Ei-heteroseksuaalisen tilan historiallinen rakentuminen Joensuun seudulla

Ei-heteroseksuaalisen tilan historiallinen rakentuminen Joensuun seudulla

Iiris Lehto & Anni Rannikko, Itä-Suomen yliopisto Turun X lesbo-, homo- ja queer -tutkimusseminaari 26.-27.9.2014

Taustaksi

• Sosiaalihistoriallisesti orientoituneen yhteiskuntatieteellisen tarkastelumme aikajänne yltää 60- luvulta nykyhetkeen.

• Tutkimuskysymyksiä: – Miten ei-heteroseksuaalinen tila on Joensuun seudulla viimeisen viidenkymmenen vuoden

aikana rakentunut?

– Millaisia historiallisia katkoksia ja jatkumoita ei-heteroseksuaalisen tilan rakentumista tarkastelemalla on mahdollista löytää?

– Miten ne heijastelevat valta- ja alistussuhteiden historiallisia muutoksia?

– Kuinka sukupuoli merkityksellistyy tässä kontekstissa?

– Millaisia tunteita ja affekteja ei-heteroseksuaaliseen tilaan kytkeytyy?

Tutkimusympäristö

• Joensuun seutu tarkoittaa maantieteellistä aluetta, johon kuuluu Joensuun (kuntaliitoksien myötä Eno, Kiihtelysvaara, Pyhäselkä, Tuupovaara) lisäksi Liperi, Outokumpu, Juuka, Polvijärvi sekä Ilomantsi.

• Alueen asukasluku 124 302 (31.12.2013) kattaa 75 % Pohjois-Karjalan maakunnasta.

• Joensuun (seudun) erityispiirteitä ovat Venäjän rajan läheisyys ja pitkät etäisyydet.

• Joensuussa yhdistyy sekä kaupunki korkeakouluineen että maaseutu runsaine kylineen.

• Joensuussa on ollut verrattain aktiivista Setan paikallistoimintaa ainakin 1970-luvun lopusta lähtien.

Aineisto

• Haastattelut: eri-ikäiset, Hobiles-toimijat, naistutkimuksen/sukupuolentutkimuksen opettajat.

• Arkistomateriaali sekä media-aineisto: maakuntalehti Karjalainen, paikallislehdet, seuranhakupalstat, keskustelufoorumit?

Menetelmä ja etiikka

• Fokusryhmä/yksilöhaastattelut.

• Go along/kuljeskelu/kävely: kuljetaan haastateltavan mukana tälle merkityksellisissä paikoissa.

• Erityisenä tutkimuseettisenä kysymyksenä on tärkeää huomioida Joensuun pienuuden velvoittama varovaisuus erilaisten paikkojen julkisessa nimeämisessä erityisesti lähihistoriaa tarkasteltaessa.

Tila ja valta

• Tila sekä konkreettisena että metaforisena, eräänlaisena sekä–että-tilana tai ”kolmantena tilana”, (Soja 1996): tila voi olla samaan aikaan sekä hyvin konkreettista ja materiaalista että tunnetila.

• Erityisesti julkinen tila on valtaapitävien ryhmien monopolisoimaa ja määrittelemää pitäen sisällään vastarinnan mahdollisuuden.

• Eri ryhmien tavat nähdä ja käyttää julkista tilaa paljastavat tilan valtageometrioita: tilalla on valtasuhteita paljastava potentiaali.

• Vallan mekanismit, joilla julkista tilaa tuotetaan ja tiettyjä ryhmiä karkotetaan metaforiseen ja/tai konkreettiseen periferiaan, eivät yleensä näy niille, joiden tilankäyttöä ne eivät rajoita.

Näkymättömyyden maantieteet?

• Eräs tilallistuneen vastarinnan muoto on tilan merkityksellistäminen epäkonventionaalisilla tavoilla – sen näkeminen ja käyttäminen muuhun kuin suunniteltuun tarkoitukseen.

• Merkitykset ovat luonteeltaan tilallis-ajallisia, ja sekä aika että tila ovat vuorovaikutuksen tuloksia.

Välitila?

• Voi tarkoittaa niin maa(n)tieteellistä paikkaa, keski-ikää elämänkulun vaiheena tai henkilön asemaa, tai vaihtoehtoisesti epäasemaa suhteessa muihin samassa paikassa oleviin (Pöllänen 2013).

• Kahdensuuntaista liikettä, kohti uutta mutta ajoittain myös paluuta entiseen.

• Välitilassa ollessaan hän elää ikään kuin maanpaossa, ja samalla välitilaa reunustavat ”ei koskaan enää” ja ”ei vielä siinä” tilanteet (Irigaray 1996).

