The ancient Chinese belief in the immortality of soul created unique and rich heritage of funeral culture. From the early stage of a slave soci-ety to the late stage of a feudal so-ciety, most dynasties placed great importance on lavish burials and

burying material wealth with the deceased to cater to their needs in the afterlife world. Lavish burials became a special social phenomenon in Chinese culture.

BUILDING THE AFTERLIFE

The excavations in Neolithic tombs have revealed jade and pottery as burial objects. In the Bronze Age, jade and bronze items were used in burials of the aristocracy, ac-cording to the demands of the rites. In the Pre-Qin period, slaves were often killed and buried together with bronze and jade wares in the tomb when a high rank member of the ruling clique passed away. Sacrificing humans was common throughout the whole Shang (1600–1046 BCE) and Western Zhou (1046–771 BCE) dynasties. Abundant traces of sacrificing humans were found in the Shang tombs from the Yin ruins in An’yang, Henan Province. For instance, the 23rd king of the Shang Dynasty, Wu

Tomb figurinesYang JingM.A./PhD Canditate

Annika WaenerbergPhD

w w54 55

Muinaisten kiinalaisten usko sie- lun kuolemattomuuteen on luo- nut Kiinaan ainutlaatuisen ja rik-kaan hautajaiskulttuurin perin-teen. Varhaisista orjayhteiskunnis-ta aina myöhäiseen feodaaliaikaan asti useimmat dynastiat panostivat

ylenpalttisiin hautajaisiin, joissa vainajan mukana hau-dattiin runsaasti arvoesineitä tuonpuoleiseen vietäväk-si. Näyttävistä hautajaisista muodostuikin Kiinassa eri-tyinen sosiaalinen ilmiö.

TAIDETTA TUONPUOLEISEEN

Neoliittisten hautojen kaivauksissa paljastui jaden ja keramiikan käyttö hautaesineinä. Pronssikaudella riit- tien vaatimia jade- ja pronssiesineitä käytettiin lähin-nä ylimystön hautajaisissa. Qin-dynastiaa (221−206 eaa.) edeltävällä ajalla valtaapitävien korkea-arvoisen jäsenen kuollessa orjia tapettiin ja haudattiin yhdessä pronssi- ja jade-esineiden kanssa. Uhrattujen ihmisten jäännöksiä on löytynyt Shang-dynastian aikaisista hau-doista Yinin raunioilta An’yangista Henanin maakun-nasta; ihmisuhrit olivat tavallisia koko Shang-dynastian (1600−1046 eaa.) ja läntisen Zhou-dynastian (1046−771

HautaveistoksetYang JingFM/M.A.

Annika WaenerbergFT

w w54 55

Ding, ruled for 59 years (1250–1192 BCE). The excavation of the tomb of his spouse, Fu Hao, revealed 16 individu-als buried alive together with 468 pieces of bronze ware and 755 pieces of jade.8 Since the late Spring and Autumn period (770–476 BCE), killing slaves and burying them with their deceased masters gradually began to diminish, and tomb figurines began to replace human sacrifice to cater to the needs of the deceased.

Tomb figurines presenting humans and animals, call-ed yong (俑) in Chinese9, have a long history of evolu-tion and they are characteristic of the Chinese funeral culture. These figurines were made of jade, wood, metal and even straw, even if most often of clay. Two grey pot-tery figurines, a male figure and a female one, unearthed from a Shang tomb in An’yang, Henan Province, in 1937 have been considered the earliest discovered tomb figu-rines.10 These figurines are tiny (the male 6.1 cm, the fe-male 5.5 cm) and quite roughly made. Possibly they date from the early Shang period. They are supposed to be

w w56 57

eaa.) ajan. Esimerkiksi Shang-dynastian 23. kuningas Wu Ding hallitsi 59 vuotta (1250−1192 eaa). Hänen puo-lisonsa Fu Haon haudasta löydettiin kuudentoista elä-vältä haudatun ihmisen jäänteet sekä 468 pronssi- ja 755 jade-esinettä. Orjien uhraaminen ja hautaaminen isän-tiensä mukana alkoi vähentyä Kevättä ja syksyä -kauden (770−476 eaa.) lopulla ja ihmisuhreja alettiin korvata hautaveistoksilla.

Ihmisiä ja eläimiä esittävät pienet hautaveistokset (kiinaksi yong) ovat kiinalaiselle hautajaiskulttuurille tunnusomaisia ja niillä on pitkä kehityshistoria. Hau-taveistoksia saatettiin valmistaa jadesta, puusta, metal-lista tai jopa oljista. Yleisin valmistusmateriaali oli kui-tenkin savi. Shang-ajan haudasta An’yangista 1937 löy-tyneiden harmaasta savesta muovailtujen veistosten ar-vellaan olevan varhaisimmat löydetyt hautaveistokset. Nämä pikku veistokset, jotka esittävät miestä (6,1 cm) ja naista (5,5 cm), on muovailtu melko karkeasti. Niiden arvellaan kuvaavan sotavankeja tai orjia: miehen kädet

w w56 57

RATSASTAJA, Tang-dynastia (618 – 907). Savitavara, maalauskoristelu, 39 x 32 x 11 cm

RIDER, Tang dynasty (618 – 907). Earthenware, painted decorations, 39 x 32 x 11 cm

war prisoners or slaves: they are wearing a cangue, the hands of the male are bound behind his back and the hands of the female in front of her.11

From the Spring and Autumn period (770–476 BCE) to the Warring States period (476–221 BCE), tomb figu-rines of officials, warriors, dancing women and servants were more widely used to replace the sacrificing of hu-mans; both bronze and wooden figurines have been dis-covered.12 Later in the Qin dynasty (221–207 BCE) the technique for making tomb figurines reached its first peak, exemplified by the breathtaking terracotta army discovered in 1974 near Xi’an in Shanxi province. Since then the pottery, cheap, durable and tractable, replaced more precious materials in funerals such as jade and metal.

