Kuhmon muuttoliikkeen kehitys 1959-84

ELLI KARJALAINENOulun yliopisto, Pohjois-Suomen tutkimuslaitos, Koinuun yksikkc)

Voimakas muuttoliike on ollut huomattava te-kijä yhteiskunnan rakennemuutoksessa, jolloinsen vaikutukset ovat ilmenneet lähinnä v¿iestönalueellisessa sijoittumisessa ja rakenteessa. Maas-samme tapahtunut kansainvälisesti katsoen no-pea elinkeinorakenteen muutos ja siihen liittyväkaupungistuminen ovat olleet merkittävät muut-toliikkeen voimakkuuteen vaikuttaneet tekijät.Kaupunkielinkeinot ovat lisänneet osuuttaan tuo-tannon jatkuvasti kasvaessa. Samanaikaisestimaa- ja metsÍitaloudessa tapahtunut rationali-sointi ja tehostuminen ovat vähentäneet työvoi-man tarvetta. Kehitys on ilmennyt myös sivuan-siomahdollisuuksien heikentymisenä. Muuttoliik-keeseen ovat vaikuttaneet myös paikalliset olo-suhteet. Niillä tarkoitetaan elinympäristön ohellapalvelutasoa, yhteyksiä ja sosiaalisia kontaktejasekä ympäristön yleistä arvo- ja asenneilmapii-riä (ks. Jussila & Luusua-Korhonen 1980).

Tässä artikkelissa selvitetään Kuhmon muut-toliikkeen kehitystä vuodesta 1959 vuoteen 1984.Tarkastelun kohteina ovat muuton voimakkuus,alueellinen suuntautuminen ja muuttaneidenominaisuudet sekä muuttoliikkeen vaikutuksetKuhmon alueelliseen väestönkehitykseen. Eräâ-nä keskeisenä tehtävänâ on tarkastella muutto-liikkeen kehitystä Kuhmon maaseudun osalta

Karjalainen, Elli (1987). Kuhmon muuttoliikkeen kehitys 1959-84 (Developmenrof migration in Kuhmo 1959-84). Terra 99:3, pp. 166-179.Strength of migration, areal direction and characteristics of migrants has beenexamined. Study material has been gathered from moving announcements andcensus lists (16 746 migrants). At the turn of the 1960's nearly all remote villageslost young people to the central village. The central village lost population inout-migration, with migration directed towards adjacent and distant areas. Tenyears later vigorous out-migration was directed towards South-Finland andSweden.

Another migration wave has appeared in 1984 directed especially towards Uu-simaa county. Migration from the countryside to the locality has continued. Onthe other hand migration from the locality to the countryside has doubled from1982to 1984. It is also essential to notice the doubling of aged people in migra-tion from the countryside to the locality from the period of 1978-82 to 1984.As regards their characteristics in general, however, the migrants have been young,unmarried women, who have migrated alone. Unemployment in out-migrationand the life cycles in migration within Kuhmo have had an importance.

Elli Karjalainen. Research Institute of Northern Finland, University of Oulu,Kauppakatu 25 A, SF-87100 Kajaani, Finland.

seuraavan laaja-alaisen tutkimusongelman poh-jalta ja selvittää sen paikkansapitävyys:

l. 1950-luvun lopussa ja 1960-luvun alussamaaseudulta (syrjäkyliltti) muuttaneet ovat olleetetupäässä nuoria henkilöitä, joiden muuton koh-dealue on ollut oman kunnan keskustaajama taimuu sitä voimakkaampi lähell?i sijaitseva kunta-tai kaupunkikeskus.

2. 1960/1970-lukujen vaihteessa muuttajatovat olleet edelleen maaseudun (syrjäkylien)nuorta, parhaassa työiässä olevaa väestönosaa,mutta muutto on suuntautunut etäisemmillealueille, kuten Etelä-Suomen suuriin keskuksiinja myös Ruotsiin.3. Muuttoliikkeen vaikutus maaseudun väestö-rakenteeseen on merkinnyt sitä, että jäljelle ovatjääneet useimmissa tapauksissa vanhat ikäluokat.Tällöin poismuutto maaseudulta koskettaa ny-kyään vanhoja ihmisiä, jolloin muuttoliike suun-tautuu etupâässä oman kunnan keskustaaja-maan,

Tutkimusongelman asettelu pohjautuu havain-toihin Kuhmon väestörakenteen muutoksista. Li-säksi oletukset muuton alueellisesta suuntautu-misesta perustuvat kunnassa tapahtuneeseen voi-makkaaseen väestön keskittymiseen. Tutkimus-tehtävân asettelun pohjana ovat myös aikaisem-

© 2020 kirjoittaja. Kirjoitus on lisensoitu Creative Commons Nimeä 4.0 Kansainvälinen (CC BY 4.0) -lisenssillä.

A

TERRA 99 3 1987

9w jÄd¡

hB6Frli

0 10 201¡

f,>-j*

0 10 20kû

Elli Karjalainer? Kuhmon muuttoliikkeen kehitys 1959-84 16'7

70'N

NORWAY

SWEDEN USSR

lNUt,l

KUHMO

IAMPEREa

OsÉoh

to.

os'

min tehdyt, aihepiiriin liitt)ryät tutkimukset ja sel-vitykset (esim. Naukkarinen 1969, l98l; Tauriai-nen & Koivula l9'73; Myrskylä 1978; Komitean-

HE

60'N

C.

mietintö 1983). Artikkelissa käsitellään myöseräitä keskeisiä tekijöitä, joilla on ollut vaikutus-ta Kuhmon muuttoliikkeeseen. Lopuksi esitetään

ô.,

B

Kuva l. Tutkimusalue. A: Kuhmon maarekisterikyläjako. B: Kuhmon maarekisterikyläjako mukautettunakoulupiirittäiseen aluejakoon. C :Kuhmon sijainti Suomessa.

Fig. L The study area. A: The division qf land register villages in Kuhmo. B: The division of land registervillages accommodated io the division of school districts in Kuhmo. C: The situation of Kuhmo in Finland.

168 Elli Karjalaine¡i Kuhmon muuttoliikkeen kehitys 1959-84

dynaaminen mallirakennelma, jossa muuttoliik-keen kehityksessä ilmenevia piirteitã yhdistetäänyleiseen kehitykseen.

