1

E S P E R A N T O L E H T IEsperanta Finnlando Esperantobladet

Huhtikuu w Aprilo 2/1998

Tiu æi numero aperos ankaý en Interreto: http://www.sci.fi/~matlah/eaf/e-lehti

Vintraj Tagoj, p. 5-7Kongressimatkat Ranskaan, s. 12-13Joel Brozowsky lähikuvassa, s. 17EAF:n uudet säännöt, s. 18-19

EAF:n puheenjohtajuus vaihtui, neljä vuotta puheenjohtajana toiminutJukka Pietiläinen (vas.) luovuttaa puheenjohtajan nuijan uudelle puheen-johtajalle, jo aiemmin puheenjohtajana olleelle Jukka Laaksoselle. Mo-lemmat Tampereelta. (Kuva: Veli Hämäläinen.)

2

EsperantolehtiEsperanta Finnlando w Esperantobladet ISSN: 0787-8206Kielipoliittinen aikakauslehti. Suomen esperantoliitto ry:n äänenkannattaja.

Språkpolitisk tidskrift. Organ för Finlands Esperantoförbund.Lingvopolitika perioda¼o. Organo de Esperanto-Asocio de Finnlando.

Perustettu/Grundad/Fondita 1918. Esperantolehti ekde/från 1989 lähtien.Esperanta Finnlando 1918-23, 1948-53, 1959-1987.

Ilmestyy kuusi kertaa vuodessa. Utkommer sex gånger i året. Aperas sesfoje jare.

Toimitus/Redaktion/Redaktejo: Aimo RantanenPL 2, 40801 Vaajakoski. ( (014) 261 438 : aimo.rantanen@pp.inet.fiTaitto/Layout/Enpaøigo: Ilkka SanttilaTollinpolku 1 B 21, 00410 Helsinki. ( (09) 530 1804 : ilkka.santtila@icl.fiWWW-sivujen taitto/ Enpaøigo de TTT-paøoj: Matti LahtinenSyrjälänkatu 6 B 61, 40700 Jyväskylä. ( (014) 615 054 : matlah@sci.fi

Tilaushinta/Prenumerationspris/Abonprezo: 80 mk/vuosi/år/jaro;Jäsenille/ För medlemmar/ Por membroj: 60 mk; Baltio 60 mk, aliaj landoj 80 mk.

Tilaukset, osoitteenmuutokset/Abonoj, adresþanøoj:Suomen Esperantoliitto, Siltasaarenkatu 15 C 65, 00530 Helsinki. ( (09) 715 538Prenumerationer, adressförändringar: EAF, Broholmsgatan 15 C 65, 00530 Helsingfors.Postisiirtotili/Postgirokonto/Poþtøirkonto: 800017-230825.

Julkaisija/utgivare/eldonanto: Suomen Esperantoliitto – Esperanto-Asocio de Finnlando.Painosmäärä/Eldonkvanto: 600

Esperanto-Asocio de Finnlando w Suomen EsperantoliittoFondita/Perustettu/Grundad: 1907

Prezidanto/Puheenjohtaja: Jukka LaaksonenUudenkylänkuja 2 B 11, 33530 Tampere. ( (03) 255 4724; työ/laboro: (03) 249 4313

Vicprezidanto/Varapuheenjohtaja: Jukka PietiläinenNyyrikintie 4 H 47, 33540 Tampere. ( (03) 261 7871 : tijupie@uta.fi

Sekretario/Sihteeri: Päivi SaarinenRuorimiehenkatu 5 C 23, 02320 Espoo. ( (09) 813 3217 : paivi.saarinen@iki.fi

Aliaj estraranoj / Hallituksen muut jäsenet:Anna-Liisa Ali-Simola, Friskinkatu 2 A 33, 20360 Turku. ( (02) 238 7767Kimmo Hakala, 72300 Vesanto. ( (017) 648 831 : khakalat@nettilinja.fiSeija Kettunen, Keihäsmiehenkatu 3, 40630 Jyväskylä. ( (014) 254 609Tuula Virolainen, Auringonkatu 8 E 48, 02210 Espoo. ( (09) 803 6149 : tuula.virolainen@vtt.fi

Vicestraranoj/Varajäsenet:Jussi Jäntti, Retkeilijäntie 5 B 14, 70200 Kuopio. ( (049) 859 641Markku Saastamoinen, Siukolantie 9 H 12, 33470 Ylöjärvi. ( (03) 348 4245Ritva Sabelli, Pietarinkatu 10 D 27, 00140 Helsinki. ( (09) 635 902 : ritva.sabelli@sfs.fi

Rahastonhoitaja/Kasisto: Antti MikkolaRuorimiehenkatu 5 C 23, 02320 Espoo. ( (09) 813 3217 : antti.mikkola@orion.fiPostisiirtotili/Poþtøirkonto: 800017-230825.

Toimisto/Oficejo: Siltasaarenkatu 15 C 65, 00530 Helsinki, avoinna tiistaisin klo 17-19.( (09) 715 538 (puh.vastaaja/aýtomata respondilo). Malfermita: marde 17-19-a horo.

UEA:n pääedustaja / Æefdelegito de UEA: Heta KesäläKalamiehenkuja 3 D 32, 04300 Tuusula. (7 (09) 275 5528Postisiirtotili/Poþtøirkonto: 800029-19438647 (maksut UEA:lle/ pagoj por UEA).

3

El la prezidanto

Grandaj defioj – malgrandaj fortojnovan vortaron. Kompetentajn instruistojnni bezonas pli, sed la bezono estas ankaýligita kun la publika intereso pri Esperan-to. Do, pliigo de taýga kaj bone celitainformado estas unu el la kernaj taskoj.

Kvankam la kongreso ne portis al nimultajn novajn samideanojn, tamen estasvideble, ke almenaý oni multe pli scias kioestas Esperanto. Æiuokaze ni devas pli kajpli videbli kaj fari tion en pozitiva manierokaj altigi la prestiøon de Esperanto kielkonstatas la Kampanjo. La publiko hodiaýpli kaj pli vekiøas vidi la tutmondan ling-voproblemon en praktiko kaj tial ni estupretaj klarigi la esencon de Esperanto kielsolvo al la problemo. La preteco sekvepostulas bonajn sciojn de ni. Klerigo dela membraro estas ja unu el la kampanjajpunktoj. Tion ni certe devas fari iugradekvankam ni jam multe laboris en tiu fakodum la preparperiodo de la kongreso.

Eble la plej malagrabla minaca bildoestas, ke se ni ne dum kelkaj venontaj jarojion kapablos fari por turni la malkreskonde la membraro al kresko, tiam nia asociopovus fariøi ”riæa maljunulo”, kiu interesasnur monavidulojn. Ni faru nian eblon poreviti tian estontecon. Kaj kiam mi diras”ni”, tio ne limiøu je la prezidanto kaj laestraro. Mi volus, ke æiu esperantistokomencu kreante æirkaý si agrablan sedrealisman bildon pri Esperanto kaj Espe-ranto-kulturo, æar æio devas komenciøi deni mem.

Persone mi pretas diskuti kun æiu kaj priæiuj ideoj, kiuj povus doni freþan sangon

Komencante nun denove prizorgi laprezidantecon de EAF mi estas eventualerajtigita fari ian øeneralan rigardon al lasituacio de Esperanto en Finnlando. Laasocio havas kaj kuraøigajn kaj maltrank-viligajn perspektivojn. Ni aranøis tre suk-cesan Universalan Kongreson kaj pere detio ni ricevis pli da publika atento ol dummultaj jaroj antaý tio. La kongreso ankaýmontris niajn kapablojn en diversaj taskoj.

