, poikkeavuutensa, häiriytyneisyytensä taikka sairautensa vuoksi eivät voi seurata opetusta varsinaisessa kansakoulussa tai kansalaiskoulussa, on järjes­tetty heille sopivaa erityisopetusta.

Apukoulu School jo" mentally "eta"ded child"en

Apukoulussa annetaan opetusta kehityksessään viivästyneille oppilaille. Tässä koulumuo­dossa noudatetaan oppilaiden kehitystason ja erikoistarpeet huomioon ottaen laadittua sovel­lettua opetussuunnitelmaa, jossa käytännölliset oppiaineet ovat voimakkaasti edustettuina. Apukouluopetuksen tarkoituksena on antaa oppilaille välttämättömät perustiedot ja pyrkiä

t,.o

sopeuttamaan heidät elämän sosiaalisiin muotoihin. Tästä johtuen apukoulussa kiinnitetään erikoisesti huomiota luonteen ja tapojen kasvatusta edistävään toimintaan unohtamatta silti opetuksellistakaan tehtävää.

Apuluokat toimivat sekä useamman luokan käsittävinä kouluina että erillisinä luokkina varsinaisten kansakoulujen yhteydessä. Moniluokkaisia apukouluja oli Herttoniemen, Käpylän, Malmin eteläisen, Maunulan, Mäkelän, Nuottapolun, Siilitien, Snellmanin, Työväenopiston ja Porthaniukadun kouluissa, joista viimeksi mainitussa oli yksinomaan apuluokkia.

Kevätlukukaudella oli kaikkiaan t,.5 apuluokkaa. Näistä oli sijoitettu 1 Haagan, 3 Hertto­niemen, 2 Käpylän, t,. Malmin eteläiseen, 5 Maunulan, 1 Myllykallion, 5 Mäkelän, 2 Nuotta­polun, 1 Oulunkylän, 1 Pitäjänmäen, 6 Porthanin, 1 Puistolan, 2 Siilitien, t,. Snellmanin ja 7 Työväenopiston kouluun.

Syyslukukaudella oli apuluokkia kaikkiaan t,.3. Näistä oli sijoitettu 1 Kylänevan, t,. Mäke­län, t,. Porthaninkadun, 3 Snellmanin ja 8 Työväenopiston kouluun. Muiden luokkien luku­määrä ja sijoitus oli sama kuin kevätlukukaudella.

Apukoulun kuraattorin tehtäviä hoitivat sivutoimisesti opettajat Tauno Marjala, Toini Heik­kilä ja Matti Apajalahti. Yhteyden pitämiseksi entisiin oppilaisiin kuraattorit olivat tavatta­vissa toimistossaan vuorotellen arkipäivisin kukin 2-3 t. viikossa. Lisäksi kuraattorit suoritti­vat koti- ja työpaikkakäyntejä ja olivat puhelinyhteydessä jatkuvasti entisiin oppilaisiin ja heidän vanhempiinsa. Yhteydenottoja, yhteensä n. 200, oli pääasiassa työpaikansaannin, koulu­tuksen ja sosiaalisen huollon takia. Erilaisiin rikoksiin syyllistyi 16 poikaa ja 2 tyttöä. Työtilanne oli suhteellisen helppo. Kaksi tyttöä viime keväänä vapautuneista oli sijoittamatta, koska van­hemmat vastustivat työkotiin sijoittamista toistaiseksi. Tytöt eivät kyenneet selviytymään vapailla markkinoilla, tai ainakin olivat erittäin vaikeasti sijoitettavissa. Ammattikouluihin sijoittui t,. poikaa ja 10 tyttöä.

Kuraattorit pitivät keskinäisiä neuvotteluja sekä olivat yhteydessä ammatinvalinta-, nuo­risonvalvonta- ja lastensuojeluviranomaisten kanssa. Ammattikoulujen rehtoreiden kanssa pidettiin neuvottelu. Sotilaspiirin esikuntaan annettiin edellisten vuosien tapaan kutsuntaan joutuvien apukoulupoikien henkilötiedot.

Yleisaskartelukerho kokoontui maanantai-iltaisin yhteensä 26 kertaa 2 tuntia kerrallaan.

Tarkkailuluokat

Classes Jor emotionally maladjusted children

Tarkkailuluokilla annettiin opetusta sopeutumishäiriöisille oppilaille, joiden psykiatris­psykologisessa tutkimuksessa oli todettu olevan uuden kOulUym~... tön ja järjestelmällisen huomioinnin tarpeessa. Luokkia oli kevätlukukaudella kaikkia \: 21 ·oista 2 Herttoniemen, 2 Lapinlahdenkatu 6:n, 5 Mäkelän, 10 Taivallahden ja 2 Työväe '-. . ton koulussa. Taivailah­den koulun alaisena toimi lisäksi Hesperian sairaalassa ksi sao alao etukseen kuuluva t~, mihin oli sijoitettu tunne-e aman ammtymisen vuoksi erityisen soveltuvaa opetusta tarvitsevat oppilaat.. .

Syyslukukaudella oli tarkkailuluokkia kaikkiaan 22. Näistä oli sijoitettu 2 Haagan, 2 Snell­manin, 5 Taivallahden, 1 Työväenopiston ja 3 Töölön kouluun. Muiden luokkien lukumäärä ja sijoitus oli sama kuin kevätlukukaudella.

Aivovaurioisten luokat

Classes Jor brain injured children

Aivovaurloisten luokkien oppilasaines on koostunut ensisijassa vajaaliikkeisistä aivovaurio­lapsista ja näiden lisäksi muista aivovauriolapsista. Oppilaiden erilaisen kehitystason ja tapaus­ten erilaisuuden vuoksi opetus näillä luokilla on ollut hyvin yksilöllistä ja opetussuunnitelmaa on jouduttu soveltamaan oppilaiden tason ja suorituskyvyn mukaisesti. Aivovauriolasten luo­kat oli sijoitettu Taivallahden kouluun. Niitä oli kertomusvuonna t,..

Huonokuuloisten luokat

Classes J01' pal'tially deaJ childl'en

Huonokuuloisten lasten luokat, luvultaan kaksi, toimivat Kaisaniemen kansakoulussa. Mo­lemmat luokat olivat yhdistettyjä sekaluokkia, joista toiseen oli sijoitettu kehitystasoltaan hei­kommat oppilaat. Opetuksessa käytettiin runsaasti aikaa kuuloharjoitukseen, näkökuulon ja puheen opetukseen sekä kehitettiin liikunnan ja puheen rytmiä. Opetuksessa seurattiin vahvis­tettua opetussuunnitelmaa mahdollisuuksien mukaan ja käytettiin ns. suoraa induktiivista menetelmää. I

Kertomusvuoden aikana oli opettaja Sirkka Harve sairauden takia virkavapaa 5.1.-15.3. Sijaisena toimi opettaja Paula Rydman.

Opettaja Toini Heikkilä sai Helsingin kaupungin matka-apurahan ja osallistui alan pohjois­maiseen kongressiin.

Kuurojen luokat

Classes JOI', deaJ childl'en

Kuurojen lasten kaksi luokkaa, jotka olivat aloittaneet toimintansa 1. 11. 1959, SijaitSivat edelleen Lapinlahdenkatu 10:n koulussa. Syyslukukaudella luokat siirrettiin täysin uusittuihin tiloihin.

Kevätlukukaudella käytettiin II luokalla runsaasti aikaa hengitys- ja voimisteluharjoituksia sekä puhe-elinten liikkeiden harjoittelua varten. Varsinaisessa kielenopetuksessa käytettiin runsaasti huuliltalukua sekä sanelu- ja toistamistehtäviä. Opittiin uusia sanoja ja muodostet­tiin lyhyitä lauseita. Sanojen ja lauseiden oppimisen yhteydessä oli kirjoitusta ja piirustusta sekä askartelua. Syyslukukaudella kerrattiin III luokalla ennen opittua ja opittiin samalla uusia sanoja. Kielenopetuksessa pyrittiin käytännön kielitaidon kehittämiseen, puhutun ymmär­tämiseen ja ajatusten ilmaisemiseen puhuen ja kirjoittaen. Kevätlukukaudella oli IV luokalla kielenopetuksen yhteydessä päiväkirjojen ja kotiaineiden laatimista oppilaiden totuttamiseksi itsenäiseen kielenkäyttöön. Oppilaat kirjoittivat säännöllisesti sanat vihkoihinsa jokaisesta uudesta asiasta. Myös huuliltalukuharjoituksia oli runsaasti jokaisella kielenopetustunnilla. Syyslukukaudella kertasi V luokka ennen opittua. Samalla luettiin kansakoulukurssiin kuuluvia asioita. VI luokalla opetettiin kielenopetuksen rinnalla kansakoulukurssia, VII luokka luki kansalaiskoulukurssia. Opetuksen pääpaino oli kuitenkin kielenopetuksessa. VIII luokan oppi­laista neljä kävi lävitse suppean kansalaiskoulukurssin. Näistä kolme tyttöä suoritti käsityö- ja kotitalouslinjan ja poika teknillisen linjan. Keväällä VIII luokan oppilaat kävivät rippikoulun kuurojen rovastin Lauri Paunun johdolla.

Oppilaat kävivät säännöllisesti korvapoliklinikassa. Syksyllä jouduttiin vieraspaikkakuntalaiset oppilaat tilanpuutteen vuoksi osoittamaan

muihin kuurojenkouluihin. Syyslukukaudella sai yksityisopetusta yksi kuurosokea oppilas.

Muu erityisopetus

Othel" special education

Luku- ja kil'joittamisvaikeuksista (Childl'en with deJects in I'eading and writing) kärsivien opetustyöstä huolehti edelleen 2 kiinteätä luku- ja kirjoitusneuvolaa, minne opettajat lähettivät ne oppilaat, joilla oli tavallista huomattavampia lukemis- ja kirjoittamisvaikeuksia. Lisäksi voitiin palkata tuntiopettaja 50 viikkotunniksi lähinnä esikaupunkien kouluissa esiintyvien luku- ja kirjoitusvaikeuksien hoitamiseen.

Kiinteistä luku- ja kirjoitusneuvoloista toinen oli sijoitettu Taivallahden kouluun ja toinen toimi Alppikatu 1:ssä. Opettajana oli edellisessä opett. Aune' Torniainen ja jälkimmäisessä opett. Hilkka Arppe.

Oppilaat kävivät luku- ja kirjoitusneuvolassa tavallisesti vapaa-aikanaan, yleensä kaksi kertaa viikossa, ja heitä ohjattiin kerrallaan normaalin oppitunnin ajan. Oppilaita oli tavalli­simmin 2-5 samanaikaisesti. Ohjattavien oppituntien määrä oli kiinteissä neuvoloissa kevät­lukukaudella yhteensä 2 605 ja syyslukukaudella 1 370, kertomusvuonna kaikkiaan 3 975 oppi-tuntia. .

Ylitunteina hoiti lukemisen ja kirjoituksen opetusta opett. Anja Sonninen Herttoniemen koulussa, opett. Marjatta Korkeavuori Kannelmäen, opett. Kerttu Närhi Käpylän, opett. Orvokki Wäre kevätlukukaudella ja opett. Hannu Siimes syyslukukaudella Malmin ja Tapa­nilan kouluissa, opett. Seija Ketola Maunulan, opett. Kai Karhuvaara Munkkiniemen, opett. Kaimo Arvonen Myllykallion, opett. Risto Salminen Oulunkylän, opett. Anja Kärävä Pakilan, opett. Siina Taulamo Pitäjänmäen, opett. Helka Niitamo Porolahden, opett. Maija Mäkelä Puistolan, opett. Armas Loiri kevätlukukaudella ja opett. Tuulikki Laine syyslukukaudella Pukinmäen koulussa, opett. Ellen Menzi Siili tien, opett. Kalervo Tynkkynen Snellmanin, opett. Kirsti Petersen Taivallahden, opett. Inkeri Virkkunen Tolarin ja opett. Kaija Sipinen Vartio­kylän koulussa.

Puhehäiriäisten hoito (Children with speeeh de/eets). Puhehäiriöisten lasten opettajina toimi­vat edelleen koululogopedit Katri Pasanen-Viiala, Vilho Ollaranta ja Mirjam Viitala.

Syyslukukauden aikana tarkastettiin 1 luokkia 166, jolloin havaittiin yhteensä 1147 puhe­häiriötapausta. Luokkaopettajille annettiin ohjeita helpohkojen tapausten hoitamiseksi. Seu­raavasta yhdistelmästä ilmenee kertomusvuonna erikoishoidossa olleiden lasten puhehäiriöiden laatu ja eri puhehäiriöiden lukumäärät.

Hoidossa olleet puhehäiriötapaukset:

Häiriön laatu

L-viat ................................... . R-viat ................................. . S-viat

Luku

211 827 990

Muut konsonanttiviat ................ -. . . . . . 219 Honotus.................................. 16 Suulakihalkiot .... . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 6 Änkytys ................................ 29 Äänivammat . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 23 ------

Summa 2321

Sairaalaopetusta (Children's tutoring in hospitals), joka.aloitettiin Helsingin kaupungin sai­raaloissa lukuvuonna 1951/52, jatkettiin kertomusvuonna entiseen tapaan. Opetusta annettiin Auroran ja Hesperian sairaaloissa. Yhteensä 175 lasta kevätlukukaudella ja 15t. lasta syysluku­kaudella osallistui opetukseen. Sairaalaopettajina toimivat kansakoulunopettajat Akseli Harla, Leo Lehtinen, Jaakko Linnakivi, Maija-Liisa Salminen ja Margit Tonttila.

Suomenkielisten kansakoulujen toimesta järjestettiin lisäksi opetusta Helsingin yliopistol­lisen keskussairaalan korva-, nenä- ja kurkkutautien klinikassa, psykiatrian klinikassa, lasten­tautien klinikassa ja hengityshalvauspotilaiden hoitokeskuksessa. Opetuksen kustansi sairaalan ylläpitäjä. Oppilaita oli kevätlukukaudella 169 ja sy-yslukukaudella 166. Opettajina toimivat kansakoulunopettajat Erkki Hänninen, Kosti Helynranta, Eeva Könni, Heikki Mäki, Reino Pentikäinen, Erkki Soikkeli ja Aarne Säämänen.

Kotiopetus (Home tutoring). Kaupunginhallitus myönsi 17 heikosti liikuntakykyisen oppi­velvollisen lapsen kotona tapahtuvan kansakoulun oppimäärän opiskelua varten määrärahan, jolla voitiin järjestää oppilasta kohden neljän viikkotunnin laajuinen kotiopetus.

43

Lastenkuoltolaitosten kansakoulut (Schools witkin child welfare institutions). Kaupungin las­tenhuoltolaitosten yhteydessä toimivilla kansakoulujen erityisluokilla annettiin oppilaiden kehi­tystasoa vastaavaa opetusta laitokseen sijoitetuille oppivelvollisille lapsille.

Toivolan oppilaskodin kansakoulu on tarkoitettu kehityksessään viivästyneitä ja lievästi vajaamielisiä oppilaita varten. Metsäkummun hoitokodin kansakoulun muodostaa tarkkailu­luokka psyykkjsesti häiriintyneitä oppilaita varten. Naulakallion vastaanottokodin kansakou­lun erityisluokka on tarkoitettu etupäässä suojelukasvatukseen otetuille tytöille. Ridasjärvellä sijaitsevan Lemmilän vastaanottokodin kansakoulun tarkkailuluokka on taas suojelukasvatuk­seen otettuja poikia varten ja Lohjan mlk:ssa Outamon vastaanottokodin kansakoulussa on erityisluokkia suojelukasvatukseen otettuja poikia varten.

Lokakuun 20 p:nä oli kouluissa oppilaita ja opettajia seuraavasti:

Oppi- Opetta-Iaita jia

Toivolan oppilaskoti ................ 76 10 Metsäkummun hoitokoti. ............. 7 1 Lemmilän vastaanottokoti ............ 13 1 Naulakallion vastaanottokoti ........ 13 1 Outamon vastaanottokoti ............ 19 3

B. TÄYDENTÄVÄ JA VAPAAMUOTOINEN OPETUS JA OHJAUS Supplementary and extracurricular instruction and guidance

1. Koulukirjastot School libraries

Kirjastotoimikunnan jäsenistö on selostettu sivulla 27. Toimikunnalla oli kertomusvuonna kaksi kokousta. Kirjastonhoitajia oli kevätlukukaudella 51 ja syyslukukaudella 38.

Koulujen kirjavarasto käsitti kertomusvuoden päättyessä 113061 nidettä, joista oli kes­kuskirjastoissa 55 270 kpl, opettajakirjastoissa 12172 kpl ja sarjakirjastoissa 45 619 kpl. Nitei­den yhteenlaskettu arvo oli 255 994.93 mk.

Kertomusvuonna hankittiin 6617 nidettä, arvoltaan 28 565.67 mk ja poistettiin 2 332 ni­dettä, arvoltaan 9 373.13 mk.

Kertomusvuonna lainasi 23 923 lainaajaa yhteensä 374816 nidettä eli keskimäärin 15.67 nidettä lainaajaa ja 14.98 nidettä jokaista kaupungin suomenkielisten. kansakoulujen oppi­lasta kohti.

Kirjahankintoja varten myönnetty 22 000 mk:n määräraha käytettiin seuraavasti: %

keskuskirjastojen täydennykseen ........... . 25.6 opettajakirjastojen täydennykseen ......... . .16.9 sarjakirjastojen täydennykseen ............. . 57.6 ------

Summa 100.0

2. Elokuvatoiminta Use of audio-visual means

Elokuvatoiminnan johtajana oli edelleen opett. Onni Laukama. Lapinlahden koulussa suori­tettujen korjaustöiden ansiosta voitiin elokuvavarasto siirtää uusiin avarampiin huonetiloihin. Korjaustöiden viivästyminen rajoitti elokuvien lainaustoimintaa kertomusvuonna.

Uudet elokuvat ostettiin kotimaisilta tuottajilta.' Lainaamossa oli kertomusvuoden päät­tyeSsä 184 opetuselokuvasta kaikkiaan 394 kopiota. Äänielokuvaheittimet olivat jatkuvasti vilk­kaassa käytössä eri kouluilla.

3. Äänilevyjen lainaustoiIninta

Lending of records

Äänilevyjen keskusvaraston hoitajana toimi kansakoulujen musiikinohjaaja Urpo Jokinen. Keskusvaraston 300 levystä lainattiin n. 200 levyä pääasiassa niihin kouluihin, joissa oli pää­toiminen musiikinopettaja. Niihin kouluihin, joissa ei ollut käyttökelpoista ja tarkoitukseen sopivaa levysoitinta, lainattiin keskusvaraston kevyttä levysoitinta, joka oli kertomusvuonna vilkkaassa käytössä. Uusia levysoittimia hankittiin kuudelle koululle, mikä osaltaan vilkastutti levyjen lainausta.

4. Ortodoksisten lasten uskonnonopetus

Instruction in Greek-Orthodox Religion

Ortodoksista uskontoa tunnustaville lapsille annettiin heidän tunnustuksensa mukaista uskonnonopetusta kevätlukukaudella 10:ssä ja syyslukukaudella 9:ssä koulussa. Opettajina toimivat opett. Elisabet Repo Kaisaniemen, Lapinlahden, Malmin ja Maunulan kouluissa sekä keväällä Tapanilan ja syksyllä Herttoniemen kouluissa, opett. Paavo Vasko Kallion koulussa, opett. Fina Saarikoski Mäkelän koulussa, opett. Julia Surakka Snellmanin koulussa sekä opett. Dia Hartela Vartiokylän ja keväällä myös Porolahden koulussa.

5. Siveysopin ja uskontojen historian opetus

Instruction in Ethics and History of Religions

Uskonnonvapauslain nojalla koulun uskonnonopetuksesta vapautetuille oppilaille annettiin kansakoululain määräämää uskontojen historian ja siveysopin opetusta. Opettajina toimivat kertomusvuonna opett. Kaarina Ristonmaa Herttoniemen koulussa, opettajat Eino Keskinen ja Eero Niemi Kallion koulussa, opett. Pauli Eerikäinen Malmin sekä opett. Aarre Parviainen Puistolan koulussa.

6. Liikenneopetus

Traffic instruction

Luokkaopettajat antoivat liikenneopetussuunnitelman mukaan liikenneopetusta kaikilla luokilla syyskuun alussa sekä vuoden aikana liikennetapaturmien sattuessa ja herättäessä yleistä mielenkiintoa. Poliisilaitoksen edustajat kävivät kouluissa antamassa liikenneopetusta, ja poliisien liikenneaiheinen nukketeatteri vieraili eri kouluissa. I luokan oppilaille annettiin Taljan lahjana Liikenneaapinen.

Liikennekaupunki. I-IV luokkien oppilailla oli tilaisuus käydä touko- ja syyskuussa »Las­ten liikennekaupungissa», jossa poliisit antoivat käytännön liikenneopetusta.

Liikennekilpailut. Edellisen syksyn koulujen sisäisten liikennekilpailujen voittajat osallis­tuivat toukokuussa Ruskeasuolla pidettyihin loppukilpailuihin. Koulujen välisen kilpailun voittivat Tolarin ja Metsolan koulut. Kilpailujen järjestelyihin osallistuivat poliisilaitos ja Talja, joka lahjoitti myös palkinnot. Sekä tyttöjen että poikien sarjan voittaja sai palkinnokseen polkupyörän. Poliisit järjestivät .Poliisin viikolla» syksyllä IV luokkien oppilaille liikenne­kilpailut, joihin osallistui n. 200 oppilasta.

Liikennepartio. Useissa kouluissa toimi liikennepartio koko kertomusvuoden.

7. Taidekasvatus

Art education

VII ja VIII luokkien oppilaille oli kevätlukukaudella järjestetty tilaisuus käydä teatterissa. Kansakoulujen tilausnäytäntöinä nähtiin Kansallisteatterissa Rhakespearen huvinäytelmä Miten

45

äkäpussi kesytetään. Teatterissa käyntien tarkoituksena on ohjata oppilaat arvokkaan näyt­tämötaiteen pariin.

Kaupungin puhtaanapitoviikon johdosta järjestettiin piirustuskilpailu, johon osallistuivat kaikki 1 ja II luokkien oppilaat. Eräiden opettajien oppilaat saivat kertomusvuonna palkin,­toja kansainvälisissä lasten piirustuskilpailuissa Hollannissa, Intiassa, Italiassa, Itä-Saksassa, Japanissa ja Tanskassa.

VI luokkien oppilailla oli tilaisuus osallistua Yleisradion järjestämiin koululaiskonsertteihin Konservatoriossa.

Oppilaiden vapaaehtoiseen musiikkitoimintaan tarkoitettu määräraha oli hieman suurempi kuin edellisenä vuonna. Sen avulla voitiin kuoro- ja orkesteritoimintaa laajentaa etenkin Esi­kaupunkialueilla.

Oppilaskuoroja oli toiminnassa kevätlukukaudella 21:ssä eri koulussa, joissa oli yhteensä n. 750 laulajaa, sekä syyslukukaudella vastaavasti 18 kuoroa ja n. 650 laulajaa. Oppilasorkesterei­ta ja soitinyhtyeitä oli toiminnassa eri kouluissa kevätlukukaudella 9 ja syyslukukaudella 12. Yksilöllistä soitonopetusta annettiin Kansankonservatoriossa 160 oppilaalle, jotka kaupungin avustuksen turvin saivat 50 % alennusta lukukausimaksuista. Vuosien tauon jälkeen pidettiin myös laulu- ja soittokilpailut, joihin osallistui 56 laulu- ja soitinsolistia sekä yhteensä 14 kuo­roa ja soitinyhtyettä. Parhaat osallistuivat Kansakoulun Suurjuhlilla Oulussa pidettyihin kilpailuihin. Vapaaehtoisen musiikkitoiminnan tarkoituksena on, paitsi koulun juhlien ohjel­masuoritukset, tukea nuoria löytämään itselleen pysyvä harrastus. Musiikkitoimintaa varten oli kertomusvuonna käytettävissä 26 964 mk.

8. Taloudellinen kasvatus

Instruction in elementary economics and saving

Opetussuunnitelmiin sisältyvän taloudellista ajattelua edistävän opetuksen lisäksi eri säästö­pankkien toimesta järjestettiin eri kouluihin tosioloja vastaavaa säästöpankkitoimintaa ja annettiin opetusta taskurahojen tarkoituksenmukaisessa käyttämisessä.

9. Kerhotoiminta

Club activities

Nuot'isoket'hotoiminnan johtajana toimi kertomusvuonna edelleen opett. Arvo Haanto. Työskentely jatkui entisten suuntaviivojen mukaan. Kevätkaudella oli toiminnassa 30 ker­

hoa ja syyskaudella 27. Työvuoden aikana kokoonnuttiin 25 kertaa, joista muodostui yhteensä 1 970 kerhotuntia. Kerholaisten lukumäärä oli n. 1 300. Heistä oli poikia 56 % ja koulunkäyn­tinsä päättäneitä nuoria 68 %. VIII luokan oppilaita voitiin ottaa vain sellaisiin kerhoihin, joissa oli runkona vähintään 8 koulunkäyntinsä päättänyttä jäsentä. Kerhotoiminta käsitti 16 eri harrastusalaa. Erilaiset askartelumuodot olivat voimakkaasti etualalla. Askartelu­kerhoihin kuului runsaasti puolet kerholaisten lukumäärästä. Kielten opiskelu ja liikunta olivat tasavertaisina seuraavilla tiloilla. TYttöjen kotitalousharrastus näyttää vähentyneen parin viime vuoden aikana. Piirustuskerhoihin oli samoin varsin vähän ilmoittautuneita. Orkesteri­kerhoja ei soittimien puutteen vuoksi voitu perustaa ollenkaan, vaikka tulijoita olisi ollut kahta­kin kerhoa vastaava määrä.

Lukuvuosi kului rauhalliseen tapaan tyydyttävin tuloksin. Vain pari kerhoa oli lopetettava koulunkäyntinsä päättäneiden määrän vähetessä alle minimin. Kahdella suurimmalla kerho­koululla päätettiin molemmat lukukaudet yhteisillä ohjelmallisilla tilaisuUksilla.

Nuorisokerhotoimintaa varten oli kertomusvuonna käytettävissä 28 677 mk. Toivonliittotyö. Toivonliittotyössä pyrittiin kertomusvuonna raittiuskasvatuksen ohessa eri­

tyisesti monipuolisen omatoimisuuden ja liikuntaharrastuksen lisäämiseen.

Toivonliittokerhojen toimintaa valvoi toivonliittotoimikunta, jonka jäsenet on mainittu sivulla 27.

Toivonliiton toiminnanjohtajana kertomusvuonna oli opett. Pentti Myllynen. Toivonliitto­kerhojen johtajina oli kevätlukukaudella 41 ja syyslukukaudella 44 opettajaa. Kevätlukukau­della oli toiminnassa 45 kerhoa, joihin kuului 620 poikaa ja 637 tyttöä, yhteensä 1 257 oppilasta. Syyslukukaudella toimi 48 kerhoa, joissa oli 581 poikaa ja 778 tyttöä, yhteensä 1 359 oppilasta. Kerhotunteja pidettiin kertomusvuonna yhteensä 1 530.

Toivonliittokerhoja oli Aleksis Kiven, Eläintarhan, Herttoniemen, Kallion, Kannelmäen, Kylänevan, Malmin eteläisessä, Malmin pohjoisessa, Maunulan, Meilahden, Myllykallion, Mäke­län, Oulunkylän, Pajalahden, Pakilan, Pitäjänmäen, Porolahden, Siilitien, Snellmanin, Suo­menlinnan, Taivallahden, Tehtaankadun, Tolarin, Töölön, Vallilan, Vallisaaren ja Vartiokylän koulussa.

Kertomusvuonna toivonliittokerhot työskentelivät varsinaisen kansakoulut yön jälkeisinä tunteina tai iltaisin Helsingin toivonliiton opetussuunnitelmaa noudattaen. Kerhotunteja pidet­tiin kevätlukukaudella 18 ja syyslukukaudella 15. Kerho kokoontui opettajan harkinnan mu­kaan joko kerran viikossa tunnin tai joka toinen viikko kaksi tuntia kestävään kokoukseen.

Helmikuussa järjestettyihin raittiuskilpakirjoituksiin osallistui kaupungin kansakoulujen II luokilta 5267, III-IV luokilta 9304, V-VI luokilta 3785 ja VII-VIII luokilta 3318 oppilasta, yhteensä 21 674 kirjoittajaa, ts. 709 opettajan oppilaat 52 eri koulusta. Kilpailujen parhaille kirjoittajille jakoi Raittiuskasvatusliitto 3 451 kirjapalkintoa ja kaupungin raittius­lautakunta 313 kirjaa erikoispalkintoina.

Toivonliittotoimikunnan määräyksen mukaisesti vietettiin kerhojen yhteisiä kevät juhlia eri kouluissa huhtikuun 27 p:n ja toukokuun 6 p:n välisenä aikana siten, että kahden tai kolmen läheisen koulun toivonliittokerhot kokoontuivat keskinäisen sopimuksen mukaan yhteiseen kevät juhlaan kerhonjohtajiensa johdolla.

Syksyllä järjestivät toivonliittokerhojen johtajat raittiustyöstä kiinnostuneiden opettajien kanssa yhteisiä raittiusjuhlia oppilaille raittiusviikon tunnuslauseen merkeissä.

Lokakuussa toivonliittokerhojen jäsenet ottivat runsaslukuisina osaa kaupungin raittius­lautakunnan järjestämiin piirustuskilpailuihin.

Syyskuussa järjesti toivonliittotoimikunta kerhonjohtajille retken Järvenpään kauppalan retkeilymajalle, missä muun ohjelman lomassa selviteltiin toivonliiton asioita ja suunnitelmia toiminnanjohtaja Pentti Myllysen johdolla. Retkeen osallistui 30 kerhonjohtajaa.

Pääkaupungin toivonliittokerhojen edustajina ja ohjelmansuorittajina raittius- ja sosiaali­pedagogisilla kursseilla Taivallahden koulussa joulukuun 29.-30. p:nä olivat opettajat Irma Haapanen, Aake Hilppö, Mirjam Peltonen ja Pentti Myllynen.

Toivonliittotoimintaa varten oli kertomusvuonna käytettävissä 26 153 mk. Liikuntakerhojen toiminnasta on maininta liikuntakasvatusta koskevassa kertomuksen

osassa s. 38.

10. Retkeily toiminta

Excursions

Talousarvioon sisältyvän retkeilymäärärahan turvin kaikki VIII luokat suorittivat opetta­jien johdolla opintoretkeilyjä kevätlukukauden lopussa.

Muita opintoretkiä ja paikallisissa museoissa ja näyttelyissä käyntejä tehtiin opetussuunni­telman vuositarkisteessa määrätyissä rajoissa.

11. Kodin ja koulun yhteistyö

Parents-teachers activities

Kertomusvuonna jatkettiin kodin ja koulun yhteistyötä aikaisemmin annettujen ohjeiden ja saatujen kokemusten mukaisesti. Lapinlahden ja Porolahden kansakouluissa toimivat varsi-

47

naiset vanhempien yhdistykset. Muissa kouluissa järjestivät kodin ja koulun yhteistoiruinta­tilaisuuksia yleensä opettajisto tai vanhempien ja opettajien yhteiset toimikunnat. Joitakin tilaisuuksia järjestettiin yhdessä Kotikasvatusyhdistyksen kanssa. Monilla kouluilla oli oppilas­kuorojen ja -orkestereiden järjestämiä, äideille ja isille tarkoitettuja musiikki-iltoja. Keväällä selvittivät neljänsien ja viidensien luokkien opettajat vanhemmille oppikoulun pääsy tutkinto­vaatimuksia.

12. Koulukokeilu

School experimental work

Kokeilutoiminnast~, joka oli kertomusvuonna vähäisempää kuin aikaisemmin, voidaan mai­nita koulujen pyrkimys käyttää opetuksessa ulkopuolisia asiantuntijoita, kuten esim. huolto-, liikenne- ja rikospoliisin sekä lastensuojelun virkamiehiä nuoriso- sekä liikennekysymyksistä keskusteltaessa.

VII. K 0 U L U S 0 S 1 A ALI N E N TOI MlN T A School social work

1. Koululääkärien ja -hoitajien toiminta

School medical work

Tilastoon sisältyy sekä suomenkielisten että ruotsinkielisten kansakoulujen terveydenhoito. Terveydenhoitovirastossa toimivan kouluterveydenhoito-osaston tehtävänä on huolehtia

kansakouluissa suoritettavasta terveydenhoitotyöstä sekä johtaa ja valvoa kansakoulujen kas­vatusneuvolan ja kouluhammashoitolaitoksen toimintaa. Tätä kouluterveydenhoitotyötä joh­taa kaupunginlääkärin alainen kouluylilääkäri.

Kouluylilääkärin lisäksi toimi kansakouluissa kertomusvuonna 8 koululääkäriä ja koulu­ylihoitajan lisäksi 26 kouluhoitajaa, joista 3 ruotsinkielisissä kouluissa, sekä 33 terveyssisarta, jotka tekivät kouluhoitajan työtä muun terveydenhoitotyön ohella. Kolme erikoishoitajaa toimi kansakoulujen korva- ja silmäpoliklinikoissa.

Ohjesäännössä määrätyt tarkastukset pidettiin koulujen 1, III, VI ja VIII luokilla. Lisäksi tarkastettiin kaikkien luokkien kontrollioppilaat.

Koululääkärien järjestelmällisef>ti tutkimien lasten koko lukumäärä

Total number of children methodically examined by the school physicians

Luokkka • Class

1 ........................... . 111 ........................... . VI ........................... .

I,uku N"mb.,

6534 5576 2108

I,uokka • Class

VIII ........................ ..

I,uku N"",b ..

2237 Väliluokkien uudet oppilaat ...... 694

Summa (Total) 17149

Lääkärillä oli määräaikoina säännölliset vastaanottonsa kouluissa, minne opettajat ja koulu­hoitajat lähettivät oppilaita joko sairauden tai jonkin muun syyn takia. Myös oppilaiden van­hemmilla oli tällöin tilaisuus tulla keskustelemaan lapsiensa terveydentilasta. Vaikka koulu­lääkärien tehtävänä oli saattaa sairaustapaukset asianomaiseen hoitoon, he käytännöllisistä syistä antoivat hoito-ohjeita lievissä sairaustapauksissa ja ensiapua lievissä tapaturmissa. Koulu­lääkärien vastaanotolla kävi 16815 oppilasta. Lisäksi suoritettiin 7 285 ryhtitarkastusta. Näistä määrättiin ryhtivoimisteluun 1 719 oppilasta. Ryhti saatiin paranemaan 1 279 oppilaalle.

~8

Lisatutkimuksiin ja erikoishoitoon lähetettiin seuraava määrä lapsia:

Erikoishoitoa saaneiden lasten lukumäärä

Number of children who received special treatment

Laitos • Institution

Tuberkuloositoimisto ............. . Lasten poliklinikat:

Auroran ..................... . Auroran sydänaseman ......... . Yliopistollisen keskussairaalan Yliopistollisen sydänaseman

Sisätautipolik1inikat ............. . SUmäpoliklinikat:

Kansakoulujen .............•.. Kivelän· ..................... . Yliopistollisen keskussairaalan .... .

Ihotautipoliklinikka ~ ............ . Kasvatusneuvola, suomenkielinen ..

» ruotsinkielinen ..

I.apsla Child, ...

503

588 150

32 25 26

3292 25

157 358 ~83

Laitos • Institution

Kirurgiset _poliklinikat: Auroran ..................... . Marian ..................... . Invalidisäätiön ............... . Malmin sairaalan ............. . Töölön sairaalan ............... .

Korvapoliklinikat: Kansakoulujen ............... . Kivelän ..................... . Yliopistollisen keskussairaalan

Ryhtineuvola ................... . Äänihäiriöpoliklinikka ........... . Desinfioimislaitos ............... . Muut erik. poliklinikat ........... .

Lapsia Child, ...

1699 67

315 38

2

1 770 32

13~

16~

13 l......­'5, 27

Hesperian hermopoliklinikka ..... . 79 59 Summa (Total) 10 0~3

Tarttuvista taudeista kouluhoitajat tekivät viikoittain ilmoituksen kouluylilääkärille. Näin saaduista, kootuista tiedoista terveydenhoitovirasto piti jatkuvaa tilastoa. Seuraavasta käy selville, mitä tartuntatauteja lukuvuoden aikana kouluissa esiintyi:

Kouluissa sattuneet tarttuvat ja muut äkilliset taudintapaukset

Contagious and other sudden cases of illness at the public elementary schools

Kulkutauteja • Epidemic diseasesTapauksia Casts %

Scarlatina ................ 203 0.8 Perlussis ................. . Meningitis meningococcica

s. purulenta .....•...... Meningitis serosa .....•.... Encephalitis infectiosa ... . MorbilIi ................. . Rubeola ................. . Varicellae ............... . Parotitis epidemica ....... . Hepatitis infectiosa ....... . Inf.ac.nasophar ........... . Influenza ............... . Paratyphus ............. . Tonsillitis ac .............. . Gastroenteritis ac. . ...... .

3 ~6

19 59 85

1152 2 ~~2

1 11 ~12

1 889 9

3695 2833

0.1

0.0 0.2 0.1 0.2 0.3 ~.6

9.7 0.0

~5.s

7.0 0.0

H.7 11.2

Muita tauteja· Othef' diseases

Keultkokuume (Pneumonia) .. Äkill. märkivä välikorvan tu-

lehdus (Eaf' dischaf'ge) ..... . Nenän sivuonteloiden tulehdus

(Sinusitis) ............. . Märkärupi-ihottuma( 1 mpetigo) Reumaattinen kuume (Rheu­

matic fevef') •............. Umpisuolen tulehdus (Appen­

dicitis) .•................ Äki11. virtsaelinten taudit (1 n­

fections of the uyinayy tf'act) Suolistoloisia (1 ntestinal paf'a-

sites) ................... . Muita (Othef's) ............. .

Tapauksia Casa %

122

603

133 H8

122

75

85 58

0.5

2.4

0.5 0.6

0.0

0.5

0.3

0.8 0.2

Summa (Total) 25212 100.0

49

Poliorokotuksen sai 9585 oppilasta. Isorokkorokotuksia suoritettiin 3450. Hinkuyskäroko­tuksen sai 823, kurkkumätärokotuksen 2612 ja jäykkäkouristusrokotuksen 6014 oppilasta. Kaikkiaan suoritettiin erilaisia rokotuksia sekä rokotustehostuksia 24 237.

Lukuvuod~n aikana suoritettiin Calmette-rokotus 242 oppilaalle. Röntgen-tarkastettuja oppilaita oli kaikkiaan 13 768, opettajia 1175 ja muuta henkilökuntaa 529.

Aktiivituberkuloositapauksia todettiin seuraavasti:

Aktiivituberkuloosia sairastavia oppilaita: Keuhkorauhastuberkuloosi ............••.... Keuhkotuberkuloosi Tuberkuloosi muissa elimissä ............... .

Tub.kokeita tehtiin yhteensä 18 699.

1 8 1

Lääkärit suorittivat kertomusvuonna johtosäännön mukaiset tarkastukset luokissa kiinnit­täen tällöin huomiota terveydellisiin seikkoihin. Kevätlukukauden lopussa tarkastettiin kesä­siirtoloihin menevät lapset. Kesällä tarkastettiin vielä siirtoloihin menevät ja sieltä palaavat lapset. Yhteensä oli lääkäreiden suorittamia kesäsiirtolalasten tarkastuksia 6 330.

VIII luokan oppilaita tarkastettaessa annettiin erityisellä lomakkee1la ohjeita ammatin­valinnanohjaajille oppilaiden elämänuran valintaa varten.

Kouluhoitajilla oli säännölliset vastaanottonsa kouluissa. Heidän toimintaansa valaisevat seuraavat luvut:

Paino- ja pituusmittauksia 73 579 Näkötarkastuksia .............. 19 892 Kuulotarkastuksia .............. 3 277 Terveystarkastuksia luokilla .... 62 416

Terveyspakinoita luokilla ....... . Käyntejä vastaanotoilla .......• Kotikäyntejä ................. .

1675 58156

653

Koululääkärit ja -hoitajat valitsivat kesäsiirtoloihin ne lapset, jotka terveydellisistä syistä tarvitsivat kesävirkistystä. Siirtoloiden johtajat valitsivat lapset sosiaalisista ja muista syistä. Kesäsiirtoloiden terveyspäivystys oli terveydenhoitovirastossa. Lääkäreiden kesäsiirtolakäyn­tejä tapahtui useasti ja lisäksi keväällä tai alkukesästä suorittivat koululääkärit hygienisen tarkastuksen kesäsiirtoloissa.

2. Kasvatusneuvolan toiminta

Child Guidance Clinic

Koulupsykiatrina toimi hermo- ja mielitautien sekä lasten sielullisten häiriöitten erikois­lääkäri, lääket.lis. Marjatta Selvänne-Varheenmaa, koulupsykologeina fi1.maisterit Martti Kyyrö, Pirkko Poikonen ja Eira Wiegand, joka oli fil.lis. Erkki Viljasen viransijaisena kerto­musvuoden ajan, sekä vt. koulupsykologina hum.kand. Kaarina Palmuvuo 1. 1.-30. 6. Sosiaali­hoitajina toimivat sosiaalihoitajat Maija Haila ja Saimi Halko.

Lisäksi toimi kasvatusneuvolassa työsopimussuhteisessa tp. virassa sosiaalihoitajana hum. kand. Ritva Apajalahti koko kertomusvuoden ajan sekä tp. koulupsykiatrina hermo- ja mieli­tautien erikoislääkäri, lääket.1is. Saima Yli-Vakkuri 1. 1.-2. 6. ja 1. 9.-3. 11. sekä leikkitera­peuttina hum.kand. Kaarina Palmuvuo 1. 8.-31. 12.

Koulupsykiatrien toiminta

School psychiatt'ists

Koulupsykiatrit tutkivat kasvatusneuvolassa oppilaita ja keskustelivat suunnitelluista hoito­toimenpiteistä heidän vanhempiensa kanssa. Hoito-ohjeiden ja lääkemääräysten antaminen, sekä erityistutkimuksiin ja sairaalahoitoon lähettäminen kuuluivat myös psykiatrin tehtävim.

50

Sallloin kävi psYlPatreilla lapsia hoidollisessa jälkitarkkailussa. Psykoterapiassa oli kertomus­vuonna 6 lasta yhteensä 50 terapiatuntia. Psykiatrisia tutkimuksia suoritettiin 562 lapselle 596 käyntikerralla ja keskusteltiin 60~ kertaa heidän vanhempiensa kanssa. Työryhmäneuvot­teluja sosiaalis-psykologis-psykiatristen tutkimusten pohjalla pidettiin 119.

Koulupsykiatri kävi tarkkailuluokilla n. joka toinen kuukausi, jolloin tutkittiin näiden luok­kien oppilaita ja neuvoteltiin heidän opettajiensa kanssa.

Erilaatuisia lääkärinlausuntoja ja -todistuksia a~ettiin kansakoulujen johtokunnalle ja tarkastajalle, koululääkäreille, sairaaloille, lastensuojeluviranomaisille sekä lasten vanhemmille yhteensä 62~. Koulupsykiatri osallistui koululääkäreitten kokouksiin kuten aikaisemminkin.

Koulupsykologien toiminta School psychologists

Koulupsykologit suorittivat tutkimuksia sekä kouluissa että kasvatusneuvolassa ja keskus­telivat lasten ongelmista opettajien, vanhempien, koululääkäreitten, kansakoulun tarkastajien sekä lastensuojeluviranomaisten kanssa. Koulupsykologien vastaanotolla kävi kertomusvuo­den aikana 1 0~2 lasta, yhteensä 1 266 käyntikertaa. Psykologisia yksilökokeita suoritettiin 2 882, mihin lukuun vain runsaasti aikaa vievät on otettu huomioon. Terapiassa kävi 15 lasta, yhteensä 250 käyntikertaa. Lausuntoja annettiin kouluviranomaisille, koululääkäreille sekä eräissä tapauksissa lasten vanhemmille.

Maunulan ja Pakilan kouluissa suoritettiin koulukypsyyskoe yhteensä 359 lapselle, joista n. 10 % todettiin kouluepäkypsiksi. Kallion koulussa suoritettiin syyslukukauden alussa yhden ensimmäisen luokan 33 oppilaalle psykologinen yksilökoe, jonka tarkoituksena oli selvittää koulunkäyntinsä alkavan sosiaalista kypsyyttä. Ryhmätutkimuksena Pakilan koulussa tehtiin 80:lle V:n luokan oppilaalle V. Heinosen laatima faktoritesti. Esitettyjen osatehtävien kohdalta tutkittu ryhmä osoittautui lahjakkuudeltaan keskitasoiseksi tai sitä heikommaksi. Edelleen suoritettiin uusintatutkimus kaikille VIII luokan oppilaille kuraattoritoimintaa ja ammatin­valinnan ohjausta silmälläpitäen. Koulupsykologien suorittamien tutkimusten perusteella valit­tiin yhdeksässä koulussa ne oppilasryhmät, joille annettiin lisäopetusta lukemisessa ja kirjoit­tamisessa. Vaikeimmat tapaukset ohjattiin varsinaisiin luku- ja kirjoitusneuvoloihin.

Koulupsykologit osallistuivat erityisluokkien suunnitteluun ja järjestelyyn. Kaikista eri­tyisluokilla olevista oppilaista luokkaopettajat lähettivät kasvatusneuvolan pyynnöstä tark­kailukertomuksen.

Sosia~lihoitajien toiminta

Social workers

Sosiaalihoitajat suorittivat kaikkiaan 932 haastattelua henkilökohtaisen huoltotyön periaat­teiden mukaisesti ja tekivät 23 kotikäyntiä. Näiden lisäksi sosiaalihoitajat olivat jatkuvassa yhteistyössä koululääkärien, kouluhoitajien sekä lastensuojeluviraston tarkastajien kanssa.

Muu toiminta

Other activities

Koulupsykiatri ja koulupsykologit pitivät muutamia alaansa koskevia esityksiä oppilaitten vanhemmille ja opettajille järjestetyissä tilaisuuksissa. Kasvatusneuvolan henkilökunta osal­listui Kasvatusneuvolain liiton järjestämille kursseille ja opintopäiville. Sosiaalihoitaja Saimi Halko osallistui Lääkinnöllis-sosiaalisen yhdistyksen sekä Logopedis-foniatrisen yhdistyksen järjestämille luentopäiville.

Kasvatusneuvolassa kii:vi tutustumiskäynnillä Helsingin yliopiston kasvatustieteen opiskeli­joita, Helsingin kotitalousopettajaopiston oppilaita, Helsingin työväenopiston nuorisopsykolo­gian opintopiiri, Aivovauriolasten äitikerho, sekä ylilääkäri Szandorf Gbanasta. Lisäksi pidettiin

51

kasvatusneuvolassa neuvottelutilaisuus kansakoulun tarkastajien"sekä koululääkäreitten kanssa. Valtionapu oli kertomusvuonna 6000 mk. Kasvatusneuvolan menot olivat 176131.30 mk.

Kasvatusneuvolassa tutkitut tapaukset:

Suoritetut tutkimukset Uusia Uusintoj" Summa

Psykiatrinen, psykologinen, sosiaalinen tutkimus ............... . 417 89 506 Psykologinen, sosiaalinen tutkimus ........................... . 168 50 218 Psykologinen tutkimus ..................................... . 216 97 313 Psykiatrinen, sosiaalinen tutkimus ........................... . 14 10 24 Psykiatrinen tutkimus ..................................... . 6 26 32 --------------------------

Summa 821 272 1 093

Lisäksi olivat tutkimukset kesken 51 tapauksessa ja jonossa oli 112 tapausta, joiden käsitte­lyä ei kertomusvuonna ollut ehditty aloittaa.

Kasvatusneuvolassa tutkitut tapaukset kouluittain

Pupils of the Finnish publie elementary schools examined at the Child Guidance Clinic

% koulun oppilaista Per eI,,1 01 lhe "umber

Koulu' School Tapauksia 01 pupils Gases in school

Aleksis Kivi ............. . Alppila ................. . Eläintarha ............... . Haaga ................... . Herttoniemi ............. . Kaarela ................. . Kaisaniemi ............... . Kallio ................... . Kanne1mäki ............. . Katajanokka ........... . Kulosaari ............... . Kyläneva ............... . Käpylä ................. . Lapinlahdenkatu 10 ....... . Malmin eteläinen + Pihlaja-

mäki ................ .. Malmin pohjoinen ......... . Malmin kansalaiskoulu ..... . Maunula ................. . Maunula, apuluokat ....... . Meilahti ................. . Mellunkylä ............... . Metsola ................. . Munkkiniemi ........... . Myllykallio ............... . Mäkelä ................. . Mäkelä, apu- ja tarkkailuluo-

kat ................... . Nuottapolku .........••.•• Oikokat:u ........••..••..

46 1

18 5

38 4

22 45

2.9 0.4 3.4 4.6 3.8

17.4 5.1 4.8

20 2.6 3 2.8 2 0.7

21 3.1 55 4..8 20 2.8

18 3.8 11 2.6

9 2.4 46 3.4 18 27.8 23 2.8

3 1.7 9 4.8

13 31 36

16 9

13

1.4 3.4 2.6

16.2 3.4 6.0

% koulun oppilaista Per cent 01 the ft.umbe,

Koulu' School Tapauksia of pupils

Cases ln sellool

Oulunkylä ............... . Pajalahti ............... . Pakila+kansalaiskoulu ... . Pitäjämäki. ............. .. Porolahti ................ " Porthaninkadun apukoulu .. Puistola ................. . Pukinmäki ............... . Santahamina ........... . Siilitie ................... . Snellman ............... . Suomenlinna ............. . Taivallahti. .............. . Taivallahti, tarkkailu- ja eri-

tyisluokat ............. . "Tapanila ................. . Tehtaankatu ............. . Tolari ................... . Toukola ................. . Työväenopisto, apu- ja tark-

kailuluokat ........... . Töölö ................... . Vallila ................... .

34 9

20 24 25 13 18 10

2 13 4.1

2 33

12 2lo 12 40 11

43 22 17

Vartiokylä . . . . . . . . . . . . . . . . 32

Summa (Total) 1 012

Ei koulussa .............. 71 Tullut muualta . . . . . . . . . . . . 10

Kaikkiaan (TotaZ) 1 09.3

6.8 4.5 2.1 2.8 1.4

26.5 3.7 3.0 1.4 1.6 5.2 1.5 "2.6

14.6 4.4 1.6 3.8 5.8

41.3 3.3 2.3 2.0

3.3

52

Tutkittujen jakautuminen iän ja sukupuolen mukaan:

Ikä, vuotta· Age, yea1's Poikia Tyttöjä Summa Bay. G1,I. TotaJ

6 ......................... 31 23 5ft 7 ......................... 151 70 221 8 ..................... 118 66 18ft

9 ....................... 128 63 191 10 .............................. 86 53 139 11 ............................. ft9 2ft 73

Tutkittujen jakautuminen luokittain:

Luokka· Glass

1 II

III IV . . V .. . . . . . .

VI .. .. . . . . . .

% luokan oppilaista Pe, cenl 01 t~e " .. mb.,

Tapauksia olpupil. Ca.ses in class

292 ft.9

182 3.1 186 3 .• 116 2.3

58 2.2 ft9 2.6

Ikä, vuotta· Age, yea1'S

12 . ........................ 13 . ...................... 1ft .. ...................... 15 . ........................ 16 . ..........................

Summa (Total)

Luokka· Glass

VII VIII

Poikia Bay.

37 3ft 29 29

3

695

Tyttöjä Summa Gi,l. Tolal

15 52 16 50 28 57 35 6ft

5 8

398 1093

% luokan oppilaista p., cml 01 tltenumbe,

Tapauksia olpupils eases 1" clAss

31 98

1.6 5.0

Summa (Total) 1 012 3.3

Ei koulussa 71 Tullut muualta.... .. .. .. .. 10

Kaikkiaan (Total) 1 093

Uusista tapauksista ilmoittajat jakautuivat seuraavasti:

Ilmoituksen tekijä· Repo1'te1'

Kouluviranomaiset ............. . Koti ......................... . Koulun terveysviranomaiset ..... .

Luku Numb.,

572 270 129

Kasvatusneuvola ............... . Lastensuojeluvirasto ........... . Muut ......................... .

Summa (Total)

Tutkittavat lapset ilmoitettiin seuraavista syistä:

Ilmoituksen pääsyy' Reason J01' 1'eporting

Luku J,uku Number % Number

Kehitystason määrääminen .. 161 1ft. 7 Levottomuus, rauhattomuus .. 85 Koulukypsyyden määrääminen 127 11.6 Muut hermostolliset oireet .... 76 Heikko koulumenestys .......... 256 23 .• Kaste1u, tuhriminen . ............ 33 Luku- ja kirjoitusvaikeudet .. 69 6.8 Kasvatusvaikeudet kotona .... 12 Siirto normaaliluokalle .......... ft7 ft.8 Muut syyt .................. 35 Epäsäännöllinen koulunkäynti 51 ft.7 Summa (Total) 1093 Käytöshäiriöt, sopeutumatto-

muus .................... 1H 12.9

Luku Number

105 7

10

1093

0/ 10

7.8 7.0 3.0 1.1 3.2

100.0

53

Tutkimusten jälkeen tehtiin seuraavat diagnoosit:

Diagnoosi • Diagnosis Luku N"mber

Psykiatrien suorittamat tutkimukset: Psychoses . . . . . . . . . . . . . . . . . . 10 Psychoneuroses ............ 91 Persona immatura .......... 6l. Habitus abnormis infantum .. 51 Imbeclllitas ................ 7 Debilitas .................. 30 Deficlentia intelligentiae 98 Mongolismus. . . . . . . . . . . . . . . . 1 Dyslexia, dysphasia primaria. . 38 Balbutio, battarismus 10 Maladaptatio acuta. . . . . . . . . . 100

%

0.7 16.2 11.4.

9.1 1.2 5.3

17.6 0.2 6.8 0.7

17.8

Luku N"mber

Paralysis cerebralis spastica in-fantilis .................. 6

Epilepsia gryptogenetica 10 Morbi cerebri alii ............ 12 Observationes et explorationes

cura medica non necessaria .. 35 Muut diagnoosit ............ 17

Summa (Total) 562

Psykologin suorittamat tutkimukset Psykologinen-sosiaalinen tutki-

mus .................... 531

Kaikkiaan (Total) 1093 .

Vuoden aikana suoritettiin seuraavat psykologiset kokeet:

Koe • T ests used

Älykkyystestit: Älykkyyskoe T-M-L:n mukaan Raven ....................... . Wechsler tai osa ............. . Älykkyyskoe Salomaan mukaan .. Grace Arthur ................. . Heinosen faktoritesti ........... .

Luonnetestit: Rorschach ................... . CAT+supplement ............. . TAT ....................... . Michigan ..................... . Pickford ..................... . Lauseentäydennystestejä ....... . Hiekkalaatikko ............... . Sosiaalinen kypsyystesti ....... .

Luku N"",ber

927 77 93

5 9 5

260 106

61 21

7 112

36 38

Raven ....................... . Gräser ....................... . Diiss ....................... . Wartegg ........ ; ............ . Rosenzweig ................. . ORT+MAPS ................. . Z-testi ....................... .

Koulusaavutustestit: Lukukoe ..................... . Kirjoituskoe ................. . Laskukoe ..................... .

Muut testit: Bender ....................... . Benton ....................... . Ozeretzky ................... .

%

1.1 0.7 2.1

6.2 3.0

100.0

I,ulru N"",b.,

13 13

9 21

7 2 10

1018 2510 197

1710 11

2

Summa (Total) 2882

3. Kouluhammashoito

Dentai care

Terveydenhoitoviraston alaisessa koulu1xammashoitolaitoksessa annettiin kansakoulunoppi­laille m3.ksutonta hampaiden hoitoa. Kertomusvuonna olivat toiminnassa seuraavat 22 koulu­hanxmashoitolaa: Keskushoitola sekä Aleksis Kiven, Eläintarhan, Herttoniemen, Kallion, Kanne1mäen, Käpylän, Lapinlahden, Lauttasaaren, Malmin, Maunulan, Meilahden, Munkki­niemen, Mäkelän, Pitäjänn1äen, Pohjois-Haagan, Porolahden, Puistolan, Punavuoren, Taival­lahden, Vallilan ja Vartiokylän bammaslloitolat. Erikoistapauksien käsittelyä varten toimi keskushoitolassa kirurginen ja oikomisosasto.

Suomenkielisten kansakoulujen oppilaita tarkastettiin 30570. Tarkastuksessa todettiin hoidon tarpeessa olevan 234108 oppilasta. Terveitä hampaistoja oli 196. Valmiiksi hoidettiin 21 557 oppilaan hampaat 82 152 käynnin aikana. Käsittelyjen kokonaismäärä oli 1421083.

54

Hampaiden käsittelyjen laatu ja lukumäärä

Number and nature of treatments at the School Dental Clinic

Poisottoja: Extractions: maitohampaiden (temporary teeth) ......................................... . pysyvien hampaiden (permanent teeth) .•................•...................

Kauterisaatioita (Devitalizations) .....•...........•..•••..................... Juurikäsittelyjä (Root canal treatments) ........................•............... ]uuritäytteitä (Root jillings) ..............•...................•............. Paikkauksia (Fil/ings) ..................................................... . Erittelemättömiä käsittelyjä (Not specijied) ......••............................

Luku Numbe,

10620 726

2083 2699 1909

75975 48471

Summa (Total) 142483

Oikomisosastolla tarkastettiin 564 uutta potilasta, joista määrättiin hoitoon 448. Valmiiksi hoidettiin 440 potilaan hampaat. Hoitokustannukset olivat kertomusvuonna yhteensä 1140 470 mk ja oppilasta kohden n. 48.65 mk.

4. Silmäpoliklinikan toiminta

Eye Clinic

Kansakoulujen silmäpoliklinikka toimi kertomusvuonna entisissä tiloissa Kruununhaan ruotsinkielisessä kansakoulussa. Lääkärinä toimi edelleen silmätautien erikoislääkäri, lääket.lis. Esko Honkonen. Poliklinikka oli suljettuna vain vuosilomien ajan 1. 7.-15. 8.

Kertomusvuonna tekivät suomen- ja ruotsinkielisten kansakoulujen oppilaat poliklinikalle 3544 käyntiä, joista 3227 oli ensikäyntejä.

Käynnit silmäpoliklinikassa

Attendances at the Eye Clinic

Tammikuu· J anuary Helmikuu • February Maaliskuu • M arch . .... . Huhtikuu • April .... , . Toukokuu • May Kesäkuu • J une ...•..

Ensi· käyntejä

F'n' allendances

415 438 298 278 227 111

Käyntejä yhteensä Tolalo/

atlend"nC6s

438 461 319 293 234 124

Ensi· Käyntejä käyntejä yhteensä

FJnl Tolalo/ atl ... dances attendances

Elokuu • August .... 27 27 Syyskuu • September · . 342 354 Lokakuu ·October .... 411 451 Marraskuu • N ovember · . 424 455 Joulukuu • December · . 256 388

Summa (Total) 3227 3544

Ensikertalaisten yleisimmät diagnoosit selviävät seuraavasta:

:Yleisimmät diagnoosit • Most general diagnoses

Amblyopia .. .. .. .. .. . . .. .. .. .. .. .. 126 Astigmatismus .................... 200 Blepharitis . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 82 Conjunctivitis acuta . . . . . . . . . . . . . . . . 63 Conjunctivitis follicularis . .......... 172 Contusio bulbi .................... 42 Corpus alienum corneae ............ 7

Heterophoria .. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 330 Hordeolum . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 33 Hyperopia ........................ 324 Myopia .......................... 265 Keratitis . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 8 Pro observatione .................. 146 Strabismus concomitans ............ 72

55

5. Korvapoliklinikan toiminta

Ear Clinic

Kansakoulujen korvapoliklinikan toiminta jatkui omissa vastaanottotiloissa Kruununhaan ruotsinkielisessä kansakoulussa. Korvalääkärlnä toimi lääket. ja kir.tri Jorma Tarkkanen 31. 8. asti ja siitä lähtien korva-nenä-kurkkutautien erikoislääkäri, lääket.1is. Sirkka Kankkunen, jonka viransijaisena oli 1. 9.-15. 10. lääket.1is. Tellervo Laukola.

Kertomusvuonna tekivät suomen- ja ruotsinkielisten kansakoulujen oppilaat poliklinikalle yhteensä 2 922 käyntiä. Uusia potilaita tutkittiin 1 553. Käynnit jakautuivat kuukausittain seuraavasti:

Käynnit korvapoliklinikassa

Attendances at the Ear Clinic Ensikäynnit

Fint attendame5 Uudet potilaat Entiset potilaat

New pati ... t. Form", patients

Tammikuu· j anuary ........... ' .............•... Helmikuu • February . .......................... . Maaliskuu • M arch ........................... . Huhtikuu • A pril ............................. . Toukokuu • May ........................•..... Kesäkuu • june .............................. } Heinäkuu • juZy ..............•.•...••........ Elokuu • August .............•.............. Syyskuu . September ................••........ Lokakuu • October ........................... . Marraskuu • N ovemb8r Joulukuu • December

198 153 103 152 131

30

129 269 227 161

79 8q 35 60 6q

30

58 60 61 qO

Summa (Total) 1 553 571

Tutkimuksissa todettiin mm. seuraavat taudit:

Yleisimmät diagnoosit • Most general diagnoses

Uuusmta- Käyntejä käynnit yhteensä Renewed Totalol

attmdances attendances

27 30q q5 282 q6 18q 80 292 9q 289

q6 106

68 255 137 q66 HO q28 115 316

798 2922

Cerumen obturans ................ 127 Degen. n. cochl. .................. 112 Otit ext. .. .... .. .............. .. .. q8 Rhinitis allerg. .................... 121 Otit. med. adhaes chr. .... . . ... . . . . . 50 Rhinitis ac. et chr. ................ 71 Otit. med. supp. ac. ................ 115 Sinuitis max. ...... . . . . . . . . . . . . . . . . 157 Otit. med. supp. chr. ......... . . . . . U Hypertrophia tons. phar. .......... 871 Residua post. otit. med. ............ 8q Hypertrophia tons. palat. ......... . 58 Catarrhus tub. audit ... . . . . . . . . . . . 60 Tonsillitis chr. .................... 13q Otosalpingitis . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 63

Nielurisojen leikkausta ehdotettiin H8:lle ja kitarisan poistoa 708 potilaalle. Korvapoliklinikassa toimi 2 korvahoitajaa. Audiometritutkimuksia suoritettiin kertomus­

vuonna yhteenä H 777. Hoitotoimenpiteistä mainittakoon: Punctio sinus max. 29, Paracentesis 155 ja Polizer-puhallus 70 kertaa.

6. Kouluateriat

School meals

Oppilaiden kouluateriaan kuului annos keittoruokaa, maitoa ja leipää. Ateriaan saatiin vaihtelua vellipäivinä lisäämällä siihen juustoa, makkaraa tms. Ruokalista käsitti kahden viikon jakson. Ateriat valmistettiin kaupungin elintarvikekeskuksen ruokatehtaassa.

56

7~ Apurahat ja avustukset

Grants and subsidies

Kansakoulutarkoituksiin lahjoitettujen rahastojen korkovaroja tuli kertomusvuonna suo­menkielisten kansakoulujen osalle yhteensä 3522.60 mk, mikä jaettiin pääasiassa apurahoina oppilaille. Rahastot olivat seuraavat: Kansakoulujen vaaterahasto, Hj. M. Kroijeruksen vaate­tusrahasto, Carl Rosengrenin rahasto, Kansakoulujen stipendirahastot, Anna Sinebrychoffin rahasto, K. H. Renlundin stipendirahasto, Alpo Noposen lahjoitusrahasto, Hanna Paqvalenin lahjoitusrahasto, Anni Wikstenin stipendirahasto, Alfred Jotunin rahasto, Elise Heinzien lah­joitusrahasto, Sofia Strengin rahasto, Aurore Demidoffin myötäjäisrahasto, Helsingin Säästö­pankin riemujuhlarahasto, Lauri Kuoppamäen muistorahasto, Aarre ja Kalervo Vireen rahasto, Elna Caseliuksen muistorahasto, Töölön kansakoulun musiikkirahasto, Augusta ja Aarretti Salmen stipendirahasto, Dagmar Klemetin rahasto, K. M. Kullmanin rahasto, J. Karppisen testamenttirahasto, G. Zittingin lahjoitusrahasto, Boguscheffsky-puolisojen testamenttirahasto, Kansakoulujen kesälomarahastot sekä presidentin rouva Alli Paasikiven perustama ns. Alli­tädin rahasto.

Helsingin kaupungin stipendit, yhteensä 2 310 mk, jaettiin 77:lle VIII luokan oppilaalle. Kaupunginhallitus myönsi kansakoulujen oppilaiden osallistumiseksi kansakoulujen Seinä­

joella 2.-3. 3. pidettyihin talvikisoihin 550 mk sekä osallistumiseksi Oulussa 29.-31. 5. pide­tyille Kansakoulujen suurjuhlille 4 000 mk.

Kertomusvuonna aiheuttivat kaupungille menoja oppilaille kouluissa jaetut kouluateriat 2 530 533.53 mk, vähävaraisten huoltajien lapsille annetut vaate-, jalkine-, jalkinekorjaus ym. avustukset 61 074.25 mk sekä oppilaiden raitiotie-, bussi-, laiva- ja junamatkat yhteensä 390 744.05 mk.

8. Virkistystoiminta

Recreation activities

Helsingin Opettajayhdistyksen Kesävirkistystoimikunta huolehti kertomusvuonna kansa­kOlllunoppilaiden kesävirkistyksestä entiseen tapaan. Kesävirkistystoimikuntaan kuuluivat opett. Hilkka-Liisa Lukkari puheenjohtajana, opett. Eemeli Kaipiainen varapuheenjohtajana ja opett. Leo Tarkkala toiminnanjohtajana sekä muina jäseninä opettajat Arvo Haanto, Toini Immonen, Martta Laine, Helvi Sahrakorpi, Mikko Saransaari, Kauko Urkio ja taloudenhoitaja Matti Paaso sekä opettajiston kansakoulujen johtokunnassa oleva edustaja opett. Irma Arminen.

Seuraavat 20 siirtolaa olivat toiminnassa: Vihdin Hiidenlinna, Vääksyn yhteiskoulu, Kirkko­nummen Kevätniemi, Kiikalan Topuli, Nastolan Luhtaanmaan kansakoulu, Hartolan pappila, Someenjärven Kallioniemi, Päijälän Mikkola, Perniön Lemu, Korpilahden Mutanen, ·Lemin Kesäniemi, Urjalan Kokkolinna, Someron Lahti, Eräslahden Heikkilä, Ristijärven Mattila, Eräjärven pappila, Oriveden Vuolteen kansakoulu, Vilppulan Suvikoti, Längelmäen Sirkkala ja Huttulan kansakoulu.

Huttulan kansakoulu oli tarkkailuluokkien oppilaiden siirtola, Eräjärven pappila ja Urjalan Kokkolinna apukoululaisten siirtoloita sekä Vilppula ja Lemi toipumiskoteja.

Siirtoloissa oli kaikkiaan 1 750 oppilasta yhteensä 98 600 hoitopäivää. Koko kesän toimiviin siirtoloihin lähtivät lapset 5. 6. Puolen kesää siirtoloissa viettävät

lapset lähtivät 6. 6. Näiden vaihtopäivä oli 10. 7. Koko- ja loppukesän siirtoloissa olleet lapset palasivat 14. 8. takaisin Helsinkiin.

Lapset osallistuivat puutarhat yöhön sekä talousaskareihin. Sadepäivinä tekivät sekä tytöt että pojat erilaisia käsitöitä. Retkeily, uinti, urheilu ja leikki kuuluivat kiinteästi siirtolan ·ohjelmaan. Uinti- ja urheilumerkkejä suoritettiin runsaasti. Uimakandidaatteja ja -maistereita­kin valmistui.