Tutkimuksen perusmateriaalina ovat muutto-liiketiedot. Tiedot pysyvästi muuttaneista henki-löistä on kerätty muuttoilmoituksista ja henki-kirjoista. Tarkasteluvuosiksi on valittu vuodet1959-60, 1963, 1969-70, 1978-82 ja 1984,joilta on kerätty tiedot erikseen kuntaan- ja kun-nastamuutosta sekä kunnan sisäisestä muutosta.Tutkimusvuodet on pyritty valitsemaan mahdol-lisimman monipuolisesti kuvaamaan viimeistenvuosikymmenien aikana tapahtunutta yhteiskun-nan rakennemuutosta muuttoliikkeen valossa.

Muuttaneet on paikallistettu maarekisteriky-lätasolle. Tutkimustuloksia on tarkasteltu pää-osin laajempien alueyksiköiden, keskuskylän jasyrjäkylien, suhteen. Viime vuosien tilannetta ontarkasteltu taajama-maaseutu-ulottuvuudenmukaan monipuolisen tutkimusaineiston takia(ks. kuva l). Kunnan sisäisen muuton tarkaste-lussa on painotettu erityisesti maarekisterikylienvälisiä muuttoja, eikä niinkään maarekisteriky-län sisãistä muuttoa. Muuttoaineiston kokonais-määrä on ollut l6 746 muuttajaa.

Kuhmon väestö- jaelinkeinorakenteen kehitys

Kuhmon alueellista väestönkehitystä on iei-mannut voimakas keskittyminen. Kun vuonna1960 yli 80 9o kuhmolaisista asui maaseudulla,

TERRA 99: 3 198'7

niin 1984 vastaava osuus oli enäâ alle 50 90. Ke-hitys ilmenee myös kuvasta 2, jossa väestön alu-eellista sijoittumista tarkastellaan kumulatiivis-ten karttojen ja Lorenz-diagrammien avulla.Taajaman osuus kokonaisväkiluvusta on kasva-nut 30 9o:sta 50 9o:iin vuosien 1970-1980 väli-senä aikana. Tutkittaessa väestön keskittymistäsuhteessa etäisyyteen kuntakeskuksesta nähdään,ettâ vâestö on sijoittunut valtaosaltaan kuntakes-kuksen lâheisyyteen.

Lasten osuus vâestöstä on vähentynyt varsinvoimakkaasti Kuhmon maaseudulla vuodesta1960 vuoteen 1984 (kuva 3). Merkillepantavaa onsen sijaan vanhempien ikäluokkien osuuksienkasvu maaseudun väestörakenteessa. Yli 64-vuo-tiaiden osuus on kaksinkertaistunut. Pitkällä ai-kavälillä yli 64-vuotiaiden absoluuttinen määräon pysynyt kuitenkin lähes muuttumattomana.Taajaman väestörakenteen kehitys vastaa pää-piirteissään maaseudun kehitystä: 64 vuotta täyt-täneiden määrä on peräti kahdeksankertaistunutja suhteellinen osuus lähes kolminkertaistunutvuodesta 1960 vuoteen 1984. Lisâksi lasten januorten määrä on merkittävästi lisääntynyt huo-limatta suhteellisen osuuden pienenemisestã.

Mielenkiintoista orr vielä verrata l5-24-vuo-tiaiden osuuden kehitystä, koska tämän ikäisetluokitellaan muuttoaktiiviseksi ryhmäksi. Maa-seudulla ikäryhmän määrä on pudonnut lähespuoleen, kun taas sen suhteellinen osuus on py-synyt lähes muuttumattomana vuodesta 1960vuoteen 1984. Sen sijaan taajamassa ikäryhmânvâestömäärä on lähes kolminkertaistunut vastaa-vana aikana.

Taulukko 1. Kuhmon ammatissa toimiva väestö erikseen koko kunnan ja maaseudun osalta vuosina 1960,1970, 1975 ja 1980 (Lähteet: Kuntasuunnittelutoimikunta 1980: 17, Kuntasuunnittelutoimikunta 1982: 4).

TableI. TheeconomicallyactivepopulalionofKuhmoandiÍscounlrysideinl960, l970, 1975andl9B0(Sources:Kuntasuunnillelufoimikunta I9B0: 17, Kunfasuunnittelutoimikunla 1982:4).(l) occupational groups; (2) municipality; (3) countryside; (4) agriculture and forestry; (5) industry; (6) con-strucÍion; (7) services; (8) occupation unknown; (9) total economically aclive populalion; (10) number.

(l) Elinkeinoala r 960 t9'10 197 5 r 980

(2) KuntaVo

(3) MSVo

KuntaVo

KuntaVo

KuntaVo

MSVo

MSVo

MSt/o

(4) Maa- ja metsâtal.(5) Teollisuus(6) Rakennustoiminta(7) Palvelut(8) Tuntematon

(9) ATV yhteensä

(10) N

'72.6

3.45.1

18.90.0

84.71.73.2

10.40.0

4l.l5.0

12.639.32.0

57.93.4

14."7

22.81.2

50. l4.7

I 5.623.6

6.0

29.'7.

16.41.

5.

5.4I 8.5l.l

55.24.67.7

31.51.0

'72.3

2.',7

8

605

1

100.0 100.0 r 00.0 100.0 100.0 100.0 100.0 100.0

6273 5 I 30 5463 3868 5339 2951 5613 2735

MS) maaseutu

TERRA 99:3 1987 Elli Karjalaine¿ Kuhmon muuttoliikkeen kehitys 1959-84 169

Ð 20kn

1 970

hililöilô / ¡r¡

1 980

þntltöúö / Ì.rY.61ä -d.¡¡{¡trlzfl3 E8 -róó.16

¿ ã r2.zr-ó.e2

s ffi 612- Lt.

o$ ¿.1?-160

im ¡.sá-2.e2

sØ 28r-20,

r.$ 2or-r'{o

,o if r.r0 - o.o.

f rr osutusto

r¡.aiö-

1I,@3w¿:sffi -2ó!.0(

r $ ¡r.i6-5..r

1 m $6- 2¡6

aØ ¡¡o-z¡!

r. $ 2r.- l.lo

r lll l..o - o.o1

! r, o',ru:to

t0

ü

-!e

ir

nn

20

10

Kuva 2. Kumulatiiviset kartat ja Lorenz-diagrammit Kuhmon väestön alueellisesta sijoittumisesta vuosina 1970ja 1980.