HUMOROUS OBJECTS

After the fall of Qin empire, China embraced a period of peace of nearly 400 years with the Han dynasty (206 BCE–220 AD) with two periods, the Western Han (202 BCE–9 AD) and the Eastern Han (25–220). The custom of lavish funerals prevailed throughout the Han period. Large amounts of all kinds of pottery figurines, such as servants, retainers, dancers, musicians and comedians, tenant farmers and armed guardians, as well as animals, have been unearthed from Han tombs. Many utensils and decorations as well as miniatures of furniture, hous-es, gardens, granaries, wells, pigsties and even watchtow-ers were buried to re-create a luxurious life for the de-ceased. The funeral pottery constitutes a whole afterlife world, where the development of agriculture, science, architecture and social life as well as aesthetic fashions and cultural conditions are recorded. For the beholder of today it gives a vivid picture of the secular life in manors of the Han dynasty.

Funeral objects are in Chinese called collectively ming qi (明器), referring to objects specifically made for burial for the deceased. According to Chinese thinking, not all buried objects are funeral objects in the sense of ming qi, for example the pieces of bronze ware in the tombs of the Shang and Zhou dynasties are ritual objects, li qi (礼器). They were not made for funeral purpose, but they were buried because they had been used by the dead and, being precious pieces, even in the afterlife they referred to the high social status of the person. Moreover, in old times ming qi were often considered as something inaus-

picious; they were excluded by many connoisseurs, and only a few studies on them were made.

Tomb figurines and other funeral objects form an im-portant part of the Chinese art and antiquity collection of the Joensuu Art Museum. Among them are several items from the Han, Sui and Tang dynasties and some from the Liao and Song dynasties. The most typical Han tomb figurines include a kneeling female servant (JTM 4074), a female head (JTM 4011), a man riding horse (JTM 619), a horse (JTM 4075) and a head of a horse (JTM 4076). A small grey standing female figure (JTM 620) seems to belong to the Northern Wei-type (220–265).

Most figurines from the Han dynasty are small in size compared to the figurines from the previous Qin period. Different from forbidding battle arrays of the Qin, they are more vigorous in nature. Some Han figurines are glazed while most are unglazed and decorated with un-fired pigments. The Han tomb figurines in the Joensuu collections are not glazed but just painted with unfired pigments which already are faded. The kneeling female

w w58 59

on sidottu takaa ja naisen kädet edestä ja kummallakin on häpeälauta kaulan ympärillä.

Kevättä ja syksyä -kauden sekä Taistelevien valtioiden aikana (476−221 eaa.) virkamiehiä, sotilaita, tanssijat- taria ja palvelijoita esittävät hautaveistoksen yleistyi-vät; kaivauksissa on löytynyt sekä pronssi- että puu-veistoksia. Hautaveistosten tekninen kehitys saavutti ensimmäisen huippunsa Qin-dynastian (221−207 eaa.) aikana. Upea tuhansien sotilaspatsaiden terrakotta-armeija löydettiin 1974 Shanxin maakunnasta Xi’anin kaupungin läheltä. Samoissa kaivauksissa löytyi myös puisia hautaveistoksia. Tämän jälkeen savitavara − edul- lisena, kestävänä ja helposti käsiteltävänä − korvasi hautajaisissa arvokkaammat materiaalit kuten jaden ja metallit.

MUODON HUUMORIA

Qin-dynastian sorruttua Kiinaa kohtasi Han-dynastian myötä (206 eea.−220) lähes 400 vuoden rauhan aika. Han-dynastia jakautui Läntiseen (202 eea.−9) ja Itäiseen Han-kauteen (25−220). Ylelliset hautajaiset olivat yleisiä koko Han-kauden ajan. Suuria määriä erilaisia saviveis-toksia, palvelijoita, tanssijoita, muusikoita ja koomikko-ja, maanviljelijöitä ja aseistettuja sotilaita kuten myös eläimiä on löydetty Han-ajan haudoista. Löytöihin kuu-luvat myös erilaiset käyttöesineet ja koristeet sekä pie-noismallit taloista, huonekaluista, puutarhoista, vilja- siiloista, kaivoista ja sikoläteistä, jotka takasivat kuol-leelle hyvän elämän tuonpuoleisessa. Hautaveistoksista muodostuu siten ällistyttävän laaja kuolemanjälkeinen maailma, jossa on tallennettuna maatalouden, tieteen, arkkitehtuurin ja sosiaalisen elämän kehitys sekä muo-din ja kulttuurin muutokset. Esineet ovat usein realis-tisia jäljitelmiä arkisesta elämästä Han-dynastian kar-tanoissa.

Hautaesineistöä kutsutaan kiinaksi nimellä mingqi, joka viittaa vainajien hautaamisessa käytettyihin esi-neisiin. Kiinalaisen ajattelutavan mukaan kaikki hau-dattavat esineet eivät kuitenkaan ole mingqi-esineistöä; esimerkiksi hautoihin Shang- ja Zhou-kaudella laitetut pronssiesineet ovat rituaaliesineitä (liqi). Niitä ei tehty hautaesineiksi, vaan ne haudattiin kuolleen mukana koska ne olivat arvokkaita ja korostivat vielä kuoleman jälkeenkin haudatun korkeaa sosiaalista asemaa. Sitä paitsi mingqi-esineiden katsottiin Kiinassa ennen ai-kaan tuovan huonoa onnea, joten monet taiteentuntijat

sulkivat ne keräilyn ulkopuolelle ja niistä tehtiin vain vähän tutkimusta.

Hautaveistokset ja muut hautajaisesineet muodos-tavat tärkeän osan Joensuun taidemuseon kiinalaisen taiteen kokoelmasta. Kokoelmassa on useita esineitä Han-, Sui- ja Tang-dynastioiden ajalta sekä muutamia Liao- ja Song-dynastioiden ajalta. Tyypillisimpiin Han-ajan hautaveistoksiin kuuluvat polvistuva palvelijatar (JTM 4074), naisen pää (JTM 4011), ratsastava mies (JTM 619), hevonen (JTM 4075) ja hevosen pää (JTM 4076). Pieni harmaa naisfiguuri (JTM 620) kuuluu todennä-köisesti pohjoiseen Wei-tyyppiin (220–265).