57

Kouluylilääkäri tri Sakari Lahdensuu antoi siirtoloiden lasten terveydenhoidosta ja -tilasta seuraavan lausunnon:

»Kansakouluasetuksen mukaan siirtoloihin ehdotettujen oppilaiden lääkärintarkastus suori­tettiin toukokuussa. Välittömästi ennen siirtolaan lähtöä ja sieltä palatessa oli myös oppilaiden lääkärintarkastus, samoin keskikesällä puolikesäläisten lähtiessä ja palatessa.

Paluutarkastuksen yhteydessä 14. 8. koululääkärit totesivat seuraavat sairaustilat:

Allergiset sairaudet ............... . Ihoinfektiot ..................... . Impetigo + Furunculosis ........... . Hengitystieinfektiot ............... . Proobserv. . .................... . Varicellae ....................... . Streptokokki-infektio ............. .

1., 11 37 32 1.,3

1 1

Nielutulehdukset .................. 81., Korvasairaudet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 11 Tapaturmat ...................... 23 Äkill. silmäsairaudet . . . . . . . . . . . . . . . . 1., Pediculosis . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 6 Muut ............................ 2

Summa 259

Koululääkärit tarkastivat alkukesästä kaikkien siirtoloiden terveydelliset olosuhteet. Yksi kouluhoitaja oli muutaman päivän Oriveden siirtolassa nieluinfektioiden ja pediculosis-tapaus­ten takia.

Kansakoulujen ;korvalääkäri kävi korvahoitajan kanssa melkein joka viikko tarkastamassa Hiidenlinnan siirtolan oppilaita.&

Paitsi siirtolalapsille annettiin vapaat rautatieliput myös sellaisten vähävaraisten kotien lapsille, jotka saattoivat matkustaa kesäksi sukulaistensa tai tuttaviensa luokse maalle. Tällä tavalla toimitettiin maalle 1.,58 kansakoululasta.

9. Koulukasvitarhatoirninta School gardening

Kulunut kesä oli kasvitarhatoiminnan kannalta erittäin suotuisa. Oppilaat saivat niin run­saasti satoa, että osa siitä voitiin antaa kansalaiskoulujen kotitalousluokkien korjattavaksi. Työn ohessa harrastettiin entiseen tapaan retkeilyä. Ärtin ja Kumpulan kasvitarhojen oppilai­den yhteinen kesäretki suunnattiin 23 kilometrin päässä sijaitsevaan Luukin kartanoon. Hen­kistä virkistystä tarjosivat Alppilan kesäteatterin lahjanäytännöt. Ärtin kasvitarhan läheisyy­dessä sijaitsevassa lasten liikennekaupungissa annettiin oppilaille liikenneopetusta. Urheilussa olivat etusijalla joukkuekilpailut ja -pelit. Päivittäin käytiin virkistäytymässä läheisissä maa­uimaloissa.

Oppilaita oli Ärtin ja Kumpulan koulukasvitarhoissa kertomusvuonna yhteensä 1.,13, joista tyttöjä 221 ja poikia 192.

Kasvitarhanopettajina toimivat Ärtin kasvitarhassa opettajat Johan Kesti, Eero Ruoho­mäki ja Matti Salmela sekä vahtimestarin apulaisena opettaja Niilo Toivanen. Kumpulassa työskentelivät opettajat Eero Hurskainen, Erkki Hänninen, Tage Henriksson, Lea Saarela ja Erkki Hokkanen sekä vahtimestarin apulaisena opettaja Raimo PäIviä. Vahtimestarin tehtä­vät hoiti Helge Ruokolainen. Toiminnanjohtajana oli opettaja Vilho Hänninen.

Kertomusvuonna päätettiin vanha Ärtin koulukasvitarha siirtää pois rakennettavaksi aiotun jäästadionin tieltä Itä-Pakilaan. Kasvitarhan nimi päätettiin kuitenkin säilyttää enti­sellään muurarimestari Alex. Ärtin muistoksi. Ärtin koulukasvitarhan historiaa on selostettu lähemmin sivulla 62.

5

58

VIII. 0 P E T T A JI S T 0 Teaching staff

1. Opettajien lukumäärä

Number of teachers

Syksyllä 1961o oli suomenkielisissä kansakouluissa seuraava määrä opettajia:

Opettajia' Teachers Miehiä Mal.

Vakinaisia ja koeajaksi otettuja (Ordinary) ................... . 29lo Väliaikaisia (Temporary) ................................... . l)H Tuntiopettajia (Employed by the hour) ....................... . 6

Naisia Summa F."",I. Total

':'12 1006 B)55 99

6 12 ---------------------------------Su=a (Total)

2. Opettajakunnassa tapahtuneet muutokset

Changes within the teaching staff

3H 773 8)1 117

Kertomusvuonna erosivat viroistaan eläkkeelle siirtyen opettajat Vilho Myrsky 31. 1., Iiri Ahto-Lybeck, Meri Hietalahti, Viljo Hukari, Aino Jauhiainen, Naiml Kilgast, Einar Kivi­ranta, Raili Laes, Hilda Laurikainen, Tyyne Löw, Helvi Myrsky, Aaro Nuutinen, Juho Pitkä­nen, Irma Puromies, Eero Railo, Toini Ritvanen, Elsa Salervo, Martta Valjus, Aune Vauramo ja Ivar Winter 31. 7., Ilmari Pellinen 30. 9., Yrjö Kuikka ja Katri Pitkänen 31. 10. sekä Taina Juntunen, Annikki Nickul, Pentti Peranko, Iiris Pitkänen ja Lempi Rantameri 31. 12.

Muista syistä erosivat opettajat Helge Tuominen 31. 1., Irma Goodburn, Lauri Helimäki, Maila Micko, Kaarina Nikkilä ja Päivi Oinonen 31. 7. sekä Pentti Koivisto 31. 8.

Johtokunta valitsi opettajanvirkoihin lailliseksi koeajaksi 1. 8. alkaen seuraavat opettajat: varsinaisen kansakoulun tyttöluokille: Terttu-Kaarina Aaltonen, Maire Alakurtti, Anja Ala­naatu, Sirkka Allinen, Sisko-Inkeri Engeström, Laura Haapanen, Eila Halme, Dia Hartela, Aira Holopainen, Eeva .Isotalo, Mirjam Jokela, Sirkka Jokinen, Kaisa Jurvanen, Kerttu Kai­painen, Päivi Kalistaja, Aili Kauppila, Eija Kauppila, Aila Kirvelä, Eeva Knuuti, Elsa Kpmu­lainen, Marja-Leena Korri, Seija-Liisa Kyrönseppä, Ritva Lakkonen, Riitta Lassila, Sirkku Lassinharju, Tuula Leppä, Arja Levanto, Aira Nieminen, Silja Nordström, Kaija Nuorteva, Tarja Oksanen, Liisa Ollila, Pirjo Paaso, Aune Piironen, Anja Pulkkinen, Aino Rautio, Elvi Salonen, Eila Savolainen, Kaija Suortti, Ritva Takalainen, Kerttu Tamminen, Terttu Teitti­nen, Taimi Tillanen, Bertta Tuomala, Airi Tuulensuu, Kerttu Uoti, Marja-Liisa Vainikainen, Ritva Wilander, Helmi Voittis ja Tuula Väistö; Naulakallion vastaanottokodin erityisluokalle: Oili Påwals; Outamon vastaanottokodin erityisluokalle: Sameli Järvilehto ja Toivolan oppilas­kodin apukoululuokalle: Eeva Pitkänen sekä kahden vuoden koeajaksi Outamon vastaanotto­kodin erityisluokalle: Teuvo Hatakka.

3. Koulujen johtajat

School principals

Kansakoulunjohtajina toimivat seuraavat opettajat: Aleksis Kiven koulussa Toivo Rou­hiainen, Alppilan koulussa Leila Vaheri, Eläintarhan koulussa Kauko Urkio, Haagan koulussa

1) Näistä vakinainen virka kansalaiskoulun 6:lla opettajalla varsinaisessa kansakoulussa ja 1:11ä apu­koulussa sekä tarkkailuluokkien 1 :lIä opettajalla varsinaisessa kansakoulussa ja 1:lIä apukoulussa.

B) S:n varsinaisessa kansakoulussa 1:llä tarkkailuluokkien ja 2:11a apukoulun opettajalla. 3) Lisäksi 16 opettajaa lasten- ja nuorisonhuoltolaitosten johtokunnan alaisten laitosten yhtey­

dessä toimivissa kansakouluissa.

59

Lauri Kauppinen ja 1. 9. lukien Sampsa Nieminen, Herttoniemen koulussa Esko Sonninen, Isosaaren koulussa Helvi Poikkeus, Kaarelan koulussa Kerttu Viipuri, Kaisaniemen koulussa Helge Sarvasmaa, Kallion koulussa Jaakko Lassinharju, Kamiclmäen koulussa Rauni Aaltonen, Katajanokan koulussa Aino Öljymäki ja 1. 9. lukien Ester Liikkanen, Kulosaaren koulussa Esko Pursiainen, Kylänevan koulussa Lauri Kauppinen, Käpylän koulussa Mikko Kortteinen, Lapinlahden koulussa Otto Immonen, Lapinlahden tarkkailukoulussa Tuomo Latvala, Malmin eteläisessä koulussa Aino Immonen-Siimes, Malmin kansalaiskoulussa Asko Nisula, Malmin pohjoisessa koulussa Aimo Kaitaranta, Maunulan koulussa Eelis Aurola, Meilahden koulussa Väinö Ikävalko, Mellunkylän koulussa Yrjö Mustonen, Metsolan koulussa Veikko Liimatai­nen, Munkkiniemen koulussa Kalle Lampinen, Myllykallion koulussa Juho Ylikojola, Mäkelän koulussa Eemeli Kaipiainen, Nuottapolun koulussa Martta Laine, Oikokadun koulussa Kaarina Brummer, Oulunkylän koulussa Martti Asikainen, Pajalahden koulussa Ester Hurme, Pakilan koulussa Sere Seraste, Pakilan kansalaiskoulussa Tapani Laaja, Pitäjänmäen koulussa Aake Virtanen, Porolahden koulussa Sakari Aro, Porthanin apukoulussa Tyyne Löw ja 1. 8. lukien Liisa Hirn-Johansson, Puistolan koulussa Rauno Tarkkala, Pukinmäen koulussa Kalevi Kas­tinen, Santahaminan koulussa Gideon Grönlund, Siilitien koulussa Kalle Jaakkola, Snellmanin koulussa Evert Salakari, Suomenlinnan koulussa Arvo Juntunen, Taivallahden koulussa Leo Tarkkala, Tapanilan koulussa Lennart Salakka, Tehtaankadun koulussa Tauno Hirvonen, Tolarin koulussa Aarne Manninen, Toukolan koulussa Aino Jauhiainen ja 1. 8. lukien Ester Haapalinna, Työväenopiston koulussa Ilmari Pitkäpaasi, Töölön koulussa Hilkka-Liisa Lukkari, Vallilan koulussa Kerttu Mustonen-Hukki, Vallisaaren koulussa Ritva Wilander sekä Vartio­kylän koulussa Jussi Salmia.

4. Opettajien palkkaus

Teachers' salaries

Kansakoulunopettajien palkkauksesta mainittakoon vain viimeiset kertomusvuoden aikana ta pahtuneet muutokset.

Kaupunginvaltuuston 4. 3. 1964 tekemällä päätöksellä muodostui vanhaan palkkausjärjes­telmään jääneiden opettajien palkkaus 1. 4. 1964 lukien seuraavaksi:

Alakoulunopettaja ................................••.......... III-VIII tyttöluokkien opettaja ............................... . 111-VIII poika- ja se~aluokkien opettaja ....................... .

Peruspalkka mk:

780.00 854.90 899.60

+ 4ikäl. mk:

990.00 1085.00 11U.90

Tuntipalkkiona ylitunneista maksettiin kaupunginhallituksen 23. 4. 1964 tekemän päätök­sen nojalla 1. 5. 1964 lukien varsinaisessa kansakoulussa 8.67 mk sekä kansalåis- ja apukoulussa 10.18 mk. Sanotun päätöksen mukaan maksettiin koulunjohtajalle palkkiota 579 mk ja lisä­palkkiota kutakin koulun muuta luokkaa kohden 31.80 mk vuodessa.

Kouluhallituksen 29. 9. 1964 tekemällä. päätöksellä muodostui uuteen palkkausjärjestelmään kuuluvien opettajien palkkaus 1. 10. 1964 lukien seuraavaksi:

Peruspalkka mk

Varsinaisen kansakoulun opettaja. . . . . . . . . . •• . . . . . . . . . . • • . . . . • . . . 936.30 Kansalaiskoulun, apukoulun ja muun erityiskoulun opettaja ......... 986.10

+ 5 ikäI. mk:

1232.05 1295.25

Uuteen palkkausjärjestelmään kuuluvien palkkausvalintaan oikeutettujen opettajien palk­kaus muodostui mainitun päätöksen johdosta 1. 10. 1964 lukien seuraavaksi:

60

Alakansakoulunopettaja ......••................................ Varsinaisen kansakoulun UI-VI poika- ja sekaluokan opettaja ..... . Kansalaiskoulun poika- ja sekaluokan opettaja ..............•..... Apukoulun, tarkkailukoulun ja muun erityiskoulun poika- ja sekaluo-kan opettaja ..••..............................................

Peruspalkka mk

798.20 951.65

1002.30

1002.30

+ 5 ikä1. mk

1026.55 1232.05 1 295.25

1295.25

Tuntipalkkiona maksettiin emo korotuksen johdosta varsinaisessa kansakoulussa ylitun­nilta 10.14 mk sekä kansalais- ja apukoulussa 11.73 mk. Koulunjohtajan kuukausipalkkio varsi­naisessa kansakoulussa oli 41.83 mk sekä kansalais- ja apukoulussa 48.39 mk. Varsinaisen kansa­koulun johtajan lisäpaIkkio kuukaudessa oli kutakin koulun muun opettajan luokkaa kohden 6.97 mk· paitsi apukoulu- ja muuta erityisluokkaa kohden 8.06 mk. Kansalaiskoulun johtajan lisäpalkkio ku~audessa oli kutakin koulun muuta päätoimista opettajaa kohden 8.06 mk.

5. Opettajakokoukset ja kurssitoiminta Teachers' conferences and courses

Opettajakokoukset. Opettajakokous pidettiin Taivallahden koulussa helmikuussa ja marras­kuussa. Eri aineiden erikoisopettajilla oli neuvottelukokouksia. Tarkastajat pitivät koulun­johtajien kanssa neuvottelukokouksen elokuussa. Kahdeskymmenesneljäs yleinen kansakoulu­kokous pidettiin Oulussa toukokuun 31. ja kesäkuun 1. p:nä.

Seurakuntien edustajat järjestivät useiden koulujen opettajille yhteisiä neuvottelutilaisuuk­sia, joissa keskusteltiin mm. uskonnonopetuskysymyksistä.

Kut'ssitoiminta. Suomen Naisopettajain Liitto ja Helsingin Naisopettajain Yhdistys järjes­tivät yhdessä opintopäivän Lapinlahden kansakoulussa 5. 3., jolloin luennoivat prof. Martti Ruutu ja tri Päivi Oinonen.

Kertomusvuonna osallistui runsaasti opettajia Kansakoulunopettajain Jatko-opintoyhdis­tyksen, Kansalaiskasvatuksen Keskuksen, Kristillisen Kasvatuksen Keskuksen ja Helsingin Kristillisen Opettajayhdistyksen järjestämille kursseille sekä kansakoulunopettajien kulttuuri­päiville. Kaksi toivonliittojen opettajaa osallistui Raittiuskasvatusliiton järjestämille kesä­kursseille. Helsingin Opettajayhdistyksen järjestämää monipuolista kurssiohjelmaa esitellään opettajain vapaita harrastuksia käsittelevässä kertomuksen osassa.

7. Matka.apurahat

Travel grants

Kaupunginhallitus myönsi kertomusvuonna johtokunnan esityksestä matka-apurahaa tyttö­luokkien liikunnanneuvojalle Siru Koposelle Saksaan tehtävää opintomatkaa varten 500 mk, laulunopettaja Urpo Jokiselle Itävaltaan ja Unkariin tehtävää opintomatkaa varten 500 mk, metallityönopettaja Nils Rivannille pohjoismaihin tehtävää opintomatkaa varten 300 mk ja erityisluokanopettaja Toini Heikkilälle Ruotsiin tehtävää opintomatkaa varten 250 mk.

7. Vapaat harrastukset

Activities of the Teachers' Association

Helsingin Opettajayhdistyksen ·puheenjohtajana toimi Leila Vaheri, varapuheenjohtajana Tauno Hirvonen ja sihteerinä Antti Lappalainen. Kertomusvuoden alussa oli jäseniä tasan 1300.

Yhdistys järjesti kertomusvuoden aikana opettajille seuraavat kurssit: kemian ja fysiikan kurssi, karvileikkauskurssi, kurssi rytmisoitinten käytössä, puukoru- ja emalityökurssi ja

61

yhteiskunnallinen kurssi. Lisäksi järjestettiin yhteistyössä kaupungin koulutustoimikunnan kanssa kunnallishallinnon kurssi koevuosiksi v. 1963 valituille opettajille ja Virkailijain Kan­salaisopiston kanssa kielikursseja ruotsin ja englannin tuntiopettajiksi aikoville kansakoulun­opettajille. Kaikkiaan osallistui eri kursseille 212 opettajaa.

Yhdistyksen muu toiminta oli tavanmukaista. Niinpä se edelleen tuki opettajien musiikki­harrastuksia avustamalla Helsingin Opettajakuoroa ja Opettajain Kamarlkuoroa. Opettaja­kuoroa johti säveltäjä Hemmo Louhivuori ja Kamarikuoroa opettaja Martti Räisänen.

Opettajien urheiluharrastuksia johti tehtävään valittu urheilutoimikunta. Monitahoisesta toiminnasta mainittakoon osallistuminen Suomen Kansakoulunopettajain Liiton kilpailuihin ja ns. Kolmen kaupungin kisoihin, eli Helsingin, Turun ja Tampereen opettajienkeskeisiin kil­pailuihin, sekä jäsentenvälisten kilpailujen ja kuntourheilun järjestäminen.

Opettajayhdistys tuki musiikki- ja urheiluharrastuksia yhteensä 4 000 mk:lla. Yhdistys myönsi varoistaan kolme 200 mk:n matka-apurahaa, jotka jaettiin seuraavasti:

Synnöve Selinheimolle opetuksen seuraamiseksi Tiibingenin kansakouluissa, Urpo Jokiselle Budapestissä 26. 6.-3. 7. pidettyyn musiikinopettajain kansainväliseen kongressiin osal­listumista varten ja Sirkka Virtarannalle Kansakoulunopettajain ]atko-opintoyhdistyksen Villa Lantessa Roomassa 3.-24. 8. 1965 järjestämille historian kursseille osallistumista varten.

Opettajayhdistyksen tiedotuslehti Kotimuistutus ilmestyi kertomusvuonna viisi kertaa. Toinen yhdistyksen julkaisu, lastenlehti Kevätpörriäinen, ilmestyi 16. kerran. Lehden tuotosta käytettiin 1 200 mk Oulussa pidetyille Kansakoulun Suurjuhlille lähetetyn Helsinkiä edustaneen koululaisjoukkueen matkakustannuksiin.

IX. K 0 U L U ] E N T A L 0 U S

Suomenkielisten kansakoulujen menot ja tulot kalenterivuonna 1964

Expenditure and income of the Finnish publie elementary schools during the calendar year 1964

M eno t • Expenditure Suomenkielisten kansakoulujen menot (Expenditure 0/ Finnish schools alone) 1)30214 070.05 Osuus yhteisiin menoihin (Share in common expenditure) .......... . . . . . . . . . • 8)182444.05

Summa (Total) T u 1 0 t • 1 ncome

Koulujen valtionapu (State grant to the schools) ........••....••..........•• Valtionapu oppilaiden kesävirkistykseen (State grant /01' the pupils' summef'

recreation) ....••.....•.........................................•.... Muiden kuntien suorittama korvaus (Compensation /01' pupils from other com-

munes) ••..................••..........••....••....•••...••........ Luontoisetujen korvaukset (Compensation /01' wages paid in kind) ........... . Kouluhuoneistoja käyttäneiden seurojen suorittama korvaus valaistuksesta y.m.

(Compensation /01' lighting etc. by societies having used school premises) ..... . Kouluhuoneistojen tilitysvuokrat (Rents /01' school premises) ......••....••..

Summa (Total)

30396514.10

5 755506.85

76649.90

25381.65 104110.04

43645.83 585565.86

6590860.13

Kertomusvuonna oli oppilaita keskimäärin 30723. Nettokustannukset oppilasta kohden olivat 817.73 mk ja bruttokustannukset 1 032.26 mk.

Nettokustannusluku ei ole lopullinen, koska vuoden 1964 valtionavun loppuerää ei ollut vielä saatu laskelmaa tehtäessä.

1) Lisäksi käytettiin lisämäärärahoja edelliseltä vuodelta 1 H7 603.88 mk. 8) S:n 2051.69 mk.

62

x, :Ä R T 1 N K 0 U L U KAS V 1 T A R H A

The school garden 0/ A'rt

Vuosi 1961t muodostui Helsingin kaupungin kansakoulujen kasvitarhatoiminnan kannalta sikäli merkittäväksi, että Eläintarh~ liepeillä sijainnut vanha Ärtin koulukasvitarha joutui purkutuomion alaiseksi ja sille oli ryhdyttävä etsimään uutta sijoituspaikkaa kaupungin ulko­laidoilta, missä se ei olisi muiden laitosten tiellä. Aluetta tarvittiin uutta jäästadionia ja siihen liittyviä paikoitustiloja varten. Lehden kääntyessä nyt Helsingin koulukasvitarhojen histo­riassa voidaan todeta, että Ärtin koulukasvitarhan syntysanat lausuttiin lähes 60 vuotta sitten helsinkiläisen muurarimestarin Alex. Ärtin lahjoitettua 100000 silloista kultamarkkaa jälki­säädöksessään käytettäväksi lähinnä työväenluokan hyväksi. Testamentin toimeenpanijat neiti Olga Ärt ja varatuomari Axel Ärt ilmoittivat Helsingin kaupunginvaltuustolIe 11. 6. 1906 isänsä viimeisen tahdon olleen, että mainitun summan korot lähes kokonaisuudessaan käytettäi­siin edellä sanottuun tarkoitukseen, ja esittivät omasta puolestaan, että valtuusto muodostaisi Muurarimestari Alex. Ärtin rahaston, jonka korot käytettäisiin sopivaksi katsotun askartelu- ja virkistystoiminnan järjestämiseen kaupungin kansakoululapsille.

Kaupunginvaltuusto päätti aikanaan, »että käytettävissä olevat korkovarat 100 000 markan määrälle Muurarimestari Alex. Ärtin rahastosta käytettäisiin koulupuutarhan järjestämiseen kaupungin kansakoulujen oppilaille Savilan alueelle ... » Ja kun kansakoulujen johtokunta oli vielä ilmoittanut rahatoImikamarille, että vuoden 1908 lopussa korkovaroja oli kertynyt 8 256 markan suuruinen summa, »kehotti Kamari Puutarhalautakuntaa ryhtymään valmistaviin toimenpiteisiin alueen järjestämiseksb Asiakirjojen valossa voimme seurata hankkeen kehitty­mistä: tKoulupuutarhan laittaminen aloitettiin tammikuun 2 päivänä (1910) vedättämällä sinne lt 113 kuormaa rikkoja Kampin varastosta. Sitten kun rakennuskonttori oli elokuun lopulla paaluttanut koulupuutarhan rajat, ryhdyttiin laittamaan käytäviä sekä kuohkeuttamaan (ltO sm. syvältä) viljeltäväksi tarkoitettuja osia ja suoritettiin konttorin aloittama salaojitustyö lop­puun. Käytäväin tasoitukseen käytettiin 5651 kuormaa Fredriksperistä (nyk. Pasila) tuotua savihiekkaa. Alueen kaakkoisosassa sijaitseva pienehkö kallio poistettiin louhimalla. - Edellä mainittuihin töihin sekä rakennuskonttorin teettämään salaojitukseen, jotka työt kustannet­tiin muurarimestari Alex. Ärtin koulupuutarharahaston varoilla, käytettiin vuoteen 1911 asti kaikkiaan Smk 18 730:31. Määräraha oli Smk 19 lt88:77.»

Näin asiakirjat kertovat, miten Eläintarhan liepeille Savilan alueen kosteaan laaksoon, nykyisen Stadionin ja Pallokentän naapuruuteen tehtiin suurella työllä ja vaivalla hedelmällinen ja kukoistava keidas - kansakoulujen kasvitarha. Maan parantamisesta ja kasvukunnosta pidettiin jatkuvasti hyvää huolta. Kun rakennustöiden vaatimiin maansiirtotöihin ryhdyttiin syksyllä 196ft Ärtin alueella, maankaivajat eivät uskoneet silmiään. Ruokamultaa oli kauttaal­taan yli puolen metrin vahvuudelta, paikoitellen jopa lähes metrin vahva kerros.

Ärtin koulukasvitarhan historia ei pääty tähän. Kaupunki on päättänYt säilyttää muurari­mestari Ärtin muiston vielä tulevillekin sukupolville nimeämällä hänen mukaansa sen koulu­kasvitarhan, joka vastaisuudessa tulee korvaåmaan menetetyn Ärtin koulukasvitarhan ja joka rakennetaan loitommas keskustasta Itä-Pakilaan. Vaikkakin koulukasvitarhan merkitys lasten kesävirkistysmuotona on jossakin määrin menettänyt arvoaan, tällä työmuodolla on jatkuvasti tärkeä tehtävänsä kesän ajaksi kaupunkiin jäävien lasten askarruttajana ja joutilaisuuden tor­jujana. Muuramimestari A.rtin. ja hänen jälkisäädöksensä toimeenpanijat olivat oivaltaneet harvinaisen nykyaikaisella tavalla erään puoien varhaisnuorisotyöstä.

RUOTSINKIELISET KANSAKOULUT Kalenterivuonna 1964

SWEDISH PUBLIC ELEMENTARY SCHOOLS Calendar year o Z964

1. KANSAKOULUJEN HALLINTO

Administration

1. Johtokunta ja virkailijat

School Board and officials

Johtokuntao Ruotsinkielisten kansakoulujen johtokuntaan kuuluivat kertomusvuonna seu­raavat kaupunginvaltuuston valitsemat henkilöt: puheenjohtajana kanslianeuvos Gunnar Mo­deen, varapuheenjohtajana raitiovaununkuljo Paul Nyström, jäseninä valtiot. maist. Gunnar Asplund, sosionomi Tor Högnäs, rouva Kerstin Meinander ja fil. maist. HalvdanStröm sekäopet­tajakunnan edustajana opett. Selim Smeds. Kaupunginhallituksen edustajana johtokunnassa oli rehtori Leo Backman.

Virkailijat. Ruotsinkielisten kansakoulujen tarkastajana oli kertomusvuonna fil.maist. Hilding Cavonius ja taloudenhoitaja-sihteerinä fil.maist. Henry Backman.

2. Johtokunnan toiminta

Decisions and activities

Johtokunta kokoontui kertomusvuonna 11 kertaa ja käsitteli kokouksissaan yhteensä 300 asiaa. Saapuneiden kirjelmien lukumäärä oli 730 ja lähettyjen 1 806.

Päätökset. Johtokunnan kertomusvuonna tekemistä päätöksistä mainittakoon seuraavat: (0 p etu s) vahvistettiin kevät- ja syyslukukauden työajat ja lupapäivät (29. 1. 18 §, 6. 4. 68 §, 28,5 120 §, 21.9. 217-218 §, 17.12. 264 §); päätettiin opetusvälineiden hankinnasta lukuvuodeksi 1964/65 (28. 5. 128 §); hyväksyttiin uusia oppikirjoja (4. 11. 237 §); hyväksyttiin lukuvuoden 1964/65 luokkajako (21. 9. 214 §); hyväksyttiin opetusuunnitelmien vuositarkisteet (21. 9. 215 §); hyväksyttiin liikunnanneuvojien toimintasuunnitelmat (21.9. 216 §); hyväksyt­tiin opetussuunnitelman vuositarkisteiden muutos (9.3. 44 §, 17.12.267 §); vapautettiin oppi­laita oppivelvollisuudesta, siirettiin oppilaita apukouluun ja muille erityisluokil1e tai takaisin normaaliluokille ym. (kaikissa kokouksissa); (v i raOt) myönnettiin ero eräille opettajille ym. (9. 3. 50-51 §, 6. 4. 73 §, 27. 4. 95-97 §, 28. 5. 125' §, 15. 6. 165 §, 7. 9. 197 §); julistettiin haetta­vaksi ja täytettiin opettajanvirkoja (27.4. 93 §, 28.5. 121 §); määrättiin johtajat ja apulais-

johtajat kesäsiirtoloille (28.5. 12lo §); valittiin koulunjohtajat ja kirjastonhoitajat (7.9. 191-192 §); valittiin tilapäinen toimistoapulainen v:ksi1965 (17. 12.272 §); (k iin t e i s t ö t) hyväk­syttiin piirustuksia ja anottiin toimitettavaksi perusparannus- ja korjaustöitä (29. 1. 29 §. 9.3. lo6 §. 28.5. 127 §. 15.6. 153 §. 7.9. 185 §); luovutettiin kouluille kuuluvaa maata viljelys­lystarkoituksiin (6. lo. 71 §); päätettiin vuokrata huonetiloja Etelä-Kaarelan kansakoululle (7.9. 187 §); luovutettiin koulutiloja ulkopuolisten käyttöön (kaikissa kokouksissa); päätettiin tarkistaa kouluhuoneistojen vuokrat (29. 12. 297 §); (a v u s t u k s e t) jaettiin opettajille apu­rahoja Alex. Ärtin rahastosta (6. lo. 80 §); jaettiin oppilaille apurahoja (28. 5. 132 §. 15. 6. 157 §. 17. 12. 27lo §); (m u u t asia t) päätettiin eräiden stipendirahastojen vastaanottamisesta (29.1. 20 §); päätettiin määrärahojen siirroista (29.1. 21 §. 7.9.189 §. lo. 11. 2loO §. 17.12.275 §. 29.12. 298 §); päätettiin anoa oikeutta eräiden määrärahojen ylittämiseen (lo. 11. 239 §); hyväksyttiin v:n 1963 toimintakertomus (7.9.183 §); vahvistettiin taloudenhoitajan hankintava1tuudet (17. 12. 271 §);myönnettiin vastuuvapaus taloudenhoitajalle v:n 1963 rahastojen hoidosta ja päätettiin sijoittaa 1 800 mk erään rahaston varoja valtion obligaatioihin (29.1. 22 §); hyväksyt­tiin ehdotus kansakoulujen taloudellisesta pitkän ajan suunnitelmasta (17.12. 265 §).

Esitykset. Johtokunta teki kaupunginhallitukselle kertomusvuonna esityksiä asioista. jotka mm. koskivat: (v i r a t ja p a 1 k a t) virkojen lakkauttamista (27. lo. 9lo §. 28.5. 123 §. 7.9. 199 §. 17.12. 277 §); avoinna olevien opettajanvirkojen täyttämättä jättämistä (28.5. 122 §. 15.6. 166 §); opettajien oikeutta hoitaa sivutointa (9.3. 53 §. lo. 11. 2H §); opettajien siirty­mistä uuteen palkkausjärjestelmään (7.9. 193 §); virkavaltakirjojen antamista (7.9. 1% §); ikälisäanomuksia (9.3. 52 §. 15.6. 156 §. 7.9. 201 §. lo. 11. 2lo5-2lo6 §. 17.12. 278 §); palkkojen tarkistamista (9. 3. lo9 §. 6. lo. 81 §); (k iin t e i s t ö t) Kaarelan kansakoulun rakennuspiirus­tuksia (9.3. lo8 §); vuokrahuoneiston muuttamista virka-asunnoksi Herttoniemen koulussa (28. 5. 126 §); (m u u t a s i a t) ansiomerkkien jakoa (9 3. lo5 §); matka-avustusten myöntä­mistä (6. lo. 7lo §); liikennelaitoksen raitiovaunu- ja linja-autolippujen myöntämistä kansakoulu­laisille (28.5. ilo1 §. 7.9. 190 §. 17.12. 273 §); varoituksen antamista talonmies-lämmittäjälle (6. lo. 75 §); kouluruoan hinnan korottamista Kulosaaren kansakoulussa (6. lo. 72 §. lo. 11. 2lo1 §) sekä oikeutta laskujen hyväksymiseen (17. 12. 270 §).

Lausunnot. Johtokunta antoi kertomusvuonna lausuntoja asioista. jotka mm. koskivat: (v i r a t) osaeläkkeen myöntämistä opett. Svea Riskalle (15. 6. 152 §); (k iin t e i s t ö t) Kaarelan kansakoulun piirustuksia (27. lo. 10lo §); Botby svenska samskolas stiftelse -nimisen säätiön vuokratarjousta (17.12.269 §); kaupungin kiinteän omaisuuden tarkastajien kertomusta (28.5. 118 §); kaupungin irtaimen omaisuuden tarkastajien kertomusta (28. 5. 119 §); (m u u t a s i a t) lastenpsykiatrisen toiminnan laajentamiskomitean mietintöä (6. lo. 67 §) sekä oikeuden myöntämistä viran hoitamiseen yli 67 vuoden ikäisenä (7. 9. 200 §).

3. Komiteat ja toimikunnat

Committces

Koulurakennuskomiteaan kuuluivat: puheenjohtajana apulaiskaupunginjohtaja Aarre Loi­maranta. sihteerinä kansakouluntaloudenhoitaja Matti Paaso sekä jäseninä tp. kaupunginarkki­tehti Sakari Siitonen. kouluneuvos Jussi Saukkonen. kansakouluntarkastajat Hilding Cavonius ja Walter Erko sekä kansakouluntaloudenhoitaja Henry Backman.

Kirjastotoimikunnan puheenjohtajana oli kansakouluntarkastaja Hilding Cavonius. sih­teerinä opett. Helge Holmberg sekä jäseninä opettajat Greta Albäck. Ilse Hartman ja Brita Nyberg. " _'

Opettajakunnan asettaman oppikirjatoimikunnan puheenjohtajana oli fil.maist. Axel Lind­holm. sihteerinä opett. Saga Sundqvist sekä jäseninä Lars-Johan Jansson. Helmi Hellström, Ulla Holmström. Göta Löfgren ja Aili Moberg.

65

Opettajakokouksia suunnittelemaan asetetun komitean puheenjohtajana oli kansakoulun­tarkastaja Hilding Cavonius sekä jäseninä opettajat Pehr Back, Ulla Lagerbohm, Ruth Nordman, Viola Segerstam ja Brita Strömsten.

Opetustarvikkeiden ostokomitean puheenjohtajana oli kansakouluntarkastaja Hilding Ca­vonius, sihteerinä kansakouluntaloudenhoitaja Henry Backman sekä jäseninä I-II luokkien opettajat Carin Cavonius ja Pia Holm sekä III-VIII luokkien opettajat Arthur Collen, Ilse Hartman ja Selim Smeds.

II. K 0 U L U H U 0 N E 1 S T 0 T School buildings

Kertomusvuonna työkente1i ruotsinkielisiä kansakouluja 14 omassa koulutalossa, nimittäin Annankadun koulu Annankatu 30:ssä, Cygnaeuksen koulu Ratakatu 8:ssa, Herttoniemen koulu Linnanrakentajantien varrella, Käpylän koulu Pohjolankatu 45:ssä, Kruununhaan koulu Snell­manninkatu 18:ssa. Kaarelan koulu Kalannintie 64:ssä, Malmin koulu Latokartanontie 17:ssä ja Kivitaskuntie 7:ssä, Munkkiniemen koulu Lokkalantie 9:ssä, Pitäjänmäen koulu Konalantie 19:ssä, Tapanilan koulu Laavuntie 21-23:ssa, Topeliuksen koulu Topeliuksenkatu 22:ssa, Val­lilan koulu, Nilsiänkatu 3:ssa ja Oulunkylän koulu Mikkolantie 25:ssä.

Suomenkielisten kansakoulujen kanssa yhteisissä koulutaloissa toimivat Puotilan, Lautta­saaren, Haagan pohjoinen, Haagan eteläinen, Hillerikujan ja Maunulan kansakoulu sekä osa Kaarelan kansakoulua.

Kulosaaren kansakoulu työskenteli vuokrahuoneistossa Ståhlberginkuja 2:ssa ja samoin osa Kaarelan koulua Kanneltie 1 :ssä.

Kaarelan kansakoulussa, Kalannintie 64:ssä, työkenteli myös yksi suomenkielinen kansakou­luluokka.

111. K 0 U L U M U 0 D 0 T

School types

Luokkien lukumäärä syyslukukaudella Number ol classes, Autumn term

'''''''''''' • C ...... , I ,,",W Koulumuoto· Type 01 school

opettaJa-

I I II I III I IV lvi VI I VII I VIII I Summa i~':c't!~. Talal cia ....

Varsinainen kansakoulu· Public elemental'Y school pl'opel' .................................... 24 27 25 23 4 4 - - 107 90

Kansalaiskoulu· Civic school ............... ... - - - - - - 4 4 8 8 poikaluokkia (boys' classes) ............ - - - - - - 2 2 4 4 tyttöluokkia (girls' classes) ............ - - - - - - 2 2 4 4

Summa (Total) 24 27 25 23 4 4 4 4 115 98

Apukoulu School 101' mentally retarded children .......................................... 1 1 1 1 1 1 1 1 8 7

Tarkkailuluokat Classes loI' emotionally maladiusted children ........................ 1 1 1 1 - 1 1 1 7 3

Muut erityisluokat Other special classes 1 1 1 1 2 2 2 - 10 4

Luokkia kaikkiaan (Total 01 classes) I 27 I 30 I 28 I 26 I 7 I 8 I 8 I 6 I 140 I 112

l)Sekaluokkia paitsi kansalaiskoulussa. - l)Coeducational classes except 101' the civic school;

66

IV. K 0 U L U J ENO P P 1 LAS M Ä Ä R Ä

Number 01 pupils

Lukuvuoden 1963/64 alussa oli oppilaita kaikkiaan 2 953. Lukuvuoden aikana otettiin 97 uutta oppilasta ja 118 oppilasta erosi. Eroamissyyn mukaan nämä jakaantuivat seuraavasti:

Lukuvuoden 1963/64 kuluessa eronneet oppilaat eroamissyyn mukaan ryhmitettyinä

Pupils having lelt school, grouped according to the reason lor their leaving

Muutto kaupungin toiseen kansakouluun (Remowal to another public elementary Antal

% Number

school in the city) ................................................... . 65 55.0 Muutto toiselle paikkakunnalle (Remowal to another place) ................. . 39 33.1 Siirretty lastenhuoltolaitokseen (Taken to a child welJare institution) .......• 6 5.1 Koulunkäynnin keskeyttäminen (School-attendance discontinued) ........... . 2 1.7 Muu tai tuntematon syy (Some other 01' unknown reason) ................. . 6 5.1

Summa (Total) 118 100.0

Lukuvuoden päättyessä oli oppilaita 2 932, joiden jakautuminen opiskelun tuloksen mukaan oli seuraava:

Oppilaat lukuvuoden 1963/ 64 päättyessä opiskelun tuloksen mukaan ryhmitettyinä

Pupils at the end 01 the school year 1963/64 grouped according to the results 01 their studies

Luku Sai päästötodistuksen tai päästökirjan: H aving received the school-Ieaving certiJicate NumbeT %

kansalaiskoulusta (Jrom a civic school) ................................. . apukoulusta (from a school JOI' mentally retarded children) ............... . tarkkailuluokilta (from classes JOI' emotionally maladjusted children) ....... .

Siirrettiin lähinnä ylemmälle luokalle (M oved up to the next class) ........... . Siirrettiin ehdollisesti lähinnä ylemmälle luoka1le (M oved up conditionally to the

next class) ......................................................... . Jäi ehdoitta luokalle (Not moved up to the next class) ..................... .

Koulu' School

Summa (Total)

Kevätlukukaudella 1964 eri kouluihin pyrkineet oppilaat

Applications lor admission to various types 01 schools

Oppikouluun (Secondary school) ........................................... . Ammattikouluun (V ocational school) ....................................... . Kauppakouluun (Commercial school) ....................................... . Muuhun kouluun (Some other school) ..................................... .

1)121 4.1 2)16 0.5

4 0.2 2646 90.2

105 3.6 40 1.4

2932 100.0

Luku Number

569 21

5 3

Lokakuun 20 p:nä 1964 kerättiin lukuvuoden 1964/65 oppilaista yksityiskohtaisia tietoja, jotka ilmenevät seuraavista asetelmista:

I)Näistä 4 saanut erotodistuksen. - 2) S:n 1.

Koulumuoto· School type

67

Oppilaat lokakuun 20 p :nä 1964

Pupils, 20th October 1964

Varsinainen kansakoulu (Public elementary school proper) luokat I-II (classes I-II) ......................................... . luokat III-VI (classes III-VI) ................................... .

Kansalaiskoulu (Civic school) ......................................... . Apukoululuokat (Classes jor mentally retarded children) ................... . Tarkkailuluokat (Classes jor emotionally maladjusted children) ............. . Muut erityisluokat (Other special classes) ............................... .

Ikä vuoden lopussa

Age at the end oj the year Luku % Sukupuoli· Sex

Number

6 vuotta (years) .......... 27 1.0 Poikia (Boys) . ............. 7 ............ 533 19.2 Tyttöjä (Girls) . ........... 8 t ............ 601 21.6 9 » ............ 590 21.2 Äidinkieli· Native language

10 ............ 4.54. 16.3 11 » 156 5.6 Suomi (Finnish) .......... ............ 12 130 4..7 Ruotsi (Swedish) .......... ........... .

Muu kieli (Other language) 13 115 4..1 ............ 14. » ............ 106 3.8 15 ............ 60 2.2 Henkikirj. paikka . Domicile

16 » ............ 8 0.3 Helsinki . ................. 17 ............ 1 0.0 Muu (Elsewhere) . .........

Asunto kaupunginosittainl) . Residence by City Ward

Kantakaupunki (I nnner city) Luku % Number

1. Kruununhaka .......... 61 2.2 21. Hermanni .............. 2. Kluuvi ............... . 4. 0.1 22 . Vallila . ............... 3. Kaartinkaupunki 25 0.9 23. Toukola . ............. 4.., 20.Kamppi, Länsisatama 104. 3.8 24.. Kumpula . ............. 5. Punavuori ........... . 68 2.4. 25 . Käpylä . ............... 6. Eira ................. . 76 2.8 26 . Koskela . ............. 7. Ullanlinna ~ ........... 112 4..0 27. Vanhakaupunki . ....... 8. Katajanokka .......... 29 1.0 52., 53. Suomenlinna, ulkosaaret 9. Kaivopuisto ............ 12 0.4.

10.,19. Sömäinen, Mustikkamaa Korkeasaari ............ 35 1.3 Esikaupungit (Suburbs)

11. Kallio .................. 53 1.9 31. Lauttasaari ............ 12. Alppiharju ........... . 34. 1.2 30 . Munkkiniemi . ......... 13. Etu-Töölö .............. 98 3.5 Siitä: Munkkivuori .......... 14.. Taka-Töölö ........... . g6 5.3 29 . Haaga . ............... 15. Meilahti .............. 73 2.6 Siitä: Etelä·Haaga . ......... 16. Ruskeasuo ............ 12 0.4. 4.6. Pitäjänmäki ............ 17. Pasila ................ 4. 0.1 32. Konala . ............... 18. Laakso ................ 9 0.3 33. Etelä-Kaarela . .........

Luku % Nu",b",

1152 4.1.4. 1 296 4.6.6

194. 7.0 84. 3.0 25 1.0 30 1.0

Luku % N .. ",ber

14.4.1 51.8 134.0 4.8.2

152 5.5 2614. 94..0

15 0.5

2739 98.5 4.2 1.5

Luku % Nvmbe,.

6 0.2 88 3.2 17 0.6

6 0.2 68 2.4 25 0.9

7 0.3 1 0.0

197 7.1 235 8.5

91 3.3

193 7.0 91 3.3

4.3 1.5 17 0.6

102 3.7

l)Tarkempi jaottelu luokka-asteittain on julkaisussa Tilastollisia kuukausitietoja Helsingistä 3/1965.

68

Luku %

Luku % Numb.,. N"mb.,.

28. Oulunkylä 161 5.8 42. Kulosaari . ............. 64 2.3 Siitä: Maunula, Pirkkola •••.•• 101 3.6 43. Herttoniemi . ........... 224 8.1

34. Pakila ............... . 24 0.9 Siitä: Roihuvuori .......... 69 2.6

35. Tuomarinkylä ......... . 2 0.1 44., 48. Tammisalo, Vartiosaari 15 0.5 36.,37. Viikki, Pukinmäki 22 0.8 45. Vartiokylä ............ 141 5.1 38. Malmi ............... . 35 1.3 47. Mellunkylä . ........... 17 0.6 39. Tapaninkylä ......... . 33 1.2 49., 50. Laajasalo, Villinki 40 1.4 41, Suurmetsä ........... . 51. Santahamina .......... 40. Suutarila ............. . 9 0.3 Muualla .................. 34 1.2

Perheenpään sosiaaliryhmä . Social status of the head of the family

1. Johtavassa asemassa olevia ym. (Persons in leading positions, professionals etc.) •..............................................•.......... 977 35.1

II. Pienyrittäjiä, työnjohtajia, yl. toimistohenkilök. ym. (Owners of small enterprises,foremen, qualified office personel etc.) ...............•....

III. Ammattityötekijöitä ym. (Skilled workers etc.) ......••.............. IV. Aputyöntekijöitä ym. (Unskilled workers etc.) ....................... .

706 25.4 890 32.0 208 7.5

Oppilaita kaikkIaan (Total of puPils) ................................... . 2781 100.0

Kansalaiskoulun oppilaat sukupuolen ja opintolinjan mukaan 20. 10. 1964

Pupils of the civic school according to sex and line of study, 20th Oct. 1964

Linja· Line of study Poiltia Tyttöjä BO')'s (;iris

Koneteknillinen (M echanical line) ............................. . 79 Yleisteknillinen (General technical line) '" ...................... . 24

87

Summa Tolal

79 24

87 Liikelinja (Commercial line) ............••...................... Käsityö- ja kotitalouslinjat (Needlework and domestic science lines)

------~-----------------Summa (Total) 103

Oppilasmäärän kehitys lukuvuosina 1955/56-1964/65

Development of the number 0/ pupils, school years 1955/56-1964/65

87

Oppilaiden lukumäärä luokittain . Number of pupils by class

Lukuvuosi Erityis·

School year luokat I II III IV V VI VII VIII S pecia/ classes

1955/56 886 988 1128 873 224 178 153 138 226 1956/57 772 868 965 898 335 183 120 135 239 1957/58 690 749 846 850 389 279 115 105 202 1958/59 669 676 742 718 291 268 161 99 186 1959/60 567 648 682 639 223 208 199 128 184 1960/61 643 570 629 593 232 195 165 181 184 1961/62 595 636 562 517 196 179 129 146 165 1962/63 603 .597 622 479 150 143 127 121 153 1963/64 623 598 594 506 138 127 95 121 142 1964/65 548 604 585 468 123 120 103 91 139

190

Summa Tolal

4794 4515 4225 3810 3478 3392 3125 2995 2944 2781

69

Oppilaiden lukumäärä asuinpaikan mukaan· Numbet' of pupils by location of dwelling

Lukuvuosi Kaupungin Kanta- Esi- ulkopuolella

School yeat' kaupunki kaupungit OlItside 0/ Summa ["".,. city S"bu,bs the city Total

1955/56 3442 1290 62 4794 1956/57 3124 1 339 52 4515 1957/58 2795 1397 33 4225 1958/59 2388 1 384 38 3810 1959/60 2050 1 395 33 3478 1960/61 1 858 1490 44 3392 1961/62 1 587 1495 43 3125 1962/63 1441 1522 32 2995 1963/64 1 365 1 547 32 2944 1964/65 1173 1574 34 2781

Kertomusvuonna kaikista ruotsinkielisistä kansakoulunoppilaista 93 eli 3.4 % kävi suomen­kielisissä kouluissa ja kaikista suomenkielisistä oppilaista 152 eli 0.5 % kävi ruotsinkielisissä kouluissa.

V. 0 P P 1 V E L V 0 L L 1 S T E N K 0 U L U N KÄY N NlN V A L VON T A

Control of the realization of compulsory education

Kertomusvuonna valvottiin oppivelvollisten lasten koulunkäyntiä korttijärjestelmän avulla entiseen tapaan. Syyskuun aikana koulut lähettivät oppivelvollisten lasten luetteloon erityiset lomakk-:et tai koulukortit kaikista niistä oppivelvollisuusiässä olevista, Helsingissä henkikir­joitetuista lapsista (syntyneet v. 1949-57), jotka oli ilmoitettu ruotsinkielisiin kansa- valmistava-, ammatti- ja oppikouluihin_ Samalla tavalla tehtiin kouluista ilmoitus lukuvuoden aikana kaikista normaalin koulunkäynnin poikkeamista, kuten koulusta pois jäämisestä, koulun vaih­dosta, luokalle jäämisestä tai luokan yli tenttimisestä. Koulukortteja verrattiin sitten henki­kirjojen mukaan laadittuihin peruskortteihin, jotka oli täydennetty osoitetoimiston antamilla tiedoilla kaupunkiin ja kaupungista pois muuttaneista henkilöistä. Jos peruskorttia vastaava koulukortti puuttui tai koulujen antamat tiedot olivat vaillinaisia, pyydettiin tarkempia tie­toja koulusta tai kotoa puhelimitse tai postitse. Kyselykortti lähetettiin myös äskettäin kau­punkiin muuttaneille perheille, joilla oli oppivelvollisia lapsia. Ellei tyydyttävää vastausta saatu, tai jos opettaja ilmoitti oppilaan jääneen pois koulusta kesken lukukautta tai käyneen koulussa epäsäännöllisesti, kodissakävijä otti yhteyden oppilaan kotiin selvittääkseen laiminlyönnin syyn ja kehottaakseen h~lhoojaa paremmin valvomaan lapsen koulunkäyntiä. Kodissakävijä1lä oli kertomusvuonna 25 tällaista tapausta ja kyselykortteja lähetettiin 33.

Nämä toimenpiteet sekä monessa tapauksessa kansakouluntarkastajan ja holhoojan väliset neuvottelut johtivat tavallisesti oppilaan koulutyöhön palaamiseen_ Muutamissa tapauksissa oli kuitenkin ilmoitettava lastensuojelulautakunnalle, joka asetti suojeluvalvojan valvomaan oppi­laan koulunkäyntiä tai huolehtimaan tämän siirtämisestä koulukotiin.

Marraskuun 10. p:nä tehdyn tilaston mukaan oli Helsingissä ruotsinkielisiä oppivelvolli­suusikäisiä lapsia 6 207, jotka jakaantuivat seuraavasti:

Kansakouluissa .......................................................... 2 781 Oppikouluissa. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3065 Ammatti- ja kauppakouluissa .............................................. 20 Valmistavissa kouluissa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 132 Aistivia.lliskouluissa ...................................................... 5 Koulukodeissa ja lastenhuoltolaitoksissa .................................... 6

70

Vajaamielislaitoksissa .................................................... 9 Kotona johtokunnan valvonnassa .......................................... 2 Kouluissa muualla . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 83 Oppivelvollisuutensa suorittaneita .......................................... 75 Oppivelvollisuudesta vapautettuja. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 28 Oppivelvollisuutensa laiminlyöneitä ........................................ 1

VI. K 0 U L U TYÖ School work

A. VARSINAINEN OPETUS JA OHJAUS Curricular instruction and guidance

1. Opetusajat School Calendar

------Summa 6207

Koulut olivat toiminnassa kevätlukukaudella tammikuun 7. p:stä toukokuun 30. p:ään ja syyslukukaude1la syyskuun 1. p:stä joulukuun 21. p:ään. Työpäiviä oli yhteensä 200, kevät­lukukaudella 109 ja syyslukukaudella 91. Pääsiäisloma sattui 26.-30. 3. väliseksi ajaksi. Muut lupapäivät olivat 5.2., 29. 2-7. 3., 18. 4., 1. 5., 21. 9., 10. 10. ja 6.11.

Viikotuntien lukumäärä ilmenee tuonnempana olevista taulukoista. Oppitunnit pidettiin seuraavina aikoina: varsinaisessa kansakoulussa klo 8-12, 8-13, 9-13, 9-14, 12-16 ja 12-17; kansalaiskoulussa klo 8-14, 9-15, 10-16 ja 11-18, apukoulussa klo 9-14, 9-15 ja 11-16; tarkkailuluokilla klo 9-14 sekä muilla erityisluokilla klo 9-14.

2. Viikkotuntien jako Distribution 0/ lessons per week

Opetuksessa noudatettiin seuraavia asianmukaisesti vahvistettuja opetussuunnitelmia:

Varsinaisen kansakoulun viikko tuntien lukumäärä Number 0/ lessons per week in the public elementary school proper

Oppiaine Subject I,uokka . Class

I I I I 1 II III IV V

Uskonto (Religion) .......................................... 2 2 2 2 2 Ympäristöoppi (Community study) ..................... Äidinkieli: (Swedish):

2 3 - - -

lukeminen (reading) .................................... } 10 11 4 4 3 kirjoitus (writing exercises) ........................... 7 6 5

Historia (History) .......................................... - - - - 4 Kotiseutuoppi jamaantietoI) (Community study, geo-

graphyJl) ................................................... - - 3 5 2 Luonnontieto (Natural science) ........................ - - - - 3 Laskento ja mittausoppi (Arithmetics, geometry) ... 4 4 6 5 5 Piirustus (Drawing) ....................................... - - 2 2 2 Käsityöt ja veisto (N eedlework, woodwork) ... : ........ 3 2 2 2 2 Voimistelu ja urheilu (Gymnastics, athletics) ......... 1 1 2 2 2 Laulu (Singing) ............................................. 1 1 2 2 2 Suomen kieli, vapaaehtoinen (Finnish, elective) ...... - - - (2) (2)

Summa (Total) I 23 I 24 I 30 I 30 I 32

l)Luonnontietoa IV luokalla. _1) Natural science in class IV.

Summa

I VI Total

2 12 - 5

3 } 58 5 4 8

2 12 3 6 5 29 2 8 2 13 2 10 2 10

(2) (6)

I 32 I 171

71

Käsi~.yötuntien lisäys 1 luokalla on lähinnä tarkoitettu askarteluun ympäristöopin yhtey­dessä.

Jos 1 luokalla tai opetusryhmässä, johon kuuluu l:n ja II luokka-asteen oppilaita, on oppi­laita vähintään 25, jaetaan luokka tai ryhmä kahdella äidinkielen viikkotunnilla ja yhdellä laskennon viikkotunnilla.

Jos oppilaita on II luokalla vähintään 25, jaetaan luokka yhdellä äidinkielen viikotunnilla ja kahdella laskennon viikkotunnilla.

Käsityön ja veiston opetusryhmään ei yleensä saisi kuulua enempää kuin 20 oppilasta.

Kansalaiskoulun viikkot.untien lukumäärä, teknilliset linjat

Number 0/ lessons per week in the civic school, technicallines

Koneteknillinen linja

Oppiaine· Subject M echa,,;cal line

YleistekniJlinen linja

General lechnical Ii;"

I,uokka . elllSs

VII VIII VII VIII

Uskonto (uskontojen historia ja siveysoppi) (Religion 01' history of

ÄJ';{;~C~~~ (~~:~::~)~ ::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::: 1 1 1 1

s~~en esi~y.staito ja kirjallisuus (oral deliveyy and lite1'atu1'e) kirjOItus (wntfng) ........................................................... .

2 2 2 2 2 2 2 2

Suomen kieli (Finnish) ..................................................... . 3 3 3 3 Laskento (Al'ithmetics) ........................................................ . 2 3 3 3 Kirjanpito (Bookkeeping) ..................................................... . 1 1 1 1 Yhteiskuntaoppi (Social science) ............................................ . 2 2 2 2 Ammatinvalintaoppi (Vocational guidance) ............................. . 1 1 1 1 Terveysoppi (Health education) ............................................ . 1 1 1 1 Voimistelu ja urheilu (Gymnastics and athletics) ....................... . 2 2 2 2 Luonnonoppi (N atul'al science, theoyy) ................................... . 2 2 4 5 Luonnonopin työharjoitukset (Natul'al science in practice) ........ . 5 10 Metallityön (puut yön) ammattitieto (Metalwoyk 01' woodwork,

theory) ....................................................................... . 1 1 Metallityö (puut yö) (M etalwo1'k OY woodwoYk, practice) ................. . 6 8 Puut yö (metallityö) (Woodwo1'k 01' metalwo1'k) .......................... . 3 3 3 Kotitalous (Domestic science) ............................................ . 3 3 Ammattipiirustus (P1'ofessional design) ........... _. _ .. _ .. _. _ .. _ .. _ .. _._ .. _ .. _._ .. _ .. _._ . . +---....,---+---+----1

Summa (Total) I 2 2 1 1

34 34 310 310

72

Kansalaiskoulun viikkotuntien lukumäärä, käsityö- ja kotitalouslinjat Number of lessons per week in the civic school, needlework and domestic science lines

Oppiaine . Subjeet

Uskonto (uskontojen historia ja siveysoppi) (Religion cw

Yhteinen linja G ...... allm.

VII

history 0/ f'eligions and ethies) .................................... 1 Äidinkieli: (Swedish):

suullinen esitystaito ja kirjallisuus (of'al delivery and literature) . . . . .. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .. . . . . .. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2

kirjoitus (writing) . ............................... ....... ......... 2 Suomen kieli (Finnish) ............................................. 3 Laskento (A rithmeties) ............................................. 2 Kirjanpito (Bookkeeping) .. ...... ........... ..... .................. 1 Yhteiskuntaoppi (Social seienee) ...... ....... ..... ....... ........ 2 Ammatinvalintaoppi (Voeational guidanee) .................. 1 Terveysoppi, lasten- ja sairaanhoito (Health edueation,

nUf'sing) ............................................................. 2 Voimistelu ja urheilu (Gymnasties and athleties) ............... 2 Käsityötieto (Needlework, theory)................................. 1 Käsityö ja vaatehuolto (Needlework and eare 01 elothes,

praetiee) ..................................................... ; . . . . . . 7 Kotitaloustieto (Domestie seienee, thecwy) ..................... 1

Käsityölinja N.ldleuJork ,m.

Luokka . Class

Kotitalousllnja Dom'$tic IcUnc.

Ii""

VIII

1 1

2 2 2 2 3 3 2 2 1 1 2 2 1 1

2 2 1 1 1 1

9 5 1 1 6 10 Kotitalous (Domestie seienee, practiee) ........................... 7

~------------~--------~--------~--------I Summa (Total) I 3f,. 3f,.

Kansalaiskoulun viikkotuntien lukumäärä, liikelinja Number of lessons in the civic school, commercialline

af,.

LiikeJinja . Commercial Ii". Luokka . Class

Oppiaine' Subjeet VII VIII

Pojat Tytöt Pojat Tytöt Bays Girls Bays Girls

Uskonto (uskontojen historia ja siveysoppi) (Religion or history 01 f'eligions and ethies) ........................................................ . 1 1 1 1

Äidinkieli: (Swedish): suullinen esitystaito (oral delivery) .................................. .. 2 2 2 2 kirjoitus (writing) ........................................................... . 2 2 2 2

Suomen kieli (Finnish) ....................................................... .. f,. f,. f,. f,. Kauppalaskento (Commef'cial arithmeties) ................................ . f,. f,. f,. f,. Kirjanpito (Bookkeeping) .................................................... .. 2 2 2 2 Yhteiskuntaoppi (Social seienee) ............................................ . 2 2 2 2 Ammatinvalintaoppi (Voeational guidanee) ............................. . 1 1 1 1 Terveysoppi (Health edueation) ............................................ . 1 1 Terveysoppi, lasten- ja sairaanhoito (Health edueation, nUf'sing) .. . 2 2 Voimistelu ja urheilu (Gymnasties and athleties) ...................... .. 2 2 2 2 Kauppaoppi ja myyntitekniikka (Theory 01 eommef'ee and sales

teehnique) ....................................................................... . a 2 1 2 Talousmaantieto ja tavaraoppi (Commef'cial geogf'aphy and know-

ledge 0/ mef'ehandise) ....................................................... .. 2 2 2 2 Konekirjoitus (Typing) ..................................................... . f,. f,. a f,. Metallityö (M etalwof'k) ..................................................... . a a Kotitalous (Domestie seienee) ............................................... . a a a Ammattipiirustus (Pf'olessional design) ............ _._,,_,,_._,,_,,_._,,_,,_._,,_,,_. _,,_. f----+---+---__ i----I

Summa (Total) I 1 1 1 1

af,. af,. af,. af,.

73

Viikkotuntien lukumäärä apukoulussa

Number 0/ lessons per week in the school/or mentally retarded children

Luokka· Cm,

Oppiaine Subject

I I I I I VI I VII I VIII I II III IV V P~B I T·G P·B I T·G P·B I T·G

Uskonto (Religion) ........................... 2 2 2 2 2 2 2 1 1 1 1 Äidinkieli: (Swedish):

lukeminen (t"eading) ........................ 5 5 8 8 8 6 6 6 6 6 6 kirjoitus (writing) ........................ 5 5 - - - - - - - - -

Laskento ( At"ithmetics) ..................... 3 3 3 4 4 4 4 4 4 3 3 Kotiseutuoppi (Community study) ......... 2 2 - - - - - - - - -Maantieto, luonnontieto, piirustus (Geo-

gt"aphy, natut"al science, dt"awing) ...... - - 4 5 5 3 3 3 3 1 1 Kansalaistieto (Civic knowledge) ......... - - - - - - - - - 1 1 Laulu (Singing) .............................. - - 1 1 1 - 1 - 1 - 1 Voimistelu (Gymnastics) ..................... 1 1 2 2 2 3 2 3 2 3 2 Käsityö ja veisto (Needlewot"k and wood-

wot"k) .......................................... 6 6 6 6 8 10 6 10 6 16 6 Kotitalous (Domestic economy) ............ - - - - - - 8 - 8 - 10 Veisto (Woodvork) ........................... - - - - - 4 - 4 - - -Ammatinvalinta (Vocational guidance) ... - - - - - - - 1 1 1 1 Suomen ·kieli, vapaaehtoinen (Finnish,

elective) ....................................... - - - - - - - (2) (2) (2) (2)

Summa (Tolal) I 24 I 24 I 26 I 28 I 30 I 32 I 32 I 32 I 32 I 32 I 32

3. Oppikirjat

Opetuksessa käytettiin seuraavia johtokunnan hyväksymiä oppikirjoja:

Varsinaisessa kansakoulussa:

Uskonnossa: Rosenqvist, Biblisk historia för folkskolan; Virsikirja, Raamattu ja V-VI luokalla Katkismus.

Äidinkielessä: Andersson-Vesterlund, Läsebok för de små I-II; Cavonius, Vår läsebok I-IV, Steg för steg; Cavonius - v. Schoultz, Vi på Solgård, Hos Lisa och Lasse I ja II sekä työ­kirjat; J. L. Runeberg, Fänrik Ståls sägner; Nybond-Smeds, Lärobok i svenska III.

Oikeinkirjoituksessa : Malmberg, Övningsuppgifter i rättskrivning; Hassler-Göransson­Sjöholm-Almen, Arbetsuppgifter och rättskrivningslära I-III; Cavonius-Malmberg, Öv­ningar i språklära I-IV; Svensk ordlista; Lilius-v. Schoultz, Vår rättskrivningsbok; Nybond­Smeds, Rättskrivningslära och språklärä.

Maantiedossa: Sahlberg, Lärobok i geografi, osat 1 ja II; Forsander-Back-Järner, Geo­grafi; Finlands Svenska Folkskollärärförbund, Skolatlas.

Historiassa: Estlander, Världshistoria och världskultur sekä Finlands historia; Cavonius­Mickwitz, Historien berättar (V-VI luokilla).

Laskennossa ja mittausopissa: Cavonius-Fa1ck, Vår räknebok ja harjoitusvihko Räkne­mästaren; Cavonius-Cavonius-Lilius, Räkna rätt; Regnholm, Den roliga räkneboken I-II.

Laulussa: Törnudd, Sångkurs för folkskolan; Aulen-Norrmen-Wickström, Första sång­boken (1 luokalla); Segerstam, Vår sångbok (yläkoulussa); Cederlöf-Salonen, Musik i skolan.

Luonnontiedossa: Sahlberg, Folkskolans naturlära. Suomen kielessä: (vapaaehtoinen aine): Kotkatlahti-Grotenfe1t, Lär er finska; Streng, Suo­

men kielen alkeet; Runeberg, Pikku oppikirja; Kihlgren, Pikku opas.

6

Kansalaiskoulussa:

Uskontojenhistoriassa: Hj. Holmqvist, Bilder ur kyrkohistorien. Åidinkielesså: Hollmerus-Saxen, Svensk prosa I-V; Rundt, Svensk sång i Finland; Tång,

Svensk sång, Svensk läsebok; Lunqvist-Windqvist, Skriv och stava rätt III; Vår läsebok VI. Kansalaistiedossa: Merikoski-Öhman, Medborgarkunskap för ungdom; Ottelin, Vårt sam­

hälle; Meinander, Samhället vi lever i; Harjoituskaavakkeita; Merikoski, Ung blir vuxen; Jakobs­son-Abonde, Boken om samhället.

Terveysopissa: Finlands svenska scoutförbund, Små sår ... ; Ringheim, Lärobok i hygien; Westerlund, Första hjälpen vid olycksfall.

Suomen kielesså: Kotkatlahti Grotenfelt, Lär er finska; Streng, Suomen kielen alkeet; Rune­berg, Pikku oppikirja.

Laskennossa: Malmberg, Övningsbok i räkning II; Cavonius-Falk, Vår räknebok, V osa; Sandström-Jansson-Ivarsson, Räknebok för folkskolans överbyggnader; Cavonius-Fa1ck­Lindholm, Vår räknebok, VI osa.

Luonnonopissa: Olsoni-Österberg, Lärobok i naturkunnighet; Bergh-Linden, Naturlära för folkskolans överbyggnader, vihot A, B ja C; Geust-Smeds, EI- och motorlära.

Aineopissa: Arbetskunskap i snickeri. Tekstauksessa: Sainio, Opi tekstaamaan, Wulffin tekstausvihko. Kirjanpidossa: Forsman, Lärobok i bokföring. Kotitaloudessa: Melander, Hemhushållningens grunder; Johnsson-Carpentier-Bolin, Fö­

dan - hemmet - ekononi.in; Leenberg, Klädvård. Talousmaantiedossa: Lind-Västhagen, Näringsgeografi och varukännedom. Ammatinvalinnassa: Yrkesvalet i medborgarskolan sekä työkirja.

Apukoulussa:

Uskonnossa: Gran-Pihl-Beckman, Min kristendomsbok; Lindholm-Lindskog, Bibliska berättelser och samt,al; Rosenqvist, Biblisk historia för folkskolan; Raamattu, Katkismus, Virsikirja; Lemark, Bamets första kristendomsbok (I-III luokille).

Åidinkielessä: H. Brogren, Lätt och lustigt (myös erityisluokilla); Borrman-Salminen­Wigfors, Nu ska vi läsa, osat I-V; Malmqvist-Forsberg, Vad var det jag läste; Hassler­Göransson-Sjöholm, Arbetsuppgifter och rättskrivningslära; Stenbäck, Rättskrivningsövnin­gar; Bergh-Bjerre-Hage, Dikt och verklighet.

Laskennossa: Cavonius--Cavonius-Lilius, Räkna rätt I-II, Cavonius-Falck, Vår räkne­bok ja harjoitusvihko Räknemästaren.