Ni estas daýre dankemaj al Aino kajAhto Linja, kies testamento donis al ni ebl-econ al bona financa sekureco. La mate-ria flanko de la asocio kuþas hodiaý surpli bona bazo ol iam ajn antaýe. Kromene þajnas manki ideoj kaj planoj por niaagado. Tamen ni devas konfesi, ke Espe-ranto ne multe interesas – aý aliflanke æunia informado pri øi ne trafis øustajn hom-ojn aý homgrupojn? La membraro de laasocio jam dum jaroj malrapide malkres-kis kaj la kongreso ne povis turni la ten-dencon. La natura maljuniøo kaj laciøo dela longtempaj esperantistoj ne povis estisufiæe anstataýata per freþo, entuziasmokaj agemo de novaj esperantistoj.

La movado æe ni do staras en ia vojkruc-iøo, kie øi devus elekti la plej utilan kajsukcespromesan vojon. La Kampanjo2000 de UEA donas bonan kadron al niaagado kvankam ni æiuokaze devus efek-tivigi taskojn, kiuj apartenas al la Kam-panjo. Ekzistas du gravaj fakoj: informadokaj instruado. En instruado ni hodiaýhavas relative bonajn pretecojn: ni havaslernilojn kaj post kelkaj jaroj espereble

à

4

Päätoimittajalta

Alueellista tasa-arvoaSuomen esperantoliikkeessä

al nia movado kaj miaparte ankaý efek-tivigi la ideojn komune akceptitajn. Kun-laboro inter esperantistoj ne rajtas esti nurunudirekta de la estraro al la membroj, øiestu plurdirekta kaj plurnivela inter la estr-aro, membraro kaj membro-societoj. Nivivas en la mondo kaj en la nuntempo kajni ne rajtas stari ekster la mondo, do ni

devas partopreni en øi kaj kongruigi niajnagojn laý la bezonoj de la hodiaýo. Miestas tute konvinkita pri tio, ke malgraýmalgrandaj homaj fortoj ni kapablas plen-umi gravajn taskojn kiel ni kapablis orga-nizi la Universalan Kongreson.

Jukka Laaksonen

Kuopion talvipäivillä valittiin uusi hallitusSuomen esperantoliitolle. Saimme uudenpuheenjohtajan. Jukka Pietiläinen luovut-ti puheenjohtajan nuijan Jukka Laaksosel-le. Onnea ja kestävyyttä uudelle puheen-johtajalle. Sekä uudelle hallitukselle, jokasai uusia kasvoja. Uuden hallituksen ko-koonpano on alueellisesti melko tasapai-noinen. Jo pitkään Suomen esperantolii-tossa on toteutunut 70- ja 80-lukujen haa-ve vallan hajauttamisesta henkilövalinto-jen kautta. Helsinkiläiset eivät ole enääpitkään johtaneet esperantoliittoa, niinkuinmonia muita kansalaisjärjestöjä johtavat.

Suomen esperantoliitossa on jatkunut jopitkään Tampereen aika. Esperantolehtitaas toimitetaan Vaajakoskella, Jyväsky-län maalaiskunnassa, ja yhdessä vaihees-sa Suomen esperantoliiton hallituksessaoli melkein puolet jyväskyläläisiä. Tähäntoimintojen hajautumiseen on vaikuttanutpaitsi henkilövalinnat myös ennenkaikkeatietotekniikan kehitys, Esperantolehdenkintekstit lähetetään 100-prosenttisesti lato-jalle sähköisessä muodossa. Vaajakoski eiole mikään Esperanto-paikkakunta. Tietä-mäni mukaan täällä on pari esperantistia

minun lisäkseni, mutta harvoin olen hei-hin törmännyt Jyväskylän esperantoker-hon kokouksissa. Tästä voi vetää sellai-sen johtopäätöksen että toimiminen sellai-sessa kansalaisjärjestössä kuin esperanto-liitto on yksittäisen ihmisen, usein melkoyksinäistä ja vähän palkitsevaa työtä.

Esperanton ideaan alueellinen tasa-arvosopii hyvin. Olihan Zamenhofkin puola-laisesta Bialystokin kaupungista kotoisin,eikä mistään sen ajan metropolista. Ja es-peranton historiassa valtakeskusten ulko-puolellakin on ollut esperanto-elämää. Janiin on nykypäivinäkin. Muutama vuosisitten eräs kiinalainen esperantisti ja päät-täjä lanseerasi ilmauksen “kansan diplo-matia”, puhuessaan siitä, mitä muuta kuinvain kieltä esperanto on hänelle opettanut.Olen usein miettinyt tuota ilmausta. Mi-nusta se kuvaa erittäin hyvin esperantistinsuhtautumista maailmaan. Se on tosiasi-oiden tunnustamista sellaisiksi kuin neovat, mutta kansanviisauden sävyttämänä.Ja siitä viisaudesta johtuen aina ei tarvit-se tyytyä siihen miten tosiasiat ovat, vaanitse tehdä jotakin niiden eteen.

Aimo Rantanen

5

Vintraj Tagoj

Vintraj Tagojde finnlandaj esperantistoj

Jen æeestintaj membroj de la estraro de EAF. De maldekstre: Ritva Sabelli(nova) (Helsinki), Jukka Pietiläinen (Tampere), Seija Kettunen (Jyväskylä),Jukka Laaksonen (Tampere), Päivi Saarinen (Espoo), Anna-Liisa Ali-Simola(Turku) kaj Tuula Virolainen (Espoo). Mankas la novaj membroj Kimmo Ha-kala (Vesanto), Markku Saastamoinen (Ylöjärvi) kaj Jussi Jäntti (Kuopio). Fotojde tiu æi artikolo: Veli Hämäläinen.

La æiujara vintra kunveno de finnlandaesperantistaro okazis apud la urbo Kuo-pio 21. - 22.2. 1998. Æeestis æ. 55 parto-prenantoj, ne tre junaj, sed ankaý la mal-junuloj tenu sian kapon alte kaj ne parto-prenu en la øenerala malaprecado de siageneracio.

En la programo imponis la prezento dela vivo kaj muziko de la plej amata finn-landa komponisto Jean Sibelius far de s-ro Matti Pesonen per lumbildoj, filmo, tag-

libraj cita¼oj, partituroj kaj sono. La pre-zento estis ripeto (kaj repeto!) de la 80aUK. La Kultura Centro de Iisalmi, kie oka-zis la SAT-kongreso en 1982, prezentissian planon pri “internacia koboldosemi-nario”, okazonta en aýgusto 1999 kaj cel-anta al savado de pereontaj rakontoj prinaturaj spiritoj, gefeoj kaj koboldoj. Larakontaro espereble estigos novajn turism-ajn alloga¼ojn kaj novan entreprenemonekz. en manlaborado.

6

Vintraj Tagoj

Prelego pri la koboldo/feo -seminario kaj -projekto planita en Iisalmi por lajaro 1999. Jen la patro kaj patrino de la ideo, rektoro Reino Eriksson kajkultura sekretario Tuula Laatikainen el Iisalmi.

Matti Pesonen denove prezentis la programon pri Jean Sibelius, þatatan en laTamperea kongreso. Jen li æirkaýata de siaj filoj, dekstre Juha Pesonen kajmaldekstre Antti Pesonen.

7

Vintraj Tagoj

La distra programo konsistis el gitar-muziko, kanzonoj kaj kantoj kaj banadoen endoma naøejo, el kiu oni povas laýkanaleto naøi en eksteran baseneton æir-kaýatan de neøamasoj. Oni prezentisankaý la planon Esperarto de s-ro “Bovo”

Eriksson, kiu celas al esperiga okupiøo priarto, mensa ekvilibro, egaleco kaj justecoper Esperanto, laboro kaj kunestado enbieno proksime al la urbo Lahti.

Raita Pyhälä

tion branæon kiel helpilo, komencis la uzode la teknologio por la kulturo. – Mirindaestas, ke en la mondo oni volas meti kul-turon kaj teknologion iel kiel kontraste,kvankam ili estas nemalkunigiteblaj.