Fig. 2. Cumulative maps and Lorenz-diagrams depicting the areal distribution oî population of Kuhmo in1970 and 1980.

rttlC _r¡Ctt!rlt$... C.0,Dó

rl9?0

-

( .0.51ó2r19&. .C¡Oó0tt

170 Elli Karjalaine¡r Kuhmon muuttoliikkeen kehitys 1959-84 TERRA 99: 3 1987

1.Io ojono

3,Miehel 4. No¡set 19ó0

2.Hooseulu

Hiehel No¡set

5t

lt r¿ r0 ! r0 t¡ t( rt ó I ( t0

M¡ehel

fooj omo

¡¡o¡sêl r 970

Moo seutu

H i€hel No¡ sel

r¿ r0 6 r0 I r0 2 2 E r¡

Iooj o mo Mooseulu

¡,1¡eh e t Norsel l9 80 t'l ie he t No¡se I

l( 12 E ó(71.¿aó

Hooseul u

Hiehet No¡s€t

r0 ì¿ ró

To oj omq

M¡chel No¡sêl l98rr

5a

l9

l9lat9

9

iró ta t0 6 2 2 a I ó

5. ! mies-/ naisenemmyy! er¡ ikätuokrssð

55

50

a0

,5l01t¡0r5¡0

5

0

r!¡t-----

t9tt¡!

5!Io

l0

ó055

!0sl0i5mt51

Kuva 3. Kuhmon taajama- ja maaseutuväestön ikä- ja sukupuolirakenne vuosina 1960, 1970, 1980 ja 1984.

Fig.3. Populations oî the locality and the countryside of Kuhmo by age and sex structures in 1960, 1970,1980ond 1984. I. localíty; 2. countryside;3. men;4. women;5. excess of males orfemales in each age class.

TERRA 99:3 1987

Kuhmossa on tapahtunut merkittävä elinkei-norakenteen muutos, mikä on ilmennyt huomat-tavana maataloudesta luopumisena (taulukko l).Lisäksi erityisen heikosti kehittynyt sektori on ol-lut teollisuus. Kuhmon viimeaikaiseen kehityk-seen on vaikuttanut oleellisesti Kostamus-työmaa. Seuraavassa asetelmassa esitetään jou-lukuussa 1980 Kostamuksessa työssä olleidenosuus kunkin Kainuun kunnan rakennustoimin-nan atv:s'Là:.

Kunta

Elli Karjalaine¡r Kuhmon muuttoliikkeen kehitys 1959-84 17l

Vo

lãänin suhteen. Kuhmosta ei muutettu ulkomaillevuonna 1963.

Voimakas muuttovirta suuntautui 1960/ 1970-lukujen taitteessa Kuhmosta Etelä-Suomeen. Li-säksi Kuhmon siirtolaisuus oli huomattavan tap-piollinen: etenkin Kuhmon keskuskylältä muu-tettiin ulkomaille, etupâässä Ruotsiin. Myös syr-jäkyliltä muutettiin nyt useammin kuntarajojenulkopuolelle kuin kunnan sisällåi keskuskylään.Aikaisemmin tilanne oli päinvastainen.

Ajanjaksona 1978-82 Kuhmon kokonais-muuttotase oli varsin tappiollinen. Muutto suun-tautui etupäässä Uudenmaan lääniin, Pohjois-Pohjanmaalle ja Kainuussa Kajaaniin. Siirtolai-suuden suhteen Kuhmon muuttotase oli kuiten-kin voitollinen, kuten myös vuonna 1984. Muil-ta osin Kuhmo koki negatiivisen kehityksenmuuttoliikkeen osalta vuonna 1984, jolloin voi-makas muuttovirta suuntautui etenkin Uuden-maan lääniin.

Kuhmon sisâinen muutto oli vilkkaimmillaanvuonna 1959 (taulukko 2), jolloin sen osuus olilähes puolet koko kunnan muuttoliikkeestä.Muutto suuntautui etupäässã syrjäkylilta keskus-kylälle. 1960/ 197}-ltkujen vaihteessa kunnan si-sällä tapahtunut muutto oli sen sijaan huomat-tavasti vähäisempää kuin l0 vuotta aikaisemmin.Viime vuosina sisäisen muuton määrä on pysy-nyt suhteellisen vakiintuneella tasolla. Muuttomaaseudulta taajamaan on ollut vallitseva pitkäl-lä aikavälillä. Kuitenkin pâinvastainen muutto onlåihes kaksinkertaistunut vuodesta 1982 vuoteen1984.

Kunnan sisåiisen muuton todellinen määrä onhuomattavan suuri, kun lukuihin otetaan mu-kaan maarekisterikylien sisällä tapahtunut muut-to. Tarkastelu koskee 1970/1980-luvun vaihteenvuosia, koska niiltä oli saatavissa monipuolistatutkimusmateriaalia. Sisäisen muuton osuus kun-nan koko muuttoliikkeestä on ollut yli 60 90. Sensijaan maarekisterikylien välisen muuton osuuson ollut vain noin kolmannes. Loput kaksi kol-mannesta on käsittänyt maarekisterikylien sisäi-sen muuttoliikkeen, josta valtaosa on tapahtu-nut Kuhmon taajaman sisällä.

Analysoitaessa muuttotappion osuutta kutakinajanjaksoa kuvaavan väkiluvun suhteen alueel-la havaitaan, että painopistealueet ovat selvästivaihdelleet eri ajanjaksoina (kuva 5). Muuttotap-pio sekä sisäisessä että ulkoisessa muuttoliikkees-sä on luokiteltu voimakkaaksi, mikäli muutto-tappion osuus alueen väkiluvusta on ollut huo-mattavasti korkeampi kuin kunnassa keskimää-rin. 1950/1960-lukujen vaihteessa ja 1960-luvunalussa kunnan reuna-alueet menettivät väkilu-kuunsa nähden eniten vãestöã sekä kunnan sisäi-

KajaaniHyrynsalmiKuhmoPaltamoPuolankaRistijärviSotkamoSuomussalmiVaalaVuolijoki

14.844.252.915.916.223.9t2.l28.3

1.54.8

Kainuu 25.0

Asetelmasta ilmenee, että projekti on työllis-tänyt suhteessa eniten Kuhmon rakennustoimin-nan atv:ä. Kostamuksella on ollut myös negatii-vista vaikutusta Kuhmon ja yleensä Kainuun elin-keinorakenteeseen. Rakennustyövoiman määräon kasvanut niin voimakkaasti, että maakunnanelinkeinorakenne on vääristynyt (Kainuun seu-tukaavaliitto 1985: 10, 24). Töiden loputtua Kos-tamuksessa on lähtömuutto lisääntynyt merkit-tävästi.