Maantiedossa: Sahlberg, Geografi I-II; Oirgård-Almhult, Folkskolans geografi, I osa; Kartasto.

Luonnontiedossa: Bolin-Bergh-Noren, Folkskolans naturlära I-III.

Huonokuuloisten luokilla:

Svensk ordbok för döva.

Lukuluokilla:

Åidinkielesså: Lundgren, Ett stycke på väg; Rättskrivningens grunder enligt ljudanalys­metod, vihot 1, II ja III.

Johtokunta hyväksyi kertomusvuonna seuraavat uudet oppikirjat:

Varsinaisessa kansakoulussa:

Suomen kielesså: Mannil-Hedlund, Första boken i finska, IV luokalta alkaen.

Kansalaiskoulussa:

Kirjanpidossa: Jungner, Ordning på pengama.

75

4. Oppiennätykset

Curricula

Kertomusvuonna noudatettiin opetuksessa seuraavia johtokunnan vahvistamia opetussuun­nitelmia: varsinaisessa kansakoulussa 2. 6. 1954 vahvistettua, kansalaiskoulussa 28. 12. 1959 vahvistettua ja apukoulussa 2.12.1957 vahvistettua opetussuunnitelmaa.

5. Liikuntakasvatus

Physical education

Liikunnanneuvojina toimivat voimistelunopettajat Thua Heikkinen ja Tor W. Lindholm. Voimistelu. P 0 j a t. Eri luokkia varten laadittiin ja esiteltiin asteettain vaikeutuvat voi­

misteluohjelmat. Näiden täydennyksenä opettajia kehotettiin käyttämään hyväkseen kirjaa Gymnastikprogram i gossgymnastik, mikä jaettiin kaikille kouluille. Erityisillä telinevoimistelun tunneilla harjoiteltiin telineliikkeitä maan ruotsinkielisten kansa- ja kansalaiskoulujen välisiä kotikenttäkilpailuja varten, mitkä Finlands svenska gymnastikförbund oli julistanut. Tässä ot­telussa Kulosaaren koulu saavutti kolmannen sijan. Koulujen välinen voimistelun cup-ottelu NAID:n kiertopalkinnosta houkutteli kertomusvuonna osanottajiksi vain Vallilan ja Kulosaaren koulut, joista edellinen selviytyi voittajaksi ja palautti siten komean pokaalin pääkaupunkiin Brasbyn koululta, joka oli voittanut sen aikaisemmin.

T y t ö t . I-II luokkien oppilaille ja III-VIII luokkien tytöille laadittiin voimisteluohjel­mat, joihin sisältyi vapaaliikkeitä, telinevoimistelua, leikkejä, pallopelejä, rytmiikkaa sekä isoille tytöille kansantanhuja. Ohjausta annettiin luokissa ja kuunneltiin luentoja. Voimistelumerkki­kokeita suoritettiin III-IV luokilla. Ylimääräisiä ryhtivoimisteluharjoituksia pidettiin eri kouluissa.

Opettajille järjestettiin pesäpallon ohjausta ja valmennusta, neuvottiin eri mahdollisuuksia käyttää plinttiä helpoista harjoituksista vaikeampiin sekä esitettiin pienen tamburiinin säes­tämää rytmiikkaa.

Voimistelujuhlilla Paraisissa 6.-7. 6. Cygnaeuksen koulun voimistelukerho esitti ohjelman, jonka nimenä oli Leikkiä rytmeillä.

Yleisurheilu. P 0 ja t. Toukokuun lopussa järjestettiin tavanomaiset viestikilpailut päätök­senä jokavuotisissa otteluissa kiertopalkinnoista. Kunkin lajin voittajat olivat III, IV, V ja VI luokat sekä kansalaiskoulu.

Yleisurheilukilpailut pidettiin 22. 12. Niihin kuului III-V luokilla 60 m:n juoksu, pituus­hyppy ja pallonheitto, VI luokilla ja kansalaiskoulussa samat lajit, mutta pituushypyn sijasta oli korkeushyppy.

T y t ö t. Tytöt harjoittelivat lajeja, jotka sisältyvät urheilumerkkivaatimuksiin. Syys­kuussa he kilpailivat pallonheitossa, korkeushypyssä ja 60 m:n juoksussa. Toukokuussa osal­listui useita luokkia vuotuisiin kilpailuihin, ns. Viestikamevaaleihin, jotka tällä kertaa pidet­tiin Stadionilla.

Palloilu. P 0 ja t. Polttopallo oli suosituin peli III-IV luokilla, kun taas koripalloa, käsi­palloa, ja lentopalloa harjoiteltiin ylemmillä luokilla. Pallonlyöntitaidon kohentamiseksi näytet­tiin erityisiä harjoituksia useilla luokilla. Ulkoilmapeleistä oli jalkapallo etusijalla, mutta ahke­rasti pelattiin myös neljää maalia ja pesäpalloa, jonka sääntöjä oli yksinkertaistettu.

T y t ö t. I-II luokilla lei.kittiin helppoja palloleikkejä palloiluun valmentautumista varten sekä lyötiin palloa ja pelattiin neljää maalia. Paitsi tavanomaisia palloiluharjoituksia III-IV luokilla harrastettiin myös neljää maalia ja yksinkertaista pesäpalloa. Lisäksi leikittiin koripal­loon valmentavia leikkejä. I-VI luokilla pelattiin pesäpalloa ja koripalloa, jota oli myös VII­VIII luokkien ohjelmassa.

Talviurheilu. P 0 j a t. Talvikausi oli lyhyt ja urheiluun sopimaton, mutta siitä huolimatta

76

voitiin järjestää sekä luistelu- että hiihtokilpailuja toimintasuunnitelman mukaan. Luistelu­kilpailut pidettiin 18. 2. Eläintarhan kentällä, ja osanottajamäärä oli suuri. Lauttasaaren kou1u sai toisena perättäisenä vuonna kiinnityksen H. Lindforsin kiertopalkintoon, josta kilpailivat III-IV luokkien nelimiehiset joukkueet. Topeliuksenkou1u selvisi voittajaksi Spartan pokaa­lista oteltaessa, jolloin kou1ut asettavat kilpailuun 10-miehisen joukkueen, 4 poikaa III-IV luokilta, 3 V luokilta ja 3 VI luokilta. Kaikki osanottajat luistelivat kaksi matkaa. Kansalais­kou1u1aiset kilpailivat henkilökohtaisista palkinnoista.

Hiihtokilpailut järjestettiin hiihtoloman jälkeen 12. 3. Herttoniemen kou1un viereisessä puis­tossa. Useimmat kou1ut ottivat osaa. Herttoniemen kou1u osoittautui ~kotikentälläl) parhaaksi ja pääsi kärkisijoille joka luokassa.

Kansanhiihtoon osanotto oli hieman laimeampaa kuin aikaisemmin. Topeliuksenkou1u sai vuoden kiinnityksen suurimmasta osanottoprosentista annettuun »kilpeem.

T y t ö t. Tytöille järjestettiin Herttonimessä myös hiihtokilpailut, joiden nsanottajamäärä oli suuri. Lisäksi tytöt suorittivat hiihtomerkkikokeita. Muutamat luokat hiihtivät innokkaasti voimistelutunneilla.

Luistelu on hyvin suosittu urheilu1aji, ehkä lähinnä siksi että on helpompaa päästä luistin­radalle kuin hiihtomaastoon. Eläintarhassa pidettiin IV-VIII luokkien tyttöjen luistelukil­pailut. Muutamat suorittivat myös luistelumerkkikokeita.

Uinti. P 0 ja t. Uimaopetusta annettiin neljällä oppitunnilla kaikilla luokilla, pojille uudessa uimahallissa. Uintimerkkikokeita suoritettiin. Eri kiertopalkinnoista ja henkilökohtai­sista palkinnoista kilpailtiin 15. 5. »Svensk-Finland»-pokaalin 8 X 25 m:n viestissä voitti Vallilan koulu. Kansalaiskoulun VII D luokka sai vuodeksi eteenpäin haltuunsa 4 X 50 m:n viestissä Huf­vudstadsbladetin kiertopalkinnon. Uimataidon korkeimman osanottoprosentin (83 %) saavutti Lauttaasaren koulusta opett. G. Nordlundin luokka ja sai siten kiinnityksen Rudolf Dahlgrenin muistopokaaliin.

T y t ö t. Kaikki III-VIII luokkien oppilaat saivat uimaopetusta neljällä oppitunnilla. Tytöt suorittivat ahkerasti uintimerkkikokeita. Sekä viestikilpailuja että henkilökohtaisia kil­pailuja järjestettiin. IV-VI luokat osallistuivat uimataidon prosenttikilpailuun.

Pohjoismaiset koululaiskisat. Edellisenä vuonna peruutetut kilpailut pidettiin Tukholmassa 25.-29. 5. Helsingillä oli täysilukuinen joukkue kaikissa lajeissa. Pojat voittivat yleisurheilussa ja olivat neljänsinä jalkapallossa. Tytöt tulivat kolmanneksi yleisurheilussa ja koripallossa.

6. Ammatinvalinnan ohjaus

Vocational guidance

Kansakou1u1aisten ammatinvalinnanohjaus järjestettiin kiinteässä yhteistyössä Helsingin ammatinvalinnanohjauksen piiritoimiston kanssa. Opetussuunnitelman mukaisesti VII-VIII luokilla omistettiin yksi viikotunti ammatinva,linannohjaukselle. Välttämättömien oppikirjojen lisäksi käytettiin opetuksessa elokuvia, rainoja yms. Ammatinvalinnanohjaajat kävivät kaikilla VIII luokilla ja puhuivat useissa vanhemmille järjestetyissä tilaisuuksissa ammatinvalintaa koskevista kysymyksistä. Lisäksi järjestettiin eri teollisuuslaitoksiin opintoretkiä, joilla opet­tajat toimivat johtajina.

Selvittääkseen oppilaiden soveltuvuutta eri ammatteihin opettajat ja koululääkärit antoivat lausuntonsa tähän tarkoitukseen suunnitelluilla lomakkeilla. Oppilaat ja heidän vanhempansa täyttivät toisen lomakkeen, josta kävi selville oppilaan omat suunnitelmat ammatin suhteen.

Saatujen tietojen perusteella ammatinvalinnanohjaajat järjestivät kevätlukukaudella hen­kilökohtaista ohjausta oppilaille ja sen jälkeen vastaanoton heidän vanhemmilleen. Lukukauden lopussa neuvottiin koulunsa lopettaville oppilaille ohjaustu1osten perusteella sopivia harjoittelu­ja työpaikkoja. Toimisto antoi myös jatkuvaa ammatinvalinnanohjausta niille, jotka jo aikai­semmin olivat lopettaneet kou1unkäyntinsä.

77

7. Erityisopetus

Special education

Oppilaille, jotka ovat henkisesti myöhään kehittyneitä, sopeutumattomia tai sairaita, eivätkä voi seurata opetusta varsinaisessa kansakoulussa tai kansalaiskoulussa, järjestettiin sopivaa erityisopetusta.

Apukoulu

School Jor mentally retarded children

Kertomusvuonna noudatettiin opetuksessa samaa opetussuunnitelmaa ja käytettiin samoja oppikirjoja kuin aikaiSE'mminkin. Lisäksi otettiin kokeeksi käytäntöön kaksi uutta oppikirjaa: Mannil-Hedlundin kirja Första boken i finska ja Bjöersdorff-Lundqvistin Mitt modersmål. Vanhempainkokousten, kotikäyntien, vanhempain koulussa vierailujen sekä erityisen vaikeiden last~n päivittäisten yhteysvihkojen avulla pidettiin yllä yhteyttä kodin ja koulun välillä.

Apukoulu oli sijoitettu Kruununhaan kansakouluun ja käsitti kevätlukukaudella 8 ja syys­lukukaudella 7 luokkaa.

Apukoulun kuraattori (School social worker Jor mentally retarded children) tehtäviä hoiti apu­koulun johtaja, opett. Ulla Holmström sivutoirnenaan. Kuraattorin toimintamuodot ja toiminta­piiri olivat samat kun edellisinäkin vuosina.

Kuraattori teki kertomusvuonna 3lo kotikäyntiä. Kolmisenkymmentä henkilöä, koulun enti­siä oppilaita ja näiden vanhempia sekä nykyisiä oppilaita, kävi tapaamassa kuraattoria kou­lussa tai hänen kotonaan. Ajoittain oli puhe1inyhteys erittäin vilkasta. Niistä syistä, minkä vuoksi kuraattorin puoleen käännyttiin, mainittakoon sopeutumisvaikeudet kotona ja yhteis­kunnassa, työttömyys, välittäjän tarvitseminen viranomaisten luona ja oppilaan työhön sijoit­taminen koulunkäynnin päätyttyä.

Työntiedon opetuksesta VII ja VIII luokilla huolehti kuraattori, jonka johdolla oppilaat tekivät 12 retkeä teollisuuslaitoksiin ja työpaikkoihin.

Vapaa-ajan toimintaa järjestettiin kerhojen muodossa nykyisille ja entisille oppilaille. Ker­tomusvuonna tehtiin viikonloppumatka Oittiin ja käytiin lisäksi Kansallisteatterissa ja Ruotsa­laisessa teatterissa.

Tarkkailuluokat

Classes Jor emotionally maladjusted children

Oppilaat, joilla. oli sopeutumisvaikeuksia, yhdistettiin kolmeksi luokaksi, jotka toimivat Kruununhaan kansakoulussa. Alimmalla asteella, johon kuuluivat luokat I-III, oli 12 oppilasta, keski-asteella, johon kuuluivat luokat V-VI, oli 7 oppilasta ja ylimmällä asteella, johon kuu­luivat luokat VII-VIII, oli 10 oppilasta. Opetuksessa noudatettiin normaalia lukujärjestystä ja oppisuunnitelmaa. Kotikäyntien ja koulussa järjestettyjen vanhempainkokousten välityksellä pidettiin yllä yhteyttä vanhempiin. Osalla oppilaista oli yhteisvihot kodin ja koulun välistä päivittäistä yhteyttä varten.

Aivovaurioisten luokat

Classes Jor brain injured ·ckildren

Aivovauriolapsia varten ei ollut ruotsinkielisiä luokkia.

Huonokuuloisten luokat

Classes Jor partially deaJ children

Huonokuuloisten luokkia toimi kaksi Topeliuksen koulussa. Toiseen yhdistettyyn luokkaan kuuluivat kevätlukukaudella luokka-asteet I-III ja syyslukukaudella luokka-asteet I-II.

78

Toiseen yhdistettyyn luokkaan kuuluivat kevätlukukaudella luokka-asteet IV-VI ja syysluku­kaudella luokka-asteet V-VII. Opetuksessa noudatettiin voimassa olevaa opetusohjelmaa. Erityisen tärkeänä pidettiin puhumisen harjoittelemista ääntämis- ym harjoitusten avulla. Oppilaat saivat myös opetusta huuliltalukemisessa.

Kuurojen luokat

Classes Jo'Y deaJ child'Yen

Kuuroja oppilaita varten ei ollut ruotsinkielisiä luokkia.

Muu erityisopetus

Othe'Y special education

Luku- ja ki'Yjoitusvaikeuksista kä'Ysivien opetus ((Child'Yen with deJects in 'Yeading and w'Yiting). Kertomusvuonna oli toiminnassa kaksi yhdistettyä luokkaa ilmeisistä luku- ja kirjoitusvaikeuk­sista kärsiville oppilaille. Toiseen kuului III-IV luokka, toiseen V ja VI luokka. Viimeksi mainitussa luokassa opetettiin lapsia, jotka olivat koko kouluaikansa erityisopetuksen tarpeessa. Äidinkieli oli pääaine ja opetus yksilöllistä. Käytännöllisissä aineissa oppilaat seurasivat ope tusta normaaliluokkalla. Yksilöllisestä opetuksesta oli pysyvää hyötyä useimmille oppilaille, joiden älykkyysosamäärä ylitti 90, ja monet voitiin siirtää normaaliluokalle.

Puhehäi'Yiäisten opetuksesta (Child'Yen with speech deJects) huolehti suullisen esitystaidon neuvoja Anna-Maja Holm-Bergfors.

Puhehäiriöisiä oppilaita opetettiin 12 koulussa ryhmissä tai yksilöllisesti riippuen puhehäi­riön laadusta. Luokanvalvoja, koululääkärl ja joskus myös vanhemmat tekivät ilmoituksen puhehäirlöistä.

Puhehäirlöiden laatu ja jakautuminen kouluittain ilmenevät seuraavasta asetelmasta:

Koulu R s u·y·ö Sj.·Tj. Änkytys Muut viat Summa

Annankadun ...................... 1 3 6 1 2 13 Kulosaaren ........................ 10 5 3 2 2 22 Cygnaeuksen ...................... 9 35 4 3 3 7 61 Lauttasaaren ...................... 3 7 1 1 1 13 Apukoulu .......................... 4 2 8 2 2 18 Hillerikujan ...................... 10 6 2 1 19 Käpylän .......................... 9 4 6 1 20 Kaarelan .......................... 3 4 4 11 Kruununhaan ...................... 6 7 3 3 2 5 26 Munkkiniemen .................... 5 6 5 1 17 Topeliuksen ........................ 6 6 5 2 2 1 22 Vallilan. .......................... 7 4 3 2 1 1 18

Summa 63 93 54 18 8 24 260

Sai'Yaala- ja kotiopetus (Child'Yen's tutO'Ying in hospitals and at home.) Tarvittaessa voidaan järjestää opetusta sairaalassa tai kotona sellaisille oppilaille, jotka pitkällisen sairauden vuoksi eivät voi osallistua kouluopetukseen. Kertomusvuonna vain yksi oppilas nautti opetusta sairaa­lassa. Opetuksen hoitivat tuntiopettajat.

79

B. TÄYDENTÄVÄ JA VAPAAMUOTOINEN OPETUS JA OHJAUS

Supplementary and extracurricular instruction and guidance

1. Koulukirjastot

School libraries

Koulukirjastotoiminnassa ei tehty kertomusvuonna mitään järjestelymuutoksia, vaan toi­minta sujui aikaisemmin saavutettujen kokemusten mukaisesti.

Koulukirjastot käsittävät oppilaskirjaston, johon kuuluu kotilainoiksi tarkoitettua, eri ikä­kausille sopivaa luettavaa, opettaj akirj aston, johon kuuluu opettajille tarkoitettuja käsikirjoja, jokaisella luokalla vähäinen luokkakirjasto, johon kuuluu oppikursseihin liittyviä hakuteoksia ym., sekä sarjakirjat, eli oppi- ja lukukirjoista muodostetut kirjasarjat, joihin kuuluu useita ~ap­paleita samaa oppitunneilla käytettävää kirjaa.

Kirjastojen hoidosta huolehtivat koulukirjastonhoitajat, jotka yhdessä luokkaopettajien kanssa järjestivät oppilaille lainaamisen, huolehtivat uutuushankinnoista, luetteloinnista, kirjojen kunnostamisesta, vuotuisesta inventoinnista ym. kirjaston yleisistä töistä.

Kirjastotoimikunta, jonka muodosti puheenjohtaja, sihteeri ja kolme kirjastonhoitajien edustajaa, kokoontui kertomusvuonna kahteen kokoukseen. Sen tehtävänä oli jakaa kirjasto­määrärahat, tehdä johtokunnalle ehdotus uusien kirjastonhoitajien valinnasta ja päättää kir­jastojen uutuushankinnoista sekä kirjojen korjaus- ja suojatarvikkeiden ostosta.

Syyslukukauden alussa kutsuttiin kaikki kirjastonhoitajat kokoukseen valitsemaan kirjasto­toimikunnan jäsenet seuraavaksi kolmivuotiskaudeksi.

Suomen yleisradio äänitti syyslukukaudella kirjastotunnin Kruununhaan kansakoulussa. Ohjelmassa, joka oli tarkoitettu radion »1 dag» lähetykseen, avustivat V luokka luokanvalvoji­neen, koulun kirjastonhoitaja sekä kirjastosihteeri.

Kertomusvuoden 3 200 mk:n kirjastomääräraha jaettiin siten, että kukin koulu sai 40 mk:n perussumman sekä lisäksi 78 P oppilasta kohden markoiksi pyöristettyinä. Kirjojen kunnosta­mista varten oli varattu erityiselle tilille 500 mk. Toimikunta päätti, ettei tätä summaa pie­nuutensa vuoksi jaettaisi kouluille, vaan kirjastosihteeri tekisi välttämättömät ostot sekä ja­kaisi tarvikkeet ilmenevän tarpeen mukaan.

Määrärahojen jakaantuminen, oppilaskirjastojen nidosten lukumäärä sekä lainausten määrä ilmenevät seuraavasta asetelmasta:

Koulu

Annankadun Vartiokylän ............................................. . Kulosaaren ............................................... . Cygnaeuksen ............................................. . Lauttasaaren ............................................. . Haagan pohjoinen ..................... "' ................... . Haagan eteläinen ......................................... . Herttoniemen ............................................. . Hillerikujan ............................................. . Käpylän ................................................. . Kruununhaan ............................................. . Apukoulu ................................................. . Kaarelan ............... '," ............................... . Malmin ................................................... . Munkkiniemen Maunulan ................................................. . Pitäjänmäen

Määräraha mk

220 99

141 284 191 101 101

99 122 127 201 105 113

71 243 108

63

Nidoksia Lainoja

2449 3975 636 753 524 2121

3475 4002 1 319 3030

452 1810 1356 564 1100 1556

310 1278 627 1 536

1927 3900 1 267 556

751 655 781 932

1 777 5808 565 1506 740 217

80

Koulu Määräraha mk Nidoksia Lainoja

Tapanilan ................................................. . 55 646 348 Topeliuksen ............................................... . 299 3400 7210 Vallilan ................................................... . 198 2519 3370 Vallilan kansalaiskoulu ..................................... . 165 627 1 591 Oulunkylän ............................................... . 65 709 889

2. Elokuvatoiminta

Use of audio·visual means

Opettajat käyttivät opetuselokuvia apunaan havainnollistamaan oppitunteja. Suomenkielis­ten kansakoulujen kanssa yhteinen elokuvien ja laitteiden lainaamo jatkoi toimintaansa entiseen tapaan· opett. Onni Laukaman johdolla. Uusia filmejä hankittiin vuoden aikana. Kertomus­vuoden lopusssa opetuselokuvien lukumäärä oli 184, yhteensä 394 kelaa.

3. Äänilevyjen lainaustoiminta

Lending of records

Kansakoulujen kansliassa säilytettiin äänilevyvarastoa, jossa oli 200 musiikkilevyä, 150 levyä eläinten ääniä sekä pienehkö määrä satuja ja lastennäyte1miä sisältäviä levyjä.

Levyjä lainattiin opettajille, jotka soittivat niitä opetuksen yhteydessä koulujen levysoit­timilla. Niitä kouluja varten, joilla ei ollut omaa levysoitinta, oli lainattavaksi tarkoitettu, kan­nettava levysoitin.

4. Ortodoksisten lasten uskonnonopetus

Instruction in Greek-Orthodox Religion

Syyslukukaudella sai kaksi oppilasta ortodoksisen opin mukaista uskonnonopetusta.

5. Siveysopin ja uskontojen historian opetus

Instruction in Ethics and History of Religions

Kertomusvuonna ei kukaan oppilaista saanut siveysopin ja uskontojen historian opetusta.

6. Liikenneopetus

Traffic instruction

Opetuksessa noudatettiin entisiä määräyksiä ja menetelmiä. Vihkosia ja käsikirjoja jaettiin helpottamaan työtä ja tehostamaan oppilaiden kiinnostusta ainetta kohtaan. Liikennepoliisin komisariot muodostivat liikennepartioita niissä kouluissa, missä niitä pidettiin tarpeellisina. Syksyn perinteelliset polkupyöräliikennekilpailut siirrettiin myöhempään ajankohtaan eri syistä. Monet luokat kävivät sekä kevät- että syyslukukaudella lasten liikennekaupungissa Laaksossa.

81

7. Taidekasvatus

Art education

Oppilaiden teatteri taidetta kohtaan tunteman kiinnostuksen lisäämiseksi heille järjestettiin tilaisuuksia käydä Ruotsalaisessa teatterissa. Luokat IV, V ja VI saivat nähdä näytelmän Klas Klättermus ja luokat V-VI näytelmän Anne Franks dagbok.

Kirjallisuuden ja esitystaidon harrastuksen edistämiseksi annettiin II-VIII luokilla ope­tusta puhetaidossa. Opetusohjelmaan kuului puheteknillisiä harjoituksia, mie1ikuvitusharjoi­telmia, suorasanaisen tekstin luentaa, lausuntaa, lapsiteatteria jne. Oppilaat kertoivat satuja, harjoittelivat pieniä näytelmiä, sovittivat runoja näytelmiksi, keskustelivat ja arvostelivat. Koulujuhliin harjoiteltiin myös ohjelmaa. Toimintaa johti suullisen esitystaidon neuvoja Anna-Maja Holm-Bergfors.

Oppilaiden musiikkiharrastusta kehitettiin monella tavoin. Topeliuksen koulussa johti opett. Irma Laine Helsingfors svenska flickkör -nimistä kuoroa, joka oli koottu kansakoulujen entisistä ja nykyisistä oppilaista. Kuoro esiintyi monissa koulujuhlissa ja vanhempainkokouk­sissa sekä radiossa. Annankadun ja Lauttasaaren koulussa johti opett. Viola Segerstam syyslukU­kaudella laulu- ja musiikkikerhoja, samalla kun opett. Marianne Segerstam johti vastaavia ker­hoja Kulosaaren, Pohjois-Haagan, Herttoniemen ja Käpylän kansakouluissa. Nokkahuilu- ja orkesterlryhmiä johtivat Cygnaeuksen koulussa opett. Viva Hansson, Kruununhaan koulussa opett. Sigurd Sid, Munkkiniemen ja Topeliuksen kouluissa opett. Irma Laine sekä Maunulan koulussa opett. ffila Cederlöf. Kuorolauluryhmiä johti Munkkiniemen ja Topeliuksen kouluissa opett. Irma Laine.

Kiinnostuksen lisäämiseksi maalaustaidetta kohtaan hankittiin kouluihin kuvajäljennöksiä, jotka edustivat 33 tunnetuinta mestaria Thomas Gainsboroughista Pablo Picassoon. Kokoelman esitteli opettajakunnalle 10. 11. yleisessä opettajakokouksessa piirustuksenopett. Elsa Panelius, joka oli myös toimittanut opettajien oppaaksi tarkoitetun, 14-sivuisen vahasmonisteen »Konstanalys,). Kehystettyjen jäljennösten oli määrä kiertää suurimmissa kouluissa.

8. Taloudellinen kasvatws

Instruction in elementary economics and saving

Opetussuunnitelmaan sisältyvän taloudellista ajattelua edistävän opetuksen lisäksi antoivat Helsingin säästöpankki ja opettajat koulusäästötoiminnan yhteydessä neuvoja ja ohjeita talou­dellisissa kysymyksissä.

9. Kerhotoiminta

Club activities

Kevätlukukaudella oli toiminnassa 14 oppilaskerhoa, joissa oli yhteensä 28,. jäsentä, sekä nuorisokerho, johon kuului 15 oppilasta. Syyslukukaudella oli oppilaskerhoja 22 ja niissä ,.88 jäsentä sekä nuorisokerhossa 12 jäsentä. Kerhot toimivat vuoden kaikkina työviikkoina. Ker­hojen harrastusmuotoihin kuuluivat kieltenopiskelu, musiikki, laulu, harrastetyöt, veisto, kone­kirjoitus sekä voimistelu ja palloilu. Vapaa-ajan kerhojen toiminnanjohtajana oli liikunnanneu­voja Tor W. Lindholm.

82

10. Retkeilytoiminta

Excursions

Opetusohjelmaan kuuluvien opintoretkien sekä museoissa ja näyttelyissä käyntien lisäksi monet luokat retkeilivät kevätlukukauden lopussa kotimaassa. Oppilaat rahoittivat itse nämä retkensä, mutta varoja saatiin myös juhlien, arpajaisten, myyjäisten yms. tuloista. Talous­arvioon merkityistä määrärahoista saivat avustusta vain apukoulu ja Annankadun kansalais-koulu. '

11. Kodin ja koulun yhteistyö

Parents-teachers activities

Yhteistyö jatkui kertomusvuonna entiseen tapaan. 75 luokan oppilaiden vanhemmat kut­suttiin neuvottelutilaisuuksiin, joissa oli keskustelua, esitelmiä, oppilaiden esityksiä sekä kahvi­tarjoilua. Erityisen ajankohtainen keskustelunaihe oli oppilaiden pääsy oppi- ja ammattikou­luihin. Useimmat luokanvalvojat kävivät vuoden aikana oppilaiden kodeissa keskustellakseen vanhempien kanssa kasvatuskysymyksistä. Oppilaiden vanhempia kutsuttiin myös monille luokille kuuntelemaan opetusta, jolloin esiteltiin usein opetuksen uutuuksia. Oppilaiden' van­hemmat kutsuttiin yleensä koulujuhliin, lukukausien päättäjäisiin ja joulujuhliin.

12. Koulukokeilu

. School experimental work

Kaytannöltinen ammatinvalinta. Eräällä kahdeksannella tyttöluokalla järjestettiin kevät­lukukaudella ammatinvalinnan yhteydessä kokeeksi viikko käytännöllistä harjoittelua erilai­sissa laitoksissa. Siten oppilaat joutuivat harjoittelemaan lastenhoitajina lastenkodeissa ja -seimissä, kauppa-apulaisina eri liikkeissä, kampaajina, ompelijoina, kotisisarina ym. Kokeen tarkoituksena oli saada kokemusta tämän työmuodon merkityksestä ammatinvalinnalle. Koe päättyi hyvin.

Suomen kielen opetus. Vapaaehtoisen suomenopetuksen kokeilu IV-VI luokilla jatkui ja ulotettiin itse asiassa kaikille luokille. Kokeilu tuotti hyviä tuloksia.

VII. K 0 U L U S 0 S 1 A ALI N E N TOI MlN T A

School social work

1. Koululääkärien ja -hoitajien toiminta

School medical work

Koululääkärieri ja -hoitajien toimintaa on selostettu suomenIqelisten kansakoulujen toi­mintakertomuksessa sivuilla 4.7-4.9.

83

2. Kasvatusneuvolan toiminta

Child Guidance Clinic

Kasvatusneuvola sijaitsi Toinen linja 16:ssa ja oli hallinnollisesti terveydenhoitolautakunnan alainen.

Neuvolan koulupsykiatrin virkaan valittiin 1. 1. 196'. hermo- ja mielitautien erikoislääkäri, lääket.iis. Harriet Forsius. Hän oli virkavapaana 13. 2.-31. 5. välisen ajan viransijaisena lääket.lis. Eva-Maija Kaila.

Koulupsykologina oli fil.maist. Karin Molander 1. 6. saakka, minkä jälkeen hän oli sairas­lomalla 26. 9. asti, jolloin hän kuoli. Fil.maist. Eva Wegelius hoiti koulu psykologin virkaa osa­päivät yönä 2. 6.-31. 8. ja hum.kand. Kaarina Palmuvuo puolipäivätyönä 1. 9.-31. 12.

Sosiaalihoitajana toimi sosionomi Anita Degerman. Nimitys sosiaalitarkkailija muutettiin kaupunginvaltuuston päätöksellä 22. 1. sosiaalihoitajaksi.

Toiminta

A ctivities

Neuvola oli toiminnassa koko vuoden lukuun ottamatta kahta viikkoa heinäkuussa, jol­loin se oli suljettuna hekilökunnan kesälomien vuoksi.

Neuvolassa tutkittuja lapsia oli kertomusvuonna 234, joista 196 oli kansakoulunoppilaita, muut 38 olivat ruotsinkielisiä helsinkiläisiä lapsia, jotka eivät käyneet kansakoulua. Tämän kertomuksen tiedot ovat vain kansakoululaisista.

Psykiatri, psykologi ja sosiaalitarkkailija pitivät yhteisiä, jokaista tutkittua lasta koskevia neuvotteluja. Kansakouluviranomaisille, lastensuojeluvirastolle tai muille laitoksille annettiin yhteensä 312 lausuntoa.

Tutkituista lapsista 154 kävi lääkärinvastaanotolla, osa heistä 2-3 kertaa. Lääkärinvastaan­otolla käyntejä oli 266. Hoidon yhteydessä koulupsykiatri neuvotteli vanhempien kanssa 189 kertaa. Lisäksi yhdeksän lasta kävi säännöllisesti neuvolassa yksilöllisessä hoidossa; terapiatun­tien määrä oli yhteensä 77.

Neuvolan lääkärin vastaanotto oli kerran viikossa järjestetty iltapäiväksi, jotta ansiotyössä olevilla vanhemmilla oli tilaisuus käydä neuvolassa, eikä lasten, jotka kävivät säännöllisesti hoi­dossa, tarvinnut lyödä laimin koulunkäyntiään. Psykologin ja sosiaalihoitajan työaika oli myös järjestetty siten, että heillä oli kerran viikossa vastaanotto klo 18:aan.

Koulupsykiatrin toiminta

School psychiatrist

Koulupsykiatri kävi Kruununhaan apukoulussa joka toinen viikko suorittamassa oppilaiden somaattisen tutkimuksen, jolloin käsiteltiin sekä yksityisiä tapauksia koskevia että ajankoh­taisia mielenterveyskysymyksiä. Neuvolan lääkäri tutki myös kouluissa vastaanotoillaan tark­kailuluokkien oppilaat sekä somaattisesti että psyykkisesti. Koulupsykiatri kävi myös luku- ja kirjoittamisvaikeuksista kärsivien luokilla, jolloin hän keskusteli kunkin opettajan ja oppilaan kanssa mahdollisista ongelmista. Käyntien lukumäärä lääkärin kouluissa pitämillä vastaan­otoilla oli yhteensä 326.

Koulupsykologin toiminta

School psychologist

Kevätlukukaudella psykologi tutki vastaanottojen yhteydessä neuvolassa 41 alaikäistä lasta, jotka pyrkivät kansakouluun. Testaukset suoritettiin prof. Lehtovaaran 6-7-vuotiaille tarkoi­tetun koulukypsyyskokeen mukaan. Kokeessa hyväksyttyjä lapsia oli 20.

Psykologilla oli tutkimusten yhteydessä 62 keskustelua opettajien ja vanhempien kanssa, ja neljä lasta sai yksilöllistä hoitoa yhteensä 29 kertaa.

8~

Kertomusvuonna suoritettiin seuraavat psykologiset kokeet:

Älykkyystutkimukset: Terman-Merrill-Hellström Wechsler tai osia siitä Raven ......................... . Kohs ........................... . Goodenough

Luonnetutkimukset: Rorschach ..................... . Wartegg ....................... . Pickford ....................... . CAT ........................... .

Sosiaalihoitajan toiminta Social worker

1~6

11 21

3 ~2

36 18 ~

6

TAT ........................... . Raven ......................... . Diiss ........................... . Baum Sceno ......................... . Lauseentäydennystesti ........... .

Muut tutkimukset: Luku- ja kirjoituskoe ............. . Benton ......................... . Bender ......................... .

2 2

6 82 16

3

37 7

69

Sosiaalihoitaja haastatteli kertomusvuonna lasten vanhempia tai muuta huoltajaa 139 ta­pauksessa. Lisäksi hänellä oli ~3 lapsen hoitoa koskevaa keskustelua ja 16 kotikäyntiä.

Kurssit

Courses

Neuvolan lääkärin sijainen ja sosiaalihoitaja osallistuivat Kasvatusneuvolain liiton Helsingissä järjestämille opintopäiville ja vuosikokoukseen 19.-21.3. Psykiatri osallistui myös saman liiton psykiatreille tarkoitettuun kurssiin 12.-14.11., mikä käsitti mielenterveystyölle ajankohtaisia lakeja ja asetuksia. Sosiaaliministeriö järjesti Kiljavalla 13.-18. 1. työnjohtokurssin sosiaali­kuraattoreille. Neuvolan sosiaalihoitaja osallistui tähän kurssiin sekä niille opintopäiville, mitkä Kasvatusneuvolain liitto järjesti Helsingissä 5.-7.11. sosiaalityöntekijöille. Näiden opintopäivien aiheena oli: Miten kasvatusneuvola pystyy auttamaan teini-ikäisiä. Neuvolassa vieraili Helsingin yliopiston kasvatusopin opiskelijoita. Koulupsykiatri piti esitelmän Munkki­niemen ruotsinkielisen kansakoulun vanhempainkokouksessa.

Neuvolassa suoritetut tutkimukset

Seuraavasta asetelmasta ilmenee neuvolassa tutkittujen tapausten määrä:

Uusia Uudelleen tapauksia tutkittuja Summa

Psykiatrinen, psykologinen, sosiaalinen tutkimus. . . . . . . . 7~ 41 115 Psykiatrinen, psykologinen tutkimus .................. 2 2 Psykiatrinen, sosiaalinen tutkimus ............. '. . . . . . . 1 ~ 5 Psykiatrinen tutkimus .............................. 1 31 32 Psykologinen, sosiaalinen tutkimus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 17 2 19 Psykologinen tutkimus .............................. 20 3 23

Seuraavat henkilöt ilmoittivat tapauksista:

Ilmoituksen tekijä· Reporter Luku Numbe,

Vanhemmat tai omaiset ............ ~2

Kouluviranomaiset ................ 141

----------------------------------Summa 113 83 196

Luku Numbe,

Lastensuojeluviranomaiset .......... 11 Muut.............................. 2

Summa (Total) 196

llmoitukset tehtiin seuraavista syistä:

Ilmoituksen pääsyy·· Reason JOf' f'epof'ting

Hermostolliset oireet ......... . Sopeutumisvaikeudet ......•... }(ehitystason D1äärääIDinen

Luku Numbe,

28 48 75

% 14.3 24.5 38.3

85

Luku Numb., %

Heikko koulumenestys ........ 42 21.4 Muu syy .................... 3 1.5

Summa (Total) 196 100.0

Oppilaat jakautuivat iän ja sukupuolen mukaan seuraavasti:

Ikä· Age Poikia Tyttöjä Boy. Gi,l.

6 vuotta ((years) 8 13 7 » 19 9 8 9 15 9 15 9

10 13 7 11 8 4

Tarkastettujen lasten perhesuhteet:

Perhesuhde . Family f'elation

Vanhemmat asuvat yhdessä ......... . Lapsi äidin hoidossa

äiti naimaton ................... . vanhemmat eronneet ............. . isä kuollut ..................... . isäpuoli

Summa Tol"l

21 28 24 24 20 12

Luku Numb.,

134

3 32

4 8

Ikä· Age Poikia Boy.

12 vuotta (years) 5 13 » 6 14 » 6 15 6 16 5 17 ')

Summa (Total) 100

Lapsi isän hoidossa

Tyttöjä Gi,l.

6 14

9 9

1

96

Summa Tol"l

11 20 15 15

5 1

196

Luku Numbe,

äiti kuollut ...................... 1 äitipuoli . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 4

Lapsi otettu kasvatuskotiin .......... 3 Lapsi adoptoitu .................... 3 Lapsi otettu lastensuoje1ulaitokseen 4

Summa (Total) 196

Tapaukset ryhmitettyinä toimenpiteen mukaan:

Ehdotetut toimenpiteet· Suggested meaSUf'es

Yksilöllinen hoito Jatkuva tarkkailu Suositeltiin:

Luku Numbe,

11 40

muuta hoitoa .............. 5 koulunkäynnin järjestämistä .. 63 erityistutkimuksia .......... 20

2.6 32.1 10.2

vajaamielishuoltolaan !;ijoitta-

Luku !IIumbe, 'Yo

mista .................... 2 1.0 lastensuojelu viranomaisten

huoltotoimenpiteitä . . . . . . . . 6 3.1 neuvoja tai lääkkeitä ........ 43 21.9 muita toimenpiteitä . . . . . . . . 6 3.1

Summa (Totat) 196 100.0

Tutkimuksen jälkeen tehtiin seuraavat diagnoosit:

Diagnoosi . Diagnosis Luku Numbe,

Psychoneuroses ............. . 16 Persona immatura ........... . 10 Oligophrenia ................. . 52 Casus characteris aill ......... . 35

% 8.2 5.1

26.5 17.9

Morbi aBi

Luku Numb.,

9 % 4.6

Observationes et explorationes .. 32 16.3 Vailla diagnoosia .............. 42 21.4

Summa (Total) 196 100.0

86

3. Kouluhammashoito

Dental care

Terveydenhoitolautakunnan alaisessa kouluhammashoitolaitoksessa annettiin kansakoulun­oppilaille maksutonta hampaiden hoitoa. Kertomusvuonna oli toiminnassa 22 kouluhammas­hoitolaa1). Vuoden aikana toimitettiin 2 981:11e ruotsinkielisten kansakoulujen oppilaalle ham­mastarkastus jossakin näistä hoitoloista. Hoidon tarpeessa oli 2014 oppilasta. Näistä hoidet­tiin 92lo oppilaan hampaat 8 202 käynnin aikana.

Hampaiden käsittelyjen lukumäärä ja laatu

Number and nature 0/ treatments at the School Dental Clinic

Poisottoja (Extractions) ................................................. . Kauterisaatiota (Devitalizations) ......................................... . ]uurikäsittelyjä (Root canal treatments) ................................... . ]uuritäytteitä (Root jillings) ............................................. . Paikkauksia (Fillings) ................................................... . Erittelemättömiä käsittelyjä (Not specified) ................................. .

SUlllma (Total)

Luku Numb ..

622 101 142

87 lo lo20 2830

8202

Oikomisosastolla tarkastettiin 36 uutta potilasta, joista määrättiin hoitoon 31. Valmiiksi hoidettiin 19 potilaan hampaat.

4. Silmäpoliklinikan toiminta

Eye Clinic

Silmäpoliklinikan toimintaa on selostettu suomenkielisten kansakoulujen kertomuksessa sivulla M.

5. Korvapoliklinikan toiminta

Ear Clinic

Korvapoliklinikan toimintaa on selostettu suomenkielisten kansakoulujen kertomuksessa sivulla 55.

6. Kouluateriat

School meals

Oppilaiden kouluateriaan kuului annos keittoruokaa, maitoa ja leipää. Ateriaan saatiin vaih­telua vellipäivinä lisäämällä siihen juustoa, makkaraa bns. Ruokalista käsitti kahden viikon jakson. Ateriat valmistettiin kaupungin elintarvikekeskuksen ruokatehtaassa.

1) Ks. s. 53.

87

7. Apurahat ja avustukset

Grants and subsidies

Ruotsinkielisten kansakoulujen käytettävänä oli kertomusvuonna yhteensä 275.81 mk seu­raavien lahjoitusrahastojen korkovaroja: Kansakoulujen vaatetusrahasto, H. Falckenin rahasto, Carl Rosengrenin rahasto, Kansakoulujen stipendirahasto, Nikl. Turdenin rahasto, A. Tarnov­skyn rahasto, A. I. Olinin rahasto, K. R. Kullmanin rahasto, Kesälomarahasto, J. Karppisen rahasto, G. Zittingin rahasto, Boguscheffsky-puolisoiden rahasto, Aina Hallbergin rahasto, Annankadun kansakoulun jatkoluokkien rahasto, 15. januarifonden, E. Eskelinin rahasto, Haa­gan ruotsinkielisen kansakoulun urheilurahasto, Herttoniemen kansakoulun stipendirahasto, Malmin yläkoulun stipendirahasto, Malmin alakoulun stipendirahasto, Mariannen rahasto, Munkkiniemen kansakoulun stipendirahasto, Pitäjänmäen kansakoulun äidinkielenrahasto, Hanna Bergendahlin muistorahasto, M. Thorsin rahasto, B. Kreanderin rahasto, Jenny Freden­bergin rahasto ja Ravitsemisrahasto.

Lisäksi jaettiin 128.50 mk K. H. Renlundin rahastosta, 20 mk A. Sinebrychoffin rahastosta, 30 mk Aurore Demidoffin myötäjäisrahastosta, 23 mk Vassa Leontjeffin rahastosta, 221.16 mk G. A. Lundeniuksen rahastosta, 116 mk K. Galetskin rahastosta, 336 mk Alex Ärtin rahastosta, 34.24 mk Sanomalehdenjakajain joululahjarahastosta, 180 mk Signe Björkellin rahastosta, 45 mk Helsingin säästöpankin riemujuhlarahastosta, 100 mk Selma Wasastjernan rahastosta, 40 mk Augusta Pippingin rahastosta, 14 mk Alkeiskoulurahastosta, 10 mk Fanny Calamniuksen rahastosta, 27 mk Eklundin stipendirahastosta, 440 mk Varuboden-osuuskunnan stipendira­hastosta, 26 mk Hertonäs-Degerö småskoleföreningin rahastosta, 40 mk Alfr. Bjonin muisto­rahastosta, 40 mk Karin Saltzmanin rahastosta, 80 mk Ida Wegeliuksen rahastosta, 32 mk H. Björkströmin rahastosta, 155.13 mk Jiirgensin rahastosta sekä 210 mk Helsingin kaupungin myöntämiä stipendejä.

Kertomusvuonna jaettiin vaatetusavustusta ja jalkineita 12:lle sekä silmälasit 23 oppilaalle. Ruotsalaisen kansanpuolueen joulurahastosta jaettiin lisäksi 2000 mk varattomille oppilaille.

8. Virkistystoiminta

Recreation activities

Kuten ede1lisenäkin vuonna Helsingfors folkskolors lärare- och lärarinneförening ylläpiti kesällä kolmea kesäsiirtolaa kaupungin ruotsinkielisten kansakoulujen oppilaille. Siirtolat si­jaitsivat Stora Löfholmenissa Helsingin maalaiskunnassa, Kvarnuddenin kesäkodissa Perna­jassa ja Auroran kesäkodissa Espoon Träskändassa. Näissä sai kaikkiaan 146 lasta tuiki tar­peellista ja vahvistavaa virkistystä.

Kesäkodeissa oli lapsilla mahdollisuus leikkiä ulkoilmassa. Retkeily, marjojen poiminta, soutu ja uinti vuorottelivat erilaisten hyödyllisten askareiden kanssa. Kvarnuddenin kesäko­dissa oli vihannestarha, jota lapset mielellään hoitivat ja vaalivat. Kunkin kesäkodin opettajat huolehtivat uimaopetuksesta, ja koska sää oli enimmäkseen lämmin ja kaunis, suorittivat lapset joukon uimakokeita eri asteisia merkkejä varten sekä Stora Löfholmenin että Kvarnuddenin kesäkodissa.

Siirtolalasten terveydentila oli erittäin hyvä. Koululääkäri ja -hoitajat tutkivat lapset sekä ennen maalle lähtöä että paluun jälkeen, jolloin todettiin, että lasten paino oli loman aikana lisääntynyt, ja he olivat kaikki terveitä. Koulutetut opettajat toimivat kaikkien kesäkotien johtajina.

Kansakoulujentarkastaja, koululääkäri ja johtokunnan jäsenet tarkastivat kaikki siirtolat kesän aikana.

Siirtoloiden kokonaiskustannukset olivat 52 291.43 mk.

88

9. Koulukasvitarhatoiminta

School gardening

Koulukasvitarhatoimintaa on selostettu suomenkielisten kansakoulujen kertomuksessa sivuilla 57 ja 62.

VIII. 0 P E T T A JI S T 0 Teaching staff

1. Opettajien lukumäärä

Number of teachers

Syksyllä 1964 oli ruotsinkielisissä kansakouluissa seuraava määrä opettajia:

Opettajia' Teachers Miehiä Male

Vakinaisia ja koeajaksi otettuja (Ordinary) ................... . 29 Väliaikaisia (Temporary) ................................... . 1

Naisia Summa Female Tolal

98 127 7 8 ---------------------------------Summa (Total)

2. Opettajakunnassa tapahtuneet muutokset

Changes within the teaching staff

30 105 135

Kertomusvuonna erosivat eläkkeelle siirtyen varsinaisen kansakoulun opettajat Elsa Enholm, Arla Hildebrand, Elna Jansson ja Toini Lagercrantz-Jansson, laulunopettaja Emil Johnsson, käsityönopett. Maja Therman ja apukoulunopett. Birgitta Jakobsson, kaikki 31.7. Lisäksi ero­sivat veistokalustonhoitajat Frans Backman 1. 9. ja Georg Lönnström 1. 10.

Kertomusvuoden aikana kuoli varsinaisen kansakoulun opett. Margit Cavonius 31. 3. Johtokunta valitsi lailliseksi koeajaksi 1. 8. alkaen seuraavat opettajat: varsinaiseen kansa­

kouluun Martha Lindholm, Alice Kronqvist, Marianne Näsman ja Hjördis Sandberg sekä lau­lunopettajaksi Viola Segerstam.

3. Koulujen johtajat

School principals

Koulujen johtajina toimivat seuraavat opettajat: Annankadun koulussa Brita Nyberg, Vartiokylän koulussa Pehr Back, Kulosaaren koulussa Elsie Juslin, Cygnaeuksen koulussa Vide Strandvik, Lauttasaaren koulussa Greta Nordlund, Pohjois-Haagan koulussa Lars-Johan Jans­son, Etelä-Haagan koulussa Celius Björkstam, Herttoniemen koulussa John Söderman 31. 8. saakka, mistä lähtien Helena Meinander, Hillerikujan koulussa Henry Lindfors, Käpylän kou­lussa Mirjam Taubert, Kruununhaan koulussa Roger Lindholm, Kaarelan koulussa Clary K vikant, Malmin koulussa Marta Wagner, Munkkiniemen koulussa Brita Strömsten, Maunulan koulussa Erik Lundell, Pitäjänmäen koulussa Axel Lindgren, Tapanilan koulussa Hjördis Sandberg, Topeliuksen koulussa Gudrun Söderholm, Vallilan koulussa Helmi Hellström, Oulunkylän kou­lussa Helge Rosenqvist, a.pukoulussa Ulla Holmström ja kansalaiskoulussa Arthur Collen.

89

4. Opettajien palkkaus

Teachers' salaries

Ruotsinkielisissä kansakouluissa noudatettiin opettajien palkkauksessa samoja normeja kuin suomenkielisissäkin kouluissa. Palkkoja on lähemmin selostettu sivulla 59:

5. Opettajakokoukset ja kurssitoiminta

Teachers' conferences and courses

Opettajakokoukset. Lukukausien alussa pidettyjen, tavanomaisten koulunjohtajien neuvot­telutilaisuuksk.l sekä erikoisopettajien kokoontumisien lisäksi oli opettajakunnalla yhteinen kokous 10.11. Gygnaeuksen koulussa. Tilaisuudessa piti piirustuksenopett. Elsa Panelius esi­telmän aiheesta Lasten tutustuttaminen taiteeseen. Cygnaeuksen koulun tytöt antoivat myös voimistelunäytöksen liikunnanneuvoja Thua Heikkisen johdolla ja opett. Roger Lindholm esitti filmin, jossa kuvattiin työskentelytapoja Kruununhaan kansakoulussa.

Kursssitoiminta. Ruotsin-viikon yhteydessä piti ylijohtaja Jonas Orring Ruotsin kouluhal­lituksesta 29. 10. esitelmän peruskoulusta, mitä oli kuuntelemassa suuri joukko opettajia.

Yhteistyössä Helsingfors svenska lärarföreningin kanssa järjestettiin 13.-16.10. ruotsin kielen kurssi, mihin otti osaa viitisenkymmentä opettajaa. Kurssin johtajana oli prof. Björn Pettersson.

6. Matka-apurahat

Travel grants

Johtokunnan ehdotuksesta kaupunginhallitus myönsi ulkomaisiin opintomatkoihin vara­tuista määrärahoista opett. Betty Björkqvistille 500 mk synnynnäisesti puhehäiriöisten lasten opetuksen auskultointiin Ruotsissa ja opett. Sigurd Sidille 250 mk Tukholman ns. laululuokkien laulunopetuksen auskultointia varten.

Opett. Viva Hanssonille myönnettiin 102 mk Alex. Ärtin perheen ruotsinkielisiä kansakou­lunopettajia varten lahjoittamasta rahastosta Saltzburgissa Orff-institutin koulumusiikkikurs­seihin osallistumista varten.

7. Vapaat harrastukset

Activities of the Teachers' Association

Opettajakunnan vapaat harrastukset kuuluivat Helsingfors svenska lärarförening ja Hel­singfors folkskolors lärare- och lärarinneförening -yhdistysten toimintapiiriin.

IX. KOULUJEN TALOUS

Ruotsinkielisten kansakoulujen menot ja tulot kalenterivuonna 1964

Expenditure and income of the Swedish public elementary schools during the calendar year 1964

M eno t . Expenditure

Ruotsinkielisten kansakoulujen menot (Expenditure of Swedish schools alone) Osuus yhteisiin menoihin (Share in common expenditure) ................... .

Summa (Total)

1) Lisäksi käytettiin 79 126 mk lisämäärärahoja edelliseltä vuodelta. - Z) S:n 256 mk.

Mk· Ma,ks

1)t. 093 277 2)13918

t.107195

90

T u l 0 t · Income

Koulujen valtionapu (State grant to the schools) ........................... . Muiden kuntien suorittama korvaus (Compensation JOI' pupils jrom other com-

munes) ........................................................... . Luontoisetujen korvaukset (Compensation JOI' wages paid in kind) ........... . Kouluhuoneistoja käyttäneiden seurojen suorittama korvaus valaistuksesta ym.

(Compensation JOI' lighting etc. paid by societies having used school premises) .. Vuokrat (Rents) ..................................................... .

Summa (Total)

641 759

4220 20901

3106 25455

695441

Kalenterivuonna 1964 oli oppilaita keskimäärin 2965.5. Nettokustannukset oppilasta kohden olivat j 998.5'/ mk ja bruttokustannukset ~ mk. Nettokustannusluku ei ollut lopullinen, koska v:n 1964 valtionavun loppuerää ei ollut vielä saatu laskelmaa tehtäessä.

AMMATTIOPPILAITOSTEN TARKASTUS Kalenterivuonna 1964

INSPECTION OF THE VOCATIONAL SCHOOLS

Calendar year 1964

1. JOHTOKUNTA

Ammattioppilaitosten johtokuntaan kuuluivat kertomusvuonna: puheenjohtajana rehtori Leo Backman, varapuheenjohtajana ylijohtaja Aarno Niini 31.1. saakka, minkä jälkeen toim.joht. Erkki Heikkonen, sekä muina jäseninä fi1.maist. Margit Borg-Sundman, toim.joht. Erkki Heikkonen 31.1. saakka, minkä jälkeen dip1.ins. Aarne Helle, os.pääll. Urho Heino, apul.kans­listi Taina Kangas, piiriasiamies Ilmari Kosonen, rak.mest. Eino Penttinen ja toimitsija Ossi Sjöman. Kaupunginhallituksen edustajana oli opetus- ja sivistystointa johtava apulaiskaupun­ginjohtaja Aarre Loimaranta. Itseoikeutettuna jäsenenä johtokunnassa oli ylitarkastaja Veikko Liukko, joka toimi myös esittelijänä. Johtokunnan sihteerinä oli talouspäällikkö Raimo Kaar­lehto.

Johtokunta kokoontui kertomusvuonna 16 kertaa, ja sen pöytäkirjat sisälsivät 576 pykä­lää. Saapuneiden kirjelmien lukumäärä oli 650 ja lähetettyjen 791.

Päätökset. Kertomusvuonna johtokunta teki mm. seuraavat päätökset: (0 p etu s- j a k e r h 0 toi m i n t a) hyväksyttiin rehtoreiden esitykset kevät- ja syyslukukaudella pidettä­vistä rehtorintunneista, niiden aiheista ja pitäjistä (31.1. 59 §, 11.9. loOlo §); hyväksyttiin tek­nillisen sekä talous- ja ompelualan ammattikoulun rehtoreiden esitykset kevätlukukauden kerhotoimiDnasta sekä vahvistettiin koulujen esitykset nuorisotyöhön kertomusvuonna vara­tun määrärahan jakamisesta koulujen ja lukukausien kesken (28.2.120 §); hyväksyttiin labo­ratoriokoulun opintolinjojen uudelleen järjestelyä koskeva kokonaissuunnitelma (10.lo. 195 §); hyväksyttiin teknillisen ammattikoulun sekä talous- ja ompelualan ammattikoulun selvitykset syyslukukaudella toimintansa aloittavista kerhoista, niiden osanottajamääristä, kerho-ohjaa­jista, heidän pätevyydestään kerhotyöhön sekä maksettavien palkkioiden suuruudesta (2.10. lo3lo §); vahvistettiin ammattikoulujen syyslukukauden lupapäivät (16.10. lo50 §); hyväksyttiin ammattioppilaitosten toimiston toimesta laadittu selvitys kaupungin ammattikoulujen ja nii­den oppilaspaikkojen arvioidusta kehityksestä ja kustannuksista v. 1966-1975 sekä päätet­tiin antaa taloussuunnittelutoimikunnalle emo selvityksessä esitettyjen laskelmien mukainen ehdotus ammattioppilaitosten pitkän tähtäyksen taloussuunnitelmaksi (27.11. 516 §,11.12. 556 §); (v i r a t ja vi r a n h a 1 t i ja t) oikeutettiin eräät ammattioppilaitosten viranhaltijat asu­maan kaupungin ulkopuolella (10.1. 20 §, 11.12. 55lo §); myönnettiin viidelle opettajalle virka­vapautta "opettajapätevyyden täydentämistä varten Ammattikoulujen opettajaopistossa (31.1. 50-51 §, 14.2.82 §, 28.8.323 §, 27.1. 507-508 §); tarkistettiin eräiden viranhaltijain palkkoja ja palkkioita (14.2.89 §, 28.8.299 §, 28.8.318 §, 11.12.556 §); myönnettiin eräille siivoojille ym. ikälisää vastaava palkankorotus (2lo.lo. 222 §, 28.8. 308-309 §); valittiin tek-

92

nillisessä ammattikoulussa syyslukukaudella pidettävien ammattikurssien opettajat (2.10. lo2lo §); päätettiin asettaa toimikunta valmistelemaan rehtorin, rehtorin sijaisen ja kurssi­toiminnan johtajan tehtävien uudelleenjärjestelyyn liittyviä asioita (6.11. lo85 §); määrättiin ammattioppilaitosten toimiston ja ammattikoulujen tilapäiset viranhaltijat virkoihinsa 1.1.1965 lukien toistaiseksi, kuitenkin kauintaan vuoden loppuun (11.12.552 §); pidennettiin ammatti­oppilaitoksissa toimivien tuntiopettajien toimikautta kevätlukukauden 1965 loppuun asti (11.12. 553§); (kouluhuoneistot) oikeutettiin teknillinen ammattikoulu sekä talous­ja ompelualan ammattikoulu vuokraamaan huonetiloja erinäisin ehdoin lukuisille oppilaitok­sille, yhdistyksille, liikelaitoksille ja muille yhteisöille kurssien, tutkintojen, juhlien ym. tilai­suuksien järjestämistä varten (10.1. 16 §, 31.1. 58 §, 20.3.151 §, 10.lo. 199 ja 201 §, 2lo.lo. 233 §, 15.5.237 §, 29.5.267 ja 272 §, 28.8.316-317 §, 11.9. 398-lo00 ja HO §, 2.10. lo27-lo29 §, 16.10.lo56§, 6.11.lo8lo ja lo86§, 27.11.511 ja 520§); (muut asiat) hyväksyttiin ylitarkas­tajan toimenpide, jonka mukaisesti kauppa- ja teollisuusministeriötä oli pyydetty tarkista­maan talous- ja ompelualan ammattikoulun v:n 1963 työpajakaluston hankintaohjelma siten, että käsityöpöydän ja tuolien sijasta hankittaisiin lisää 10 sähköompelukonetta sekä ravinto­talousosastolle kaasuhella (10.1. 3 §); vapautettiin eri ammattikoulujen oppilaita oppilasmak­sujen suorittamisesta (31.1. lo3 §. 28.2.117 §. 2.10. lo21 §. 16.10 lo52 §. 27.11. 517 §); oikeutettiin talous- ja ompelualan ammattikoulu järjestämään kahvitarjoilua kutsuvieraille eräissä tilai­suuksissa (H.2. 86 §. 10.lo. 200 §); päätettiin laadituttaa teknillisen ammattikoulun kalustoon kuuluvia koneita varten huoltokortti- ja huoltosuunnitelma ja antaa työ insinööri Erkki Kata­jiston tehtäväksi (H.2. 97 §); vahvistettiin hankintojen ja urakkasopimusten arvo- ja määrä­rajojen hyväksymisoikeus v:ksi 1961o ja 1965 (28.2.122 §. 11.12. 5lo9 §); valittiin ammatti­oppilaitosten pyytämien hankintatarjousten avaajat v:ksi 1961o (28.2.123 §); päätettiin opinto­retkien avustamista varten varatun määrärahan jakamisesta ammattikouluille (2lo.lo. 22lo §); hyväksyttiin teknillisen ammattikoulun v:n 1961o työpajakaluston hankintaohjelmaan sisälty­vien kahden kärkisorvin ja yhden yleisjyrsinkoneen hankintatarjoukset (29.5. 27lo §); päätet­tiin eräiden määrärahojen tililtä toiselle siirtämisestä (10.1.21 §. 20.3. H9 §, 28.8.310 §. 11.12. 561 §).

Esitykset. Kertomusvuonna johtokunta teki kaupunginhallitukselle esityksiä asioista. jotka mm. koskivat: (0 p etu s toi m i n ta) uuden 1 luokan aloittamista kertomusvuonna talous­ja ompelualan ammattikoulun ravintotalousosaston suurtalouden peruslinjalla (10.1. 5 §); ammattikoulujen kurssianomusten hyväksymistä (10.1. H §. 31.1. loO §. H.2. 87 §. 10.lo. 197 §. 11.9. lo02 §, 27.11.512 §, 27.11.513-515 §) 1-vuotisen, kansakoulun oppimäärälle pohjautuvan vaatetusteollisuuden peruslinjan perustamista vaatturiammattikouluun 1.8.1965 lukien (10.1. 17 §); teknillisen ammattikoulun piirtäjän peruslinjalla annettavasta konekirjoitusopetuksesta aiheutuvien kustannusten maksamista (31.1. loO §); liikealan erikoiskoulun oppilaspaikkojen ottamista huomioon kaupungin ylläpidettävien vuotuisten ammattikoulupaikkojen määrässä (10.lo 192 §); laboratoriokoulun keskikoulupohjaisten 1-vuotisten teollisuus- ja sairaalalaboran­tin opintolinjojen muuttamista 1.8. lukien puolitoistavuotisiksi (10.lo. 195 §); teknillisen am­

.mattikoulun eräiden kurssien liittämistä koulun vakinaiseen toimintaan 1.1.1965 lukien (10.lo. 198 §); teknillisen ammattikoulun piirtäjän peruslinjan jakamista koneenpiirtäjän ja kartan­piirtäjän opintolinjoiksi 1.8. alkaen (10.lo. 20lo §); ammattikoulujen eräiden opintolinjojen ope­tussuunnitelmien vahvistamista (29.5. 265-266 ja 273 §, 28.8. 306-307 §); ylimääräisen luokan perustamista kirjapainokoulun kohopa,.inajan opintolinjalle syyslukukauden ajaksi (28.8. 302 §); kahden ylimääräisen luokan perustamista talous- ja ompelualan ammatti­kouluun (28.8. 315 §); kirjapainokoulun litopiirtäjän ja konelatojan opintolinjojen 1 luokkien aloittamista oppilasmääriltään vajaina (28.8. 320 §); kähertäjäkoulun kampaajan opinto­linjan IIIb luokan ja parturin opintolinjan III luokan jakamista suuren oppilasmäärän takia kahdeksi· eri opetusryhmäksi ammattityön ja -tekniikan opetuksessa 1.8. lukien (11.9. H3 §); ylimääräisten kokeiden pitämistä karttaopissa ja monistustekniikan teoriassa kartanpiirtäjän opintolinjalla sekä kotityökorvauksen maksamista opettajalle (16.10. lo58 §);

93

kosmetologikoulutuksen aloittamista kähertäjäkoulussa 1.8.1965 tai viimeistään 1.1.1966 lukien sekä lisätilojen hankkimista kähertäjäkoululle (11.12. 569 §); (v i r a t j a p a 1 k a t) osanottomaksujen korvaamista kaupungin varoista eräille kursseihin osallistuneille am­mattikoulujen opettajille (31.1. 60-61 §. H.2. 84 §. 28.2.118 §. 29.5. 260-261 §. 11.9.411 §. 11.12.563 §); kaupunkiliiton ansiomerkin myöntämistä kirjapainokoulun eläkkeelle siirty­välle rehtorille Armas Pajatille (28.2.121 §); ammattioppilaitosten toimiston eräiden vir­kojen vakinaistamista ja toimistoapulaisen viran siirtämistä ylempään palkkaluokkaan (20.3. 157 §); eräiden opettajanvirkojen täyttämättä jättämistä ja eräiden virkojen lakkautta­mista tarpeettomina (10.4.202-203 §. 16.10.459 §. 6.11.481 §); ylitarkastaja Liukon lä­hettämistä virkamatkalle Kööpenhaminaan 25.-26.5. väliseksi ajaksi Pohjoismaiden pää­kaupunkien ammattikoulunjohtajien neuvottelutilaisuuteen (24.4. 220 §); ammatinopettajan palkan maksamista talous- ja ompelualan ammattikoulun opettajalle Margit Willmanille (28.8.313 §); erikoistuntipalkkion maksamista teknillisen ammattikoulun kartanpiirtäjän opin­tolinjan ammattiaineiden tuntiopettajalle Håkan Eske1inille (28.8. 329 §); ammattikurssien opettajien tuntipalkkioiden vahvistamista (2.10. 435 §); tuntiopettajien valitsemista lukukauden asemesta koko lukuvuodeksi kerrallaan (11. 12. 566 §); ammattioppilaitosten kerhotoirnin­nasta muille kuin koulujen omille opettajille sekä elokuvakoneenhoitajalle maksettavien palkkioiden tarkistamista (11.12.567 §); (kouluhuoneistot) määrärahan myöntämistä laboratoriokoulun suuren laboratorion ilmanvaihdon parantamiseen (10.1. 4 §); erikoisam­mattikoulutalon piirustusten valmistumisen kiirehtirnistä (6.11. 487 §); (muut asiat) tek-' nillisen ammattikoulun. talous- ja ompelualan ammattikoulun ja vaatturiammattikoulun edustajien lähettämistä Suomen Ammattikoulujen Urheiluliiton talvimestaruuskilpailuihin Sa­vonlinnaan (31.3. 39 §); eräiden ammattikoulujen opetusvälineiden ja -tarvikkeiden sekä työ­pajakaluston hankintaohjelmia (H.2. 91-92 §. 27.11. 518 §); paperinleikkurin ja tiikelipaino­koneen hankkimista kirjapainokouluun (24.4. 225 §); kähertäjäkoulun neljän oppilaan ja kah­den opettajan lähettämistä Lappeenrantaan Suomen Kähertäjätyönantajaliiton järjestämiin kähertäjäoppilaiden ammattityökilpailuihin (24.4. 238 §); teknillisen ammattikoulun ja talous­ja ompelualan ammattikoulun edustajien lähettämistä Kokkolaan SAKU:n yleisurheilumesta­ruuskilpailuihin (11.9.401 §).

Yleisten töiden lautakunnalle tehtiin esitykset v:n 1965 talousarvioon varattavista lauta­kuntien ja johtokuntien pääomamenoihin kuuluvista määrärahoista (28.2. 124 §) sekä erikois­ammattikoulun ruokailutilojen järjestelyä koskevista periaatekysymyksistä (24.4. 219 §).

Kaupunkisuunnittelulautakunnalle tehtiin esitys paikoitustilan järjestämisestä teknillisen ammattikoulun Mäntsäläntien puoleiselle sivustalle (10.4. 205 §).

