Ancient Chinese bronze ware has attracted the interest of research-ers both in China and abroad for a long time. Bronze ware, often asso-ciated with mystery and ‘ferocious beauty’, does not only reflect the

first saga of Chinese civilization and a unique period in Chinese history but also tells us how a set of customs and institutions established in the early Chinese history was handed down to later generations. The origin, dat-ing, evolution, shape, design, function and imitation of bronze ware have attracted numerous scholars and con-noisseurs to concentrate their careers on the explora-tion of this intriguing subject. Two important issues of ancient Chinese bronze ware are discussed here: their functional evolution and their imitations.

LOOKING BEHIND THE RITES AND RITUALS

A large number of bronze ware unearthed in China has made the early Chinese history recorded in history clas-sics vivid and touchable. Chinese Bronze Age began around 3000 years ago and lasted for 1500 years, encom-passing the three dynasties of Xia (c. 2070–1600 BCE), Shang (1600–1046 BCE) and Zhou (1046–256 BCE). Dur-

Ancient bronzesYang JingM.A./PhD Canditate

Annika WaenerbergPhD

w w38 39

Kiinalaiset pronssiesineet ovat jo kauan kiehtoneet tutkijoita ympäri maailman. Pronssiesineissä yhdis- tyy salaperäisyys ja arkaainen kau-neus. Ne kertovat paitsi Kiinan his- toriasta myös siitä, kuinka varhai-

set tavat ja instituutiot siirtyivät sukupolvelta toiselle. Lukuisat historioitsijat ja taiteentuntijat ovat tutkineet näiden pronssiesineiden alkuperää, ajoitusta, kehitys-historiaa, käyttötarkoitusta ja kopiointia. Seuraavissa kappaleissa keskitytään pronssiesineiden käyttötarkoi-tuksen kehitykseen ja kopiointiin.

RIITIT JA RITUAALIT ELÄMÄN OHJAAJINA

Arkeologisissa kaivauksissa löydettyjen pronssiesinei-den runsas määrä on tehnyt vanhojen klassikkoteks-tien tallentaman historian havainnolliseksi ja eläväksi. Pronssikausi alkoi Kiinassa noin 4000 vuotta sitten ja kesti noin 1500 vuotta. Sen aikana suurta osaa Kiinas-ta hallitsi kolme dynastiaa: historiallisesti epävarma Xia (2070−1600 eaa.), Shang (1600−1046 eaa.) ja Zhou (1046−256 eaa.). Pronssikauden Kiinassa oli vallalla or-juuteen perustuva hierarkkinen yhteiskuntajärjestelmä, jossa shamanistisilla rituaaleilla ja esi-isien palvonnalla

Muinaiset pronssitYang JingFM/M.A.

Annika WaenerbergFT

w w38 39Onni Okkonen työhuoneessaan

(敦) and dou (豆). Wine vessels, including drinking ves-sels and wine containers, are jue (爵), jiao (角), jia (斝), gu (觚), zhi (觯), gong (觥), zun (尊, you (卣), hu (壶), pou (瓿), lei (罍), fang yi (方彝) and fou (缶). Water vessels used in ceremonial sites for cleaning hands before offering and sacrificing are principally pan (盘), jian (鉴), he (盉) and yi (匜). All of them had regulations governing their shape and parts, even though also development in design took place; usually changes occurred in association with the change of the ruler or the dynasty. The only exception is the wine vessel zun, whose design was more flexible and playful: it was often made into the shape of a bird or an animal.

Musical instruments appeared and developed very early in China. The classic Rites of Zhou contains many records of musical performances: Yellow Bell was struck, Great Platform was sung and Cloud Gate was danced to of-fer sacrifice to the gods of the Heaven; Tai-cu was struck, Welcome the Gods was sung and Xian-chi was danced to offer sacrifice to the Earth. Chime bells (编钟 bian zhong) unearthed from ancient tombs also prove the early de-velopment of ritual music and musical instruments in ancient China. Music was played in rites and feasts, and therefore musical instruments are often paralleled with ritual objects, and some of the musical instruments are considered actual ritual objects.2

WORTH NINE DINGS

When certain bronze utensils were endowed a ritual meaning, which was significant for maintaining the hi-erarchy of the system, they gained the status of ritual objects (礼器). In later periods, ritual meaning gradually overshadowed the pragmatic meaning. As the objects had the function of maintaining the aristocratic hierar-chical system, their ritual meaning evolved into a sym-bolic meaning. The development can be generalized as follows: first, from utility to ritual and utility, then from ritual and utility to a symbolic ritual.

Bronze utensils such as the ding (鼎) (JTM 1088) were used as utilities as well as ritual objects. Archaeological findings in China have unearthed many dings from tombs dating to the Shang and Zhou dynasties. The shape of a ding was either round or square and it was three- or four-legged with two handles. It was originally a cook-ing utensil, used particularly for cooking meat. This type, made in bronze, became one of the most important ves-

ing the Chinese Bronze Age, a hierarchical system based on slavery prevailed. The early hierarchical society was heavily influenced by shamanism, and consequently ritual and ancestor worshipping was highly emphasized. During this era, a small group of wizards and augurs (wu, yin and shi) utilized shells and oracle bones to connect with the High Heaven and the spirits of their ancestors to legitimate the ruling of kings.

In Chinese history, a ‘rite’ (礼 li) is a complicated term. According to Li Ze-hou, rites originated as primitive, to-temic songs, dances and shamanism. During the Shang dynasty, divination was performed every day. The ruling clique of the Shang aristocracy used to consult the High Heaven in all matters such as rain, harvest and military action. During the Zhou dynasty, the Duke of Zhou (周公 Zhou Gong) established a set of patrilineal, feudal and sacrificial systems. He also systematized the use of rites and music. A rite was probably a general term that en-compassed rituals governing everything from the sacrifi-cial system and the military and political affairs to every-day life. The rituals comprised a set of behavioural regu-lations that the clans and tribes required their members to obey. Therefore, by the time of the dynastic transition from the Shang dynasty to the Zhou, the most important function of the rites had become to protect the unifying hierarchy. It was to this that Confucius referred when he said: ‘Let the lord be a lord, the vassal a vassal, the father a father, the son a son.’1 The Confucians considered the establishment and systematization of rites and music by the Duke of Zhou epoch-making contribution in Chi-nese history. Rites and rituals became the central ideal of Confucianism. Since Confucianism occupies a crucial position in Chinese history, rites and music have pro-jected profound influence throughout Chinese history.