Kuhmon muuttoliikkeen kehitys

1950/1960-lukujen vaihteessa muutto Kuh-mosta suuntautui sekä läheisille että etäisillealueille (kuva 4). Tâllöin etenkin Pohjois-Karja-lan, Hämeen ja Uudenmaan läänin vetovoima,joka ilmeni lähinnä muuttoliikkeenä Helsinkiin,alkoi näkyä muuttotappiona Kuhmossa.

Vuonna 1963 maatalous eli vielä ekspansiivis-ta kautta, jolloin muutto syrjäkyliltä Kuhmon ul-kopuolelle oli vielä vâhäistä. Kuhmon syrjäky-liltä muutettiin lähinnä Kainuuseen, kun taas kes-kuskylän muuttovirta suuntautui yleisemmin Kai-nuun ulkopuolelle. Tällöin keskuskylän muutto-tase oli varsin tappiollinen, johtuen epätasapai-noisesta muuttovirrasta Kuopion ja Uudenmaan

2

172 Elli Karjalainen Kuhmon muuttoliikkeen kehitys 1959-84

1939- ó0 r. tolor{uf td.rxÉ

(. s[Rt0LA¡sujt ¡. ¡o¡NUU

lr¡,ll. I Ìtuu suo{t ¡.

l9( ta{t

¡.¡9

t?5 I 15. I

I. ¡uullo- lr¡ai¡

h.¡ l¡ läd 9 ÂP o9o Il¡¡el n.tl@rto

r9ól r. Kot(oHUUI IOLilXt

I tr

(.5ÍRlot xsws ¡. x^tNu,

l¡e I

!. ttuu suolil

L t.

l¡. I (9t¡

¡t(.

¿. ¡.

t2?t f?l

¡. ¡uull o-vl¡l¡

h¡nklliið 0.iP-10 I t ¡u nrlonuqno

sessâ että ulkoisessa muutossa. Kymmenen vuot-ta myöhemmin myös kunnan keskiosan alueet al-koivat kokea merkittäviä väestötappioita muut-toliikkeen osalta. 1970/1980-lukujen taitteessasuurimmat suhteelliset muuttotappiot kohdistui-vat laajaan vyöhykkeeseen kunnan itäosassa.Vuonna 1984 painopiste siirtyi jälleen kunnanreunaosiin, etenkin Kuumuun. Kokonaisuutenamuuttoliikkeestä johtuva väestön väheneminen

TERRA 99:3 1987

l 9ó9-?0 ¡. foxoItl¡r¡f0uu€

l5cót

ta¡(. 5rRlot

^tsus¡. x¡¡]nl,

Dtt I

I HUU SIJOII

I ¡.

llo: l¡¡|l

ü¡. ¡¡!

t¡0il I r9ót

l ¡uullo- Iv¡.lo

h'ôtilöö 0 ¡@. óP. l0o0 I lttgln.r roougllc

I 97t-E¡¡. x0x0

xuull0Ltxt

l.¡{tll¡ôl

( lil¡tottSus ¡. x!ruI

l¡sl

¡. ñt! sr¡tilt. t.

l¡¡a

¡el¡. ¡.

¡ a

t$l

IL

¡

I

I 19t l t{'l

tst¡.

l ról t¡gtauull o -Ylrll

¡ ¡

¡¡¿¡¡a¡ 9 l9 2P IF¡o) ¡¡rroo¿ro

on siten pitkällä aikavälillä kohdistunut varsin ta-saisesti eri alueille. Samoin yhtäaikaisen negatii-visen sisäisen ja ulkoisen muuttotaseen alueetovat vaihdelleet suhteellisen tasaisesti eri ajanjak-soina Kuhmossa.

Ominaisuuksiltaan muuttajat, sekä kunnasta-että kuntaanmuutossa, ovat yleisimmin olleetnuoria naimattomia naisia, jotka ovat muutta-neet yksin. Lisäksi he ovat edustaneet usein kau-

TERRA 99: 3 198'7

r r¡( I Xor(}lturJI¡0tilxf

( sril tor^tsuus t f^tduullt I

I I huu s uoít I

tó9 I

t?lil2t

L

(. I(

¡uullo - t

hdl¡ô¿ 0 aæ Il ¡¡51 n.ilEÉIc

pallista alaa tai olleet ammatissa toimimattomia,esimerkiksi opiskelijoita (muuttajan muotokuva).Siirtolaisuudessa sen sijaan miesten osuus muut-taneista on ollut suurempi kuin naisten. Kunnansisãllä muuttaneiden ominaisuudet ovat vastan-neet edellä kuvattua muuttajan muotokuvaa.Ajanjaksona 1969-70 syrjäkyliltä keskuskyläl-le muuttaneissa oli kuitenkin maa- ja metsätalou-den työntekijöitä varsin usein. Lisäksi viime vuo-sina maaseudulta taajamaan suuntautuneessamuutossa muuttajan keski-ikä on merkittävästikohonnut. Kun ajanjaksona 1978-82 keski-ikäoli 28.1 vuotta, niin 1984 se oli peräti 34.5 vuot-ta. Päinvastainen kehitys on tapahtunut muutos-sa taajamasta maaseudulle.

Kuhmon sisäisen muuttoliikkeen kehityksessäon havaittavissa yhteyksiä elinvaihekehitykseen.Yksinäisiä nuoria on hakeutunut keskusalueel-le, jolloin mahdollisina muuton syinä ovat voi-neet olla opiskelun aloittaminen tai siirtyminentyöelämään. Sen sijaan lapsiperheitä on muutta-nut keskustasta pois, jolloin muuttoon ovat saat-taneet vaikuttaa asuinympäristölliset tekijät.Vanhusten jäädessä yksin, etenkin eläkkeelle siir-tymisvaiheessaan, he ovat muuttaneet keskustaanlähemmäksi päivittäis-, sosiaali- ja terveyspalve-luja. Lisäksi on ilmennyt yksinäisten vanhustenmuuttoa taajamasta maaseutumaiseen ympäris-

EIIÌ Karjalainen Kuhmon muuttoliikkeen kehitys 1959-84 173

Kuva 4. Kuhmon muuttotaseet Kainuun, muun Suo-men ja siirtolaisuuden suhteen vuosina 1959-60, 1963,1969-70, 1978-82 ia 1984. KK = keskuskylã, SK:syrjäkylät, TA: taajama, MS: maaseutu.Fig. 4. The migration balance of Kuhmo with regardto Kainuu, the rest of Finland and emigration in1959-60, 1963, 1969-70, 1978-82 and 1984. KK:central village, SK: remote villages, TA:locality,MS:countryside, I :total migration, 2:Kainuu,3 : the rest of Finland, 4 : emigrat¡on.

töön (ks. myös Lindgren 1982: 206-209, Syrjä-nen 1982: 216, Naukkarinen 1983: 37).