• Välitila antaa mahdollisuuden niin vapaaseen liikkumiseen kuin rauhaisaan paikallaan oloon. (Irigaray 1996).

• Antaa mahdollisuuden muutoksen mutta ei pakota siihen (Pöllänen 2013, 36).

• Kulttuurintutkimuksen yhteydessä välitila kytketty jatkuvaan muutoksen ja samanaikaisen pysyvyyden yhteensovittamiseen (Vakimo&Kupiainen 2006).

Välitila ja ei-heteroseksuaalinen tila

• Tapaamispaikat, kuten puistot, välitiloja maantieteellisessä merkityksessä, tiloja tilan sisässä julkisen ja yksityisen välissä.

• Kaupunki/maaseutu.

• Internet: näkyvyyden ja näkymättömyyden välitila kohtaamispaikka, mutta poissa julkisen alueelta.

• Ei enää, ei vielä: tulevaisuusoptimismi, lakimuutokset.

Tunteet • Feeling , ”fiilis”, viittaa tuntemukseen, joka tuntuu ruumiissa, iholla tai ”luissa ja

ytimissä” ilman että sille (vielä) olisi kielellistä tai sosiaalista ilmaisua.

• Emootiot ovat kognitiivisesti tunnistettavia ja nimettyjä tuntemuksia, kuten kateus, mustasukkaisuus tai huoli.

– ovat sosiaalisia ja niistä voi puhua

– ne muokkaantuvat vuorovaikutuksessa

– voi teeskennellä.

• Affekti on organismiin vaikuttava voimavektori, yhteiskunnallinen suhde ja sidos, ruumiillinen ja intiimi poliittisen sääntelyn väline, ja toisaalta arjen uusintamisen perusta. Minkälaiset kokemukset ja minkälaiset maailmasuhteet ovat mahdollisia kulloisessakin historiallisessa tilanteessa.

(Jokinen&Venäläinen, julkaisematon käsikirjoitus.)

Tunnetila

• Spinoza puhuu affekteista (affectus), joilla on vaikutus ihmisen toimintakykyyn. Affekti on spinozalaisittain ilmaisten mielen ja ruumiin tila, mielen ja ruumiin liikutus. Affektit ovat myös sellaisia ruumiin vaikutuksia, joiden myötä ruumiin toimintakyky lisääntyy tai vähenee, paranee tai heikkenee.

• Sara Ahmed on onnellisuuden imperatiivia kriittisesti lähestyvässä teoksessaan The Promise of Happiness tarkastellut muun muassa onnellisuuden objekteja (happy objects). Objektit ovat tunteiden välitys- tai muunnosalusta, mutta itsessään ne eivät välitä tai muunna tunteita.

• Tila objektina, tilan ja tunteen kytkös tunnetila

• Walkerine&Jimenez: (2012) Affektit ovat keskeisiä yritettäessä ymmärtää, mikä pitää samassa paikassa olevat ihmiset yhdessä. Ruumiillistuneet affektiiviset suhteet koetaan myös fyysisesti. Yhteisö pitää kiinni, ja kun se hajoaa, tilanne synnyttää turvattomuutta.

Ajanjaksot/Siirtymät • Lakimuutokset: ei enää, ei vielä –tilan jäsentäjänä, yhteiskunnallinen konteksti.

• Näkyvä tila tarkoittaa tässä esimerkiksi mediassa näkynyttä keskustelua, lakimuutoksia, järjestöjen perustamista. Samanaikaisesti tila on kuitenkin myös näkymätön.

Rikos ja sairaus 1894-1971

Ei rikos, ei sairaus 1971–1981

Yhtenäistäminen 1981–1999

Yhdenvertaisuus 1999-2004

Yhdenvertaisuus II 2004-2014

”Näkymätön tila”

”Kohti näkyvää tilaa”

”Kohti näkyvää tilaa II”

”Puolinäkyvä tila”

”Näkyvä tila”

Kriminalisointi Psyke ry

Kriminalisoinnin/sairausluokituksen poisto SETA

Suojaikärajat Lama EU-jäsenyys AK –Homoilta

Parisuhdelaki Yhdenvertaisuuslaki Hobiles

Adoptio Hohto AK-Homoilta II Haavisto Tahdon2013

K

i

i

t

o

s

!

Kysymyksiä, kommentteja?

Ei-heteroseksuaalisen tilan historiallinen rakentuminen Joensuun seudulla

Documents

Transcript of Ei-heteroseksuaalisen tilan historiallinen rakentuminen Joensuun seudulla