Sacred ceremonies were often performed to fulfil the rites. Thus certain bronze ware was tightly associated with ritual offers to heaven and ancestors, particularly certain utensils and containers for food and cooking, vessels and containers for wine and water, and musical instruments. These became ritual objects. They were ex-pensive, precious and were used only in feasts where food and wine was offered to heaven and ancestors. Bronze objects are roughly categorized according to their func-tion into food utensils, wine vessels, water vessels, tools, weapons, musical instruments and production imple-ments. Besides the ding (鼎), food utensils include the items li (鬲), yan (甗), gui (簋), yu (盂), fu (簠), xu (盨), dun

w w40 41

noa poikkeus oli viiniastia zun, jonka muodossa esiintyi suuriakin vaihteluita. Se oli usein jonkin linnun tai eläi-men muotoinen.

Soittimet ilmestyivät Kiinaan jo varhain. Klassikko-teos Zhoun riitit, kiinaksi Zhouli, kuvaa monia musiik-kiesityksiä, joita käytettiin taivaalle ja maalle suoritet-tujen uhriseremonioiden yhteydessä. Lisäksi vanhoista haudoista löydetyt soittokellot (bian-zhong) vahvistavat rituaalimusiikin ja soitinten varhaisen kehittymisen Kii- nassa. Monet soittimet saivat erilaisia rituaaleihin liit-tyviä merkityksiä ja osasta tuli varsinaisia kulttiesineitä.

KUIN YHDEKSÄN DINGIÄ

Kun käyttöesineille annettiin jokin tärkeä yhteiskun-nallista hierarkiaa ylläpitävä rituaalinen merkitys, niis-tä tuli varsinaisia kulttiesineitä. Myöhempinä ajanjak-soina esineet menettivät aristokraattisen hierarkian ylläpitoon liittyvän tarkoituksensa ja saivat symbolisen merkityksen. Kehitys voidaan muotoilla pääpiirteittäin seuraavasti: esine muuttui ensin käyttöesineestä käyt-tö- ja kulttiesineeksi, sitten käyttö- ja kulttiesineestä vertauskuvalliseksi kulttiesineeksi.

Monet esineet, kuten ding-pata (JTM 1088), toimivat sekä käyttöesineinä että rituaaleissa käytettävinä kult-tiesineinä. Muodoltaan ding oli joko pyöreä tai neliö-mäinen, kolmi- tai nelijalkainen pata, jossa oli kaksi kah- vaa. Kiinassa tehdyt arkeologiset kaivaukset ovat tuo-neet päivänvaloon monia Shang- ja Zhou-dynastioiden aikaisista haudoista löydettyjä dingejä. Ne olivat alun perin lihan kypsentämiseen ja muuhun ruoanlaittoon tarkoitettuja astioita, jotka vähitellen, pronssista valet-tuina, muuttuivat tärkeiksi ylimystön kulttiesineiksi. Päivittäisessä käytössä ja alempien säätyjen keskuudes-sa jouduttiin tyytymään keramiikkaan.

Ding-patoja arvostettiin suuresti, sillä ne symboloi-vat valtakunnan kohtaloa. Puolittain myyttisen Xia-dy-nastian aikainen hallitsija Da-yun määräsi valettavaksi legendaariset Yhdeksän Dingiä, joille kaikkien läänin-herrojen piti osoittaa kunnioitusta hovissa vierailles-saan. Kun Shang-dynastia syrjäytti Xian, siirrettiin Yh-deksän Dingiä Shang-pääkaupunkiin Bohon ja Shang-dynastian vaihtuessa Zhouhun ne siirrettiin Zhoun pääkaupunkiin Gaoon.

Rituaaleja on tallennettu kolmeen klassiseen kiina-laiseen tekstiin Yi Li, Zhoun Riitit ja Li Ji. Ne sisältävät mittavan määrän selostuksia siitä, miten pronssiesinei-

oli suuri merkitys. Pieni ryhmä velhoja ja ennustajia (ni-mityksiltään wu, yin ja shi) käytti simpukankuoria ja lui-ta ollakseen yhteydessä Taivaisiin ja esi-isiin ja varmis-tivat näin hallitsevien kuninkaiden vallan oikeutuksen.

Riitti (li) on Kiinan historiassa hyvin monisyinen kä-site. Li Ze-houn mukaan riittien taustalta löytyvät alku-kantaiseen shamanismiin liittyvät totemistiset laulut ja tanssit. Shang-dynastian aikaan ennustuksia kuului tehdä joka päivä. Valtaapitävät kysyivät Taivaiden mieli- pidettä lähes kaikkeen säästä ja elonkorjuusta lähtien aina sotilaallisiin manöövereihin asti. Zhou-dynastian aikaan hallitsijat loivat joukon perinnölliseen feodaali-järjestelmään ja uhrien antamiseen liittyviä sääntöjä. Sa- massa yhteydessä rituaalit ja musiikki systematisoitiin. Riitit ohjasivat rituaaleja ja siten kaikkea uskonnollisis-ta uhrimenoista ja sotilaallisista ja poliittisista tapahtu-mista jokapäiväisen elämän käytäntöihin. Ne sisälsivät eräänlaisen käyttäytymissäännöstön, joita kaikkien tuli noudattaa. Zhou-dynastian aikaan tultaessa riittien tär- keimmäksi tehtäväksi oli tullut vallalla olevan järjestel-män ylläpito. Konfutse viittasi tähän sanoessaan ”anta-kaa valtiaan olla valtias, vasallin vasalli, isän isä, pojan poika”. Konfutselaiset pitivät Zhou-hallitsijan määrää-mää riittien ja rituaalimusiikin vakiinnuttamista ja sys- tematisointia merkittävänä käänteenä Kiinan histori- assa. Konfutselaisuus on ollut tärkeässä asemassa Kii-nan historiassa, joten myös riiteillä ja musiikilla on ol-lut merkittävä vaikutus kiinalaiseen yhteiskuntaan ja kulttuuriin.