Aikaisemmin esitetyn tutkimustehtävän mu-kaan oli oletettu vanhusten osuuden kasvavanetenkin maaseudulta taajamaan suuntautuvassamuutossa. Perusteluna oli esitetty näkemys, jon-ka mukaan menneinä vuosina nimenomaan nuoriväki muutti syrjäkylilta keskuksiin, kun taas jä1-jelle jääneet vanhukset olisivat seuraava huomat-tava muuton kohderyhmä. Tehtâvän asettelunmukainen kehitys toteutui siinä määrin, että syr-jäkylien väestömenetykset kohdistuivat aluksinuoriin ikâryhmiin, kun taas viime vuosina van-hempien ikäryhmien osuus on varsin merkittä-västi kasvanut juuri maaseudulta taajamaansuuntautuneessa muutossa. Vanhusten (yli 64-vuotiaiden) osuus siten lähes kaksinkertaistuiajanjaksosta 1978-82 vuoteen 1984.

Myös muuttoliikkeen suuntautumisessa havai-tut vaihtelut eri ajanjaksoina toteutuivat päâosinasetetun tutkimustehtävän mukaisesti. 1950/1960-lukujen vaihteessa syrjäkylilta muutettiinetupäâssä läheisille alueille, kun taas 1960/1970-lukujen taitteessa muutto kohdistui kauemmas,jopa ulkomaille. Viime vuosina maaseudun me-nettäessä lisääntyvässä määrin vanhoja ihmisiä,on muutto suuntautunut lähinnä oman kunnankeskustaajamaan. Kostamus-työmaan päätyttyä

174 Elli Karjalainen Kuhmon muuttoliikkeen kehitys 1959-84

1 959-60 * )

0 t0 ¡0¡r

I 969-70

0 o ¡0t¡

on kunnastamuutto kuitenkin jälleen lisääntyn¡.Muutto on kohdistunut etenkin nuoriin ikäryh-miin.

Muuttoliikkeen, lähinnä pitkan matkan muut-tojen ja työllisyystilanteen välisistä yhteyksistä to-detaan, että aikaisemmin korostui varsin selvâs-ti työttömyyden vaikutus låhtömuuton määrään(kuva 6). 1970-luvun puolivälissä työttömyyslu-vut kohosivat kuitenkin kaikkialla Suomessa kor-kealle tasolle. Yleisen laman takia ei lähtömuu-

TERRA 99:3 1987

1963

0 æ¡.

1 97 8-82

tossa tapahtunut vastaavaa kehitystä. Tâmänseurauksena työttömät jäivät usein kotiseudul-leen. Lisäksi Kostamus-projektin toteutuminenvaikutti omalta osaltaan kuhmolaisten paikallapysymiseen. Sen sijaan vuonna 1984 Kostamus-urakan päättymisen jälkeen ovat työttömyys jalähtömuutto lisääntyneet huomattavasti.

Perinteisesti maa- ja metsätalous ovat liittyneetkiinteästi toisiinsa siten, että metsätalous on ol-lut merkittävä sivuansiolähde maatiloille. Sittem-

TERRA 99:3 1987 Elli Karjalainen Kuhmon muuttoliikkeen kehitys 1959-84 175

1 984

e ú ta¡r

Kuva 5. Kuhmon muuttoliikkeessä ilmenevät voimakkaan sisâisen ja ulkoisen muuton tappioalueet vuosina1959-60, 1963, 1969-70, 1978-82 ja 1984. Alueet l-16 ja l-17 kuten kuvassa l.* kunnan sisäisen muuton tiedot vain vuodelta 1959.

Fig. 5. The vigorous loss areas of migration within Kuhmo ond the same according to the migration balanceof in-migration and out-migration in 1959-60, 1963, 1969-70, 1978-82 and 1984. Areas I-16 and l-17as in Fig. l.* information about migration within the municipality only from 1959.

min kehitys on ollut kuitenkin huomattavan ne-gatiivinen johtuen metsätalouden koneellistumi-sesta ja metsätyövoiman muuttumisesta vâhitel-len ympärivuotiseksi ammattityövoimaksi. Ta-pahtunut kehitys vähensi ratkaisevasti maatilo-

voimakas sj säi sen muuton tappioal uevìgorous migratìon net loss area innigration within the municipaìity

voimakas ulkoisen muuton taPpioaluevigorous migration net Ioss area inout-migration and in-migration

voimakas s i sã i sen ja ul koi sen muutontappi oaì uevigorous migratìon net ìoss area bothin migration within the municipalityand in out-migration and in-migration

jen kausiluontoisia työtilaisuuksia. Koska niidentilalle ei ollut maaseudulla eikä usein omassa kun-nassakaan korvaavia työpaikkoja, oli seurauk-sena pakkomuutto (ks. Häkkilä 1985 a: 23-25,1985 b: 8-ll.)

2N

ø

Kuva 6. Kuhmon työttömyyden ja läh-tömuuton kehitys ajanjaksona 1959-84.I : työttömyys, 2: lähtömuutto, 3 :maa- ja metsätalouden työttömät (Läh-teet SVT VI A. Väestönmuutokset kun-nittain, vuodet 1959-83, Tilastokeskus1978, 1985, SVT XL: 9, Kajaanin ryövoi-mapiirin tilannekatsaukset).Fig. 6. The development of unemploy-ment and out-migration in Kuhmo 1959-84. I : unemployment, 2: out-migra-tion, 3 : unemployed in agriculture andforestry (Sources: SVT VI A. Vital sta-tistics by municipality, years 1959-83,Central Statistical Office 1978, 1985,SVT XL: 9, Kajaanin tyõvoimapiirin tïlannekatsaukset).

lkm

1200

1 100

1000

900

800

700

600

500

400

300

200

100

1

?

1959 -ó5 -70

Tau

lukk

o 2.

Kuh

mon

sis

âise

n m

uuto

n m

âärå

illin

en k

ehity

s er

ikse

en k

oko

kunn

an,

kesk

usky

län,

syr

jäky

lien,

taa

jam

an ja

maa

seud

un s

uhte

en v

uo-

sina

195

9, 1

963,

196

0-70

, 19

78-8

2 ja

198

4.