Kaj nun tion faris ankaý UNESKO.En si mem la libro enhavas mallongajninteresajn rakontojn pri evoluo en diversajlandoj, i.a. kion kaj kiel la silkbredistojen la landoj de la sunsubiro lernis el la lan-do de sunleviøo kaj kial niponanoj devislerni fabrikadon de termometroj. Mi ne

Glosaro: þili, singulara triapersona prono-mino sen seksa esprimo (þi aý li, þi/li).Andrew O. Urevbu: Kulturo kaj teknologio,refera¼o pri la jara temo por 1997 de la Mon-da Jardeko por Kultura Evoluigo. ISBN 929017 053 0, UEA 1997. 63 da p.Kiam la homo rimarkis, ke li ne atingosper sia mano preni la frukton de la arbo,þili prenis falintan branæon kaj per tio falig-is la frukton. Tiam þili komencis uzi tekno-logion por sin vivteni. Kiam þili eltrovis,ke estas saøe planti kreska¼ojn kaj uzis

Pri rilatoj inter kulturo kaj teknologio

à

ELFI jarkunvenis dum la Vintraj Tagoj. Kunvenon prezidis Erkki Kemppai-nen (meze) kaj sekretariis Sylvia Hämäläinen (dekstre). Maldekstre la kvaranfojon elektita prezidanto Raita Pyhälä. (Pli da informoj sur p. 16.)

8

Por komencantoj

La unuan fojon en kongreso

trovis multajn preserarojn. Sur la p.14..15estas uzita multflanke la vorto “potenco”ankaý en signifo “energio”, poste ankaý“energio” estas uzata. Anstataý “besto-potenco” mi uzus “bestoenergion”.

Min æi tiu libro ne tre imponis, sed, seiu interesiøas pri diskuto inter kulturo kajteknologio, do legu la libron.

pema-z

(...daýras)Post la kongreso la libro estos daýre utila,æar en øi vi trovos multajn sciigojn, kiujnvi subite bezonos.

Se vi elektas en la programo ion, kionvi nepre volas vidi/aýdi, iru en la salonon5-15 minutojn antaý la komenco. Tiel vihavos bonan seøon, en la antaýaj vicoj,se vi volas. En la malantaýa parto de lasalono povas okazi øenetoj: proksimulojbabilas, pordoj klakas, iu ekdormas kajronkas.

Granda problemo estas la multeco de laprogrameroj. Ne nervoziøu! Neniu povasvidi æiujn programerojn. Vi simple devaselekti, kaj pri la aliaj programeroj legu enla kongresa gazeto aý demandu de viajamikoj.

Se vi preferas sidi en kafejoj, promenadien la urbo aý ripozi ie, faru tion, sed neplendu ke vi ne vidis la programon!La restoracioj en la kongresejo ne æiamestas malmultekostaj. Se vi volas manøipli simple kaj elspezi malpli da mono,vizitu ordinaran vendejon por vidi, kionili vendas kaj je kia prezo. Indas viziti enkafejoj kaj restoracioj ekster la kongresejokaj precipe ekster la lokoj kie turistojkutime butikumas. La prezoj tie povas esti

multe pli malaltaj. En Francio demandu defrancoj, kion ili rekomendus!

Se vi volas trovi personon, kies vizaøonvi ne konas, iru al la Randevua tabulo(Rendevua tabulo). La franca vorto”rendez-vous” (legu: randevu) signifas”tapaaminen”.

Æe la tabulo de¼oras persono(j), kiu(j)helpos vin uzi la tabulon kaj trovi lapersonon kiun vi seræas. Ili donos al vipapereton, sur kiun vi skribu vian mesaøonkaj la numeron de la persono kiun vi volaskontakti. Post iom da tempo vi eble trovosVIAN kongresnumeron sur la tabulo kajla de¼oranto(j) donos al vi la respondonde la persono kiun vi deziras renkonti.

La granda kongresa balo (dancado)estas senpaga kaj tie oni povas vidi grav-ulojn kaj belulojn, sed la bankedo (festo-manøo) antaý la balo kostas multon. Feliæeøi ne estas deviga.

Kuraøe iru al via unua kongreso kajmemoru, ke la kongresanoj estas kvazaýfamilianoj. Vi rajtas peti konsilojn kaj hel-pon de iu ajn. Amikiøu kun ne-finnoj, kajpost la kongreso vi parolos Esperanton plibone ol antaýe.

Raita Pyhälä

9

Persone

Jouko LindstedtakatemiaanEsperanto-Akatemiaan on valittu parinvuosikymmenen jälkeen (Vilho Setälä oliviimeksi) suomalainen: Jouko Lindstedt.

Onnea uudelle Esperanto-akatemian jä-senelle.Savolaisetkansainvälisessä illassaArabia, venäjä, viittomakieli ja esperantoolivat hyvin esillä Pohjois-Savon Kansan-opiston kansainvälisessä illassa 12.3. Kuo-piossa. Paikalla oli nelisenkymmentä ul-komaalaista opiston oman väen lisäksi.Illan aikana leikittiin yhteinen tutustu-misleikki ja nähtiin mm. Ruma ankanpoi-kanen viittomakielellä ja piirtäen esitetty-nä. Kotoisten tanhujen, kahvin ja karjalan-piirakoiden jälkeen laulettiin yhteislauluja– esperantoksi! Illan lopuksi lausuttiin“hyvää yötä” viidellätoista eri kielellä.

Esperanto Savo / Kimmo HakalaDefioNi Lappenranta-anoj vokas aliajn Espe-ranto-grupojn konkuri dum la Aýtunajtagoj en la globludo petanko (petankki),ekz. kun du anoj en la teamo. Dum la tagojeblos al kiu ajn eklerni la ludon. Se iuanticipe bezonos la regulojn de la ludo,bonvolu peti de ni, tel. 05-4516 382.

Esperanto-grupo de LappeenrantaEstona radio en interretoNun eblas aýskulti Esperantlingvajn radio-elsendojn de Estona Radio en interreto:http://www.er.ee/tallinn/

StokholmaE-klubo 100-jaraLa 4-an de aprilo la Esperanto-Klubo deStokholmo festis 100 jarojn de sia unuafondiøo per solena festeno. La Ido-skismosiatempe profunde tuþis la klubon, tiel keøi devis “refondiøi” post kelkaj jaroj. Laesperanto-laboro ankaý dum tiu periododaýris, tiel ke la nuna klubo povas fierefesti seninterompajn 100 jarojn da akti-vado en Stokholmo.

La instigo fondi klubon venis de “fraý-lino M. F.”, kies incita artikolo en LingvoInternacia (1898:1) kun plendo pri mankode iniciatemo æe la viraj esperantistojrezultigis fondon la 4-an de aprilo 1898.Maja Fornander (t.e. M. F.) fariøis memunu el la estraranoj.

Franko LuinKorektoEn la dorspaøa artikolo pri “La Ondo” enEL 1/98 aperis la jena mencio:

“En la unua jardeko de æi tiu jarcento“La Ondo” aperis eæ æiutage...”

Tiel tamen ne okazis, sed “La Ondo”aperis unu fojon monate en sia unua peri-odo (1909-1917).

Dankon al la redaktoro Aleksander Kor-¼enkov pri la korekto.

* Korespondi dezirasMia nomo estas Mark Polgár, mi estas 22-jara fraýlo. Mi deziras korespondi prikristanismo kaj pri æiuj aliaj temoj.

Mark Polgár, HU-5720 Šarkad, Buda u.22, Hungario.

10

Venontaj

Belartaj konkursoj Liro-98Post la tre sukcesa “Liro-97” Urala Esper-antista Societo kaj la redakcio de “LaOndo de Esperanto” invitas æiulandajndezirantojn partopreni en la tradiciaj bel-artaj konkursoj “Liro-98”.