Riittien toteuttamiseksi tarvittiin pyhiä seremoni-oita, joissa esi-isille annettiin uhrilahjoja. Näissä sere- monioissa käytettiin apuna käyttöesineitä, joista tuli sittemmin kulttiesineitä. Ne olivat kalliita ja niitä käy-tettiin vain tapahtumissa, jossa ruuan ja viinin tarjoa-minen esi-isille oli osana juhlamenoja. Käyttötarkoituk-sen mukaan nämä esineet voidaan jaotella eri luokkiin, joita ovat ruuan valmistukseen liittyvät esineet, viinias-tiat, vesiastiat, työkalut, aseet ja soittimet. Dingin lisäk-si ruokaan ja sen valmistukseen liittyviä kulttiesineitä olivat li, yan, gui, yu, fu, xu, dun ja dou. Viiniastioita, mukaan lukien juoma-astiat ja säilytysastiat, olivat jue, jiao, jia, gu, zhi, gong, zun, you, hu, pou, lei, fang-yi ja fou. Ennen seremonioita käsien puhdistamiseen käytettyjä vesiastioita olivat pan, jian, he ja yi. Kaikkien näiden esi-neiden muoto ja osat oli tarkoin määritelty vaikkakin kehitystä tapahtui aika-ajoin. Tällaiset kehitysaskeleet liittyivät usein hallitsijan tai dynastian vaihdoksiin. Ai-

w w40 41

faintly discerned.3 The simple, undecorated form of the vessel points to the late An’yang style ending in the 11th century; dings could also be heavily decorated. There is another bronze item in the collections without any dec-oration, yet impressive with its delicate sweeping design of form. It is a zhi (觯) (JTM 1175), a wine goblet with a ring foot and a curved oval body and neck, resembling in form the wine container you. The goblet was meant for drinking warm wine in rituals. It also had a lid, which has not survived. This item can be dated to the Middle Zhou dynasty, possibly to the Spring and Autumn period (770–476 BCE).

Another interesting item in the Joensuu Art Museum collections is the bronze dagger ge (戈) (JTM 4069). This dagger, 27.4 cm in length, has been identified to the Shang dynasty. The dagger is heavily covered with green patina. The handle is decorated with a highly refined an-

sels for sacrificial rituals. It was used for cooking meat in religious rituals and ceremonies of the nobility. For daily use and for plebeians, the ding was made of clay.

Dings were highly valued as symbols of the destiny of the state. In the semi-mythical Xia dynasty, King Da Yu (大禹) ordered to cast the legendary Nine Dings as a symbol of the supreme power and solidarity of the state. When all the dukes were present at court, they had to pay homage to the Nine Dings. These Dings were con-sidered the most sacred ritual objects; when the Xia dy-nasty was overthrown by the Shang dynasty, the Nine Dings were transported to Bo, the capital of the Shang dynasty. Similarly, when the Shang dynasty was suc-ceeded by the Zhou dynasty, they were transported to Gao (镐), the capital of Zhou.

The three classics Yi Li, Rites of Zhou and Li Ji contain many records of rites and music. These include numer-ous descriptions of bronze ware as ritual objects. For in-stance, the so called Tripod System (列鼎 lie ding) estab-lished by the Zhou dynasty endowed the king with nine bronze dings for banquets and burials, the dukes seven dings, senior officials five dings, and gentries three dings. The Tripod System represented the different political and social statuses of aristocracy, prohibiting arrogation. In the Warring States period (476–221 BCE) rites gradu-ally lost their power to maintain the hierarchical sys-tem. Nevertheless, during later dynasties Confucianism still dominated Chinese culture. On one hand, bronze ware was used by the aristocracy to show their prosper-ity and privileges. For instance, the Tripod System rep-resented by a meal-time line-up of tripods and musical performance remained a part of the lifestyle of the noble class. On the other hand, the ritual system was gradually internalized into the overall Chinese culture, and the concrete meaning of the rituals gradually changed into a symbolic ritual meaning. The value of the ding still in-fluences Chinese daily life and plays a role in politics. For instance, the phrase ‘his word is as nine dings’ refers to the influence and importance of the speaker. In addition, dings are still cast to memorize important events.

Here, the evolution of the function of Chinese bronze ware is exemplified by the items in the collec-tions of the Joensuu Art Museum. The bronze ding (JTM 1088) in the collections can be dated to the Shang dynas-ty. The vessel is without decoration, except for two lines in the relief running at the upper part of the vessel body. Some marks of the silk that surrounded the vessel can be

w w42 43

juontaa juurensa aikaisempaan jadesta valmistettuun ge-tikariin, joka syrjäytyi vähitellen pronssinvalutek-niikoiden kehittyessä. Tästä tikarityypistä on olemassa paljon eri variaatioita, esimerkiksi hu (kuva #) saattoi olla pitkä tai lyhyt.

Pronssiaika oli Kiinassa hyvin raaka ja verenvuo-datuksen kyllästämä ajanjakso, jolloin sotia oli usein ja ne olivat laajamittaisia. Väkivallalla ja sotamahdilla ylvästely oli yleistä. Useat Shang- ja Zhou-dynastioiden aikaiset pronssiesineet kirjailtiin sotilaallisiin voittoi-hin liittyvillä kirjoituksilla. Sota toi mukanaan myös laajamittaisen klaanien ja heimojen sulautumisen ja sotavangit joko pakotettiin orjuuteen tai jopa teloitet-tiin uhrimenoissa. Konfutselaisessa klassikkotekstissä Zuo Zhuan kerrotaan, että tärkeimmät valtiolliset ta-pahtumat olivat uhrilahjojen antaminen ja sodankäynti. Tämä osoittaa sotilaallisten valloitusten merkityksen