Suurin osa Han-ajan veistoksista on pieniä verrat-tuna edeltävän Qin-kauden tuotantoon. Figuurit ovat eloisampia kuin varhaisemmat uhmakkaita sotajoukko- ja kuvaavat ryhmät. Jotkut Han-aikaiset hautaveistok-set on lasitettu, mutta suurin osa on lasittamattomia ja koristeltu maalein, jotka on lisätty polton jälkeen. Joen- suun kokoelman Han-veistoksia ei ole lasitettu, vaan koristeltu pigmentein, jotka ovat suureksi osaksi kulu-

w w58 59

PÄÄ, Han-dynastia (206 eaa. – 220 jaa.). Savitavara, 11,5 x 10,5 x 8,5 cm

HEAD, Han dynasty (206 BCE – 220 CE). Earthenware, 11.5 x 10.5 x 8.5 cm

servant (JTM 4074) is moulded in an exceptionally sim-ple way revealing the succinct, unadorned and slightly humorous style of Han art; the potter seems to have omitted all unnecessary details. The costume of the fig-urine, with traces of white pigment still left, represents the typical Han style. The female head (JTM 4011) is also very simple, displaying a soft and sweet facial expression and a quiet and peaceful manner.

The horse has played a more crucial role in the long history of China than any other animal. It was necessary for moving fast and defending oneself against hostile nomadic tribes, but it also had an important role in spare time entertainment and as a marker of social status. The importance of horses in Chinese culture experienced a rise during the Han dynasty. On order of Emperor Wu of the Han dynasty (汉武帝), reigning 140–87 BCE,13 large amounts of money were spent on horse breeding and buying horses from the Middle East. The court people were entertained with horse and riding shows, which grew widely in popularity from the Han dynasty to the Tang dynasty.

The horse figures from the Han dynasty are skilful and vibrant, stepping proudly or galloping wildly. How-ever, we can discern two different types of horses in this period. The figurine of a man riding a horse (JTM 619) has the horse sculpted using few lines which still cre-ate an expressive and humorous character. The horse is

w w60 61

neet pois. Polvistuva naispalvelija (JTM 4074) on muo-toiltu pelkistäen paljastaen Han-ajan ytimekkään koris-telemattoman ja omalla tavallaan humoristisen tyylin; tekijä näyttää jättäneen pois kaikki tarpeettomat yksi-tyiskohdat. Hahmon Han-tyyliä edustavassa vaatetuk-sessa on vielä jälkiä valkeasta pigmentistä. Naisen pää (JTM 4011) on samoin hyvin pelkistetty ja välittää lem-peän, sävyisän ja rauhallisen vaikutelman.

Kiinan pitkässä historiassa hevosella on ollut tärke-ämpi rooli kuin millään muulla eläimellä. Hevonen on mahdollistanut nopean liikkumisen ja sillä on ollut tär-keä tehtävä valtakunnan puolustamisessa vihamielisiä paimentolaiskansoja vastaan, mutta myös suuri rooli vapaa-ajan vietossa, huvielämässä ja yhteiskunnallisen aseman kuvastamisessa. Hevoskulttuurin suuri nousu tapahtui Han-dynastian aikana. Keisari Wun käskystä suuria summia käytettiin hevosjalostukseen ja uusien hevosten hankintaan Lähi-idästä. Erilaiset ratsastus- ja hevosnäytökset, joilla viihdytettiin hoviväkeä, tulivat suosituiksi Han-kaudella ja huipentuivat Tang-kaudel-la (618–907).

Han-ajalla osattiin erittäin taitavasti ja luonteik-kaasti kuvata hevosta, ylväästi astelevaa tai villisti nelis- tävää ratsua. Tämän kauden hevosista voidaan kuiten-kin erottaa kaksi eri tyyppiä. Ratsastajaa (JTM 619) esit-tävässä veistoksessa hevonen on veistetty yksinkertai-sesti, mutta on saatu aikaiseksi ilmeikäs ja humoristi-

w w60 61

POLVISTUVA NAINEN, Han-dynastia (206 eaa. – 220 jaa.)Savitavara, 50 x 24,5 x 12,5 cm

KNEELING WOMAN, Han dynasty (206 BCE – 220 CE)Earthenware, 50 x 24.5 x 12.5 cm

NAISFIGUURI, pohjoinen Wei-dynastia (220 – 265 jaa.)Savitavara, maalauskoristelu, 18 x 5,5 x 4 cm

FEMALE FIGURE, Northern Wei dynasty (220 – 265 CE)Earthenware, painted decorations, 18 x 5.5 x 4 cm

HEVONEN, Han-dynastia (206 eaa.–220 jaa.). Savitavara, jäänteitä maalauskoristelusta, 18,5 x 31 x 8,5 cm

HORSE, Han dynasty (206 BCE–220 CE). Earthenware, remains of painted decorations, 18.5 x 31 x 8.5 cm

HEVOSEN PÄÄ, Han-dynastia (206 eaa. – 220 jaa.)Savitavara, rippeitä maalauskoristelusta, 19 x 17 x 6 cm

HORSE’S HEAD, Han dynasty (206 BCE – 220 CE)Earthenware, remains of painted decorations, 19 x 17 x 6 cm

small and chubby, depicting the early Chinese horse tamed from the pony-like wild horse of the steppes in the north. The other horse type presents the newcomer exported from the Middle East. It is tall, with slender legs and a long, slim and expressive head (JTM 4076). These horses, even with legs, ears and tail missing (JTM 4075), still convey a lively impression. Possibly the legs were made of wood, a material which perishes much more easily than ceramics.

Besides human and animal figurines, the Han ob-jects in the Joensuu Art Museum collections also include other funeral pottery. The cocoon jar, called so for its extravagant form in unglazed grey pottery, has been painted with vertical purple stripes and vivid curves of a cloud pattern in maroon and white (JTM 4012). This kind of jars were recently unearthed from various tombs in all parts of China and they seem to form a jar type

characteristic of the Han period.14 The form and decora-tion of the cocoon jar imitates lacquer items which were on high level and very popular in the Han dynasty; how-ever, the brushwork of this jar is more fluid.