Tab

le 2

. T

he d

evel

opm

ent

of m

igra

tion

with

in K

uhm

o ac

cord

ing

to t

he w

hole

mun

icip

ality

, th

e ce

ntro

l vi

lløge

, th

e re

mot

e vi

llage

s, t

he lo

cølit

yan

d th

e co

untr

ysid

e in

195

9, 1

963,

196

9-70

, 19

78-8

2 an

d 19

84.

(l) y

eor;

(2)

mig

ratio

n w

ithin

Kuh

mo;

(3)

pro

port

ion

of m

igra

tion

with

in K

uhm

o fr

om t

otal

mig

ratio

n; (

4) m

igra

tion

from

the

cen

trol

vill

age

toth

e re

mot

e vi

llage

s; (

5) m

igra

tion

from

the

rem

ote

villo

ges

to t

he c

entr

ol v

illag

e; (

6) m

igra

tion

with

in t

he r

emot

e vi

lloge

s; (

7) m

igra

tion

with

inth

e ce

ntro

l vill

age;

(8)

mig

ratio

n fr

om th

e lo

calit

y to

the

coun

trys

ide;

(9)

mig

ratio

n fr

om th

e co

untr

ysid

e to

the

loco

lity;

(10

) m

igra

tion

with

inth

e co

untr

ysid

e,*)

mig

ratio

n be

twee

n th

e sc

hool

dis

tric

ts i

n th

e ar

ea o

î th

e ce

ntra

l vi

llage

.

-J o\ tì x ô x o tt ,ç Õ .D ,r (Þ \o \o I æ s

(l) Vuo

si(2

)S

isäi

nen

muu

tto

(4)

KK

*SK

(5)

SK

*KK

(6)

SK

:n s

isãi

nen

muu

tto

(8)

TA

IMS

(e)

MS

*TA

(10)

MS

:n s

isäi

-ne

n m

uutto

(3)

Sis

äine

nm

uutto

,/kok

om

uutto

liike

(7)

KK

:n s

isäi

-ne

n m

uutto

*

abs.

V

o ab

s.

ùlo

abs.

tlo

ab

s. ù

lo

abs.

tlo

ab

s. û

lo

abs.

ùlo

1959

1963

1969

1910

1978

1979

1980

l98l

1982

1984

47.4

37.5

26.9

21.9

34.9

32.6

37.9

37.4

34.4

37.2

ll6 56 73 48 53 53 84 77 75 120

2t.9

24.0

27.5

21.1

12.5

13.8

19.4

15.9

2t.t

24.9

133 48 44 50 57 t9 47 57 44 36

25.1

20.6

16.5

21.9

t3.4 4.9

10.9

ll.7

12.3

7.5

58 79 90 79 78 l5l

66.4

74.1

67.4

64.4

63.5

48.0

20.0 5.4

I1.8

19.3

t4.6

20.6

530

233

266

228

425

386

432

486

356

481

28t

t29

t49

130

2s6

224

2t8

262

r68

203

53.0

55.4

56.0

57.0

60.2

58.0

50.5

53.9

47.2

42.2

13.9

23.3

19.2

18.5

t9.4

2s.4

13.6

20.5

20.8

t6.3

2t.9

31.4

282

286

291

313

226

23t

t5 2l 5l 94 52 99

59 90 83 90 69 122

*) a

luee

seen

si

sälty

vien

kou

lupi

irien

väl

inen

muu

ttolii

keK

K)

kesk

usky

läS

K)

syrjä

kylä

tT

A)

taaj

ama

MS

) m

aase

utu

-] rn F \o P a \o æ -¡

TERRA 99:3 1987

Asumisen vaikutuksista lähinnä lyhyen matkanmuuttoihin todetaan, että rakentaminen taaja-man lievealueelle on lisääntynyt Kuhmossa ja si-ten muutto maaseutumaiseen elinympâristöön onkasvanut. Tämä ns. asumismuutto on tavoite-muuttoa, johon ei liity tycipaikan vaihtoa. Sensijaan varsinaiselle maaseudulle muuttavat palaa-vat usein takaisin alkutuotantoon tai heillä onliikkuva ammatti (ks. Ridell 1985: 7-8). Tarkas-teltaessa vielä muuttoa asutustiloilta suhteessa va-paasti muodostettuihin tiloihin todetaan, ettämuutto asutustiloilta on ollut hieman yleisempääkuin vapaasti muodostetuilta tiloilta. Sen sijaanarviot tulevasta mahdollisesta muutosta ovat ol-leet yleisempiä vapaasti muodostetuilla tiloillakuin asutustiloilla.

Lopuksi

Kuhmon muuttoliikkeestä esitetään lopuksidynaaminen mallirakennelma, jossa muuttoliik-keen pãäpiirteet yhdistetâän yleiseen kehitykseenja keskeisiin taustaolosuhteisiin (kuva 7). Mal-lissa on erotettu toisistaan ulkoinen ja sisäinenmuuttoliike. Pohdittaessa Kuhmon muuttoliik-keen tulevaa kehitystä kunnan rajat ylittävänmuuttoliikkeen suhteen voidaan todeta, että työ-paikan saamisesta ja ammatissa etenemiseståi joh-tuva pakkomuutto näyttää säilyvän edelleen huo-mattavana osana muuttoliikettä (vrt. Rannikko1982: 82, Siuruainen 1983: 89). Kehityslinja onhuomioitu mallissa tulevaisuuden negatiivisenavaihtoehtona.

Kunnan sisäisessä muutossa asuinympäristönmerkitys muuton motiivina tulee ilmeisesti kas-vamaan. Hautamäki (1984: 86-89) näkeekinmaaseudun kehityksessä mahdollisen >uudennousun)), jonka perusteluina hän esittää mm. ih-misten asenteissa tapahtuneita muutoksia. Nykyi-sin arvostetaan yhä enemmän elämän laadullisiatekijöitä, joiden suhteen maaseutu on kaupun-keja paremmassa asemassa. Tällöin etenkin ym-päristölliset tekijät ovat saaneet uuden merkityk-sen (ks. Komiteanmietintö 1983: 4l). Tâmântyyppinen kehityslinja on mallissa huomioitu po-sitiivisena vaihtoehtona. Poismuuttoa kuitenkinyhä tapahtuu ja se koskettaa etupäässä nuoria ih-misiâ. Maaseudun väestömâärän tason säilyttä-misen perustaksi olisikin kehitettävä mm. asumi-seen ja työhön liittyviä tekijöitâ, kuten sivuan-siomahdollisuuksia.