tä käytettiin palvonta- ja juhlamenoissa. Zhou-dynasti-an aikana laaditun tripodisäännön mukaan hallitsija sai käyttää yhdeksää dingiä juhlatilaisuuksissa ja hautajai-sissa, lääninherra seitsemää, vanhempi virkamies viittä ja muu ylimystön edustaja kolmea. Järjestelmä ilmensi aristokraattien ylempää sosiaalista ja poliittista statusta ja hegemoniaa. Taistelevien valtakuntien aikakaudella (476−221 eea.) tämä järjestelmä murtui ja riitit menet-tivät vähitellen merkityksensä vallitsevan yhteiskunta-järjestelmän ylläpitäjinä. Konfutselaisuus säilytti kui-tenkin valta-asemansa myös myöhempien dynastioiden aikana, ja nyt ylimystö käytti pronssiesineitä lähinnä oman vaurautensa ja etuoikeuksiensa esittelyyn. Tripodi- sääntöä noudatettiin juhlaruokailuissa ja musiikkiesityk- set heijastivat tyypillisen yläluokan edustajan elämänta- paa. Toisaalta rituaalit sulautuivat kiinalaiseen kulttuu- riin ja muuttuivat pikkuhiljaa tarkoitukseltaan konk-reettisista symbolisiksi. Dingeillä on rooli nykykiinalais- tenkin elämässä. Ihmiset voivat sanoa korostaessaan pu- hujan sanojen tärkeyttä ja merkityksellisyyttä: ”Hänen sanansa ovat kuin Yhdeksän Dingiä”. Dingejä valetaan vielä nykyäänkin tärkeiden tapahtumien muistoksi.

Joensuun taidemuseon kolmijalkainen pronssinen ding (JTM 1088) voidaan ajoittaa Shang-dynastian aika-kauteen. Esineessä ei ole koristelua lukuun ottamatta kahta kohojuovaa astian yläosassa. Joitakin merkkejä astiaa ympäröineestä silkistä on vielä aavistettavissa. Yksinkertainen, koristelematon muoto viittaa myöhem- pään An’yang-tyyliin, jota käytettiin 1100-luvulle asti eaa. Ding voi toisaalta olla runsaastikin koristeltu, muo-doltaan neliömäinen ja nelijalkainen. Kokoelmassa on myös toinen, kokonaan koristelematon pronssiesine, zhi-viinipikari (JTM 1175). Tyylikkään kaarevassa pika-rissa on soikea runko ja soikean sylinterimäinen kaula. Muoto tuo mieleen viinin säilytysastian, jota kutsutaan nimellä you. Pikari oli tarkoitettu lämpimän viinin juo-miseen rituaalien aikana. Siihen on kuulunut kansi, mutta se on hävinnyt aikojen saatossa. Pikari on ajoi-tettavissa Zhou-dynastian keskivaiheille, mahdollisesti Kevättä ja syksyä -dynastian (770−476 eea.) aikaan.

Kokoelmissa on pronssinen, 27,4 cm pitkä ge-tikari (JTM 4069), joka on ajoitettavissa Shang-dynastian aikaan. Tikaria peittää paksu vihreä patina. Kahvassa erottuu erittäin hienostunut kuvio joka esittää luan fengiä, feeniks-linnun kaltaista myyttistä olentoa. Ge oli yleisin ja tärkein pronssikautisen Kiinan aseista, vaik-kakin arkeologit pitävät sitä myös seremonia-aseena. Se

w w42 43

UHRIPATA, DING, Shang-dynastia (1600–1046 eaa.). Pronssi, 17,5 x 13 x 13 cm

TRIPOD SACRIFICIAL VESSEL, DING, Shang dynasty (1600–1046 BCE). Bronze, 17.5 x 13 x 13 cm

imal pattern presenting the figure of kui feng (夔凤), a phoenix-like imaginary bird.

Ge is known as the most common and important weapon in the Chinese Bronze Age. However, archaeo-logists regard the ge as a ceremonial weapon as well. It de-rived from an earlier ge made of jade, which was both tool and a ceremonial weapon at the end of the primitive era. With the development of bronze casting technology, the bronze ge gradually replaced the jade ge. There was plenty of variation in this dagger type; for instance, sometimes the part called hu (胡) was longer, sometimes shorter.

The Chinese Bronze Age can be considered a savage epoch of blood and fire, with frequent and large-scaled wars. Flaunting with violence and military prowess was associated with pride and glory. Many bronze vessels in the Shang and Zhou dynasties were inscribed with re-cords of military triumph. Wars brought large-scale uni-fications of clans and tribes, and captives were enslaved and even slaughtered for sacrificial purposes. According to a section called ‘The 13th Year of Duke Cheng’ in the important Confucian classic Zuo Zhuan (左传), offering sacrifice and military action were among the most sig-nificant state affairs. This shows the significance of mili-tary conquest in maintaining the sacred hierarchical sys-tem. Weapons often appeared in ceremonies although they were not actual ritual objects. As ceremonial weap-ons, they were often decorated with gold, silver and pre-cious stones. Certain weapons, such as the dagger ge, be-came ceremonial arms because they carried significance in maintaining the hierarchical system. Even today, the Chinese phrase ‘holding the ge’ carries the meaning of ‘to defend the state’.

DECORATIVE SYMBOLS ON CHINESE BRONZE WARE

The Joensuu Art Museum collections also contain bronze items decorated with patterns in low relief and coated by black rust. One of them is called gui (簋) (JTM 4071), an important cooking vessel as well as ritual object often paralleled to the ding. This object has a ring foot, a spherical body, and reverted rim ledge handles shaped as animal heads. Another object in the style of the Zhou dynasty and the Spring and Autumn period is an elegant bronze wine goblet gu (觚) (JTM 4072). It has a ring foot, a slender, flaring body and an articulated waist. The third object in the collection is you (卣) (JTM 4020), also

w w44 45

pyhän hierarkiajärjestelmän ylläpidossa. Aseet olivat usein mukana seremonioissa, vaikkakaan ne eivät itses-sään olleet varsinaisia kulttiesineitä. Silloin ne oli usein koristeltu kullalla, hopealla ja jalokivillä. Seremonia-aseena ge sai hierarkiajärjestelmää ylläpitäviä yhteiskun- nallisia merkityksiä. Nykyäänkin kiinan kielessä sanon-ta ”kantaa getä” merkitsee valtion puolustamista.