The technique of glazing pottery might date as far back as to the end of the Zhou dynasty. The green glaz-ing appears as a novelty during the Han dynasty, import-ed from South West Asia and used profusely in jars, bot-tles and funeral objects. Low-temperature lead glazed pottery was already widely used in funeral objects, most of them in dark green and some in amber brown. The miniature granary jar (JTM 4073) in the Joensuu collec-tions is earthenware and coated with green lead glaze. A miniature granary in the tomb served security and con-tinuity. These miniatures imitate granaries which were built following the order of the Han emperor to prevent famine in case of war or crop failure. The roof construc-

w w62 63

nen hahmo. Pieni ja pullea hevonen kuuluu ilmeisesti varhaiseen kiinalaiseen hevosrotuun, joka kesytettiin pohjoisen ponimaisista villihevosista. Toinen tyyppi edustaa tulokasta, tuontihevosta Lähi-idästä. Tällä kor- kealla hevosella on kapeat jalat sekä pitkä, kapea ja il- meikäs pää (JTM 4076). Vaikka siltä puuttuisi jalat, kor-vat ja häntä (JTM 4075), tätä hevostyyppiä edustava veistos on silti eläväisen oloinen. Jalat on mahdollisesti valmistettu keramiikkaa paljon helpommin tuhoutuvas- ta puumateriaalista.

Ihmisiä ja eläimiä esittävien veistosten lisäksi Joen-suun taidemuseon kokoelmissa on myös muita hauta-esineitä Han-dynastian ajalta. Esimerkiksi silkkiäistou- kan koteloa muistuttava ruukku (JTM 4012) on koris-teltu purppuranvärisillä raidoilla ja punaruskealla ja valkoisella kaarevalla pilvikuviolla. Samanlaisia ruuk-kuja on löydetty viime aikoina joka puolelta Kiinaa ja

ne vaikuttaisivat olevan Han-ajalle erityisen tyypillinen ruukkumalli. Koteloruukun muoto ja väritys jäljittelee lakkaesineitä, jotka olivat erittäin korkeatasoisia ja suo-sittuja Han-kaudella; tässä ruukussa siveltimen jälki on kuitenkin lennokkaampi.

Keramiikan lasitustekniikka saattaa olla peräisin niin- kin kaukaa kuin Zhou-dynastian loppupuolelta. Vih-reä lasitus oli Han-kaudella Lounais-Aasiasta tuotu uu- tuus, jota käytettiin monissa ruukuissa, pulloissa ja hau- tajaisesineissä. Toinen yleinen lasituksen väri oli meri-pihkan ruskeankeltainen. Alhaisessa lämpötilassa poltet- tua lyijylasitteista keramiikkaa pidettiin halpana vaihto- ehtona jade- ja metalliesineille ja siitä tehtiin käyttöesi-neitä sekä erilaisia pienoismalleja, muun muassa huone- kaluista, viljauurnista, taloista, kivimuodostelmista, puu- tarhoista, torneista ja jopa kokonaisista kartanoista. Joensuun kokoelmista löytyvä viljasäiliön pienoismalli

w w62 63

RUUKKU, Han-dynastia (206 eaa. – 220 jaa.). Savitavara, maalauskoristelu. 25 x 27 x 19,5 cm, suuaukon halkaisija 6,5 cm

COCOON JAR, Han dynasty (206 BCE–220 CE). Earthenware, painted decorations. 25 x 27 x 19.5 cm, mouth diameter 6.5 cm

RATSASTAJA, Han-dynastia, (206 eaa.–220 jaa.). Savitavara, maalauskoristelu, 23 x 29 x 11 cm

RIDER, Han dynasty (206 BCE–220 CE). Earthenware, painted decorations, 23 x 29 x 11 cm

tion of the granary imitates tile roofs of real granaries. The three legs of the granary imitate bear feet; the bear was a symbol of strength, duration and continuation for families. It also offered protection against thieves, an im-portant task regarding the security of a granary.

During the Six Dynasties (220–589), burials were mostly carried out with human and animal figurines, either unglazed or lead glazed. Among funeral objects of this period, a pagoda-shaped jar was very popular. It is richly decorated with motifs of pagoda, pavilions, Buddhist statues, humans, birds and animals. A pago-da-shaped jar, known as the precursor of later celadon porcelain prevailing widely in Southern China since the Eastern Han, is said to preserve the soul of the deceased. In the Six Dynasties, also tomb guardians appeared as funeral objects, initially probably even earlier. Usually they appear in pairs. The tomb guardian (JTM 575) in the Joensuu collections is a monstrous fantasy creature of chimera type, with a human face and a winged and hoofed body of a beast. Being both a warrior as well as a Heavenly Guardian, its quaint and fearful shape was believed to protect the soul of the deceased in the tomb and banish the evils. The type belonging to the collec-tions resembles the style of the tomb guardians in the early Tang dynasty. Later during the Tang reign, they

w w64 65

(JTM 4073) on savitavaraa ja päällystetty vihreällä lasit-teella. Pienoismallit imitoivat Han-keisarien rakennut- tamia viljavarastoja, joiden tarkoituksena oli turvata ra-vinto vaikeina aikoina, katovuosien tai sotien uhatessa. Vainajan mukaan pantuna viljavaraston pienoismalli toi- mitti samaa turvan ja jatkuvuuden virkaa. Pienoismal-leissa on esikuvansa mukaisesti katto, joka jäljittelee oi-keata tiilikattoa. Uurnan kyljessä on kolme kolmen vii- van koristekaiverrusta vyöhykkeinä. Siinä on karhun muotoja jäljittelevät kolme jalkaa. Karhu symboloi voi-maa, kestävyyttä ja suvun jatkumista. Karhu myös tur-vasi varastoa varkailta ja ryöväreiltä.

Kuuden dynastian aikana (220−589) osa esineistä oli lasittamatonta savitavaraa, osa lyijylasitettua savi- ja kivitavaraa. Henkilö- ja eläinfiguurien lisäksi pagodin mallinen ruukku runsaine koristeineen, paviljonkei-neen, buddhalaisine veistoksineen, kukkineen ja eläi-mineen, oli hyvin suosittu. Sanottiin, että pagodimal-lissa kuolleen sielu säilyi hyvin, mikä vaikutti mallin yleistymiseen Etelä-Kiinassa. Esinemalli tunnetaan ce-ladon-posliinin edeltäjänä. Viimeistään Kuuden dynas-tian aikana, ehkä jo aikaisemminkin, myös haudanvar-tijat ilmaantuivat hautojen esineistöön. Yleensä niitä sijoitettiin hautoihin pareittain. Joensuun kokoelman haudanvartija (JTM 575) on hirviömäinen fantasiaolen-

w w64 65

VILJAUURNA, Han-dynastia (206 eaa. – 220 jaa.). Savitavara, vaalea lietemaalaus, vihreä lyijylasite, 24,7 x 18,7 x 18,5 cm

GRAIN CASKET, Han dynasty (206 BCE – 220 CE). Earthenware, engobe, green lead glaze, 24.7 x 18.7 x 18.5 cm

KIINALAINEN VIRKAMIES, Sui-dynastia (581 – 618)Savitavara, keltainen lasite, 26,5 x 8 x 6 cm

CHINESE CIVIL SERVANT, Sui (581 – 618) or Tang dynasty (618 – 907) Earthenware, yellow glaze, 26.5 x 8 x 6 cm

VIRKAMIES, Sui-dynastia (581 – 618)Savitavara, 22,5 x 6 x 5 cm

CIVIL SERVANT, Sui dynasty (581 – 618)Earthenware, 22.5 x 6 x 5 cm

became more man-like without losing their ferocious appearance.