Tärkeää on vielä todeta, että Tilastokeskuk-sen tekemän ennusteen mukaan maassamuutonoletetaan vähenevän vuoteen 2000 mennessä se-

cdl

EIli Karjalaine¡l Kuhmon muuttoliikkeen kehitys 1959-84 177

kä absoluuttisesti että suhteellisesti. Taustateki-jöinä vaikuttaisivat mm. kiinteän asuinpaikan ar-vostus ja jatkuvuuden preferointi sosiaalisissasuhteissa (ks. Rannikko 1982: 79, Söderling1983: 394-395).

KIRJALLISUUS

Hautamäki, Lauri (1984). Maaseudun kehitys ja oma-toimisuus. Tutkimus maaseudun kehitystekijoistäja uuden kehittämislinjan hahmottamisesta. Sisa-asiainministeriö, Aluepoliittinen osasto. Aluepoliit-tisia selvityksiri l: 1984. Helsinki. 97 s.

Häkkilä, Matti (1985 a). Kainuun maatilatalouden jamaaseudun kehityksestä. Kainuun seutukaavaliit-to (toim.): Kainuun 6. tieteen pàivà. Kainuun seu-tukøavaliitto, Julkaisu II: 87, 22-43, Kajaani.

Häkkilä, Matti (1985 b). Maa- ja metsâtalouden väli-sen suhteen muutokset ja maaseudun kehitys; esi-merkki Kainuusta. Aho, Seppo (toim.): Pohjois-Suomen tutkimus ja tulevaisuus. Oulun yliopisto,Pohjois-Suomen tutkimuslaitos C 61,34-47 , Ou-lu.

Jussila, Jouko & Heleena Luusua-Korhonen (1980).Muuttoliiketyöryhmân raportti. Aho, Seppo(toim.): Lappiseminaari, osa III. Luonto ja ihmi-nen - työ ja kulttuuri. Oulun yliopisto, Pohjois-Suomen tutkimuslaitos C 23,94-100, Oulu.

Kainuun seutukaavaliitto (1985). Kainuun rakennus-toiminnan työllisyys. Kainuun seutukaavaliitto. Ka-jaani.

Kajaanin työvoimapiiri. Kajaanin työvoimapiirin ti-Iannekatsaukset eri vuosilta. Kajaani.

Komiteanmietintö 1983: 41. Maaseudun kehitttimistoi-mikunnan mietintö 1L Helsinki.

Kuntasuunnittelutoimikunta (1980). Kuhmon kunta-suunnitelma, toteuttomisosa vuosiksi 1980-1984.Kuhmo.

Kuntasuunnittelutoimikunta (1982). Kuhmon kunta-suunnitelma, toteuttamisosa vuoksiksi 1982- 1986.Kuhmo.

Lindgren, Jarl (1982). Vanhukset ja maassamuutto.Koivukangas, Olavi, Kai Lindström & Raimo Nar-jus (toim.): Muuttoliikesymposium 1980. Siirtolai-suusinstituutti, Siirtolaisuustutkimuksia A 8,206-210, Turku.

Myrskylä, Pekka (1978). Maassamuutto sekä Suomenja Ruotsin välinen muuttoliike 1950-1975. Tilas-tokeskus, Tutkimuksia N:o 48. Helsinki.

Naukkarinen, Arvo (1969). Population Developmentin Northern Finland 1950-65. Nordia 1969: n:o8. Oulu. 149 s.

Naukkarinen, Arvo (1981). Effects of commune-inter-nal migration in Finland on the spatial distributionof population and on dwelling house utilization.Fennio 159: I, 165-171. Helsinki.

Naukkarinen, Arvo (1983). Pohjoissuomalaisestamuuttoliikkeestä erâiden yhteiskunnallisten jaalueellisten kehitysnäkymien valossa. Melkas, Jussi

\¡ æ l¡ < x s s (! x o o ,r ,ç o o - o \o \o I æ À

ì]X \Þ '{ N sX AÉ \9 \o x= S(þ -* ì'¿

ôts

(Þa_

.<

oÞ:

h.<

:o -x =.o r_E ìE õ+-

\-'

sä ,ù9

R-

ìo rÈ =

.:-

+ o o,l lr \o I \o oo {

-s:r

rjäry

liltã

lesh

rs¡r

yl¡il

le*y

rjðqy

fien

våtir

sl m

¡¡È

to

-syr

jàþl

iltìi

kesh

rsþt

litle

<¡e

¿se

uô¡.

ltata

åjat

taar

t

-sea

sedu

ltata

ajam

:n-t

ââjð

rast

a!Ê

asa)

ô¡I1

e

-nea

seuô

¡lta

taaj

êñaa

tt

-tåa

jã¡E

sta

naas

erú¡

lte

-tst

¡tta

ifÉf¡

/na

alta

¡¡tt¡

-kes

ki:t-

\¡tr

ilsì

(¡¡e

asa.

ú¡n

au-

¿io

iu¡¡

i¡cr¡

l

-fes

fitpi

ren

-¡<

esxi

tqni

¡ær¡

/u¡

rna¡

cu¡d

-il.-

niõ

(lia¡

ea]u

rra

ker¡

tani

¡Pr¡

)-í

Bas

eÐih

¡n v

i-re

l¡æis

tã

-)ce

skitt

yni¡n

n

-u¡r

naro

¡¡*-

il-lri

õ (a

]tæl1

i-rø

r ta

sap.

iroit-

unirg

¡l

-rrlo

¡lelli

s€È

teki

Ët

(ttË

FiJ

€¡ s

ååÍÈ

i)

-tal

d.¡d

eUis

e!æ

kijä

t-s

ir¡¡a

¡rsi

crm

h-do

llist

¡¡ks

ien

þijd

<er

snirc

n(æ

."s¡

it)^i

t)

-tal

cDde

llise

tre

kijä

t

-tal

q¡de

llise

tte

kijã

t-a

s¡i¡c

n (a

suin

-yr

pãris

tôo

ia-

LaaÀ

rllis

et t

eki-

jär)

-tal

,ord

e[is

ette

kijå

t

-¡sl

i¡¡pp

ãris

c&¡

],tû.

låå

dr¡lt

is€t

.t€

kijã

t

-hes

hsþI

åltä

)ãlc

isill

c þ

etã.