Lausunnot. Kertomusvuonna johtokunta antoi kaupunginhallitukselle lausuntoja asioista. jotka mm. koskivat: (0 p etu s toi m i n t a) Helsingin Opettajayhdistyksen anomusta va­paaehtoisten kolmansien luokkien perustamiseksi kaupungin kansalaiskouluihin (H.2. 81 §); Suomen Kulttuurirahaston ja Väestöliiton esitystä ylioppilaspohjaisen laboratorioteknikko­koulutuksen järjestämiseksi laboratoriokouluun (10.4. 196 §); sairaanhoitajakoulukomitean mie­tinnön tarkistuskomitean mietintöä apuhoitajien koulutuskysymyksen osalta (15.5. 2M §); valtuutettu E. J. Paavolan aloitetta tutkimuksen suorittamiseksi siitä. mitä kullakin ammatti­alalla on pidettävä opetuksen perusteina. sekä muista ammatinopetukseen liittyvistä kysy­myksistä (2.10. 420 §); matkatoirnisto- ja matkailupalvelualalla toimivien koulutustoiminnan aloittamista (6.11. 475 §); (v i r a t ja p a 1 k a t) talous- ja ompelualan ammattikoulun työ­sopimussuhteisen pesulanhoitajan palkan korottamista (H.2. 98 §); opintomatka-avustuksen myöntämistä teknillisen ammattikoulun seitsemälle sähköosaston vahvavirtatyöpajojen opet­tajalle (15.5. 240 §); talous- ja ompelualan ammattikoulun ammatinopettajan Lilja Karjalaisen anomusta kurssimaksun korvaamiseksi kaupungin varoista (27.11. 519 §); teknillisen ammatti­koulun ammattiaineiden opettajan Simo Ansan valitusta siitä. ettei hänelle ollut viraltapidät­tämisajalta maksettu kotityö- ja ylituntikorvausta (27.11.519 §. 11.12.570 §); talouspäällikkö Raimo Kaarlehdon eroanomusta (11.12.571 §); (k 0 u 1 u h u 0 n e i s t 0 t) Suomen Amma-

tillisten Koulujen Opettajaliiton anomusta saada vuokratta käyttöönsä teknillisen ammatti­koulun tiloja (10.1. 16 §); Pohjois-Haagan ammattikoulun luonnospiirustusten hyväksymistä (10.1. 18 §); Vajaamiesliskoulun huoneistotarpeen tyydyttämistä (20.3. 148 §); (a v u s t u k­se t)seuraavien oppilaitosten avustusanomuksia: Hotelli- ja Ravintolakoulu, Kultaseppä­koulu, Helsingin Maalariammattikoulu, Suomen Kosmetologien Yhdistyksen Opisto, Hammas­teknikkokoulu, Ammattienedistämislaitos. Helsingin Leikkuuopisto. Optikko-opisto, Taide­teollinen oppilaitos, Myynti- ja Mainoskoulu, Suomen Liikemiesyhdistyksen Liikeapulaiskoulu, Köpmannaläroverket. Helsingin Kauppakoulu. Helsingin Kauppiaitten Kauppaoppilaitos, Suo­men Liikemiesten Kauppaopisto, Svenska Handelsinstitutet i Helsingfors, Malmin Kauppa­opisto, Tekniska Läroverket, Helsingin Käsityönopettajaopisto, Kauppakorkeakoulu ja Svenska Handelshögskolan (11.9.373-393 ja 406-409 §).

Palkkalautakunnalle annettiin lausuntoja asioista, jotka mm. koskivat: virkavapausano­muksia (10.1. 11 ja 13 §, 28.8.300 §) luvan myöntämistä sivutoimen hoitamiseen (31.1. 41 §, 28.8. 324-327 §, 2.10. 423 §) ja teknillisen ammattikoulun vahtimestarin anomusta saada hoitaa virkaansa eläkeiän saavuttamisen jälkeen (2.10.426 §).

Kiinteistölautakunnalle annettiin lausunto Kallion korttelissa n:o 303 sijaitsevien ammatti­koulujen sijoittamismahdollisuuksista muualle (29.5. 269 §).

II. OPPILAITOKSET

1. Toiminta

Kertomusvuonna toiminta jatkui ammattikouluissa suunnilleen entisessä laajuudessa ja entisissä muodoissaan. Eräiden opintolinjojen kohdalla tapahtui muutoksia. Teknillisen am­mattikoulun keskikoulupohjainen piirtäjän peruslinja jaettiin koneenpiirtäjän ja kartanpiirtä­jän opintolinjoiksi. Laboratoriokoulun keskikoulupohjaiset 1-vuotiset teollisuus- ja sairaala­laborantin opintolinjat muutettiin puolitoistavuotisiksi. Talous- ja ompelualan ammattikoulun kansakoulupohjaiset 3-vuotiset keittäjän ja kylmäkön opintolinjat muutettiin 2-vuotiseksi ravintola-alan peruslinjaksi.

Varsinaisen kouluohjelman ulkopuolella tapahtuva kurssitoiminta lisääntyi edellisiin vuo­siin verrattuna. Kursseja oli kaikkiaan 124, ja niihin osallistui yhteensä 2023 oppilasta.

Uusien suunnitteilla olevien ammattikoulujen rakennussuunnitelmia jatkettiin. Sekä Pohjois­Haagan ammattikoulun että erikoisammattikoulun pääpiirustukset valmistuivat vuoden lo­pussa.

Syyslukukauden alussa kaupungin ammattikouluihin pyrkineiden ja 1 luokille otettujen määrät sekä koulujen koko oppilasmäärät ilmenevät seuraavasta asetelmasta:

Koulu 1 luokalle Koko oppi-Pyrkineitä otettuja lasmäärä

Teknillinen ammattikoulu ................................. . 712 574 1 524 Talous- ja ompelualan ammattikoulu ....................... . 222 185 1)364 Vaatturiammattikoulu ................................... . 13 10 26 Laboratoriokoulu ......................................... . 121 50 50 Kirjapainokoulu ......................................... . 121 84 2)284 Kähertäjäkoulu ........................................ " .. 155 86 240

----------------------------Summa 1344 989 2488

1) Lisäksi 14 harjoittelijaoppilasta. 2) Koko lukuvuoden oppilasmäärä.

95

2. Henkilökunta

Teknilliseen ammattikouluun valittiin: piirtäjän peruslinjan opetusohjelmaan sisältyvän toimistotekniikan opettajiksi kevätlukukaudeksi 1964. virastotutkijat Friedrich Kaltamo, Aapeli Vuoristo, Martti Haapala ja ekon. Erkki Laakso sekä kevätlukukaudeksi 1965 virastotutkija F. Kaltamo ja ekonomit E. Laakso ja Erkki Pyrrö; tp. voimistelunopettajan virkaan 1.3. lukien voimistelunopettaja Erkki Leikas; kirjastonhoitajaksi 1.3. lukien yleisaineiden opettaja Juha Koskela; tp. ammattiaineiden opettajan virkoihin 1.8. alkaen insinöörit Rauno Alanko ja Reijo Kortelainen; tuntiopettajiksi lukuvuodeksi 1964./65 sisustusarkkitehti Karl Alm, voim. opett. Ritva Karppi.p.en, dip1.ins. Pauli Linkojoki, tekn.yliopp. Rolf Karlsson, insinööri Arvo Turku, kartografi Håkan Eskelin, teknikko Ritva Hillerström, ylikonemest. Reino Hynynen, sorvaaja Veikko Järvinen, kartografit Aimo Kaisla ja Jorma Karunko, voimistelunopettajat Raimo Kauppinen ja Erkki Toivonen, fil.kandidaatit Rauno Sil1man ja Erkki Särkämö sekä valtiot.maist. Tauno Ylikantola.

Kertomusvuonna valittiin kurssiopettajiksi seuraavat koulun opettajakuntaan kuulumatto­mat henkilöt: hopeaseppämestari H. Rehnström, teknikko P. Glans, fi1.kand. E. Heinonen, tek­nikko A. Juntunen, maat.- ja metsät.kand. 1. Kangas, dip1.insinöörit E. Eronen, S. Heiniö, M. Kolppo, E. Käenmäki, P. Nuutila, P. Rantanen ja A. Salo, konemestari L. Vasenius, fi1.kand. P. Visapää, insinöörit M. Aunola, R. Kuokkanen, P. Muukari, L. Vuori, O. Niemensivu ja V. Vilkman, työteknikko J. Levander, dip1.ins. Hilkka Linna, faktori L. Tuhkanen, dipl.ins. P. Manner, teknikko E. Hämäläinen, rak.mest. A. Palviainen, hum.kand. S. Söderlund, ter­veyssisar L. Koskeno, työteknikko Y. Velakoski, konttorikonemekaanikko K. Kyöstiö ja eko­nomi M. Kauppinen.

Lisäksi valittiin 20.8. lukien koripallokerhon ohjaajaksi voim.opett. Erkki Leikas ja torvi­soittokerhon ohjaajaksi muusikko Aamo Hänninen.

Talous- ja ompelualan ammattikouluun valittiin: vakinaiseen ammatinopettajan virkaan 1.8. lukien käsityönopettaja Kaisa Kallo; virkaatekevänä hoitamaan 1.8. lukien avoinna olevaa tp. ammatinopettajan virkaa talousopettaja Taimi Pakkala; vakinaiseen ammatinopettajan virkaan 1.11. lukien käsityönopettaja Kerttu Purra; tuntiopettajiksi lukuvuodeksi 1964./65 opettaja Mira Bell, dip1.ins. Eila Helin, fil.maisterit Matti Kinnunen ja Kaija Pietilä, talous­opettajat Sinikka Kultalahti-Hiiri ja Ritva Turku, maat.- ja metsät. kandidaatit Kaarina Kuusi ja Taimi Pesonen, käsityönopettaja Taimi Pämänen, valtiot.maist. Salme Salo, käsityönopet­taja Aino Haantila, varanotaari Lea Metsistö, kotitalousopettaja Pirkko Rantasalo, fi1.maist. Irmeli Saurio, voim.opett. Kirsti Tuominen sekä kotitalousopettajat Marjatta Merilä ja Ruth Rosenlöf.

Lisäksi valittiin kurssiopettajiksi syyslukukaudeksi 1964. seuraavat koulun opettajakuntaan kuulumattomat henkilöt: käsityönopettajat Mirjam Kasurinen ja Vuokko Sahlgren, modistit Leena Ahonen ja Paula Federolf, fil.maist. Juho Itkonen, insinööri Yrjö Johnson, työnjohtaja Holger Munck sekä kondiittorlmestari Matti Yrjölä. .

Kertomusvuonna erosi vakinainen ammatinopettaja Kaarina Kaipainen 1. 9. lukien.

Vaattu1'iammattikouluun valittiin: äidinkielen, kansalaistiedon, matematiikan ja ammatti­talouden tuntiopettajaksi lukuvuodeksi 1964./65 fi1.maist. Erkid'Särkämö sekä tuntiopettajaksi kevätlukukaudeksi 1965 vaatturimestari Esa Karjalainen.

Labo1'ato1'iokouluun valittiin: rehtoriksi 1.8.1964. - 31. 7 .1965 väliseksi ajaksi tekniikan lisensiaatti Helena Kekkonen; tuntiopettajiksi lukuvuodeksi 1964./65 lääket.lis. Raimo Tenhu­nen, fi1.maisterit Kaija Pietilä, Ritva Suomela ja Aulis Nissema, valtiot.maist. Salme Salo sekä luonnont.kandidaatit Kalervo Räisänen ja Veli Kettunen.

Lisäksi valittiin kurssiopettajiksi seuraavat koulun opettajakuntaan kuulumattomat henki­löt: luonnont.kand. Seppo Räisänen, ylioppilas Pekka Kettunen, laborantti Oili Patjas, dipl.ins. Rafik Schakir, fi1.maist. Paavo Väänänen ja luonnont.kand. Kyösti Penttinen.

96

Kirjapainokouluun valittiin: tuntiopettajiksi lukuvuodeksi 1964./65 faktori Roland Henriks­son, konttoripäällikkö Sakari Laine, fil.kandidaatit Axel Lindholm ja Tauno Vuoristo, offset­painajat Olavi Saloranta ja Vilho Wikman, konelatoja Yrjö Syväoja, offsetkopisti Tauno Tiilas, litopiirtäjä Rolf Wahlberg, hum.kand. Sirkka Söderlund, faktorit Matti Toivonen ja Seppo Manner, latoja Reijo Vaistola ja voim.opett. Leo Ahonen.

Kähertäjäkouluun valittiin: tuntiopettajiksi lukuvuodeksi 1964./65 kansak.opett. ·Emil Hak­karainen, mittausteknikko Johan Määttä, dipl.kosmetologi Vivi Salokoski, kuvaamataidon­opett. Maire Uusivirta, parturi Terho Tiainen, fil.kand. Birgitta Rudanko sekä kampaajat Seija Westerholm ja Marja-Liisa Halmelehto.

Kertomusvuonna valittiin lisäksi johtokunnan hallinnassa olevien kiinteistöjen vuosikor­jaustöitä suorittamaan työsopimussuhteessa kirvesmies R. Vuorinen 1.1. alkaen ja samoin ammattikouluihin toiseksi sähköasentajaksi asentaja H. Malmström 6.9. alkaen.

3. Huoneistot

Johtokunnan toimisto sijaitsi 31.10. asti ammattikoulutalossa Sturenkatu 18-22, mistä se siirtyi Hämeentie 29:ään, talon IV kerrokseen. Sturenkadun talo jäi siten kokonaan teknillisen ammattikoulun haltuun. Talous- ja ompelualan ammattikoulu toimi edelleen Kansakoulukatu 3:ssa, talon II-VI kerroksessa. Kirjapainokoulu sijaitsi saman talon I kerroksessa. Kähertäjä­koulu toimi Läntinen Brahenkatu 2:ssa, talon III kerroksessa. Vaatturiammattikoulu ja la­boratoriokoulu sijaitsivat molemmat Alppikatu 1 :ssä.

4. Kaupungin avustama yksityinen ammattiopetus

Johtokunnan toimialaan kuuluville yksityisille ammattioppilaitoksille jaettiin kaupungin avustukset kertomusvuonna seuraavasti:

Kaupungin ayustamat yksityiset erikoisammattikoulut

Private special vocational schools subsidized by the city

Oppilaitos' School

Hotelli- ja ravintolakoulu (Hotel and Restaurant School) ....................... . Kultaseppäkoulu (Goldsmiths' School) ....................................... . Maalariammattikoulu (Painters' School) ..................................... . Suomen Kokki- ja Stuerttikoulu (School for Cooks and Stewards) ................. . Suomen Kosmetologien Yhdistyksen Opisto (Institute of the Society of Finnish Cos-

metologists) ............................................................. . Hammasteknikkokoulu (School for Dentai Technicians) ......................... . Ammattienedistämislaitos (Institute for Higher Craftsmanship) ................... . Helsingin Leikkuuopisto (Cutters' School) ........................... , ......... . Optikko-opisto (Optical Institute) ........................................... . Taideteollinen oppilaitos (Central School of Industrial Art) ..................... .

Mk· Ma,ks

10000 3512

23151 14. 976

714. 7029

18965 7 128 3788

73 850

97

111. AMMATTIOPPILAITOSTEN TARKASTUKSEN KUSTANNUKSET

Ammattioppilaitosten johtokunnan ja sen toimiston menot kalenterivuonna 1964

Expenditure 01 the board 01 the vocational schools and its ollice during the calendar year 1964

M eno t . Expenditure

Palkat ja palkkiot (Salaries and otker remuneration) ....................... . Sosiaaliturvamaksut (Social security and ckild allowance Jees) ............... . Huonclstomenot (Expenses Jor premises) ................................. . Kalustomenot (Expenses Jor equipment) ................................... . Painatus ja sidonta (Printing and binding) ............................... . Tarverahat (M iscellaneous expenses) ..................................... . Opetusohjelman tarkistus (Adjustment oJ the program oJ instruction) ......... . Opintoretkien avustus (Excursion allowance) ............................... . Nuorisotyö (Youtk work) ............................................... . Kiinteän käyttöomaisuuden korot (1 nterests on Jixed assets) ................. . Muut menot (Other expenditure) ......................................... .

Mk· M,.,ks

97032.00 6 665.62

12 075.01 4 772.73

585.4!. 4980.31 5543.10 2 000.00

15000.00 58950.00

4200.00

Summa (Totat) 1) 211 804.21

1) Lisäksi käytettiin 9151.76 mk edelliseltä vuodelta siirtyneitä määrärahoja.

TEKNILLINEN AMMATTIKOULU Lukuvuonna 1963/64

SCHOOL FOR TECHNICAL TRADES School year 1963/64

1. JOHTOKUNTA JA OPEITAJISTO

Koulun johtokuntana toimi kaupunginvaltuuston asettama ammattioppilaitQsten yhteinen johtokuntai). Koulun johtajan tehtäviä hoiti vakinaisten opettajien keskuudesta valittu reh­tori. Kertomusvuonna koulussa oli rehtorin lisäksi 84 vakinaista, '17 tilapäistä ja 16 tuntiopet­tajaa sekä 8 viransijaista. Ammattikursseilla opetti lisäksi 68 opettajaa, joista 18 kuului koulun emo opettajavoimiin. Kymmenen koulun opettajaa piti kertomusvuonna näytetunnin.

II. OPETUS

Kertomusvuonna koulussa oli ensi kertaa toiminnassa keskikoulupohjainen piirtäjän perus­linja sekä uutena teorian aineena kuudella luokalla vapaaehtoinen englannin kieli.

Koulun työskentelyn kannalta merkittävänä parannuksena on pidettävä sitä, että syysluku­kauden aikana otettiin virallisesti käytäntöön osastonjohtajajärjestelmä. Ammattioppilaitos­ten johtokunta nimesi johtajat koulun kaikille osastoille. Lisäksi kevätlukukaudella päästiin aloittamaan kirjastotoiminta johtokunnan nimettyä vastuunalaisen kirjastonhoitajan.

Syyslukukauden alusta lähtien p!dettiin oppilaille rehtorintunteja, joilla käsiteltiin ammatin ja yhteiselämän kannalta tärkeitä kysymyksiä. Työnopetukseen ja koulun taloudenhoitoon liit­tyvinä parannuksina otettiin kevätlukukauden lopussa käytäntöön työkortit.

Ammattikoulun suorittaneiden nuorten kysyntä sekä jatkokoulutuksen että työmarkkinoi­den tarpeita tyydyttämään oli ilmeisesti lisääntymässä. Siksi oli valitettavaa, että kouluun pyr­kivien määrässä havaittiin huomattavaa laskua, mikä taas johtui kaupungin kansalaiskoulujen oppilasmäärän vähäisyydestä. Ammatinvalinnan Helsingin piiritoimisto avusti entiseen tapaan oppilaita työpaikan saannissa. Kevään pääsy tutkinto järjestettiin ensi kertaa yhteistoimin­nassa anImatinvalintaviranomaisten kanssa.

Syyslukukausi alkoi 19. 8. ja päättyi 21. 12. Kevätlukukausi alkoi 7. 1. ja päättyi 3. 6. Koko lukuvuonna oli yhteensä 220 työpäivää.

Koulun eri osastojen opintolinjat olivat seuraavat: metallityöosastolla viilaajan, valajan, takosepän, peltisepän ja hitsaajan opintolinjat; auto- ja konekorjausosastolla autonalusta-, moottori- ja autosähköasentajan sekä automaalaajan opintolinjat; sähköosastolla käämijän sekä sähkö-, johto-, radio-, televisio- ja puhelinasentajan opintolinjat; puutyöosastolla penkkipuu­sepän, konepuusepän, malliveistäjän, verhoilijan, maalaajan ja pintakäsittelijän opintolinjat sekä rakennusosastolla rakennuskirvesmiehen, seinämuurarin, rappaajan ja uunimuurarin opintolinjat. Lisäksi oli emo osastoihin kuulumaton keskikoulupohjainen piirtäjän peruslinja.

Lukukausimaksu oli kertomusvuonna helsinkiläisiltä 10 mk ja ulkokuntalaisilta 15 mk. Oppi­laille annettiin lääkärin- ja hammashoidon lisäksi ilmainen kouluateria ja suojapuku.

Koulussa työskenteli kertomusvuonna yhteensä 61 suomenkielistä ja 8 ruotsinkielistä luok­kaa.

1) Ks. 91.

99

Luokkien lukumäärä osastoittain

Number of classes per section Kaikki luokat Osasto . Section

I Ik. ei. II Ik. ei. In Ik. ei. Ali elasses

Metallityö (Metalwork) ........................... . 12 10 8 30 Auto- ja konekorjaus (A utomobile and machine repair) 3 4 2 9 Sähköt yö (Electrical work) ......................... . 4 4 5 13 Puut yö (Wvodwork) ............................. . 5 5 2 12 Rakennustyö (CV"lJsfruclio1J) ....................... . 2 2 4

1 1 Piirtäjän peruslinja (Basic line Jor draftsmen) ..... ; .. ~~~-----------------------------Summa (Total) 27 25 17 69

Em. luokista olivat ruotsinkielisiä: metallityöosaston kaksi I luokkaa, yksi II luokka ja yksi III luokka, auto- ja konekorjausosaston yksi II luokka, sähkötyöosaston yksi III luokka sekä puutyöosaston yksi I ja yksi II luokka.

Seuraavat opintolinjat olivat 2-vuotisia: metallityöosastossa viilaajan, valajan, tako- ja levysepän sekä koneistajan linjat, auto- ja konekorjausosastossa automaalaajan opintolinja, puu­työosastossa verhoilijanopintolinja sekä rakennustyöosaston kaikki linjat. Piirtäjän peruslinja oli 1-vuotinen.

Oppiaine Subiect

Äidinkieli (N ative language) Kansalaistieto (Civic know-

ledge) ........................ Terveysoppi ja liikunta-

kasvo (Health education and physical exe1'cise) ...

Ammattitalous (P1'ofession-al economy) ...............

Matematiikka (Mathema-ties) ........................

Fysiikka ja kemia (Physics and chemistry) ............

Amruattipiirustus ( P1'ofes-sional design) ............

Muut ammattiaineet (Othe1' p1'ofessional subjects) ...

Työnopetus (Wo1'k inst1'uc-tion) ........................

Englannin kieli, vapaaeh-toinen1) (English, elective)

Viikkotuntien lukumäärä

Number of lessons per week

MetallityO-Auto- Ja kone-

Sähkotyö- Puut yö-korjausosasto osasto Avtomobile osasto osasto

Metalwork and machine Elect,ic Woodwo,k 5ection repai,. section secticm

Luokka - Class

I Inlml I Inlml I I nimi I Inlml 2 1 - 2 1 - 2 1 - 2 1 -

- 2 - - 2 - - 2 - - 2 -

2 2 2 2 2 2 2 2 2 2 2 2

- 2 - - 2 - - - 2 - 2 -

lt 2 - 3 1 - 4 2 - lt 2 -

2 2 - 2 2 - 2 2 - 2 2 -

4 3 2 2 2 - 2 2 2 4 3 2

6 6 6 9 8 8 8 11 4 6 6 6

20 22 32 20 22 32 20 20 32 20 22 32

-_. - (2) (2) (2) - (2) (2) (2) - - -

Summa (Total) 1 401 421 42/ 401 421 421 40/ lt21 421 401 42/ lt21

Rakennus- Piirtäjän pcrus-tyOosasto linja Construc- Ba.ic line !or

tion section d,a!lsmen

Syys-luku- Kevät-

I kausi lukuk.

I II Antumn Sp,ing te,m lerm

2 1 2 2

- 2 2 -

2 2 2 2

- 2 - 2

4 - 2 2

2 2 - -

2 2 20 22

8 7 12 10

20 24 - -

- - - -

401 42/ ltOI qO

Automaalaajan, verhoilijan, maalaajan ja pintakäsittelijän opintolinjojen viikkotuntien jako poikkesi hieman edellä olevasta tuntijaosta etenkin muiden ammattiaineiden ja työnope­tuksen kohdalla.

1) Vain kunkin luokka-asteen yhdellä luokalla.

100

111. OPPILASTILASTO

Oppilaat lokakuun 20 p :nä 1963

PlfPils, 20th October 1963

Ikä vuoden l~pussa . Age at the end 0/ the yeal'

13 vuotta (yea'Ys) 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 27

Äidinkieli N ative language

Luku % Number

3 0.2 58 3.6

503 30.9 598 36.8 376 23.1

65 4.0 12 0.7

2 0.1 4 0.2 3 0.2 1 0.1

0.1

Snomi (Finnish) .......... . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .. 1 478 90.9 Ruotsi (Swedish) .............................................. " .. . . .. H8 9.1 Muu kieli (Other language) ............................... , ............. .

Henkikirjoituspaikka • Domicile

Helsinki ............................................................. . Muualla (EIsewhere) ................................................... .

Asunnon sijainti suuralueittain . The locatjon of dwelling by city area

Kantakaupunki: Inner city: Keskusta (eenter) ..................................................... . Eteläinen (Southern) ................................................... . Läntinen (W estern ) ................................................... . Itäinen (Eastern) ..................................................... . Pohjoinen (N orthern) ................................................... . Esikaupungit: Suburbs,' Läntiset (Western) ...................................................... . Pohjoiset (N orthern) ................................................... . Koilliset (N ortheastern) ................................................. . Itäiset (Eastern) ....................................................... . Kaupungin ulkopuolella (Outside of the city) ..................... , ......... .

Perheenpään sosiaaliryhmä . Social status of tht: head of the family

1. Johtavassa asemassa olevia ym. (Persuns in leading positions, proJessionals etc.) ............................................................. .

II. Pienyrittäjiä, työnjohtajia, ylempää toimistohenkilökuntaa ym. (Owners of small enterprises, foremen. qualified office personllel etc.) ............... .

III. Ammattityöntekijöitä ym. (Skilled workers etc.) ..................... . IV. Aputyöntekijöitä ym. (Unskilled workers ete.) ....................... .

1394 232

128 40

143 297 121

172 161 119 220 225

85.7 14.3

7.9 2.6 8.8

18.3 7.4

10.6 9.9 7.3

13.5 13.8

82 5.0

378 23.2 913 56.2 253 15.6

101

Esikoulut.us . Basic schouling

Varsinainen kansakoulu (Public elernentary school) ......................... . 8 0.1) Kansalaiskoulun VII luokka (Civic school, one class) ....................... . 171 10.5 Kansalaiskoulu (Civic school) ........................................... . 1 256 77.3 Osa keskikoulua (Part of intermediate school) ............................. . 129 7.9 Keskikoulu (1 nterrnediafe school) ......................................... . 56 3.4 Muu (Other) ........................................................... . 6 0.4 Oppilaita kaikkiaan (Totai af pupils) ..................................... . 1626 100.0

Lukuvuodeksi 1963/6t. pyrki koulun I luokille 750 oppilasta, joista hyväksyttiin 655. Uusista oppilaista oli 556 käynyt kansalaiskoulun, 93 oppikoulua ja 6 muuta koulua.

Oppilasmäärä koulun eri osastoilla

Number 0/ pupils per section 0/ the school Auto· ja konekor· Raken· jausosasto Puut yö· nustyö·

Metalli· Automo- Sähköt yö· osasto osasto Kaikki tYOOsasto bile and osasto Wood· Con· osastot Metalwo,k machine Electric work strlldion Ali

section repair secUon section section sections % Suomenkieliset luokat (Finnish classes) 692 200 ·336 169 56 1453 91.0

I luokka (class) ................ 287 67 112 58 2t. 5t.8 3t..s II ................ 233 75 118 6t. 32 522 32.7

III » ................ 172 58 106 t.7 383 2t..o Ruotsinkieliset luokat (Swedish classes) 95 11 14 23 143 9.0

I luokka (class) ................ 50 12 62 3.9 II ................ 19 11 11 r.1 2.6

III » ................ 26 H t.O 2.5

Summa (Total) 787 211 350 192 56 1)1 596 100.0 % t.9.3 13.2 21.0 12.0 3.6 100.0

Lukuvuoden päättyessä koulussa oli yhteensä 1 568 oppilasta, joiden jakautuminen opiske­lun tuloksen mukaan oli seuraava:

Oppilaat lukuvuoden päättyessä opiskelun tulosten mukaan ryhmitettyinä

Pupils at the end 0/ the school year grouped according to the results 0/ their studies

Suomenkieliset Ruotsinkieliset luokat luokat Kaikki luokat

Finnish classes Swedis/o classes Ali classes

Sai päästötodistuksen (Received the school-Ieaving certi-ficate) ..................................... . 512 t.o S) 552

Siirrettiin seuraavalle luokalle (M oved up ta the next class) ..................................... . 8t.2 93 935

Siirrettiin ehdollisesti seuraavalle luokalle (Condition-ally moved up to the next class) ................. . H 3 t.t.

3t. 3 37 Jäi ehdoitta luokalle (Not moved up to the ne.xt class) ----------~-------------------------------Summa (Total) 1 t.29 139 1 568

1) Lisäksi 30 oppilasta 1-vuotisella piirtäjän peruslinjalla. 2) Näistä 104 II luokalta ja 28 emo piir­täjän linjalta.

102

VI. KURSSITOIMINTA

Koulussa järjestettiin varsinaisen toiminnan lisäksi kertomusvuonna iltaisin 24 erilaista ammattikurssia, joilla annettiin opetusta yhteensä 2 885 tuntia. Kurssien osanottomaksu vaih­teli 15 mk:sta 25 mk: aan.

Ammattikurssien osanottajista sai todistuksen 1 257 oppilasta, joiden jakaantuminen eri kurssien osalle oli seuraava:

Kurssi Tunti- Kurssin suo-määrä rittaneita

Autonasentajien peruskurssi (4 kurssia) ............................... . 120 80 Autonasentajien jatkokurssi (2 kurssia) .............•.................. 120 38 Autosähköasentajien kurssi (4 kurssia) ................................. . 120 81 Autonmoottorinkorjauskurssi ......................................... . 150 28 Emaljoijan kurssi ................................................... . 120 9 Kaarihitsauskurssi (8 kurssia) ......................................... . 60 110 Kaasuhitsauskurssi (H kurssia) ...................... : ................ . 60 196 Kaasuhitsauskurssi teknillisen koulun oppilaille ......................... . 42 20 Koneenpiirustuksen kurssi (4 kurssia) ................................. . 120 59 Konttorikonemekaanikkojen kurssi ................................... . 160 14 Kultaseppien kiilto- ja teräskaiverruskurssi ............................. . 120 13 Kultaseppien kivenistutuskurssi ....................................... . 120 12 Matematiikan kurssi (2 kurssia) .... .- .... ' ............................... . 120 4.7 Metallialan peruskurssi rekisteröidyille ammattioppilaille ................. . 204 14 Peltiseppien levityspiirustuskurssi (2 kurssia) ................ : .......... . 120 35 Posti- ja lennätinhallituksen asentajakurssi .......•...................... 200 20 Radiotekniikan peruskurssi (4 kurssia) ................................. . 120 69 Radiotekniikan jatkokurssi (2 kurssia) ................................. . 120 60 Rakennusalan kirves- ja mittamieskurssi ......... '.' .................... . 129 23 Sähkötekniikan peruskurssi (2 kurssia) ................................. . 120 47 Sähkötekniikan jatkokurssi (2 kurssia) ............................•..... 120 50 Puhelintekniikan kurssi 1-V ......................................... . 120 172 Vesilaitoshoitajien kurssi ............................................. . 80 23 Viilaus- ja koneistustekniikan kurssi (2 kurssia) ......................... . 120 37

V. VAPAA-AJAN TOIMINTA

Oppilaskunta. Oppilaskunnan edustajat kokoontuivat kertomusvuonna kolme kertaa ja val­vojat kerran. Oppilaskunta järjesti kertomusvuonna 9 elokuvailtaa ja 7 ohjelmallista tanssitilai­suutta sekä huolehti koulun joulujuhlan ohjelmasta. Lisäksi vierailtiin yhdessä talous- ja ompelu­alan ammattikoulun oppilaskunnan kanssa Espoon ammattikoulussa, jossa järjestettiin ohjel­mallinen illanvietto koulun oppilaille.

Oy Philips, Oy Esso ja Helsingin Säästöpankki lahjoittivat oppilaskunnalle kolme kirjoitus­konetta, jotka annettiin lehtikerhon ja oppilaskunnan sihteerin käyttöön.

U,.heilutoiminta. Suomen Ammattikoulujen Urheiluliiton yleisurheilumestaruuskilpailuissa koulun joukkue sai vuodeksi haltuunsa Wärtsilä-maljan. Kouluun tuli ensimmäinen palkinto korkeushypyssä 17-vuotiaiden sarjassa ja samoin pituushypyssä 15-vuotiaiden sarjassa tulok­silla, mitkä olivat uusia SAKU:n ennätyksiä. Koulun joukkue voitti lisäksi 15-vuotiaiden sar­jassa 4 x 100 m:n viestinjuoksun.

SAKU:n Cup-jalkapallosarjassa koulun joukkue voitti Järvenpään ammattikoulun. Lisäksi voitettiin jalkapallossa oppikoulujen C-sarjan mestari HKYL. SAKU:n jääkiekon Cup-sarjassa koulun joukkue hävisi Salon ammattikoulun joukkueelle. Koulun ruotsinkieliset oppilaat kil­pailivat jääkiekossa, kori- ja jalkapallossa kiertopalkinnosta, minkä Helsingin Säästöpankki oli lahjoittanut kilpailtavaksi Andra Svenska Lyceumin kanssa.

103

Koulusta osallistui kolme oppilasta SAKU:n telinevoimistelumestaruuskilpailuihin, joissa yksi heistä saavutti kolmannen sijan. SAKU:n mäenlaskumestaruuskilpailuissa yksi koulun oppilaista sijoittui toiseksi.

Kerhotoiminta. Kertomusvuonna toimivat koulussa vilkkaasti seuraavat kerhot:

Kerho

Elokuvakerho Huvitoimikunta ....................... ' .......................... . KansantanhukerhoS) ••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••

Koripallokerho ................................. '.' .............. . Lehtikerho ............................................•......... Lennokkikerho Lentopallokerho ................................................. . Metallikerho ................................................... . Painonnostokerho ............................................... . PAK·Band ..................................................... . Palloilukerho ................................................... . Radiokerho ..................................................... . Retkeilykerho ................................................... . Ruoanlaittokerho ............................................... .

~

Torvisoittokunta Valokuvauskerho ............................................... . Vanhusten piiri ................................................. . Venekerho ..................................................... . Viestikerho ..................................................... .

Jäsenmäärä

1)561,. 11,.

12 30 15 13 25 18 20 12 20 11,.

21 16 11,.

11 28 10 12 16

Kokoontu-miskertoja

10 36 14 26 26 19 26 26 26 13 26 26 26

6 6

26 26 52 88 26

Venekerhon toiminnasta mainittakoon, että kerholaiset valmistivat lukuvuoden aikana kaksi purjevenettä, yhden vaneriveneen ja seitsemän lasikuitumuovista moottorivenettä.

Vierailut ym. Espoon ja Lahden ammattikoulujen oppilaskunnat vierailivat koulussa, jol­loin järjestettiin yhteisesti ohjelmallinen illanvietto.

Lukuisat ulkomaiset retkikunnat sekä kotimaiset seurat ja yhdistykset tutustuivat koulun eri osastojen ja opintolinjojen toimintaan. Koulun opettajia ja oppilaita esiintyi mm. ammatti­koulutusta esittävissä televisio-ohjelmissa. Koulun oppilastöiden näyttely pidettiin IX poh­joismaisen ammattikoulukokouksen aikana 2.-1,.. 7. 1961,..

VI. TERVEYDENHOITO

Oppilaiden terveydenhoidosta huolehtivat koulun lääkäri ja terveyssisar. Kaikilla koulun oppilailla oli kertomusvuonna pienoisröntgentarkastus. Kaikille I luokan

oppilaille suoritettiin lääkärintarkastus, näkö- ja kuulotarkastus, väriaistitarkastus, tuberku­liinikokeet ja täydennyspoliorokotus. Osalle II luokan oppilaista ja kaikille III luokan oppilaille suoritettiin lääkärintarkastus, näkö- ja kuulotarkastus ja täydennyspoliorokotus.

Koulun poliklinikkavastaanotoilla kävi yhteensä 3020 oppilasta ja sairaaloiden poliklini­koille lähetettiin yhteensä 301 oppilasta. Oppilaiden terveydentila oli kertomusvuonna hyvä.

Koulun hammashoitolassa tarkastettiin kaikkien oppilaiden hampaat ja annettiin tarvitta­vaa hoitoa, kuten hampaiden paikkausta ja poisottoa sekä ientulehdusten hoitoa, yhteensä 1 357 oppilaalle. Kirurgiset tapaukset lähetettiin hoidettaviksi keskushammashoitolaan.

1) Näistä n. 100 talous- ja ompelualan ammattikoulusta. 2) Yhteinen talous- ja ompelualan am­mattikoulun kanssa.

109.

VII. APURAHAT JA LAHJOITUKSET

Koulun talousarvioon merkittyjä palkinto- ja ahkeruusrahoja jaettiin oppilaille yhteensä 17 395 mk. Lisäksi jaettiin oppilaille Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliiton lahjoittamat 500 mk, Kallion Kirjakeskuksen lahjoittamat 50 mk sekä V. v. Wrightin rahaston v:n 1963 korko­varat 58 mk.

Koulu sai lisäksi opetusvälineitä, harjoitusmateriaalia ym. seuraavilta lahjoittajilta: Kustan­nusosakeyhtiö Tammi, Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliitto, Oy Fiskars Ab, Hans Palsbo Oy, Oy R. Wilen Ab, Kallion Kirjakeskus, Grönblom Oy, Rikkihappo Oy, Helvar Oy, Oy International Business Machines Ab, Philips Oy, Ada Oy sekä Finton Oy.

VIII. KOULUN TALOUS

Menot ja tulot kalenterivuonna 1963 Expenditure and income, calendar year 1963

M eno t . Expenditure

Palkat ja palkkiot (Salaries and other remuneration) ..................... . Sosiaaliturvamaksut (Social security and chilti allowance Jees) ............... . Kiinteän käyttöomaisuuden korot ja poistot (1 nterests and depreciation on Jixed

assets) ........................................................... . Huoneistomenot (Expenses Jor premises) ............................... . Työpajakaluston hankinta (Acq1,isifion of workshop equipment) ............. . Muut kalustomenot (Other expenses Jor equipment) ....................... . Kuumennuslaitteiden lämmitys (Heating 9J heating apparatus) ............. . Alueiden puhtaanapito ja hoito (Clellning and care oJ grounds) ............. . Yleisten laitteiden kunnossapito (Maintenance oJ general Jacilities) ......... . Rakennusten vuosikorjaukset (A nnual reparations oJ buildings) ........... . Opetusväliueet ja -tarvikkeet (Educational tools and supplies) ............. . Opettaja- ja oppilaskirjastot (Teachers' and pupils' libraries) ............... . Tarverahat (M iscellaneous expenses) ................................... . Painatus ja sidonta (Printing and binding) ............................. . Raaka-aineet ja työtarvikkeet (Raw materials and working materials) ....... . Kurssitoiminta (Courses) ............................................. . Oppilaiden terveydenhoito (Care oJ the pupils' health) ..................... . Ravinto (Food) ......................•.......................••...... Palkinto- ja ahkeruusrahat (Premiums and diligence money) ............... . Oppilaiden työpuvut (PuPils' working clothes) ........................... . Muut menot (Other expe·nditure) ........................................ .

Summa (Total) Tulot· Income

Valtionapu (State grant) ............................................... . Lukukausimaksut (Tuition) ........................................... . Vuokratulot (Rent income) ........................................... . Myydyt oppilastyöt (Sold works oJ pupils) ............ , ................... . Kurssimaksut (Fees Jor courses) ....................................... . Ateriamaksut (Fees Jor meals) ......................................... . Muut tulot (Other income) ............................................. .

Summa (Total)

1) Lisäksi käytettiin 33 750.56 mk edelliseltä vuodelta siirtyneitä määrärahoja.

Mk' Ma,ks

2 067 051.22 129. 906.79

689 138.00 19.869.1.65 126 788.03

65 270.48 5336.09

23297.18 7 320.94

26558.15 22000.00

2999.93 16021.73

2078.77 208899..03

77 138.16 37 705.06

227 532.9.6 20000.00

6899.88 2 610.00

1)3 908 188.55

2 079 081.18 39. 19.0.00 75915.02

219 882.46 22 675.00 1177.15

976.98

2433847.79

TALOUS· JA OMPELUALAN AMMATTIKOULU Lukuvuonna 1963/64

SCHOOL FOR CATERING AND NEEDLEWORK School year 1963/64

1. JOHTOKUNTA JA OPETTAJISTO

Koulun johtokuntana toimi kaupunginvaltuuston asettama ammattioppilaitosten yhteinen johtokuntaI). Johtajana oli koulun vakinaisten opettajien keskuudesta valittu rehtori. Kou­lussa opetti rehtorin lisäksi 20 vakinaista ja 8 tilapäistä sekä 15 tuntiopettajaa. Kaksi koulun opettajaa toimi johtajina ammattikursseilla, joilla opetti lisäksi 19 opettajaa. Kertomusvuonna piti neljä koulun opettajaa näytetunnin, ja useat opettajat osallistuivat oman alansa kursseiliin ja opintopäiviin.

II. OPETUS

Kertomusvuosi oli koulun 60. toimintavuosi. Syyslukukausi alkoi" 19. 8. ja päättyi 21. 12. Kevätlukukausi alkoi 7.1. ja päättyi 3. 6. Koko lukuvuonna oli yhteensä 220 työpäivää. Uusien oppilaiden pääsytutkinto ja koulun oppilastöiden näyttely pidettiin toukokuussa.

Koulun osastojen linjajako oli seuraava: ompeluosastolla oli 3-vuotinen pukuompelijan linja, 2-vuotinen teollisuusompelijan linja, 1-vuotinen liinavaateompelijan linja sekä 2-vuotinen keski­koulupohjainen pukuompelijan opintolinja; modistiosastolla oli 2-vuotinen modistin opinto­linja; ravintotalousosastolla oli keittäjän ja kylmäkön 3-vuotiset linjat, tarjoilijan 2-vuotinen linja sekä keskikoulupohjainen suurtalouden 1-vuotinen peruslinja.

Ravintotalousosaston yhteydessä oli ravintola, jossa oppilaat saivat yleisöpalveluharjoi­tusta. Lisäksi koulun yhteydessä toimi pesula, leipomo ja eines- ja leipomotuotteiden myymälä. Varsinaisten koululuokkien lisäksi koulussa toimi myös ompelimo, johon otettiin harjoittelija­oppilaiksi koulun III luokan oppimäärän suorittaneita. Leipomossa oli samoin harjoittelija­oppilaita.

Kertomusvuonna koulussa työskenteli 27 luokkaa, joista ompeluosaston pukuompelijalinjan yksi III luokka oli ruotsinkielinen ja ravintotalousosaston keittäjälinjan yksi III luokka kaksi­kielinen.

Luokkien lukumäärä eri osastoilla

Number of classes by section I Ik. ei.

Ompeluosasto (N eedlework section) ................. . 5 Modistiosasto (Section Jor milliners) ............... . 1

'"

Summa II Ik. el. III Ik. ei. Total

'" '" 13

1 2

'" '" 12 Ravintotalousosasto (Catering section) ............. .

------------------------------------~--Summa (Total) 10 9 8 27

1) Ks. s. 91.

8

Viikkotuntien lukumäärä opintolinjan ja luokka-asteen m,ukaan

Number of lessons per week according to line of study and class

Ompeluosasto Ravintotalousosasto Need/ew",k sution Modisti- Galenng s<elion

Puku- osasto Tarjoilijan Liinavaate- Puku- Teollisuus- ompelun Section linja Keittäjän Kylmäkön

ompelu ompelu ompelu keskikoulu- f'" Waiting linja linja O p pia i ne' Subieet Sewing of Dress- Indust,ial pohjainen milliners and Cooking Cold

linms making sewitsg linja') sennng kilching

Luokka . Glass

1 IIIIIlml 1 1 II 1 1 1 II 1 1 1 II 1 1 1 111 1 111 1 ml IIIIlm -Åidinkieli (N ative language) ...... 2 2 2- 2 - 1 - 2- 2 2 2 2 - 2 2 -Kansalaistieto (Civje knowledge) ... 2- 2 1 - 2 1 - - 2 - 2 - 2 1 - 2 1 Terveysoppi (Health edueation) ... 1 1 - 1 - 1 - - - 1 1 - 1 - - 1 - -Liikuntakasvatus (Physieal eduea-

tion) ................................. 2 2 2 2 2 2 2 2 2 2 1 1 1 1 2 1 1 ~ Ranskan kieli (French) ............ - - - - - - 2 2 - - - - - - - - - -Ruotsinkieli, vapaaehtoinen (Swe-

dish, eleetive) ..................... (2) (2) (2) (2) (2) (2) - - (2) (2) (2) 3)2 (2) (2) (2) (2) (2) (2) Englannin kieli, vapaaehtoinen

(English, elective) ............... (2) (2) (2) (2) (2) (2) (2) (2) (2) (2) (2) (2) (2) (2) (2) (2) (2) (2) Ammattitalous (Prolessional

economy) ........................... 1 - 2 1 - 2 - 2 - 2 - 1 - 2 1 - 2 1 Matematiikka (Mathematies) ...... 1 2- - 2 - - - 2 - 2 - 2 - - 2 - -Kuosipiirustus (Drawing 01

patterns) ........................... 2- 2 2 2 2 2 3 3 3 - - - - - - - -Muut ammattiaineet (Other pro-

lessional subieets) .................. 5 8 6 7 6 6 8 7 5 5 8 7 8 8 7 8 8 7 Työnopetus (W Mk instruction) ... 26 25 26 28 26 27 26 26 26 27 26 27 26 27 31 26 27 31

Summa (Total) 1 421 401 421 421 401 421 421 421 401 421 401 421 401 (,21 421 401 421 421

1) Course 01 dressmaking based upon intel'mediate school education. 2) One-yeal' coul'se 01 eatering based upon intermediate school edueation. 3) Pakollinen aine tällä luokalla. 3) Compulsory subiect on this class.

Suur talouden keskikoulu-pohjainen

linja')

SYYslU-1 Kevät-kukausi lukuk. A ulu",.. Spring

te,,,, te'm

- -- 2

2 -

2 2 - -

- -I

(2) (2r

1 2 -

=1 -

111 12 25 25'

421 42

... o Q>

107

Koulussa järjestettiin syys- ja kevätlukukaudella kuunteluviikko. jolloin t.o yliopiston kasva­tusopin opiskelijaa tutustui ammattikouluopetukseen. Kevätlukukaudella t.2 Helsingin Koti­talousopettajaopiston opettajakokelasta oli ravintotalousosastolla seuraamassa käytännön työn opetusta.

III. OPPILASTILASTO

Oppilaat lokakuun 20 p :nä 1963

Pupils, 20th October 1963

Ikä vuoden lopussa . Age at the end of the year

1t. vuotta (years) 15 16 17 18 19 »

20 » 21 22 2t. 26 »,

Äidinkieli . N ative language

Suomi (Finnish) ..................................................... . Ruotsi (Swedish) .................................................. '.' .. '. Muu kieli (Other language) ............................................. .

Henkikirjoituspaikka . Domicile

Helsinki ............................................................. . Muualla (Elsewhere)

Asunnon sijainti suuralueittain . The location of dwelling by city area

Kantakaupunki: 1 nner city: Keskusta (Center) ................................................... . Eteläinen (Southern) ................................................. . Läntinen (W estern) ................................................... . Itäinen (Eastern) ......................••.............................. Pohjoinen (N orthern) ....................... : ......................... . Esikaupungit: Suburbs: Läntiset (W estern) ................................................... . Pohjoiset (N orthern) .............................. ' ................... . Koilliset (N ortheastern ) ............................................... . Itäiset (Easfern) ........ .- ............................................ . Kaupungin ulkopuolella (Outside of the city) ............................. .

I,uku Numb.,.

t. 121

96 97 H 11

6 5 1 2 1

35t. 30

1

32t. 61

t.2 t.

33 62 20

t.7 27 25 66 59

% 1.0

31.t. 2t..9 25.2 10.6

2.9 1.6 1.3 0.3 0.5 0.3

91.9 7.8 0.3

8t..2 15.8

10.9 1.0 8.6

16.1 5.2

12.2 7.0 6.5

17.2 15.3

108

Perheenpään sosiaaliryhmä . Social status 01 the head 01 the lamily

1. Johtavassa asemassa olevia ym. (Pet'sons in leading positions, pt'olessionals etc.) ........................................................... .

II. Pienyrittäjiä, työnjohtajia, yl. toimistohenkilök. ym. (Ownet's 01 small entet'pt'ises,lot'emen, qualilied ollice pet'sonnel etc.) ....................••

111. Ammattityöntekijöitä ym. (Skilled wot'ket's etc.) ..................... . IV. Aputyöntekijöitä ym. (Unskilled wot'ket's etc.) ....................... .

Esikoulutus . Basic schooling

Kansalaiskoulun VII luokka (Civic school, one class) ..................... . Kansalaiskoulu (Civic school) ......................................... . Osa keskikoulua (Pat't 01 intet'mediate school) ............................. . Keskikoulu (1 ntet'mediate school) ....................................... . Ylioppilastutkinto (M att'iculation examination) ........................... . Muu ammattikoulu (Othet' vocational school) ............................. . Oppilaita kaikkiaan (Total 01 puPils) ................................... .

I,uIru % N .. mber

35 9.1

123 31.9 170 44.2

57 tt..8

3 0.8 325 84.4

5 1.3 44 11.4

5 1.3 3 0.8

385 100.0

Lukuvuodeksi 1963/64 pyrki koulun I luokille yleiset kelpoisuusehdot täyttäneitä oppilaita 210, joista hyväksyttiin 162. Uusista oppilaista oli 123 käynyt kansalaiskoulun, 32 oppikoulua viisi luokkaa ja 3 kahdeksan luokkaa sekä 4 muun ammattikoulun.

Oppilasmäärä koulun eri osastoilla

Number of pupils per section of the school

Ompelu· Modisti· Ravinto-osasto osasto talous-

Needle- Seclion osasto

Luokka Class flJOfk IOf Catering sectiOfl fnilliners section

I ...................................... 75 12 73 II ...................................... 51 10 58

111 ...................................... 46 60

Summa (Total) 172 22 191 % 44.7 5.7 49.6

Kaikki AlI

Sect'OfIS

160 119 106

385 100.0

Lisäksi oli harjoittelijaoppilaita 22, joista 9 oli ompelimossa ja 13 leipomossa.

% 41.6 30.9 27.5

100.0

Lukuvuoden päättyessä koulussa oli jäljellä 375 oppilasta. Päästötodistuksen sai 3-vuotisilta opintolinjoilta 104, 2-vuotisilta linjoilta 46 ja 1-vuotisilta 35 oppilasta. Kertomusvuonna yksi oppilas sai ehdot, mutta kukaan ei jäänyt luokalleen.

Pukuompelijan ammattitutkinnon suoritti neljä ompelimon harjoittelijaoppilasta ja kisälli­näytetyön kolme leipomon harjoittelijaoppilasta.

IV. KURSSITOIMINTA

Koulussa järjestettiin kertomusvuonna varsinaisen toiminnan lisäksi iltaisin 12 erilaista ammattikurssia, joilla annettiin opetusta yhteensä 954 tuntia. Kurssien osanottomaksu vaihteli 10 mk:sta 15 mk:aan.

Ammattikurssien osanottajista sai todistuksen- 286 oppilasta, joiden jakaantuminen eri kurs­sien osalle oli seuraava:

109

Kurssin

Kurssi Tunti- suoriUa-määrä neita

Pukuompelun peruskurssi (8 kurssia) ................................. . 60 76 Pukuompe1un jatkokurssi (2 kurssia) ................................... . 60 19 Kodin liinavaatteiden ompelukurssi (2 kurssia) ......................... . 48 17 Modistialan peruskurssi (2 kurssia) ................................... . 48 42 Ruoanvalmistuskurssi (4 kurssia) ..................................... . 48 51 Kodinperustajain kurssi ............................................. . 48 10 Kotisisarlen täydennyskurssi ......................................... . 48 9 Kotiapukurssi ..................................................... . 144 13 Leipurin peruskurssi ................................................. . 100 10 Leipurin jatkokurssi .............. ' ................................... . 100 10 Kondiittorln peruskurssi ............................................. . 119 13 Kondiittorln jatkokurssi ............................................. . 131 16

V. VAPAA-AJAN TOIMINTA

Oppilaskunta. Koulun oppilaskunnan edustajisto, johon valittiin kaksi oppilasta joka luo­kalta, kokoontui kertomusvuonna viisi kertaa ja johtokunta seitsemän kertaa. Johtokunnan ja näytelmäkerhon edustajat vierailivat yhdessä teknillisen ammattikoulun edustajien kanssa Espoon ammattikoulussa maaliskuussa. Kansallisoopperassa ja eri teattereiden koululaisnäy­tännöissä kävi syyslukukaudella 375 ja kevätlukukaudella 272 jäsentä. Lisäksi järjestettiin oppilaskunnan jäsenille syyslukukaudella kursseja Cosmetique-koulussa ja Farmoila-hiusten­hoitokoulussa. Kasvojenhoitokursseihin osallistui 141 ja hiustenhoitokurssiin lo5. Ohje1ma1lisia illanviettoja pidettiin yhdessä teknillisen ammattikoulun kanssa yhteensä seitsemän, joista 3 omassa koulussa. Oppilaskunta osti kertomusvuonna omilla varoillaan levysoittimen lisätarvik­keineen.

Kerhotoiminta. Koulussa toimi kertomusvuonna näytelmä- ja laulukerho, tanhukerho ja askartelukerho. Näytelmä- ja laulukerhossa oli jäseniä 27, ja se esiintyi lukuvuoden aikana yksi­toista kertaa eri juhlatilaisuuksissa. Tanhukerhoon kuului loO jäsentä, joista syyslukukaudella oli 20 poikaa teknillisestä ammattikoulusta. Askartelukerho pani toimeen laukkukurssin, johon osallistui 17 ja joululeivonnaiskurssin, jonka osanottajamäärä oli 12. Teknillisen ammattikoulun elokuvakerhoon kuului 160 tyttöä, joista 2 toimi aktiivisena jäsenenä, sekä lehtikerhoon lo tyttöä.

Henkiset kilpailut. SAKU:n järjestämissä ammattikoulujen välisissä piirustuskilpailuissa sai kaksi koulun oppilasta I palkinnon, kolme oppilasta II palkinnon ja kaksi III palkinnon.

Urheilutoiminta. Koulun oppilaat osallistuivat Suomen Ammattikoulujen Urheiluliiton tavan­omaisiin yleisurheilukilpailuihin Lohjalla 21.-22. 9. sekä hiihtomestaruuskilpailuihin Savon­linnassa 22.-23. 2. Koulun urheilupäivänä 3. 9. tehtiin kävelyretki Seurasaareen ja 22. 2. teh­tiin hiihto- ja kävelyretki Otaniemeen. Koulun oppilaat osallistuivat myös Paavon polku -mars­siin,2. 5.

Retket ym. tilaisuudet. Ammatinvalinnanohjaajat järjestivät retkiä jokaisella luokalla 3-lo kohteeseen. Sairaaloiden ja elintarvikekeskuksen emäntien kanssa järjestettiin 6. 11. neuvot­telutilaisuus keskikoulupohjaisen suurtalouden peruslinjan oppilaiden laitosharjoittelua ja har­joittelukirjoja koskevista kysymyksistä_ Lehdistölle pidettiin tiedotustilaisuus 27.2. poikien mahdollisuuksista opiskella ravintotalousosastolla. Johtaja Värtö Stockmannin tavaratalosta piti ompeluosaston opintonsa päättäville oppilaille esityksen aiheesta Työnhaku ja käyttäyty­minen työpaikalla. Oppilaiden vanhempien ilta pidettiin 21. lo. Ompe1u- ja modistiosaston oppi­laat vierailivat 13. 5. Salossa Leninkitukku Oy:ssä ja Kudeneule Oy:ssä. Ravintotalousosaston oppilaat kävivät 15. 5. Lahdessa Oululaisen leipomossa ja Mallasjuoma Oy:ssä sekä Nastolassa Kuivamaito Oy:ssä.

110

VI. TERVEYDENHOITO

Oppilaiden terveydenhoidosta huolehtivat koulun lääkäri ja terveyssisar. Kertomusvuonna pidettiin lääkärintarkastus kaikille I ja 111 luokkien oppilaille sekä niille

II luokkien oppilaille, jotka keväällä päättivät koulunkäyntinsä. Pienoisröntgentarkastus suo­ritettiin kaikille oppilaille ja koulun henkilökunnalle. Poliorokotus annettiin 160 oppilaalle. Syyslukukaudella kävi terveyssisaren vastaanotolla 459 ja koululääkärin poliklinikkavastaan­otolla 34 oppilasta ja kevätlukukaudella vastaavasti 420 ja 33. Sairaaloiden poliklinikoille lähe­tettiin 183 oppilasta. Sairaustapausten vuoksi menetettiin yhteensä 3 451 koulupäivää.

VII. APURAHAT JA LAHJOITUKSET

Koulun talousarviossa olevia palkinto- ja ahkeruusrahoja jaettiin kertomusvuonna yhteensä 5 756 mk. Ellen Bremerin stipendirahastosta sai yksi oppilas 45 mk:n stipendin ja Alex Ärtin stipendirahastosta neljä oppilasta kukin 50 mk:n stipendin. Yksi oppilas sai Kallion Kirjakes­kuksen lahjoittaman 50 mk:n palkinnon. Kahdelle opintonsa päättävälle oppilaalle, jotka olivat ammattityössä menestyneet erittäin ansiokkaasti ja osoittaneet esimerkillistä käyttäytymistä jaettiin tunnustukseksi kunniakirjat. Jaon yhteydessä luovutettiin yhdelle oppilaalle Osuus­kassojen Keskus Oy:n lahjoittama 300 mk:n pankkikirja ja yhdelle oppilaalle sekä Helsingin Suomalaisen Säästöpankin että Kahvilaravintolaliiton lahjoittamat 50 mk:n pankkikirjat. Sosiaaliministeriö myönsi 16 oppilaalle yhteensä 2 390 mk, ja huoltoviraston kautta jaettiin opintoavustuksia 51 oppilaalle yhteensä 7 842.50 mk.

Neljätoista eri toiminimeä lahjoitti koululle opetus- ja havaintovälineitä.

M eno t . Expenditure

111

VIII. KOULUN TALOUS

Menot ja tulot kalenteri vuonna 1963

Expenditure and income, calendar year 1963

Palkat ja palkkiot (Salaries and other remuneration) ....................... . Sosiaaliturvamaksut (Social security and child allowance fees) ............... . Kiinteän käyttöomaisuuden korot ja poistot (Interests and depreciation on fixed

assets) ............................................................. . Huoneistomenot (Expenses for premises) ................................. . Työpajakaluston hankinta (Acquisition of workshop equipment) ............. . Muut kalustomenot (Other expenses for equipment) ....................... . Opetusvälineet ja -tarvikkeet (Educational tools and supplies) ............. . Opettaja- ja oppilaskirjastot (Teachers' and pupils' libraries) ............... . Painatus ja sidonta (Printing and binding) ............................... . Tarverahat (M iscellaneous expenses) ................................... . Raaka-aineet ja työtarvikkeet (Raw materials and working materials) ....... . Kurssitoiminta (Courses) ............................................. . Oppilaiden terveydenhoito (Care of the pupils' health) ..................... . Ravinto (Food) ..................................................... . Palkinto- ja ahkeruusrahat (Premiums and diligence money) ............... . Alueiden puhtaanapito ja hoito (Cleaning and care of grounds) ............. . Yleisten laitteiden kunnossapito (M aintenance of general facilities) ......... . Rakennusten vuosikorjaukset (Annual reparations of buildings) ............. .

Summa (Total)

T u 1 0 t . 1 ncome

Valtionapu (State grant) ............................................... . Lukukausimaksut (Tuition) ........................................... . Vuokratulot (Rent income) ............................................. . Myydyt oppilastyöt (SoId works of pupils)- .. .............................. . Luontoisedut (Compensation for wages paid in ki.nd) ..................... . Kurssimaksut (Fees from courses) ....................................... . Ateriamaksut (F ees from meals) ................................... ' .... . Muut tulot (Other income) ............................................. .

Summa (Total)

Mk· Marks

1)622 100.~6 3~ 020.3~

92339.00 35200.32 23000.00

2)17948.99 3374.73 1 780.04 24M.55 4229.18

171 325.03 16320.41

8407.39 20560.71 11.135.00

3028.37 1 280.65 1 441.85

1069947.02

531 009.00 7 ~95.00

34578.00 223244.02

711.00 3345.00 1126.95

806.86

802 315.83

1) Lisäksi edelliseltä vuodelta siirtyneitä määrärahoja 8 876.80 mk. 2) S:n 13 298.69 mk.

VAATTURIAMMATTIKOULU Lukuvuonna 1963/64

TAILORS' TRADE SCHOOL School year 1963/64

1. JOHTOKUNTA JA OPETTAJISTO

Vaatturiammattikoulun johtokuntana toimi ammattioppilaitosten johtokunta1). Opetusta hoiti rehtorin lisäksi yksi vakinainen ja kolme tuntiopettajaa.

Johtokunnan nimeämä ammattiasioita käsittelevä neuvottelukunta kokoontui kertomus­vuoden aikana kerran.

II. OPETUS

Koulun tarkoituksena on antaa vaatturiammattiin aikoville sekä jo sillä alalla työskentele­ville etupäässä taidollista, mutta myös tiedollista opetusta ja laajentaa samalla heidän ammatti­ja kansalaistietojaan.

Neuvottelukunta esitti kertomusvuonna ammattioppilaitosten johtokunnalle yksivuotisen kansakoulun oppimäärälle pohjautuvan vaatetusteollisuuden peruslinjan kouluun perustamista. Valtioneuvosto myönsi kaupungille 19.3. luvan tämän linjan perustamiseen syyslukukauden 1965 alusta.

Koulussa annettiin opetusta syyslukukaudella 19.8.-21. 12. ja kevätlukukaudella 7.1.-3. 6. yhteensä 220 työpäivää. Viikkotuntien jako oli seuraava:

Oppiaine . Subject .

Viikkotuntien jako Number of lessons per week

Työnopetus (Woyk instyuction) ............................. . Ammattitekniikka (Pyofessional technique) ................... . Ainesoppi (Knowledge of mateYials) ........................... . Kaavaoppi (Knowledge of patteyns) .......................... : . Ammattipiirustus (Pyofessional design) ....................... . Kone- ja sähköoppi (Applied mechanics and electyicity) ......... . Matematiikka (M athematics) ............................... . Ammattitalous (Pyofessional economy) ....................... . Kansalaistieto (Civic knowledge) ............................. . Äidinkieli (N ative language) ................................. . Terveysoppi (H ealth education) ............................. .

Tuntia viikossa • Lossons per week I Ik. el. II Ik. ei. III Ik. ei.

28 30 36 3 2 1 1 1

2 2 2 1 2 1

. 2 1 2

2 1

Liikuntakasvatus (Physical education) ........................ 2 2 2 ---------------------------------Summa (Total) 42 42 42

1) Ks. s. 91.

Sukupuoli . Sex

Miehiä (M en) Naisia (W omen)

113

III. OPPILASTILASTO

Oppilaat lokakuun 20 p:nä 1963 Pupils. 20th October 1963

Ikä vuoden lopussa . Age at the end of the year

15 vuotta (years) ................................................... . 16 17 18 19

Äidinkieli N ative language

Suomi (Finnish) .................................................. : ..• Ruotsi (Swedish) ..................................................... . Muu kieli (Other language) ............................................. .

Henkikirjoituspaikka . Domicile

Helsinki ............................................................. . Muualla (EIsewhere)

Asunnon sijainti suuralueittain . The location of dwelling by city area

Kantakaupunki: Inner city:

Keskusta (Center) ................................................... . Eteläinen (Southern) ................................................. . Läntinen (Western) ................................................... . Itäinen (Eastern) ..................................................... . Pohjoinen (N orthern ) ................................................. . Esikaupungit: Suburbs: Läntiset (Western) ................................................... . Pohjoiset (N orthern) ................................................. . Koilliset (N ortheastern) ............................................... . Itäiset (Eastern) ..................................................... . Kaupungin ulkopuolella (Outside of the city) ............................. .

Perheen pään sosiaaliryhmä . Social status of the head of the family

!. Johtavassa asemassa olevia ym. (Persons in leading positions, professionals etc.) ........................................................... .

II. Pienyrittäjiä, työnjohtajia, yl. toimistohenkilök. ym. (Owners of small enterprises, foremen, qualified office personnel etc.) ..................... .

II!. Ammattityöntekijöitä ym. (Skilled workers etc.) ..................... . IV. Aputyöntekijöitä ym. (Unskilled workers etc.) ....................... .

Esikoulutus . Basic schooling

Kansalaiskoulu (Civic school) ......................................... . Keskikoulu (1 ntermediate school) ....................................... . Muu ammattikoulu (Other vocational school) ........................... , .. . Oppilaita kaikkiaan (Total of puPils) ................................... .

Luku N .. mber

14 11

1 9 9 3 3

25

19 6

1

2 13

1 1

2

5

2

1 20

2

19 1 5

25

% 56 44

4 36 36 12 12

100

76 24

8 52

8 20

8

4 80

8

76

20 100

11ft

Koulussa oli oppilaita I luokalla 10, II:lla 9 ja III:lla 6. Lukuvuoden aikana ei kukaan oppi­laista eronnut, ja III luokalta kaikki saivat päästötodistuksen.

Lukuvuoden alkaessa kouluun pyrki 13 oppilasta, joista hyväksyttiin 10. Näistä 9 oli käynyt kansalaiskoulun ja 1 keskikoulun.

IV. VAPAA-AJAN TOIMINTA

Koulussa toimi oppilaskerho, jonka puheenjohtajana oli yksi oppilaista ja kuraattorina yksi opettajista. Oppilaskerho kokoontui kertomusvuonna neljä kertaa.

Kerhon toiminnasta mainittakoon syyslukukaudella toimeenpantu vaate- ym. lahjakeräys maaseudun vähävaraisten joululahjoiksi.

V. TERVEYDENHOITO

Oppilaiden terveydentila oli kertomusvuonna hyvä. Syyslukukauden aikana suoritettiin pienoisröntgentarkastus oppilaille, opettajille ja muulle henkilökunnalle. Oppilaat saivat myös ilmaisen hammas- ja terveydenhoidon samoin kuin yleisissä ammattikouluissa.

VI. APURAHAT

Vaatturialan Yrittäjätoiminnan Kannatusyhdistys myönsi 200 mk jaettavaksi tunnustus­palkintoina koulun oppilaille. Tästä summasta jaettiin kaksi 50 mk:n ja kaksi 25 mk:n suuruista apurahaa sekä yksi 30 mk:n ja yksi 20 mk:n apuraha. Lisäksi jaettiin oppilaille koulun talous­arvioon merkityt palkinto- ja ahkeruusrahat.

M eno t . Expenditure

VII. KOULUN TALOUS

Menot ja tulot kalenterivuonna 1963 Expenditure and income, calendar year 1963

Palkat ja palkkiot (Salaries and other remuneration) ....................... . Sosiaaliturvamaksut (Social security and child allowance fees) ............... . Huoneisto,menot (Expenses for premises) ................................. . Kalustomenot (Expenses for equipment) .................................. . Painatus ja sidonta (Printing and binding) ............................ " .. Tarverahat (Miscellaneous expenses) ................................... . Ravinto (Food) ..................................................... . Raaka-aineet ja työtarvikkeet (Raw materials and working materials) ....... . Oppilaiden terveydenhoito (Care of pupils' health) ....................... . Palkinto- ja ahkeruusrahat (Premiums and diligence money) ............... .

Summa (Total)

Tulot· Income

Valtionapu (State grant) ............................................... . Lukukausimaksut (Tuition) ........................................... . Oppilastyöt (Works of puPils) ......................................... .