Straw yellow glazing was used for Han figurines and other funeral objects, but more often we see this colour in tomb figurines of the following dynasties. There are two small Sui (581–618) figurines in the collections coat-ed with straw yellow glaze (JTM 621, JTM 622), and one that is not glazed (JTM 4013). The glazed ones are stand-ing in reverence and deference, clasping their hands in front of their body. One of them is slightly nodding his head; possibly the head, as often happens, originally belonged to another figure. They are low-rank civil of-ficials, waiting to do their duty. The unglazed is painted, although the pigment is faded. The figure is vivid, and his prudish look and formal gesture show that he also is a low-rank civil official. The hood and cloak imply a typical northern Chinese style.

VITAL ELEGANCE

The Tang dynasty (618–907) witnessed an unprecedent-ed high level of funeral objects. The lavish funerals in-cluded pottery with human and animal figurines, daily utensils, miniature furniture, and buildings and gardens. Human figures represent tomb guardians, servants, mu-sicians and dancers, court ladies, officials, warriors, and horse and camel leaders. The animal figures are mostly horses, camels, monkeys, all kinds of domestic animals and fowl. The sculptural quality of Chinese tomb figu-rines has been considered to have been at its highest by the beginning of the 8th century. Compared to the of-ten almost naïve simplicity of the Han objects, the Tang figurines display more realism, animation and colour.

The most representative funeral pottery of the Tang dynasty derived from the earlier lead-glazed pottery of the Han and later dynasties and is known as ‘Tang tri-coloured pottery’ (唐三彩 tang san cai). It is called ‘tri-coloured’, even if often more than three colours are used in one piece, the colours consisting mostly of green, blue, brown, cream white, straw yellow and/or purple. Tri-coloured pottery figurines can measure from a dozen cm up to over one meter according to the social status of the deceased. Besides glazed tri-coloured pottery, also many unglazed tomb figurines have been unearthed from the Tang tombs.

The stunning vividness transmitted by the figurines represent the vital Tang spirit, meanwhile the obviously

w w66 67

to, jolla on ihmisen kasvot, siivekäs pedon ruumis ja voi- makkaat sorkkajalat. Erikoisen ja pelottavan ulkomuo-don uskottiin suojelevan hautaa pahalta. Kokoelman haudanvartija on varhaisen Tang-dynastian tyyliä, myö-hemmin Tang-kaudella ne alkoivat muistuttaa enem-män ulkomuodoltaan hurjailmeistä ihmistä.

Myös oljenkeltaista lasitetta käytettiin Han-kaudel-la, mutta yleisemmin se oli käytössä myöhempien dynas- tioiden hautaveistoksissa. Joensuun taidemuseon koko-elmassa on kaksi pientä Sui-kauden (581−618) oljenkel-taisella lasitteella päällystettyä veistosta (JTM 621, JTM 622) sekä yksi lasittamaton veistos (JTM 4013). Lasite-tut veistokset seisovat arvokkaasti ja puristavat käsiään yhteen edessään. Toisen veistoksen pää on aavistuksen nyökkäävässä asennossa ja on mahdollista, että se on alun perin kuulunut johonkin toiseen veistokseen. Mo-lemmat ovat alempia virkamiehiä ja odottavat, että pää-sisivät täyttämään velvollisuutensa. Lasittamaton veis- tos on maalattu, tosin väripigmentti on jo hävinnyt. Elä- väisen veistoksen sovinnainen ulkomuoto ja nöyrä ele-kieli paljastavat myös sen esittävän alempaa virkamiestä. Huppu ja viitta ovat tyypillistä pohjoiskiinalaista tyyliä.

ELINVOIMAISTA ELEGANSSIA

Tang-dynastian (618−907) aikana hautaveistokset olivat erittäin korkeatasoisia. Hulppeisiin hautajaisiin han-kittiin ihmis- ja eläinveistoksia, arkisia käyttöesineitä ja pienoismalleihin. Ihmishahmojen joukossa oli palve-lijoita, muusikkoja, sotureita, hovineitoja, virkamiehiä sekä hevosen- ja kamelinajajia. Eläinhahmoja edustavat enimmäkseen hevoset, kamelit, apinat, erilaiset kotieläi- met ja siipikarja. Hautaveistosten veistoksellisen laadun on katsottu saavuttaneen huippunsa 700-luvun alussa, jolloin niiden muotoilussa näkyi ennennäkemätön luon- nollisuus ja eloisuus. Verrattuna Han-dynastian melkein- pä naiiviin yksikertaisuuteen Tang-figuureissa on realis- mia, eloisuutta ja väriä. Ne heijastavat Tang-kauden elinvoimaista ilmapiiriä, hybridi muotokieli ja muoto-jen sekoittuminen kertovat Tang-ajan avoimuudesta ja kokonaisvaltaisuudesta.

Edustavin Tang-dynastian hautakeramiikka kehittyi varhaisemmasta Han-dynastian ja sen jälkeisestä lyijy-lasitetusta keramiikasta. Sitä kutsutaan kolmiväriseksi lasitetuksi keramiikaksi (sancai), vaikka usein esineessä käytettiin useampaakin väriä. Väreistä tavallisimmat oli-vat vihreä, sininen, ruskea, kermanvalkoinen, oljenkeltai-

w w66 67

HANHENSYÖTTÄJÄ, Tang-dynastia (618 – 907)Savitavara, sancai-lasite, pää lasittamaton, 39 x 16 x 9,5 cm

GOOSE FEEDER, Tang dynasty (618 – 907)Earthenware, sancai glaze, head unglazed, 39 x 16 x 9.5 cm

KANNUA PITELEVÄ TYTTÖ, Tang-dynastia (618 – 907)Savitavara, sancai-lasite, pää lasittamaton, 30,5 x 10 x 9 cm

GIRL HOLDING A JUG, Tang dynasty (618 – 907)Earthenware, sancai glaze, head unglazed, 30.5 x 10 x 9 cm

hybrid style absorbing and blending the rich foreign in-fluence tells about the openness and inclusiveness of the Tang era.