isill

.e a

lu-

eille

-syr

jälq

ylie

n a-

$rttâ

rris

tå+

ãisi

lle

alu-

ei].Ì

e lQ

¡luor

¡er

i alr¡

et¡s

oil-

ta (

Ete

lå-s

æ-

ni,

ÈJc

rtsi

)

-r¡r

ba¡r

isoi

tr¡in

e¡¡

-tvt

ipai

Jrko

jen

uu-

¡.1

leen

jaka

r¡cu

ni-

-tal

q¡de

llise

tte

kijft

(q¡

c|t-

tänr

Lfs)

-rea

talo

$en

y-Iiu

.pta

r¡to

ør-

gel¡E

t

-tal

o¡de

llise

t.tr

kijã

t (a

rÊ-

tissa

ete

r¡æ

i-re

n, F

J<ka

)-¡

bsta

n¡s-

tyira

a(]

.ihtð

¡n¡¡

tto v

-a̡

l

-tål

cude

llis€

t.re

kijä

t (q

/rtt-

tiiqâ

¡s)

-Kos

ta¡r

8Js-

qgna

arp¿

iätq

ani¡e

n

-t¿

J.q¡

delli

set

reki

jät

(tl^

tt-tö

r¡[Õ

¡s,

a¡m

E-

tissa

ete

r¡€n

i-rs

r, P

alld

ca)

-t¿

lcui

þJ.li

set

ækj

,jät

+Ii¡

ùei¡¡

cra¡

<er

neen

-tÀ

Lode

llis€

t,n¡

¡tæ

(tc

ollis

u¡-

tdci

iät

(tyä

nirs

¡)

pilc

an s

aanÈ

i){r

ãase

r.ûn

¡Ls

t¡ttå

-ni

¡Eft

nef¡

ln.n

Itto

etã.

isi]-

-r

egiø

alis

oittl

tti-

Ìe ja

Lãl

cisi

lle

ræn

alæ

iILe

-K¡*

rrcr

¡ P

ohjo

is-

æan

þU

.ss:

i P

o-si

cii.v

i¡er¡

lce

hi-

tits

-tas

oitr

¡¡rn

¡t Y

aile

-Lãt

¡tsn

¡¡tto

ete

fts-

-reg

iøra

lisoi

U.lt

ti-ki

n ü¡

de¡n

aar¡

Iãä

- re

r¡ni

in

-Ìäl

¡tðm

¡utto

ete

ft- -

kasa

anbJ

rtris

ke¡i-

kin

Ete

lå-S

r¡cn

een

tYË

-mJr

¡tor

¡ ta

soiÈ

ü¡tti

- -r

egiø

alis

oittn

'i-rE

n f€

n

r950

./196

ÞIu

h¡je

r¡ v

aih-

è,

196Þ

lu-

u¡r

allc

¡

1950

/191

0-lu

lo:je

n va

ih-

de 'r970

1198

rlu

hrje

n rr

aiÞ

de,

'198

0-Iu

-vr

¡r a

lh¡

1984

Tr¡

leva

isur

s-n

egac

iivi-

rg¡

r¡ai

Ì¡te

eùto

-pos

itiiv

i-ræ

n rr

ai̡

t¡-

€hto

Plil

¡{¡}

IIouE

rAP

À¡X

âLIJ

IEI

XE

TllS

l{¡m

N s

:lyY

T'E

ISK

I¡¡C

L¡¡{

E¡.

¡xE

frnß

PÄ

þrJu

rrqã

Rn

I{I'I

EN

S]IT

AIX

À

SIS

XIN

EN

I{

UO

llOLI

IXE

ULK

OIN

EN

}t

UU

llOLI

IXE

TERRA 99:3 1987

(toim.): Pohjoissuomalaisesta ihmisestä. Oulun yli-opisto, Pohjois-Suomen tutkimuslaitos C 50,33-38, Oulu.

Rannikko, Pertti (1982). Muuttoliikkeen syiden tut-kimisesta. Koivukangas, Olavi, Kai Lindström &Raimo Narjus (toim.): Muuttoliikesymposium1980. S iir t o laisuus i ns t ituu t t i, Si irto la isuus tu t k i muk-s¡ø A 8, 69-87, Turku.

Ridell, Seija (1985). Kuhmo kehittää taajamaa ja pe-rukoita. Suomen Kunnat 1985: 16, 6-9.

Siuruainen, Eino (1983). Maaseudun yritteliäisyydenesteet ja mahdollisuudet. Melkas, Jussi (toim.):Pohjoissuomalaisesta ihmisestä. Oulun yliopisto,Pohjois-Suomen tutkimusloiros C 50, 87-94, Ou-lu.

SVT : Suomen Virallinen Tilasto VI A. Vâestönmuu-tokset kunnittain, vuodet 1959-83. Tilastokeskus.Helsinki.

SVT XL: 9 (1985). TyÒvoimatutkimuksen aikasarjat1976- I 984. Tilastokeskus. Helsinki.

EIli Karjalaine¿ Kuhmon muuttoliikkeen kehitys 1959-84 179

Syrjänen, Olavi (1982). Aluerakenteen kehittäminenja palvelujen saavutettavuus valtakunnantasolla.Koivukangas, Olavi, Kai Lindström & Raimo Nar-jus (toim.): Muuttoliikesymposium 1980. Siirtolaïsuusínstituutti, Siirtolaisuustutkimuksia A I,215-219, Turku.

Söderling, Ismo (1983). Maassamuutto ja muuttovir-rat. Vuosina 1977

-'78 kunnasta toiseen muuttanei-

den elinolosuhdetutkimus. Si i rt o laisuus ins t ituutt i,Siirtoloisuustutkimuksia A ll. Turku. 430 s.

Tauriainen, Juhani & Samuli Koivula (1973). Maaseu-dun väestökatoalueiden olot ja ongelmat. Suomenitsenriisyyden juhlavuoden 1967 rahasto (SITRA),Sosiaali- ja terveysministeriön sosiaalipoliittinentutkimuslaitos, Sarja B N:o 9. Helsinki.

Tilastokeskus (197 8). Ti las t o I I is ia t ied o nanlo7a N : o 6 I .

Työvoimatiedustelu. Työvoimatiedustelun tuloksiavuosilta 1959-197 5. Helsinki.

Tilastokeskus (1985). Vciestönmuutosten ennakkotie-tojø vuodelta 1984. Helsinki.