PRONSSIESINEIDEN KORISTELUN SYMBOLIIKKAA

Joensuun taidemuseon kokoelmat sisältävät pronssi-esineitä, jotka on koristeltu matalin reliefikuvioin, joi-ta peittää tumma patina. Yksi niistä on nimeltään gui (JTM 4071), tärkeä keittoastia ja dingiin rinnastettavissa oleva rituaaliesine. Tällä myöhempää Zhou-tyyliä edus-tavalla esineellä on pyöreä jalkaosa, ympyrän muotoi-nen runko ja pystysuuntaiset, eläinkuvioidut kahvat. Toinen tähän kategoriaan kuuluva esine on joko myö-hempää Shang-tai varhaista Zhou-tyyliä edustava you (JTM 4020), josta käytetään myös nimitystä you-hu. Se

w w44 45

VIINIPIKARI, ZHI, varhainen Zhou-dynastia (1027-256 eaa.)Pronssi, 13,5 x 7,5 x 7 cm

ZHI WINE CHALICE, early Zhou dynasty (1027–256 BCE)Bronze, 13.5 x 7.5 x 7 cm

RITUAALIASTIA, GUIZhou-tyylinen, Ming-dynastian (1368–1644) mukainen myöhempi kopio. Pronssi, 7 x 16 x 12 cm

RITUAL VESSEL, GUIZhou style, late copy after the Ming dynasty (1368–1644). Bronze, 7 x 16 x 12 cm

called you hu (卣壶). It is a wine container with a ring foot, a curved oval body and neck, with both a lid and a handle. The workmanship and the decoration in low relief of these three vessels seem to be quite rustic. They are late imitations, probably imitating items from the Ming and Qing dynasties.

However, the bodies of these three vessels are deco-rated with defined patterns that offer many interesting details. On every vessel, one can distinguish the motif of tao tie (饕餮), an imaginary monstrous animal appearing in the folklore of ancient China and often encountered on bronze ware. Described as a glutton and a man-eater, the tale goes that the beast is so greedy that it has eaten its own body and thus appears as a big mouth with only upper jaws, large staring eyes, curling horns and tails, and sharp teeth and claws. According to the records in Mister Lü’s Spring and Autumn Annals (吕氏春秋 Lü Shi Chun Qiu), the tao tie on the Zhou bronzes has a head but no body. When the creature eats people, it does not swallow them but harms them instead. A section called ‘The 18th Year of Duke Wen’ in the book Zuo Zhuan de-scribes the tao tie (饕餮), hun dun (混沌), tao wu (梼杌) and qiong qi (穷奇) as four monsters from the mythical Yao and Shun era. According to another ancient book, Fantastical Classic, the tao tie is a man-eater and an ani-mal with the body of an ox and a human face, with eyes under its armpits. According to Chinese art historian Li Ze-hou, the tao tie is depicted in the form of an ox head

w w46 47

on soikiomainen kaartuvakaulainen viinikannu. Kol-mas, myöhäistä Zhou- ja Kevättä ja syksyä -dynastian tyyliä edustava esine on pronssinen viinipikari gu (JTM 4072). Virtaviivaisella esineellä on pyöreä jalka, kahdes-ta kartiosta muodostuva runko, trumpettimaisesti le-venevä suu sekä selkeästi erottuva vyötäröosa. Esineet ovat myöhäisiä jäljitelmiä, joiden mallina ovat todennä-köisesti olleet Ming-dynastian tai peräti Qing-dynasti-an aikana tehdyt pronssiesineet.

Tietynlaisesta karkeatekoisuudesta huolimatta esi-neiden koristelu selvine kuvioineen tarjoaa monia mie-lenkiintoisia yksityiskohtia. Koristeluissa on teemana taotie, kuvitteellinen muinaisen Kiinan hirviö, joka esiintyy usein muinaisissa pronssiesineissä. Taotie on ahmatti ja ihmissyöjä, joka on ahneuttaan niellyt oman ruumiinsakin. Näin ollen näyttäytyy se olentona, jolla on suuri suu, isot tuijottavat silmät, kierteiset sarvet ja häntä sekä terävät hampaat ja kynnet. Herra Lun Kevään ja syksyn kronikoiden klassikkotekstien mukaan taotiel-lä on pää mutta ei ruumista. Tästä johtuen syödessään ihmisiä se ei voi niellä heitä, vaan ainoastaan aiheuttaa vahinkoa hampaillaan. Zuo Zhuanin kirjassa puolestaan mainitaan neljä myyttisten Yao- ja Shun-kausien hirviö-tä, jotka olivat taotie, hundun, taowu ja qiongqi. Eräässä kuvitteellisessa klassikkotekstissä taotien mainitaan olevan ihmissyöjä, jolla on härän ruumis, ihmisen pää ja silmät kainaloiden alla. Taidehistorioitsija Li Ze-hou us-koo taotien viittaavan muinaisissa uskonnollisissa ritu-

TAOTIE

w w46 47

TAOTIE

TIKARI, GE, Shang-dynastia (1600–1046 eaa.). Pronssi, pituus 27,4 cm

DAGGER, GE, Shang dynasty (1600–1046 BCE). Bronze, length 27.4 cm

which often appeared in religious rites of remote antiq-uity. Some scholars have argued that the tao tie figure originated from a tiger, whereas others consider this im-aginary animal to be a hybrid of different animals such as an ox, tiger, wolf, sheep and deer. The tao tie figure depicted in the Shang and Zhou bronzes carries a dual meaning: for alien clans and tribes, it represented fear and power; for its own clan and tribe, it was a symbol of protection.4

On the Joensuu vessel bodies, the tao tie figure is easi-est to identify by its protruding eyes, which have an in-tense look. The body of the tao tie figure itself consists of more or less abstract figures, mostly derived from drakes and phoenix. On the you wine container, the different figures that form the tao tie are easily discernible from each other: the body consists of kui dragons and phoenix with simple ‘baby’ dragons between them. The kui drag-ons also dominate the bands at the foot and the upper part of the vessel body, while the lid is decorated with a small cicada pattern and the handles are decorated with an ox head, another common motif in the Shang dynasty objects. On the gui and gu vessels, the tao tie figure melts into an abstract decorative whole, partly because the background of the strongly stylized figure is filled with meander bands. In fact, the tao tie figure, having tails and claws at the both sides of the head in its profile, was first believed to have been put together from two dragon figures. Now, however, it seems more probable that the tao tie figure developed into a more abstract direction through the use of other figures to design a tao tie. The gu goblet’s trumpet-like upper part is decorated with an eye-catching cicada pattern. The cicada, which buries itself in the ground in the larval stage and climbs up on the earth as a fully developed insect, became a natural symbol of rebirth. This idea is supported by the ancient habit of putting a cicada made of jade into the mouth of the deceased.