The Joensuu Art Museum collections have several representative female figurines from the Tang dynasty. Three of them present maidservants. One of them (JTM 628) is blowing a trumpet-like instrument; another (JTM 627) is carrying a water jug. The third one (JTM 4085), a court maiden, is collecting her gown with her both hands in her lap. The figurines look young, delicate and sweet. Their face is coloured in white pigment and their pink cheeks look healthy and vigorous. Generally pot-ters did not glaze face and body of the human figurines and the glaze was applied only to garment to reach vivid contrasts. The face, neck and hands were painted with unfired pigments, similarly to such facial details as the eyebrows and the lips. The habitus of the court lady in the collection (JTM 626) differs to a large extent from the maiden figures. The lady is plump, comfortable and proud and she is, in an almost ironic manner, feeding a goose. Both figure types reflect the aesthetic taste prevalent in the Tang dynasty. The buxom type gained popularity during the first half of the 8th century. This fashion was introduced, as it is said, by Yang Guifei (杨贵妃), the famous concubine of Emperor Xuanzong of Tang (唐玄宗)15. Emperor Xuanzong´s reign began 712 and ended 756, in the same year when, according to a legend, Yang Guifei was executed. Yang Guifei is one of the most famous beauties in the Chinese history. It is known, however, that the fashion of a round face and a buxom appearance already began some decades before Yang Guifei was entering the scene.16

The Tang figurine of a female rider on a horse is a stunning specimen in the collections (JTM 623). This unglazed figurine displays a vivid colour setting of white, red and black. The young lady has an attractive outfit, with a high hairstyle fashionable during the period. She has trousers and over them a not quite full-length dress with long sleeves that cover her hands. These were typi-cal for all fashionable ladies but especially expressive for dancing. Probably she is a female horse polo player, as at the time, horse riding and playing polo was a fashion in the royal family and the Tang aristocracy. The horse fig-ures widely in arts and literature, and figurines of young female musicians, dancers and horse polo players were quite commonly put in the tombs of wealthy people to entertain them in their afterlife. The horse ridden by the

w w68 69

nen ja violetti. Kolmivärinen keramiikka voi olla mitoil-taan vähän yli 10 cm:stä aina metrinkin korkuista; kuol-leen sosiaalinen asema määräsi hautaveistosten koon. Tang-haudoista on löytynyt myös paljon lasittamatonta keramiikkaa.

Joensuun taidemuseon kokoelmassa on monia nais-hahmoja esittäviä veistoksia Tang-kaudelta. Kolme niis- tä esittää palvelijattaria. Yksi soittaa torvea (JTM 628), toinen kantaa vesikannua (JTM 627) ja kolmas, mahdol- lisesti hovineito, kokoaa pukunsa helmoja syliinsä (JTM 4085). Hahmot näyttävät nuorilta, siroilta ja suloisilta. Kasvoilla on tyypilliseen tapaan valkoinen pigmentti, pos- kille lisätty vaaleanpunainen väri tuo hahmoon terveyt- tä ja elinvoimaa. Yleensä valajat eivät lasittaneet ihmis- veistosten päitä tai kasvoja, lasitetta lisättiin vain vaattei- siin luomaan eloisuutta ja kontrastia. Kasvot ja kaula maalattiin vasta polttamisen jälkeen, samoin kuin kul- makarvat, huulet ja muut kasvojen yksityiskohdat. Ko-koelman hovinaisen (JTM 626) olemus eroaa huomat- tavasti palvelijatarhahmoista. Pyylevä, hyväntuulinen nainen syöttää hanhea lähes ylväin elkein. Veistoksista käy hyvin ilmi Tang-dynastian esteettinen maku, vaikka muodokkaammasta naistyypistä tuli muotia vasta 700- luvun ensimmäisellä puoliskolla. Muodin edelläkävijä- nä on pidetty keisari Xuan Zongin (712−756) kuuluisaa jalkavaimoa Yang Guifeita, joka kertoman mukaan petti keisarin ja tuli teloitetuksi vuonna 756. On kuitenkin käynyt ilmi, että pyöreät ’kuukasvot’ ja muodokas var-talo alkoivat nousta valtavirtaan jo joitain vuosikymme- niä ennen Yang Guifein aikaa.

Kokoelman ehkä ihastuttavin Tang-veistos on he-vosella ratsastava nainen (JTM 623). Lasittamattomassa figuurissa on aistikas väritys valkeaa, punaista ja mus-taa. Nuorella naisella on viehättävä asu ja aikakaudella muodissa ollut korkea kampaus. Hahmolla on päällään housut ja niiden päällä lähes kokopitkä mekko, jonka pitkät hihat peittävät kädet. Hihatyyppi oli muotia kaik- kien naisten keskuudessa, mutta ilmaisuvoimansa vuok- si erityisen suosittu tanssiesityksissä. Kyseessä on luul-tavasti naispuolinen hevospoolon pelaaja, sillä nuoria naismuusikoita, tanssijoita ja poolon pelaajia esittäviä veistoksia asetettiin usein rikkaiden ihmisten hautoi-hin viihdyttämään tuonpuoleisessa. Hevospoolo oli erityisen suosittua keisarillisen suvun ja aristokraatti-neitojen parissa, ja hevosella oli tärkeä rooli myös kuva-taiteessa ja kirjallisuudessa. Neidon alla oleva hevonen on erityisen jäntevä, komea ja eloisa; eloisuutta lisää he-

w w68 69

SOITTAVA TANSSIJATAR, Tang-dynastia (618 – 907)Savitavara, maalauskoristelu, 30,5 x 9 x 10 cm

HORN PLAYING DANCER, Tang dynasty (618 – 907)Earthenware, painted decorations, 30.5 x 9 x 10 cm

TYTTÖ, Tang-dynastia (618 – 907)Savitavara, sancai-lasite, 25,5 x 6 x 6 cm

GIRL, Tang dynasty (618 – 907)Earthenware, sancai glaze, 25.5 x 6 x 6 cm

young lady is very vivid with its slim head inclined to the left and its mouth slightly open; the full-figured body, long legs and short tail make an elegant figure.