1. Originala prozo2. Originala poezio3. Traduka prozo el la rusa lingvo: nove-

lo de Anton Æe¶ov “Vanjka”4. Traduka poezio el la rusa lingvo: po-

emoj de Valerij Brjusov, kies 125-jariøoestas festata æi-jare

5. Eseo “Se mi estus prezidanto deUEA, mi ...”

6. Primovada karikaturoLa kvanto de la konkursa¼oj kaj ilia amp-lekso ne estas limigitaj.

Bonvolu sendi tri tajpitajn, komputilekompostitajn aý tre klare skribitajn ekz-ojn de la originalo (por la 4a branæo ankaýde la traduko) øis la 1a de julio 1998 laýla adreso RU-620014 Jekaterinburg-14,ab. ja. 162, Ruslando. La karikaturoj dev-as esti senditaj unuekzemplere kaj uzi nurnigran koloron sur blanka papero.

Subskribu vian konkursa¼on per pseýdo-nimo kaj aldonu slipon kun indiko de lapseýdonimo, aýtenta nomo kaj poþta adre-so. Oni ne rajtas sendi verkojn, kiuj jamestis publikigitaj aý premiitaj en aliaj kon-kursoj.

La laýreatoj (po unu en æiu branæo) rice-vos valorajn libropremiojn. La rezulto de“Liro-98” estos solene anoncita la 24ande julio 1998 en la Somera Esperanto-Kursejo (Jekaterinburg). La organizantojrezervas al si la rajton øis la 31a de decem-bro 2000 publikigi la ricevitajn konkurs-

Interlingvistikajstudoj en PollandoLa Universitato de Adam Mickieeicz(UAM), la dua plej granda universitato dePollando, anoncas 3-jaran eksteran stud-adon pri interlingvistiko. La unua studjarostartos en la vintra semestro de la studjaro1998/99 kaj poste æiun trian jaron.

La internacia kurso okazos en la Ling-vistika instituto, sub la gvido de d-ino Ilo-na Koutny, kun la subteno de prof TadeuszZgólka. Inter la prelegantoj estas konatajesperantologoj, kiel profesoroj D. Blanke,M. Duc Goninaz, R. Tonkin, T. Tyblewskikaj J. Wells, d-ino K. Smideliusz, L. Lig-eza kaj I. Ertl.

La interlingvistikaj studoj konsistas ella enkonduko al øenerala kaj aplikatalingvistiko, al internacia kaj interkulturakomunikado, ili traktos planlingvojn kajdetale okupiøos pri gramatiko, literaturo,kulturo kaj historio de Esperanto. En latria jaro eblas specialiøi ankaý pri metodi-ko. Surloka kurso okazos unufoje dum lasemestro (lasta semajno de aýgusto kaj dejanuaro). la gestudentoj pretigos diplom-labora¼on kaj post la fina ekzameno ricev-os Atestilon pri Interlingvistikaj Studoj.

Partoprenontoj povas aliøi el la tutamondo øis la 10-a de aýgusto 1998. Pos-tulo: fino de mezgranda ekzameno (kunabiturienta ekzameno aý egalvalora) kajbona scio pri E-o. Kotizo por unu semestro400 USD.

Por pluaj informoj kaj aliøilo kontaktud-inon I. Koutny: Lingvistika Instituto dela Universitao Adam Mickiewicz, ul.Miedzychodzka 3-5, PL-60-371 Poznan,Pollando, ikoutny@hum.amu.edu.pl.

11

Venontaj

a¼ojn en “La Ondo de Esperanto” aý enaparta eldona¼o, kondiæe ke ili avertos pritio la aýtoron øis 31 dec 1998.Stafetmarþopli ol 4000 km-aLa “Marþo-Grupo” de la loka “Liber-tempa Fervojista Organizo” planas ven-ontsomere stafetmarþon je pli ol 4000 km,kiu kunligos Adriatikan kaj NorveganMaron.

Tiun æi kuradon plenumos dum 16/17tagoj proksimume 20 atletoj, kiuj marþosalterne kaj senhalte dum 24 horoj kaj jekia ajn vetero. Ili startos el Lignano Sab-biadoro (Italio) la 25-an de julio kaj – traAýstrio, Germanio, Svedio, Finnlando –atingos Nordan Kabon en Norvegio, su-pozeble la 10-an de aýgusto.

Eæ se la marþantoj ne scipovas Esperan-ton, nia grupo – sekcio de la sama “Li-bertempa Fervojista Organizo” – opiniasæiamaniere apogenda tiun “nekredeblanadventuron”. Øi sendube altiros atentonkaj scivolemon de la publiko kaj estus porni ekspluatenda þanco por proponi ekstermedie nian mesaøon pri internacia ami-keco kaj solidareco kunligitaj strikte alsporto. Tiamaniere eblas ankaý kontribuial Kampanjo 2000 per aktiva al-eksteraagado laýspirite de la Praga Manifesto.

Bv. kontaktiøi kun nia Grupo:poþte: Nova Espero Friuli, c/o Dopo-

lavoro Ferroviario, via Cernaia, 2, 33100Udine, Italio.

fakse: +39-432-52 21 79, adresante alGiuseppe Valente - Informado - Udine.

e-poþte: nored@iol.itGiuseppe Valente

Baltiaj Esperanto-tagojLa tradiciaj kaj bonfamaj Baltiaj E-tagoj,la BET estas organizitaj alterne en la æe-baltaj landoj. La jam 34-a, æi-jara aranøookazos en la Suda Litovio, en la urbo Vei-siejai (kie loøis ankaý Zamenhof), inter la18.-24. de julio. Aliøiloj de: Litova E-Aso-cio, pk. 167, LT-3000, Kaunas, Litovio,fakso +370-7-228616.Homaj rajtoj sub premoEn la jaro 1998 kvindekjariøas la Univer-sala Deklaracio pri Homaj Rajtoj, kiu kad-rigas mondskale tiujn bazajn ecojn, al kiujæiu loøanto de la mondo havas rajton kielhomo. Omaøe al tio TEJO organizas siansekvan seminarion en Vitoria-Gasteiz,Eýskio, de la 25a de aprilo øis la 2a demajo 1998. Viajn aliøilon, programkontri-buon kaj demandojn direktu al: LarikoGolden, Damjanich u. 1/c l. 8, Huvesz-prem, Hungario, retpoþto: golden@osiris.elte.hu.

* Korespondi dezirasMi nomigas Pero Bilcic. Mi estas 20-an,studento. Mi logas en Kroatio, urbo Split.Mia urbo situas sur adriatica marbordo.Mi desiras korespondi kun samajulaj dela tuta mondo. Mia hobio estas muziko,komputiloj, sport, librojn. Mi interesigaspri la historio diversaj nacioj. Mi desirashavi kelkajn gekorespondamikojn el diver-saj landoj. Mia scio de esperanto estasbona. Mia adreso estas: Pero Bilcic, Bijan-kinijeva 5, 21000 Split, Hrvatska (Kro-atio). Mia e-poþta adreso estas: pero.bilcic@st.tel.hr

12

Tulevia

Lufthansalla Toulouseen meno-paluu2.800 mk + verot, Toulouse-Montpellierjuna 354 mk, meno-paluu.Paikkavaraukset on vahvistettava touko-kuussa; osanottajien nimet tarvitaan ennentoukokuun loppua.

Otan vastaan ilmoittautumisia sitä mu-kaa kuin matkapäätös tehdään, jotta mat-katoimisto voisi syöttää tiedot lentova-rauksiin. Myös puhelinnumero on tarpeen.Ryhmälennot laskutetaan kesäkuussa, eiennakkomaksua.

Eri lentoyhtiöitä mennen tullen käytet-täessä yksittäislennot laskutetaan lentoyh-tiön ehtojen mukaan (ennakkomaksu,esim. yksilöllisesti räätälöidyissä matkois-sa).

Kun varaamillemme lennoille saadaannimetyt osanottajat, on perusteita edellyt-tää lisäpaikkoja muiden varauksista.

Tarjous koskee vain matkoja. Majoitus-ja retkivaraukset voi tehdä kongressiinilmoittautuneille toimitetun Dua Bultenonohjeiden mukaisesti tilauslomakkeella(Mendilo). Kongressiin voi vielä ilmoit-tautua. Ilmoittautumislomakkeita saaEAF:n toimistosta ja Heta Kesälältä (yh-teystiedot Esperantolehden sivulla 2).