Summa (Total)

1) Lisäksi käytettiin 414.85 mk edelliseltä vuodelta siirtyneitä määrärahoja.

Mk' M",ks

1 )42 511.60 2 264.87

21 421.63 580.41 289.50 472.93

3087.12 11 957.97

583.40 3647.00

86816.43

22747.00 620.00

31 328.90

54695.90

LABORATORIOKOULU Lukuvuonna 1963/64

LABORATORY SCHOOL

School )'ear 1963/64

1. JOHTOKUNTA JA OPETTAJISTO

Laboratoriokoulun johtokuntana toimi ammattioppilaitosten yhteinen johtokuntai). Ope­tuksesta huolehtivat rehtorin lisäksi kaksi vakinaista ja seitsemän tuntiopettajaa sekä iltakurs­seilla lisäksi yhdeksän opettajaa, joista yksi kuului koulun emo opettajavoimiin.

II. OPETUS

Laboratoriokoulun tarkoituksena on antaa oppilaille sellaiset tiedot kemiassa, fysiikassa ja laboratoriotekniikassa, että he yksivuotisen työkokemuksen ja kurssimuotoisen erikoistuvan lisäkoulutuksen jälkeen saavat ammattitaitoisen laborantin pätevyyden.

Saatujen kokemusten mukaan laborantin ammattitaidon saavuttamiseksi tarvitaan verra­ten laajoja kemiallis-fysikaalisia perustietoja, joiden hankkimiseksi keskikoulup()hja on katsottu tarkoituksenmukaisimmaksi. Koulussa toimikin kertomusvuonna, kuten edellisenäkin, ainoas­taan yksivuotisia keskikoulupohjaisia luokkia. Näillä työn tahti oli erittäin tiivis, kuten myös toisen vuoden aikana työn ohella tapahtuvassa jatko-opiskelussa. Jotta oppiminen voisi tapah­tua rauhallisemmin ja vielä perusteellisemmin, tehtiin kauppa- ja teollisuusministeriölle esitys oppiajan muuttamisesta puolitoistavuotiseksi, jolloin myös toinen pakollisista erikoiskursseista sisällytettäisiin peruskoulutuksen ohjelmaan. Työharjoittelun osuus lyhenisi puoleen vuoteen, joten laborantiksi valmistumiseen kuluisi edelleen kaksi vuotta.

Tilanpuutteen vuoksi voitiin sekä teollisuus- että sairaalalinjaUe ottaa kertomusvuonna kum­mallekin vain 25 oppilasta, vaikka työpaikkoja oli keväisin edelleen ollut tarjoUa huomattavasti tätä lukumäärää enemmän. Työolosuhteet paranivat toisaalta isoon laboratorioon asennettujen uusien ilmanvaihtolaitteiden ansiosta.

Opetusta annettiin syyslukukaudella 19. 8.-21. 12. ja kevätlukukaudella 7. 1.-3. 6. yh­teensä 220 työpäivää.

1) Ks. s. 91.

116

Viikkotuntien lukumäärä

Number 0/ lessons per week

Oppiaine . Subjeet

Kemia (ChemisWy) .................................................................... . Laboratorioharjoitukset (Labol'atol'Y exel'cises in ehemistl'Y) ............ . Fysiikka (Physies) ............................................. , ...................... . Fysiikan laboratorioharjoitukset (Labol'atol'Y exel'cises in physics) Ammattitekniikka (Pl'olessional technique) ........................•....... __ .. Hematologia (H aematology) .................................................... __ .. . Fysiologia (Physiology) ........................................................ _ ..... . Matematiikka ( M athematics) ..................................................... . Kansalaistieto (Civie knowledge) .................................................. .

Sairaa1a1inja H o.pilalli".

Syyslu- Kevät-kuk. Jukuk.

AWMlnn Sp.i"g term te',"

5 4 20 17

3 3 6 6 3 4

2 2

2 2 2 1 2

Teollisuuslinja I ,,<tu.l.ialli ...

SyysJu- Kevät-kuk. Jukuk.

A,"""nn Sp,i"g te,,,, term

5 5 20 20

3 3 6 6 3 4

2 2 2 1 2 Englannin tai saksan kieli (English 01' Gel'man) ............................. .

--~----------------~--~--~~--~---I Summa (Total) I

Sukupuoli . Sex

Miehiä (M en) Naisia (Women)

III. OPPILASTILASTO

Oppilaat lokakuun 20 p:nä 1963

Pupils, 20th October 1963

Ikä vuoden lopussa - Age at the end of the.yeal'

16 vuotta (years ) 17 18 19 20 21 22

1)

1)

Äidinkieli . N ative language

42 42

Suomi (Finnish) ..................................................... . Ruotsi (Swedish J' ..................................................... . Muu kieli (Other language) ............................................. .

Henkikirjoituspaikka . Domieile

Helsinki ............................................................. . Muualla (Elsewhere)

42

Luku Numb ••

11 38

2 5

12 11

5 9 5

46 3

43 6

42

% 77.6 22.4

4.1 10.2 24.5 22.4 10.2 18.4 10.2

93.9 6.1

87.8 12.2

117

Asunnon sijainti suuralueittain . The location of dwelling by city area

Kantakaupunki: 1 nner city: Keskusta (Center) ................................................... . 2 fo.1 Eteläinen (Southern J ................................................. . 3 6.1 Läntinen (Western) ................................................... . 8 16.3 Itäinen (Eastef'n) ............................ , ........................ . 15 30.6 Pohjoinen (N orthern) ................................................. . 3 6.1 Esikaupungit: Suburbs: Läntiset (Western) ................................................... . 5 10.2 Pohjoiset (N orthef'n) ................................................. . 2 fo.1 Koilliset (N ortheastern ) ...............................•................ 1 2.1 Itäiset (Eastef'n) ..................................................... . 5 10.2 Kaupungin ulkopuolella (Outside of the city) ............................. . 5 10.2

Perheenpään sosiaaliryhmä . Social status of the head of the family

1. Johtavassa asemassa olevia ym. (Persons in leading positions, professionals etc.) ........................................................... . 6 12.2

II. Pienyrittäjiä, työnjohtajia, yl. toimistohenkilök. ym. (Ownef's of small entef'prises, foremen, qualified office pef'sonnel etc.) ..................... . 19 38.8

III. Ammattityöntekijöitä ym. (Skilled workers etc.) ..................... . 21 fo2.9 IV. Aputyöntekijöitä ym. (Unskilled workers etc.) ....................... . 3 6.1

Esikoulutus . Basic schooling

Keskikoulu (1 ntermediate school) ....................................... . 39 79.6 Lukioluokkia (Highest classes in secondary school) ......................... . 3 6.1 Ylioppilastutkinto (M atriculation examination) ........................... . 7 tlo.3 Oppilaita kaikkiaan (Total of puPils) ................................... . 49 100.0

Lukuvuoden alkaessa oli yleiset kelpoisuusehdot täyttäneitä kouluun pyrkijöitä 111, joista hyväksyttiin kummallekin linjalle 25. Keväällä sai päästötodistuksen teollisuuslinjalta 23 ja sairaalalinjalta 20. Kaksi oppilasta oli eronnut lukuvuoden aikana.

Aikaisemmin päästötodistuk.sen saaneista oppilaista, jotka olivat hankkineet vuoden työ­kokemuksen ja samalla suorittaneet vähintään kaksi koulun erikoiskurssia, sai teollisuuslabo­ranttitodistuksen 18 ja sairaalalaboranttitodistuksen 20 oppilasta.

IV. KURSSITOIMINTA

Koulussa vallitsevan tilanahtauden vuoksi iltakurssitoiminnassa oli pitänyt rajoittua lähinnä toisen vuoden laboranttioppilaiden erikoiskurssien järjestämiseen, eikä uusia suunniteltuja jatko­koulutuskursseja, esim. laboratoriomestarln tutkintoa varten, voitu toteuttaa.

Kertomusvuoden aikana järjestettiin toisen vuoden laboranttioppilaille sekä tietopuolista opetusta että käytännöllistä harjoitusta sisältäviä erikoiskursseja seuraavasti:

Kurssin suoriUa·

Tunteja neita

Kromatografian erikoiskurssi n:o 1 ................................... . 65 20 Kromatografian erikoiskurssi n:o 2 ................................... . 68 18 Kliinisen kemian erikoiskurssi ......................................... . 78 20 Bakteriologian erikoiskurssi ........................................... . 56 30 .

Instrumenttikurssi ................................................. . 67 tlo

118

Edellisten lisäksi voitiin tilan puutteen vuoksi järjestää vain kolme kurssia niille useita vuo­sia laboratorioala1la työskennelleflle henkilöille, jotka lukuvuosien 1960-62 aikana olivat suo­rittaneet kemian iltaperuskurssin.

Kurssin suoritta·

Tunteja neita

Fysiikan kurssi ............................................ , ........ . 90 24 Kromatografian kurssi ............................................... . 67 19 Metalli-analyyttinen kurssi ........................................... . 64 15

Kaikkien kurssien osanottomaksu oli kertomusvuonna 15 mk.

V. VAPAA-AJAN TOIMINTA

Oppilaskunnan pääasiallisena tarkoituksena on toimia yhdyssiteenä eri laboratorioissa työs­kentelevien valmiiden laboranttien ja vielä opiskelevien välillä. Tässä mielessä järjestettiin ker­tomusvuoden aikana kolme ohjelmallista illanviettoa, joihin oli kutsuttu koulun edellisten vuo­sien oppilaita. Lääketehdas Orion Oy:n Laboranttiköulun oppilaiden kanssa järjestettiin yhtei­nen illanvietto molempien koulujen opettajille ja oppilaille 27. 11. Pirkanmaan ammattikoulun laboranttiosastoon tutustuttiin 20. 5.

Oppilaskunnan toisena tarkoituksena on huolehtia varsinaisen koulut yön ulkopuolella tapah­tuvasta ammatillisesta kehityksestä, joten tänäkin vuonna osa oppilaskunnan varoista käytet­tiin tutustumisretkien järjestämiseen eri alojen laboratorioihin. Vierailujen kohteina olivat mm. Biokemiallinen tutkimuslaitos, Puolustuslaitoksen kemiallinen tutkimuskeskus, Riihimäen Lasi Oy, Ab Finlayson-Forssa Oy, Sarvis Oy ja Fazerila.

Oppilaskunta kokoontui kertomusvuonna kuusi kertaa. Kuraattorina toimi koulun rehtori ja muina toimihenkilöinä oppilaat.

VI. TERVEYDENHOITO

Oppilaiden terveydenhoidosta huolehtivat koulun lääkäri ja terveyssisar. Oppilaat kuului­vat ilmaisen terveydenhuollon piiriin.

Kaikille oppilaille suoritettiin kertomusvuonna pienoisröntgentarkastus ja hammastarkastus. Lääkärintarkastus pidettiin 10.3. ja 16.3. Sairaaloiden poliklinikoille lähetettiin 21 oppilasta. Sairaustapausten vuoksi menetettiin 140 työpäivää. Vakavia työtapaturmia ei sattunut.

VII. APURAHAT

Koulun talousarvioon merkityistä palkinto- ja ahkeruusrahoista jaettiin kolmelle oppilaalle 100 mk ja neljälle oppilaalle 50 mk kullekin. Sosiaaliministeriö myönsi viidelle oppilaalle opintolainoja yhteensä 730 mk ja seitsemälle oppilaalle opintoavustuksia yhteensä 1 440 mk.

M eno t . Expenditure

119

VIII. KOULUN TALOUS

Menot ja tulot kalenteri vuonna 1963

Expenditure and income, calendar year 1963

Palkat ja palkkiot (Salaries and other remuneration) ....................... . Sosiaaliturvamaksut (Social security and child allowance Jees) ............... . Huoneistomenot (Expenses Jor premises) ................................. . Työpajakaluston hankinta (Acquisition oJ workshop equipment) ............. . Muut kalustomenot (Other expenses Jor equipment) ....................... . Opetusvälineet ja -tarvikkeet (Educational tools and supplies) ............. . Opettaja- ja oppilaskirjastot (Teachers' and pupils' libraries) ............... . Tarverahat (M iscellaneous expenses) ................................. . Painatus ja sidonta (Printing and binding) ............................... . Kurssitoiminta (Courses) ....... '.' .................................... . Oppilaiden terveydenhoito (Care oJ the pupils' health) ..................... . Ravinto (Food) .............. '.' '.' ................................... . Oppilaiden työpuvut (Pupils' working-clothes) ........................... . Palkinto- ja ahkeruusrahat (Premiums and diligence money) ............... .

Summa (Total)

T u 1 0 t . 1 ncome

Valtionapu (State grant) ............................................... . Lukukausimaksut (Tuition) ........................................... . Kurssimaksut (Fees Jor courses) ....................................... . Vuokrat (Rents) ..................................................... .

Summa (Total)

1) Lisäksi 355 mk edelliseltä vuodelta siirtyneitä määrärahoja.

1)75897.50 4 718.22

25524.28 3512.75 1280.19

15 :laO.28 1 466.53

614.20 579.91

14 167.60 1029.71 6335.35

5.81.23 500.00

151537.75

92406.00 995.00

2985.00 1 815.00

98201.00

KIRJAPAINOKOULU . Lukuvuonna 1963/64

PRINTERS' SCHOOL School year 1963/64

I. JOHTOKUNTA JA OPETTAJISTO

Koulun johtokuntana toimi ammattioppilaitosten yhteinen johtokuntai). Johtajan tehtäviä hoiti koulun vakinaisten opettajien keskuudesta valittu rehtori. Koulussa opetti rehtorin lisäksi kaksi vakinaista ja yhdeksän tuntiopettajaa. Lisäksi oli iltaisin pidetyillä ammattikursseilla seitsemän luennoitsijaa. .

V:sta 1937 lähtien koulun johtajana toiminut rehtori Armas Pajatti siirtyi eläkkeelle luku­vuoden alusta. Hänen seuraajakseen rehtoriksi valittiin faktori Gösta Allardt.

II. OPETUS

Koulu toimii kirjapainoteollisuuden tuotantolaitoksissa oppiaan suorittavien täydennysoppi­laitoksena. Työnantajat varaavat oppilailleen koulunkäyntiin tarvittavan ajan ja suorittavat myös tältä ajalta heille palkan.Oppisopimus kestää neljä vuotta, jona aikana koulun opetus­ohjelma suoritetaan kahtena erillisenä n. 405 opetustunnin kurssina. I luokka-aste pyritään suo­rittamaan oppilaan ensimmäisen tai toisen ja II luokka-aste kolmannen tai neljännen oppivuo­den aikana.

Koulussa ovat toiminnassa käsinlatojan, kohopainajan, kirjansitojan, litopiirtäjän ja laaka­painajan opintolinjat. Viinleksi mainitulta linjalta valmistuvat myös kopistit. Lisäksi koulussa on konelatojien kurssi, jolla työskennellään kolme viikkotuntia iltaisin koko lukuvuoden ajan. Tälle kurssille valitaan oppilaat varsinaisen koulunkäyntinsä suorittaneista käsinlatojaoppi­laista.

Suurten ikäluokkien tulo ammattikouluikään sekä graafisen alan työmarkkinajärjestöjen luopuminen v. 1963 oppilaiden pitoa koskevista rajoituksista ovat todennäköisesti ne syyt, mitkä ovat johtaneet oppilasmäärän suureen lisääntymiseen. Niinpä syyslukukauden alkaessa kouluun pyrkivien oppilaiden lukumäärä oli 16 % edellistä vuotta suurempi. Käytännössä tämä merkitsi kahta lisäluokkaa, joita jo ennestään vallinneessa opetustilojen puutteessa ei voitu kouluun si­joittaa. Tämän vuoksi voitiin I luokalle ottaa syyslukukaudella vain ne oppilaat, jotka olivat olleet opissa jo pitkähkön ajan.

Kertomusvuonna koulussa työskenteli kahdeksan I luokkaa ja kahdeksan II luokkaa sekä ylimääräinen konelatojien III iltakurssiluokka. Luokat jakaantuivat seuraavasti: kolme I ja neljä II latojaluokkaa, kaksi I ja kaksi II painajaluokkaa, yksi I ja yksi II kirjansitojaluokka, yksi I ja yksi II litopiirtäjäluokka sekä yksi I ja yksi II laakapainajaluokka. Ruotsinkielisiä luokkia oli yksi I ja yksi II latojien luokka.

Opetusta annettiin syyslukukaude1la 19. 8.-21. 12. ja kevätlukukaudella 7. 1.-21. 5., yhteensä 220 työpäivää.

1) Ks. s. 91.

'"

Oppiaine . Subject

Äidinkieli (N ative language) ........................... Kansalaistieto (Civic knowledge) ..................... Ammattitalous (PI'ofessional economy) ............ Ruotsin kieli (Swedish) ................................. Ammatti- ja hinnoittelulaskento ( PI'ofessional

al'ithmetics and price calculation) .................. Kirjapaino-oppi ja -historia (PI'inting theOf'Y and

histol'Y) ................................................... Värioppi (Chl'omatics) ................................. Ammattioppi (PI'olessional theOf'Y) .................. Tekstaus (WI'iting in block lettel's) ..................... Ladontaluonnostelu (Sketching 01 composition) .,. Latominen (Typesetting) .............................. Koneoppi (A pplied mechanics) ........................ Kehisteoppi (Knowledge ollol'ms) ..................... Painaminen (PI'inting) ................................. Kemia ja fysiikka (Chemistry and Physics) ......... Geometria (Geometl'Y) .................................... Tekstaus ja sommittelupiirustus (WI'iting in block

lettel's and dl'awing) .................................... Käytännöllinen litografia (A pplied litogl'aphy) ... Kopiointi ja laakapainanta (Copying and fiat

pl'inting) ................................................ Kirjansitojain ammattipiirustus ( PI'olessional

dl'awing 101' bindel's) .................................... Kirjansidonta (Bookbinding) ...........................

Summa (Totaljl

Viikkotuntien lukumäärä

Number of lessons per week

Latojien luokat Kohopain. luokat ei. 01 composilors ei. 01 prifSlns

1 I II 1 I II

6 4 6 4 - 3 - 3 - 2 - 2

4 3 4 3

5 5 5 5

3 - 3 -- 4 - 4

5 2 3 3 11 - - -- 11 - -11 11 - -- - 4 3 - - 3 -- - 17 18 - - - -- - - -- - - -- - - -

- - -- - - -- - - -

45 I 45 I 45 I 45 I

Sitojien luokat ei. 01 bi...ur.

1 I II

6 4 - 3 - 2

4 3

3 3

3 -- 4

3 3 3 -

- -- -- -- -- -- -- -- -- -

- -3 6

20 17

45 I 45

Lisäksi ylimääräisellä latojien II! luokalla koneladontaa 3 tuntia viikossa iltaisin, yhteensä 108 tuntia.

I,itopilrt. luokat ei. ollitography

1 I II

6 4 - 3 - 2

4 3

3 3

3 -- 4 - -- -- -.- -- -- -- -

4 3 - 2

8 8 17 13

- -- -- -

I 45 I 45 I

I,aakapainoluokat ei. 01 Ilatprinting

1 I II

6 4 - 3 - 2

4 3

3 3

3 -- 4

2 2 - -- -- -

2 2 - -- -

4 3 - -

- -- -

21 19

- -- -45 I 45

~

N> ~

122

111. OPPILASTJLASTO

Kaikki oppilaat eivät työskentele samanaikaisesti lokakuun 20 p:nä kirjapainokoulussa, kuten muissa ammattikouluissa, minkä vuoksi seuraavasta asetelmasta ilmenevät tiedot koske­vat koko lukuvuoden oppilasmäärää.

Sukupuoli' Sex

Miehiä (M en) Naisia (Women)

Oppilaat lukuvuonna 1963/64

Pupils, school year 1963/64

Ikä vuoden lopussa' Age at the end of the year

16 vuotta (years) 17 » 18 » 19 » 20 21 22 » 23 » 2q » 25 » 26

Äidinkieli' N ative language

Suomi (Fin?Zish) ..................................................... . Ruotsi (Swedish) ..................................................... . Muu kieli (Other language) ............................................. .

Henkikirjoituspaikka . Domicile

Helsinki ............................................................. . Muualla (Elsewhere)

Asunnon sijainti suuralueittain . The location of dwelling by city area

Kantakaupunki: 1 nner city: Keskusta (Center) ................................................... . Eteläinen (Southern) ............... ' .................................. . Läntinen (Western) ................................................... . Itäinen (Eastern) ..................................................... . Pohjoinen (N orthern) .................................................. . Esikaupungit: Suburbs: Läntiset (Western) ................................................... . Pohjoiset (N orthern) ................................................. . Koilliset (N ortheastern) ............................................... . Itäiset (Eastern) ..................................................... . Kaupungin ulkopuolella (Outside of the city) ......... , ................... .

Luku N .. mbt1'

222 22

3 25 q9 63 qO 35 13

7 6 2 1

211 33

176 68

32 6

18 35 11

38 8

13 23 60

% 91.0

9.0

1.2 10.3 20.1 25.8 16.q H.3

5.3 2.9 2.5 0.8 O.q

86.5 13.5

72.1 27.9

13.1 2.5 7.q

H.3 q.5

15.6 3.3 5.3 9.q

2q.6

123

Perheenpään sosiaaliryhmä . Social status 01 the head 01 the lamily

1. Johtavassa asemassa olevia ym. (Persons in leading positions, prolessionals etc.) ......................................... ~ ......••..........

II. Pienyrittäjiä, työnjohtajia, yl. toimistohenkilökuntaa ym. (Owners 01 small enterprises,loremen, qualilied ollice personnel etc.) ..................... .

III. Ammattityöntekijöitä ym. (Skilled workers etc.) ..................... . IV. Aputyöntekijöitä ym. (Unskilled workers etc.) ....................... .

Esikoulutus . Basic schooling

Kansalaiskoulu (Civic school) ......................................... . Osa keskikoulua (Part 01 intermediate school) ............................. . Keskikoulu (1 ntermediate school) ....................................... . Oppilaita kaikkiaan (Total 01 puPils) •••••••••••••••••••• ",,0; !:.: .~~; •. t •••••.•••

Oppilasmäärä koulun eri opintolinjoilla

Number of pupils by line of study

Luokka Class Latojia Painajia Sitojia Litopiirt. CompositOt's Prinlers Binders LitographeTs

I ........................ "'8 2'" 12 8 II ........................ 72 2lo 10 8

IIP) ........................ 5

Summa (Total) 125 lo8 22 16 % 51.2 19.7 9.0 6.6

Laakapain. Fiat pri .. ti .. g

16 17

33 13.5

11 "'.5

55 22.5 150 61.5

28 11.5

181 n.2 27 11.1 36 H.7

244 100.0

Summa Total % 108 lolo.3 131 53.7

5 2.0

2H 100.0 100.0

Em. oppilaista oli kahdelta ruotsinkieliseltä latojaluokalta kaksitoista I luokan ja kymmenen II luokan oppilasta.

Kevätlukukauden päättyessä koulussa olevista 2lo3 oppilaasta 136 sai päästötodistuksen.

IV. KURSSITOIMINTA

Kertomusvuonna kurssitoiminta oli vähäisempää kuin edellisenä vuonna. Kevätlukukauden aikana järjestettiin yksi ylimääräinen iltakurssi II luokan latojaoppilaille. Kurssiin osallistu­neista oli osa keskikoulun suorittaneita, jotka olivat käyneet I luokan v. 1962. Litopiirtäjille järjestettiin myös yksi ylimääräinen I luokan kurssi, joka koulussa vallitsevassa opetustilojen puutteessa pidettiin Sanoma Oy:n toimitalossa Pitäjänmäellä.

V. PALKINNOT JA LAHJOITUKSET

Edellisen lukuvuoden päättyessä oli 18 oppilaalle jaettu tunnustuspalkintoja Oskar Öflundin rahaston korkovaroista sekä lahjoittajilta saatuja raha- ja kirjapalkintoja.

Kertomusvuonna useat graafisen alan toiminimet ja yhdistykset lahjoittivat koululle offset­alan tarvikkeita, painovärejä ja julkaisuja sekä oppilaspalkintoja.

1) Ylimääräinen luokka.

M eno t . Expenditure

124

VI. KOULUN TALOUS

. ,Menot ja tulot kalenterivuonna 1963

Expenditure and income, cale'ndar year 1963

Palkat ja palkkiot (Salaries and other remuneration) ....................... . Sosiaaliturvamaksut (Social security and child allowance Jees) .............•.. Huoneistomenot (Expenses Jor premises) ................................. . Työpajakaluston hankinta (Acquisition oJ workshop equipment) ............. . Muut kalustomenot (Other expenses Jor equipment) ....................... . Opetusvälineet ja -tarvikkeet (Educational tools and supplies) ............... . Painatus ja sidonta (Printing and binding) ............................... . Tarverahat (M iscellaneous expenses) .................................... . Kurssitoiminta (Courses) ............................................. .

Summa (Total)

T u 10 t . Income

Valtionapu (State grant) ............................................... . Lukukausimaksut (Tuition) ........................................... .

Summa (Total)'

Mk • Mark.

80641.00 4334.56

34087.92 4698.69 4295.43 5 831.60

86.00 998.71

1766.60

136 740.51

77 460.13 4710.00

82170.13

KÄHERTÄJÄKOULU Lukuvuonna 1963/64

HAIRDRESSING SCHOOL School year 1963/64

1. JOHTOKUNTA JA OPETTAJISTO

Koulun johtokuntana toimi ammattioppilaitosten yhteinen johtokunta1). Johtajan tehtäviä hoiti koulun vak.lnaisten opettajien keskuudesta valittu rehtori. Kertomusvuonna vakinaisia opettajia oli kolme ja tuntiopettajia kahdeksan.

II. OPETUS

Kähertäjäkoulun tarkoituksena on kouluttaa partureita ja kampaajia. Ammattiaineiden lisäksi kuuluu koulun opetussuunnitelmaan yleisi:Lineita, joiden avulla pyritään laajentamaan ammattitoiminnassa tarvittavia kansalaistietoja. Jokaisen kouluun hyväksytyn oppilaan on lisäksi tehtävä oppisopimus ja oltava jossakin alan liikkeessä oppilaana.

Kertomusvuoden aikana koulu toimi samassa laajuudessa kuin ede1lisinäkin vuosina. Kauppa­ja teollisuusministeriö vahvisti 16. 9. koulun uuden opetussuunnite1man, joka välittömästi otet­tiin koulussa noudatettavaksi. Kertomusvuonna saatettiin jakaa. ensimmäistä kertaa v:n 19610 talousarvioon hyVäksytyistä Inäärärahoista palkintorahoja opinnoissaan hyvin menestyneille oppilaille.

Opetusta annettiin syyslukukaudella 210.8.-18.12. ja kevätlukukaudella 7.1.-3.6., yh­teensä 180 työpäivää.

Viikkotuntien jako

Number of lessons per week Tuntia viikossa

L ... on. per week o p pia i ne' Subject I lk. eI. II lk. eI. 111 lk. el.

Työnopetus (Woyk instyuction) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 8 Ammattitekniikka (Pyofessional technique) ........... . . . . . . . . . . . . . 1 Työvälineoppi (K nowledge of tools) ................................ 1 Aineoppi (K nowledge of mateyials) ............................... . Anatomia ja terveysoppi (Anatomy and health education) ........... . Ammattipiirustus (Pyofessional design) ............................ 2 Matematiikka (Mathematics) .................................... 2 Ammattitalous (Pyofessional economy) ........................... . Kansalaistieto (Civic knowledge) ................................. . Äidinkieli (N ative language) .. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2

8

2 2 2

2 2

8 2

Ruotsin kieli (Swedish) .......................................... 2 2 -----------------------------Summa (Total) 16 20 12

1) Ks. s. 91.

Sukupuoli . Sex

Miehiä (M en) Naisia (W omen)

126

111. OPPILASTILASTO

Oppilaat lokakuun 20 p :nä 1963

Pupils, 20th October 1963

Ikä vuoden lopussa' Age at the end of the year

16 vuotta (years) ................................................... . 17 18 19 20 21 22 23

})

Äidinkieli . N ative language

Suomi. (Finnish) ................................................... . Ruotsi (Swedish) ..................................................... . Muu kieli (Other language) ............................................. .

Henkikirjoituspaikka . Domieile

Helsinki ............................................ · ................. . Muualla (Elsewhere)

Asunnon sijainti suuralueitt~in . The loeation of dwelling by eity area

kantakaupunki: 1 nner eity: Keskusta (Center) ................................................... . Eteläinen (Southern) ................................................. . Läntinen (W estern) ................................................... . Itäinen (Eastern) ..................................................... . Pohjoinen (N orthern) ..................... : ........................... . Esikaupungit: Suburbs: Läntiset (Western) ........ ; .......................................... . Pohjoiset (N orthern) ................................................. . Koilliset (N ortheastern ) ............................................... . Itäiset (Eastern) ..................................................... . Kaupungin ulkopuolella (Outside of the city) ............................. .

Perheen pään sosiaaliryhmä . Soeial status of the head of the family

1. Johtavassa asemassa olevia ym. (Persons in leading positions, professionals ete.) ........................................................... .

II. Pienyrittäjiä, työnjohtajia, yl. toimistohenkilök. ym. (Owners of small en-terprises, foremen, qualified offiee personnel ete.) ....................... .

II!. Ammattityöntekijöitä ym. (Skilled workers ete.) ..................... . IV. Aputyöntekijöitä ym. (Unskilled workers ete.) , ....................... .

Luku Number

5 217

4 34 54 43 42 28

8 9

202 19

1

156 66

22 2

17 48

6

16 23

4 19 65

9

33 111

69

% 2.3

97.7

1.8 15.3 24.3 19.4 18.9 12.6

3.6 4.1

91.0 8.6 0.4

70.3 29.7

9.9 0.9 7.6

21.6 2.7

7.2 10.4

1.8 8.6

29.3

4.0

14.9 50.0 31.1

127

Esikoulutus . Basic schooZing

Kansalaiskoulu (Civic school) ......................................... . Osa keskikoulua (Pa1't of inte1'mediate school) ............................. . Keskikoulu (1 nte1'mediate school) ....................................... . Ammattikoulu (Vocational school) ..................................... . Oppilaita kaikkiaan (Total of puPils) ................................... .

Luokka . Class

1 luokka (class) II 1) »

III

Oppilasmäärä koulun eri osastoilla

Number of pupils per section of the school Kam· paajia

Partureita Hai,· Barbef's d"essers

24 22 17

61 58 40

Summa (Total) 63 159 % 28.4 71.6

188 84.6 16 7.2

9 4.1 9 4.1

222 100.0

Kaikki Ali

sections % 85 38.3 80 36.0 57 25.7

222 100.0 100.0

Lukuvuoden alussa kouluun pyrki 149 oppilasta: kampaajan opintolinjalle 124, joista hyväk­syttiin 61, ja parturin opintolinjalle 25, jotka kaikki hyväksyttiin. Uusista oppilaista 77 oli käy~ nyt kansalaiskoulun, 7 oppikouJun ja 2 muun koulun.

Lukuvuoden päättyessä koulussa oli jäljellä 215 oppilasta. III luokan 56 oppilasta, joista 39 oli kampaajia ja 17 partureita, saivat päästötodistuksen ja suorittivat myös ammattitutkin­non.

M eno t . Expenditu1'e

IV. KOULUN TALOUS

Menot ja tulot kalenterivuonna 1963

Expenditure and income, calendar year 1963

Palkat ja palkkiot (Sala1'ies and othe1' 1'emune1'ation) ....................... . Sosiaaliturvamaksut (Social secu1'ity and child allowance fees) ............... . Huoneistomenot (Expenditu1'e fo1' p1'emises) ............................. . Kalustomenot (Expenses fo1' equipment) ................................. . Painatus ja sidonta (P1'inting and binding) ............................... . Tarverahat (M iscellaneous expenses) ................................... . Raaka-aineet ja työtarvikkeet (Raw mate1'ials and w01'king mate1'ials) ....... .

Summa (Total)

T u 1 0 t . 1 ncome

Valtionapu (State g1'ant) ............................................... . Lukukausimaksut (Tuition) ............................ ~ .............. . Oppilastyöt (Wo1'ks of puPils) ......................................... .

Summa (Total)

1) Lisäksi 1 275 mk edelliseltä vuodelta siirtyneitä määrärahoja.

Mk' Ma,ks

1)77627.22 4 121.48

37 340.89 1 971.14

686.83 589.74

5909.53

128246.83

64890.00 9430.00

32951.75

107271.75

TOIMISTOKOULU Syyslukukaudella 1964

OFFICE SCHOOL

Autztm term 1964

Koulun perustaminm. Kaupunginhallitus päätti 12. 12. 1963 perustaa koulutustoimikunnan alaisuuteen kokeiluluonteisen toimistokoulun, johon otetaan 25 oppilasta. Varsinaisen opetuksen ohella koulun ohjelmaan sisältyy suunniteltu ja ohjattu harjoittelu tarkoitukseen hyväksytyissä kaupungin virastoissa ja laitoksissa.

Toimistokoulun yleisiksi tavoitteiksi asetettiin: saada hyvää, nuorta työntekijäainesta kau­pungin palvelukseen ja samalla lisätä tällaisen henkilökunnan pysyvyyttä kaupungin palveluk­sessa; kouluttaa toimistohenkilökuntaa, joka on toimistoalan kehityksen tasolla, suhtautuu uudistuksiin myönteisesti ja soveltuu hyvin myös yleisönpalvelutehtäviin; synnyttää nuorten ikäryhmien keskuudessa kiinnostusta ja myönteistä asennoitumista kaupungin tarjoamaa virka­uraa kohtaan; luoda kaupungin toimistovirkoihin pätevä ydinryhmä, jonka edelleen koulutta­miselle on annettu luja pohja, sekä herättää yhteishenkeä toisaalta koulutettavien kesken ja toi­saalta heidän välityksellään koulutuksessa mukana olevien virastojen ja laitosten kesken.

Opetus. Tavoitteisiinsa koulu pyrkii sekä käytännöllisluonteisen että teoreettisen koulutuksen avulla. Koulun kaksivuotiseen opetussuunnitelmaan kuuluu n. 500 tuntia alan asiantuntijain opetusta erilaisissa tietopuolisissa ja käytännöllisissä, kaupungin virastojen ja laitosten toimisto­työhön liittyvissä aineissa. Tästä ajasta on varattu n. 120 tuo >tia konekirjoituksen alkeis- ja jatko-opetukseen. Lisäksi oppiaineina ovat mm. toimistoteknif/.ka ja sen erilaiset sovellutukset, kunnallishallinto, yleisönpalvelu, äidinkieli, toinen kotimaine.~ kieli ja työelämän ihmissuhteet.

Ennen kaikkea koulu pyrkii kuitenkin suunnitellun ja ohj .ltun harjoittelun avulla tutustutta­maan oppilaansa toimisto alan erilaisiin tehtäviin itse työss:i, Toimistokoul\ID oppilaat ovat sa­malla kaupungin työsopimusuhteessa olevia toimihenkilöit:." Noin kahden vuoden koulu aika on jaettu neljän kuukauden pituisiin harjoittelujaksoihin. K'lUpungin virastoista ja laitoksista on valittu kolmisenkymmentä sopivaa harjoittelupistettä. I Carjoittelukierto kunkin oppilaan koh­dalla tapahtuu ennakolta tarkoin tehdyn suunnitelman mukaan, niin että oppilas voi kuutena neljän kuukauden pituisena jaksona perehtyä mahdollisimman monipuolisesti toimistoalan teh­täviin. Kussakin harjoittelupaikassa toimii oppilaan lähimpänä esimiehenä ja ohjaajana työn­opettaja, jonka koulutustoimikunta on valinnut asianomdsen viraston tai laitoksen esityksestä ja ko~luttanut tehtävään. .

Toimistokoulu aloitti toimintansa kertomusvuonna 1.10. Opetuksesta huolehti työnopettajien lisäksi yhdeksän tuntiopettajaa. Ensimmäisen lukukauden aikana olivat eri oppiaineiden tunti­määrät seuraavat:

o p pia i ne' Subject

129 .

Oppiaineiden tuntimäärät syyslukukaudella

Number 0/ lessons during the autumn term

Suomen kieli (Finnish) ............................................... . Kunnallishallinto (M unicipal admi.,~istration) ........................... . Toimistotyö (Office work) ............................................... . Konekirjoitus (T.yping) ............................................... .

Oppitunteja . Les.ons

35 29

9 ,.6

Oppilaaksi valinta. Kirjallisten hakemusten perusteella suoritettiin alkukarsinta, jonka lä­päisseet kutsuttiin pääsykokeeseen. Psykologisen soveltuvuustestauksen lisäksi pääsykoe kä­sitti ainekirjoituksen ja koulumatematiikan kokeen. Osa pääsy kokeissa parhaiten menestyneistä kutsuttiin haastatteluun, minkä jälkeen lopullinen valinta tapahtui.

Alkukarsinnassa otettiin huomioon peruskoulutus, ammatillinen lisäkoulutus, työkokemus, konekirjoitustaito, ikä ja asuinpaikka.

Pääsykokeen soveltuvuustestaukSt".ssa käytetty testisarja jakaantui kolmeen pääosaan: kykytesteillä mitattiin sanavarastoa ja sanallista käsityskykyä, loogista päättelykykyä, töiden käytännöllistä järjestelykykyä sekä numeeris-kvantitatiivista päättelykykyä ja sujuvuutta; klerikaalisilla testeillä mitattiin kykyä erottaa nopeasti ja tarkasti pieniä yksityiskohtia sekä näkö- ja kuulomuistia; persoonallisuustestei11ä taas pyrittiin selvittämään testattavien energian määrää ja sen hallintaa, elämysmaailmaa, ajattelun laatua, sosiaalista sopeutuvuutta, kontak­tien luonnetta sekä mahdollisten häiriöiden astetta ja laatua.

Håastattelun tärkeimpänä tavoitteena oli selvittää haastateltavan kouluun pyrkimisen pää­vaikuttimet. Lisäksi kiinnitettiin erityistä.huomiota perhesuhteisiin, harrastuksiin ja esiintymis­varmuuteen. Lopullisessa valinnassa asetettiin tasa-arvoisista pyrkijöistä helsinkiläinen etusijalle.

Oppilasmäärä. Kouluun pyrkijöitä oli kaikkiaan 261, joista kansakoulun käyneitä 99, keski­koulun käyneitä 125 ja ylioppilaita 37. Alkukarsinnan jälkeen oli pääsykokeessa 122 pyrkijää, ja näistä haastateltiin 62:ta. Lopullisessa valinnassa hyväksyttiin 25.

Oppilaista 20. 10. kerätyt henkilötiedot ilmenevät seuraavista asetelmista:

Sukupuoli· Sex

Miehiä (Men) Naisia (W omen)

Oppilaat lokakuun 20 p :nä 1964

Pupils, 20th October 1964

Ikä vuoden lopussa . A ge at the end of the year

17 vuotta (years) 18 19 20 21 23 25

Luku Numb., %

6 18

,. 7 6 ,. 1 1 1

25 75

17 29 25 17 ,. ,. ,.

130

Äidinkieli' N ative language

Suomi (Finnish) ...................... : .... ' .......................... . Ruotsi (Swedish) ..................................................... . Muu kieli (Other language) ............................................. .

Henkikirjoituspaikka . Domicile

Helsinki ...................... ' ....................................... . Muualla (EIsewhere)

Asunnon sijainti suuralueittain . The location of dwelling by city area

Kantakaupunld: 1 nner city: Keskusta (Center) , .................................. : ................ . Eteläinen (Southern) ................................................. . I.äntinen (W estern ) .................................................... . Itäinen (Eastern) ...................................................... . Pohjoinen (N orthern) ................................................. . Esikaupungit: Suburbs: Läntiset (lVestern) ................................................... . Pohjoiset (Northern) ................................................. . Koilliset (N ortheastel'n ) ............................................... . Itäiset (Eastern) ..................................................... . Kaupungin ulkopuolella (Outside of the city) ............................. .

Perheenpään sosiaaliryhmä . Social status of the head of the family

1. Johtavassa asemassa olevia ym. (Persons in leading positions, professionals etc.) II. Pienyrittäjiä, työnjohtajia, ylempää toinlistohenkilökuntaa ym, (Owners of

small enterprises, foremen, qualified office personnel etc.) ............... . III. Ammattityöntekijöitä ym. (Skilled workers etc.) ...................... . IV. Aputyöntekijöitä ym. (Unskilled workers etc.) ....................... .

Esikoulutus . Basic schooling

Kansalaiskoulu (Civic school) ......................................... . Keskikoulu (1 ntermediate school) ....................................... . Lukioluokkia (Upper classes in secondary school) ......................... . Ylioppilastutkinto (M atriculation examination) ........................... . Oppilaita kaikkiaan (Tatal of puPils) ................................... .

23 1

23 1

2 3 4 6 2

1 2

2 2

2

10 10

2

4 1:=1

3 4

24

96 4

96 4

8 13 17 26

8

4 8

8 8

8

42 42

8

17 54 12 17

100

SUOMENKIELINEN TYÖVÄENOPISTO Lukuvuonna 1963/64

FINNISH WORKERS' INS TITUTE

School year 1963/64

JOHTOKUNTA VUONNA 1963

Johtokuntaan kuuluivat kertomusvuonna kaupunginvaltuuston valitsemina vuoslJasenma seuraavat henkilöt: puheenjohtajana valtiot. maist. Aimo Halonen, varapuheenjohtajana fiI. maist. Paavo Aarnio, jäseninä lehtori Tyyne Havukainen, apulaisylihoitaja Eila Hulkkonen, toimittaja E. J. Paavola ja toimitsija Nestori Parkkari sekä varajäseninä valtiot. tri Pertti Pesonen ja varastomestari Eino Sihvonen. Itseoikeutettuna jäsenenä johtokuntaan kuului opis­ton johtaja yhteiskuntat.tri Kosti Huullka. Opiston johtaja toimi myös johtokunnan sihteerinä. Kaupunginhallituksen edustajana oli pankinjohtaja Eero Harkia ja opistolaiskunnan edustajana isännöitsijä Antero Nevaja.

Johtokunta kokoontui kertomusvuoden aikana yksitoista kertaa, ja sen pöytäkirjat sisälsi­vät 202 pykälää. Diaariin merkittiin saapuneita kirjelmiä 328 ja lähetettyjä 185.

Päätökset. Johtokunta teki kertomusvuonna mm. seuraavat päätökset: (0 p etu s) päätet­tiin jatkaa opiston toimintaa mahdollisuuksien mukaan myös liikenteen pysähtyessä liikenne­laitoksen" henkilökunnan irtisanoutumisen takia sekä valtuuttaa opiston johtaja päättämään opiston toiminnan keskeyttämisestä, jos se osoittautuu välttämättömäksi (18. 1. 15 §); hyväksyt­tiin opiston johtajan ehdotuksen mukainen kesätoimintasuunnitelma sekä oikeutettlin opiston johtaja päättämään kesätoimintaohjelmaan sisältyvien opinnollisten tilaisuuksien ohjaajien ja luennoitsijain valinnasta sekä muista kesätoimintaan liittyvistä järjestelyistä (9. 10. 68 §); vah­vistettiin opiston työkauden 1963/610 alkamis- ja päättymisajat (30. 5. 89 §); vahvistettiin työ­kaudella 1963/610 kannettavat opintomaksut (30. 5.90 §); hyväksyttiin opiston työkauden 1963/610 opetussuunnitelma sekä päätettiin oikeuttaa opiston johtaja ratkaisemaan opetussuunnitel­man käytännöllisestä järjestelystä aiheutuvat pienehköt ohjelman muutokset sekä mahdolli­sesti tarvittavien uusien tuntiopettajien valinta (30. 5. 95 §, 10. 9. 135 §); hyväksyttiin opiston työkauden 1963/610 opetussuunnitelmaan arvioitua suuremmasta opiskelijamäärästä yms. sei­kasta aiheutuneet lisäykset ja muutokset (27. 12. 198 §); hyväksyttiin yleisluento-ohjelma kevät­lukukaudeksi 19610 sekä oikeutettiin opiston johtaja tekemään siihen ne muutokset, mitkä luen­noitsijain mahdolliset esteet ja muut saman tapaiset seikat aiheuttavat (27. 12. 199 §); (v i r a t) vahvistettiin opiston palveluksessa työsopimussuhteessa olevan kuuden siivoojan sopimuspalkat voimassa oleviksi 1. 8. lukien (5. 8. 119 §); päätettiin nimittää 23. palkkaluokkaan kuuluvan tila­päisen opettajan virkaan sitä haettavaksi julistamatta fi1.maist. Aino Takki 5. 9.-31. 12. väli­seksi ajaksi ja alistaa päätös kouluhallituksen vahvistettavaksi (10. 9. 127 §); päätettiin nimittää 8. palkkaluokan tilapäiseen toimistoapulaisen virkaan sitä haettavaksi julistamatta opiskelija Taru Ilmanen kauintaan 29.2.19610 asti (10.9. 128 §, 27.12. 195 §); päätettiin yksimielisesti

132

antaa yhteiskuntat.tri Kosti Huuhkalle toimeenvahvistuskirja opiston johtajan virkaan 1. 9. alkaen sekä alistaa päätös kouluhallituksen vahvistettavaksi (~. 9. 136 §); vahvistettiin siivooja Lyyli Tolosen sopimuspalkka 1.11. alkaen (29.11.176 §); määrättiin fil.maist. Aino Takki hoi­tamaan viransijaisena 23. palkkaluokan opettajan virkaa 1. 1.-30. 6. välisen ajan (27. 12. 196 §); (0 P i s t 0 talo) luovutettiin opiston juhlasali. Viipurinsali. kerhohuoneita ym. huone­tiloja lukuisille yhdistyksille ja yhteisöille kokousten. juhlien. kurssien. näytäntöjen ym. tilai­suuksien järjestämiseen vuokraa. henkilökunnan lisät yön korvaamista sekä valaistus- ym. ku­luja koskevin ehdoin (18. 1. 14. 17 ja 21 §. 5. 3. ~5-50 ja 57-58 §. 9. ~. 69 §. 14. 5. 79. 81-82 ja 8~ §. 18. 6. 100 §. 5. 8. 117 ja 121 §. ~. 9. 131-13~ §. 15. 10. 148-149. 154 ja 161 §. 29. 11. 181-182 §); vahvistettiin opistotalossa kotitalouslautakunnan hallinnassa olevan keittiö- ja käsityöhuoneiston tilitysvuokra 18 585 mk:ksi v. 196~ (14. 5. 77 §); hyväksyttiin Helsingin Kan­santeatteri-Työväenteatterin kanssa tehtävä opiston juhlasalin vuokrasopimus (30. 5. 96 §. 18. 6. 99 §); vahvistettiin opistotalon vuokra-arvoon perustuvan laskelman mukaisesti opisto­talossa toimivan kansakoulun vuokrakorvaus ~6 700 mk:ksi v. 196~ (30. 5. 97 §); päätettiin kieltää autojen pysäköinti opistotaIon läntisellä pihalla sekä hankkia tätä kieltoa osoittava liikennemerkki pihalle johtavan ajoväylän reunaan (~. 9. 137 §); hyväksyttiin rakennusviras­ton talorakennusosaston laatimat opiston ilmoitustaulun ja pölytystelineen piirustukset (15. 10. 162 §); (a p ura h a t) myönnettiin yhteensä viidelle opistolaiselle jatko-opintoja varten opintoapurahoja yhteensä 1 200 mk ja päätettiin samalla. että jäljelle jäävä 800 mk jaettaisiin syyskauden päättyessä uusien hakemusten perusteella; lisäksi myönnettiin 60 mk:n apu­raha kymmenelle opistolaiselle Työväenopistojen Liiton tai muiden järjestöjen kesäkursseille osallistumista varten (30. 5. 9~ §); (m u u t a s i a t) päätettiin nimetä taloudenhoitaja Matti Finskas huolehtimaan kiinteän omaisuuden ja sen arvoihin kohdistuvien muutosten ilmoitta­misesta kiinteistöluetteloon (5. 3. 33 §); päätettiin. mitkä sanoma- ja &kakauslehdet tilattaisiin opiston kirjasto-Iukusaliin v:ksi 196~ (15. 10. 157 §); päätettiin asettaa enintään kolme kertaa kokoontuva toimikunta. jonka muodostivat johtokunnan puheenjohtaja Aimo Halonen. jäse­net Tyyne Havukainen ja E. J. Paavola sekä opiston johtaja Kosti Huuhka. laatimaan ehdo­tusta opiston uudeksi ohjesäännöksi (15. 10. 157 §).

Esitykset. Johtokunta teki kertomusvuonna kaupunginhallitukselle esityksiä asioista. jotka mm. koskivat: (0 p etu s) opiston toisen keskikoulupiirin aloittamista ja 2 ~OO mk:n suuruisen lisämäärärahan myöntämistä sitä varten (30. 5. 91 §); (v i r a t j a p a 1 k a t) korvauksen suo­rittamista toimistonhoitajalle päivystysluonteisesta työstä tai ylityöstä (18. 1. 22 §); 2~. palkka­luokkaan kuuluvan päätoimisen opettajan tp.viran ja 8. palkkaluokan tp. toimistoapulaisen viran perustamista opistoon 1. 9. alkaen (5. 3. 55 §); opistossa maksettavien palkkioiden korotta­mista keskimäärin 8 %:lla siten. että taloudenhoitajan palkkio korotettaisiin 1. 3. alkaen sekä tuntiopettajien ja muut erityispalkkiot 1. 9. alkaen (30. 5. 88 §); 23. palkkaluokan opettajan ja 8. palkkaluokan toimistoapulaisen tp. virkojen vakinaistamista (~. 9. 129 §); opistossa makset­tavien palkkojen ja palkkioiden korottamista 1. 1. 196ft alkaen (27. 12. 200 §); (0 P i s t 0 talo) lisämäärärahan myöntämistä opistotaIon väestönsuojan kunnostamiseen (18. 1. 29 §); opisto­talossa suoritettavia maalaustöitä (14. 5. 78 §. ~. 9. 138 §); opistotalon läntisen pihan valaistuk­sen lisäämiseen tarvittavien ulkovalopylväiden ja valaisimien hankinta- ja asennuskustannuk­siin tarvittavaa määrärahaa (15. 10. 159 §); opiston valtionapuun oikeuttavien rakennusten palo­vahinkojen varalta vakuuttamatta jättämistä (29. 11. 177 §); (m u u t a s i a t) osanotto- ja matkakulujen korvaamista neljälle Työväenopistojen Liiton henkisiin kilpailuihin ja opistopäi­ville valitulle opistolaiselle sekä kaupungin matkustussäännön mukaisten matka- ja päiväraha­korvausten suorittamista emo päiville osallistumisesta opiston johtajalle (5. 3. 56 §); liikennelai­toksen työnseisauksesta aiheutuneiden ylimääräisten matkakulujen korvaamista opiston opetta­jille (5. 3. 60 §); opiston johtajan oikeuttamista tekemään 5 päivää kestävän virkamatkan opis­ton retkeilykerhon leiritoimintaan ja leirintäolosuhteisiin perehtymistä varten (30. 5. 92 §); kol­men paalun ja ajokieltomerkin pystyttämistä Läntiselle Alppirinteelle turvaamaan jalankulki­joille tien opiston pihalle (15. 10. 158 §).

133

Lausunnot. Johtokunta antoi kertomusvuonna kaupunginhallitukselle lausuntoja asioista, jotka mm. koskivat: työväenopistokomitea II:n mietintöä työväenopistotoiminnan kehittämis­mahdollisuuksista kaupungin eri asuma-alueilla (5. 3. 5~ §); opintoneuvoja Elvi Kahalan apu­raha-anomusta opintomatkaa varten (9. ~. 66 §); yleishyödyllisten yritysten ja laitosten avus­tusanomuksia (9.~. 67 §, 5.8. 116 §); oppilaitosten toimintakaudeksi työsuhteessa kuukausi­palkalla palkattujen siivoojien ja ruoanjakajien palvelusehtojen korjaamista (14. 5. 76 §); Työ­väen Sivistysliiton avustusanomusta elokuvakasvatusta käsittelevän seminaarin kustannusten peittämiseksi (14. 5. 83 §).

Palkkalautakunnalle annettiin lausunto opintoneuvoja Elvi Kahalan anomuksesta saada hoitaa sivutoimena Kotitalousopettajaopiston kirj~tonhoitajan tehtäviä (5. 3. 53 §).

OPISTON TOIMINTA LUKUVUONNA 1963/64

1. VIRANHALTIJAT

Opiston johtajana ja samalla ainoana vakinaisena opettajana oli yhteiskuntat.tri Kosti Huuhka. Johtajan lisäksi oli viisi vakinaista viranhaltijaa.

Kaupunginhallituksen päätöksen mukaan oli opiston palveluksessa 5. 9. 1963 alkaen ykSi tp. opettaja ja yksi tp. toimistoapulainen. .

Opiston taloudenhoitajana oli talousneuvos Matti Finskas, toimistonhoitajana Urho Ilma­nen, opintoneuvojana ja kirjastqnhoitajana yhteiskuntat.maist. Elvi Kahala ja tp. opettajana fil.maist. Aino Takki.

Työsopimussuhteessa palkattua henkilökuntaa oli seuraavasti: yksi koko vuodeksi palkattu siivooja ja kuusi 10 kuukaudeksi palkattua siivoojaa, yksi vahtimestari-talonmies ja yksi näyt­tämö- ja valaistuslaitteiden hoitaja. Työkaudeksi tai lyhyemmäksi ajaksi palkattuja tuntiopet­tajia oli 92 ja opinto-ohjelmaan merkittyjä luennoitsijoita_~8. Näiden lisäksi oli useita alustus­esitelmien pitäjiä sekä tilapäisiä työntekijöitä ja avustajia.

II. HUONEISTOT

Omassa talossaan, Helsinginkatu 26:ssa opistolla oli käytettävänään seuraavat huoneet: 14 opintohuonetta, luentosali ja pieni näyttämö, pieni luentosali, piirustussali, maalaus- ja.harjoi­tussali, grafiikansali, musiikkisali, luonnontiedon sali, kerhohuoneisto keittiöineen, kirjasto- ja lukuhuone, johtajan huone, kaksi opettajien huonetta, toimistohuone, juhlasali ja näyttämöo v;oimistelusali, näyttämön työhuone, näyttelijöiden ja voimistelijoiden puku- ja suihkuhuoneet, valokuvauslaboratorio, kolme opetusvälinehuonetta ja arkistotilat sekä tilava kahvila-ravintola keittiöineen.

Munkkiniemen Tarvossa oli 1 rakennuksessa luento- ja ravintolasali sekä keittiö, tarjoilu­tilat ja kerhohuone; II rakennuksessa oli kuusi huonetta ja kakSi keittiötä sekä pieni sauna.

Opiston tarvetta varten oli vuokrattu määrätunneiksi viikossa Aleksis Kiven kansakoulusta voimistelusali, Puistolan kansakoulusta yksi opintohuone sekä· Roihuvuoren Porolahden kou­lusta kaksi opintohuonetta.

III. TYÖKAUDEN PITUUS JA OPETUSSUUNNITELMA

Lukuvuonna 1963/6~ opiston syyslukukausi alkoi 10. 9. ja päättyi 17. 12. Kevätlukukausi alkoi 7. 1. ja päättyi 22. 5. Työkausi kesti 32 viikkoa, ja viikon työjärjestys käsitti ~76 työtun­tia. Huhtikuun 20. p:n ja toukokuun 'l2. p:n välisenä aikana opisto toimi supistetuin ohjelmin.

Opiston opetussuunnitelman, jonka .'ohtokunta oli hyväksynyt ennen työn alkamista, koulu­hallitus vahvisti kertomusvuoden työkadta varten 3. 10. ja lisäyksen kevätlukukautta varten 23.1.

13~

IV. OPETUS

1. Yleisluennot

Yleisluentoja voivat tulla kuuntelemaan ilmoittautumatta kaikki aiheesta kiinnostuneet hen­kilöt, myös opiston ulkopuolelta. . Yleisluennot pidettiin opiston luentosalissa kaksi kertaa viikossa, jolloin oli kaksi ~5 min. kestävää luentoa kerrallaan. Lisäksi opiston johtaja piti kummankin lukukauden alussa ava­jaisesitelmän. Kertomusvuonna pidettiin luento- ja opintopiirien luentojen lisäksi kaikkiaan 102 yleisluentoa, joiden aiheet ja luennoitsijat mainitaan sivuilla 149-150.

2. Luentopiirit

Luentopiirit on tarkoitettu kaikille piirien aiheista kiinnostuneille opistolaisille. Opetus on luonteeltaan yhteiskunnallisesti sävytettyä, vaikka siinä käsitellään myös muita tiedonaloja.

Luentopiirejä järjestettiin opistotalossa kertomusvuonna seuraavissa aiheissa:

Tavoitteelliset luentopiirit

Kirjallisuus. II vuosikurssi. Luennoitiin suomalaisen kirjallisuuden historiasta nykypäiviin. Lisäksi oppilaat pitivät viisi esitelmää ja järjestettiin kolme kirjallista koetta. Oppikirjoina: Tarkiainen-Kauppinen, Suomalaisen kirjallisuuden historia ja Koskimies, Sanan ja runon taide.

Psykologia. Luennoitiin ihmispersoonallisuuden kokonaisuudesta ja niistä sielu1lisista voi­mista, jotka ohjaavat ihmisen käyttäytymistä. Luentojen yhteydessä keskusteltiin ihmisen on­gelmista ja oppilaat pitivät esitelmiä animaaliseen ja syvähenkiseen elämään liittyvistä aiheista. Syys- ja kevätlukukauden lopussa pidettiin kirjalliset kokeet. Oppikirjana: Kaila, Persoonalli-

. suus, luvut V-IX. . Sosiologia. II vuosikurssi. Luennoitiin poikkeavasta käyttäytyrnises,tä, työelämästä, sosiaali­

tutkimuksesta, avioelämän sosiologiasta, sakeista ja klikeistä, kommunikaatiotutkimuksesta, instituutioista sekä rooleista ja normeista. Keskusteltiin, pidettiin oppilasesitelmiä ja kirjalli­sia kokeita. Luentopiirissä suunniteltiin ja osittain aloitettiin tutkimus opiston opiskelija-ainek­sesta. Oppikirjana: Allardt-Littunen, Sosiologian perusteet.

Vapaamuotoiset luentopiirit

Aikuisopetusoppi. Kevätlukukaudella järjestettiin esitettyjen toivomusten perusteella aikuis­opetusopin luentopiiri, jonka osanottajina oli etupäässä kaupungin palveluksessa olevia terveys­sisaria. Piirissä opiston johtaja luennoi aikuisopetuksen yleisistä periaatteista, aikuisten opetus­menetelmistä, opetuksen havainnollistamisesta sekä sen järjestämisestä, samassa yhteydessä laadittiin myös eri aineiden tuntisuunnituksia.

Filosofia. Luennoitiin nykyajan filosofian virtauksista ja edustajista, joista esiteltiin mm. Wittgenstein, Russel, Moore, Kaila, Heidegger, Sartre, Marcel, Nietzsche, Freud, Ahlman, Stei­ner, Krisnamurti ja Chardin.

Helsinki-piiri (Kotiseutututkimus). Luennoitiin Helsingin historiasta ja kehityksestä. Luen­toihin liittyi käyntejä museoissa ja muissa soveltuvissa kohteissa. Lisäksi oli kuultokuva- ja filmiesityksiä. Keväällä ja kesällä järjestettiin käyntejä sellaisiin kohteisiin, jotka ilmentävät kehitystä ~Vantaan Helsingistä~ nykypäivien Helsinkiin.

Itsekasvatusoppi. Luennoitiin yhteiskuntakasvatuksesta sosiologisten perusteiden pohjalla pääaiheena yksilön liittyminen yhteiskuntaan sekä yhteiskunnallisen katsomuksen muodostu­misesta. Piiriläisille jaettiin monisteaineistoa sekä ohjattiin heitä aihepiiriin kuuluvan kirjalli­suuden käyttöön.

135

Kirjallisuus. Luennoitiin huomattavista koti- ja ulkomaisista kirjailijoista, kuten Hagar Olsson, Olavi Paavolainen, Ilmari Kianto, Viljo Kojo, V. A. Koskenniemi, L. Onerva, Maria Jotuni, Larin-Kyösti, F. E. Sillanpää, J. L. Runeberg, Andre Malraux, John Steinbeck, Eino Leino, Kaarlo Sarkia, Joel Lehtonen, Toivo Pekkanen ja William Shakespeare. Vieraile­villa luennoitsijoina olivat tri Tyyni Tuulio ja runoilija Elina Vaara.

Kunnallishallinto. Luennoitiin yleistä kunnallishallintoa sekä syyslukukaudella erityisesti kunnallisvaaleista ja kevätlukukaudella kunna1lisverotuksesta. Vierailevana luennoitsijana lakit.lis. Seppo Ojala käsitteli luennoissaan kunnallisvalitusta. Oppilaat pitivät esitelmiä ja kävivät tutustumassa Hanasaaren sähkövoima-asemaan.

Kuvataide. Luentopiiri toimi ainoastaan kevätlukukaudella. Luennoitiin suomalaisen kuva­t,aiteen historiaa 1700-luvun rokokootaiteilijoista vuosisadan vaihteen ns. kultakauden taiteili­joihin. Luentoja elävöitettiin heijastuskuvin. Lisäksi piiriläiset kävivät tutustumassa Eero Järnefeltin 100-vuotisjuhlanäyttelyyn, Suomen Taiteilijaseuran 100-vuotisjuhlanäyttelyyn, Tukholman modernin taiteen museon kokoelmien näyttelyyn sekä Ateneumin vakinaisiin kokoel­miin.

Merenkulkuoppi (3 ryhmää). 1 vuosikurssiin kuului: maantieteellinen merenkulkuoppi lukuun ottamatta isoympyräpurjehduksen palloistrigonometristä osaa ja merkintälaskun medionaalis­keinoa; säännöt yhteentörmäyksen ehkäisemiseksi; meriteiden säännöt; sisävesisäännöt sekä merilainsäädännöstä tärkeimpiä lakeja ja asetuksia. Oppikirjana: Helge Heikkinen, Jokamiehen merenkulunopas.

II vuosikurssiin kuului tähtitieteellinen merenkulkuoppi. Käsiteltiin tähtitieteen perusteet, aikalajit, sekstantti ja korkeuskorjaukset, korkeuden laskeminen ja tähtitieteellinen paikan­määräys.

Näytelmätaide. Luentopiiri toimi ainoastaan kevätlukukaudella. Luentoaiheena oli moder­nin näytelmän analyysi, jolloin käsiteltiin erityisesti Becketin, Brechtin ja Ionescon näytelmiä. Vierailevina luennoitsijoina olivat kirjailija Inkeri Kilpinen ja ohjaaja Ralf Långbacka.

Psykologia (2 ryhmää). Peruskäsitteiden selvittelyyn huomiota kiinnittäen luennoitiin ja keskusteltiin seuraavista aiheista: aistimus - tarkkaavaisuus - havainto; oppimisen muotoja; tunne-elämän piirteitä; turhautuminen ja puolustusmekanismit; henkisen suorituskyvyn ja luo­van henkisen kyvyn piirteistä sekä neurooseista ja. psykooseista. Oppikirjoina: Lehtovaara, Sielutiede ja v. Fieandt, Psykologian peruskysymyksiä.

Puhetaito. Luennoitiin puhetaidon ja äänenkäytön teoriasta, pidettiin puheharjoituksia, joita arvosteltiin. Oppikirjoina: Marjanen, Miten oppia puhujaksi? ja Suomen Akatemiankielitoimis­ton julkaisema Kielivartio.

Sosiaalipolitiikka. Luennoilla käsiteltiin sosiaalipolitiikan käsitettä ja alaa, lakisääteisen ja vapaaehtoisen sosiaalitoiminrian yhteisyyttä, sosiaalivakuutuskysymyksiä, kansaneläkelain muutoksia, uusia eläkelakeja, tulevaa sairausvakuutusta, perhekustannusten tasausta sekä sosiaalihuoltoa.

Sosiaalipsykologia. Luennoitiin yksilön ja yhteiskunnan välisistä suhteista kiinnittämällä erityisesti huomiota yksilön käyttäytymistä määrääviin tekijöihin. Oppikirjana: Rainio, Käy­tännön psykologia.

Teatteritieto. Luennoilla käsiteltiin helsinkiläisteattereiden ensi-iltoja, Ranskan ja Englannin teatterihistorian suuria nimiä, Shakespearen AOO-vuotismuistoa sekä nurmijärveläisten Kivi­kiertueen USA:n ja Kanadan matkaa. Järjestettiin yhteisretki Tampereen teatteriin ja Kou­volan teatterin tilausnäytäntö opistotaloon sekä runsaasti yhteiskäyntejä helsinkiläisiin teat­tereihin. Vierailevina luennoitsijoina esiintyivät prof. T. 1. Wuorenrinne ja teatterinjoht. Matti Aro.

Terveydenhoito. Luennoitiin ajankohtaisista terveydenhoidollisista sekä~leisistä lääketieteel­lisistä kysymyksistä. Tehtiin vierailukäyntejä Meilahden klinikkain väestönsuojaan, Allergia­sairaalaan, Sädehoitolaitokseen ja Orionin uuteen tehtaaseen.

Tiedotusoppi. Syyslukukaudella käsiteltiin tiedotusopin yleisiä perusteita. Kevätlukukaudella piiri lakkautettiin osanottajien vähyyden vuoksi.

136

;;yönjohto-oPPi (2 ryhmää). I vuosikurssilla luennoitiin oppikirjaa täydentäen ja kuvilla havaitJnollistaen. Työnjohdon ydinkysymyksiä käsiteltiin ryhmätyönä. Erikseen luennoitiin au:tomaatiosta ja johtajuudesta. Retkeiltiin SOK:n Helsingin tehdaslaitoksille sekä Työväen­suojelunäyttelyyn. Oppikirjana: Rautavaara, Työnjohto-oppi.

I! vuosikurssilla luennoitiin oppikirjaa täydentäen. Ryhmätyönä oli useita erikoisharjoituk­sia. Luennot automaatiosta ja johtajuudesta olivat yhteiset I vuosikurssin kanssa, samoin ret­keilyt. Oppikirjana: Drucker, Käytännön liikkeenjohto.

Keskustelupiil'i. Tärkeimpänä opetusmuotona oli alustusesitelmien pohjalla käyty keskus­telu, mutta samalla annettiin ohjausta myös kokousten toimihenkilöiden tehtävissä tutustutta­malla opiskelijat mm. puheenjohtajan ja sihteerin työhön. Alustusesitelmiä pitivät piirin ohjaa­jan lisäksi myös kehittyneimmät opistolaiset ja ulkopuoliset asiantuntijat. Piirissä pidettiin työkauden aikana yhteensä 29 alustusesitelmää.

3. ,Opintopiirit -.-..........

Opintopiirit ovat säännöllisesti kokoontuvia opintoryhmiä, joiden opiskelijamäärä on rajoi­tettu. Useissa aineissa on monivuotisia kursseja, jotka edellyttävät jatkuvaa, säännöllistä opis­kelua.

Kertomusyuonna olivat opistotalossa toiminnassa seuraavat opintopiirit:

Äidinkieli

Åidinkielen kielioppi (5 ryhmää). I vuosikurssiin sisältyi äänne- ja sanaoppi pääpiirteittäin oppikirjan mukaan lukuun ottamatta verbien taivutusta, (mistä vain perustiedot), murrevir­heiden karsintaa ja oikeakielisyysohjeita, runsaasti muistiinpanoja sekä kotitehtäviä, mitkä korjattiin. Oppikirjana: Kettunen-Vaula, Suomen kielioppi.

I! vuosikurssiin sisältyi sanaluokkien ja sijamuotojen kertaus, verbien taivutus perusteelli­sesti, sanojen johtaminen ja yhdyssanat, lauseopista lauseenjäsenet ja yhdyssanat, runsaasti oikeakielisyys- ja oikeinkirjoitusohjeita erityisesti käytännön tarpeita silmällä pitäen sekä koti­harjoitustehtäviä, mitkä korjattiin. Oppikirjana: Kettunen-Vaula, Suomen kielioppi.