Of all the tri-coloured animal figures of the Tang period, horses and camels are the most common. With the blooming trade between China and countries in West Asia and Middle East, horses and camels became the most important way of transportation along the Silk Road. Camel drivers and horse dealers came to China from Mongolia, Middle Asia and Tibet. The foreigners living in China were called hu ren (胡人), and their ubiq-uitous existence can be deduced from murals, paintings as well as tomb figurines of the Tang dynasty. The horse or camel driver (JTM 625) belonging to the Joensuu Art Museum collections is a stout and strong man with a se-vere look on his face. His curly upward moustache and heavy beard, the style of his clothes with narrow sleeves and a lapel collar, as well as his boots, differ clearly from the traditional Chinese style. This man could be a sogdi, who were known as horse dealers, adding another exotic

w w70 71

vosen pään liike. Hevosen hoikka pää kääntyy hieman vasemmalle ja sen suu on hieman auki.

Kaikista kolmivärilasitteisista Tang-figuureista hevo-set ja kamelit ovat kaikkein yleisimpiä, mikä kertoo ku- koistavasta kauppatiestä eli Silkkitiestä Kiinan, Keski- Aasian ja Lähi-Idän välillä. Vilkkaat kansainväliset suh-teet näkyvät hautaveistoksissa: monet kamelinajajista ja hevosvälittäjistä tulivat Mongoliasta, Keski-Aasiasta ja Tiibetistä. Tang-alueella eläviä ulkomaalaisia kut-suttiin nimellä hu ren ja heidän levittäytymisensä koko valtakunnan alueelle on nähtävissä dynastian aikaisissa seinämaalauksissa, kuvataiteessa ja hautaveistoksissa. Joensuun taidemuseon kokoelmassa oleva hevosen- tai kamelinajaja (JTM 625) on vakavailmeinen, vanttera ja vahva mies. Hänen kiharat ja ylöspäin kaartuvat viiksen- sä, suuri partansa sekä vaatteensa kapeine hihoineen, käännettyine kauluksineen ja saappaineen eroavat sel-västi perinteisestä kiinalaisesta tyylistä. Mies on mah-dollisesti sogdi, hevosvälittäjien kansaa, joka toi oman eksoottisen mausteensa Kiinan valtakunnan kauppa-

w w70 71

TARJOILULAUTANEN JA SEITSEMÄN KUPPIATang-dynastia (618 – 907), kivitavara, savitavara, sancai-lasite, lautanen: korkeus 3,5 cm, halkaisija 25,5 cm

SERVING PLATE AND SEVEN CUPSTang dynasty (619 – 907), stoneware, earthenware, sancai glaze, plate: height 3.5 cm, diameter 25.5 cm

KAMELINAJAJA, Tang-dynastia (618 – 907), savitavara, sancai-lasite, 44,5 x 15 x 12 cm

CAMEL DRIVER, Tang dynasty (618 – 907). Earthenware, sancai glaze, 44.5 x 15 x 12 cm

flavour in the colourful crowd of buyers, wine sellers, ambassadors, soldiers, servants, entertainers, musicians and dancers from different countries gathering in the trade centres of the Chinese empire.17

Funeral objects of the Tang period include many daily utensils and decorations. The tri-coloured funeral pot-tery includes every kind of articles used in daily life such as jars, pots, plates, bowls, cups, kindle holders etc. The Joensuu collections include a wine set, complete with a serving plate, six small cups and one bigger bowl, maybe for warming wine or as substitute for the wine jug. The set is glazed with yellow-brown, green and white. Three of the cups are harder stoneware and glazed at the bot-tom as well, with an unglazed foot ring; the other pieces are made of softer pottery and they are unglazed at the bottom. Probably the latter are newer, manufactured to complete the set. There is a large number of unearthed tri-coloured glazed pottery that is similar to this set. Af-ter the fall of the Tang, the technique of making tri-col-oured glazed pottery was handed down to the Song and Liao periods, and the Tang pottery developed into new styles. Even during the Yuan and Ming dynasties, the tri-coloured glazed pottery was still in production.

The Tang tri-coloured glazed pottery is low-temper-ature lead-glazed stoneware made of kaolin clay and fired two times, firstly at around 1000–1100 °C, then af-ter coating with glaze fired again at around 900 °C. Lead oxide is added to the glaze and the colour effect is ob-tained by using different colouring agents, such as cop-per for obtaining green colour, iron for brownish yellow and, less often, manganese and cobalt for blue. As the descendent of the earlier lead-glazed pottery, it still car-ried certain shortcomings. Archaeological findings have shown that the earliest lead-glazed pottery was used ex-clusively for burial objects. For a long time, Tang tri-col-oured glazed pottery items were considered exclusively funeral objects, possibly because of the toxicity and vul-nerability of this lead-glazed ware. Moreover, because it was not impervious enough to liquids, it might have been excluded from daily use, especially from eating and drinking.18 Another fact in support of this argument is that all tri-coloured pottery has been discovered from tomb excavations.

These factors have convinced the researchers that the Tang tri-coloured pottery is used only in burial. How-ever, recent excavations have challenged this consen-sus, which is widely held by researchers both in China

and abroad. Recent excavations discovered that glazed tri-coloured pottery had been used at least for building materials, religious items and toys.19 With more Tang tri-coloured glazed pottery found outside China, such as in the old city of Samarkand in the present-day Uz-bekistan as well as in Iraq, Iran, Jordan, Egypt, Sudan and Indonesia, scholars are inclined to believe that they were not to be transported there only as funeral objects. In addition, many unearthed Tang pottery horses and cam-els are carrying Tang tri-coloured glazed pottery among other goods along the Silk Road, showing that Tang tri-coloured pottery was transported to many countries and regions as daily utensils. Some scholars are inclined to think that such handsome products, intricately and elaborately handmade, could not be manufactured only for the dead. Future excavations will probably tell us more about these pottery products.