Lisätietoja matkoista Internetissä (http://personal.eunet.fi/pp/skau/ekh.html) jaRitva Sabelli, Pietarinkatu 10 D 27, 00140Helsinki, puh. k. (09) 635 902, faksi k.(09) 660 651, sähköposti t.: ritva.sabelli@sfs.fi.

Ritva Sabelli

MatkaKaleva Oy tarjoaa matkoja seuraa-vasti (meno-paluu; hintoihin tulee keväällätarkistuksia):Matka 1 Ennakkokongressi Pariisissa 27.7.-1.8. + Montpellier 1.-9.8. ma-su, lentoja juna:

Lento 2.460 mk + verot n. 180 mk/hen-kilö (Lufthansa), juna 564 mk II luokka/henkilö, paikkavaraus tehty 20 hengenryhmälle.Matka 2a Montpellier pe 31.7.-9.8. pe-su, lento ja juna:

Lento 2.670 mk mk + verot 160 mk/hen-kilö (Lufthansa), juna 354 mk II luokka/henkilö, 12 paikkaa varattu, tilaa on.Matka 2b Montpellier 31.7.-9.8. pe-su,lento:

Lento 3.180 mk + verot 156 mk/henki-lö; Air France, 10 paikkaa varattu.Matkat 3 ja 4 koskevat IKBE-kongressiaBordeaux´ssa.Matka 5 Ennakkokongressi Ranskan al-peilla 26.7.-1.8.+ Montpellier 1.-9.8. su-su, lento ja juna:

Lento 2.650 mk + verot 160 mk/henki-lö (Lufthansa), juna 354 mk II luokka/hen-kilö. Ennakkokongressiin sisältyy bussi-matka Montpellieriin, jonne saavutaan 1.8iltapäivällä. Kotimatka kuten matkoilla 1ja 2a.Matka 6 Montpellier + Provence lento jajuna:

Air France Montpellieriin meno-paluu2.790 mk + verot.

Esperantokongressit Ranskassa

13

Tulevia

Estonaj e-istoj aranøas vojaøon al UK enMontpeliero. Estas almenaý 5-6 liberajlokoj, kiujn ankaý finnoj povus utiligi. Jeninformoj:w busvojaøo de 28-a julio øis 12-a

aýgusto de Tallinn;w survoje ni pasigas unu tagon en

Venezio kaj reveturante preskaý la tutantagon en Parizo;w la kostoj estas planitaj laýeble

malaltaj, veturo + 5 tranoktojn survoje +ekskurso dum ekskursa tago kostas 3100eek ( ~ 1180 FIM)w la noktumadon dum kongreso oni

mem aranøas pere de OK laý propraelekto.w registriøu øis 1-a de majo, plua

informo kaj registrado æe Edda-MerikePelt, Tõravere 1-6, EE2444, tel. h. +3727 410 242, of. +372 7 430 098, rete: h:edda@aai.ee, of: pere@kiirtee.ee

Al UniversalaKongresokun estonojLomakeskus Marjola, joka sijaitsee 6 kmLappeenrannasta, on 5.-6.9.1998 järjestet-tävien liiton syyspäivien näyttämönä. Mar-jola sijaitsee aivan Saimaan rannalla jatarjoaa hyvät kokoustilat, monipuolisetmajoitustilat hotellitason huoneista leirin-tämökkeihin sekä kauniin luonnon ympä-rillä. Palveluihin kuuluvat myös rantasau-na, veneet, luontopolut ja erityispalvelutliikuntavammaisille. Pienellä budjetillakinvoi nyt osallistua kohteen edullisten hin-tojen vuoksi.

Lappeenrannan esperantistit ovat muka-na ohjelmasuunnittelussa ja toteutukses-sa ja luvassa on mm. karjalaista ja Kale-vala-henkistä ohjelmaa. J.E. Leppäkoski,joka on kääntänyt Kalevalan esperantok-si, ja YK:n ihmisoikeuksien julistuksen80-vuotisjuhlavuosi ovat myös ohjelmanteemoina. Lisäksi liikutaan luonnossa,saunotaan ja katsellaan Lappeenrannannähtävyyksiä kiertoajelulla. Vieraita odo-tetaan myös Viipurista ja Pietarin seudul-ta.

Ohjelma ja ilmoittautumislomake ovattoukokuun Esperantolehdessä. Ilmoittau-mismaksut: 60 mk 15.7. saakka, 90 mk15.8. saakka, sen jälkeen 120 mk.

FEJOn ja Steleton jäsenet ½-hintaan.Ulkomaiset vieraat ja ensikertalaiset ovattervetulleita ilman osanottomaksua.

Tervetuloa syyspäiville Marjolaan –vaikkapa marja- tai sienikopan kanssa!

«

Suomen esperanto-liiton syyspäivätLappeenrannassa

* Korespondi dezirasEstona terkulturisto volas koresponditutmonde pri æiuj temoj. Edmond Jaan,EE-2950 Abja Paluoja, Viljandi, Estonio.

wMi þatas korespondi kun finnlandanino.Mia Esperanto estas mezgrada. Mi þatasvojaøi, unu fojon mi vizitis Helsinki.

Estas al mi 56 jaroj. Monique Duflo, 45Rue Jacques Daviel, F-76100 Rouen,Francio.

14

Asocioj

La estraro elektis sekvajn komisiitojn:Estraro de fonduso Propra Ejo: Sakari

Kauppinen. Estraro de junulara fonduso:Tuula Virolainen. Esperantolehti: Aimo Ran-tanen. Informado: Jukka Pietiläinen. Inter-reto: Matti Lahtinen. Doma kompanio Silta-saarenkatu 15: Sakari Kauppinen. Nordiakunlabora komisiono: Jukka Laaksonen. Ins-truado kaj lernomaterialoj: Kimmo Hakala.Movada historio en Finnlando: Erik von Her-tzen. UN-Asocio de Finnlando: Antti Mik-kola. Prelegvojaøoj: Päivi Saarinen. Jurakonsilanto de la asocio: Sakari Kauppinen.

La estraro diskutis pri la laborgrupoj enede la estraro. La laborgrupoj estas instruado,informado, varbado, aranøoj, financoj. Lalaborgrupoj estos kompletigotaj laýbezone.

La estraro komisiis la kasiston studi eblec-ojn por investi parton de la mono de la asocioprofitdone sed sekure.

La estraro konstatis, ke troviøas 10 seriojda þlosiloj de la oficejo, el kiuj 3 estas æe laestraro, 3 æe Esperanto-klubo de Helsinki, 3æe FEJO kaj unu por gastoj. La estraro deci-dis aæeti komputilan programon por libro-tenado. La estraro konstatis, ke la vojaøkostojde estraranoj estas pagotaj laý oficiala kilo-metra pago por uzo de privata aýtomobilo,se ne eblas uzi publikajn veturilojn.

La telefono kaj la telefaksilo uzas la sa-man telefonlinion. La estraro diskutis pri laalia telefonlinio kaj decidis konservi øinprovizore por komputilo aý alia uzo.

La estraro decidis peti de ELNA la unuajnkvar lecionojn de kurso Pasporto al la tutamondo. La estraro decidis helpi al preleg-vojaøantoj Klarino Rod Johnsen kaj AugustKilk de Barents-regiona kunlaboro en nordaFinnlando per materialo. Estas planata espe-rantorenkonto en Tana, Norvegio, 21.-23.8.1998.

La estraro diskutis pri la somera kurso kajeduka semajnfino okazontaj en Jyväskylä.kaj konstatis, ke en Vesanto okazos somera

La estraro de Esperanto-Asocio de Finnlandokunvenis la 21-an de februaro en Kuopio.Æeestis æiuj estraranoj kaj vicestraranoj kromMatti Lahtinen kaj Tuula Virolainen.

La estraro informiøis, ke la nova statutode la asocio estas valida ekde 29.1.1998.