II! vuosikurssiin sisältyi sanaluokkien, sijamuotojen ja verbien taivutuksen kertaus, eri­laiset lauseet ja lauseenvastikkeet, sanojen lauseopillinen käyttö, välimerkit, runsaasti oikea­kielisyys- ja oikeinkirjoitusohjeita erityisesti käytännön tarpeita silmällä pitäen sekä muis­tiinpanoja ja kotiharjoitustehtäviä, mitkä korjattiin. Oppikirjana: Kettunen-Vaula, Suomen kielioppi.

Åidinkieltä viel'aiden kielten opiskelijoille (3 ryhmää). I vuosikurssiin sisältyi: äänteet, sanat, sanaluokat, sijamuodot, lauseenjäsenet sekä oikeinkirjoitusharjoituksia. Lisäksi kerrattiin. Oppikirjoina Setälä-Nieminen, Suomen kielioppi ja Koski, Äidinkielen runkoasioita (moniste).

I! vuosikurssilla kerrattiin edellinen kurssi ja opetettiin lauseenjäsenet ja lauseenvastikkeet. Lisäksi oli lauseanalyysejä ja harjoituksia. Oppikirjoina: Kettunen-Vaula, Suomen kielioppi ja Koski, Äidinkielen runkoasioita (moniste).

Ainekil'joitus. Kirjoitettiin aineita kertomuksen, kuvauksen, luonnonkuvauksen, vertailun ja tutkielman alalta.

Kynäilijäinpiil'i. Piiri jakautui proosaryhmään ja runoryhmään. Ryhmät kokoontuivat vuoroviikoin. Proosaryhmässä tutustuttiin Aleks Mattsonin teokseen Romaanitaide ja Rafael Koskimiehen teokseen Novellitaide sekä luettiin piiriläisten tuotteita ja keskusteltiin niistä. Runoryhmässä luettiin ja arvosteltiin piiriläisten tuotteita sekä keskusteltiin niiden johdosta. Keväällä valmistettiin parhaista kirjoituksista monistettu näyte. Lisäksi piiriläiset järjestivät kevätmatinean.

137

M a t e m a t i i k k a, t e k n i i k kaj a 1 u 0 n n 0 n ti e t 0

Algebra (5 ryhmää). 1 vuosikurssiin kuului: johdanto algebraan, potenssit, algebrallisten lu­kujen yhteen-, vähennys-, kerto- ja jakolasku, polynomien jaollisuusoppi ja ensimmäisen asteen yhtälöt sekä niiden avhlla ratkaistavat probleemat. Oppikirjana: Väisälä, Algebran oppi- ja esimerkkikirja 1.

II vuosikurssiin kuului: polynomien jaollisuusopin kertaus, neliöjuuret, ensimmäisen asteen yhtälöryhmät, toisen asteen yhtälöt, funktioiden graafinen ratkaiseminen ja probleemojen rat­kaiseminen. Oppikirja oli sama kuin 1 kurssilla.

III vuosikurssiin sisältyi: kompleksiluvut, toisen asteenyhtälön juurien ominaisuudet, toi-. sen asteen yhtälöryhmät ja epäyhtälöt. Oppikirjana: Väisälä, Algebran oppi- ja esimerkki­kirja II.

IV vuosikurssilla opetettiin analyyttistä geometriaa: suora yhtälö, pisteen etäisyys suorasta, ympyrän yhtälö, suoran ja ympyrän sekä kahden ympyrän leikkauspisteet ja ellipsin yhtälö. Oppikirja oli sama kuin 111 kurssilla.

Aritmetiikka (5 ryhmää). I vuosikurssiin sisältyi: peruslaskutavat kokonais-, laatu-, desi­maali- ja murtoluvuilla, lukujen jaollisuus ja tekijät, ei-dekadiset mitat, rahamitat ja kurssit, prosentti- ja korkolaskuja, mittausoppia, suhde- ja verranto- sekä yksiehtoiset päätöslaskut verrannolla ja ilman. Oppikirjoina: Kallio, Laskuoppi ja Kallio--Heinänen-Kallio, Matema­tiikan esimerkkikirja I.

II vuosikurssilla kerrattiin edellistä kurssia ja opetettiin edelleen ositus- ja osuuslaskut, mittausoppia, ei-dekadisten mittojen muunnokset ja laskutoimitukset niillä sekä prosentti-, korko-, diskontto-, rabatto- ja obligaatiolaskut. Oppikirjat olivat samat kuin 1 kurssilla.

Fysiikka. Opetettiin mekaniikasta voima, lepo ja liike, voimien yhdistäminen, voiman mo­mentti, tiheys, kimmoisuus, kitka sekä tasainen ja muuttuva liike. Lisäksi käsiteltiin lämpö-, ääni-, valo- ja sähköopin peruskäsitteet.

Geometria (2 ryhmää). 1 vuosikurssilla luettiin oppikirjasta pykälät 1-50 ja ratkaistiin näi­hin liittyviä harjoitustehtäviä sekä oppikirjasta että muista harjoitustehtäväkokoelmista. Ope­tuksessa nojauduttiin etupäässä välittömään havaintoon. Oppikirjana: Väisälä, Geometria· I.

II vuosikurssilla kerrattiin ja opetettiin uutta 76. pykälään saakka. Loppupuolella käytet­tiin deduktiivista todistustapaa välittömän havainnon asemesta. Ratkaistiin runsaasti harjoi­tustehtäviä. Oppikirja oli sama kuin 1 kurssilla.

Koneenpiirustus. Syyslukukaudella luennoitiin koneenpiirustuksessa käytettävistä piirus­tusvälineistä ja viivoista sekä erilaisista kuvausmenetelmistä. Kohtisuoraan kuvausmenete1mään tutustuttiin perusteellisesti ja käsiteltiin koneenpiirustuksessa käytettävät leikkauskuvaannot, mitoitusperiaatteet ja kaaviopiirustukset pääpiirteittäin. Lisäksi ratkaistiin suurin osa kirjan harjoitustehtävistä. Kevätlukukaudella laadittiin piirustuksia mallikappaleiden perusteella sekä tutustuttiin toleranssiopin alkeisiin ja kerrattiin entistä. Oppikirjana: Valkola, Koneen­piirustus.

Rakennuspiirustus. Perehdyttiin rakennuspiirustuksessa käytettäviin välineisiin, tekstauk­seen, merkintöihin ja kuvaamistapoihin ym. Piirrettiin sovituksia erilaisista rakenteista sekä laadittiin harjoitustyönä omakotitalon työpiirustukset.

Toimistoala

Kirjanpito (5 ryhmää). 1 vuosikurssiin kuului johdatus kirjanpitoon, kirjanpidon peruskäsit­teet sekä erilaisten kirjanpitosarjojen ja tilitapahtumien kirjaamisharjoituksia. Eri ryhmissä käytettiin oppikirjoina: Peltonen-Lehtola, Kirjanpito, Kallioniemi, Käytännön kirjanpito ja Luhtala, Kirjanpitoa oppimaan tai Virtaneva, Lyhyt kirjanpidon oppikirja sekä saman tekijän esimerkkikirja.

II vuosikurssiin sisältyi I kurssin kertausta. Lisäksi käsiteltiin laajahkosti liikekirjanpidon erikoiskysymyksiä, suoritettiin korjausvienti- ja tilinpäätösharjoituksia sekä perehdyttiin talo-

10

138

yhtiöiden kirjanpidon alkeisiin. Oppikirjoina: Peltonen-Lehtola, Kirjanpito ja Luhtala, Kir­janpitoa oppimaan sekä Virtaneva, Lyhyt kirjanpidon oppikirja sekä esimerkkikirja.

Konckit'joitus (10 ryhmää). Lukukauden kestäneillä kursseilla opetettiin konekirjoitusta kym­mensormijärjeste1män mukaan. Aloitettiin yksityisten kirjainten kirjoittamisella, joista sitten muodostettiin sanoja ja lauseita. Kirjoitettiin tekstiä sekä suoritettiin nopeusharjoituksia ja -kokeita. Opetettiin myös koneen eri laitteiden käyttöä. Oppikirjana: Kekkonen, Käytännöllinen konekirjoituksen opas.

Pikakit'joitus (5 ryhmää). I vuosikurssiin kuului pikakirjoituksen alkeiden oppiminen ja nii­den kertaaminen. Lisäksi oli lukuharjoituksia. Oppikirjoina: K. Kallioniemi, Pikakirjoituksen alkeet ja L. Kallioniemi, Pikakirjoitusoppilas.

II vuosikurssiin kuului pikakirjoituksen alkeiden kertausta, lukuharjoituksia, tutustumista ehtolyhennyksiin sekä nopeusharjoituksia 20-30 sanaa minuutissa. Oppikirjoina: K. Kallio­niemi, Ehtolyhennysoppi ja Valikoima ehtolyhennyksiä.

111 vuosikurssilla jatkettiin tutustumista ehtolyhennyksiin ja pidettiin nopeusharjoituksia 30-50 sanaa minuutissa. Oppikirjat olivat samat kuin II kurssilla.

Vieraat kielet

Espct'anto. Setälän oppikirjasta Valtatie kielitaitoon luettiin kappaleet 1-25 ja kielioppi kokonaan. Lisäksi oli kirjallisia käännösharjoituksia. Sanavaraston kartuttamiseksi opiskelijat olivat kirjeyhteydessä Manchesterin ja Torinon esperantopiireihin.

Englannin kieli (37 ryhmää). I vuosikurssilla luettiin Almilan Jokamiehen englanninkirjasta kappaleet 1-31/100 ja Sohlbergin kirjasta English with Bob kappaleet 1-8/13.

II vuosikurssilla jatkettiin mainittujen kirjojen lukemista, edellistä kappaleeseen 58/68 ja jälkimmäistä kappaleeseen 18/22.

111 vuosikurssilla jatkettiin Jokamiehen englanninkirjaa kappaleeseen 102/108. Lisäksi käy­tettiin Tuomikosken kirjaa 100 englannin kielen harjoitustehtävää sekä lukemistoja.

IV vuosikurssilla luettiin kahdessa ryhmässä Teutarin Englannin harjoituskirjasta kappa­leet 1-310 ja yhdessä ryhmässä Wuorenheimon kirjasta Listen and Repeat sivut 1-83 ja lisäksi Tuomikosken harjoitustehtäviä. Kaikissa ryhmissä oli keskusteluharjoituksia ja elokuvaesityk­siä sekä lukuteksteinä Thornley, Eleven Short Stories ja kielioppina Miettisen Lyhyt englannin kielioppi.

V vuosikurssin toisessa ryhmässä luettiin oppikirjasta Auramo-Sohlberg, Englantia esi­merkein harjoitukset 7-15 ja 17-18 ja toisessa ryhmässä Teutarin kirjasta Englannin kielen käännöstehtäviä kappaleet 16-27. Lisäksi oli keskusteluharjoituksia ja elokuvaesityksiä sekä lukuteksteinä Maughamin Casual Affair ja Foot prints in the jungle.

The English Club -ryhmissä oli englannin kielen keskusteluharjoituksia ja englanninkielisen kirjallisuuden lukuharjoituksia sekä elokuvia ja äänilevyjä.

Ruotsin kieli (syyslukukaudella 36 ja kevätlukukaudella 37 ryhmää). I vuosikurssilla luet­tiin oppikirjasta Kauppinen-Piirainen, Ruotsia aikuisille kappaleet 1-19/23.

II vuosikurssilla luettiin emo oppikirjasta kappaleet 22-50/55. 111 vuosikurssilla luettiin Almilan Koululaisen ruotsinkirja II:sta ja siihen liittyvästä Reko-

lan Harjoituskirja II:sta kappaleet 1-38/103. IV vuosikurssilla jatkettiin 111 kurssin oppikirjoista kappaleet 32/39-66/77. V vuosikurssilla jatkettiin emo oppikirjoista kappaleet 60-910/110 harjoituksineen. Svenska klubben -ryhmissä oli ruotsin kielen keskustelu- ja lukuharjoituksia. Lukukirjoina

käytettiin mm.: Kar de Mumma och Red Top, Blandade Kryddor ja 21 Kåserier av Cello. Ranskan kieli (8 ryhmää). I vuosikurssilla luettiin Lahden oppikirjasta Parlez-vous fran"ais?

kappaleet 1-15. II vuosikurssilla luettiin emo oppikirjasta kappaleet 15-36/102. 111 vuosikurssilla luettiin oppikirjasta Mauger, Cours de Langue et de Civilisation Fran"aises

II kappaleet 1-26 ja annettiin käännöstehtäviä Sohlbergin kirjasta Ranskankielen harjoitus­tehtäviä 1.

139

IV vuosikurssilla luettiin Maugerin emo oppikirjasta kappaleet 2~-51 ja harjoiteltiin kään­nöstehtäviä Sohlbergin kirjasta.

Saksan kieli (12 ryhmää). I vuosikurssilla oli oppikirjana kolmessa ryhmässä LaIVan Wir lemen Deutsch, josta luettiin kappaleet 1-11, ja kolmessa ryhmässä Jakobsson-Miillerin kirja Deutsch fiir ältere Anfänger I, josta luettiin kappaleet 1-13/15.

II vuosikurssilla jatkettiin emo oppikirjojen lukua, edellisestä kappaleet 12-26 ja jälkimmäi­sestä kappaleet H-~3.

III vuosikurssilla luettiin Larvan oppikirja Wir lemen Deutsch loppuun ja saman tekijän kirjasta Meister des deutschen Wortes valittuja kappaleita.

IV vuosikurssilla luettiin Meister des deutschen Wortes -kirjasta valittuja kappaleita sekä harjoiteltiin saksan kielen käännöstehtäviä.

Deutscher Abend -ryhmässä oli saksan kielen keskustelu- ja lukuharjoituksia, elokuva­esityksiä ja äänilevyjä.

Venäjän kieli (3 ryhmää). I vuosikurssilla luettiin Haltsosen kirjasta Venäjän kielen alkeet kappaleet 1-16 ja II vuosikurssilla samasta kirjasta kappaleet 35-71.

Kuvaamataito ja valokuvaus

Grafiikka (2 ryhmää). Opetettiin seuraavia taidegrafiikan tekotapoja: viivasyövytys, akva­tinta- ja pehmeäpohjasyövytys sekä jonkin verran värillistä metalligrafiikkaa. Syyslukukau­della tutustuttiin maailman nykygrafiikkaan ja kevätlukukaudella jugoslavialaisiin taidekuviin.

Kuvanveisto (2 ryhmää). Opetettiin muovailua elävän mallin mukaan ja sommittelua, kip­sin valantaa ja patinointia sekä suoritettiin kotityönä sommittelutehtäviä.

Käsivarapiirustus. Opetukseen kuului rytmillisiä alkeisharjoituksia, suhteiden ja muodon kuvaamisen tapailua ääriviivojen esinemallien mukaan, harjoittelua erilaisilla piirustusvälineillä, massapiirustuksen alkeita, piirustusta elävän mallin mukaan ja muotokuvapiirustusta. Lisäksi annettiin sommittelutehtäviä, joita arvosteltiin.

Piirustus ja maalaus. Opetukseen kuului piirustusta esinemallien mukaan, croquis- ja muoto­kuvapiirustusta erilaisia piirustusvälineitä käyttäen sekä esitys sommittelun elementeistä. Kotitöiksi annettiin aiheita sommittelutehtäviin, joita" yhteisesti arvosteltiin. Lisäksi opetettiin asetelman sommittelua ja maalausta akvarelliväreillä sekä karikatyyrien piirtämistä.

Maalaus. Syksyllä maalattiin luonnossa öljy- ja akvare1Hväreillä. Lisäksi opetettiin asetel­man sommittelua ja maalausta elävän mallin mukaan. Pidettiin esitelmiä maalauksen teknii­kasta ja materiaaleista, sommittelusta, väriopin teoriasta ja käytännöstä. Kotityönä oli som­mittelutehtäviä, joita yhteisesti arvosteltiin. Harjoiteltiin myös muotokuvamaalausta. Kevät­lukukauden päätteeksi pidettiin kuuden viikon maisemamaalauskurssi luonnossa.

Valokuvaus (2 ryhmää). 1 vuosikurssilla perehdyttiin kameraan ja sen toimintaan, lisäväli­neistöön ja kuvan valmistukseen. Opiston laboratorio oli piiriläisten käytössä. Järjestettiin piirin sisäisiä kilpailuja ja värikuvaesityksiä.

II vuosikurssilla käsiteltiin aihetta, sommittelua, rajausta, valokuvauksen sovellutuksia, suurennustekniikkaa, värivalokuvausta ja kaitaelokuvausta. Lisäksi oli laboratoriotyöskentelyä, kilpailuja ja kuvien esittelyä.

Musiikki

Musiikkioppi. Oppikirjan puitteissa tutustuttiin musiikkiopin alkeisiin, intervalli- ja sointu­oppiin ja harjoiteltiin nuottien kirjoittamista. Oppikirjoina: Merikanto, Musiikkiopin alkeitten katkismus ja Oksala, Musiikkiopin perusharjoituksia.

Yksinlaulu (2 ryhmää). Yksinlaulun valmennuksessa kiinnitettiin erityistä huomiota ryt­miin ja sävelpuhtauteen sekä laulun tulkintaan. Opiskelijat saivat esiintymistottumusta opis­ton eri tilaisuuksissa esiintyessään.

140

.ifänenmuodostus. Äänenkäytön peruskurssi pidettiin luentojen ja käytännöllisten harjoitus­ten avulla. Oppikirjoina: Hakala, Äänenkäytön opas ja Klemetti, Äänenkäyttö puheessa ja laulussa.

Orkesteri. Annettiin yksityiskohtaista soiton opetusta aloitteleville sekä harjoiteltiin jousi­ja puhallinsoittimille sovitettuja klassillisia ja helppotajuisia musiikkinumeroita kiinnittäen erityisesti huomiota yhteissoittoon. Orkesteri esiintyi useissa opiston juhla- ja muissa yhteistilai­suuksissa. Lisäksi pidettiin yhteiskonsertti opiston mieskuoron kanssa.

Sekakuoro. Työkauden aikana harjoiteltiin tai kerrattiin 20 laulua. Tuntien alussa pidettiin äänenmuodostus- ja sointuharjoituksia ja opetettiin kuoroteoriaa. Uusia lauluja opeteltaessa selostettiin laulujen musiikinteoriallista puolta. Kuoro esiintyi useissa opiston juhla- ja muissa y hteistilaisuuksissa.

Mieskuoro. Harjoiteltiin mieskuorol~uluja ja esiinnyttiin useissa opiston tilaisuuksissa ja konsertissa orkesterin kanssa.

Lausunta ja näyttämötaito

Puhetekniikan peruskurssi (2 ryhmää). Luennoissa ja harjoituksissa käsiteltiin seuraavia aiheita: tarkoituksen mukainen äänenkäyttö, selvä ääntäminen, äänellisen ilmaisun tehokkuus ja teeskentelemättömyys sekä esiintyminen yleisön edessä. Halukkaat saivat henkilökohtaisia ohjeita äänne- ja äänenkäyttövirheiden omatoimisesta korjaamisesta.

Lausunta (2 ryhmää). Alkeiskurssilla oli suullisen esitystaidon perusharjoituksia, tehtävien analysointia ja tehostusoppia, opiskelijoiden henkilökohtaista ohjausta sekä ryhmätyöskentelyä kansanrunouden parissa. Opiston juhlatilaisuuksiin valmistettiin ohjelmaa.

]atkokurssilla opetuksen pääosan muodosti omavalintaisten tehtävien henkilökohtainen ohjaus. Proosatekstin ja kansanrunouden harjoituksissa kokeiltiin ryhmätyöskentelyä. Opiston juhlatilaisuuksiin valmistettiin ohjelmaa sekä pidettiin matinea.

Lausuntakerho. Piirin muodosti syyslukukaudella joka toinen viikko ja kevätlukukaudella joka viikko kokoontuva varttuneiden lausunnauhal'1'astajien kerho, jossa annettiin sekä kuoro­että yksinlausuntatehtävien ohjausta suorasanaisen ja runomuotoisen lausunnan alalla. Tehtä­viä analysoitiin sekä selostettiin niiden paikkaa ja merkitystä kirjallisuudessa. Kerholaiset esiin­tyivät opiston juhlissa ja panivat toimeen matinean, jossa esitettiin 16 runoa käsittävä sikermä Edgar Lee Mastersin Spoon river antologiasta.

Näyttämöpiiri. Piiri jakautui opiston näyttämöön, jossa valmisteltiin näytelmiä esityskuu­toon, ja kerhoon, johon osallistuivat ne piiriläiset, jotka eivät esiintyneet kulloinkin harjoitet­tavassa näytelmässä. Kerhossa pidettiin improvisointi- ja liikuntaharjoituksia sekä harjoitel­tiin pienehköjä näytelmiä. Opiston näyttämö esitti seuraavat näytelmät: Serp, Isän vanha ja uusi; Anton Tl\ehov, Vanja-eno; Tuuli Reijonen, Ovi avautuu; Tennessee Williams, Murskatut petuniat; Ingmar Bergman, Puumaalaus; Reino Lahtinen, Vain ihmisiä ja Brandon Thomas, Charleyn täti.

Käsityöt

Naisten käsi työt (4 ryhmää). Puku- ja liinavaateompelun opetuksen yhteydessä valmistettiin naisten ja lasten vaatteita sekä liinavaatteita. Lisäksi ommeltiin erikokoisia liinoja revinnäis­ja pohjaompelein, virkattiin pitsejä sekä kudottiin sormikkaita, nilkkasukkia, villapuseroita ym.

Koulupiirit

Kansalaiskoulupiiri. Opintopiiri on tarkoitettu niille, jotka eivät ole suorittaneet kansakou­lun päästökirjaan oikeuttavaa tutkintoa. Opiskelijoille opetettiin kansakouluasetuksen 45. §:ssä kansalaiskoulun yksityisesti opiskelevalle määrätty oppimäärä.

,Keskikoulupiirit (2 piiriä). 1/3 vuosikurssille otettiin syksyllä hakemusten ja todistusten pe­rusteella 124 hakijasta 44, joista miehiä 16 ja naisia 28. Opetusta annettiin 11 tuntia viikossa ja

141

lisäksi oli joitakin eri aineiden ohjaustunteja. Lukujärjestyksen mukaisesti annettiin opetusta matematiikassa sekä suomen, ruotsin, englannin ja saksan kielessä.

IIf2 vuosikurssin aloitti syksyllä 14 miestä ja 22 naista. Oppiaineet olivat äidinkieli, matema­tiikka, ruotsin, englannin ja saksan kieli. I ja II vuosikurssille järjestettiin yhteisesti 25 tuntia kestävä kemian kurssi, jolla käytiin läpi keskikoulun kemian oppimäärä,

Kertomusvuonna ei ollut toiminnassa varsinaista III vuosikurssia. Syksyllä 1960 kolmivuo­tisen kurssin aloittaneista osa suoritti vielä keskikoulututkintoa Kruunuhaan keskikouluun.

Voimistelu ja liikunta

Liikuntakasvatus (naiset, 3 ryhmää). Harjoiteltiin kuntovoimistelua. Yhdessä piirissä pidet­tiin ohjelmaharjoituksia, ja piiriläiset esiintyivät opiston tilaisuuksissa kevätkaudella.

LUkuntakasvatus (miehet, 3 ryhmää). Harjoiteltiin kuntovoimistelua. Voimistelu ja terveydenhoito (naiset). Harjoiteltiin kuntovoimistelua sekä annettiin opetusta

henkilökohtaisessa terveydenhoidossa. Tanhupiiri. Opeteltiin koti- ja ulkomaisia kansantansseja ja tanhuja, joita esitettiin myös

opiston tilaisuuksissa.

4. Toiminta Esikaupunkialueilla.

Edellä lueteltujen opistotalossa toimivien opintopiirien lisäksi järjestettiin opetusta myös joillakin Esikaupunkialueilla, kuten aikaisempinakin vuosina. Näin saivat myös kaukana pää­opistosta asuvat tilaisuuden opintojensa harjoittamiseen omalla asuma-alueellaan.

Puistola

Keskustelupiiri. Keskusteltiin piirin ohjaajan, opiston johtajan, vierailevien asiantuntijain sekä piirin jäsenten alustusten pohjalla ajankohtaisista ja yleisluonteisista yhteiskunnallisista, taloudellisista ja kulttuurikysymyksistä. Kertomusvuonna pidettiin 22 alustusesitelmää.

Roihuvuori

Englannin kieli (2 ryhmää). I vuosikurssilla luettiin Sohlbergin oppikirjasta English with Bob I kappaleet 1-23. II vuosikurssilla luettiin emo oppikirja loppuun sekä lisäksi Vuorenhei­mon oppikirjaa Listen and repeat. Molemmissa ryhmissä käytettiin opetuksen apuna myös ääni­levyjä.

Ruotsin kieli(2 ryhmää). I vuosikurssilla luettiin Almilan Koululaisen ruotsinkirjan I osasta ja siihen liittyvästä Rekolan Harjoituskirjasta kappaleet 1-22. II vuosikurssilla luettiin emo kirja loppuun.

Merenkulkuoppi. Kurssilla käsiteltiin maantieteellistä merenkulkuoppia samoin kuin opisto­talossakin toimivassa piirissä.

Näyttämäpiiri. Harjoiteltiin Agapetuksen näytelmä Viisi vekkulia ja Walentin Chorellin Kissat, joista edellistä esitettiin neljä ja jälkimmäistä kolme kertaa. Jo edellisellä työkaudella harjoiteltua Alfred Gehrin näytelmää Kuudes kerros esitettiin kolme kertaa, joista yksi vierailu­riäytäntönä Porvoon Työväenopistossa. Keväällä piirin osanottajat tekivät opinto- ja virkistys­matkan Tampereelle, Heinolaan ja Lahteen. Teatterissa käytiin Tampereeila ja Lahdessa.

Keskustelupiiri. Keskusteltiin samoin kuin muissakin keskustelupiireissä vierailijoiden ja opistolaisten alustusesiteimien pohjalta. Kertomusvuonna pidettiin piirissä 16 alustusesitelmää. Lisäksi piirin osanottajat vierailivat Herttoniemen vedenpuhdistamossa, taidenäyttelyssä Ate­neumissa, Santahaminassa, Teatterimuseossa ja Cygnaeuksen Galleriassa.

142

5. Kirjasto ja lukusali

Kirjaston kirjavarat karttuivat kertomusvuonna 773 niteellä, joten nidosmäärä oli työkauden päättyessä 10 361. Lukusaliin oli tilattu 43 aikakauslehtivuosikertaa, niistä 3 'ruotsin-, 2 eng­lannin- ja 2 saksankielistä, etupäässä aikuiskasvatusalaan läheisesti liittyviä julkaisuja. Lisäksi oli tilattu pääkaupungin tärkeimmät päivälehdet. Opiston englannin ja ruotsin kielen piirit tila­sivat lahjaksi kirjastolle yhteellsä viisi aikakauslehtivuosikertaa ja esperantoa opiskelevat lah­joittivat Esperanto Finlando -nimisen lehden v:n 1964 vuosikerran. Julkaisijain lahjoituksina saatiin n. 40 vuosikertaa aikakauslehtiä ym. julkaisuja sekä runsaasti vieraskielisiä aikakausleh­tien irtonumeroita eri tahoilta. Eräät suuret tieteelliset kirjastot lähettivät jatkuvasti uutuus­hankintojaan koskevat monistetut luettelot. Ranskan suurlähetystö lahjoitti kirjastolle 104 ranskankielistä tieto- ja kaunokirjallista teosta.

Kirjastosta annettiin teoksia sekä lukusali- että kotilainaukseen. Lainausajat vaihtelivat opiskelu- ja tutkimustarpeen mukaisesti. Kirjaston käyttö opiskelun tehostajana oli käynyt opiskelijoille yhä ilmeisemmäksi. Erittäin suuri merkitys osottautui olevan sillä, että kirjasto pystyi välittämään kirjauutuudet välittömästi opiskelijain käyttöön.

Kotilainojen määrä oli työkauden aikana 10 170, mistä kaunokirjallisuuden osuus oli 42.9 %, tietokirjallisuuden 48.2 % ja aikakauslehtien 8.9 %. Kotilainoja ottaneiden lukumäärä oli 868. Lukusaliin annetuista lainoista ei pidetty tilastoa.

Kirjasto oli avoinna muina arkipäivinä paitsi lauantaina klo 18-21 eli 15 tuntia viikossa.

6. Tutkinnot ja todistukset

Tavoitteellisten luentopiirien kaksivuotisen kurssin hyväksyttävästi suorittaneista sai todis­tuksen kirjallisuuden luentopiiristä 7, psykologian luentopiiristä 18 ja sosiologian piiristä 11 opistolaista.

Kirjanpidon opintopiirin kurssin hyväksyttävästi suorittaneena sai todistuksen 22 opisto­laista.

Konekirjoituksen opintopiirissä toimeenpantujen nopeuskokeiden perusteella annettiin to­distus 14 opistolaiselle.

Äidinkielen opintopiirissä kaksivuotisen kurssin hyväksyttävästi suorittaneena sai todistuk­sen 6 opistolaista.

Englannin kielen The English Club -keskustelupiirien 18 osanottajalle annettiin todistus maininnoin heidän edistymisestään.

Kansalaiskoulupiirin opiskelijoista 16 suoritti kansalaiskoulun päästökirjan edellyttämän tutkinnon.

Keskikoulupiirien opiskelijain suorittamista tutkinnoista ja opiskelun tuloksista mainitta­koon seuraavaa:

Kurssin Ehtoja Todistusten suorittaneita saaneita keskiarvo

miehiä naisia miehiä naisia miesten naisten

I vuosikurssi .................... 10 18 3 2 8.0 8.0 II vuosikurssi .................... 7 12 6 7 7.9 7.2

III vuosikurssil) .................... 14 10 8.1 7.9

Em. III vuosikurssin opiskelijoista oli tenttiluvan saanut 31, joista v:n 1963 kevääseen men­nessä 7 opiskelijaa, saman vuoden loppuun mennessä 5 ja v:n 1964 aikana 12 opiskelijaa oli suo­rittanut keskikoulututkinnon Kruunuhaan keskikoulussa.

1) Tiedot koskevat lukuvuonna 1962/63 toimineen kurssin oppilaita, jotka ovat saaneet todistuksen Kruunuhaan keskikoulusta.

14.3

Merenkulkuopin opiskelijat saattoivat suorittaa opistossa annetun opetuksen perusteella yksityisesti erilaisia merenkulkututkintoja asianomaisille tutkijoille.

Lisäksi annettiin yksityisille opiskelijoille pyydettäessä todistuksia osanotosta eri luento- ja opintopiireihin.

7. Opiskelun säännöllisyys

Luento- ja opintopiirien opiskelijat kertomusvuonna sekä koko lukuvuoden säännöllisesti mukana olleiden lukumäärä ilmenevät seuraavasta asetelmasta.

I1moittautuneita • Reg;slered SäännOlllsestl

mukana olleita A llended ",ularly

Syyskausi Kevät­A ulum" kausi

o p pia i ne' Subject Syyskausi Autum"lerm

Tavoitteelliset luentopiirit . Lecture circles with an examination level ~e;.ä ::~

Kirjallisuus (Literature) Psykologia (Psychology) Sosiologia (S ociology )

Vapaamuotoiset luentopiirit • Free lecture circles

Aikuisopetusoppi (Adult instruction) ......... . Filosofia (Philosophy) .............•........ Helsinki-piiri, kotiseutututkimus (Helsinki circle,

regional history) ..........••... _ ......... . Itsekasvatusoppi (Self-education) ........... . Keskustelupiiri, osanotto vapaa (Discussion, free

participation) ........................... . Kirj a1lisuus (L iterature ) .•..••.............. Kunna1lishallinto (M unicipal administration) .. Kuvataide (History of art) •...••............ Merenkulkuoppi (N avigation) ............••.. Näytelmätaide (Dramatic art) .•.............. Psykologia (Psychology) ................... . Puhetaito (Rhetoric) ......•................. Sosiaalipolitiikka (Social policy) ............. . Sosiaalipsykologia (Social psychology) ....... . Teatteritieto (Theatre knowledge) ........... . Terveydenhoito (Hygiene) ................. . Tiedotusoppi (1 nstruction in information) ..... . Työnjohto-oppi (Work supervision) ......... .

Opintopiirit • Study circles

Algebra (Algebra) ......................... . Aritmetiikka (A rithmetics) ................. . Englannin kieli (English) ....••••............ Esperanto (Esperanto) ..................... . Fysiikka (Physics) ...•.................... Geometria (Geometry) .... _ ... _ ............ . Kansalaiskoulupiiri (Civic school circle) .... : .. .

8 11

6

14. 12 14.

9 30

10 76 3 14.

3 15

227 32

37 130 17 14.

9 14. 6 18

14. 234 3 28 5 2

49 9

156 38 126 43 382 1194

7 19 22 2 64 18

6 3

Kevätkausi Spri"g /erm

Miehiä Naisia lerm Spri"g lerm

Summa Summa Male Femall Tolal Tolal

6 10

6

10

10 4

3 2

164 18 26

5 8 4

12 2 2

43

94 82

2l,.0 6

14. 45

4

13 12 10

73

21 23 16

28 34

71 63 12 13

63

14. 17 20 19 234 72 99 152

7 23 16 23 21 23

199 220 21 27

2 6 7 49

18 163 26 139

633 1177 12 23

2 18 6 66

10 9

17 21 15

73 34

70 14.

62

1~ 21

155 60

100 9

20 20

160 20

4 45

76 86

673 12 11 41 13

144

Ilmoittautuneita • Regislfred

SyyskausI Autum .. I ... m

Kevätkausi Sp,i .. g lerm

Opintopiirit Study circles Miehiä Naisia Miehiä Naisia Male Femak Male Femak

Keskikoulupiiri (1 ntermediate school circle) 30 Kirjanpito (Bookkeeping) ............ . . . . . . . . 44 Koneenpiirustus (Machine drawing) ....•..... 42 Konekirjoitus (Typing) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 4 Kuorolaulu (Choral singing) . . . . . . . . . . . . . . . • 37 Kuvaamataito (Art of design) ................ 72 Kynäilijäinpiiri (Circle of penmen) .•.... . . . . . . 21 Käsityöpiiri (N eedlework) ................. . Lausunta (Recitation) ...................... 3 Liikuntakasvatus, miehet (Physical education for

men) ..••................................ 33 Liikuntakasvatus, naiset (Physical education for

women) ............................... . Musiikkioppi ja yksinlaulu (Music, solo singing) 21 Näyttämöpiiri (Dramatic circle) .....•........ 26 Ainekirjoitus (Compositi,on) ........ . . . . . . . . . . 18 Orkesteri (Orchestra) .........•...... . . . . . . . . 24 Pikakirjoitus (Shorthand) .................. 10 Puhetekniikan peruskurssi (Basic instruction in

elocution) ................................ 19 Rakennuspiirustus (Architectural drawing) .... 42 Ranskan kieli (French) .................... 29 Retkeilykerho (Excursion circle) .. .. .... .... 29 Ruotsin kieli (Swedish) . . .. . . . . . . . . . . . . . . . . 245 Saksan kieli (German) ...................... 123 Tanhupiiri (Folkdances) . . . . •• . . . . . . . . . . . . . . 8 Valokuvaus (Photography) .................. 67 Venäjän kieli (Russian) .................... 46 Voimistelu ja terveydenhoito, naiset (Gymnastics

and hygiene for women) ................... . Äidinkielen kielioppi (Grammar of the native lan-

50 133

6 103

46 180

27 90 52

251 26 61 11

4 109

44 10

196 28

1 127 253

38 36 64

71

26 34 20

8 34 63 17

3

33

13 22

9 26

5

7 24 14 31

146 56

3 34 22

39 81

3 104

36 132

11 62 40

182 10 !t8

7 4

65

27 5

109 23

622 130

8 13 28

53

Säännöllisesti mukana olleita

Alleflded regula,ly Syyskausi Kevät-Aulum.. kausi

I ... m Sp,i .. g te,m Summa Summa

Tolal Tolal

75 154

32 65 71

191 31 54 47

25

200 26 68 18 28

102

48 42

167

1037 301

33 70 85

55

65 91 17 71 58

139 17 40 39

23

151 16 52 12 30 66

25 25

100

574 143

8 40 39

33

guage) .................................. 112 121 83 93 210 149 Äänenmuodostus (Vocalformation) .......... 13 32 13 26 39 34

--~-------------------------------------------Summa (Total) 2 298 5142 1 566 3 384 5 876 3 904

Edellä olevat s:ummaluvut ovat todellisuudessa suuremmat, koska pisteillä merkityissä koh­dissa puuttuu tieto mukana olleista. Osanottajien suuren lukumäärän vuoksi ei nimenhuutoa aina suoritettu oppitunneilla.

V. OPISTOLAISKUNTA· YM. TOIMINTA

Opistolaisyhdistys. Opistolaiskuntatoiminnasta huolehti entiseen tapaan lähinnä Opistolais­yhdistys, jonka jäseniä olivat kaikki opistoon liittyneet opiskelijat. Lisäksi useiden opintopii­rien ja opintopiiriryhmien toimikunnat järjestivät oman harrastusalansa opiskelijain virkistys­ja muita yhteistilaisuuksia. Opistolaiskuntatoiminnassa pyrittiin sellaisiin muotoihin, että nii-

145

den avulla kehitettäisiin opistolaisten omatoimisuutta ja itsehallintokykyä sekä edistettäisiin opinnollisia tarkoituksia.

Opistolaisyhdistyksen toimintaa johti johtokunta, johon opistolaiset valitsivat keskuudes­taan puheenjohtajan, sihteerin ja rahastonhoitajan. Opistolaisyhdistyksen asettamina toimivat seuraavat toimikunnat: Ensi johtaja Zachris Castrenin stipendirahaston toimikunta, huvitoimi­kunta, kesäkotihoitokunta, ravintolatoimikunta, urheilutoimikunta ja retkeily toimikunta.

Ensi johtaja Zachris Castrenin rahastosta jaettifu kaksi 200 mk:n opintoapurahaa. Huvi­toimikunta järjesti useita juhla- ja illanviettotilaisuuksia sekä opistotalossa että Tarvon kesä­kodissa. Toimikunta järjesti opistolaisille myös kaksi oopperan ja kolme teatterien tilausnäy­täntöä, joihin osallistui myös lähiopistojen opiskelijoita. Ravintolatoimikunta huolehti opisto­taion kahvila-ravintolan hoidosta. Urheilutoimikunta järjesti kesäkisat Tarvossa, opiston ja Työväen Akatemian välisen viestinhiihtokilpailun sekä eräitä muita urheilutilaisuuksia. Retkei­lytoimikunta järjesti kertomusvuonna eri laitoksiin 23 käyntiä, joilla oli 1 068 osanottajaa, sekä 8 kaukoretkeä, joihin osallistui 203 opistolaista.

Opistolaiskunnan toimintaan sisältyivät myös opiston henkiset kilpailut, jotka järjestettiin 12. 4. Kilpailulajeina olivat runot, novellit, tutkielmat, puhe, lausunta, öljyväri- ja vesiväri­maalaukset, piirustukset, graafiset työt, kuvanveisto sekä valokuvaus. Arvostelijoina toimivat ulkopuoliset asiantUntijat. Kunkin lajin parhaimmille jaettiin kunniakirjat. Kuvaamataidon ja valokuvauksen kilpailut yöt olivat näytteillä 19. 4. saakka.

Opintopiirien edustajisto. Opintopiirien edustajistoon kuului edustaja jokaisesta opintoryh­mästä, ja se kokoontui työkauden aikana kuusi kertaa. Edustajiston kokouksissa käsiteltiin opetusohjelmaa, opetustapaa ja opistolaiskunnan toimintaa koskevia kysymyksiä sekä tehtiin niitä koskevia esityksiä. Edustajiston toimikunta osallistui myös eräiden juhlatilaisuuksien jär­jestämiseen. Kertomusvuonna toimi edustajiston puheenjohtajana opistolainen Veikko Salmi­nen, sihteerinä opistolainen Alma Kekkonen ja rahastonhoitajana opistolainen Bertta Eronen. Edustajiston kokouksissa pidettiin seuraavat alustusesitelmät: opiston johtaja Kosti Huuhka selvitti opintopiirien edustajiston tehtäviä, opistolainen Veikko Huuskonen puhui aiheesta Onko opiston nimi muutettava kansalaisopistoksi?, maisteri Elvi Kahala aiheesta Kirjasto ja sen käyttö sekä Tampereen työväenopiston toverikunnan puheenjohtaja Valto Ristimäki Tam­pereen työväenopiston opistolaiskuntatoiminnasta.

Kerhotoiminta. Retkeilykerho oli ensisijaisesti nuorten opistolaisten yhteenliittymä, joka toimi opiston johtajan valvonnan alaisena. Kerho järjesti retkei1yjä, kerhokokouksia ja illan­viettoja sekä tunturileirejä.

Vanhojen opistolaisten kerho pyrki opistotalossa järjestettyjen kokousten ja illanviettojen avulla ylläpitämään vanhojen opistolaisten opintoharrastuksia ja yhteenkuuluvuutta.

Opistolaiset saattoivat harrastusalojensa mukaan perustaa muitakin kerhoja neuvoteltuaan asiasta johtajan kanssa.

Kesätoiminta. Kesän aikana järjestettiin Tarvossa opistolaisten toivomuksesta opinnollisia tilaisuuksia, jotka liittyivät kesänviettoon ja soveltuivat opiston kesäkodin olohin. Tarvon kesäkodista huolehti Opistolaisyhdistyksen kesäkotihoitokunta. Kesätoiminnan avajaistilai­suus pidettiin 24. 5. Tarvossa yhdessä ruotsinkielisen opiston kanssa. Tilaisuudessa puhuivat molempien opistojen johtajat. Vieraskirjamerkintöjen mukaan kesäkodissa käyntejä oli kerto­musvuonna yhteensä 4 460 ja saunassa käyntejä 1 400.

Juhlat ja illanvietot. Kertomusvuonna toimeenpantiin opistossa kaikkiaan 45 opistolaisten yleistä juhlaa, näytäntöä ja illanviettoa. Lisäksi järjestettiin Tarvon kesäkodissa neljä juhla­ja illanviettotilaisuutta. Eri opintoryhmät järjestivät myös keskuudessaan runsaasti yhteistilai­suuksia. Yleisistä juhlista ja illanvietoista mainittakoon seuraavat: 13. 9. työkauden alkajais­tilaisuus, jossa opiston johtaja piti avajaisesitelmän, raatimies Niko Oksanen luennoi nuoriso­rikollisuuden luonteesta ja nykyisistä muodoista Helsingissä sekä trio Lehtelä esitti musiikki­ohjelmaa; 22. 9. tutustumisillanvietto, jolloin esiteltiin opistoa ja sen henkilökuntaa sekä esitet-

146

tiin elokuva Pikku Pietarin piha; 10. 10. kirjallisuuspiirien järjestämä Kivi-juhla, jossa prof. T. I. Wuorenrinne esitelmöi aiheesta Aleksis Kivi ja hänen Seitsemän veljestään; 20. 10. Porvoon työväenopiston näytelmäpiiri esitti vierailunäytäntönä Kersti Bergrothin näytelmän Anu ja Mikko; 23. 10. vietettiin YK-päivän juhlaa, jossa kaupallinen neuvos Paavo Aarnio esitelmöi aiheesta Suomen teknillinen apu kehitysmaille; 6. 12. itsenäisyyspäivänjuhla, jossa juhlapuheen piti fi1.tri L. Arvi P. Poijärvi, sellosooloja esitti taiteilija Esko Valsta ja lausuntaa taiteilija Else Tanttu; 17. 12. opiston syyskauden päättäjäiset ja joulujuhla, jossa juhlapuheen piti kouluneu­vos Arvo Inkilä; 19. 1. opistolaisyhdistyksen huvitoimikunnan järjestämä unkarilainen ilta, jossa fi1.tri Istvan Nyirkos piti esitelmän Petöfistä ja opistolaiset esittivät unkarilaisaiheista ohjelmaa; 5. 2. teatteritiedon piirin tilausnäytäntönä Kouvolan Teatteri esitti Martti Kainu­laisen F. M. Dostojevskin romaanista mukaileman näytelmän Kellariloukko; 12.2. yhteistoi­minnassa Kansalaiskasvatuksen Keskuksen kanssa Kasvatuksen päivän juhla, jossa esitelmöi Lähi-Idän pakolaisongelmasta YK:n tiedotusvirkailija K. C. Vlachopoulos; 2/0. 2. lausuntapii­rien tilauksesta taiteilija Else Tantun kansanrunoilta; 29. 2. sekakuoron lipun vihkiäisjuhla, jossa opiston johtaja suoritti lipun vihkimisen ja maist. Elvi Kahala esitti kuoron historiikin; 15.3. Helsingin työväenopiston, Toimelan Vapaaopiston, Kalliolan vapaaopiston ja Espoon työväenopiston opistolaiskuntien yhteisesti järjestämä Marianpäiväjuhla, jossa juhlapuheen piti Espoon työväenopiston rehtori Raili Hynynen; 20. /0. työkauden päättäjäiset, jossa kaupal­linen neuvos Paavo Aarnio esitelmöi aiheesta Mitä meistä tiedetään ulkomailla? ja mm. opiston henkisissä kilpailuissa palkitut esiintyivät; 10. 5. kynäilijäinpiirin matinea Tarvossa.

Vierailut opistossa. Opistossa vieraili useita opistolaisretkikuntia Helsingin käynnei11ään. Opistolaisyhdistys osoitti heille vieraanvaraisuutta sekä järjesti tutustumisillanviettoja. Opis­tossa vieraili myös runsaasti muita koti- ja ulkomaisia retkikuntia. Näistä mainittakoon mm. itävaltalaisten ja länsisaksalaisten kansansivistystyön tekijäin retkikunta, vierailijoita Englan­nista, Japanista, Unkarista, Norjasta sekä USA:sta. Lisäksi arkkitehtejä ja arkkitehtiretkikun­tia eri puolilta maailmaa kävi tutustumassa opistotaloon.

VI. OPISKELIJAT

Syksyllä liittyi opistoon jälleen opiske1ijoit~ niin runsaasti, että käytettävänä olevat määrä­rahat eivät riittäneet niin monen uuden opintoryhmän perustamiseen kuin runsas opiskelija­määrä olisi edellyttänyt. Siksi jouduttiin muodostamaan liian suuria opintoryhmiä, mikä hei­kensi opetuksen tehoa ja saattoi aiheuttaa myös opiskelusta luopumista.

Opistolaisten jakautuminen sukupuolen, iän, syntymäpaikan, koulusivistyksen, ammatin sekä opistovuosien mukaan ilmenee seuraavista asetelmista:

Ikä . Age Miehiä Naisia Yhteensä % M .. I. Female Tolol

16-17 vuotta (years) ............................ 12 239 251 3.0 18-20 » » ............................ 195 1 228 1/023 17.1 21-29 » ............................ 1196 2157 3353 /00.2 30--/09 » » ............................ 73/0 1279 2013 2/0.1 50-69 » ............................ 222 8/09 1 071 12.8 70- » » ............................ 51 170 221 2.7 Tietoja puuttuu (No information) .................. 10 10 0.1

Syntymäpaikka . Place of birth

Helsinki .......................................... 814 1 5lo7 2361 28.3 Muu paikkakunta (Elsewhere) ...................... 1596 /0 385 5981 71.7

147

Aikaisempi koulusivistys • Previous school education

Kansakoulu, täydellinen (Complete elementary schooling) Kansakoulu, osittainen (Partial elementary schooling) .. Kansakoulu käymättä (No elementary schooling) ..... . Ammattikoulu (V ocational school) .................• Teknillinen oppilaitos (T echnical school) ............. . Kauppaoppilaitos (Commercial school) . ........•...... Muu ammattiopisto (Other vocational institute) ....... . Kansanopisto (Folk high school} ................... . Seminaari (Teachers' training institute) ............. . Oppikoulua I-IV lk. (Secondary school I-IV ei.) ... .

. Oppikoulua V-VII lk. (Secondary school V-VII ei.) Ylioppilastutkinto (M atriculation examination) ....... . Akateeminen loppututkinto ( University degree)

Ammatti • Profession

Ruumiillisen työn tekijöitä (Blue collar workers) Liikeala11a ja työn johdossa olevia (Persons working in

business and foremen) ••.......................... Virkamiehiä ja vapaiden ammattien harjoittajia(Officials,

professionals etc.) ............................... . Kotitehtävissä olevia (Persons in domestic occupations) Muita: opiskelijat, sotilaat ym. (Others: students, soldiers

etc.) ......................................... .

Opistovuosi • Year at the institute

1 vuosi (year) II

111» » ••••..•••...•••....•••..••...•...• IV •. ................................ . V» .......•••....•.......•....•......

VI- » D ••••••••••••••••••••••••••••••••••

Oplstolaisia kaikkiaan (Total of students) ........... .

Miehiä Mal.

906 51 10

422 171 143

50 21

24.1 314

4.1 4.0

1182

661

375

192

1445 323 162 151

62 267

2410

VII. OPINTOMAKSUT JA APURAHAT

Naisia F.male

2309 130

389 10

678 120 239

31 439

1168 268 151

849

2987

659 1038

399

34.29 808 399 389 189 718

5932

Yhteensä Tolal

3215 181

10 811 181 821 170 260

31 680

1482 309 191

2031

364.8

1034 1038

591

. 4. 874. 1131

561 54.0 251 985

8342

%

38.6 2.2 0.1 9.7 2.2 9.8 2.0 3.1 0.4 8.2

17.8 3.7 2.3

24..4

4.3.7

12.4 12.5

7.0

58.' 13.6

6.7 6.6 3.0

11.8 100.0

Yeinen ilmoittautumismaksu oli 2 mk, josta 1 mk luovutettiin Opistolaisyhdistykselle jäsen­maksuna. Tämän lisäksi algebran, geometrian, fysiikan, kirjanpidon, koneenpiirustuksen, kone­kirjoituksen, kuvaamataidon, merenkulkuopin, naisten käsitöiden, pikakirjoituksen, rakennus­piirustuksen, ruotsin ja vieraiden kielten, työnjohto-opin, valokuvauksen ja yksinlaulun opis­kelijat suorittivat opintomaksuna 3 mk kultakin piiriitä, johon liittyivät. Keskikoulupiiriin hy­väksytyt opiskelijat suorittivat ilmoittautumismaksun lisäksi opintomaksuna 30 mk työkau­delta. Kaikki muut piirit ja yleisluennot olivat opistoon ilmoittautuneille ilmaisia.

Tukeakseen vähävaraisten ja lahjakkaiden opiskelijain jatko-opiskelua opiston johtokunta myönsi talousarvioon merkitystä määrärahasta neljä 300 mk:n ja neljä 200 mk:n opintoapu­rahaa. Samoin johtokunta avusti opistolaisia, jotka osallistuivat Työväenopistojen Liiton tai jonkin muun järjestön yleissivistäville kesäkursseille, myöntäen yhteensä kymmenen 60 mk:n suuruista opintoapurahaa mainituille kursseille osallistumisesta johtuvien menojen peittämi­seksi.

H8

VIII. OPISTON TALOUS

Menot ja tulot kalenterivuonna 1963

Expenditure and income during the calendar year 1963

M eno t • Expenditure

Palkat ja palkkiot (Salaries and other remuneration) ..................... . Sosiaaliturvamaksut (Social security and child allowance fees) ............... . Huoneistomenot (Expenses for premises) ............................... . Kaluston hankinta (A cquisition of equipment) ........................... . Kaluston kunnossapito (M aintenance of equipment) ....................... . Painatus ja sidonta (Printing and binding) ............................... . Tarverahat (M iscellaneous expenses) ..................................... . Opetusvälineet ja kirjasto (Educational supplies and library) ............... . Opintoapurahat (Scholarships) ....................... < ••••••••••••••••••

Alueiden puhtaanapito ja hoito (Cleaning and care of grou<r.ds) ............. . Rakennusten vuosikorjaukset (Annualreparations of buildings) ........... . Kiinteän käyttöomaisuuden korot ja poistot (1 nterests and depreciation on fixed

assets) ........................................................... . Työväenopiston 50-vuotishistorian valmistelua varten (For preparation of the

Mk· Ma,ks

1)269922.89 H 466.17 43 884.32

5 705.24 5483.71 5407.28

13469.62 6 499.41 2 600.00

11446.60 15 H6.12

238 239.00

50 years' history of the Workers' Institute) .............................. 3000.00 ----------------------Summa (Total) 635270.36

T u l 0 t . Income

Valtionapu (State grant) ................................................ 254427.00 Oppilasmaksut (Students' fees) .................................. < ••••• 32559.00 Luontoisedut (Compensationfor wages paid in kind) ...................... 1652.80 Vuokrat (Rents) ...................................................... 139667.48

----------------------Summa (Total) 428 306.28

1) Lisäksi käytettiin yleisiin palkkajärjestelyihin edellisenä vuonna myönnetyistä määrärahoista 3839.60 mk.

149

LUETTELO YLEISLUENNOISTA

Luennoitsija

Kaupallinen neuvos Paavo Aarnio

Tekstiilitait. Rauha Aarnio Lääket. ja kir.tri Sari Gylander­

Peltola

Prof. Aimo Halila Pastori Arvo Hatakka Lakit. tri Ensio Hiitonen Opiston johto Kosti Huuhka

Metsänhoit. Urho Inha Yhteiskuntat.maist. Elvi Kahala

Kirjailija Viljo Kajava

Kaupunginjoht. Pentti Kalaja

Kouluneuvos M. O. Karttunen Prof. Oiva Ketonen Teo1.kand. Heikki Kokkonen

Fi1.maist. Viljo Kosonen Valtiot.tri Pekka Kuusi Fil.maist. Kai Laitinen Prof. Aarre Lauha Fil.1is. Aarne Laurila Prof. Arvo Lehtovaara Yhteiskuntat.1is. Jussi Linnamo

Prof. Aune Lindström Herra Mauno Makkonen Toimittaja Knud Möller

Valtiot.tri. Olli Niitamo Matkailupääll. Mikko Nupponen Pääjoht. Reino Oittinen Raatimies Niko Oksanen

Lehtori Yrjö Ora Lääket. ja kir.tri Matti Orkomies Fil.tri Juhani Paasivirta Suurlähettiläs Reino Palas Prof. Lauri Puntila

Aihe

Suomen teknillinen apu kehitysmaille Mitä meistä ulkomailla tiedetään Koti kauniiksi

Syöpäsairaudet Äkillinen sairastuminen Kansakoululaitoksen synty 1860-luvulla Työtaistelu kristinuskon kannalta Mikä ratkaisi toisen maailmansodan syttymisen? Kevätlukukauden avajaisluento Sosiaaliset liikkeet Taloudellisen liberalismin läpimurto 1860-luvulla Työkauden avajaisluento Työväenopetus Helsingissä ennen työväenopistoa Koksin valmistus ja käyttö uusin menetelmin Kirjallinen retki Ranskaan Minna Canth - edelläkävijä Harry Martinson, luonnonrunoilija ja avaruusmat-

kailija ' Elämän olemassaolon mahdollisuudet maailman­

kaikkeudessa Tekokuut

Luentojen lukumäärä

1 1 2

2 1 2 1 1 1 1 2 1 4 1 1 1

2

2

2 Kansanopistolaitos 75-vuotias 1 Nykyajan ihmisen maailmankatsomus 2 Kristinuskon tulo Suomeen uusimman tutkimuksen

valossa 1 Kansansivistystyöstä Neuvostoliitossa 2 Kansalaisen asema ennen ja nyt 2 Sillanpää omana aikanaan ja meidän päivinämme 1 Uskonnollinen vakaumns ja tieteellinen ajattelu 2 Unkaria suomalaisen silmin 2 Autoritaarinen persoonallisuus 2 Kehitysmaiden taloudellinen asema 1 Efta 1 Suomalaista taidetta viime vuosisadalla 1 Suomalaismetsien runoilija Dan Anderson 1 Katsaus maailman tapahtumiin 2 Maailma K~nnedyn kuoleman jälkeen 1 Taloudellinen kasvu ja sen edellytykset 2 Helsinki matkailukaupunkina 1 Koulunuudistus valinkauhassa 2 Nuorisorikollisuuden luonne ja nykyiset muodot

Helsingissä 1 Rauhan' aate historian valossa 2 Hormoonit 6 Diplomaattien asema ja tehtävä ennen ja nykyään 2 Terveisiä Unkarista 1 100 vuotta suomalaista kansanvaltaa 2

Luennoitsij a

Teatterinjoht. Sakari Puurunen Kansleri Paavo Ravila Fil.maist. Aamo Rinnemaa Valtiot.lis. Reino Rissanen Valtiot.lis. Erkki Salonen Varat. Ake Sandström Valtiot.maist. Kalervo Siikala

Fil.maist. Lauri Simonsuuri Valtiot.tri Hannu Soikkanen Fil.tri Reino Tuokko Fil.tri. Uuno Tuominen Valtiot.tri Pentti Viita Valtiot.tri Reijo Wilenius Pastori Martti Voipio Prof. T. 1. Wuoren~e

Ev.luutn. Gunnar Öhman

150

Aihe

Puheilmaisun teoriaa Vuoden 1963 kieliasetus Kartta maailmankuvan ilmentäjänä Hollanti, maa ja kansa Kulttuurivuoden näköaloja Uusi liikevaihtovero Kansainvälisen politiikan viimeaikaisia kehityspiir-

teitä Kalevala ja Suomen kansan henkinen perintö Kunnallishallinnon järjestäminen 1860-luvulla Aineen ja energian rajamailla Valtiopäivät 1860-luvuila Maatalouspolitiikka Jesuiitat ja heidän valtionsa Paraguayssa Raittius ja kulttuuri Egyptiä sanoin ja kuvin Shakespeare ihmisenä ja runoilijana Uutta väestönsuojelusta

Luentojen lukumllärä

~ 2 2

2 1 2

2

'1 2 2 2

2 2 1 3 3-2

RUOTSINKIELINEN TYÖVÄENOPISTO Lukuvuonna 1963/64

SWEDISH WORKERS'- INSTITUTE School year 1963/64

JOHTOKUNTA VUOSINA 1963 JA 1964

Johtokuntaan kuuluivat kumpanakin kertomusvuonna seuraavat jäsenet: puheenjohtajana ohjelmajoht. Christoffer Schildt, varapuheenjohtajana os.pääll. Bruno Lind sekä jäseninä asia­mies Fjalar Björkqvist, valtiot. kand. Kristina Lauren, fil.kand. Irina Matvejew ja fil.tri Torsten Steinby. Opiston johtaja, fil.maist. Gunnar Bäck oli itseoikeutettuna johtokunnassa ja toimi myös sen sihteerinä. Varajäseninä olivat rehtori Gunnar Fagerlund ja asiamies Bruno Sundman. Kaupunginhallitusta edusti johtokunnassa rehtori Leo Backman.

Johtokunta kokoontui v. 1963 seitsemän kertaa ja v. 196~ kahdeksan kertaa. Pöytäkirjojen pykälien luku oli vastaavasti 1 H ja HO. Saapuneita kirjelmiä kirjattiin edellisenä vuonna 262 ja jälkimmäisenä 299 sekä lähetettyjä vastaavasti ~ 7 ja 59.

Päätökset v. 1963. Johtokunnan kevätlukukaudella 1963 tekemät päätökset, esitykset ja lausunnot on julkaistu lukuvuoden 1962/63 toimintakertomuksessa.

Syyslukukaudella mainittuna vuonna tehtiin mm. seuraavat päätökset: hyväksyttiin toi­mintaohjelma lukuvuodeksi 1963/6~ (5. 9. 70 §); hyväksyttiin kevätlukukauden 19M luento­ohjelma (30. 12. 111 §) sekä päätettiin julistaa haettavaksi tp. vahtimestarinvirka (10. 12. 96 §).

Esitykset v. 1963. Johtokunta teki kaupunginhallitukselle esityksiä asioista, jotka mm. kos­kivat: rehtorin, tuntiopettajien ja tilapäisen työvoiman palkkojen tarkistamista (30. 12. 1·08-109 §) sekä määrärahan myöntämistä juhlasalin ikkunoiden ja lämmityslaitteiden muutostöihin (30. 12. 112 §).

Palkkalautakunnalle tehtiin taloudenhoitajan palkkion kuoppakorotusta koskeva esitys (30. 12. 110 §).

Lausunnot v. 1963. Kaupunginhallitukselle annettiin puoltava lausunto Svenska Medborgar­högskolanin avustusanomuksesta (5.9. 58 §).

Päätökset v. 1964. Johtokunta teki vuoden aikana mm. seuraavat päätökset: valittiin tila­päinen vahtimestari 1. 1. alkaen (23. 1. 15 §); päätettiin palkata neljä uutta tuntiopettajaa kevät­lukukaudeksi ja viisi uutta tuntiopettajaa lukuvuodeksi 196~/65 (23. 1. 17 §, 13. 10. 102 §); pää­tettiin muuttaa Svenska Medborgarhögskolanin käytössä oleva hallintohuone luokkahuoneeksi niin pian kuin koulu olisi muuttanut pois (23. 1. 18 §); päätettiin lähettää opiston uuden ohje­säännön ehdotus kaupunginhallituksen hyväksyttäväksi (5. 5. 51 §); vahvistettiin syyslukukau­den 196~ ja kevätlukukauden 1965 alkamis- ja päättymisajat (5. 5. ~5 §); päätettiin julkaista oh­je1mavihkonen (5. 5. ~6 §); päätettiin pysyttää lukukausimaksut ennallaan lukuvuonna 196~/65 (5. 5. ~7 §); päätettiin" jakaa 50 mk:n opintoapurahat kuudelle oppilaalle ja 600 mk:n apu­rahat kahdelle oppilaalle (29. 5. 70 §, 13. 10. 101 ~); päätettiin lunastaa Svenska Medborgar­högskolanilta luokantaulu ja ikkunaverhot sekä hankkia tarvittavaa kalustoa koulun muuton

152

jälkeen vapautuviin huoneisiin (29. 5. 68-69 §); hyväksyttiin lukuvuoden 1964/65 toiminta­ohjelma (8. 9. 89 §); vahvistettiin koulutustoimikunnan opistolta vuokraamien opetustilojen vuokra (13.10. 104 §); päätettiin opiston toiminnan pitkän ajan suunnitelman laatimisesta (1. 12. 129 §); päätettiin kevätlukukauden 1965 luennoista (29.12. 138 §); päätettiin alustavasti opiston 50-vuotisjuhlan vietosta (29. 12. 139 §).

Esitykset v. 1964. Vuoden aikana johtokunta teki kaupunginhallitukselle esity~siä asioista, jotka mm. koskivat: palkkioviroista maksettavien korvausten tarkistamista (5. 5. 52 §); kirjas­tonhoitajan, toimistoapulaisen ja kahden tilapäisen vahtimestarin virkojen muuttamista 1. 1. 1965 alkaen työsopimussuhteisiksi ja niiden palkkojen vahvistamista (5. 5. 53 §); taloudenhoita­jan palkkion kuoppakorotusasian ratkaisemista (5. 5. 59 §).

Kouluhallitukselle tehtiin anomus v:n 1963 valtionavun jäännöserän maksamisesta (8. 9. 83 §).

Lausunnot v. 1964. Kaupunginhallitukselle annettiin lausuntoja asioista, jotka mm. koskivat: opiston rehtorin oikeutta saada korvausta ylityöstä (5. 3. 28 §); komiteaehdotusta kaupungin uudeksi virkasäännöksi (5. 3. 32 §); huonetilojen luovuttamista syksystä lähtien koulutustoimi­kunnan kurssitoimintaa varten (5. 5. 50 §) sekä kaupungin kiinteän omaisuuden tarkastajain v:n 1963 kertomusta (29. 5. 64 §).

OPISTON TOIMINTA LUKUVUONNA 1963/64

1. OPETTAJAT JA VIRANHALTIJAT

Opiston johtajana oli rehtori Gunnar Bäck, joka samalla oli opiston ainoa vakinainen opet­taja. Opetusta hoiti lisäksi 73 tuntiopettajaa, joista neljä opetti vain syyslukukaudella ja viisi vain kevätlukukaudella. Luennoitsijoita oli 45. ]oissakiTJ. tapauksissa käytettiin myös ulkopuo­lisia opettajavoimia alustajina keskustelutilaisuuksissa ja. puhujina illanvietoissa.

Opiston taloudenhoitajana oli dipl.ekon. Karin Eklund, toimistoapulaisena Ragnhild Sjö­blad ja kirjastonhoitajana rouva Gerda Fleming. Vakinainen vahtimestari-talonmies-lämmit­täjä oli Helmer Contines. Tilapäisiä vahtimestareita oli kaksi ja siivoojia neljä. Lisäksi toimi luennoilla apulaisena rouva Birgit Koikkalainen.

II. LUKUVUOSI JA OPETUSSUUNNITELMA

Syyslukukausi alkoi 16.9. ja päättyi 13.12. Kevätlukukausi alkoi 13.1. ja päättyi 17.4. Lukuvuoteen kuului 26 työviikkoa, 13 syyslukukaudella ja 13 kevätlukukaudella. Työviikko käsitti 342 työtuntia.

Opetusohjelman, jonka johtokunta hyväksyi ennen lukuvuoden alkua, kouluhallitus vah­visti 12. 9. 1963.

III. OPETUS

Voimassa olevien määräysten mukaisesti opetus tapahtui luento- ja opintopiirien sekä yleis­ten esitelmien muodossa. ] oissakin aineissa, kuten kielissä ja matematiikassa, noudatettiin ta­vallista luokkaopetusta. Muissa taas sovellettiin vapaampia työmuotoja, jolloin oppilaiden oma­toimisuus pääsi enemmän oikeuksiinsa. Ohjelmaan kuului kursseja, joiden tarkoituksena oli kehittää oppilaiden taipumuksia ja erityisharrastuksia. .

153

Jokainen oppitunti käsitti kaksi työtuntia. Useimmissa aineissa oli yksi oppitunti viikossa. Kirjanpidon peruskurssilla, konekirjoituskursseilla sekä useimmilla kielten alkeiskursseilla oli kaksi oppituntia viikossa. .

Luentopiirejä oli kertomusvuonna 21 ja opintopiirejä t.5, joissa taas oli yhteensä 120 opinto­ryhmää. Opistossa oli lisäksi kuusi kerhoa.

Opisto toimi edelleen omassa koulutalossaan Dagmarinkatu 3:ssa.

1. Yleisluennot

Yleisluennot pidettiin opistossa keskiviikko- ja perjantai-iltaisin. Nämä luennot käsittivät kaksi esitelmää, joiden elävöittämiseksi esitettiin usein varjo- ja elokuvia. Luennoilla selvitet­tiin ajankohtaisia kysymyksiä ja eri tiedonaloja koskevia aiheita. Yleisluentoja oli kaikkiaan 69. Kertomusvuonna pidettiin myös joitakin vieraskielisiä luentoja. Näiden päätarkoituksena oli antaa kieltenopiskelijoille tilaisuus kokeilla kielitaitoaan, mutta ne oli luonnollisesti tarkoi­tettu myös kaikille aiheista kiinnostuneille.

2. Luentopiirit

Kertomusvuonna oli toiminnassa 21 luentopiiriä, joissa käsiteltiin seuraavia aiheita: Viikon tapahtumat. Opetettiin yhteiskuntaoppia ja kansalaistietoa. Keskusteluissa ja arvos­

teluissa valaistiin kotimaan ja maailman ajankohtaisia tapahtumia ja kiinnitettiin erityistä huomiota niiden merkitykseen poliittiselta, taloudelliselta ja sosiaaliselta kannalta.

Publie Relations. Kurssilla tutustuttiin perinpohjin nykyajan PR-toimintaan. Erityistä huo­miota kiinnitettiin liike-elämän palveluksessa olevien ji1 virkamiesten sekä yleisön välisiin suh-teisiin. .