Tomb figurines and other funeral objects are a cul-tural treasure through which the present-day people can reflect upon many intriguing aspects of traditional Chi-nese culture. These clay artefacts were made for the dead but they still emit an exuberant vigour and energy due to their expressive presence. This attitude toward death and the deceased, which has been revealed by unearthed burials, reflects a strong tendency towards secularism and hedonism, qualities rooted in the Chinese spirit.

Since the Song dynasty, Chinese funeral customs gradually changed, and tomb figurines began to lose their function as burial objects. In the Yuan and Ming dynasties, guardian figurines were still occasionally used in funerals of noble people. Otherwise, people began to burn human figures of paper instead.

#

w w72 73

paikkoja kiertävien, eri maista kotoisin olevien ostajien, viininmyyjien, suurlähettiläiden, sotilaiden, palvelijoi-den, viihdetaiteilijoiden, muusikkojen ja tanssijoiden värikkääseen joukkoon.

Hautajaisesineisiin kuuluu myös monia päivittäista-varoita ja koriste-esineitä. Tang-aikainen kolmivärinen lasitettu hautajaiskeramiikka sisältää kaikenlaisia päi-vittäisessä elämässä käytettyjä esineitä, kuten ruukkuja, patoja, lautasia, kulhoja ja kuppeja. Joensuun kokoel-masta löytyy myös viiniastiasto, johon kuuluu tarjoilu-lautanen, kuusi pientä kuppia ja yksi kuppeja suurempi kulho, jota on mahdollisesti käytetty viinin lämmittä-miseen tai viinikannun korvikkeena. (JTM 4025) Asti-asto on lasitettu punertavan ruskealla, vihreällä ja läpi-näkyvällä lasitteella. Kolme kupeista vaikuttaisi olevan kovempaa kivitavaraa ja ne on lasitettu jopa pohjasta, vain jalkarengas on jätetty lasittamatta. Tarjoiluvati ja muut kupit ovat pehmeämpää ainesta ja pohja on lasit-tamaton. Jälkimmäiset ovat todennäköisesti uudempaa tuotantoa ja valmistettu täydentämään astiasto, jollai-sia on löytynyt runsain määrin Tang-haudoista. Tang-dynastian hiipumisen jälkeen kolmivärisen lasitetun keramiikan valmistustekniikka periytyi Song- ja Liao-kausille ja Tang-keramiikka kehittyi uusiin suuntiin. Jopa vielä Yuan- ja Ming-dynastioiden aikoina valmis-tettiin kolmiväristä lasitettua keramiikkaa.

Tang-kauden kolmivärinen lasitettu keramiikka oli matalassa lämpötilassa lyijylasitettua, kaoliinipitoisesta savesta valmistettua kivitavaraa. Esineet poltettiin kah-desti, ensin noin 1000−1100 °C lämpötilassa ja lasitteen lisäämisen jälkeen uudestaan noin 900 °C lämmössä. Varhaisemman lyijylasitetun keramiikan perillisellä oli vielä vajavaisuutensa. Arkeologiset löydöt ovat todista-neet, että varhaisin lyijylasitettu keramiikka oli yksin-omaan hautajaisesineistöä. Näin ajateltiin myös myr-kyllisestä ja helposti hajoavasta Tang-kauden kolmivä-risestä keramiikasta. Se ei ollut tarpeeksi tiivistä nestei-den säilyttämiseen ja saatettiin sen takia sivuuttaa eten-kin ruokaan ja juomaan liittyvässä päivittäiskäytössä. Ajatusta on tukenut myös se, että kaikki kolmiväriset keramiikkaesineet on löydetty hautakaivausten yhtey-dessä.

Nämä tekijät vakuuttivat tutkijat uskomaan, että Tang-kaudella kolmivärisestä keramiikasta tehtiin ai-noastaan hautajaisesineitä. Yhä useammat viimeaikai-set kaivaukset ovat kuitenkin haastaneet tämän ”ylei-sen mielipiteen” sekä Kiinassa että ulkomailla. Hiljat-

tain tehdyissä kaivauksissa havaittiin, että kolmiväristä lasitettua keramiikkaa on käytetty myös rakennuksissa ja leluissa. Tang-kauden kolmiväristä lasitettua kera-miikkaa on löytynyt Kiinan alueen ulkopuolelta, mm. Samarkandin kaupungista nykyisen Uzbekistanin alu-eelta, Irakista, Iranista, Jordaniasta, Egyptistä, Sudanis-ta ja Indonesiasta. Tutkijat ovatkin alkaneet kallistua sille kannalle, ettei esineitä ole viety näille alueille ai-noastaan hautajaiskäyttöön. Monet Tang-ajan sancai-lasitetut esineet, hevoset ja kamelit, joita kaivauksissa on löydetty silkkitien varrelta, osoittavat, että sancai-keramiikkaa vietiin moniin maihin käyttö- ja koriste-esineiksi. Joidenkin tutkijoiden mukaan näin kauniita, taitoa sekä monivaiheista valmistusprosessia vaativia esineitä ei ole voitu valmistaa ainoastaan kuolleille. Tu-levat kaivaukset kertonevat tästä lisää.

Hautaveistokset ja muut hautajaisesineet ovat aar-teita, joiden äärellä tämän päivän ihmiset voivat pun-nita vanhan kiinalaisen kulttuurin mielenkiintoisia piirteitä. Nämä saviesineet valmistettiin kuolleita var-ten, mutta niiden edessä seisoessamme voimme tuntea esineistä välittyvän elinvoiman ja energian. Niissä kuo-lemaan ja kuolleisiin kohdistuu ajattelutapoja, jotka kuvastavat kiinalaiseen mielenlaatuun juurtunutta arki- päivän elämään ja juhlaan kiintynyttä mielenlaatua, jo-ka on muovannut kiinalaista taidetta ja kulttuuria vuosi- tuhansien ajan.

Song-dynastian jälkeen veistokset alkoivat menet-tää merkitystään hautajaisesineinä. Yuan- ja Ming-dy-nastioiden aikana haudanvartijoita oli vielä käytössä ylimystön hautajaisissa. Muuten ihmiset alkoivat polt-taa hautajaisissa paperista tehtyjä ihmisfiguureja.

#

w w72 73

(seuraavalla sivulla)VATI, Song-dynastia (960 – 1279)Qingbai-posliini, 4,5 x 17 x 17 cm

(on the next page)BOWL, Song dynasty (960 – 1279)Qingbai porcelain, 4.5 x 17 x 17 cm