La estraro diskutis pri la jarkunvenaj doku-mentoj, klarigis al si kelkajn financajn erojnkaj akceptis la dokumentojn por la jarkun-veno. La kunveno daýris 30 minutojn.La nova estraro kunvenis mallonge en Kuo-pio la 22-an de februaro. Æeestis æiuj estrar-anoj kaj vicestraranoj krom Kimmo Hakala,Jussi Jäntti kaj Markku Saastamoinen. Lakunveno daýris 25 minutojn.

La estraro elektis Jukka Pietiläinen kielvicprezidanto, Päivi Saarinen kiel sekretariokaj Antti Mikkola kiel kasisto.

La estraro diskutis pri la leteroj de GermainPirlot pri kontraýstaro de kelkaj landaj aso-cioj al informkampanjo æe la eýroparlament-anoj kaj pri la letero de M. Westermayer kiuplanas aranøi informtablo dum la konsilio dela Eýropa Federacio de Verdaj Partioj en Hel-sinki 27-29.3.1998.La estraro kunvenis en Helsinki la 7-an demarto. La kunvenon æeestis æiuj estraranojkaj vicestraranoj. La kunveno daýris 4 hor-ojn.

La estraro informiøis, ke Esperanto-societoen Turku abonas Esperantolehti en redakciode Turun Sanomat.

La estraro decidis, ke la vicestraranoj ans-tataýas estraranojn okaze de voædonado enla ordo en kiu ili estis menciataj dum la jar-kunveno: Ritva Sabelli, Markku Saastamoi-nen, Jussi Jäntti. La estraro elektis JukkaLaaksonen por komitatano A de UEA porEAF por la jaroj 1998-2001.

La estraro kunvenis

15

Asocioj

diservo la 26-an de julio. La estraro decidisla kotizojn por Aýtunaj tagoj: 60 mk øis15.7., 90 markoj øis 15.8. kaj 120 mk poste.La tagoj okazos en Lappeenranta la 5-6-ande septembro. La estraro decidis, ke la temode la tagoj estas Karelio.

La estraro diskutis pri la ideo, ke esperan-to-grupoj aranøu ion sub la komuna temodum la esperanta ago-tago la 3-an de oktobro.

La estraro decidis havi someran seminari-on en Evo la 30-31-an de majo kaj diskutitie pri planoj por la aýtuna kaj estonta agado.

La estraro diskutis pri la letero de revizorojkaj decidis komenci kolekton de konstantajdecidoj. La revizoroj æijare promesis kontrolila agadon de EAF jam dum la jaro.

La estraro diskutis pri la biblioteko de laoficejo. Øis nun estis neniaj reguloj por libro-pruntado. La estraro decidis, ke la prunto-tempo estas unu monato (eblas renovigi), sela libroj estas petataj perpoþte la petanto pagula sendokostojn. La estraro nomigis RitvaSabelli kiel respondeculon de la depruntaservo. La estraro diskutis pri la ideo aæetinovajn librojn kaj komisiis al Jussi Jäntti fariliston pri aæetotaj libroj.

La estraro diskutis pri la efektivigo de laagadplano. La financa stato de la asocio estasen bona ordo, sed mankas homaj fortoj. Laasocio devus stimuli la klubojn por la agado.Jussi Jäntti proponis dungi senlaborulon pordisvastigi Esperanton. Laý nova leøo la aso-cio povas dungi personon por unu jaro sen-koste. Jussi Jäntti klarigos la detalojn. Laestraro diskutis ankaý pri la kampanjo 2000.Por klerigo de la membraro okazu program-eroj en la aranøoj kaj aperu artikoloj en Es-perantolehti. Øis la sekva kunsido la estrar-anoj verku liston pri praktikaj laboroj pri lavenonta agado.

La estraro decidis gratuli UEA:n, kiufariøos 90-jara æi-jare.

La sekva kunsido okazos la 18-an de apriloen Tampere.

Nova¼oj de FEJOKafoklaæo 19.4Libera renkonto en restoracio Iguana æeAleksanterinkatu en Helsinko. La Kafoklaæookazos dimanæon, la 19an de aprilo je la horo14. Komencantoj, babilantoj kaj aliaj emulojestas æiuj bonvenaj.Interkultura vespero 14.5Þanco konatiøi kun la kulturoj de esperant-istoj en Finnlando. Þanco lerni kaj sperti,manøi kaj konatiøi. Okazos ¼aude 14.5.1998je 18.00 en EAF-oficejo, Siltasaarenkatu 15.

Temo: kulturaj diferencoj inter afrikajlandoj kaj Finnlando. Gastoj: MuhammadBettahar el Aløerio (loøas nuntempe enOulu) kaj Guy Robert Peti-Peti el Kongo-lo, eks. Zairio (loøas en Vantaa). Afrikajmanøajoj, prelegetoj, diskutoj kaj amuzakunestado atendas vin!

Kotizoj: 10 mk por FEJO-membroj kajsubtenantoj, 20 mk por aliaj. Aliøu al RiittaHämäläinen, (09) 792020.Estraro de Esperanto-societo en TurkuTiina Oittinen, prezidanto, Puutarhakatu 26A 11, 20100 Turku, tel. (02) 2305 319.Anna-Liisa Ali-Simola, vicprezidanto, Fris-kinkatu 2 A 33, 20360 Turku, tel. (02) 2387767. Leena Tiusanen, sekretario, Piispankatu2 B 16, 20500, Turku, tel. (02) 2320 542.Paula Harju, Varpu Karo, Ulla Salonen,membroj. Anna-Liisa Kylänpää, Veikko Tik-kanen (kasisto), vicmembroj.Cafetori renkontiøojMerkrede en la Turku-a Cafetori, inter lahoro 17.00 kaj 18.00, eblas babili kun geami-koj kaj aýdi nova¼ojn pri EsperantujoPrintempa ekskursoAl la nova oficejo de EAF, la 21-an de majo1998. Kontaktu kun la estraranoj.

16

Asocioj

Estraro de la Esperanto-klubo de HelsinkiSakari Kauppinen, prezidanto, Anna-LiisaHeikkinen, kasisto, Henry Heinonen, RitvaSabelli,vicprezidanto, kaj Raimo Strandén,sekretario, kiel estraranoj kaj Tapio Sormu-nen kaj Irmeli Tanskanen kiel vicestraranoj.Vizito de tampereanojMembroj de Esperanto-klubo antaýen farosekskurson al Helsinki sabaton 25.4.Printempa ekskurso al TallinnLa Esperanto-klubo de Helsinki aranøoskune kun Sigrid Kivistö ekskurson al Tallinnkaj renkontiøon kun estonaj esperantistoj 16.- 17.5.Jyväskylänesperantokerhon hallitusMatti Lahtinen, puheenjohtaja, Pentti Mak-konen varapuheenjohtaja, Aimo Nikander,sihteeri, Seija Kettunen, Kari Kettunen,Norma Perälä, Tapio Ukkonen, Aimo Ran-tanen ja Terttu Tyynelä ovat jäseniä. AuneMakkonen, Risto Jämsén (uusi) ja Jukka Pie-tiläinen ovat varajäseniä.Kerhon kevätkokousPidetään 19.4. klo 14.00 Sepänaukion vapaa-aikakeskuksessa (Kyllikinkatu 1, Harjun itä-päässä, Keski-Suomen ammattioppilaitostavastapäätä).Nova¼oj de SteletoLa jarkunveno de Steleto okazis la 6-an demarto. Kiel prezidanto daýrigas Heikki Ko-sonen kaj kiel vicprezidanto Aatu Moilanen.Ilkka Väisänen estis elektita kiel nova estr-arano 1998-1999. Kiel sekretario kaj kasistoekster la estraro daýrigas Ritva Sabelli.

La sekvonta blindula kongreso IKBE-64okazos en Bordozo 26.7.-1.8.