Nykyakainen psykologia. Kurssilla suuntauduttiin psykologian peruskysymyksiin. Tällöin perehdyttiin aistipsykologiaan, muistiin ja ajatteluun, älyyn, tunne- ja tahtoelämään sekä viet­teihin. Tehtiin lukuisia kokeita.

Ristiriitamme. Psykologian jatkokurssi, minkä osanottajat pohtivat niitä erilaatuisia risti­riitoja, joita ihmiselämässä ei voida välttää. Keskusteltiin monista arkielämän ongelmista.

Kamera kertoo. Esitettiin sarja matkakuvauksia eri maista. Runsas kuva-aineisto värikuvia, elokuvia ja äänikuvia täydensi luentoja.

Elämä ympärillämme. Kurssin osanottajat pääsivät perehtymään heitä ympäröivään rik­kaaseen elämään biologiselta, eläintieteelliseltä ja kasvitieteelliseltä näkökannalta. Erityistä huomiota kiinnitettiin hyönteisten elämään, perinnöllisyysoppiin ja kasvien ravinnon hankki­miseen. Lukuisat kuvat elävöittivät luentoja.

Nykyaikainen sanomalehtityö. Sanomalehtityön täydellinen kurssi, missä harjoiteltiin oiko­lukua, toimitustyötä, otsikointia sekä haastattelujen, uutisselostusten, arvostelujen ja pakinoi­den kirjoittamista. Lisäksi retkeiltiin.

Lakimiehen silmin. Arkielämän tapahtumat lähtökohtana annettiin yleistajuisessa muodossa opetusta käytännöllisessä lainopissa. Selvitettiin rikosoikeuden yleistä osaasekä oikeudenkäynti­ja kirjaamismenettelyä.

Nopeamman lukemisen taito. Kurssi oli tiettävästi ensimmäinen yritys maassamme opettaa ihmisiä tajuamaan nopeasti painettua tekstiä. Teoreettisissa esitelmissä käsiteltiin normaalia lukemiskykyä, silmän ja aivojen reagointitapaa sekä pikaluvun tarkoitusta ja menetelmää. Li­säksi oli käytännöllisiä harjoituksia.

Puhetekniikka ja lausunta .. Äänikokeiden ja hengitysharjoitusten lisäksi perehdyttiin jäsen­telyyn· painotuksen ja taukojen avulla, tempoon, ääntämiseen ja resonanssiin. Harjoiteltiin magnetofonia käyttäen sekä luettiin proosaa ja lyriikkaa.

154

Painotuotteen synty. Kurssin osanottajat saivat seurata yksityiskohtaisesti painotuotteen syntymistä. Ohjelmaan kuului typografista suunnittelua, käsin- ja koneladontaa, eri painatus­menetelmiä, kuvalaatan valmistusta ym. sekä käyntejä kirjapainoissa.

Taidehistoria. Taidehistoriallisen yleiskatsauksen jälkeen osanottajat saivat tutustua perus­teellisemmin huomattavimpiin taidesuuntiin ja niiden tyypillisiin edustajiin. Runsas kuva­aineisto elävöitti luentoja.

Maailmankirjallisuuden suuria kertojia. Luennoilla tutustuttiin seuraavien kirjailijoiden tuotantoon: Guy de Maupassant, Marcel Proust, Lordi Byron, Thomas Mann, Sherwood Ander­son, Emil Verhaeren, Charles Morgan, Björnstjerne Björnson, William M. Thackeray, Tor Hed­berg ja Albert Camus.

Arkipäivä kauniimmaksi. Oppilaille opetettiin miten voi usein pienillä keinoilla tehdä ko­tinsa kauniimmaksi. Sisustusarkkitehdit ja asiantuntijat laativat malliesimerkkejä värien, ku­donnaisten ja lamppujen käytöstä.

Raihnautemme. Kurssilla selostettiin helppotajuisella tavalla sydäntauteja, vatsavaivoja, maksan ja munuaisten sairauksia, verenkiertohäiriöitä ja pahanlaatuisia tauteja sekä niiden oireita, kehitystä ja parannuskeinoja.

Laskutikku ja logaritmitaulu. Osanottajia opetettiin perusteellis:'!sti käyttämään näitä kahta matemaattista apuneuvoa.

Elektroniikka. Peruskurssin ohjelmaan kuuluivat radio, televisio, tutka, ultraäänet, fotoken­not ja elektroniset lämpömittarit. Lisäksi oli esittelyjä, kokeiluja sekä elokuvia. Elektroniikan jatkokurssilla pantiin pääpaino elektroniseen mittaustekniikkaan ja mittauskojeisiin sekä eri­koislaitteisiin.

Terrestrinen merenkulku. Kahdella rinnakkaiskurssilla selvitettiin merikortin käyttöä, tur­vallisuuslaitteita, nopeuden ja syvyyden mittaamista, meriteiden sääntöjä, kompassioppia, merkintälaskua, suunta- ja virtakytkentää sekä radiopeilausta. Kurssin suoritettuaan oli osan­ottajilla mahdollisuus suorittaa yksityisesti saaristo- ja rannikkolaivuritutkinto.

Tähtitieteellinen merenkulku. Kurssin osanottajat saivat opetusta mm. merenkulkutähtitie­teessä, korkeuden laskemisessa ja tähtitietee1lisessä paikanmäärityksessä.

Teatterijoorumi. Piirin tarkoituksena oli syventää sen jäsenten käsitystä nykyajan teatte­rista. Nykyaikaista näyttämötaidetta se10stettiin ja siitä käytiin keskustelua. Ajankohtaisia teatteritapahtumia arvosteltiin sekä järjestettiin retkiä ja teatterissakäyntejä.

Musiikin mestareita. Musiikkipiirin ohjelmaan kuului tutustuminen musiikin maailman tun­nettuihin nimiin. Säveltäjistä esitettiin elämäkerrallisia tietoja ja rainoja sekä heidän teoksis­taan hyviä levytyksiä.

3. Opintopiirit

Opintopiirejä oli kertomusvuonna l.5 ja niissä 120 opintoryhmää. Opetuksessa käsiteltiin seuraavia aiheita:

Pikkulastenhoito. Kurssilla tehtiin selkoa seuraavista kysymyksistä: äitiyshuolto, äidinmaito ja lapsen ravinto, lastentaudit, rokotukset, lapsen vaatetus ja vuode, hoitovälineet, kylpy ja pukeminen, ihonhoito, lapsen ruumiillinen ja sielullinen kehitys, leikkikalut eri ikäkausina, hampaidenhoito, tapaturmat ja kasvatus.

Ruotsin kieltä ulkomaalaisille. Käytännöllinen kurssi oli tarkoitettu sellaisille henkilöille, joiden äidinkieli ei ollut ruotsi. Siihen kuului kieliopin muistiinpanoja, puheharjoituksia ja va­paaehtoisia kirjallisia tehtäviä.

Suomen kieli (6 vaikeusastetta, 9 ryhmää). Kurssiin kuului tekstin lukua, kieliopin opetusta, kotitehtäviä ja keskusteluharjoituksia. Opetuksessa 'käytettiin Kotkatlahti-Grotenfeltin oppi­kirjaa Lär er finska 1 ja II sekä Hirnin kirjaa Ovningsuppgifter i finska 1 ja II. Lisäksi luettiin suomenkielisiä sanoma- ja aikakauslehtiä.

155

Tanskan kieli. Kurssi oli jatkokurssi, johon kuului tekstin lukua ja kieliopin opetusta. Oppi­kirjoina olivat Lundbon Dansk nutidsdiktning ja Var rolig (Röster i radio).

Englannin kieli (6 vaikeusastetta, 2t. ryhmää). Kurssiin kuului tekstin lukua kieliopin ope­tusta, kotitehtäviä ja keskusteluharjoituksia. Oppikirjat olivat: Reuter-Rosenius-Ekholm, Learn English I ja II; Ekholm, English for Boys and Girls; Hornby, Oxford Progressive English for Adult Learners; Hicks, Foundations of English; Holmgren-Lindgren-Rossell, English for Young People; Allen, Living English Structure; Eckersley, Essential English II; Somerset Maug­ham, The Painted Veil; Reuter, Engelska studentstilar; Modern Short Stories sekä British and American Short Stories. Lisäksi luettiin englanninkielisiä sanoma- ja aikakauslehtiä.

Ranskan kieli (6 vaikeusastetta, 11 ryhmää). Kurssiin kuului tekstin lukua, kieliopin ope­tusta, kotitehtäviä ja keskusteluharjoituksia. Oppikirjat olivat: Mauger, Cours de Langue et de Cilisation Fran'raises I ja II; Kruckenberg, Une Annee de fran'rais; Strömberg, Parlons franc;ais; Welander-Fischerström, Från svenska till franska; Ronsjö, Textes fran'raises ja Kombinerade franska stilar sekä Maurois, Les silences. Lisäksi luettiin ranskankielisiä aikakauslehtiä.

Saksan kieli (6 vaikeusastetta, 9 ryhmää). Kurssiin kuului tekstin lukua, kieliopin opetusta, kotitehtäviä ja keskusteluharjoituksia. Oppikirjat olivat: Kirchheiner, 100 lektioner i tyska; Helenius-Puttonen, Lerne Deutsch II; ]akobsson-Milller, Tysk grammatik ja Andersch, Geisten und Leute. Lisäksi luettiin saksankielisiä sanoma- ja aikakauslehtiä.

Venäjän kieli (3 vaikeusastetta, 3 ryhmää). Kurssiin kuului tekstin lukua, kieliopin opetusta, ja kirjoitusharjoituksia. Oppikirjana käytettiin Aström-Gyllenbögelin kirjaa Rysk elementar­bok.

Italian kieli (5 vaikeusastetta, 5 ryhmää). Kurssiin kuului tekstin lukua, kieliopin opetusta, kotitehtäviä ja keskusteluharjoituksia. Oppikirjat olivat: Kirchheiner, 100 lektioner i italienska; Easy-Readers -sarjasta Quattro novelle italiano ja Cassola, II soldato.

Espanjan kieli (t. v:aikeusastetta, t. ryhmää); Kurssiin kuului tekstin lukua, kieliopinopetusta jakeskusteluharjoituksia. Oppikirjat olivat: Benedict, Espaiiol, Libro promero; Berlitzt, Libro espaiiol sekä Lengua y vida espaiiolas.

Aritmetiikka. Kerrattiin aritmetiikan koulukurssia ja luettiin Stara-Lindbladin oppikirjaa Aritmetik I ja II.

Algebra (2 vaikeusastetta, 2 ryhmää). Vasta-alkajien kurssiin kuului prosentti- ja korkolas­kuja sekä voitto-, tappio-, alennus- ja sekalaisprobleemoja. Jatkokurssilla opetettiin lineaarisia yhtälöryhmiä neljään tuntemattomaan saakka sekä vaikeampia probleemoja.

Tekstaus. Oppilaat opettelivat tekstaamaan litteällä ja pyöreällä pensselillä mm. antiikva-, fraktuura- ja mielikuvitustyylejä sekä julisteita ja onnitteluadresseja.

Englanninkielinen kauppakirjeenvaihto. Kurssi oli nykyaikaisen englanninkielisen kauppakir­jeenvaihdon kertausta.

Kirjanpito (2 vaikeusastetta, 2 opintoryhmää). Alkeiskurssilla oli kauppayhtiöiden, osake­yhtiöiden ja asunto-osakeyhtiöiden kirjanpitoon kuuluvia tehtäviä. Kurssin ohjaaja. selosti osakeyhtiö- ja vekselilakeja. ]atkok.urssin oppilaille opetettiin tilinpäätöksen t.ekoa ja amerik­kalaista kirjanpitoa.

Ruotsinkielinen pikakirjoitus. Kurssi oli Gabelsbergerin menetelmän mukainen pikakirjoi­tuksen alkeiskurssi. Opetuksessa käytettiin Fabritiuksen oppikirjoja Lärobok i stenografi ja Stenografiska läsövningar.

Englanninkielinen pikakirjoitus. Opetettiin Gabelsbergerin menetelmän mukaan. Sanelun pohjana käytettiin Alanteen kirjaa A Handbook of English Business Correspondence for Com­mercial Colleges sekä englanninkielisiä aikakauslehtiä.

Saksankielinen pikakirjoitus. Opetettiin Gabelsbergerin menetelmän mukaan. Sanelun poh­jana käytettiin saksankielisiä sanoma- ja aikakauslehtiä.

Konekirjoitus (3 ryhmää). Opetettiin touch-menetelmän mukaan. Harjoiteltiin yleisen teks­tin ja liikekirjeiden kirjoittamista.

Harrastelijavalokuvaus (2 vaikeusastetta, 2 ryhmää). Vasta-alkajien kurssilla selostettiin valokuvauskoneen historiaa ja koneen varusteita. Opetettiin valokuvien valotusta, kehittämistä

11

156

ja kopiointia sekä sommittelun perussääntöjä ja värlvalokuvausta. Jatkokurssiin kuului mai­sema- ja uutiskuvausta, retusointia ja pohjustusta. Jatkokurssilla järjestettiin osanottajille useita kilpailuja.

Pianonsoiton ryhmäopetus (4 vaikeusastetta, 4 ryhmää). Toiminnassa oli pianonsoiton vasta­alkajien kurssi, kaksi jatkokurssia ja ylin kurssi.

Kitaransoitto. Kurssi oli tarkoitettu vasta-alkajille. Oppikirjana käytettiin kirjaa Gröna vis­boken.

Orkesteri. Harjoiteltiin sekä vakavaa että kevyttä musiikkia. Orkesteri avusti koulun seurus­telui110issa ja juhlissa.

b-duuri ja a-molli. Opetettiin musiikki-oppia. Oppikirjat olivat: Wegelius-Fougstedt, AlI­män musiklära ja Fledelins-Matler, Sang fra bladet.

Kuorolaulu. Opiston kuoro oli sekakuoro, joka avusti opiston tilaisuuksissa. Kuoro vietti kevätlukukaudella 40-vuotisjuhlaansa.

Piirustus (2 vaikeusastetta, 2 ryhmää). Alkeiskurssin oppilaille opetettiin väri- ja sommit­teluoppia, tussi- ja lyijykynätekniikkaa sekä materiaalisommittelua. Jatkokurssilla piirrettiin asetelmia ja croquis'ta sekä aiheita luonnosta.

Posliinimaalaus (2 vaikeusastetta, 2 ryhmää). Oppilaat maalasivat erilaatuisia käytännöllisiä töitä.

Keramiikkatyöt. Kurssi oli tarkoitettu vasta-alkajille. Keramiikkataide. Kurssi oli tarkoitettu jatkokurssiksi sellaisille oppilaille, joilla oli taiteel-

lisia taipumuksia. Nahkatyöt (2 ryhmää). Osanottajat tekivät käytännöllisiä töitä nahasta. Korinpunonta (2 ryhmää). Osanottajat tekivät käytännöllisiä töitä rottingista. Kirjansidonta (2 ryhmää). Piiriläiset opettelivat sitomaan kirjoja. Leikkaamme ja ompelemme (2 ryhmää). Kursseilla leikattiin ja ommeltiin takkeja, pukuja,

leninkejä, puseroita ja hameita. Hienoja käsitöitä. Piiriläiset harrastivat taideompelua. Pitsinnypläys (2 ryhmää). Piirissä oli vasta-alkajien kurssi ja jatkokurssi. Hattuni. Piirin osanottajat ompelivat naisten hattuja eri tarvikkeista. Nykyaikaisia lampunvarjostimia. Osanottajat tekivät käytännöllisiä töitä. Naisten voimistelu (3 ryhmää). Piirissä harrastettiin kuntovoimistelua, leikkejä ja pallope-

lejä. Perheenemäntien voimistelu. Ohjelmaan kuului kuntovoimistelua. Vanhusten voimistelu. Ohjelmaan kuului vanhuksille soseltuvaa kuntovoimistelua. Miesten voimistelu. Miesten ohjelmaan kuului kunto- ja telinevoimistelua. Keskustelukerho. Kerhon jäsenet kokoontuivat kerran viikossa keskustelemaan ihmisen on-

gelmista, yhteiskuntaoloista, ajankohtaisista tapahtumista ja arkielämän kysymyksistä. Oljymaalaus. Piiri oli jatkokurssi, jossa osanottajat maalasivat omia töitään. Postimerkkeily. Piirin harrasteenomaisella kurssilla mm. luennoi asiantuntijoita. Ompeluseura. Osanottajat tekivät käytännöllisiä -töitä lahjoiksi vaikeissa taloudellisissa

oloissa eläville ruotsinkielisille perheille.

157

4. Luento- ja opintopllnen oppilaiden lukumäärä

Number 0/ pupils 0/ the lecture and study circles

Oppiaine Subject

Luentopiirit . Lecture circles

Päivän tapahtumat (Events of the week) ....................... . Publie Relations ........................................... . Nykyaikainen psykologia (M odern psychology) ........•......... Ristiriitamme (Gur conflicts) ............................... . Kamera kertoo (The camera reports) ......................... . Elämä ympärillämme (Life around us) ....................... . Nykyaikainen sanomalehtityö (M odern journalism) ........... . Lakimiehen silmin (From the lawyer' s viewpoint) ............... . Nopeamman lukemisen taito (To read faster) ................. . Puhetekniikka ja lausunta (Elocution and recitation) ........... . Painotuotteen synty (H ow printed malter is produced) ......... . Taidehistoria (A rt history) ................................. . Maailmankirjallisuuden suuria kertojia (Great novelists of the world

literature) ............................................. . Arkipäivä kauniimmaksi (M ore beauty in everyday life) ......... . Raihnautemme (Gur ailments) ............................... . Laskutikku ja logaritmitaulu (Slide rule and table of logarithms) Elektroniikka (Electronics) ................................. . Merenkulku (Navigation) ................................... . Teatterifoorumi (Drama. discussion group) ..................... . Musiikin mestareita (M asters of music) ....................... .

Opintopiirit • Study circles

Pikkulastenhoito (Child care) ............................... . Ruotsin kieltä ulkomaalaisille (Swedish for foreigners) ......... . Suomen kieli (Finnish) ..................................... : Tanskan kieli (Danish) ..................................... . Englannin kieli (English) ................................... . Ranskan kieli (French) ..................................... . Saksan kieli (German) ..................................... . Venäjän kieli (Russian) ............................... , ..... . Italian kieli (Italian) ....................................... . Espanjan kieli (Spanish) ................................... . Aritmetiikka (A rithmetics ) ................................. . Algebra (Algebra) ......................................... . Tekstaus (Printing by hand) ................................. . Englantilainen kauppakirjeenvailtto (English business correspondence) Kirjanpito (Bookkeeping) .................................... . Ruotsinkielinen pikakirjoitus (Swedish shorthand) ............. . Englanninkielinen pikakirjoitus (English shorthand) ........... . Saksankielinen pikakirjoitus (German shorthand) ............. . Konekirjoitus (Typing) ..................................... . Harrastelijavalokuvaus (Photography) ....................... . Pianonsoiton ryhmäopetus (How to play piano in group) ....... . Kitaransoitto (Guitar playing) ............................... .

syys- Kevät-lukukausi lukukausi Autum .. Sp,ing

te,,,, le,m

74 55 27 9

34 61

351 354 104 74

25 19 15 54 31 15

20 133 102

/11 33 64 56 39

22 41

217 175 64 49 69 61

8 8 30 17

249 145 20 15

921 556 445 280 384 249

69 45 78 54 98 47

9 47 30 17 11 28 16 46 12

9 7 10 9

7 45 39 95 75 43 47 14 10

158

syys- Kevät-lukukausi lukukausi Autumn Sp,ing

te'"" term

Orkesteri (Orchestra) ....................................... . 10 9 b-duuri ja a-molli (B major and A minor) ..................... . 22 16 Kuorolaulu (Choir singing) ................................. . 3t. 3t. Piirustus (Drawing) ....................................... . {16 23 Posliininmaalaus (China painting) ........................... . 39 30 Keramiikkatyöt (Ceramics) ................................. . 39 22 Nahkatyöt (Leather work) ................................... . t.5 33 Korinpunonta (Basket making) ............................. . 31 27 Kirjansidonta (Book binding) ............................... . 38 32 Leikkaamme ja ompelemme (We cut and sew) ................. . 38 30 Hienoja käsitöitä (F ancywork) ............................... . 10 Pitsinnypläys (Lace-making) ............................... . 21 16 Hattuni (My hat) ......................................... . H 11 Nykyaikaisia lampunvarjostimia (Modern lampshades) ......... . 25 Naisten voimistelu (Gymnastics jor women) ................... . 24f. 178 Vanhusten voimistelu (Gymnastics jor retired people) ........... . 2t. 27 Miesten voimistelu (Gymnastics jor men) ..................... . 28 2t. Keskustelukerho (Discussion) ............................... . 50 t.6 Öljymaalaus (Oil painting) . ................................. . H H Postimerkkeily (Philately) ................................. . 26 28 Ompeluseura (Sewing circle) ................................. . H 13

5. Kirjasto ja luku sali

Opiston kirjasto on käsikirjasto, jossa on hakuteoksia ja eri alojen tietokirjallisuutta. Ker­tomusvuonna täydennettiin kirjaston kirjamäärää 161 nidoksella. Lukuvuoden lopussa kirjas­tossa oli yhteensä 2 115 nidosta.

Lukusaliin tilattiin pääkaupungin ruotsinkielisiä päivälehtiä, yksi suomenkielinen pääkau­punkilaisleht~ sekä joukko kotima~sia ja ruotsinmaalaisia kulttuurilehtiä. Suuri määrä aikakause lehtiä saatiin lahjaksi. Kielikurssien osanottajia varten ostettiin suomen-, englannin-, ranskan-, saksan-, italian- ja espanjankielisten, kuvitettujen aikakauslehtien irtonumeroita.

6. Retkeilyt ja taidenäyttelyt

Opiston oppilaille järjestettiin opetuksen täydennykseksi monenlaisia opintoretkiä. Näistä mainittakoon käynnit Helsingin Osakepankin uudessa talossa, Hufvudstadsbladetin kirjapai­nossa ja kuvalaattalaitoksessa, HelSingin Puhelinyhdistyksen pääkeskuksessa, Hartwallin uu­dessa tehtaassa Konalassa, Fazerin uudessa tehtaassa Helsingin maalaiskunnassa, Gustav Pau­ligin tehtaassa, Suomen Sokerin tehtaassa, Sosiaalimuseossa, Posti- ja lennätinmuseossa, Kau­punginmuseossa, Mannerheim-museossa ja Lähetysmuseossa. Opiston taiteenharrastajille jär­jestettiin käyntejä Ateneumin ja Taidehallin' taidenäyttelyihin. Lisäksi käytiin katsomassa Sinebrychoffin kokoelmia ja Cygnaeuksen Galleriaa. Asiantuntevat oppaat esittelivät näyttelyjä.

7. Teatterinäytännöt

Ruotsalainen teatteri antoi kertomusvuonna opistolaisille 16 näytäntöön suuren alennuksen pääsylipuista. Esitetyt näytelmät olivat: Mannens vägar, Så tuktas kärleken, Resan, Amedee, En lycklig dag, Ställföreträdaren, Gigi, Snyltgästen, Den inbillade. sjuke ja 28 dagar.

159

8. Elokuvaesitykset

Elokuvilla oli huomattava osuus opetusohjelmassa. Elokuvat olivat yleisimmin opetuselo­kuvia, joukossa muutamia kieli- ja matkailuelokuvia. Filmejä esitettiin osaksi eri opintoryhmien opetuksen yhteydessä, osaksi erityisinä elokuvailtoina opiston isossa salissa. Monet täkäläiset ulkomaiden lähetystöt luovuttivat maksutta filmejä opiston käyttöön.

9. Musiikki- ja lauluohjelma

Opistossa musiikilla ja laululla oli tietty asemansa. Ohjelmissa avustivat entiseen tapaan sekä opiston omat voimat, orkesteri, kuoro ja yksityiset henkilöt, että ulkopuoliset esiintyjät. Syyskaudella piti opiston orkesteri konsertin, jonka ohjelmassa oli iloisia sävelmiä, ja toveri­kunta järjesti laulelma- ja lauluillan. Kevätkaudella orkesteri piti yleisölle vakavaohjelmaisen konsertin ja Helsingfors damorkester piti myös suuren konsertin. Lokakuun 14 p:nä oli opiston kuoron juhlakonsertti kuoron 40-vuotisen toiminnan johdosta.

Opiston keskusradiolaitetta käytettiin uutterasti erilaisten äänilevykonserttien välittämi­seen.

IV. ILLANVIETOT JA JUHLAT

Sopivina ajankohtina järjestettiin illanviettoja ja juhlia, joiden ohjelma oli sekä vakavaa että kevyttä. Ohjelman esityksestä huolehtivat tällöin osaksi opiston oppilaat osaksi ulkopuoli­set vieraat. Niin tapahtui myös opiston järjestämissä joulu- ja lopettajaisjuhlissa. Myös yksityi­set opintoryhmät järjestivät yhteistilaisuuksiaan, joiden tarkoituksena oli kehittää yhteenkuu­luvaisuuden tunnetta ja lujittaa toverihenkeä.

V. YHTEYDET OPISTON ULKOPUOLELLE

Kertomusvuonna opistossa vieraili yksi luennoitsija Ruotsista, yksi Saksasta ja kahdeksan maan muilta paikkakunnilta. Yhteyksiä muihin ruotsinkielisiin kansalais- ja työväenopistoihin pidettiin yllä rehtoreiden ja oppilaiden keskinäisten vierailujen avulla. Opiston toverikunnalla oli tällöin hyvin tärkeä tehtävä. Suhteet kaupungin suomenkieliseen työväenopistoon olivat hyvät. Johtajat ja taloudenhoitajat tapasivat usein, ja molempien opistojen oppilaat joutuivat kosketuksiin toistensa kanssa kesäkuukausien aikana Tarvossa, missä sitä paitsi vietettiin yh­teiset avajais- ja päättäjäisjuhlat.

Sekä ryhmiä että yksityisiä vieraita kävi ihailemassa opiston kaunista taloa. Erityisesti mai­nittakoon kulttuurlvaltuuskunta Länsi-Saksasta sekä sivistystyön ja opetustoimen huomatta­vien edustajien lähetystö Itävallasta.

VI. TOVERIPIIRITOIMINTA

Kaikki opiston oppilaat muodostivat toverikunnan. Sen toiminnasta huolehti lähinnä johto­kunta, johon kuului puheenjohtaja ja kymmenen jäsentä. Johtokunnan puheenjohtajana toimi insinööri Björn-Olof Backman. Johtokunta muodosti yhdyselimen opiston johdon ja oppilai­den välille. Se kokoontui kertomusvuonna 11 kertaa ja järjesti tutustumisretkiä liike- ja teolli­suuslaitoksiin, huviretkiä ja matkoja mm. Suomenlinnaan, Otaniemeen, Karjaalle, Lärkkullan

160

kurssikeskukseen ja Liljendaliin sekä laivamatkoja Helsingin ympäristön saaristoon. Lisäksi johtokunta järjesti lukuisia yhteistilaisuuksia opistossa, kuten laulu- ja musiikki-illan, joulujuh­lan ja kevätjuhlan. Ruotsinkielisten kansalais- ja työväenopistojen kesäkokous pidettiin hel­luntaina Helsingissä ja tällöin oli toverikunnalle ja sen johtokunnalle uskottu joukko vaativia tehtäviä. Toverikunta piti huolta myös opiston kahvilan hoidosta. Tarvon Altorpissa tapahtu­neesta kesätoiminnasta huolehti myös kokonaan toverikunta.

VII. LOMATOIMINTA

Varsinaisen lukuvuoden loputtua opisto piti yllä rajoittunutta toimintaa. Huhti- ja touk;;'­kuussa järjestettiin koulutalossa esitelmiä, ohjelmallisia illanviettoja, elokuvaesityksiä ja pari konserttia, joista erityisesti mainittakoon laulukuoron 40-vuotisjuhlakonsertti. Runsas retkeily kuului myös näiden kuukausien ohjelmaan. Toukokuussa järjestettiin viikon ajaksi suuri luku­vuoden oppilastöiden näyttely. Nahka-, rottinki-, keramiikka ja posliinimaalaustöiden valikoima herätti ansaittua huomiota. Kesäkuukausina, kesä-, heinä- ja elokuussa kaikki toiminta oli kes­kitetty Munkkiniemen Tarvossa sijaitsevaan Altorpin kesämajaan.

VIII. OPINTOMAKSUT

Kaikki opistoon kirjoittautuneet suorittivat sisäänkirjoitusmaksuna 2 mk, mistä puolet tuli toverikunnan osaksi sen toiminnan rahoittamiseksi. Paitsi suomen ja ruotsin kielen kursseista, maksettiin muista kielikursseista 3 mk. Yksikään oppilas ei pyytänyt maksuista vapautusta.

IX. APURAHAT

Niistä varoista, jotka kaupunki oli asettanut opiston johtokunnan käytettäväksi myönnet­tiin kuudelle oppilaalle 50 mk:n apuraha ruotsinkielisten työväenopistojen Jyväskylässä 6.-7. 6. järjestettyyn edustajakokoukseen osallistumista varten.

X. OPPILAAT

Opistoon oli kertomusvuonna kirjoittautunut yhteensä 4 774 oppilasta, joiden jakaantu­minen sukupuolen, iän, syntymäpaikan, koulusivistyksen ja ammatin mukaan ilmenee seuraa­vista asetelmista.

Oppilaat sukupuolen, iän, syntymäpaikan, koulusivistyksen ja ammatin mukaan

Students according to sex, age, place of birth, school education and profession

Sukupuoli . Sex Opintopiirit Study circles

Luennot Leetu.es

Swnma Total

Miehiä (Male) ...................................... 950 89 1039 Naisia (Female) .................................... 3242 493 3735 ---------------------------------------

Summa (Total) 4192 582 477ft.

161

Ikä . Age

16-17 vuotta (years) .............................. 18-20 .............................. 21-29 .............................. 30-49 .............................. 50- » ) ..............................

Summa (Total)

Syntymäpaikka • Place of birth

Helsinki Muu paikkakunta (EIsewhere)

Summa (Total)

Koulusivistys • School educaHon

Kansakoulu (Public elementary school) ............... . Oppikoulu (Secondary school) ....................... . Ammattikoulu (V ocational school) ................... . Kansanopisto (Folk high school) ..................... . Seminaari (Teachers' training institute) ............... . Ylioppilastutkinto (M atriculatiQn examination) ....... .

Opintopiirit Study eireles

306 457 897

1048 1 48t,.

4192

2058 2134

4192

607 1 859

361 61 45

795 464

I,uennot Leetures

2 1

10 38

531

582

234 348

582

143 285

7 13 13 88 33

Summa Total

308 458 907

1086 2015

4774

2292 2482

4774

750 2144

368 74 58

883 497 Akateeminen loppututkinto (University degree) ....... .

~~-----------------------------------Summa (Total) 4192

Ammatti . Profession

Virkamiehiä, vapaiden ammattien harjoittajia (Of-

Opintopiirit Study circles

Miehiä Naisia Male Female

ficials, professionals etc.) ........................ 594 1 261 Itsenäisiä liikkeenharjoittajia (1 ndependent business-

men) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 15 12 Konttoristeja, liikeapulaisia, työnjohtajia (Office clerks,

shop assistants, foremen) ........................ 100 718 Teollisuus- ja ammattityöntekijöitä (Factory workers,

skilled workers) ................................ 75 26 Muita työntekijöitä (Other workers) ................ 3 Muita toimihenkilöitä (Other functionaries) .......... 5 101 Kotiapulaisia (Domestic servants) .................. 8 Muun ammatin omaavia, perheenemäntiä (Other eco-

nomically active persons, housewives) .............. 74 7 Vailla erikoista tai tunnettua ammattia (Persons with

no special or known profession) .................. 158 369

Summa (Total) 950 3242

582

I,uennot Lect"res

Miehiä Naisia Male Female

45 114

t,. 2

8 103

16 8

16 262

477t,.

Summa Total

Miehiä Naisia Male Fe",ale

639 1 375

19 14

108 821

91 34 3 5 105

8

16 1 009

158 369

89 493 1 039 3 735

162

XI. OPISTON TALOUS

Menot ja tulot kalenterivuonna 1963

Income and expenditure during the calendar year 1963

M eno t . Expenditure

Palkat ja palkkiot (Salaries and other remuneration) ....................... . Sosiaaliturvamaksut (Social security and child allowance fees) ............... . Huoneistomenot (Expenses for premises) ................................. . Kaluston hankinta (Acquisition of equipment) ........................... . Kaluston kunnossapito (M aintenance of equipment) ....................... . Painatus ja sidonta (Printing and binding) ............................... . Tarverahat (M iscellaneous expenses) ................................... . Opetusvälineet ja kirjasto (Educational supplies and library) ............... . Opintoapurahat (Scholarships) ......................................... . Alueiden puhtaanapito ja hoito (Cleaning and care ofgrounds) ............. . Rakennusten vuosikorjaukset (A nnual reparations of buildings) ............. . Kiinteän käyttöomaisuuden korot (I nterests on fixed assets) ............... . Kiinteän käyttöomaisuuden poistot (Depredation on fixed assets) ........... . Työväenopiston 50-vuotishistorian valmistelua varten (For preparation of the

50 years' history of the W orkers' institute ............................... .

Summa (Total)

T u 1 0 t . I ncome

Valtionapu (State grant) ............................................... . Oppilasmaksut (Students' fees) ......................... : ............... . Vuokrat (Rents) ..................................................... . Luontoisedut (Compensation for wages paid in kind) ..................... . Muut tulot (Other income) ............................................. .

Summa (Total)

1) Lisäksi käytettiin 1 840.20 mk edelliseltä vuodelta siirtyneitä määrärahoja.

Mk· Marks

1)109927.88 9177.15

27439.72 2 956.83

963.54 2033.36 8 933.59 1 984.04 1500.00 2 304.45

15543.85 11.1176.00

24 067.00

3000.00

351 007.41

216 306.21 11 247.00 1 708.35

25316.44 1 897.52

256475.52

II

TAULUSTO

TABELLER

TABLES

2*

1. Oppivelvolliset lapset syyslukukaudella 1964 • Läropliktiga barn höstterminen 1964 Children of .school age, Autumn term 1964

Luetteloituja lapsia· Inregistrernde barn ehild, ... MS,oUed ... school ,.,.51.,

Suomenk. luettelossa Ruotsink. luettelossa 1 finska registret 1 ~venska registret

Kaikkiaan Samtliga

1ft F ..... ish ,egist., 1 .. Swedish regisl .. G,and latal

Lapsia, joita opetettiin Barn, som undervisades i

Children instructed in schools etc.

Helsingin varsinaisessa kansakoulussa . Folk-skola i Helsingfors (Public elementary school in Helsinki) .......................................

Helsingin kansalaiskoulussa . Medborgarskola i Helsingfors (Civic school in Helsinki) .........

Tarkkailu- ja erityisluokilla . Observations- och specialklasser (Classes 10" emotionally mal-adjusted child"en and other special classes) ...

Apukoulussa . Hjälpskola (School tor mentally retarded children) .................................

Kansa- tai kansalaiskoulussa muualla . Folk-eIler medborgarskola på annan ort (Public elementary school 01' civic school elsewherf)

Valmistavassa koulussa tai yksityisessä kansa-koulussa . Förberedande skola eIler annan privat folkskola (Preparatory school 01' pri-vate elllmentary school) ........................

Oppikoulussa Läroverk (Secondary school) Ammattikoulussa tai muussa vastaavassa kou-

lussa . Yrkesskola eIler annan motsvarande skola (V ocational school) .............. ........

Aistivialliskoulussa . Skola för fysiskt defekta (School tor the blind and the deal-mutes) .....

Jossakin muussa koulussa· Annan skola (Other school) ................................................

Lastenhuoltolaitosten kansakoulussa tai koulu-kodissa . Barnavårdsanstalters folkskola eI-ler skolhem (Elementary school 01 child wel-fare institution 01' iuvenile relormatory) ......

Kotona kansakoulun johtokunnan valvonnan alaisena . Hemmet under folkskoldirektio-nens uppsikt (A thome under the control of public elementary school board) ..................

Summa (Total)

Lapsia, jotka eivät nauttineet opetusta Barn, som loke åtnjöt undervlsning

Children not instructed

Oppivelvollisuussuoritettu1 ) • Låropliktenfull-

~j ~ ~ CQ

13618

2045

230

296

434

1189 7 751

27

11

46

129

117

25193

""" I~ .~ J ~ ~~.!! s .. :!! i;' ~'ii:~ en ~ CQ

12766 26384 1 257

1 6211 3669 103

1111 274 39

225 521 42

1141 875 40

584 1073 5Ii 8620 16371 1483

81 108 19

6 17 3

311 80 6

37 166 4

811 201 1

24546 49739 3051

:cd ... <II

~I~ .. "

I~ • .... 0 co,

~~ !~~ "'ij-z tE Pii: en ~(.;)CQ ii:\!l en

1191 2448 111 875 13957 28832

91 194 2 1118 1 715 3863

16 55 269 60 329

42 84 338 267 605

43 83 11711 484 958

78 132 543 662 1205 1582 3065 92311 10202 19436

1 20 116 82 128

2 5 111 8 22

3 9 52 37 89

2 6 133 39 172

1 2 118 85 203

3052 6103 28244 27598 55842

gjord1 ) (Compulsory educationachieved)1) ... 1173 966 2139 30 45 75 1203 1011 22111 Oppivelvollisuudesta vapautettu Befriade

från läroplikten (Exempted Irom education) 178 102 280 13 15 28 191 117 308 Oppivelvollisuus laiminlyöty . Läroplikten för-

summad (Compulsory education neglectlld) ... 2 1 3 1 - 1 3 1 4

Summa (Total) 1 1 35311 06912 4221 441 601 1041139711 129\ 2526 Kaikkiaan· SamtUga (Grand total) 265462561552161 8095 8112 6207296412872758868

1) Näistä osa saattaa jatkaa opiskelua ammatti- ym. kouluissa. 1) Därav kan en del fortsätta studiema vid yrkes- o.a. skolor. 1) Some 01 these may go on with studies in vocational schools etc.

3*

2. Kaupungin ylläpitämien opetuslaitosten oppilaat syyslukukaudella 1964 Elever i av staden upprätthållna undervisningsanstalter höstterminen 1964

Pupils in municipal schools, Autumn term 1964

Opetuslaitokset '. Undervisningsanstalter Municipal schools

Lastentarhat ja niihin liittyvät laitokset . Barnträdgård-arna och tili dem anslutna anstalter (Kindergartens and institutions connected with them) ............................. .

Sedmigradskyn pientenlastenkoulut ja Marian turvakoti Sedmigradskys småbarnsskolor och :Marias asyl (Sed-migradsky nursery schools and Maria asylum) .......... ..

Lastenhuoltolaitosten kansakoulut· Bama vårdsanstaltemas folkskolor (Schools af child weltare institutions) .......... ..

Suomenkieliset kansakoulut . Finska folkskolor (Finnish public elementary schools) ...................................... .

Ruotsinkieliset kansakoulut· Svenska folkskolor (Swedish public elementary schools) ...................................... .

Teknillinen ammattikoulu' Tekniska yrkesskolan (School tor technical trades) ............................................... .

Talous- ja ompelualan ~mmattikoulu • Yrkesskolan för hus­hålls- och sömnadsfacket (School tor catering and needle-

Sukupuoli· KOn Sez

M

3279

83

90

16189

1 H1

1 ~81

N Kv F

3207

11~

38

H 659

1 3~0

21

ÄIdinkieli' Modersmål N ative langllage

Suomi I Ruotsi I Pinska Svenska Finnish Swedish

5710

28

128

30 72~

152

1 37~

755

158

93

26H

128

Muu kieli ADdm språk 01,..,

21

11

31

15

Summa Tolaf

6 ~86

197

128

30 8~8

2781

'1502

work) .................................................................. 11 351 3~9 11 2 362 Vaatturiammattikoulu Skräddaryrkesskolan (Tailars'

trade school) ...... ................................................... 18 8 26 - - 26 Laboratoriokoulu . Laboratorieskolan (Laboratory school) 9 37 ~3 3 - ~6 Kirjapainokoulu . Boktryckeriskolan (Printers' school)... 2~6 36 2~6 35 1 282 Kähertäjäkoulu . Frisörskolan (Hairdressing school) ...... 7 231 218 20 - 238 Toimistokoulu1) Kontorskola1) (Oftice ...:s~ch~o...:o~l );...1~) _,,_ ............. ;..; .. .!-__ .... 61-_-...:1 .... 8+-__ 2..:3+-___ 1~_----+--..:2;.:.~1

Summa (Totai) 22 860 20060 39021 3818 81 ~2 920 % 53.3 ~6.7 90.9 8.9 0.2 100.0

Suomenkielinen työväenopisto Finska arbetarinstitutet (Finnish wOl'kel's' institute) .................................... 2 ~79 5983 " .. .. 8 ~62

Ruotsinkielinen työväenopisto . Svenska arbetarinstitutet (Swedish wOl'kel's' institute) .................... ;.;. ............. ;.;.._ .. _ .. _._ .. _ ....... ;.;. .. _ .. +-_--:..8 .... 8 .... 9!---:..3..:8:...;8:...;6~--_ ...... +-__ ..... ~. !-__ . ...:.~--...:~:;..,;.7 .... 7 .... 51

Summa (Total) 1 33681 98691 "1 ··1 113237

1) Toinlii kokeilunluonteisena. 1) Arbetar i experimentssyfte. 1) Expel'imental.

% 25.~ 7~.6 . . . . : : 100.0

3. Eri Iastentarhain oppilasmäärä lokakuun 1 p:nä sekä toiminta- ja läsnäolopäivien luku määrä kalenterivuonna 1964

Elevantalet i de olika barnträdgårdarna den 1 oktober samt arbets- och närvarodagar unde kalenderåret 1964

Number of pupils at the kindergartens 1st October as well as the number of working days and day of presence during the calendar year 1964

Oppilalta lokakuun 1 p:nä Toimintapäiviä Läsnäolopäiviä Elever den 1 oktober Arbetsdagar Närvarodagar

P .. pils lsl Oelob.,. Wo,king days Days 0' p,esene.

Ii Kokopäiväosastot Ii ~ .. ~ ... .. l ~~~

He1dagsavde1ningar .. l.., ~~~ s ~.8 Laitokset1) () a§ W hole day seelian. Jo:' .c ~~ ~

Anstalter1) J~'i J~j ~~~ !: ].~ ~>Il:H 1~~ t~i .... ~ '>'~~I~l:; " .8':;

1 nstitutions1) "'~ ä~~ '1,0 ~ h i~§~! . ~ ~ '1,0 ~ ;a:1 ~~~ ~'" »", .. ., .s. _.!L~

.. ., g.·~i il.:l" Ij.:l i!.:l 5,g ~ ,,~ ~ :0 ...

I~ ." jli! C ts~ i"'i 5,g ~ i~ ~ ~~'il'5~i~ .. ~- ili!~ rn =!~ .. ~-o ~ =~:::- ~.=~ § OlI' ... :;! ~ ... ~ .:.rI -=O~

'll'il~ ~~:il , .. HQ'l . ] ,." g>~ "'P'l'l !!!.:äil e~·Siä

'3 .. " S· ~ "C; '3 ~ ~ l>4:il~ .. C rn p.,äI::t: ,>O ... ::t:~ o~ ... ;gh· ~ :t: o~ ... =ä~[> b.o ~

l>4 ~ 'i.9li!.Bs l>4 ~ 6! ~~ 'l 'l

Kaksikieliset· Tvåspråki-ga (Bilingual) ............ 100 497 - 30 627 990 109 1235 - 299 110 71~

Ebeneserkoti ............... 25 175 - 30 230 298 77 205 - 299 H 80U Katajanokka • Skatudden 25 50 - - 75 219 - 206 - - 12286 Kotkankallio • Örnklippan - 102 - - 102 - - 206 - - 17 17~ Malva ........................ - 68 - - 68 - - 206 - - 1165U Marjala' Majgård ......... 25 52 - - 77 235 16 206 - - 14 425 Pitäjänmäki'Sockenbacka 25 50 - - 75 238 16 206 - ~ 13386

Suomenkieliset· Finska (Finnish) ............... 1455 2859 151 741 5206 1-3354 1550 10794 1078 7196 94017fJ

Ahtola ........................ - - 34 - 34 - - - 211 - 696t. Alku ........................... 26 98 - - 124 238 16 206 - - 2097B Alppimaja .................. 24 54 - - 78 234 16 206 - - 15202 Annala ........................ 22 50 - - 72 218 - 206 - - 12 53~ Kyläneva ..................... 25 50 - 30 105 257 35 206 - 299 18667 Hakanienrl .................. 25 - - 25 50 236 16 - - 272 9607 Hermanni .................. - - - 36 36 - - - - 299 8168 Herttonienrl ............... 25 75 - 36 136 238 16 206 - 299 25214 Kaarela ..................... 25 - - - 25 234 16 - - - 4631 Kaartintorppa ............... 24 76 - - 100 296 77 206 - - 17 32B Kaleva ........................ 25 50 - - 75 222 - 206 - - 13248 Kallio ........................ 25 50 - - 75 219 - 206 - - 13686 Kalliorinne .................. 25 51 - - 76 222 - 206 -'- - 13474 Kanerva ..................... 25 50 - 25 100 277 55 206 - 296 19567 Kannelmäki ............... 25 51 - 32 108 278 56 206 - 299 21321 Koskela ..................... 25 25 - - 50 235 16 205 - - 8650 Kotikallio .................. 50 50 20 - 120 299 77 206 211 - 22551 Kotivara ..................... - - 43 - 43 - - - 219 - 7460 Kyllikki ..................... - - - 20, 20 - - - - 272 4581 Käpylinna .................. 25 37 - 30 92 299 77 206 - 299 20315 Leppäkerttu ............... 25 26 - - 51 219 - 205 - - 8610 Leppäsuo .............. , ...... 25 50 - 40 115 299 77 206 - 299 23207 Marttila ..................... 25 - - - 25 100 - - - - 2167 Maunula ..................... 25 100 - 40 165 299 77 206 - 299 30805 Meripirtti, .................... 42 50 - 30. 122 296 77 206 - 299 22566 Myllykallio .................. 25 25 - - 50 254 35 206 - - 8 729 Männistö ..................... 20 75 - - 95 234 15 206 - - 17 589 Onnela ........................ 25 75 - - 100 221 - 206 - - 1682B Oulunkylä .................. 24 51 - - 75 253 35 206 - - 1223B Pakila ........................ 25 50 - - 75 257 35 206 - - 13804

1) Lastenseimissä ei ollut kielijakoa; lastentarhain sijainti kaupunginosittain ilmenee sivulla 3. 1) 1 barnkrubborna förekom ingen språkgruppering; barnträdgårdarnas adress och stadsdel framgår på s. 3. 1) In the day nurseries was no division by language; the location 0/ the kindll1'gartens by city ward is presented on page.3

Laitokset1)

Anstalter1)

Institution51)

Paloheinä .................. Pasila ........................ Pienola ...................... Pihlaja ........... 00 •••• 0 ••••••

Pirkkala ..................... Puistola ..................... Pukinmäki .................. Päijänne ................. 0 •••

Päiväpirtti ............... 0 ••

Päivärinne .................. Päivölä ...................... Pääskylä ......... 0.0 •••••••••

Rauhala ..................... Roihuvuori ............... Ruoholahti ......... 0 ••••••••

Ruskeasuo .................. Santahamina ............... Siilitie ..................... Sirkkula ..................... Suomen1inna ............... Tapanila ..................... Tapiola ........................ Taru ........................... Terhi ......................... Toimela ..................... Topeliuksen lastentarha Touhula ..................... Toukola ..................... Tukholman päiväkoti .... Valkama .. 0 •••••••• 0 ••••••• 0.

Vallilan lastentarha ...... Vallilan lastenseimi ...... Vanamo ..................... Vartiokylä .................. Virkkula ..................... Vironniemi .................. Vuokko ..................... Väinölä ...................... Ylä-Malmi .................. Ruotsinkieliset • Svenska

(Swedish) .................. Barnabo ..................... Bertha-Maria henunet ... Elka ........................... Fylgia ........................ Hanna Rothmans barn-

trädgård .................. Hemgård ..................... SOlhem ........................ Solhälla ..................... Tomtebo ... 0 •••••••••••••• 00.

Summa (Total) 1

1) Ks. s. 4* alav. 1. 1) Se s. 4* not 1. 1) See p. 4*. lootnotfJ 10

Oppilaita lokakuun 1 p:nä E1ever den 1 oktober

P .. pib 1st Oetober

tl .. ~., ~j~ B i~ ]:U ~'ö~ ........ ~ h~ ä.8·E " '" !-:i ,g"" = ~ ~ .~,c ..

~l~ iJ~ 5S t 5i ~ ! ~ .. s-:= - ~~= !~~ 0>"; 0_"" ~~:J: "3~~ toI~~ o~""

toi ~ Q

25 25 - -25 23 - -26 50 - -25 78 - 30 - 49 - -25 - - -25 25 - -24 72 - 1!} 25 100 - -- - - 32 21 75 - -25 50 - -25 75 - -50 77 - 32 22 49 - -25 75 - 31 - 53 - -50 50 - 28 25 50 - 17 - 67 - -25 - - -24 50 - -- - - 31-25 25 - -- - 26 -25 50 - 30 25 50 - -- - - 32 - - - 40 25 75 - -25 50 - -- - - 17 11 6 - -25 76 - 3~ 25 50 - -20 40 - -25 50 - -- - 28 -50 25 - 30

190 448 - 15 19 44 - -29 125 - -- 50 - 15 24 47 - -24 23 - -25 26 - -25 46 - -23 39 - -21 48 - -

17451 88041 1511 7861

5*

Toimintapäiviä Läsnäolopäivlä Arbetsdagar Närvarodagar Working dllYs Days af p,..enee

Kokopäiväosastot tl ..s t;!- .. He1dagsavdelningar .. ~ .. .. :ii o ",8 W hole day seetion. 1G;;; lt:~,c~:I:I

;~~Il:§E i~·~ .0'" .... :1 , ·~~i~ ~.t; r>o"a " ,8.t;

I~ i~'g",,::: ,g",,~ ii1~ 11 !

~ J 0"" ~ eli ..z::~:t """ Il"/l ~._ .0 s~ ~ !I. _.!!.~ ij~ 50S t

I~ .9~tO~~ ~~-gl 0,"-m ~8:! ~ II ~-3 § o"":i := - 3~~ g>'i "~g s:::-·~"" S· cd ~.:. "31~ ~ "~,, m p.,äI:J:

~ ~~l~" ~ o~"" ~il~::r::~~ o ~ .. t.:I ~ Ii! äI,g! ·iil_ t;!_1l Q ~

50 238 16 206 - - 8959 48 218 - 206 - - 7808 76 222 - 206 - - 13111

133 295 77 206 - 299 25060 49 - - 206 - - 8377 25 157 35 - - - 3104 50 235 16 206 - - 8739

112 238 16 206 - 238 18190 125 295 77 206 - - 22894

32 - - - - 299 8348 96 222 - 206 - - 16458 75 219 - 205 - - 11 771

100 221 - 206 - - 16475 159 299 77 206 - 299 33026

71 222 - 206 - - 12982 131 234 16 206 - 299 23699

53 - - 206 - - 8951 128 299 77 206 - 299 24187

92 257 35 206 - 238 16027 67 - - 206 - - 11 640 25 238 16 - - - 4730 74 218 - 206 - - 12216 31 - - - - 299 7014 50 234 16 206 - - 8701 26 - - - 219 - 4951

105 238 16 206 - 299 18510 75 218 - 206 - - 13084 32 - - - - 299 7081 40 - - - - 299 9019

100 296 77 206 - - 17416 75 219 - 207 - - 13277 17 - - - - 299 3828 17 238 16 206 - - 3604

132 272 50 206 - 299 24367 75 222 - 206 - - 12737 60 238 16 206 - - 10086 75 219 - 206 - - 12145 28 - - - 218 - 5610

105 199 77 84 - 199 11 301

653 1808 48 1854 - 299 112790 63 219 - 206 - - 10415

154 238 16 206 - - 26856 65 - - 206 - 299 12339 71 236 16 206 - - 11 850

lj,7 238 16 206 - - 8630 51 222 - 206 - - 9116 71 218 - 206 - - 11350 62 219 - 206 - - 10342 69 218 - 206 - - 11892

64861161521 1 7071188881 10781 77941 1168679

4. Lastentarhojen oppilaat sukupuolen, äidinkielen ja iän sekä perheenpään sosiaaIiryhmän mukaan syksyllä 1964 Elever i barnträdgårdarna efter kön, modersmål och ålder samt familjeföreståndarens socialgrupp hösten 1964

Pupils in kindergartens grouped according to sex, language and age, as well as to the social status oJ the head oJ the Jamily, Autumn 1964

Sukupuoli Äidinkieli

Ikä • A1der • Ag. Moders=ll

~ ~ KOn· S.", N ative lang" .. g. Perheenpään sosiaaJiryhmä f% ~

Familjeförestån~ns

Osasto ja opetuskieU 'öI<>- socialgrupp

io-~

~ t ~ ~ Social stat ... of the head 01 A vdelning och 'at~ ~

-1 2 3 4 5 6 7 8-"

the family

" h undervisningsspråk §-"i) I 8., ii:,.!2 ... '" ~.= ~~ o.!!l = .~ ,~iS ·11 Section and language ot ~:lh

",CIl 'ilr<: .:. ; ·5 instl'uction :;;; § !l'" ] ~ ~ ~

vuotta g 0

P år " .04 I II + II! IV rJJ ~ Ylarl 5

::!! Oppilaita lokakuun 1 p:nä • Elever den 1 oktober . Pllpa. 1st October

Lastentarhat . Bamträd-gårdar ( K indel'gal'tens) 5549 2785 2764 - - 417 1186 1921 2007 18 - 4803 726 20 912 3666 971

Kaksikieliset . Tvåspråki-ga ( Bilingual) ......... 597 285 312 - - 32 117 199 2q8 1 - 502 9q 1 126 3q6 125

Suomenkieliset . Finska (Finnish) .................. q 314 2199 2115 - - 317 902 H97 1585 13 - Uq6 61 7 614 2921 779

Ruotsinkieliset . Svenska (Swedish) .................. 638 301 337 - - 68 167 225 17q q - 55 571 12 172 399 67

Koululasten päiväkodit Daghem för skolbam (Day homes tor school

children) ............... 151 80 71 - - - - - 11 42 98 146 5 - - 110 41 Lastenseimet . Barnkrub-

bor (Day nurseries) ... 786 414 372 321 294 166 5 - - - - 761 24 1 9 460 317

IIga anstalter Kaikki laitokset . Samt- 1 1 1 1 ( A II institutions) . . . . . . . . . 6 486 3 279 3 207 3211 2941 5831119111921120181 60 98157101 7551 211 9211 4236 1329

0>

*

7*

5. ~edmigradskyn ~ientenlastenkoulut ja Marian turvakoti syksyllä 1964 Sedmigradskys småbarnsskolor och Marias asyl hösten 1964

Sedmigradsky nursery schools and Maria asylum, Autumn 1964

Henkikirj. Oppilaat, jotka kalenteri-Suku- Äidinkieli paikka vuonna 1964 täyttivät

Perheenpään so!liaaliryhmä puoli Modersmål Mantals- Elever, som under kalen-KOn Naliv6 skrivnings- derår 196' fyllde Fami1jefOrestAndarens socia1grupp

Se" langulJge ort P"Pi!s havi", .. ached Social stalus of u.. head 01 u.. famil" Domicile ;,. 1964 the age of

~ 1 ~ Laitokset .. ~ ~

J~ ~ <d

Anstalter ... e e .. 2 3 4 5 6 \!l ... " ~ P;.!2 " ... llt "c:It Schools li:.:Z 8j~ " ... ...

. :..; < ... :t: -:~ . " öl,(:5 . " I II III IV alltl _s ·ö

;Q S Ei~ !I'" ;; 1 ~i<l 0 0

~ p = = :g vuotta fJ) ~ = ~ år = ::;; years

Oppilaita lokakuun 1 p:nä . Elcver den 1 oktober • Pupi!s 1.1 Octob.,.

Sedntigradskyn koulu 1 Sedmigradskys skola 1 8 17 3 16 6 23 2 - - 8 11 6 17 8 - -

Sedmigradskyn kou1u II Sedmigradskys skola II 10 11 5 16 - 20 1 - 3 3 8 7 5 6 10 -

Marian turvakoti Marias asyl ............... 27 23 7 40 3 50 - - 5 11 25 9 33 14 2 1

Porintien pientenlasten-koulu Björneborgsvägens små-

barnsskola ............ 9 16 1 24 - 25 - - - 2 10 13 24 1 - -Vanhaistentien pienten-

lastenkoulu Gamlasvägens småbarns-

skola ..................... 9 17 2 22 2 26 - - 1 - 16 9 13 9 4 -Vartiokylän pientenlasten-

koulu Botby småbarnsskola ... 11 14 3 22 - 25 - - - - 14 11 14 4 6 1

Maunulan pientenlasten-koulu Månsas småbarnsskola ... 9 16 7 18 - 25 - - - 3 12 10 7 5 12 1

Summa (Total) 8311141 2811581 111194 3 -1 91 271 961 65 113 471 341 3

~ !-.

I fJ)

25

21

50

25

26

25

25 197

8·

6. Suomenkielisten kansakoulujen oppilaat, luokat ja opettajat syyslukukaudeUa 1964 Elever, klasser och lärare i de finska folkskolorna höstterminen 1964

Pupils, classes and teachers 0/ the Finnish publie elementary schools; Autumn term 1964

Oppilaita • Elever • PuPils 20. 10. 1964

... Luokat I!I-VI Kansalaiskoulu ~ ... K.lasserna !II-VI Medborgarskola :;--~-Koulut ~I..!. CIIISs •• III-VI Civic school

~kolor I~"d :;--]i =~'j ~r ~~ '~:l3 !9 = ~ .. ~ j ~ ~ .. ~ ~ ~ . ~ .. ~ ~J~ ~ ... • 00 n Schools ~j~ :1 ;:1 ....

;g ~ :l3~~ :l3 h ~~j :l3 j :l3 ~ ~'ti -a1S. ~~~"a o <: o <: o .., ~~ " .... " .., g:;;;-a~ ~li °l-a~ rn

~ i ] -~ ~ ~ ~~~ liI'5 ], ~ao" " 8!l ~~ 'öU' ...... a· ... 1.'1 .., 0

~i;:P • f-< '8", ,,'':: ~ .~ p~; 'ö bI.I.c ,,-~ " p..1-t~ ~ ... p.. ... " ~~ ~ ... ~ ... ....

Kantakaupunki . Stadskärnan . Innep' city

Aleksis Kiven koulu ·4003 280 238 115 378 189 - - - 1603 Alppila ............... - - 126 - - 1340 - - - 260 Eläintarha ............ 2406 106 108 68 - - - - - 528 Isosaari ............... 12 2 1 3 - - - - - 18 Kaisaniemi ......... 840 107 66 151 - - - - 21 4029 Kallio .................. 4002 318 168 400 940 340 - - - 1056 Katajanokka ......... 60 - - 72 - - - - - 132 Käpylä ............... 40740 326 270 109 - 67 - 28 - 12740 Lapinlahdenk. 10 ... 266 14,6 133 76

~ ) 55 - - c!! ~) Lapinlahdenk. 6 ... - - - - - - - ~ Meilahti ............... 295 186 169 340 - - - 814,

Mäkelä ............... 266 236 2407 33 377 2340 - 51 408 1 4092 Oikokatu ............ 186 - 30 - - - - - - 216 Porthaninkatu ...... - - - - - - - 409 - 409 Snellmanin koulu ... 326 210 201 - - - - 35 17 789 Suomenlinna ......... 58 - - 78 - - - - - 136 Taivallahti ............ 3040 190 14,6 66 270 258 31 - 82 1 3407 Tehtaankatu ......... 34040 139 127 1240 - - - - - 7340 Toukola ............... 189 - - - - - - - - 189 Työväenopisto ...... 63 - - 640 - - - 99 5 231 Töölö .................. 272 108 106 135 - - - 9 28 658 Vallila .................. 287 215 168 73 - - - - - 7403 Vallisaari ............ 8 2 3 - - - - - - 13

Summa (Total) 1 46451 25711 230711 241113411 9711 311 2711 2381 135161

Esikaupungit • Förstädema . Subup'bs

Haaga .................. 91 - - - - - - - 18 109 Herttciniemi ......... 3405 112 72 Ui - - - 37 18 995 Kaarela ............... 23 - - - - - - - - 23 Kannelmäki ......... 338 106 93 228 - - - - - 765 Kulosaari ...... , ...... 162 M 36 28 - - - - - 290 Kyläneva ............ 316 38 77 239 - - - 11 - 681 Malmin eteläinen ... 318 - - 178 - - - 51 - 5407 Malmin kansalais-

koulu ............... - - - - 192 166 21 - - 379 Malmin pohjoinen ... 180 103 98 38 - - - - - 4,19 Maunula ............... 567 265 268 260 - - - 66 - 14026 Mellunkylä ............ 71 - - 103 - - - - - 1740

1) See page 14., tP'anslation 01 titles. D) Tiedot tarkoittavat opettajaluokkia; ks. s. 29, luokkien lukumäärä luokka-asteittain. 2) Uppgiftema avser lärarklasser; se s. 29, klassemas antal efter klasstadium. 1) The inlonnation p'elep's to teachep"s classes; see p. 29, the numbep' 01 classes by class stage.

Opettajia Lärare

11; TeachMs

~ • <Ii:: .!!·S.I

~~ I~ '~:å~ ''''!3 \:1

0 ~~~ rn " ...t S tn 'd 0- .

;~

409 58 55 8 12 12

16 18 18 1 2 -

14, 14, 14, 31 36 35

40 40 40 39 405 403 240 29 29

40 5 3 26 30 30 52 65 58

7 7 7 40 6 5

27 30 29 5 5 5

407 58 55 22 23 22

7 7 7 13 16 12 23 240 20 22 240 21 1 1 1

4461 5191 485

5 5 40 33 37 31 1 1 1

23 240 23 9 9 8

20 21 21 19 20 13 -14, 20 14, 13 13 11 406 50 48

6 6 5

9*

Oppilaita Elever • Pupils 20. 10. 1964 Opettajia

Lärare Teachers

... Luokat UI-VI Kansalaiskoulu j~ > Koulut ~~I Klassema UI-VI Medborl!Rrskola ... '" .... 1 .... Classes III-VI Civic school ;;-~~ ~~\'I .... i:' Skolor 1 ....... ;:;--äs .~~ ~j "'f' .... El.:: ~j ·iil "

~t~ ,gjt~ .. J ~ ~Ij il I~ '" ]~i Sehools ~Ij "'r = .., ~lh

::1 = .... ~I.) ~! o - J2i~ J2!'; ] h :;4 .; ~ "\1 0", ls1:a ~ ~o= = .. o <l o '" o 1l~ o '" g 1l~ ~:c rn g rn :: ft~ ~ ~ :å .~ ~-~ = • = •

~ ~ 8.~ :p~ 'ö ~ ~ 8.~ 1>0 .... ~"5 ... [ ....t ·5 g,.., ·5 g,.., ~i;:.t. «: 0" UJ"t:I'O

rn 8 ~..: .. Jl ,,- ,,-~ .... " p., .... " .... .!; ........ ~t-4~ .... .!; rn ........ ....

.... ...

Metsola ............... 87 - - 101 - - - - - 188 6 6 6 Munkkjniemi ......... 318 2M. 246 94 - 24 - - - 936 28 31 30 Myllykallio ......... 300 230 235 127 - - - 12 - 904 28 31 31 NuottapoIku ......... 245 - - - - - - 21 - 266 10 10 10 Oulunkylä ............ 198 39 34 223 - - - 9 - 503 15 15 14 Pajalahti ............ 199 - - - - - ....,. - - 199 6 6 6 Pakila .................. 256 147 130 75 - - - - - 608 18 20 18 Pakilan kansalais-

koulu ............... - - - - 150 177 - - - 327 11 17 13 Pitäjänmäki ......... 353 155 131 145 - - 67 12 - 863 26 28 26 Porolahti ............ 536 338 313 100 289 206 34 - - 1 816 56 67 53 Puistola ............... 193 112 65 105 - - - 7 - 482 15 15 14 Pukinmäki ............ 123 - - 205 - - - - - 328 10 10 9 Santahamina ......... 53 - - 89 - - - - - 142 5 5 5 Siilitie .................. 401 80 78 228 - - - 24 - 811 25 25 22 TapaniIa ............... 222 139 110 69 - - - - - 540 16 17 16 Tolari .................. 449 259 239 100 - - - - - 1047 32 35 32 Vartio'kylä ............ 713 232 200 419 - - - - - 1564 44 46 30

Summa (Total) 7057 2673 2425 3565 631 573 122 250 36 17332 540 590 514

Kaikkiaan • Total-summa (Grandtotal) 11602 5244 4732 4806 1972 1544 153 521 274 80848 986 8)1109 999

1) See page 14*, translation 01 titles. 1) Ks. s. 8., alav. 2. 3) Lisäksi 2 liikunnanneuvojaa, 3 koululogopedia, 2 luku- ja kirjoitusneuvolan opettajaa sekä

1 uskonnon tuntiopettaja. 1) Se s. 8., not 2. 8) Därtill 2 instruktörer i fysisk fostran, 3 skollogopeder, 2 lärare vid läs- och skrivkIiniken samt

1 timlärare i religion. S) See p. 8., /ootnote 2. 3) In addition, 2 instruetors in physieal edueation, 3 instrueto,s 10' ehild,en with speeeh deleets,

2 teache,s at the elinie 10' reading and Wt'iting and 1 teache, 0/ religion employed by the hour.

1 2 3 4 5 6

7 8 9

10 11 12 13

14 15 16 17 18 19 20 21 22 23

24

Kouluhuoneistot Skollokaler

School premises

Kantakaupungin koulut: Skolor inom Stads-kärnan: Sehools in the Inner eity:

Aleksis Kiven koulu, Porvoonk. 2 Borgåg. ... Alppila, Alppikatu 18 Alpgatan ..................... Eläintarha, Savonk. 2 Savolaxg. .................. Isosaari· Stora Mjölö ................................. Kaisaniemi, Puutarhak. 1 Trädgårdsg. ......... Kallio, Neljäs linja 13-15 Fjärde linjen ......... Katajanokka, Kruunuvuorenk. 11-13 Kron-

bergsg. ................................................ Käpylä, Väinölänk. 7 Väinöläg. .................. Lapinlahdenk. 10 Lappviksg. ..................... Lapinlahdenk. 6 Lappviksg. ..................... Meilahti. ]alavatie 6 Almvägen .................. Mäkelä, Hattulantie 2 Hattulavägen ............ Oikokatu 7 Gengatan ................................. Snellmanin koulu, Punavuorenk. 8-10 Röd-

bergsg. ................................................ Suomenlinna C9 Sveaborg ........................ Taivallahti, Et.Hesperiank. 38 Södra Hesperiag. Tehtaank. 15-17 Fabriksg. ........................ Toukola 3 Majstad .................................... Työväenopiston koulu, Helsingink. 26 Helsingeg. Töölö, Töölönk.41-45 Tölög. ..................... Vallila, Hämeentie 80 Tavastvägen ............... Vallisaari • Skanslandet .............................. Apukoulu, Porthanink. II Porthansg. ............