Finally, both the gui and the gu have characters cast in the bands as well. Below the mouth of the gui ves-sel, there is a band with the character denoting a ‘well’. Similarly, the gu has several characters denoting ‘well’ on the foot of the goblet. According to Cecilia Lindqvist, this square figure with a spot in the middle resembles the structure of actual ancient wells in China: the outer brink of the approximately five-meter deep well was round but it had a structure of wooden poles inside. Seen from above, they render the figure of the character

w w48 49

aaleissa usein käytettyyn härän päähän. Jotkut tutkijat väittävät että taotien alkuperä juontaisi tiikeristä, kun taas toisten mielestä se on sekoitus useasta eri eläimes-tä, kuten härästä, tiikeristä, sudesta, lampaasta ja peu-rasta. Li-Zehou tähdentää että Shang- ja Zhou-kausien esineissä taotiellä on kaksoismerkitys. Vieraita klaane-ja ja heimoja koskiessaan se edusti pelottavaa voimaa, omalle heimolle se merkitsi suojaa.

Joensuun taidemuseon kokoelmiin kuuluvissa esi-neissä taotie voidaan helpoiten tunnistaa sen ulkonevis-ta silmistä, jotka näyttävät naulaavan katsojan paikoil-leen. Sen ruumis kuvataan useimmiten lohikäärmeeseen ja feeniks-lintuun pohjautuvin, enemmän tai vähem-män abstraktein kuvioin. You-viiniastiassa taotien muo-dostavat kuviot ovat helposti erotettavissa toisistaan. Olennon ruumis muodostuu kui-lohikäärmeistä ja fee-niks-hahmosta, joiden välissä on yksinkertaisia pikku- lohikäärmeitä. Kui-lohikäärmeet dominoivat myös esi-neen jalassa ja yläosassa sijaitsevia kuvionauhoja. Kansi on koristeltu kaskaskuvioin ja kahvat härän päin, jot-ka ovat myös tavallinen aihe Shang-kauden esineissä. Gui- ja gu-astioissa taotie sulautuu enemmän muuhun abstraktiin kuviointiin jo senkin takia, että tämän suu-resti tyylitellyn kuvion tausta on täytetty kulmikkaal-la meander-kuviolla. Koska kuviossa taotie on kuvattu siten, että sillä on sekä häntä että kynnet molemmin puolin päätä, luultiin sen aikaisemmin koostuvan kah-desta lohikäärmekuviosta. Nykyään kuitenkin näyttää todennäköisemmältä, että olennon muoto kehittyi yhä abstraktimmaksi, kun muita, pienempiä kuvioita alet-tiin käyttää sen rakentamisessa. Gun trumpettimaista yläosaa koristaa silmiinpistävä kaskaskuviointi. Kaskas, jonka toukka hautautuu maahan ja kiipeää sitten ylös täysin kehittyneenä hyönteisenä, oli luonnollinen uu-delleensyntymän symboli. Tätä tulkintaa tukee vahvasti se, että vainajien suuhun oli tapana panna jadesta val-mistettu kaskasveistos.

Sekä guista että gusta erottuu ’kaivoon’ viittaavista kirjainmerkeistä koostuvia kuvionauhoja. Guissa ne ovat suuaukon alla ja gussa puolestaan jalassa, lisäksi guissa on hieman hakaristiä muistuttavia merkkejä. Cecilia Lindqvistin mukaan kaivoa tarkoittava merkki, neliö jonka keskellä on piste, juontaa juurensa suoraan vanhojen kaivojen muodosta. Nämä noin viisi metriä syvät rakennelmat olivat ulkoa katsottuna pyöreitä, mutta niissä oli puuparruista rakennettu neliömäinen sisäosa, jolloin ne ylhäältä katsottuna tuovat mieleen

w w48 49

GU-PIKARI, Zhou-tyylinen Ming-dynastian (1368–1644) mukainen myöhempi kopioPronssi, 28 x 16 x 16 cm

GU CHALICE, Shang or Zhou style, late copy after the Ming dynasty (1368–1644)Bronze, 28 x 16 x 16 cm

‘well’. It has also been suggested that the spot in the mid-dle is a bucket.5 The swastika type figure, on the other hand, appears to have originally described fire, or rather the movement of making fire, also referring to the move-ment of the sun.6 Therefore, interestingly enough, the band on the gui can be interpreted to repeat the char-acters denoting the opposite elements of life: fire and water.

IMITATION OF ANCIENT BRONZES

Imitation and making of replicas of ancient Chinese bronzes can be considered a unique phenomenon in the history of Chinese culture and art. The rites established in the Bronze Age and embodied in the bronze ware were assimilated into literature and art and handed down to later generations. This explains in part the motivation behind the enthusiasm for imitating and replicating the ancient bronze ware even when their use had otherwise been replaced by iron and other materials. The evolution from utility function to ritual function and imitation of Chinese ancient bronze ware points to one significant aspect of the study of Chinese culture and art: an un-broken lineage from the early years of Chinese history to modern times. The ‘ritual value’ established in the Bronze Age rooted in Chinese culture and has impact-ed Chinese spiritual life throughout millenniums, giv-ing continuity to cultural institutions. Ancient bronze ware from the Shang and Zhou dynasties were widely replicated during the Song (960–1279), Yuan (1271–1368), Ming (1368–1644) and Qing (1644–1911) dynasties and onwards until modern times.

Imitations of Chinese bronze ware initiated during the Han dynasty. Particularly after Emperor Wu’s policy of ‘Banning the Contention of a Hundred Schools of Thoughts and Honouring Confucianism Alone’, the gov-ernment and private people began to replicate the Zhou bronze ware for ritual use. However, mass-replication did not emerge until the Song dynasty, when the emer-gence and flourishing of epigraphic study, i.e. the study of bronzes and stones, resulted in a large-scale unearth-ing of ancient bronze ware and people began to collect and replicate them.