EsperantosocietoAntaýenNESTO estas malfermita æiujn lundojn interla horoj 16. - 17.00. Adreso: Satakunnankatu30 C 6, FIN-33210 Tampere, Finnlando.Venu rigardi nian Neston kaj kunportu viajngeamikojn por konatiøi kun la internacialingvo Esperanto kaj nia agado. Aý ceterenur babili. Bonvenon!Aprila vespero 20.4.Antaýen, la samnoma societo en Hispanio,ni konatiøos kun øia agado.Nova¼oj de ELFIKiel prezidanto daýrigas Raita Pyhälä.Vicprezidanto estas Erkki Kemppainen,sekretario Sylvia Hämäläinen kaj TapioSormunen kasisto. Estraraj membroj estasAnna-Liisa Ali-Simola, Kimmo Hakalakaj Tuomo Grundström.Eduka semajnfinoELFI aranøos 26. - 28.6.98 en la Kristanapopolaltlernejo (Sulkulantie 28, Jyväsky-lä) edukan semajnfinon, kies instruistoestas Márta Kovács, sperta lingvoinstruis-to el Hungario. Post la semajnfino eblosresti æe la 30a Esperanto-studsemajno enla sama loko. Pliajn sciojn donas: SylviaHämäläinen, Teivaalantie 85, 33400 Tam-pere, tel. (03) 346 3493.Kristanoj havostradician diservonLa Kristana Esperanto-ligo de Finnlando(KELF) decidis en sia jarkunveno dum laVintraj tagoj en Kuopio, ke øi aranøos es-perantlingvan diservon en la lasta dimanæode julio en Vesanto. Tiu diservo iøis jamtradicio. Kiel prezidanto de la KELF daý-rigas Olavi Kantele.

17

Tulevia

Miksi puhut esperantoa, vaikka olet amerikkalainen?Tämän kysymyksen on 3vuotta kestäneen maailman-matkan tehnyt ja Japanissa pit-kään työskennellyt Joel Bro-zowsky kuullut hyvin montakertaa, kun hän on alkanutpuhua esperantoa. “Englanti-han on ainoa todellinen maail-mankieli, ja sinä olet synty-peräisesti englanninkielinen.Miksi sitten esperanto?“, monet kysyvätJoelilta. Tässä Joelin vastaus.YstävyyssuhteetMatkoillani olen huomannut, että ne, joi-den kanssa olen puhunut englantia, eivätolleet kiinnostuneita varsinaisesti minus-ta ihmisenä, vaan pelkästään rahasta. Jokohe halusivat myydä minulle jotakin, saa-da minulta jotakin lahjaksi tai oppia mi-nulta englantia päästäkseen parempipalk-kaiseen työhön.

Päinvastoin oli niiden ihmisten kanssa,joille puhuin esperantoa. Useimmat heis-tä olivat kiinnostuneita minusta ihmisenä

tai kulttuuritaustastani. Mo-net heistä halusivat ystävys-tyä kanssani. Ja sain heistäpitkäaikaisia ystäviä.Ovet avautuvatEsperantolla olen avannutovia, jotka olisivat ilman sitäjääneet avamaatta. Olen ollutmatkoillani vieraana noin 150

yksityiskodissa. Tällä tavalla ystäviksenitulleet majoittajat ovat kertoneet, etteiväthe tapaamiseeni saakka voineet sietääamerikkalaisia. Englanti olisi tuskin olluthyvä kielivalinta sellaisessa kodissa.Alempi asemaJos keskustelen japanilaisen kanssa eng-lanniksi, niin riippumatta siitä, kuinka kau-an hän on englantia opiskellut, hän kokeejoutuneensa keskustelutilanteessa alem-paan asemaan, aivan kuin oppilaksi opet-tajansa edessä. Päinvastainen olisi tilan-ne välillämme, jos minä puhuisin japania.Silloin minä olisin hänen oppilaansa. Sel-lainen epätasa-arvo paitsi estää keskuste-lun luontevuutta aiheuttaa myös sen, etteimahdollista ystävyyssuhdetta synnykään.Toisilleen esperantoa puhuvat ovat täysinsamoissa lähtökuopissa, onhan se yhtä vie-ras kieli heille molemmille

Esperanto-Nyt 1/98Tanskasta suomensi: Aimo Rantanen

Joel Brozowsky opettaa Jyväskylän Suvi-seikkailussa jatkokurssilla ja keskustelu-piirissä. Yhdyshenkilö: Seija Kettunen,Keihäsmiehenkatu 3, 40630 Jyväskylä,puh. (014) 254 609.Olavi Kantele. Foto Veli Hämäläinen.

18

Yhdistystoiminta

Yhdistysrekisteri vahvistiEAF:n uudet säännöt

4. Toiminnan perusteetLiitto on puolueeton kansallisuuteen, kansallis-kieleen, etniseen alkuperään, uskontoon ja poli-tiikkaan nähden. Ihmisoikeuksien kunnioittami-nen ja kansainvälisen esperantoliikkeen aatteel-liset päämäärät ovat sen toiminnan perusteena.5. JäsenetLiiton jäsenet ovatw jäsenyhdistyksiä, jotka ovat rekisteröityjä yh-distyksiä,w henkilöjäseniä,w tukijäseniä, jotka ovat yksityisiä henkilöitä,oikeuskelpoisia yhteisöjä tai säätiöitä, taiw kunniajäseniä.Jäsenyhdistykset, henkilöjäsenet ja tukijäsenethyväksyy liiton hallitus. Erityisesti ansioituneidenhenkilöiden kutsumisesta kunniajäseniksi päättääliiton kokous hallituksen esityksestä.6. Jäsenen velvollisuudetJäsenten on suoritettava vuotuinen jäsenmaksu.Jäsenyhdistys on velvollinen suorittamaan jäsen-maksun kustakin jäsenestään. Maksun suuruu-den samoin kuin henkilöjäsenen jäsenmaksunsuuruuden määrää vuosikokous ja tukijäsenenjäsenmaksun liiton hallitus vuodeksi kerrallaan.Kunniajäseniltä ei peritä jäsenmaksua. Hallitusvoi katsoa jäsenen eronneeksi, jos hän ei maksajäsenmaksuaan kalenterivuoden loppuun mennes-sä.7. Jäsenen erottaminenJos jäsen toimii liiton tarkoitusta vastaan tai onjättänyt täyttämättä velvoituksensa liitolle, onhallituksella oikeus erottaa jäsen. Ennen erotta-mista jäsenellä on oikeus esittää selitys. Erotetullaon oikeus valittaa päätöksestä liiton kokoukseenhallituksen puheenjohtajalle osoitetulla kirjeellä,joka on esitettävä 40 päivää ennen kokousta.Kokouksen päätös on lopullinen.

Suomen Esperantoliiton uudet säännötmerkittiin yhdistysrekisteriin tammikuus-sa 1998. Yhdistysrekisteri ehdotti sääntöi-hin joitakin muutoksia, jotka liiton halli-tus hyväksyi.Suomen Esperantoliiton säännöt1. NimiYhdistyksen nimi on Esperanto-Asocio deFinnlando, Suomen Esperantoliitto ry ja sen ko-tipaikka on Helsinki.2. TarkoitusLiiton tarkoituksena onw levittää kansainvälistä kieltä esperantoa jaedistää sen käyttöä,w toimia kielellisen tasa-arvon puolesta, kansain-välisen viestinnän kieliongelmien ratkaisemisek-si ja edistää kanssakäymistä kansojen välillä sekäw lisätä ymmärtämystä ja kunnioitusta muita kult-tuureja ja kansoja kohtaan.3. ToimintaTarkoitustaan toteuttaakseen liitto harjoittaa tie-dotustoimintaa lehdistön, kirjallisuuden ja mui-den tiedotusvälineiden avulla, järjestää opetus-toimintaa ja tutkintoja, harjoittaa voittoa tavoitte-lematonta toimintaperiaatteisiinsa liittyvää kirjan-kustannustoimintaa ja myy esperantonkielistä kir-jallisuutta sekä jakaa tutkimusapurahoja ja sti-pendejä jäsenilleen kuitenkin vain poikkeustapa-uksissa. Toimintansa taloudelliseksi tukemiseksiliitto voi myydä tunnusmerkkejä, paperikauppa-tavaraa, toimia kirja- ja lehtiasiamiehenä sekäosallistua asianomaisella luvalla arpajaisiin taipanna toimeen niitä. Liitolla on oikeus ottaa vas-taan lahjoituksia ja testamentteja. Liiton vastaan-ottamasta testamenttilahjoituksesta on ilmoitet-tava seuraavassa vuosikokouksessa ja siitä onmyös tehtävä merkintä kokouksen pöytäkirjaan.