Summa (Total)

10·

7. Suomenkielisten kansakoulujen hallussa olevat Av de finska folkskolorna disponerad~

Premises at the disposal 0/ the Finnish public elementary

s 'iJ .,

g ~ ~.l9. . N i ~ UI ~ ~ ~ ~ i ... ·~·fo o:W-l!" a

.El!l,~:;; E 1~ .S!~ a .§~.s 3 ~ .~ 0 :> ~ :>

~ 0

35 2 2 10 1 -

15 1 1 1 - -

17 1 1 26 2 1

5 - -25 2 1 16 2 1

3 - -

18 1 1 310 2 1

6 - -

23 2 1 5 1 -

30 3 1 17 1 1

7 - -15 1 -18 1 1 12 1 -

1 1 -10 1 -

1 3371 261 131

Opetuksessa käytettyjä huoDeita Rum för UDderviSDiDg

1 tlst,ucticm rooms

s~ ... 1" ,,0 01) TaJousopetukseeD .~ 'iJ iJ!; u .... ~ 1 käytettyjä huoDeita

]"'i U~ ~~]l~ Rum for hushålls-:: 0l~d~ UDdervisDiDg "'l ,=~" f-t .. Rooms 10' inslruclion '" .~ ~ " I -a'~ . '" o "' .... ] t ga '" domestic ScUnc8

llf~ ~ 1 II ~ .... ti (Ij-5.r.e iå~~.!i ~~ ti~ & o .. -a.~o!; . - aipi '" '" ~ gz:<!; 6'O~ ] 'E.~~ ~ e ~ t:3'gcf"5 3 !~~ ~ -~~ 8"jJ::>'n:ll :8oö

il: .~ ....

2 3 7 1 2 10 - 3 - - 2 -

1 2 - - 1 3 - 1 - - - -

1 2 - - 1 3 1 3 2 1 - -

- - - - -1 2 - 1 1 10 1 10 1 - 1 6

- - 2 - - -1 2 1 1 - -3 2 11 2 2 8

- 1 - - - -

1 2 - - - -- 1 - - - -

2 2 3 1 1 3 1 2 - - - -

- - - - - -1 2 1 - 1 1

- 2 - - - -1 2 - - - -

- - - - - -- 1 - - 1 -

171 391 281 71 131 321

S ·~U o " .E 11 ~ S'~~ 'Eloö :8

3 1

---

1

--

7 1

-6

-

--

9 --

1 -

3 --

32

1) Tähän sisältyvät esim. neuvoloille, kirjastoille ym. vuokratut huoneet. 1) Inkl. rum uthyrda t.ex. till rådgivningsbyråer, bibliotek m.fl. 1) Ineluding rooms rented e.g. to clinics, libraries ete.

11*

huoneistot sekä oppilasmäärä syyslukukaudella 1964 skollokaler samt elevantalet höstterminen 1964

schools and their number of pupils, Autumn term 1964

Muita koulutarkoItuksIIn käytettyjä huoneita övriga rum tor skoländamål

Other school rooms

" ' ... S~ ~ lU

S S å 33 i3 ~ "il'!: g ] g'" ~ i i = 0 ... S ~jl ]J~ 'm g. ... gli! i

"ilr S~~ r g .~ .~~~~l ~~~~1 g ~ "S~O

i j 1~.! .eI ... ~ ~~åi! =.0 e :>l

~~~ ~ ~j ... ~ .g.c.o g .! • Q"

'b~c3 ~ ~ "CI = .... IX! ~... -. tJo

PII I:l ~iii "'8 s .. !!Jo f' K h ~~" ~ i"~ Q

I:ol 0

I-I.8P1! 0:: oPI! 0::

3 2 1 3 6 - 2 2 1 - 2 1 - -3 2 1 10 1 - 10

- 1 - - - - 1 5 10 1 2 3 - 8 10 2 1 1 1 - -

1 1 - 1 - - -10 3 1 2 2 10 2 10 3 1 7 5 - -2 1 - - - - -10 2 1 5 1 1 10 9 6 1 8 11 - 16 1 1 - 1 - - -

10 2 1 2 3 - 1 1 1 - 1 - - 1 7 10 1 7 3 - 10 3 1 1 2 1 - 2 2 3 - 3 1 1 -2 2 1 2 3 1 -3 2 1 2 2 - 1 2 2 1 2 1 - 3

- 1 1 - 1 -1'1 1 1 - 1 1 -

671 481 151 581 471 71 621

Muihin tark. käyt. huoneita

~ Oppilaita Rum tor Ovriga ändam41 ~d Elevcr

Room. tOT ulher j.Ql: Pup'ls p .. rposts

~.: S ";1 Sj ~ !J E

. ., 5" ]1:;-:;-

"il ~ g] ~ g -" t 'u ~; ,,- Q

~~";I Q

'ä 1 <>. " s -=]t ~ ~! 'S .. 8 a5 f m ... iJ~ " "' gj ::.: .ei .... 'sj ~ = ~

~.s~ s'~~ å:s ... '3 0 ";1

SS"' 'S~ö ~'il~ ~"E )1 ~I-I'l! ~'B

PI!& h ga :t: 0:: .......

6 2 86 1 603 105.8 1 - - 17 260 65.0 2

10 - 109 528 35.2 3 2 - 6 18 18.0 4. 10 - 53 1029 25.2 5 10 3 53 1056 100.6 6

- - 8 132 26.10 7 9 1 65 1 2710 51.0 8 10 - 63 7210 105.3 9

- - 9 81 27.0 10 5 1 109 8110 105.2 11 7 7 136 11092 103.9 12

- - 10 216 36.0 13

10 - 106 789 310.3 11. 2 - 13 136 27.2 15 8 - 95 1 3107 1010.9 16 5 - 37 7310 103.2 17 3 - 20 189 27.0 18

- - 310 231 15.10 19 61

11

39 658 36.6 20 41 35 7103 61.9 21 21 7 13 13.0 22 21 110 109 12.3 23

811 151 9441 135161 40.1 24.

(Jatk •. Forta .. Co"'.)

(J atk. . Forts. . Co"'.)

Kouluhuoneistot Skollokaler

School premises

Esikaupunkien koulut: Skolor i Förstäderna: Schools in the Suburban Area:

1 Haaga, Steniuksentie 14 Steniusvägen ........... . Herttoniemi, Ahmatie 1, Hiihtäjäntie . ]ärvvä-

2 gen 1, Skidlöparvägen ............................. . 3 Kaarela, Kalannintie 64 Kalantivägen ........... .

Kanne1mäki, Kanneltie 1, Kirjokalliontie 43 4 Kantelevägen 1, Vackerbergsvägen 43 ........ . 5 Kulosaari, Kulosaarentie 4-8 Brändövägen .. . 6 Kyläneva, Isonevantie 16 Stormyrvägen ........ .

Malmin ete1., Karviaistie 5, Maasälväntie 5, La­tokartanontie 17, Kiillekuja 3 ·Sticke1vägen 5, Fältspatsvägen 5, Ladugårdsvägen 17, Glim-

7 mergränden 3 ......................................... . Malminkansalaisk., Kirkonkyläntie 33, Anianpel-

8 lontie 4· Kyrkobyvägen 33, Anianpe1tovägen 4 9 Malmin pohj., Kirkonkyläntie 25 Kyrkobyvägen

10 Maunula, Haavikkotie 5 Aspdungevägen ........ . 11 Mellunkylä, Naulakalliontie • Spikbergsvägen .. . 12 Metsola, Yhdyskunnantie 47 Samhällsvägen .. . 13 Munkkiniemi, Laajalahdentie 32 Bredviksvägen 14 Myllykallio, Myllykalliontie 1 Kvambergsvägen 15 Nuottapolku 11 Notstigen .......................... . 16 Oulunkylä, Teinintie 12 Djäknevägen ........... . 17 Pajalahti, Tallbergin puistotie 12 Tallbergsall~n 18 Pakila, Halkosuontie 88 Vedakärrsvägen ........ . 19 Pakilankansalaisk., Pakilantie 67 Baggbölevägen 20 Pitäjänmäki, Nuolitie 9 Pilvägen ................. . 21 Porolahti, Roiliuvuorentie 2 Kasbergsvägen .. . 22 Puistola, Läksyrinne 4-6 Läxbrinken ........... . 23 Pukinmäki, Kaarlotie . Böjdavägen .............. . 24 Santahamina· Sandhamn .......................... . 25 Siilitie, Hillerikuja 4 Illergränd .................... . 26 Tapanila, Veljestentie 22-24 Brödravägen ..... . 27 Tolari, Tolarintie 6 Tolarivägen .................... .

Vartiokylä, Kiviportintie 10, Kukkaniityntie, Neulapadontie 6 . Stenportsvägen 10, Blom-

6

21 1

22 t.

17

11

11 9

30 6 6

15 19

7 15

6 17

5 21 25 16

7 5

ilo 12 17

12*

1

1

2 1 1

1

1 1 2

1 1 1 1 1 1

1 2 2 1 1 1 1 1

1

1

1

1

1 1

1

1 1 1

1

1

1

1

1

1 1

1

1

1 2 1 1

1

Opetuksessa käytettyjä huoneita Rum för undervlsnlng

1

2

2 1 2

1

1 3 1 2 2 3

1

2 1 2 2 2 2 1 1 2 2

1 nstructiott room&

1

1 2

6

1

1

1

1 1 1 2

2

t. 1 3

2

1

1

3

6

1 3

2

6 3 1

1 2 3

28

29 30

ängsvägen, Nåldammsvägen_6_._ .. _ .. _._ .. _ .. _._ .. _ .. _._ ........ _2_1+ __ 1;..-_1;..-_1+ __ 2;..-__ -;.._--:'-___ .;-___ .;-_2_1

Summa (Total) I 3661 281 121 151 411 141 -7/ 81 141 37 Kaikkiaan· Totalsumma (Grand total) 708 64 25 82 80 42 21 46 69

1) Ks. s. 10* alav. 1. 1) Se s. 10. not 1. 1) See p. 10·, footnote 1.

2

3 -~ 1 3

3

~ 2 6 2 2 3 3 2 3 2 3 2 3 ~ 3 2 1 2 1 3

5

741 141

Multa koulutarkoituksIIn käytettyjä huoneita övriga mm fOr skoländamål

Ol"'r sckool room.

2 - 1 1

3 1 3 2 - - - -

3 1 1 1 1 1 - -2 1 2 1

- - - 1

6 - - -1 - 1 1 2 1 2 3 2 - - 1 1 1 - 1 2 - 2 1 2 1 3· 2 1 - 1 2 2 - 5 1 2 - 2 1 2 - - 1 1 - 1 1 2 - 1 1 4 1 5 4 2 1 ~ 3 1 - - 1 2 - - -2 1 1 1 3 1 1 2 2 1 3 2

~ 1 1 ~

19~1 131 28

401 98

391 86

13·

- 2

1 -- -

3 2 - -

1 1

- 2

- 3 - -

1 -- -- -- 2 - 13 - -- 3 - -- ~

- 2 2 5 2 11 1 10 1 -

- -1 3

- 2 2 6

- 6

151 22 1~~1

Muihin tark. käyt. huoneita

Rum fOr Ovrlga ändamål

Rooms tor oth.r purp .. ,. ..

2 ~

7 1 - -

8 29 - -- -

1 -~ -3 -9 7

- -- -

5 2 6 10 2 -6 1 2 -6 -3 -~ -6 7 6 5 2 -2 -2 3 ~ 2 6 9

6 ~

1021 188

841 99

22

~9 1

81 9

33

22

U 19 7~ 12 13 42 68 16 39 16 ~O 25 ~6 93 60 19 12 33 33 59

59

10361 1980

Oppilaita Elever Pupils

109

995 23

765 290 681

5~7

379 ~19

1 ~26 17~ 188 936 90~ 266 503 199 608 327 863

1 816 ~82 328 H2 811 5~0

1 O~7

1564

173321 80848

18.2 1

~7.~ 2 23.0 3

3~.8 4 72.5 5 ~0.1 6

~9.7 7

3~.5 8 ~6.6 9 ~7.5 10 29.0 11 31.3 12 62.~ 13 ~7.6 14 38.0 15 33.5 16 33.2 17 35.8 18 65.~ 19 41.1 20 72.6 21 30.1 22 ~6.9 23 28.~ 24 57.9 25 ~5.0 26 61.6 27

74.5 28

47.4 29 43.9 30

8. Suomenkielisten kansakoulujen oppilaiden vaihtuminen lukuvuonna 1963/64. Elevomsätiningen i de finska folkskolotna läsåret 1963/64

Change in the number of pupils at the Finnish public elementary schools, school year 1963/64

Koulut· Skolor • Schools

Varsinainen kansakoulu' Egent­lig folkskola (Public elementary school proper) .................... .

Summa (Total)

~ ~

i

Oppilasmäärä lukuvuoden alussa

Elever vid början av 1äsåret

N "mb., 0/ pup.ls ... the be· gi ..... ng 0' Ihe school yea,

'":;;., ~S~

II 2861

;g.~ 13-lj.!2 ;:.::::tS ,-<f<o

h !~

I I 3025

III 2611

2871 2 6M 2554 2556 1157

5896 » 525 5 165 5 079 2 412 1 737 750

IV I 2523 V 1255

VI 987

- ·13262 12552 25814

Lukuvuoden kuluessa eronneita syyn mukaan A vgAngna elever under 1äsåret

P"pils hIIvi .. , le/l school duri .. g Ihe school yea,

'" .. "E' ~ Eroamisen syy . Orsak tlll avgAngen • Reasotl I :t t':- Q I IQ I

--li8 ilil::: u -2" 5 1 ~ :;!!~ .!1=1~ 'at: ~ t",~ ~ ,,~~; = ... ~ 0 ~ ö ~ 0.!:l .ä ~ a :! e"ii co E! ~

R I'J.O .... .... a~ ~"~'s"d ~äl~~ ~so§~t~"".sf';!! ... .,,;i "0,,

"." ",\11'0 .. ]I.c"" ~.c.~ !!I"~ ~ i ;::I~o: ~~.s f:!.~ 1I~"" a=..s cd

'g!-:' g.a~~ 3~g;sS;;"'5~~~§1 n ~lE ~51~ ~;s ~ ... d l~i ~~!; cil"" ~ ';! ~~~ ~ :9]1 ~]~ i~~1i:3 ~~ ... "l ° .';! -+'11 _. ...~" <!!

;: !i " E .s ..... .s ~- Ul 8 " Edo{! ~r;:~ :~ 113 "3 "Ii:a< ~ :ar;:öI:a Ul,;a ~ '" '"

415 285·· 311 226 171 102

340 237 216 147 111

60

124 107

96 67 35 22

5 5 2

3 3

14 3

1 3 1

43 1

1 1 5

526 353 314 216 153

91

1510 1111 451 18 22 511 1653

Oppilasmäärä lukuvuoden päättyessä

Elever vid s1utet av läsåret

Numbn 0' pup'!s al 1M etul 01 Ihe seho<ol yea,

B~~ ~8Q1

2957 2831 2609 2534 1252

988

13171

I! Ul ~~'" 0 ... _

~~tS

28285785 2 626 5 457 2553 5162 2555 5089 1178 ." 2430

760 1 748

125001 25671

Kansalaiskoulu . Medborgarskola (Civic school) ..................... I{ VII

VIII 1039 1160

856 941

1895 2101

84 49

30 12

29 15

9 12

3 7

4 4

75 50

1039 1157

865 943

1904 2100

Summa (Total) I

Apukoulu . Hjälpskola (School tor mentally retarded children) ......

Tarkkailuluokat . Observations­klasser (Classes tor emotionally maladjusted children) ........... .

Erityisluokat . Specialklasser (Other special classes) ........... -:-........ .

K~'!~s!~::s~t ~.~.~~~~~~.~~.~~~~ 1

2199 1797 3996 133 42 44

I-VIII 315 237 552 50 25 8

I-VIII 164 10 174 37 5 3

I-VIII 1 451 281 731 21 11 -

-115 985114 624130 609/1 732/11841 5061

21 10 8 125 2196 1808 4004

10 2 2 47 314 241 555

8 1 2 19 181 11 192

-1 -1 -1 11 471 271 74.,

571 351 6311 845/15 909/14 5871 80 496

... ~ •

9. Suomenkielisten kansakoulujen oppilaat työn tuloksen mukaan kevätlukukaudella 1964 Elever i de finska folkskolorna efter arbetsresultat vårterminen 1964

Pupils 0/ the Finnish publie elementary schools, grouped according to the working result, Spring term 1964

Oppilaat, jotka pyrkivät > -;ö Niistä' Därav . Out 01 thes. Elever, som SOkte inträde i

~" " , ., ... Pupus "pplying 1M IJdmission to :::s 1) :::: ~

~5:e~t~ § ~;r~bD Ylemmälle luokalle siirrettyjä .. ..,

~: as;~ I:D tJ ~ ... Uppflyttade till hOgre klass " -] Po~ j "" ~ t;'-.:c:: . .e ~ Pupils moved up 10 Ih. .. • .<1 tJ~.51!i ; '!;'.!3 ,,-;: ~

Koulut :g-'_ -.J I:! t! ~ tlass ~.~~ - = <l §,,8 = 'ail -1,;." ilJ._ "'~Q <l ]~] o~~:H~ o~p" = Skolor 8'~ ~ 1 t ~ " ~,,~ =_ ...

"O!! ~ :a:s.·~8t Ehdoitta Ehdollisesti :1; > 't~ "S ä~~ "30~ g:s ~ School51)

~<..:> ;.-.!f : ~ . .... ... ~~ ~ Utan villkor Villkorligt H· .... t;4Q.. ~ c g~t' °r o~-0 1<1 :c:~ p.. ~~ .. ~ Unco .. dition· Condition· B 1 ! .~ "''''1> = l! :ge~ "01'" allv ally 'Co. ::S"'ö ...: t!S~ .... Po,," 8:S ~ ~ ~1 =,,11 '§"g"

"~ ., .....

~h :a~"I ~m~ ~~.., ~~~ "' ... ~~~ o ~ !l-=~ =a1!l

;g S 'oO~

U~ .s~1: ~~~ ]t;.,

" a ~ ::::-l1iS .~ ~ S t.~i:5 ~8'1l t~ ~8'1l ~8'1l Pii:i:5 ~8~ ~'~ ~t!l'll 1·<1"

I 2957 2828 - - 2835 2 765 54 29 68 34 - - - -

Varsinainen kansakoulu II 2831 2626 - - 2692 2556 87 42 52 28 219 - - -

Egentlig folkskola III 2609 2553 - - 2429 2478 113 55 67 20 120 - - -......... IV 2534 2555 - - 2443 2491 63 49 28 15 3379 - - -V 1 252 1178 - - 1197 1 171 35 3 20 4 983 - - -

VI 988 760 - - 969 749 10 5 9 6 107 1 - -

Summa (Total) - 13171 12500 - - 12565 12210 362 183 244 107 4808 1 - -

Kansalaiskoulu . Medborgar- VII 1039 865 9 3 933 817 44 38 53 7 14 skola ........................... { - - -VIII 1157 943 1 125 931 - - 8 3 24 9 - 644 126 24

Summa (Total) - 2196 1808 1134 934 933 817 52 41 77 16 - 658 126 24

Apukoulu . Hjälpskola ......... I-VIII 314 241 45 39 256 200 7 2 6 - - 23 - -Tarkkailuluokat Observa-

tionsklasser .................. I-VIII 181 11 15 - 154 11 6 - 6 - 9 1 - -Erityisluokat . Specialklasser I-VIII 47 27 1 3 42 23 - - 4 1 1 - - -

Kaikki koulut . Samtligal skolor (Ali schools) ......... -11590911458712)119513) 9761139501132611 4271 2261 3371 124148181 6831 1261 24

1) See p. 14-, translation of titles. 1) Näistä 17 erotodistuksen saaneita. 8) S:n 5. 1) Därav 17 erhållit skiljebetyg. 8) D:o 5. 2) Of these, 17 have received certificate of standings. 8) Likewise 5.

.... c.n *

1 2 3 t, 5 6 7

8

1 2 3 t, 5 6

7

8 9

10

11 12 13

14

Koulut· Skolor • Schools1)

Varsinainen kansakoulu • Egentligfolkskola ......... luokat I-II klasser .................................... luokat III-VI klasser .................................

Kansalaiskoulu' Medborgarskola ........................ Apukoulu • Hjälpskola .................................... Tarkkailuluokat • Observationsklasser .................. Erityisluokat· Specialklasser ..............................

16·

10. Suomenkielisten kansakoulujen Oppilaidf' Elevemas i de finska folkskolorl

Absenees 0/ the pupils in the Finnish publ

Oppilaat, jotka olivat poissa koulusta Elever, som försummat skolan

Pui'i/s IUJflmg been abs ... 1 f,om the school

1-30 I 31-90 I 91-

tuntia . timmar . """, •

,"~ .. ..... '"f .~ll~ 3) ~ "" ..

~~~ '~o~

~ '" ;3 s !~~ ~'ij~ ~8~ ~~\!> ~ <>:i ~ <>:i t>,:::I Ii: ... flt

66qO 6 qq2 q 3n q 218 955 80 2973 2963 2072 1862 356 28. 3667 3 q79 2302 2356 599 51

937 725 6H 572 387 28 130 107 106 85 71 3

76 6 59 2 50 21 9 15 9 q

Summa (Total) 1 780ql 72891 51681 q 8861 1 q671 113

a~ Koulut· Skolor • Schools1) 'li

~\,.) 0

.l

V ~:!~:~~~. ~~~~~~~.l~.: .~~~~~.~~. ~~~~ I I·

II' III·

1 IV-

V-VI.

Summa (Total) -

Kansalaiskoulu' Medborgarskola ...... f VII \ VIII

Summa (Total) -Apukoulu • Hjälpskola ..................... I-VIII Tarkkailuluokat· Observationsklasser ... I-VIII Erityisluokat • Specialklasser ............ I-VII

Kaikki koulut . SamtUga skolor (AlI schools) .............................. -

It~ öI'= ~ ... ~~

'ato-g.'il~ B~lI o~'" ~

58q6 5756 5UO 502q 2552 1 796

26384

1 797 1872

3669

cm 19 78

ll. Suomenkielisten kansakoulujen oppiIa" Personuppgifter rörande elever i fI

Pupils 0/ the Finnish pub lie elementary sehoo

Snknpuoll Äidinkicli Heukikirj.p. Kön Modersmål Mantalsskr.ort s." N Ativ. la"gUGg. Domicil.

~ rl ~ .. ~ '" J ..

0

j~ .. .. ..

'ij ~g " § .. == "'" ~ §l flt.!! Jl'~ ,,;r

·s ~~ ]~ .11 ~.! ~ ~e ~<>:i _II :g !lV) ~l ~ ~~ 0 0 ~ p " " 1iI5 UJ ~ ~ " ~ " ~

~

3011 2835 5813 20 13 5777 6' 2911 28q5 5730 20 6 5702 5· 28H 2596 5395 12 3 5350 6-2529 2 q95 5001 19 q q 980 q. 1358 119q 25q5 6 1 2531 2·

995 801 1792 3 1 1787

13618 12766 26276 80 28 26127 25.

105q 7q3 1 790 7 - 1 779 1 991 881 1866 3 3 1860 1:

2045 1624 3656 10 3 3639 3t

296 225 518 3 - 515 183 13 196 - - 196 -

47 31 78 - - 77

308481161891146591307241 931 811305541 29,

1) Tf'anslation of titles see page 14 •.

~8ulU8ta poissaolot lukuvuonna 1963/64 irånvaro läsåret 1963/64 ~lementary schools, school year 1963/64

17*

Poissaolotunteja poissaolon syyn mukaan Poissaolleita oppilaita Frånvarotimmar eiter orsaken till frånvaron

yhteensä Hou,s 01 abs."ce IJcrordi"g to ,e"son 01 ab."""e I Poissaolo tunteja yhteensä Totaiantal elever. sam Totalantai frånvarotimmar

försummat .kolan Sairaus Muu hyväksytty syy Ei hyväksytty syy

Total " .. mb., 01 hou,. 01 ToIal "umbe, 01 ab ... "t abse"ce

pupils Sjukdom Annan godkänd orsak Icke godkänd orsak /llness S ome 01""' accepted Re,..on ,,01 acupted ,eas""

:3 !-~ " ~ d-.. ..

~t~ ..

"" .. " 0 et CO " 0 co

~ä" · ..... 0..,

I~ .!!'~- " 'lj- .!!,'lj-.. -8:tl~ ~! ~-M:S :>l i;' ~~~ ;3 6'. ~ o·_~ ;3 ~ :0 .... -._ i;' ::CiS :::=t! ::::iEl;S

~8lQ ~ii:<!> ~ .. lQ ~f ~~~ ~~ ~ .. <Q t,.:; ~ ... tQ ~f rn rn f I>. f f:, f

11 969 111068 231037 429563 398 672 16589 16763 210 820 5 2H 1070972 1020679 891651 5401 5114 10515 186960 169026 5262 5952 4 H3 927 196665 175 905 372570 6568 6354 12922 242603 229646 11 327 10811 20377 4317 274307 2H 774 519081 1938 1586 3524 77 651 73 189 9140 6113 40818 11841 127 609 /91143 218 752

307 223 530 131310 9123 1 1021 655 7 071 1009 21626 "-185 11 196 5456 578 6102 loi 10089 230 16187 .

100 22 62 11085 1361 114 58 37 108 1 636

14 10391 13 3101 27 71091 527 28911082 9231 279061 236301 82 8351 183721 6380301

ryhmitettyinä henkilötietojen mukaan 20. 10. 1964 Finska folkskolorna 20. 10. 1964 '2ccording to their personal data, 20th October 1964

Perhewpään sosiaaliryhmä Oppilaiden ikä kaienterivnoden 1964 lopussa FamiljeiOreståndaren. sociaigrupp EIevernas ålder vid .lutet av kaienderåret 1964

Social slalus 01 the h-" 01 t1l61amily The ag' 01 the pvpils aI the end 01 the calenda, yea, 1961

6 7 8 9 10 11 12 13 14

I II III IV

vuotta· år • year!

1308 1423 2536 579 132 5500 210 4 - - - - -1290 1339 2510 617 - 130 5385 235 6 - - - -1114 1300 2338 658 - - 146 4964 282 18 - - -10103 11710 2223 5810 - - - 140 10 502 3410 36 1 1

172 1091 1464 425 - - - - 58 2102 3102 106 3 107 323 1 0106 380 - - - - - 29 11005 316 102

4974 6050 12117 3243 132 5630 5741 5343 4848 2493 1783 363 461

40 277 1 070 410 - - - - - - 18 13010 415 51 321 1102 398 - - - - - - - 210 1434

91 598 2172 808 ...,. - - - - - 18 1328 1849

15 60 245 201 - 2 24 50 75 62 75 81 75 5 27 118 46 - 3 8 25 25 34 47 27 21

18 19 32 9 2 11 11 15 12 9 11 4 3

51031 67541146841 48071 1341 5 6461 5 7841 5 4381 4 9601 2 59811 98411 80311 994

10787 32413 8109 17036

11067 3103

5210 92511 162 955

1Ii 18 11

- - -- - -- - -- - -1 - -4 - -5 - -

57 3 -387 27 -444 30 -

67 10 -6 - -

- - -

5221 401 -

1 2 3 4 5 6 7

8

1 2 3 4 5 6

7

8 9

10

11 12 13

14

18*

12. Kansakoulujen menot kalenterivuonna 1964 Folkskolomas utgifter kalenderåret 19M

Expenditure 0/ the publie elementary schools, calendar year 1964

Menoerät . Utgiftsposter • Items of e!fpenditure

Palkat ja palkkiot Löner och arvoden (Salaries and other remuneration) ............................................... .

Nuorisotyö· Ungdomsarbete (Youth work) ................. . Vapaaehtoinen kerhotyö . FrivIllig klubbverksamhet

(Voluntary club activity) ......................................... . Sosiaaliturvamaksut· Socialskyddsavgifter (Social security

and child allowance fees) ...................................... . Kalusto· Inventarier (Equipment) ............................. . Opetusvälineet· Undervisningsmateriel (Educational

supplies) ........................................................... . Koulukirjastot . Skolbibliotek (Schoollibraries) ........... . Oppikirjat· Läroböcker (Te!ftbooks) .......................... . Koulutarvikkeet . Skoltillbehör (Shool materials) ........ . Työaineet . Arbetsmateriel (Working materials) ......•..... Ravinto· Kost (Food) ............................................ . Vaatetus- ja muut avustukset· Beklädnadshjälp och andra

understöd . ( A ssistance for clothing etc.) .................... . Oppilaiden kesävirkistys Elevernas sommarrekreation

(Summer recreation of the pupils) .......................... . Kiinteän käyttöomaisuuden korot ja poistot· Räntor och

avskrivningar på fasta anläggningstillgångar (Interests and depreciation on fi!fed assets) ............................ ..

Huoneistomenot . Lokalutgifter (E!fpenses for premises) .. . Vaatteiden pesu· Tvätt (Laundry) .......................... . Painatus ja sidonta· Tryckning och inbindning (Printing

and binding) ........................................................ . Tarverahat . Expenser (1 ncidental e!fpenses) ................. . Kuljetuskustannukset· Transportkostnader (Transport e!f-

penses) .............................................................. . Opintoapurahat . Studiestipendier (Scholarships) ........ . Oppilaiden voimistelu- ja urheiluharrastusten edistäminen

Främjande av elevernas intresse för gymnastik och sport (Furthering the interest of the pupils in gymnastics and sports) .............................................................. .

Uintiopetus uimahalleissa . Simundervisning i simhallama (Instruction in swimming) ................................... .

Teatterilippuja ja retkeilyavustuksia . Teaterbiljetter samt exkursionsbidrag (Theatre tickets and e!fcursions) ........ .

Alueiden puhtaanapito ja hoito· Renhållning och skötsel av områden (Cleaning and care of grounds) .............. .

Rakennusten vuosikorjaukset . Arsreparationer i byggna-der (Annual reparations of buildings) ....................... .

Koulupuutarhatoiminta . Skolträdgårdsverksamhet (School gardening) ........................................................... .

Muille kunnille suoritetut koulumaksut . Skolavgifter till andra kommuner (School fees to other communes) ..... .

Suomenkieliset koulut

Flnska akolor Finn;'/r sehools

17609170 26809

53806

1 07~ 670 769987

~9 860 22279

323 719 229 92~ 290791

2535052

61 07~

~~7 366

~ 019 238 117~ 865

20147

17 9~0 62181

399 7~7 2310

18 9~~

92387

20563

229187

655320

\

Ruotsinkiellset

I koulut

Svenska skolor SflJedis" 6chools

Mk· Mar/u

2 373 ~97 17H

6 ~82

137 895 55897

7 95~ 3693

~8 ~56 19160 31755

251266

~ 135

50000

~87 173 3~5 371

2201

1 860 8500

79 30~ 210

2500

11157

2596

~9 837

110 13~

Molemmat koulut')

BAgge skolorna') AU sehools')

9)20 006 06~ 31 763

60288

1 212 56~ 8)825 88~

57814 25972

372175 2~9 08~ 322546

2786318

65209

~97 366

~ 506 ~11 1 520236

22 3~8

19800 70681

~79 051 2520

21 ~~~

')103 5~~

23159

279 02~

765 ~55

~3 329

~ 217

1) Tähän sisältyvät myös kansakoulujen yhteiset menot. ') Lisäksi käytettiin yleisiin palkkajärjestelyihin edelli­senä vuonna myönnetyistä määrärahoista 1 395 192 mk. 8) Lisäksi edelliseltä vuodelta siirtyneistä määrärahoista 129704 mk. 4) S:n 4142 mk.

1) Inkl. folkskolomas gemensamma utgifter. 2) Dessutom användes 1 395 192 mk för allmänna löneregleringar föregående år beviljade anslag. 8) Därtill 129 704 mk ur reservationsanslag från föregående år. 4) D:o 4 Hl2 mk.

1) Including common e!fpenditure. 1) In addition 1 395 192 marks. available from the previous year. were used. S) Like­wise 129 704 mk. 4) Likewise 4 142 mk.

19*

Menoerät . Utgiftsposter • Items of expenditul'e

SuomenkleJlset koulut

Einska skolor F ..... ulo schooZs

RuotslnkleJlset koulut

Svenska skolor S",cdulo SCMDZs

Molemmat koulut')

Bägge skoJoma') A U .c11ooZs')

Opetusfilmiesitykset . Förevisning av undervisningsfilmer (Perfol'mances of educational fi1ms) .......................... .

Opetuselokuvatoiminnan kehittäminen . Utveck1ande av undervisningsfilmverksamheten (Development of the use of educational jilms) ............................................ .

Tarkastajaneuvoston menot . Inspektörskollegiets utgifter (Expenditure of the inspectors' board) ....................... .

Osallistuminen pohjoismaisiin urheilujuhliin . Deltagande i nordiska idrottsfester (Participation in Nordic sport festivals) ........................................................... .

Muut menot· Övriga utgifter (Other expenditure) ........ . Liikenneopetuksen järjestäminen kouluissa' Anordnande

av trafikundervisning i skolorna (A""anging of the traffic

6734 500

16328

5000

135

7248 7234

instruction in schools) ............................................. 17 998 .Ä.rtin koulupuutarhan siirto • Flyttning av .Ä.rtska skol-

trädgården (Removai of the schoolgarden of Ari) ...... 75500 --~--~--~----------~----------+------------I Summa (Total) 1 30 214 0701 4 093 2771 1)34 503 709

13. Kaupungin lahjoitusrahastot kansakoulutarkoituksÖD kalenterivuonna 1964 Stadens donationsfonder för folkskoländamål kalenderåret 1964

M unicipal Joundations Jor public elementary school purposes, calendar year 1964

Rahastot, joiden korkovarat jaettiin: Fonder, vilkas räntemedel utbetalades: Funds the interest of which were paid:

Kaupunginkassaan • Till stadskassan' (To the City Funds) ................................ . Opetusvälineiden hankkimiseen' För inköp av undervisningsmaterial (To buy educa-

tional materials) ...................................................................................... . Taideteosten hankkimiseen' För inköp av konstverk' (To buy WOf'ks of ari) ........... . Töölön kansakoulun musiikkirahastoon • Till Tölö folkskolas musikfond (To the musi-

cal fund of Tälä publie elementary school) ..................................................... . Varattomain kansakoulunoppilaiden ravitsemiseksi ja vaatetukseen' För beklädnad

och bespisning av medellösa folkskolelever (To clothe and feed POOf' pupils) ........... . Kansakoulunoppilaiden kesävirkistykseen • För sommarrekreation för folkskolelever

(For the summer recreation of pupils) ........................................................... . Apurahoina ja palkintoina kansakoulunoppilaille • 1 stipendier och premier åt folk-

skolelever (A s scholarships and I'ewal'ds to pupils) ......................................... . Myötäjäisinä • 1 hemgiftsbelopp (As doWf'Y) ..................................................... . Koulupuutarhojen ylläpitämiseen· För upprätthållande av skolträdgårdar (For

maintenance of school gardens) .................................................................... . Apurahoina kansakoulunopettajille • 1 stipendier åt folkskollärare (As scholarships

Pääoma Kapital CapiW 81. 12. I

SuorItettula kor­kola • Utbetala­

de rilntemedeJ /,,"r .. 1& paiå

Mk . Marie,

1777 173

1 748 155 105 -512 52

1157 113

4673 455

25768 2142 7134 200

3684 336

2137 to teachMs) ............................................................................................ . ----S-u-m-m-a--(T-o-t~--)~I--------~--------~I

204

486951 3830

1) Ks. s. 18, alav. 1. D) Ks. s. 18, alav. 2-10. 1) Se s. 18, not 1. B) Se s. 18. not 2-4. 1) See p. 18, footnote 1. D) See p. 18, footnotes 2-4.

14. Ammattiopetuksen kustannukset kalenterlvuonna 1964 . Kostnadema för yrkesundervisningen kalenderåret 1964 Expenditure 0/ the vocational school system, calendar year 1964

Kalusto, Oppilaiden

Palkat ja Sosiaaliturva-opetus- ja työvälineet ravinto ja Kiinteistö-

palkkiot maksut Huoneistomenot Inventarier, terveydenhoito Kurssitoiminta menot Muut menot Koulut Avlöningar och Socialskydds- Lokalutgifter undervisnings- Elevernas kost Kursverksam- Fastighets- Övriga Summa Skolor

arvoden avgifter E%pens.s och arbets- och hälsovArd het utgifter utgifter Total Salan.s a"d Social .",,,n/)l /0' .chool materiel P"pil.' /ood Cou, •• E%pens.s/or Olhe,

Schools othe-r ,emunera· and child premises Eq"ipment and ca" 0/ activitu& ",,1 estal. up." ••• tion a/lowanc. /e .. and working Ilo. h.alth

mal.ria/S

Mk . Ma,ks

Ammattioppilaitosten joh- I tokunta' Direktionen för yr-kesundervisningsanstalter (V ocational school boa,.d) .. 97032 6665 12075 4773 - - 58950 32309 211 804 Teknillinen ammattikoulu Tekniska yrkesskolan (School 1M technical t,.ades) .2205148 139684 139 668 386371 309358 104581 734 031 52540 4 071 381 Talous- ja ompelualan am-mattikoulu • Yrkesskolan för hushålls- och sömnads-facket (School 10,. cate,.ing and needlework) ............... 687503 42966 43548 213 492 37644 17845 113994 17 267 1174259 Kirjapainokoulu Bok-tryckeriskolan (p,.inte,.s' school) ........................... 96872 5841 37220 12339 - 4679 - 1075 158026 Kähertäjäkoulu • Frisörsko-lan (Hai,.d,.essing school) ... 94647 5404 40199 9527 - - - 2787 152 564 Vaatturiammattikoulu Skräddaryrkesskolan (Tailot'S' trade school) ...... 47157 2686 22868 13062 4879 - - 5365 96017 Laboratoriokoulu • Labora-torieskolan (Laborato,.y school) ........................ 85930 6837 27901 16584 6361 13945 - 7 323 ·164881 Kaupungin avustamat eri-koisammattikoulut. Av staden understödda special-yrkesskolor (Special voca-tional schools subsidized by the city) ........................ - - - - - - - 163113 163 113

Kaikkiaan . Totalsummal (G,.and total) .................. 3314 2891 2100831 323 4791 656 14.81 358 2421 14.1 0501 906 9751 28177911)6192045

I

1) Lisäksi käytettiin 191 786 mk edelliseltä vuodelta siirtyneitä määrärahoja. 1) Dessutom användes 191 786 mk ur reservationsanslag från föregående år. 1) In addition 191 786 ma,.ks, available I,.om the p,.evious yea,., we,.e used.

~ o •

21·

15. Ruotsinkielisten kansakoulujen oppilaat, luokat ja opettajat syyslukukaudeUa 1964 Elever, klasser och lärare i d~ svenska folkskolorna höstterminen 1964

Pupils, classes and teachers 0/ the Swedish publie elementary schools, Autumn term 1964

Opettajia Oppilaita EIever . Pupils 20. 10. 1964 Lärare

Teaehers ...,

Luokat UI-VI Kansalaiskoulu I~ ~~I Klasserna III-VI Medborgarskola _-5_ as.~ ~ Koulut· Skolor

~~~ Classes III-VI Civ" school

~i .. ~ o~ ... :;; ~:;; .~ '~ f;3 ~:a .:;

Schools J1 .... ~ .. j ~ ~r ~l~ ~ ... ~ .å~§ I~ h ~ ... "

] .~ '" " T -g! ~;H~ ~<..l o !5

~1~ ~ ~ .~ C! :w~j .- ~- ~ ~~~ g 3 o "<l o "<l .!4 c.;,"" o "<l .>4 "" ~a ... :&t;.[ g " ... o "" o~ " o 1- m m

~ ~~ .a .. ", " - " - -"'" ~ 1 " ,,- ]"''' ';Q ~ " ., ~ .,,-= CII· ... f/J ...: .~"C-~.~~ ~ ä~ "'''' < ... HIl.g'"

Ö ~.8 +01 ........ ] ".~ :~ :s Q-'(fJ cn 8 ~=~ pr:. .. ~: :; Jj ,,-

"'" ... .!: Cl)1-t~ P-it-4~ ... ..., ... ..., ..., ...,

Kantakaupunki . Stadskäman . Inner city

Anneg. 30 ......... 57 - - 80 - 50 - - 22 209 9 8 8 Cygnaeusskolan 140 - - 137 - - - - - 277 10 11 11 Kottby ............ 46 - - 50 - - - - - 96 4 4 4 Kronohagen ...... 51 - - 100 - - - - 25 176 9 9 8 Kronohagens

K-klasser ...... - - - - - - - 84 - 84 7 7 7 Topeliusskolan ... 118 - - 179 - - - - 8 305 12 12 12 Vallgård ......... 59 - - 132 - - - - - 191 6 6 6 Vallgårds med-

borgarskola ... - - - - 103 41 - - - 144 6 6 6 Summa (Total) 4711 -1 -1 6781 1031 911 1 841 55114821 631 631 62

Esikaupungit . Förstädema . Suburbs

Botby ............ 62 - ~ 45 - - - - - 107 4 4 2 Brändö ............ 56 - - 73 - - - - - 1:19 4 4 4 Drumsö ......... 84 - - 94 - - - - - 178 6 6 6 Haganorra ...... 45 - - 38 - - - - - 83 3 3 3 Hagasödra ...... 53 - - 26 - - - - - 79 3 3 3 Hertonäs ......... 29 - - 30 - - - - - 59 2 2 1 Illergränd ......... 66 - - 55 - - - - - 121 4 4 3 Kårböle ......... 54 - - 40 - - - - - 94 4 4 4 Malm ............ 18 - - 22 - - - - - 40 2 2 1 Munksnäs ......... 129 - - 114 - - - - - 243 9 9 8 Månsas ............ 46 - - 38 - - - - - 84 3 3 3 Sockenbacka ... 13 - - 21 - - - - - 34 2 2 2 Staffansby ...... 12 - - 7 - - - - - 19 1 1 1 Aggelby ......... 14 - - 15 - - - - - 29 2 2 1 Summa (Total) 681 - - 618 - - - - - 1299 49 49 42

Kaikkiaan' Totalsumma (Grand total) 1152 - - 1296 108 91 - 84 65 2781 112 112 3)104

1) See p. 24*, translation 01 titles. 2) Tiedot tarkoittavat opettajaluokkia; ks. s. 65, luokkien lukumäärä luokka-asteittain. 3) Lisäksi 2 liikunnan­

neuvojaa, 1 suullisen esitystaidon neuvoja sekä 20 useassa eri koulussa toimivaa, vakinaista aineopettajaa. 2) Uppgifterna avser lärarklasser; se s. 65, klassernas antal efter klasstadiurn. 3) Därtill2 instruktörer ifysisk fostran,

1 instruktör i muntlig framställningskonst samt 20 i flere skolor tjänstgörande, ordinarie facklärare. K) The inlormation relers to teacher's classes, see p. 65, the number 01 classes by class stage. 3) In addition

2 instructors i11 physical education, 1 instructor 01 speech and 20 ordinary teachers in pa,ticular subjects who teach in several schools. .

16. Ruotsinkielisten kansakoulujen hallussa olevat huoneistot sekä oppilasmäärä syyslukukaudella 1964

Av de svenska Colkskolorna disponerade skollokaler samt elevantalet höstterminen 1964

Premises at the disposal of the Swedish publie elementary schools and their number of pupils, Autumn term 1964

Kouluhuoneistot . Skollokaler School premises

Kantakaupungin koulut: Skolor inom Stadskärnan: Schools in the 1 nner city:

s " .. gl!~ " 2 ~ ~~j c:ll " .= ~ ~ 01] .. - " ., '~

~:>~ ;. 0

~

01 'ii' 'iI~:i -51 i .. II :t,1S' ~

Huoneita opetusta varten R um fOr undervisnlng

111Sl,..aio1s '00ff0I

'tI 0I'~

=:~.q: ::! .. t o.s Et "" .... .g~8 ~ &~ :> .. p

~ S~ '!l ~:I' ... g-='a t " ., ~ -= .. ">-~.g Inl .. 'tI" !" §~ J

s ]

11 i 8,0 g o~ .. ,~ R 'l! " " ~~~ J ~

~ :r cd t' i.., 'tI" E "> ~ :wm\) >. tJf ~ill.l1011lg c:t'tJ.~ =~~:e 0..t1 '" ~ ~::;;I: 'E,~~ tl 0 ... .1: ::l i3" '3" I! ~ g.il~ 8,-=2'-h~ c gj,~ .s~ s ~o

~ :0

I~ rn

Sa" ]2~ 0.0 e .ä,§~ ,8:>!<:l "-5" ."40~ olo\'!

6~';: .. ...... gj 0 .. .C'=~ iOl~..;j

~ ~ i ~ gj,~ S'~~ '9:00 )!1

~ ~m­]~~ s'å :; -ö'" ::!""\!) ~

Oppilaita Elever Pupil&

R .. ~ .. -i)~

~I! .g~ ."4 .. 11 ~:;;a f .... 0

~ K~ gö! <:l -;j ...... ~~<l: gl! ......

Annegatan 30 Annankatu .............................. 8 1 1 1 1 1 6 19 2 9 30 209 26.1 Cygnaeusskolan, Bangatan 8 Ratakatu ............ 11 1 1 1 - 1 5 20 3 16 39 277 25.2 Kottby, Pohjolagatan 45 Pohjolankatu ............ 4 1 1 - - - 2 8 1 3 12 96 24.0 Kronohagen, Snellmansgatan 18 Snellmaninkatu 9 1 2 1 1 1 - 15 7 7 2917619.6 Kronohagens K-klasser . Kruununhaan apukoulu 8 - - - - - 1 9 1 - 10 84. 10.5 Topeliusskolan, Topeliusgatan 22 Topeliuksenkatu 10 1 1 1 - 1 4 18 3 4 25 305 30.5 Vallgård, Nilsiägatan 3 Nilsiänkatu ............ ... ... 6 1 1 2 1 1 2 14 2 21 37 191 31.8 Vallgårds medborgarskola, Nilsiäg. 3 Nilsiänk. ..... 5 - - - - - 2 7 - - 7 144 28.8

Summa (Total)1 611 61 71 61 31 51 221 1101 191 601 189114821 24..31

~ ~

•

Kouluhuoneistot . Skollokaler School fwemises

Esikaupunkien koulut: Skolor i Förstädema: Schools in the Suburban Area:

Botby . Vartiokylä Brändö . Kulosaari Drumsö . Lauttasaari ................................... . Haga norra folkskola . Haagan pohj. koulu ........ . Haga södra folkskola . Haagan etel. koulu ........ . Hertonäs . Herttoniemi ................................ . lliergränd • Hillerikuja Kårböle . Kaarela ......................................... . Malm . Malmi

S

Huoneita opetusta varten R um för undervisning

l,..str"cUOII ,ooms

.. S :CtI ~

Oppilaita Elever Pup'I.&

'0 ., ~ a E

I ~ j aI V

.., Sö ,,";l ...

~ ] S~ ~:a'" ]j ll' ... ~ a ~

~t :§ i" ~! ~ i ]J

~~., !joO ~ g.o e

aI ... ~., 11 E o g

.L ~~l

5a :g~ ~m~ S:;;l~ -= ".., " m,"

.>1",,,,

o:il " .E!m,i:' ~l; '1ä~~

ii~H !;",'5 !lh j e. E oo&' ~

~ " t ge a -= I,,-g ~ ~

~ jii iU -= " .. ..Ii 01 ;StJl 1:1 ~ .~ ]~ " ..

c:I Qj':o! CIS ;2 S .g.=~ =1]='" ""-1 ~ ,,1:1 '~]" 0

0 i! ~13 ti ;S--8.>1~ li-= ~.i

I~ en

]:;;1;> "ij"<:l J.l o l aI'" ~ll"

-:~~ ~oö )!l

S3 " " o.~ ~!-<"

~ ~ K= o ~ "ä! "

b-~1~

~ c ~

~ ::> ~! 1~~

p ~

§.ä 0 t

S~ .~ f5 )!l 0

.s~·5

.~~~ i<!~o..l

~:::t ~~lI, ~~

2 - - - - - - 2 - 1 3 107 53.5 3 - - . - - - 1 4 - 1 5 129 43.0 6 - - - - - 1 7 - 2 9 178 29.7 2 - - - - - 2 4 - - 4 83 42.0 3 - - - - - 2 5 - - 5 79 26.3 3 - - - - - 1 4 - 2 6 59 19.7 2 - - - - - 2 4 - - 4 121 60.5 4 - - - - - 1 5 - 4 9 94 23.5 2 - - - - - 2 4 - 5 9 40 20.0

Munksnäs . Munkkiniemi ........................ ...... 5 1 1 - - - 2 9 1 3 13 243 48.6 Månsas . Maunula.......................................... 3 - - - - - - 3 - 2 5 84 28.0 Sockenbacka' Pitäjänmäki ....................... 2 - - - - - 3 5 - 6 11 34 17.0 StaffansbY'Tapanila .................................... 1 - - - - - 3 4 - 4 8 19 19.0

Aggelby' Oulunkylä .................................... 4~1 ~, ~I =, =, =, 2:1 6:' ~, 3;' 9;'1 2~;' ~~:~I Summa (Total)

Kaikkiaan· Totalsumma (Grand total) 101 7 8 6 8 5 4~ 174 20 93 287 2781 27.4

~

'"' •

17. Ruotsinkielisten kansakoulujen oppilaiden vaihtuminen lukuvuonna 1963/64 Elevomsättningen i de svenska folkskolorna läsåret 1963/64

Change in the number of pupils at the Swedish public elementary schools, school year 1963/64

! Koulut· Skolor . Schools !

!

Oppilasmäärä lukuvuoden alussa

Elever vid bOrjan av läsåret

NumbeT 01 pupils ... the beg'''''' .. g 0'

the school ,1/""

~h ~~"<

"'" oo~ :d':l: ~ji;'"

h Jlf.,

Lukuvuoden lruIuessa eronneita A vgångna elever under l!lsåret

.!!!,!l PupUs hovi .. g lelt school du" .. g the school )/ea, Oppilasmäärä lukuvuoden

~ t': EroamIsen syy' Orsak tili avgången . Reason 1 päättydessäl

t t ,t! ... g = . . EeverVl sue o~"" u·:: Ii J. =~ S 11" av lilsåret

~;...::: 5=~~ 1:: ~ ~.:a~ s = ~ ~~ ~ NumbeT 01 pupils ti ~ .~:::! ~ 0 'a. ~ ~ 1 ~~... m ~ ~ al the md 01 the

• "gt/(l oos=1:t ~o. ~el:tg ~21 g f 5choolyea,. .... = +01- 1010 a~ ctlas ... - Q ~~ ...

5 ".~ !I~ ~~ ·ä,,~ B~~q B~~ U] "_ 1JJ ~ 5~~ ~~: I;~l .~ ~i § ~ ~ ~~ ,,=~ ... ~.. !!l .. - U,"~~ ~=." +'_0 <n ...... <1. .:;:~ ·0"_ +,.". ~ ", ... ~ . .,'ilo. ::1 i: O .... o«t! ... ·a'=! ~..., ... - :WbO~ tQ ~

..... ~::: .";j O+' 5 -~-::I-il~ =o? +' §~ ::1' ~ ........ IS =.:::1 ::I..!:iII- ::1 1:1 ~.sgE -:sb'Q .s ... ~ '3 rn g ==e ,q~;:!~ =JI.t~ :~~= 0 ~ ~<Q

Ii: ~ ~ ~ <no ~ U) U)

:H~ ~~"<

~~'" ~~:;: 8'ji;i5

h "f., <n

Varsinainen kansakoulu . Egentligll I 307 321 628 12 19 6 - - 6 31 293 316 609 folkskola (Pubtic elenzentary school II 285 317 602 17 18 10 - - - 28 281 310 591 proper) ..... ........ .................... 111 308 284 592 17 15 9 - - - 24. 303 282 585

IV 24.0 266 506 9 4. 6 - - - 10 24.1 264. 505 V 75 63 138 4. 2 1 1 - - 4. 74. 64. 138

, VI 65 65 130 4. 1 4. 1 - - 6 65 63 128

, -: 1280113161 25961 631 591 361 21 -1 61 10311257112991 25561

Kansalaiskoulu (Civic school)

Summa (Tolal)

Medborgarskola

························I{ Summa (Tolal;'

Apukoulu . Hjälpskola (School 101'

VII . VIII

mentally relarded children) ......... 1 I-VIII Tarkkailuluokat . Observationsklas-

ser (Classes 101' emolionally malad-iusled children) ............ ............ 111 -VIII

Erityisluokat . Specialklasser (Olher

52 54.

106

45

18

4.3 67

110

38

7

95 121

216

83

25

special classes) ....................... . I-VII 211 121 33

K~~l~~c~~o~~)t . .-.. ~~.~~~~~~ .. ~.~.~~~~I -1~~~oI1 4881 2 9581

5 4

9

12

7

6

971

1

1

3

2

651

2 3

2 3

1

1

391 61

1

1

1

21 61

5 2

7

5

4.9 54.

103

50

20

4.6 69

115

4.5

7

95 123

218

95

27

31 231 131 36

118f1 45311 4791 2 932

Nl ~

*

18. Ruotsinkielisten kansakoulujen oppilaat työn tuloksen mukaan kevätlukukaudella 1964 Elever i de svenska Colkskoloma efter arbetsresultat, vårterminen 1964

Pupils 0/ the Swedish publie elementary schools, grouped according to the working result, Spring term 1964

Koulut· Skolor' Schools1)

Egentlig folkskola ........... . Varsinainen kansakoulu '1

Summa (Total)

Kansalaiskoulu . Medborgar-skola ........................... l{

Summa (Total;'

å" ~~ S

" .. " -:;3 ~ .!l 11':-= =+-1"10

~~~f!~~ ·H.:<,~! .. -::>;:!!-.~ S~">"::; "ca"p.. ~ tIiI t-. :s. ~ ~ Q

'" fJ:I ~~ o :c; Ii

~~" ~8~

1 293 II 281

III 303 IV 241

V 74. VI 65 _11257

:1:tI ...

§~.!2 t'ii:~

316 310 282 264.

64.

..3 1299

VII VIII

4.9 54.

4.6 69

103 115

Apukoulu . Hjälpskola ...... 1 I"-VIII Tarkkailuluokat . Observa- II-VIII

50 20

45 7

tionsklasser ................ .. Erityisluokat . Specialklasser

Kalkki koulut . Samtligal skolor ( Ali schools) .........

1) See p. 24., tt'anslation of ti/les.

I-VII 231 13

-1~45311 4791

S) Näistä 2 erotodistuksen saaneita. 8) S:n 3. S) Därav 2 erhållit skiljebetyg. 8) D:o 3.

-a~ Q) ta.o C t1

~ ~.5~~ ·i:'.sb~ .~ :g"U!j,oC~ll S"~ ,,-" ~ !!I :::." ..

~ <>-".: ~ ~ J!'~ å

~-

~h ~8<l:l

"' .. "ö 0 ..!2

t.~~ !-<fl<

Niistä, Därav . Out 0' these

Ylemmälle luokalle silrrettyjä Uppflyttade tiU högre kIass

Pupils moved up to the .. eri class

Ehdoitta Utan viUkor

Unconditionally

" );1 .. "::ls ~8<l:l

287 262 282 225

63 65

:8~.!2 ~~~ !-<fi:

309 296 272 250

60

~

Ehdollisesti ViUkorligt

COIIditionaUy

"l;l .. 3u ~8"'1

3 11 17 13 11

-8~~ ~'i1:~ Pii:'"

4. 9 9

11 4. 2

---' -. 1184 1248 55 39

1 53

54

11 3

2)6sl

67

67

5 1

4.4.

44

33 15

4.5

45

36 6

231 12

3)7311 29911 2471

4. 1

5

3

631

1

1

2

421

S) Of these, 2 have t'eceived certificate of standings. 3) Likewise 3.

Q) ]~ "dEl! l~r~~ ~ .~;a ~ : Q (1 .... ~~:::-

"~ .. ~g~

3 8 4. 3

18

3 2

231

~~ c..

"' .. 0'0.!2 ::::~.~ ~~r..!)

!-<fl<

3 5 1 3

12

2

2

2

1

171

Oppilaat, jotka pyrkivät Elever, som SOkte inträde i

!,,,Pils applyi .. g 'or admission to

1=1 g ,,"" .... -ät::l ,§2~ 8:~ § o " ~

109 397

22 39

567

2

5691

" -" g "" .... "3"ö~ 0-l\1_ ~ ID ~ ~"".ll ä t:'l " ~

1 16

17

4

211

§ ~ g ,,-'" g~~ ~'il.!t p,'g ~ §'tdE ~.<:l ~

"

5

5

51

" " " " .. " _0'" ,,- " .e~;; ge-:; .<:l""" ::s' 1=1 ~ ",,11 a ~

3

3

3

~ c.n *

Koulut· Skolor' Schools1)

1 Varsinainen kansakoulu' Egentlig folkskola ......... 2 luokat I-II klasser .................................... 3 luokat III-VI klasser ................................. 4 Kansalaiskoulu' Medborgarskola ........................ 5 Apukoulu • Hjälpskola .................................... 6 Tarkkailuluokat • Observationsklasser ............... 7 Erityisluokat • Specialklasser ........................... 8 Summa (Total) I

a~ Koulut· Skolor • Schools1) ~d

g ...

1

V~ .. ~~~.·~~tli~ 1 I

2 II 3 III 4 IV 5 V 6 VI

7 Summa (Total) -8 Kansalaiskoulu' Medborgarskola ...... { VII 9 VIII

10 Summa (Total) -11 Apukoulu' Hjälpskola . __ . __ ............... I-VIII 12 Tarkkailuluokat • Observationsklasser I-VIII 13 Erityisluokat • Specialklasser ............ I-VII

Kaikki koulut - Samtllga skolor H (AlI schools) .............................. -

1) Translation 01 titles see page 24*.

26*

19. Ruotsinkielisten kansakoulujen oppilaidel Elevernas i de svenska folkskolornl

Absences of the pupils in the Swedish publi

Oppilaat, jotka olivat poissa koulusta Elever, 80m förswnmat skolan

Pupils /laving been IJbsml from !Chool

1-30 I 31-90 I 91-

tuntia . timJnar . hours

~J ~ :cd ~

~ J ~ "" .. ~J ~

"" .. • ..... 001') '0'0-2 Q'~~ Si1~ ::::-lI iS ~ii:iS ~ 'lI pii:iS ~ 'lI ~~ ~ 'lI

I~ .. ~ '3~ U.

8: t 'Q-o'iJ~ ~~C$ olIlE-. ~

548 604 585 468 123 120

2448

103 91

194

84 26 30

2781

620 639 loi 1 441 122 93 312 331 190 211 40 32 308 308 221 230 82 61

43 46 27 35 21 29 22 16 11 15 9 5

9 - 9 4 4 3 8 7 12 4 3 1

7021 7081 4701 4991 1591 131

20. Ruotsinkielisten kansakoulujen oppilaat Personuppgif'ter rörande elever i de

Pupils of the Swedish publie elementary schools

Sukupuoli Äidinkieli HenldJdrj. paikka

Mantalsskriv-Kön Modersmål n1ngsort Se:< N alille languag. Domicil.

:ä~ ~~ f~ ~J ~

<II .. 'M~'" ai~ 'il ~

~~~ !I .:z :g 1;. .. 0.l! Od~ o 11 t':j ~.9 "J e ~ 'lI ~ii: t!~~ cE' ~ "m" 1Il~ ~ iä );l<~

300 248 511 31 6 540 8 299 305 569 32 3 594 10 277 308 550 31 4 583 2 256 212 438 29 1 460 8

63 60 122 1 - 123 -62 58 116 4 - 118 2

1267 1191 2306 128 14 2418 30

59 44 99 4 - 103 -44 47 83 7 1 90 1

103 91 182 11 1 193 1

42 42 80 4 - 76 8 20 6 20 5 - 24 1 19 11 26 4 - 28 2

1441 13401 26141 1521 15 27391 42

koulusta poissaolot lukuvuonna 1963/64 'frånvaro läsåret 1963/64 elementary schools, school year 1963/64

27·

PolssaoIIeita oppilaita Poissaolotunteja poissaolon syyn mukaan

Frånvarot1mmar efter orsaken till frAnvaron yhteensä H"",s (1/ abs"""" aaor4itsg 10,eas01S 0/ abs ..... Poissaolotunteja yhteensä

Totalantal elever, 80m forsummat &kolan

Totalantal frAnvarotimmar

Total "umb., 0/ ab •• ,,1 Sairaus Muu hyväksytty syy Ei hyväksytty syy Total "umb., 0/ lIou,. 01

pupils Sjukdom Annan godkänd orsak Icke godkänd orsak IUnes. Sam. iJllI., aectple4 Reaso" "ot acctple4 ,eas01S

at .. al-.. at; l~~ al-.. "" ..

I~ !~~ Ilt ~J ~ !~~ {j-

;g ä~ Sa·" ;g .. i;' ca~ ;g ~ !~iS ~ .. i;' p.. ~ ~~~ p~iS o .. ~ ~ .. iS ~~~ p..~~ en p..~ ~ li:

1153 1173 2326 44 lo87 43169 256lo 2660 653 237 47704 542 574 1116 18197 17956 1225 1022 60 lo7 19 lo82 611 599 1210 26290 25213 1339 1638 593 190 28222

91 110 201 4082 6012 856 703 854 83lo 5792 lo2 36 78 2272 1 lo81 273 111 717 19 3262 22 7 29 9lo1 550 39 - 502 353 1 lo82 23 12 35 1153 527 127 21 100 - 1380

13311 13381 26691 529351 51 7391 38591 34951 28261 1 H31 596201

ryhmitettyinä henkilötietojen mukaan 20. 10. 1964 svenska folkskolorna 20.10. 1964 according to their personal data, 20th October 1964

Perheenpään 90siaaliryhmä Oppilaiden ikä kalenterivuoden 1964 lopussa FamUjefOrestAndarens socialgrupp Elevernas ålder vid slutet av kalendemret 1964

Social slatus 0/111. 1I.a4 0/ lhe lamil" Th. ag. 0/ the puPils at the ... 4 0/ the cal.rt4a, "ea, 1964

6 7 8 9 10 11 12 13 14

I II III IV

vuotta· år . "ea ..

242 157 130 19 27 509 12 - - - - - -259 157 169 19 - 23 548 33 - - - - -245 I 175 tt"lo 21 - - 30 530 23 2 - - -195 110 129 3lo - - - 16 lo16 3lo 2 - -

11 33 67 12 - - - - 1 96 25 1 -7 29 53 31 - - - - - 2 88 23 7

959 661 692 136 27 532 590 579 440 134 115 24 7

2 15 66 20 - - - - - - - 65 29 - 13 53 25 - - - - - - - 2 lo8

2 28 119 45 - - - - - - - 67 77

7 10 47 20 - - 5 8 7 11 9 16 15 2 1 17 5 1 4 1 2 4 2 2 5 7 6 15 2 - - 2 2 5 7 4 6 2

9771 7061 8901 2081 271 5331 6011 5901 4541 1561 1301 1151 1061

abs .....

at; I~ .~:ll~

saiS p~ en

lo6066 93770 19025 38507 270H 55263

75lo9 133lo1 1611 lo 873

903 2385 548 1 928

566771 116297

15 18 17

- - -- - -- - -- - -- - -- - -

- - -

8 1 -37 4 -45 5 -

9 3 1 4 - -2 - -

601 81 1

1 2 3 (,

5 6 7

8

1 2 3 (,

5 6

7

8 9

10

11 12 13

14

~·r !;ll m"" j'-~ ~ ;.....a ... =iii':", ~ ~~! '''''!l- :! af" 1~·n .,-

Koulut· Skolor • Schools 'i:''''~ "8. 'H ".'8::: ., ~'tJ~~ ~'C ~.:! 'ä'S - " !!'!> ~:: - b::

!!I>~o s"oo .~ ~ ~ siili ~.!ii ! ~ ~::t

:c:

Teknillinen ammattikoulu Tekniska yrkesskolan (School /01' technicaZ trades) ............ 1654 1 568

Talous- ja ompelualan am-mattikoulu . Yrkesskolan för hushålls- och sömnadsfacket (School/or catering and needle-work) ........................... 389 375

"aatturiaD1Inattikoulu Skräddaryrkesskolan (Tailors' trade school) ......... 25 25

Laboratoriokoulu . Laborato-rieskolan (Laboratory school) 50 48

Kirjapainokoulu 1) Bok-tryckeriskolan 1) (Printers' school) 1) ........................ 247 243

Kähertäj äkoulu Frisörsko-lan (H airdressing school) ... 224 215

Kaikki koulut· Samtliga sko-I lor (A II schools) ............... 25891 24741

.5 ~ " ]

iji ~ i ~"a ~~$

~]'gt ....,';' ~

SP~ ~ .. ""'

. ~ .. :x:

552

185

6

43

136

56

28*

21. Ammattikoulujen oppilaat lukuvuonna 1963/64 Pupils of the vocational schools,

Vuosiosasto Sukupuoli Oppilaat, jotka ArskIaas KOn Elever, Bom under

ellIS. Sex P"pil. having reached

l:l ~ .~ tl 13 1'. 15 16 17 :1'1.,

1 I! II! .~ ~;; .... • l! :=)! ~~ " ~ ., ... Z vuotta'

Oppilaita lokakuun

630 573 423 1 607 19 3 58 503 598 376

160 119 106 - 385 - 4 121 96 97

10 9 6 14 11 - - 1 9 9

49 - - 11 38 - - - 2 5

108 131 2)5 222 22 - - - 3 25

85 80 57 5 217 - - - 4 34

97811 0421 9121 59711 8591 6921 31 . 621 6251 7121 I 546

1) Tiedot koskevat koko lukuvuoden oppilasmäärää. 2) Ylimääräinen luokka. 8) Näistä 216 suorittanut enintään 7 luokkaa. C) Näistä lukiota käyneitä 3 ja ylioppilaita 16.

1) Uppgifterna avse elevantalet under hela läsåret. 2) En extra k1ass. 3) Därav 216 genorugått högst 7 k1asser. 4) Därav 3 genomgått gymnasialklasser och 16 avlagt studentexamen.

1) The data reler to the number 01 pupils during the whole year. K) Extra class. 8) 0/ these, 216 havecompletednotmorethan 7 classes. 4) 0/ these, 3 have completed upper classes in the secondary school and 16 have passed the matriculation examination.

Elever i yrkesskolorna läsåret 1963/64 school year 1963/64

Äidinkieli Henkikirj.

v. 19R4 täyttivät Modersmål

paikka år 1964 fyllde Mantals-

." 1964 the age af Natiue skrlvn.ort lang .... ge Domicile

~ El t:

t. l:l. ~ 0

i~ "' .. ... :f h 18 19 20 21- " ~j ~ \%<. ~~ ~ -::1 .:..! ... _9

i~ ~~ !lV) ~g ~ 0 = = (/) ~ ~ år . years = = = );l

:;:

20 p:nä • Elever den 20 oktober • Pupils 20th October

65 12 2 9 1 478 148 - 1394 232

41 11 6 9 354 30 1 324 61

3 3 - - 25 - - 19 6

12 11 5 14 46 3 - 43 6

49 63 40 64 211 33 - 176 68

54 43 42 45 202 19 1 156 66

29·

EslkouJutus Tidigare skolgång

B, .. ic schooli"g

C! "

~i-·e~ "8

~- .. ~J~ ="-=~] I I =Cl8

tfl i ~ ]i~ o·~ 5 ~ 1i3 ... ·1 ~:;:f );l<o

!);l; ~ .. Q"

1435 129 56 6

328 5 44 8

19 - 1 5

- - 39 10

181 27 36 -

188 16 9 9

2241 1431 951 14112 316/ 2331 212 112/ 4391 8)2 151/ 177/ 185/ &)38/

Perheenpään .. " " sosiaa1iryhmä ]j5 Familjeföreståndarens § ~ socialgrupp

Social .daJus l ~j~ af the head 01 tM lamily ... ·01 ii '5 l:l. e

I ~~~ ö~~ (/) E "'.)1

.~..,

I II III IV ," ~ 9 ~~'S" <n'

82 378 913 253 1626 143

35 123 170 57 385 17

2 1 20 2 25 -

6 19 21 3 49 -

11 55 150 28 244 22

9 33 111 69 222 -

1451 609/ 13851 412/ 2551/ 182