Imitation of bronzes refers to replicating the shapes, motifs and inscriptions of the bronze ware of the Pre-Qin times. The most popular subjects of imitation were the ware from the Shang and Zhou dynasties, as well as

w w50 51

kyseisen kirjainmerkin. Merkin keskellä olevan pisteen on peräti katsottu tarkoittavan sankoa. Guissa kaivoa tarkoittavien merkkien yhteydessä esiintyvä ”hakaristi” on puolestaan viitannut tuleen, tai oikeammin tulen te- kemiseen tarvittavaan liikkeeseen; samalla sillä on au-ringon liikkeeseen liittyvä merkitys. Yhdessä näiden merkkien voi siis nähdä kuvaavan vastakkaisia ele-menttejä eli tulta ja vettä.

PRONSSIESINEIDEN KOPIOINTI JA JÄLJITTELY

Vanhojen pronssiesineiden jäljitelmien ja kopioiden te-kemistä pidetään yhtenä Kiinan kulttuurihistorian omi-naisimmista ja omalaatuisimmista ilmiöistä. Pronssi- kautiset riitit ja niitä ilmentävät esineet olivat sisäisty-neet kirjallisuuteen ja taiteeseen ja näin siirtyneet suku-polvelta toiselle. Tämä selittää osin sen, miksi vanhoja pronssiesineitä kopioitiin ja jäljiteltiin ahkerasti vielä senkin jälkeen, kun ne muutoin oli korvattu raudasta tai muista materiaaleista valmistetuilla esineillä. Jälji-telmien teko tuo esille suoran ja katkeamattoman kult-tuurisen yhteyden muinaisen Kiinan ja nyky-Kiinan välillä. Pronssikaudella luotu rituaalinen arvo juurtui osaksi kulttuuria ja sillä on näin ollut vaikutus kiina-laiseen henkiseen elämään vuosituhansien ajan luo-den jatkuvuutta kulttuurisille instituutioille. Shang- ja Zhou-dynastioiden esineitä kopioitiin laajalti myöhem-pien Song-, Yuan-, Ming- ja Qing-dynastioiden aikana.

Pronssiesineiden jäljitteleminen alkoi jo Han-dynas- tian aikana. Varsinkin sen jälkeen, kun keisari Wu päät-ti asettaa konfutselaisuuden etusijalle valtionideologi- ana, sekä valtio että yksityiset henkilöt alkoivat hank-kia Zhoun aikaisten pronssiesineiden kopioita rituaa-likäyttöön. Näiden esineiden massakopiointi alkoi kui-tenkin vasta Song-dynastian aikana epigraafisen tut- kimuksen syntyessä ja kukoistaessa. Tällöin vanhoja pronssiesineitä ja kivilaattoja alettiin etsiä, kaivaa esiin ja kopioida.

Jäljitelmissä kopioitiin vanhojen esineiden muo-toa, aihetta, kaiverruksia ja tekstejä. Eniten jäljiteltiin Shang- ja Zhou-dynastioiden aikaisia esineitä mutta myös Han-ja Tang-kausien pronssisia peilejä. Syy tähän intoon löytyy Song-keisari Huizongin ja hänen virka-miesälymystönsä kannattamasta ja kannustamasta aja-tuksesta vanhojen riittien ja klassikkotekstien palautta-miseksi niille kuuluvaan arvoon. Song-jäljitelmät olivat pääasiassa kulttiesineitä Shang- ja Zhou-kausilta ja har-

w w50 51

KAKSI CONG-VAASIA, Qing-dynastia (1616–1911), Qianlong (1736–1795). Pronssi, 30,5 x 16 x 10 cm

CONG VASES, Qing dynasty (1616–1911), Qianlong period (1736–1795). Bronze, 30.5 x 16 x 10 cm

(龙门) transform into dragons. From this derives the im-portance of the carp and the goldfish even today: every New Year they symbolize good luck and success – but not without work and effort.

There is a significant difference between an imitation and a counterfeit. The former was meant for rituals or daily use, and the replica was not required to resemble the original in every detail. Ritual value still acted as a motivation for later imitations and copies, which re-flects the continuity of cultural institutions. The coun-terfeit, however, was manufactured for profit, and coun-terfeits had to erase even the slightest differences with the prototype. Today, most remaining replicas are from the Ming and Qing dynasties. During the Qing dynasty, emperors, bureaucratic literati and epigraphists were zealous collectors of bronze ware, interpreting inscrip-tions and history as well as promoting the imitation of ancient bronzes. Ritual objects were widely imitated in royal courts during the early and middle stages of the Qing dynasty, mostly provided with the seal of the imita-tor. Since the end of Qing dynasty, cultural relics flowed overseas. The imitation of ancient bronzes was commer-cialized and professionalized, and the craft transformed principally into counterfeiting large ritual objects from the Shang and Zhou dynasties, complete with counter-feited inscriptions. Counterfeits were not only rampant in China but also dispersed abroad.

The functional evolution and the imitation of an-cient Chinese bronze ware together point to a significant aspect in Chinese culture and art: an unbroken lineage from the early years of Chinese history to modern times. The customs and values established in the early years of Chinese history were handed down to later generations and assimilated into Chinese culture. They still impact Chinese spiritual life, indicating the continuity of cul-tural institutions.

#

the Han and Tang bronze mirrors. The motivation lay in advocating the ancient classics and restoration of rites, which was carried out by the ruling clique of the Song dynasty under the encouragement of Emperor Hui Zong (宋徽宗), reigning 1100–11257, and his bureaucratic literati. The Song replicas were mainly ritual objects of the Shang and Zhou dynasties, and only seldom bronze ware from the Warring States period, plain Qin and Han vessels or weapons. The casting technology used during the Song dynasty was lost-wax casting without a mould line. The most renowned replicas were the Chime Bells of Dasheng (大晟编钟 da sheng bian zhong) and the so-called the Third Year Zun of Xuanhe (宣和三年尊 xuan he san nian zun). The chime bells had their prototype in the Duke of Song Cheng’s chime bells unearthed from Suiyang. They contained 12 arrays with 28 bells in each, which is in total 336 bells. The bottom of the vessel car-ried an inscription of 26 characters to record the casting year of 1121 under Emperor Hui Zong and its function as a ritual object.