19

Yhdistystoiminta

8. ÄänioikeusLiiton kokouksissa on henkilöjäsenillä ja kunnia-jäsenillä kullakin yksi ääni. Jäsenyhdistykset ovatoikeutettuja valitsemaan liiton kokouksiin yhdentai useampia edustajia ja kunkin yhdistyksen ää-nimäärä on näissä sama kuin sen maksettujen jä-senten määrä liiton edellisenä toimikautena. Josuseampia edustajia on valittu, tulee valtakirjastakäydä selville, miten äänioikeus on jaettu. Saa-dakseen käyttää äänioikeuttaan jäsenyhdistyksenon toimitettava jäsenluettelonsa ja maksettavasitä vastaava jäsenmaksu liitolle.9. VuosikokousLiiton vuosikokous pidetään hallituksen määrää-mällä paikkakunnalla tammi-maaliskuun aikana.Kokouksessa käsitellään seuraavat asiat:1. Hallituksen vuosi- ja tilikertomus sekä tilin-tarkastajien lausunto päättyneeltä toimikaudelta2. Hallituksen ja muiden toiminnasta vastuullis-ten vastuuvapauden myöntäminen samalta toimi-kaudelta3. Toimintasuunnitelma alkavaa toimikautta var-ten4. Määrätään henkilöjäsenten ja jäsenyhdistystenjäsenmaksujen suuruus ja hyväksytään talousar-vio5. Hallituksen puheenjohtajan ja hallituksen var-sinaisten jäsenten vaali erovuoroisten tilalle sekävarajäsenten valinta ja varajäsenten sijaantulo-järjestyksen määrääminen6. Kahden tilintarkastajan ja kahden varatilin-tarkastajan vaali7. Muut aloitteet, jotka on esitetty kirjallisestihallitukselle vähintään 40 päivää ennen kokous-ta.10. ToimikausiLiiton toimi- ja tilikausi on kalenterivuosi. Vuo-si- ja tilikertomus on esitettävä tilintarkastajilleviimeistään kolme viikkoa ennen vuosikokousta.11. KokouskutsuKutsu liiton kokoukseen on julkaistava vähintään30 päivää ennen kokousta liiton äänenkannatta-jassa tai lähetettävä postitse liiton jäsenille.

12. HallitusLiiton hallitukseen kuuluu vuodeksi kerrallaanvalittava puheenjohtaja sekä kahdeksi vuodeksivalittavat kuusi varsinaista jäsentä, joista puoleton vuosittain erovuorossa. Lisäksi valitaan hal-litukseen vuosittain kolme varajäsentä. Hallitusvalitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan ja sih-teerin. Hallituksen kutsuu koolle puheenjohtajatai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohta-ja. Hallitus on päätösvaltainen, kun puheenjoh-taja tai varapuheenjohtaja sekä neljä muuta jä-sentä tai varajäsentä on saapuvilla. Äänten men-nessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni, paitsivaaleissa arpa. Jos yksi tai useampi hallituksenjäsen on estynyt saapumasta kokoukseen, saavastaava määrä varajäseniä osallistua päätöksen-tekoon vuosikokouksen määräämässä järjestyk-sessä. Muuten varajäsenillä on hallituksen koko-uksissa läsnäolo- ja puheoikeus.13. Nimen kirjoittaminenLiiton nimen kirjoittaa joko puheenjohtaja taivarapuheenjohtaja, yhdessä joko sihteerin tairahastonhoitajan kanssa.14. Sääntöjen muuttaminenLiiton sääntöjen muuttamiseen vaaditaan vuosi-kokouksen sekä toisen, vähintään kaksi kuukaut-ta aikaisemmin tai myöhemmin pidettävän koko-uksen yhtäpitävä, 3/4 äänten enemmistöllä an-netuista äänistä tekemä päätös.15. Yhdistyksen purkaminenKun liitto purkautuu, on sen jäljelle jääneet va-rat luovutettava Alankomaissa rekisteröidylleUniversala Esperanto-Asocio -yhdistykselle, käy-tettäväksi Suomessa järjestettävää liiton tarkoi-tuksen mukaista toimintaa varten, tai, jos sitä eisilloin olisi olemassa, liiton viimeisen kokouksenpäättämällä tavalla käytettäväksi liiton tarkoituk-sen mukaisesti.16. Jäsenoikeuksien säilyminenSaavutetut jäsenoikeudet säilyvät.

20

2------------------

Pica-Paino Oy, Jyväskylä 1998

Seuraava numero w Venonta NumeroIlmestyy kesäkuun alussa. Jutut 15.5 mennessä Aimo Rantaselle, PL 2, 40801 Vaajakoski, puh (014) 261438. Aperos en la komenco de junio. Artikoloj øis la 15a de majo al Aimo Rantanen, PL 2, FIN-40801Vaajakoski, tel. (014) 261 438.

Palautusosoite: EsperantoliittoSiltasaarenkatu 15 C 65, 00530 Helsinki

Muut lehdet

Savon Sanomissa oli talvipäivien aikaansunnuntaina 22.2.98 pieni uutinen otsikol-la ”Esperantoharrastusta elvytetään Kuo-piossa”. ”Kuopiolaiset esperanton harras-tajat saivat valtakunnallista vetoapua herä-tellessään uudelleen eloon yhdistystoimin-taansa”, kertoi lehti. Kuopiolaisten ja eri-tyisesti vesantolaisten vilkas esperantohar-rastus näkyy koko maan esperantoliik-keessä. Valittiinhan kuopiolainen JussiJäntti ja vesantolainen Kimmo HakalaSuomen esperantoliiton uuteen hallituk-seen. Vesantolaisten, pienen maatalousval-taisen kunnan asukkaiden, aktiivisuusesperantoasiassa herättää ihastusta. OnkoVesannosta kehittymässä esperantohar-rastuksen suhteen yhtä legendaarinenpaikkakunta kuin Somero?

Sisä-Savon Sanomat (Karttulan, Tervon,Vesannon, Rautalammen sekä Suonenjo-en aluetta palveleva paikallislehti) kertoi26.2.98 Vesannon sivistyslautakunnan

päätöksestä laajentaa kieliohjelmaa 1.–6.luokkien vanhemmille tehdyn kyselynpohjalta. Ranska nousi yläasteen uudeksiB2-kieleksi. Muita esitettyjä B2-kieliä oli-vat, venäjä, esperanto, espanja ja viro.

Keskiviikkona 25.2 oli Jaakko Okkerinpakina Baabelin torni -syndroomasta Ra-dio Suomen ”Tänään kymmeneltä”-päivit-täisohjelmassa. Pakina lähti liikkeelle en-tisen Jugoslavian alueella vallitsevastakansojen sekä kielten sekamelskasta japäätyi samankaltaiseen tilanteeseen espe-ranton luojan, tohtori L.L.Zamenhofinkotikaupungissa Bialystokissa. Okker ker-toi lyhyessä pakinassaan esperanton his-torian pääpiirteissään ja kuvasi kielennykytilannettakin osuvasti. Pakinan loppu-puolella Jaakko Okker letkautti, että Maa-ilman esperantoliiton (UEA) mukaantuloUNESCOn toimintaan osoitti esperanto-liikkeen saavutukset yhtä menestyksek-käiksi kuin UNESCOn muilla projekteilla.