The Joensuu Art Museum collections contain a pair of bronze vases (JTM 1174, 1175) of good workman-ship that indicate the complicated methods of copy-ing bronze ware. These two replicas actually imitate Ming vases that in turn were imitating Shang and Zhou bronzes. They belong to the so-called cong (琮) type; the inscription on the bottom shows that they were made in the Qianlong period (1735–1795) of the Qing dynasty. During the Bronze Age, the original ritual tubes of this cong type were made of jade. They consist of square tubes of different length that have a cylindrical perfora-tion inside, thus combining the heavenly (round) and earthly (square) dimensions in the same object. They are ribbed or sleek, have a low round foot and mouth, and their sides are equipped with handles, mostly adorned with animal figures. These objects inspired the artisans in the Ming and later dynasties to make imitations in porcelain and bronze, with a ribbed or a sleek surface or a relief of animal figures on the body of the object, which was now a vase, not just a tube. These vases have cicada and dragon patterns, combined with a spiral pat-tern. The handles are in the form of fish that resemble carp. The carp – or the goldfish, belonging to the same family with the carp – is a symbol denoting that strug-gle and effort will be worthwhile. According to Chinese mythology, the carp that are brave and capable enough to swim up the Yellow River and pass the Dragon Gate

w w52 53

töön. Nykyään suuri osa jäljellä olevista kopioista on Ming- ja Qing-dynastioiden ajoilta. Varsinkin Qing-dynastian keisarit, virkamiehet ja epigraafikot olivat innokkaita vanhojen pronssiesineiden keräilijöitä ja niiden tekstien tulkitsijoita. Lisäksi vanhojen esineiden kopiointia kannustettiin. Qing-dynastian keskivaiheil-le asti keisarilliset työpajat tuottivat massoittain jälji-telmiä useimmiten jäljittelijän leimalla varustettuna. Qing-kauden päätyttyä alkoivat nämä esineet virrata ulkomaille. Vanhojen esineiden kopiointi kaupallistui ja ammattimaistui, siitä tuli lähinnä suurien Shang- ja Zhou-kausien rituaaliesineiden väärentämistä. Tämä teollisuuden haara ei rehottanut pelkästään Kiinassa vaan levisi myös ulkomaille.

Muinaisen kiinalaisen pronssiesineistön käytön ja jäljitelmien tekemisen historia osoittaa selvän jatku-mon esihistoriallisen Kiinan ja nykyisen modernin Kii-nan välillä. Sukupolvelta toiselle siirtyneet tavat ja arvot ovat sisäistyneet Kiinan kulttuuriin ja vaikuttavat vielä nykyäänkin kiinalaisten jokapäiväiseen elämään.

#

vemmissa tapauksissa Taistelevien valtakuntien tai Qin- ja Han-kausien esineistöä tai aseita. Valutekniikkana käytettiin vahavalua (cire perdue). Kuuluisimmat jälji-telmät olivat soittokellot (da-sheng) ja viiniastia, jonka nimi oli Xuan-hen kolmannen vuoden Zun. Sen alaosas-sa oli 26 merkkiä pitkä selostus esineen valuvuodesta ja käytöstä rituaaleissa. Kellojen esikuvana puolestaan olivat lääninherra Song Chengin kellot, jotka löydettiin Suiyangista. Ne koostuivat yhteensä 336 kellosta, jotka oli järjestetty kahteentoista 28 kellon riviin.

Joensuun taidemuseon kokoelmissa on kaksi Ming-kauden astioiden jäljitelmää (JTM 1174, 1175), jotka osoittavat miten monisyistä pronssiesineiden kopiointi oli. Vaasipari jäljittelee Ming-vaaseja, jotka puolestaan olivat kopiota tai Ming-kauden omia muunnelmia Shang- ja Zhou-aikojen esineistä. Vaasit kuuluvat niin kutsuttuun cong-tyyppiin; pohjassa oleva merkintä osoittaa, että ne tehtiin Qing-dynastian Qianlong-kau-della (1735−1795). Alun perin pronssikaudella cong-ritu-aaliastiat tehtiin jadesta. Ne ovat muodoltaan eripitui-sia putkia, joiden ulkopinta on neliömäinen ja sisäpinta pyöreä. Näin samaan esineeseen on yhdistetty taivaan (pyöreä) ja maan (neliö) muotokieli. Niissä oli matala pyöreä jalka ja suu; pinta saattoi olla sileä tai siinä oli rihlaus sekä useimmiten eläinhahmoilla koristellut kahvat. Ming-ajalla congeja alettiin jäljitellä sileinä, rih-lattuina tai eläinaiheisella korkokuvalla varustettuina pronssi- tai posliinimaljakoina. Kokoelman esimerkeis-sä on kaskas- ja lohikäärmeaiheinen kuviointi ja sivuil-la kalan muotoiset kahvat. Kala on ilmeisesti karppi. Karppi tai − samaa sukua oleva − kultakala on vaivan ar-voisen ponnistelun vertauskuva. Tarun mukaan karppi, joka ui keltaista jokea ylävirtaan ja onnistuu ohitta-maan Lohikäärmeportin, muuttuu itse lohikäärmeeksi. Karppi ja kultakala ovat vieläkin tärkeitä symboleja: jo-kaisena uutena vuotena niitä käytetään hyvän onnen ja menestyksen vertauskuvina. Tämän onnen saavuttami-nen vaatii kuitenkin työtä ja ponnisteluja.

Jäljitelmien ja väärennösten välillä on suuri ero. Jäl-jitelmiä käytettiin sekä jokapäiväisessä elämässä että ri-tuaaleissa. Kopion ei tarvinnut olla täysin samanlainen kuin alkuperäinen esine. Väärennös puolestaan teh-dään voiton saavuttamiseksi; siksi sen ja alkuperäisen esineen välillä ei saa olla pienintäkään eroavaisuutta. Myöhempinä aikoina tehtyjen kopioiden tarkoituksena oli siirtää alkuperäisiin esineisiin sidottu rituaalinen ja kulttuurinen merkitys myöhempien sukupolvien käyt-

w w52 53

(seuraavalla sivulla)HAUDANVARTIJA, varhainen Tang-dynastia (618–907)

Savitavara, maalauskoristelu (fragmentoitunut), useita paloja puuttuu, 57 x 33 x 37 cm

(on the next page)TOMB GUARDIAN, early Tang dynasty (618–907)

Earthenware, painted decorations (fragmented), several pieces missing, 57 x 33 x 37 cm